Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - ilkant

Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 69
41
Kubuntun repository-määritelmät ovat muuttuneet. Tässä on /etc/apt/sources.list:

Koodia: [Valitse]
# Ubuntu sources have moved to /etc/apt/sources.list.d/ubuntu.sources

Ja tuo ubuntu.sources sisältö:

Koodia: [Valitse]
/etc/apt/sources.list.d$ ls
ddebs.sources                                    kubuntu-ppa-ubuntu-backports-kinetic.sources   teams.sources
graphics-drivers-ubuntu-ppa-kinetic.sources      kubuntu-ppa-ubuntu-backports-oracular.sources  ubuntu.sources
kdenlive-ubuntu-kdenlive-stable-hirsute.sources  kubuntu-ppa-ubuntu-ppa-oracular.sources
kubuntu-ppa-ubuntu-backports-impish.sources      mutlaqja-ubuntu-ppa-jammy.sources

Noiden tiedostojen formaatti on vaihtunut aika paljon siitä sources.list -ajasta. Onko nuo kinetic, hirsute, impish ja jammy vielä käytössä? Siis lukeeko Kubuntu 20.10 niiden sisällöt? Päivityksiä on tullut hiljaksellaan. Ei mitään suurta määrää päivityksiä kerrallla.

42
Löysinpä sen, mitä alitajunnassani ajattelin:

Design Principles for Intuitive Interfaces

Tuossa ei kerrota kurssikirjallisuutta. Tuo sana intuitiivinen tuntuu kyllä hyvältä.

43
Eikö tuo integraatio ole ollut jo aika kauan?

Vuosia sitten sain KDE:n hakemaan kännykästä yhteystiedot ja tekstiviestit. Sitten on käyttöjärjestelmä päivittynyt ja kännyköitä on tullut vaihdettua. En ole vähään aikaan kokeillut Konnektia. Tai viimeiksi en saanut yhteyttä ja kokeilut jäivät siihen. Nyt on tarvista siirtää kännykästä valokuvat tietokoneelle.

Tavoitteena olisi plug and play tyylinen tietojen vaihto tietokoneen ja kännykän välillä. Silloin olisi merkityksetöntä, kumpaan tekee päivitysmuutokset. Ne leviäisivät toiseen automaattisesti. Tietokoneella olisi helppo lisätä yhteystietoihin esim. katuosoitteet ja jopa hallinoida niitä ryhmiin, jos kännykässä on ryhmäominaisuus. Tässä tavoitellaan koko ryhmälle määriteltyjä policyjä. Helppo hallinnoida.

44
No kyllähän minusta Android on väärin tehty  8)

Olen kuullut, että sovellusten ohjelmointi siihen on erittäin hankalaa.

45
Jotenkin tuntuu, että tuo käyttöliittymien suunnittelu on pahin akilleen kantapää avoimen koodin sovelluksissa.

Olisiko kirja- tai nettisivusuositusta hyvän ergonomisen käyttöliittymän periaatteisiin? Ovatko UI/UX -suunnittelu tällaista ergonomiaa?

46
Yksi homma, mitä en ole vielä kokeillut / saanut toimimaan, on kännykän tietojen käsittely tietokoneella. En ole kokeillut vielä tämän Kubuntu 24.10:n Kconnectia. Voiko tällä KDE:llä ylläpitää yhteystietoja? Esimerkiksi integroida ne jotenkin kaddressbookin kanssa? Ja sitten jos tekee muutoksia tietoihin tietokoneella, ne muutokset menisivät myös kännykkään. Viimeaikaisessa kaddressbookissa ei ole mahdollisuutta tehdä yhteystiedoista hierarkkisia puurakenteita. Esimerkiksi jonkun firman työntekijät olisivat omassa puun oksassa ja toisen toisessa. Näin niitä olisi helpompi ylläpitää kuin yhtä listaa, jossa olisi kaikkien tiedot. Niissähän taisi olla joku LDAP tms. jonka kautta voisi yhteystietoja saada. Ei tarvitsisi itse näpytellä isonkin määrän ihmisten tietoja yhteystiedoiksi.

