Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - ilkant

Sivuja: [1] 2 3 ... 84
1
Yleistä keskustelua / Vs: Biosin päivitys
« : 07.12.25 - klo:23.01 »
"Jos se toimii, älä korjaa". Joskus päivitys voi tehdä koneen tai osan siitä toimimattomaksi. Jos pystyy etsimään tietoa uudemmista versioista, mitä on muuttunut tai tullut lisää, voi arvioida omaa tarvetta päivittää.

2
Voi olla, että jäätymiset loppuivat. Chat GPT -tekoälyn kanssa aloin haarukoida syytä. Lopulta se ehdotti laitteistokiihdytyksen poistamista selaimen asetuksista. Tämä jäätyily tuli myös äskettäin asentamaani Vivaldi-selaimeen. Mutta ei ole ilmennyt FireFoxissa. Eikä KDE Neonin Chromiumissa. Vielä on liian aikaista sanoa, että tuoko oli se vika. Mutta ei ole nyt 15 minuuttiin ollut jäätymisiä välilehtien valinnassa.

3
Katselin äskettäin WebOpettajan videon Wibe Working on täällä - tekoäly käyttää Exceliä puolestasi!. Tuli tässä sitten mieleen, että eikö LibreOfficeen saisi jollain tavalla tekoälyä? Siis LibreOffice Calc -ohjelmaan. Mutta sittenhän sitä voisi helposti laajentaa myös LibreOffice Writeriin. Ja muihin työkaluihin.

Jos avoimen lähdekoodin ohjelmiin ei tekoälyä saa, niin olisi sitten aika kehittää protokolla sille. Siis protokolla, kuinka tekoäly voi ohjata työkaluohjelmia.

4
Voi riippua myös ikkunointiympäristöstä. X11-protokollaa käytettäessä ohjelmat saavat itse valita ikkunoiden paikat. Waylandiä käytettäessä tuo riippuu siitä toteuttavatko ohjelmat ja komposiittori tietyn varsin tuoreen protokollan.

Kiitos mielenkiintoisista linkeistä. Luin niiden sisältöä ja ymmärrän nyt vähän enemmän istunnon palauttamisesta.

5
Vivaldissa on kätevä selainikkunoiden ja välilehtien tallennus istunnoksi. Siinä voi valita, haluaako tallentaa vain tämän ikkunan tiedot ja välilehdet vai kaikkien Vivaldi-ikkunoiden välilehdet jokaiselta eri työpöydältä.

Kokeilin, niin se toimi - periaatteessa. Mutta työpöydällä 8 sijainnut Vivaldi-ikkuna tuli samaan työpöytään 1, johon tuli myös alunperin sillä työpöydällä olleet Vivaldi-ikkuna(t). Selvä bugi Vivaldissa.

6
Yleistä keskustelua / Vs: Kummallinen selain
« : 03.12.25 - klo:03.18 »
Sitten luodaan asennuslähteen tiedosto. Debianin nykyään käyttämässä uudessa muodossa luodaan tiedosto /etc/apt/sources.list.d/vivaldi.list, jonka sisällöksi tulee:
Koodia: [Valitse]
Types: deb
URIs: https://repo.vivaldi.com/archive/deb/
Suites: stable
Components: main
Signed-By: /usr/share/keyrings/vivaldi-browser.gpg

Kubuntu 25.10 sanoo näin:
Lainaus
$ sudo apt update
Error: Tyyppi "Types:" on tuntematon rivillä 1 lähdeluettelossa /etc/apt/sources.list.d/vivaldi.list

Kokeilin myös Type -sanaa, mutta sekin antoi virheen.

Sain asennettua tämän ohjeen kanssa kun poistin tuon virheitä antavan tiedoston. Ja nyt se selaimen kautta lataus onnistui. Olikohan sen takia kun ehdin tehdä ne gpg-asetukset kuntoon tuolla aiemmalla ohjeella... Ehkä se viallinen etc-tiedostokin olisi hyvä saada kuntoon uusien versioiden takia.

Kiitokset vinkeistä. Nyt kysyn vielä, että miten voin ladata kirjanmerkit Chromium-selaimesta Vivaldiin? Se ehdotti asennuksessa vain FireFoxin kirjanmerkkejä.

EDIT: Kirjanmerkit tuotu Vivaldi-selaimeen. Tämä selain vaikuttaa aika mielenkiintoiselta.

7
Yleistä keskustelua / Vs: Kummallinen selain
« : 03.12.25 - klo:03.12 »
No en nyt keksi muuta erityistä syytä, kuin että kyseisessä järjestelmässä on ollut vain sellainen selain, jota foliohattukaveri ei ole halunnut käynnistää edes ladatakseen Vivaldin asennustiedoston.

Hämärästi muistelen, että siinä kertoja halusi olla käynnistämättä Windowsin Edge-selainta, joka tekee muutakin kuin mitä näkyy.

