Tässä aihetta ajatuksille
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/4a1ddcea-0a53-4e82-9d9b-171275744dea?ref=ampparit%3A50eb&fbclid=IwAR2XzU_TCMJcDPNqzQc0R0ptTs_qLagD0qM-GPweVTbxH11e03srmzRXG7s"Sensuurissa on kuitenkin vaaralliset puolensa, sillä Piilaakso on nyt siirtynyt yksittäisten törkyviestien poistamisesta valtionpäämiesten sensurointiin ja kokonaisten kilpailevien yritysten kieltämiseen käyttöjärjestelmien ja palvelinoperaattorin tasolla.
Ensiksikin: Kuka joutuu yksipuolisten sensuuripäätösten kohteeksi seuraavana? Tästä riskistä ovat muistuttaneet monet sellaisetkin tahot, joita ei todellakaan tunneta Trumpin puolustajina, esimerkiksi amerikkalainen kansalaisjärjestö ACLU.
Toiseksi: Mitä keinoja otetaan käyttöön tulevaisuudessa? Laajeneeko sensuuri joskus sille tasolle, mitä käyttäjä saa ladata internetistä? Toisin sanoen: laativatko Google, Apple ja Microsoft selaimiinsa ja käyttöjärjestelmiinsä nettisivustojen mustan listan?
Entä näemmekö sen päivän, jolloin Piilaakson teknologiajätit päättävät, mitä saa sanoa yksityisviesteissä – esimerkiksi Whatsapissa, jonka omistaa Facebook?"
"Vuosi sitten nämä uhkakuvat olisivat kuulostaneet hulluilta, mutta nyt kalteva pinta näyttää pelottavan todelliselta. Yhdysvallat horjuu laajojen levottomuuksien partaalla, ja uunituoreen kyselyn mukaan reilu puolet maan asukkaista arvelee sisällissodan alkavan.
Siitä, miten puolueettomasti tai puolueellisesti Piilaakson yritykset ovat toimineet tähän asti, on esitetty hyvin ristiriitaisia käsityksiä. Se, mitä tapahtuisi levottomuuksien syttyessä, vaikuttaa sen sijaan aivan selvältä. Ei kannata kuvitella, että Piilaakso tyytyisi neutraalin viestinvälittäjän osaan.
Vastakohtana jyrkälle ja avoimelle konfliktille Trumpin kanssa Big Techillä on nimittäin varsin läheiset välit Joe Bidenin hallintoon, lukuun ottamatta pientä kitkaa Facebookin ja Bidenin välillä. Yhtiöt myös lobbaavat kulissien takana saadakseen hallinnossa vaikutusvaltaa. (Ks. CNBC:n, Reutersin ja The Independentin uutiset ja Newsweekin kolumni).
Ne ovat myös saaneet ainakin yhdeltä ykkösrivin demokraatilta – Hillary Clintonilta – julkisen kiitoksen Trumpin ulos potkimisesta.
Lisäksi Washington Examiner -lehden mukaan Piilaakson työntekijät lahjoittivat syksyn vaalien alla rahaa lähes ainoastaan Bidenin kampanjalle, ei Trumpille. Esimerkiksi Twitterin työntekijöiden parissa prosentit olivat Bidenin hyväksi 99–1.
Laajojen levottomuuksien sattuessa paine estää ”trumppilaisten” viestintä ja tiedonhaku nousisi hirmuiseksi. Samalla Piilaakson suurennuslasin alle joutuisi, jopa maailmanlaajuisesti, kaikki muukin politiikkaan ja Yhdysvaltain tapahtumiin liittyvä viestintä aivan eri tavalla kuin tähän asti."
"...Tästä näkökulmasta, eli rajoittamattomasta vallasta, varoitti jopa ACLU, joka tuskin vuodattaa yhtäkään kyyneltä Trumpin viestien kohtalosta sinänsä. Samasta muistuttivat myös Ylen Juha-Matti Mäntylä sekä Helsingin Sanomien Jussi Pullinen.
Monet huippupoliitikot, kuten Saksan liittokansleri Angela Merkel sekä talousministeri Bruno La Maire ja EU-ministeri Clement Beune Ranskasta, ovat puolestaan kritisoineet teknologiajättien toimivan demokratian ohi. Varovaisemmin samasta huomautti myös Suomen ex-pääministeri Alexander Stubb.
Koska Piilaakson vallankäyttö kytkeytyy Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan, sikäläisten levottomuuksien vaikutukset eivät tietenkään iskisi Eurooppaan täydellä voimallaan. Tilannetta, jossa maailman tietoliikenteen vartijat ovat osoittaneet valmiutensa poistaa pelistä poliittisia toimijoita, ei silti kannattaisi ohittaa olan kohautuksella.
Yhdysvaltain tilanne on muuttunut hyvin arvaamattomaksi. Siksi omaa riippuvuuttamme amerikkalaisista sovelluksista ja it-infrasta kannattaisi pyrkiä mahdollisuuksien mukaan nopeasti vähentämään. Sen enempää emme Piilaaksolle mahda, eikä toisaalta enempi ole tarpeenkaan."
