Ubuntusta on haittaa muille jakeluille silloin, kun Ubuntua ja Linuxia käytetään synonyymeinä.
Siinä mielessä kyllä, että muut jakelut eivät saa paljon huomiota. Toisaalta tuskin ne saisivat sitä sen enempää, vaikkei Ubuntu saisi yhtään.
Sillä ei ole merkitystä saisivatko ne sen enempää huomiota. Vaarana tuossa synonyymitilanteessa on se, että Linuxista puhuttaessa ihmiset ajattelevat suoraan Ubuntua tiedostamatta näitä muita vaihtoehtoja. Tätä kautta tuosta voi olla suoranaista haittaakin muille jakeluille.
Tässä on eroa siinä mielessä, että ensimmäisen tulkinnan perusteella ei voitaisi väittää Ubuntun tuoneen uusia käyttäjiä muille jakeluille (siinä määrin että sillä olisi merkitystä).
Koska kyseessä on vain kourallinen ihmisiä, jo yksi Ubuntusta muualle siirtynyt muodostaa prosentuaalisesti merkittävän osuuden tapauksista
Ei muodosta, koska se yksittäistapaus eliminoidaan tilastollisena poikkeuksena
Edellisessä viestissäni esitinkin menetelmää, jolla hyödyllisyyttä voitaisiin yrittää arvioida suhteellisen objektiivisesti. Onko ryhmä A tehnyt jotakin sellaista, minkä tekemisestä ryhmä B olisi valmis maksamaan?
No, vaikka B hyötyisikin A:sta, aina se ei ole valmis tästä maksamaan tai sen ei tarvitse maksaa.
Tarkastelu suoritetaankin sillä oletuksella, että tuotettu asia ei ole olemassa jollei siitä makseta. Käytännössä siis pyritään arvioimaan tuotetun asian todellista arvoa toisille osapuolille. Maksaminen on oikeastaan hieman huono sanavalinta tässä yhteydessä, koska tarkoituksena on nimenomaan arvioida tuotteesta syntyvää lisäarvoa toisille ryhmille.
Esimerkkisi perusteella täytyy tehdä muitakin tarkennuksia terminologiaan (hihastahan minä tätä ravistan). Tarkastelussa ryhmiä ovat vain ja ainoastaan eri kehittäjäryhmät. Se mitä nämä ryhmät tuottavat joko suoraan tai välillisesti ovat tuotteita. Kirjoitin seuraavan lainauksen näiden määritysten mukaisesti uudelleen.
Canonical (= ryhmä C) on paketoinut – vältän nyt tahallani sanaa ”tuottanut”! – tuotteen U, joka tuntuu houkuttaneen varsin paljon käyttäjiä (= tuote K). Tuote K saattaisi olla valmis siitä maksamaan, mutta tätä C ei vaadi.
K:lla voi edelleen olla haluja tai tarpeita ostaa toisia tuotteita (ohjelmia, pelejä, ajureita), jolloin C hyödyttää välillisesti ryhmää T eli näiden tuotteiden kehittäjiä. T ei kuitenkaan ajattelisikaan maksavansa C:lle, eikä pitäisikään, vaikka se tästä hyötyy.
Tuo teksti ei nyt ole enää kaikilta osin kovin kelvollista luettavaa, mutta halusin säilyttää sen mahdollisimman hyvin ennallaan.
Tuote K on siis joukko maksukykyisiä ja -haluisia asiakkaita, jotka ryhmä C on välillisesti tuottanut tai luonut. Tässä asetelmassa on vain yksi oleellinen kysymys: Kuinka arvokas tuote K on todellisuudessa ryhmälle T eli paljonko ryhmä T on korkeintaan valmis maksamaan siitä?
Viimeinen lause lainauksessa ei siis pidä paikkaansa, koska se on ristiriidassa ylempänä tekemäni tarkennuksen kanssa. Ryhmä hyötyy toisen ryhmän tuottamasta tuotteesta vain jos he ovat valmiita maksamaan siitä. Mikäli ryhmä T siis hyötyy tuotteesta K, niin he ovat tässä tarkastelussa automaattisesti valmiita maksamaan ryhmälle C tuotteesta heille syntyneen lisäarvon verran.