47
Onko tietoa Merkuron kehityksen tilanteesta? Jatkuuko kehitys? Ja onko noiden alkuperäisten ohjelmien kehitys vielä voimissaan? Tuntuu siltä, että ne eivät ole kehittyneet muutamaan vuoteen mitenkään.
En nyt sanoisi ehkä noinkaan. Tai siis en ole kyseistä ohjelmaa varmaan koskaan edes käyttänyt, mutta Githubissa näyttäisi olevan aika tuihaan osallistumista. Joinain viikkoina aika vähän, mutta ei pistänyt silmään sellaista viikkoa, että kukaan ei olisi mitään muutosta puskenut.
https://github.com/KDE/merkuro/graphs/commit-activity

Tuo on Merkuron aktiviteetti. Minä tarkoitin, että nämä entiset ohjelmat eivät ole kehittyneet. Sikäli huono lause minulta, että en ole käyttänyt niitä ohjelmia. Kmail vaihtui Gmailiksi. Korganizer Google Calendariksi. Enkä ole Kontaktia pitänyt päällä. Noilla Googlen palveluilla on hyvä ominaisuus: Ne näkyvät esimerkiksi kännykällä missä päin sitten matkustelenkin. Aika hyvin kalenteri on synkronoitunut Kubuntun omaan kalenteriin.

Korganizerista olen ajatellut, että siinä voisi olla tarpeeksi ominaisuuksia. Jos kokouskutsut voisivat olla sellaisia, että niiden osallistujien liittäminen ja ylläpito toimisi Microsoftin ohjelmien kanssa saumattomasti, siinä olisi sitten potentiaalia KDE:n businesskelpoisuuteen.


48
Avoimen lähdekoodin ohjelmien kehityksessä on huomattu noin vuonna 2007, että kehittäjät saavat toimeentulonsa jostain muualta kuin siitä tai niistä avoimen lähdekoodien projekteista. Tästä johtuen paukkuja ei laiteta niihin niska limassa. Mieleen on jäänyt 1990-luvulta yksi graafinen avoimen lähdekoodin ohjelma, johon toivottiin yhtä ominaisuutta. Sen ohjelman kehittelijät pitivät sillä hetkellä tärkeämpänä lähteä Saksasta Englantiin seuraamaan jalkapallo-ottelua!  ;D

49
Tein päivityksiä. Tuli tällainen ilmoitus ja mitä siitä seurasi:

Koodia: [Valitse]
Missing Signed-By in the sources.list(5) entry for 'http://ddebs.ubuntu.com'

$ sudo wget -O- http://ddebs.ubuntu.com/dbgsym-release-key.asc | sudo apt-key add -
Warning: apt-key is deprecated. Manage keyring files in trusted.gpg.d instead (see apt-key(8)).

Miten tuota trusted.dgpg.d käytetään?

50
Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / apt sources.list
« : 18.10.24 - klo:23.52 »
Katselin /etc/apt/ -hakemistosta ohjelmalähteitä. Sieltä löytyi Jammyn lista ja tuo sources.list oli yhtä kommenttiriviä vaille tyhjä. Ei siis määrittelyjä multiverselle ja muille. Lähinnä olisin halunnut kubuntu-ppa:n. Onko nyt niin, että flatpak ja snap hoitavat apt:n lisälähteet? Vai jääkö koneelta saamatta päivityksiä tyhjän sources-listan takia? Tähän Kubuntuun on tullut päivityksiä 24.10: jälkeen. Mm. LibreOfficen päivitys ja monia kirjastojen päivityksiä.

