Canonical ei kehitä Linuxia

[K-Veikko]

Jos viitsit yhtään tutkia mitä oon tehnyt ja mitä en niin pitäsit pian nokkas kiinni. Paljonko sulla itelläs on esim träckerissä tehtyjä tunteja

Siinäpä se. - Linuxin ympärillä pitäisi olla enemmän kaupallista toimintaa, joka loisi tulovirtoja ottajien kilpailtavaksi.

Loppukäyttäjiltä lienee turha odottaa jaettavaksi minkäänlaista merkittävää tulovirtaa.

[eelis]

Itselle muodostunut sellainen kuva tuosta touhusta, että homma on samanlaista kuin talkoissa. Muut tekee työt, yksi tulee "hieman" myöhässä ja osallistuu vain töidenjälkeiseen saunasessioon ja ihmettelee, kun muut suhtautuvat nuivasti.

Talkoissa on vain hyvä, kun se suulain huuliveikko ei tule häiritsemään kesken ankarimman aherruksen. Saunan lauteilla joutaa sitten sen jutuille höristä.

Jos tuota talkoovertausta jatketaan, eikös nyt ole kyse siitä, että joidenkuiden mielestä kaikkien pitäisi vain haravoida eikä kukaan saisi heitellä kokoon haravoituja kasoja roskalavalle – tai ei ainakaan, jos aikoo saunaan muiden katsomatta asiaa nuivasti?

Tai sitten siitä, että Canonical on ollu omissa talkoissa ja tullu toisen porukan järkkäämälle saunaillalle. He ovat myös lainanneet työkalut toiselta porukalta.

[SuperOscar]

Myös Canonical on polttanut paljon rahaa ja työtunteja antaakseen yhteisölle (= loppukäyttäjille!) mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Samoin voisi vain osoittaa sormella Ubuntuun perustuvien johdannaisdistrojen määrää.

En todellakaan ymmärrä tätä pikkusieluista pyörimistä ytimen ja sen kehitystyön ympärillä, ikään kuin siinä olisi jotain erityistä. Vaikka myönnettäköön, että Linuxin tapainen monoliittinen ydin on keskeisemmässä, turhankin keskeisessä, osassa kuin jokin muu ydin voisi olla.

[Senior]

Mielellään näkisin muidenkin kuin RedHatin osallistuvan projektiin.

http://apcmag.com/linux-now-75-corporate.htm

"75% of Linux code now written by paid developers"

eli muistin virkistämiseksi - Linux-koodin kirjoittajista 75% tulee firmoista tai on muuten palkattua väkeä. Silkasta ilosta hippityyliin koodaajien osuus jää todellisuudessa vielä selvästi alle tuon jäljelle jääneen neljäsosan.

Tannebaumin sanottiin kirjoittaneen kolmessa vuodessa Minixin ja hänellä oli pääsy UNIX-koodin lähteille. Torvaldsin sanotaan puolestaan kirjoittaneen puolessa vuodessa ensimmäiset koodit tulevaan Linuxiin.

"It took Tanenbaum three years to write Minix, and he had had access to the Unix source code while he was doing it, the report explains. Torvalds wrote Linux in only six months, without any access to the original Unix. What is he, supergeek?"

http://www.zdnet.com.au/who-wrote-linux-139152623.htm

[Senior]

En todellakaan ymmärrä tätä pikkusieluista pyörimistä ytimen ja sen kehitystyön ympärillä, ikään kuin siinä olisi jotain erityistä. Vaikka myönnettäköön, että Linuxin tapainen monoliittinen ydin on keskeisemmässä, turhankin keskeisessä, osassa kuin jokin muu ydin voisi olla.

Sama vika Rahikaisessa. Linuxhan ei ole edes käyttöjärjestelmä mitä taas Ubuntu on. Canonical on jokatapauksessa onnistunut nousemaan - ja ansaitusti - käyttäjäystävällisemmän jakeluryhmän lippulaivaksi. Fedora puolestaan nykymenolla on tuomittu vain vaihtoehdoksi Arch Linuxille, siis sille toiselle jakelulle jonka saaminen toimintakelpoiseksi on kai Linux-yhteisössä eräs "mieskunnon" mittari.

[K-Veikko]

siis sille toiselle jakelulle jonka saaminen toimintakelpoiseksi on kai Linux-yhteisössä eräs "mieskunnon" mittari.

Itse en mittaa distrojen eroja mieskunnolla vaan näkisin että eri kehityslinjojen suurin periaatteellinen ero on suhtautuminen lisensoituihin tuotteisiin.