8
YouTubessa joku puhui Vivaldi-selaimesta videolla, joka on parempi kuin Chrome. Minä latasin Vivaldin lataussivustolta. En löytänyt ladattua tiedostoa koneen levyltä, joten aloin tutkia asiaa. Chromium-selain on blokannut lvivaldi-stable_7.7.3851.56-1_amd64.deb tiedoston atauksen! Syynä on unverified download blocked. Mitähän tämä tarkoittaa?

Tuossa YouTube-videossa tubettaja sanoo asentaneensa Vivaldin usb-tikulta. Kai siihenkin on syy? Tietoturvasyy? Tuolla videolla on mainioita juttuja, miten Windows-järjestelmä levittää koneelta tietoa sinne ja tänne. Jos ei osaa asetuksista säätää sitä tekemättä sellaista.

9
Tuollaisissa tilanteissa kannattaa ensin muistella, mitä on tenhyt silloin kun sen toimiminen on lakannut. Mututanut verkkoasetuksia? Muuttanut kotilähiverkon rakennetta tai asetuksia? Jne. Helppo ratkaisu on tietysi asentaa käyttöjärjestelmä alusta alkaen uusiksi. Hyödyllisempää on selvittää vika ja korjata se. Siinä oppii järjestelmistä uutta.

10
Noista ongelmista välttyy kun noudattaa filosofiaa, että vain yksi käyttöjärjestelmä per kone. Minullakin on tässä kaksi konetta kutkimellä varustettuna. Voin vaihtaa niiden välillä lennossa. Tosin nyt kun Windows 10 -tuki on loppunut, se toinenkin kone saattaa saada Linux-järjestelmän...

11
Suomalainen avoimen lähdekoodin järjestö COSS on allekirjoittanut vetoomuksen Apell Declaration of Digital Indepedence avoimen lähdekoodin toimialan puolesta.

COSSin tiedote asiasta.

Vetoomukset ja muut ovat hyviä. Mutta teot ratkaisevat. Hyvään suuntaan ollaan menossa.

12
Yleistä keskustelua / Vs: Scribus ja tyylien tuonti
« : 27.11.25 - klo:16.01 »
Scribuksesta asentui versio 1.6.3 Kubuntun apt:llä. Siinä versiossa on useita käyttöliittymän tekstejä englanniksi ja muut suomeksi. Otin selville, että lokalisointia tehdään Transifexissä. En löytänyt sieltä kuitenkaan projektia Scribukselle. Onko suomennosryhmää olemassa ja onko se hengissä?

13
Kubuntu on parantanut tapojaan pitää pitkiä aikoja järjestelmän ohjelmista vanhoja versioita. Se on välillä ärsyttänyt kun uudemmissa on mukavia uusia ominaisuuksia tai käytön ergonomiaa. Nyt Kubuntu on julkaissut PPA:n kautta Plasmasta ihan uusia versioista. Plasma 6.5.3 tuli vain pari päivää KDE:n julkistamisen jälkeen Kubuntuun asennettavaksi. Hienoa.

Ja tästä on seurannut, että kone on yllättäen jäätynyt kolmisen kertaa parin viikon aikana. Ei ihan jäätynyt, mutta on hitautta niin paljon, ettei sitä voi oikein käyttää. Loadit yli 6.

Voiko noita tilanteita yrittää debugata? Onko kaikikiin ohjelmiin lisättävä ne debug-lisäosat?

14
Ubuntu tietokoneissa / Vs: OPERA EI AVAUDU
« : 26.11.25 - klo:20.45 »
Käynnistä se konsolissa. Voi tulla näkyviin sitten virheilmoituksia, josita voi päätellä vian. Ainakin tulee periaatteessa ilmoituksia, joita ei graafisessa tilassa käynnistettynä näe ollenkaan.

15
Yleistä keskustelua / Scribus ja tyylien tuonti
« : 20.11.25 - klo:16.05 »
Scribus on ilmainen avoimen lähdekoodin taitto-ohjelma. Siihen voi tuoda monenlaiella formaatilla tietoja. Mm. tekstinkäsittelystä. Kuitenkin ilmeisesti otsikkojen tyylit on määriteltävä Scribuksessa erikseen. Samoin sisällysluettelon tyylit ja usekoakseni kuvien slietystekstit kuten myös taulukkojen tyylit.

Onko jotain estettä, ettei ohjelma voisi selvittää tekstinkäsittelyllä tehdystä dokumentista noita asioita? Jos ne eivät ole täysein samanlaisia, niin jonkunlaisella päättelyllä tekisi suunnilleen samanlaiset. Mielestäni siinä säästyisi iso säätämistyö taittajalta kun nuo menisivät automaattisesti.

Toinen juttu on sivunumerointi. Se on tehtävä erikseen vasemmanpuoleisille ja oikeanpuoleisille sivuille. On laskettava päässä tai taskulaskimella niiden paikat. Mielestäni tässä olisi automatisoinnin paikka. Kuulemma sama on myös tunnetuissa maksullisissa taitto-ohjelmissa.  Niissäkään ei ole tuollaista automatiikkaa.