Koodia: [Valitse]
-rw-r--r-- 1 root root 2570 kesä   20  2022 jammy-groovy.list
-rw-r--r-- 1 root root   70 loka   17 06:06 sources.list

51
Ei onnistu kovin helpolla. Office on niin suosittu yritysmaailmassa ja pakko sanoa, että omasta mielestäni ihan ansaitusti ja esim. Libreoffice yhteensopivuus ei vain ole tyydyttävällä tasolla. Suoraan sanottuna en kyllä pidä edes sen UI:sta. Kyllä se kotikäytössä menee, mutta vähänkään erikoisempaa, niin aika kankea käyttää vrt. Officen kontekstivalikoihin.

Tässäpä on kehittelykohteita avoimen lähdekoodin ohjelmaprojektien vetäjille: yhteensopivuus (ilmeisesti lähinnä data, mutta myös käyttäjän ergonomia), kontekstivalikot.

15 vuotta sitten päätin tehdä luentokalvoja LibreOfficen Impressillä. Vai olikohan se OpenOffice. Taisi LibreOffice tulla niihin aikoihin vasta jakeluun. Voisin sanoa, että kokemus oli uuvuttava ja sen jälkeen kamala. Pahin asia mielestäni oli mallipohjien vähäisyys. MS Officella oli silloin valmiita hyvännäköisiä mallipohjia esityksiin.

En voi olla ajattelematta, että kehittymättömyys on koordinoinnin ja johtamisen kysymys. Avoimen lähdekoodin projekteja ei koordinoidusti ohjaa kukaan. Tämä näkyy sitten siinä, että ohjelmista tulee useita erilaisia viritelmiä. On LibreOfficea ja Calligra officea ja eikö Open Office ole vieläkin olemassa. Nyt myös PIM-ohjelmissa on tuo Merkuro uutena kun on niitä vanhojakin PIM-ohjelmia vielä käytössä.

Lainaus
Jossain määrin erimieltä. KDE on loistava, mutta hiukan liiankin ominaisuusrikas käyttöliittymä. Tuo sovelluspuoli taas, niin siihen voi toki vastata, mutta yrityksillä on niin järjettömät määrät vanhoja softia, jotka on rakennettu kovin räätälöidyksi ms:n ratkaisujen päälle. On piratismin esto donglea ja ihan vaikka CAD ohjelmat on erinomainen esimerkki. Vuosia sitten käytin ainoaa Autodeskin AutoCAD:n lähes täydellisesti verrattavaa 2D CADia, Draftsightia. Siitä oli Linux versio ja se toimi hyvin, mutta se vaikuttaa olevan kuopattu jo tyyliin 10v sitten. Ja ihan oikeasti, niin avoimen koodin puolella ei ole yhtään ainoaa edes tyyliin 1/50 osaa sisältävää korviketta. Itsekin käytän töissä monenmoista dataloggeria yms. ja yksikään niistä ei ole tuettu Linuxissa.

Kaikkia yrityksen / yritysten ohjelmia ei tarvitse eikä kannatakaan siirtää avoimen lähdekoodin ohjelmiksi. Eikä olisi mahdollistakaan. Siirretään vain tekstinkäsittely, kalenterin käyttö, tilavaraukset, osto- ja myyntireskontrat ja sen sellaiset, jos niihin on olemassa maksullisten ohjelmien tasoisia vastineita. Ja tässä tulee sitten ongelma: tarvitaan kaksi tietokonetta. Tai jos Linux-koneella voikin ajaa emulaattorilla noita ohjelmia, niin voi tulla siinäkin ongelmia.
MS:n ratkaisut on oikeasti hyviä. Tiedä sitten mikä olisi ison otannan mielipide, ehkä joku täällä osaa vastata.

Lainaus
Ai niin ja se viimeinen ja se pahin. Tietokoneiden hinnat ja lisenssimaksut ei pääsääntöisesti tunnu juuri missään isommissa firmoissa jos homma toimii. Eli joku Windows & Office combon hinta per käyttäjä on monissa yrityksissä varsin mitätön kustannus.

Mielestäni lisenssimaksut pyörivät joissakin organisaatioissa miljoonan luokassa. Sillä palkkaisi jo muutaman ihmisen töihin. Koulumaailma on monin paikoin päässyt ilmaisten avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttöön ilman lisenssimaksuja. Samanlaista kehitystä on julkishallinnossa Suomessa.