Mikä tahansa nykyisistä vaihtoehdoista hetkessä ponkaisee ehdottomaksi ykköseksi, jos perusjekeluun sisältyvät kaikki "restricted formats" ym härpäkkeet.

[Lasse.]

Sama vika Rahikaisessa. Linuxhan ei ole edes käyttöjärjestelmä mitä taas Ubuntu on. Canonical on jokatapauksessa onnistunut nousemaan - ja ansaitusti - käyttäjäystävällisemmän jakeluryhmän lippulaivaksi. Fedora puolestaan nykymenolla on tuomittu vain vaihtoehdoksi Arch Linuxille, siis sille toiselle jakelulle jonka saaminen toimintakelpoiseksi on kai Linux-yhteisössä eräs "mieskunnon" mittari.

En kyllä ymmärrä miten Fedora olisi tuomittu olemaan vaihtoehto Arch Linuxille? Jossei yhdellä komennolla automaattisesti saa kaikkia suljettuja vapaata ideologiaa vastaan taistelevia kilkkeitä niin distro on huono? Arch Linux taas on mielestäni erittäin simppeli, kuhan on perillä mitä on tekemässä. Se ei ole tarkoitettu olemaan mikään "5 minuutissa valmiiksi"-distro vaan sellaisille, jotka haluavat säätää järjestelmäänsä enemmän. Mielestäni sen käyttäjäystävällisyys on parempaa kuin Ubuntun kun molemmat hallitsen. Distroja on tehty eri tasoisille käyttäjille tarkoituksella, ja se on hyvä se. Kaikkien ei tarvitse olla Ubuntu-klooneja.

Mieskunnon mittariksi sopii paremmin Gentoo

E: Piti vielä sanoa, että omasta mielestäni Canonical voisi antaa muillekkin jotain sen sijaan, että käyttää muiden koodia kokoajan omissa distroissaan. Lisensointi sallii kyllä tuon, mutta itse antaisin heille paremmat pisteet jos vaivautuisivat itsekkin jotain antamaan takaisin. Markkinointia he ovat tosin hoitaneet ihan hienosti.

[SuperOscar]

Itse en mittaa distrojen eroja mieskunnolla vaan näkisin että eri kehityslinjojen suurin periaatteellinen ero on suhtautuminen lisensoituihin tuotteisiin.

No, se on yksi ero. Vaikka tietysti riippuu, mitä tarkoitat ”periaatteellisella”.

Mikä tahansa nykyisistä vaihtoehdoista hetkessä ponkaisee ehdottomaksi ykköseksi, jos perusjekeluun sisältyvät kaikki "restricted formats" ym härpäkkeet.

Oikeastaan vain kakkoseksi (Mint)

[K-Veikko]

mitä tarkoitat ”periaatteellisella”

Lähinnä sitä että , jos jätetään huomiotta eri tavalla pakatut, eri kääntäjällä käännetyt, jne distrot, niin Kaikki Linuxit ovat kuitenkin yhtä ja samaa.

Käyttäjäkokemus on lopulta se mikä erottaa Linuxit toisistaan. - Ja ensimmäinen käyttäjäkokemus on asentaminen. Sen kun saisi koneessa mukana jo kaupasta ostettaessa, niin olisi jo tehty iso harppaus.

[JarTak]

Tuli tätä juttua lukiessa mieleen, että olisin jostain lukenut canonicalin osallistuvan myös Debianin kehitykseen. Tiedä sitten kuinka paljon siinä on perää???

[junnuh]

Hei ja tervehdys lämmin!

Näin käyttäjänä ja taidoiltani kykenemättömänä osallistumaan ytimen ym. koodin kehittämiseen! Kysyn toteutuuko tässä keskustelussa tämä:

Ubuntu is an African concept of 'humanity towards others'.

It is the 'belief in a universal bond of sharing that connects all humanity'. The same ideas are central to the way the Ubuntu community collaborates. Members of the Ubuntu community need to work together effectively, and this code of conduct lays down the ground rules for our cooperation.

Käytän itse Ubuntua ainoana jakeluna koneellani, muitakin olen live cd:ltä kokeillut vaan ei ole ollut syytä vaihtaa! Windowsia tarvitsen ainoastaan pelien pelaamiseen!

Vaan ihmetyksen aihe oikeasti oli, mistä tämä riitely, käyttäkö joku tai jokin yhteisö avoimessa linux maailmassa oikeasti hyväksensä toista! Ei ymmärrä:-))

Silloin kun kokee uhrautuneensa tehtyään jotain eikä koe saaneensa palkintoa joltain muualta kuin itseltään kannattaa katsoa peiliin ja kysyä itseltään:" miksi minä tätä teen!"