Kolmas ihmettelyni on, että ohjelmassa pitää määritellä etukäteen sivumäärä, paljonko tulee sivuja. Se, että lukeman pitää olla neljällä jaollinen, johtuu kirjapainoista. He vaativat sitä. Mutta sivumäärä voisi kasvaa en mukaan kuin tekstin ja kuvien tuonnissa tila vaaditaan. En ymmärrä, miksi se pitää käsin sitten lisätä. Ei se lisäys ole iso toimenpide. Tapahtuu viimeisen sivun pienestä punaisesta laatikosta/ruksista.

Ohjelmien helppokäyttöisyyttä voi parantaa edelleen, vaikka monet toimvatkin sulavasti ja ihmisen ajattelun mukaisesti.

16
Olipa hieno juttu saada viime yönä tuo PPA sotku selvitetyksi. Tänään tuli satojen megatavujen päivityspaketti, joka päivitti Plasman versioon 6.5.3. Sekin vain kaksi päivää KDE Plasma 6.5.3 julkistuksen jälkeen. Siinä on pienten ulkoasukorjausten ja bugien korjausten lisäksi korjattu yksi kauan vaivannut bugi: Kone käynnistyy nyt lepotilasta toimimaan. En ole testannut. Siinä on ollut ongelmia.

Plasma 6.5.3 muutokset (englanniksi)

Lainaus käyttäjältä: Chat GPT
Mukava myös kuulla että Plasma 6.5.3 toimii hyvin — se sisältää pieniä mutta tärkeitä bugikorjauksia, erityisesti lepotila- ja ikkuna/animaatio-ongelmiin.


17
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Tietämättömän ongelmia.
« : 20.11.25 - klo:15.48 »
Lisäkysymys ja vastauksen tynkä a-kohtaan. Eikös se päivitys olekin ikkunassa. Ikkunan kokoa voi muuttaa kun vie hiiren oikaan alalaitaan ikkunan karmin kohtaan. Siitä painamalla hiiren napilla ja samanaikaisesti raahamalla karmeja laajemmalle tai pienemmälle, voi ikkunan kokoa säätää. Sitten oikeassa yläkulmassa on yleensä keskimmäisenä painikkeena koko monitorin ruudun kokoinen ikkuna. Luulisi, että siinä ainakin kaikki tekstit mahtuvat näkymään. Ja sehän poistuu kun tekee päivitysoperaation tai voi sen poistaa myös vasemmanpuoleisesta painikkeesta tai sulkea oikeanpuolimmaisesta painikkeesta. Silloin tosin päivityksiä ei tehdä.

18
Sain sen PPA-sotkun korjattua. Johtui siitä, että avaimet olivat vanhoja 1024 pituisia. Nyt on pidemmät ja virheilmoituksia ei enää tule.

19
Lisäyksen jälkeen tulee apt upgradesta mm. ilmoitus: (allekirjoitukset salasin tietoturvasyistä)

Lainaus
Virhe:5 https://ppa.launchpadcontent.net/kubuntu-ppa/backports/ubuntu questing InRelease
  Seuraavat allekirjoitukset eivät olleet kelvollisia: xxx (untrusted public key algorithm: rsa1024) Seuraavia allekirjoituksia ei voinut varmentaa koska julkista avainta ei ole saatavilla: NO_PUBKEY xxx


20
KDE:n Konqueror-selain perustui projektin itse 90-luvun lopulla kehittämään uuteen selainmoottoriin, joka nimettiin KDE:n käytännön mukaisesti KHTML:ksi. Hieman myöhemmin vuosituhannen vaihteessa Apple etsi pohjaratkaisua omalle Safari-selaimelleen, ja päätyi valitsemaan teknisesti edistyneen KHTML:n. Applen forkkaamaa Webkit-selainmoottoria kehitetään edelleen aktiivisesti, pääosin Applen vetämänä. Matkan varrella Google forkkasi Webkitin omaan käyttöönsä Chrome/Chromium-selaimen moottoriksi Blink-nimellä, ja Chromium on otettu edelleen mm. Microsoftin Edgen, Vivaldin ja muiden vastaavien selainten pohjaksi.

Tällä hetkellä Konquerorista periytyneet selainmoottorit kattavat Firefoxia lukuun ottamatta kaikki yleisessä käytössä olevat selaimet ja Internet-päätelaitteet puhelimista tietokoneisiin. Markkinaosuus lienee yli 95 %.

Kiitos tästä tiedosta! En ole tiennyt tätä aiemmin.

Eilen oli muutenkin hyvä päivä kun siskoni yllättäen sanoi, että kokeilee vanhaan koneeseensa Linuxia. Ihan oma-alotteisesti. En ole mainostanut Linuxia. Yritän selittää nyt, että Kubuntu on ehkä paras valinta Windowsin käyttäjälle.

Sivuja: [1] 2 3 ... 84