Tuolla oli sanat "jos homma toimii". Niin... On vielä paljon paljon tekemistä avoimen lähdekoodin ohjelmissa, ennen kuin COSSin johtajan sanat toteutuvat. Hän sanoi, että avoin lähdekoodin käyttö tulee laajenemaan tulevaisuudessa. En muista tarkkaan, niin en uskalla tähän kirjoittaa, että suurin osa ohjelmistoista.  :)

52
Mindtrek 2024 -tapahtumasta jäi mieleen lause: Maailmassa on 500 supertietokonetta. Ne käyvät lähes yksinomaan Linuxeilla.

53
Onko kenelläkään kokemusta Merkuro toimisto-ohjelmien käytettävyydestä? Merkuro on uusi KDE:lle tehty toimisto-ohjelma perhe, jossa on yhteystiedot, sähköposti ja kalenteri. Ovatko ne kehittyneet jo suunnilleen noiden Kmailin, Kontactin ja Korganizerin tasoisiksi? Ja miksi yleensä on kehitetty uusi ohjelmaperhe, eikä ole esim. lisätty ominaisuuksia alkuperäisiin ohjelmiin?

Olen käyttänyt vuosia sitten Kmailia. Käyttöjärjestelmäpäivitysten ja muiden syiden takia vaihdoin Gmailiin. Kmailissa oli ominaisuuksia, mm. PGP:n käyttö. Onko Merkuro Mail peruskäyttöön tarpeeksi hyvä. Lähinnä, että siinä on kansioita, joita voi lisäillä ja jakaa tulleita sähköposteja aiheenmukaisiin kansioihin?

Osaako Merkuro Contacts lukea kaddressbookin tekemiä vcard-muotoisia yhteystietoja?

Onko tietoa Merkuron kehityksen tilanteesta? Jatkuuko kehitys? Ja onko noiden alkuperäisten ohjelmien kehitys vielä voimissaan? Tuntuu siltä, että ne eivät ole kehittyneet muutamaan vuoteen mitenkään.

54
Yleistä keskustelua / Linuxin nousu uuteen kukoistukseen
« : 18.10.24 - klo:12.12 »
Seurasin YouTubesta videota Windows 10:n tuki loppuu alle vuoden päästä - mitä tilalle, jos et halua ostaa uutta konetta?. Tuntuu, että nyt olisi otollinen aika alkaa Linuxin maailmanvalloitukseen. Tarkoittaa minun silmillä nähtynä sitä, että Linuxia hiottaisiin busineksen tarpeisiin ja vaatimuksiin. Tuossa ohjelmassa tuodaan esille Linuxia yhtenä mahdollisena tulevaisuuden vaihtoehtona tietojen käsittelyyn.

Plasma on kehittynyt parin vuoden aikana paljon käyttökelpoisuuden suhteen. Paljon bugeja on korjattu. Plasman kehitys tuntuu olevan nyt hyvässä vauhdissa. Siitä voi tulla Liinux-distrojen yhdistävä tekijä. Ja tämä olisi sitten hyvä Windows-maailman vaihtoehto. Sen jälkeen kun busineksen tarpeisiin on vastattu kehitetyillä Linux-ohjelmilla.

Nyt olisi hyvä kun joku osaisi tehdä vertailevaa tutkimusta, kuinka hyvin tai huonosti Linux vastaa busineksen ja julkishallinnon tarpeisiin. Jälkimmäisestä oli esimerkkejä Mindtrek 2024 -tapahtumassa. Kun tutkimustuloksina olisi Linux-ohjelmistojen puutteita busineksen tarpeisiin, niin näitä alettaisi kehittää. Tällaista kehittämistä voisi koordinoida COSS. Ja yleisestikin voidaan kehittää avointa dataa. Siinä yhtenä hyvänä esimerkkinä on Helsingin kaupungin HRI.

Tähän voi lisätä tulevaisuuden turvaavia ratkaisuja ja miten niihin voidaan päästä sekä hyödyntää parhaimmalla tavalla.

Eilen illalla unelmoin tehokkaammasta koneesta. Päädyin ajatuksissa siihen, että i5-10400F riittää vallan hyvin tarpeisiini kun koneessa on Linux.

55
Vielä uloskirjautumisesta asiaa. Kun on kirjautunut tunnukselle/työpöydälle ja haluaa pois, niin tässä KDE 6:ssa on työkalupalkin sammutuskuvakkeesta avautuvassa valikossa vain sammuta ja peru. Ei siis esimerkiksi käynnistä uudellen eikä kirjaudu ulos (siihen kirjautumisruutuun). Kuvittelin KDE 6:n olevan sen verran fiksusti tehty, että kun otin automaattisen kirjiautumisen pois, niin nuo kaikki olisivat ilmestyneet uloskirjautumispainikkeeseen.

Ulos voi kirjautua K-valikosta aukeavan dialogin kautta. Mutta siinäkin nimenomaan uloskirjautuminen on omannäköisensä pieni ympyrä kun ne toiset tavat on kirjoitettu tekstinä dialogin alalaitaan. Saattaa olla, että KDE 6:een voi asentaa sellaisen sammutuksen, jossa uloskirjautuminen ja lepotilaan siirtyminen ja ehkä ruudun lukitus on mukana samanarvoisina valintoina. Uloskirjautumista tarvitsee harvemmin, mutta esim. testauksessa se on pienempi vähemmän resursseja kuluttava kuin uudelleen käynnistys tai sammutus + käynnistys.

Olen nyt pedantti, mutta mielestäni KDE on nykyisin niin hyvälaatuinen, että näihinkin (ergonomisiin asioihin) on hyvä kiinnitttää huomiota.

56
Tuota.. Tässä pitää vielä tarkentaa asiaa. Kokeilin äsken kirjoittaa SDDM siihen hakuun. Se löysi kyllä sitä vastaavan asetuksen "kirjautumisruutu (SDDM)". Tämä haluamani asetus on sivun yläreunan palkissa (harmaa) kohdassa Toiminta... Ja sen avaamalta sivulta Kirjaudu automaattisesti sisään. Tämä on monille varmaan triviaalia, mutta tulkoon mainituksi.

57
Nyt kun Plasma 6.2 on leviämässä distroihin, on Plasma 6.3.0 versioon tulossa minun mielestäni aika iso uusi ominaisuus: Distrot voivat nyt mukauttaa Discoverin etusivulla "Editor's Choice" -osiossa näkyviä sovelluksia.

Add featured apps configurable URL

Käsittääkseni tämä tarkoittaa sitä, että Discover voi säätää ohjelmien asetuksia distron mukaan.

58
Löysinkin vasemman reunan valikosta tasolta 2 sen SDDM:n asetukset. En edes tullut ajatelleeksi, että järjestelmäasetuksissa on hakuominaisuus.

59
Eikö yleensä poisteta koko osio esim. gparted-ohjelmalla. Ja sitten varataan sen uudelleen toiseen käyttöön. Edellyttäen tietysti, että molemmat käyttikset ovat omilla osioillaan.

60
KDE 6 ja aiemmissakin versioissa varmaan on Järjestelmävalvontasovelluksessa levytilan käyttö graafisena. Äsken tuli huomattua, että se ottaa huomioon vain SATA-levyt, mutta ei M.2 nvme levyä. Koneessa on 4 TB ja 1 TB SATA-levyt. Lisäksi on 500 GB M.2 nvme -levy. Järjestelmänvalonta sanoo levyä olevan 4,9 TiB. Eli juuri tuo M.2 -levy jää siitä pois. En viitsi tästä kansainvälisille foorumeille kirjoittaa ennen täällä kysymistä. Ehkä siitä kannattaisi laittaa ilmoitus bugs.kde.org:iin. Se oli vaan eilen kaatuneena.

Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 69