Ja voinpa kertoa että siihen peiliin katsonut olen päivittäin en ehkä niinkään linux-käyttäjänä, siis Ubuntun käyttäjänä vaan joka päivä kaikessa mitä teen!

Vaan niin paljon tältä foorumilta apua saaneena halusin tähän keskusteluun kantaa korteni kekoon!

valoisin kesäöisin terveisin junnuh

[Tommi S.]

Hyväkään ohjelma ei ole tuote ilman sen tason toimintaa – paketointia, viimeistelyä ja markkinointia –, jonka Canonical on menestyksellisesti ottanut omaksi osakseen. Jollei tämä ole yhteisön hyväksi tehtyä työtä, mikä sitten on?!

Tuosta paketoinnista... noin 75% Ubuntun paketeista tulee suoraan Debianilta ilman lisäpatchejä:
http://www.debian.org/News/project/2010/03/index.en.html

Avasin juuri Synapticin, ja poistin ohjelmalähteistä kaikki muut paitsi "Canonicalin tukemat... (main)", ja nyt alapalkissa lukee "6929 pakettia listattu, 1654 asennettua". Tämä tarkoittaa kait sitä että minulla on asennettuna 25% kaikista paketeista, ja 75% on asentamatta. Onko tämä 75% siis se Debianilta tuleva osuus? Siis onko niin että se Debianilta tuleva 75% onkin sellaisia paketteja joita kukaan ei oikeastaan käytä? Pelkkä "75%" ei sinällään välttämättä kerro mitään, pitäisi tietää vähän tarkemmin onko kyse kaikista lähteissä olevista paketeista, vaiko oletuksena asennettavista, tms.

Tuon Ubuntun ja Debianin suhdetta käsittelevän esitelmän (sama josta tuo 75% on peräisin) kalvoissa mainitaan myönteisenä ilmiönä se että monista Ubuntun kehittäjistä tulee Debianin kehittäjiä ja ylläpitäjiä.

[Tommi S.]

Nyt kokeilin laittaa Synapticista valituksi sekä main että universe ohjelmalähteet, ja alapalkissa lukee "29324 pakettia listattu, 1654 asennettua...". Vaikuttaakin siis siltä että ne Canonicalin paketoimat 25% ovat main, ja se loput 75% on universe.

Eli tilanne on oikeastaan se että Canonical paketoi itse n. 30% Ubuntun ohjelmista, ja loput n. 70% perustuvat Debianin paketteihin, mutta Canonical tekee niihinkin omia muutoksiaan jotta ne soveltuvat paremmin Ubuntuun.

Tämän lisäksi tarjotaan helppo tapa asentaa myös Debianin paketoimia ohjelmia Ubuntuun.

[crope]

Jokainen jakelija joka tarjoaa käytettäväksi gnome työpöydän ovat riippuvaisia noista edellämainituista systeemeistä myös debianista, imuttavat sitä ja muokkaavat sitä, ei ubuntu ole tuossa mikään poikkeus eikä roisto, muut tekävät samaa ja samoin.

Itselle on yks ja sama kuka käyttää mitäkin ja miten paljon. Se kuka osaa ja saa hiottua noista vapaasti markkinoilla olevista työkaluista toimivimman kokonaisuuden on ratkaisevaa. Mielestäni ja omien kokemusten pohjalta, sanon että canonical / ubuntu tekee sen hyvin. UGH  

Katsoitko sitä aloitusviestissä olevaa videota?

Tiedätkö kuka se herra on joka siinä puhuu ja mitä hän tekee?

Oletko itse Linuxin kehittäjä? Jos olet niin olet saanut tuolta herralta sähköpostilla sellaisen kyselyn asiaan liittyen. Ei se nuita tilastoja hihasta ole tuohon videolle laittanut vaan teki isosti tutkimusta asian eteen.

Tämä keskustelu nyt pyörii yhtä ja samaa ympyrää toisten puolustaessa lähes sokeasti Canonicalia ja toisten yrittäessä selvittää mikä se ongelma on. Eiköhän ne kehittäjät sen ongelman parhaiten tunne ja näe työtä tehdessään. Jos Linuxia ei kukaan kehittäisi niin ei sitä Canonicalikaan voisi hyödyntää...

[SuperOscar]

Tämä keskustelu nyt pyörii yhtä ja samaa ympyrää toisten puolustaessa lähes sokeasti Canonicalia ja toisten yrittäessä selvittää mikä se ongelma on.

Ei vaan toiset yrittävät lähes sokeasti syyttää Canonicalia toisten yrittäessä selvittää, mikä se ongelma on

Oikeasti: pelkkä ydin ilman kaikkea sen ympärillä olisi täysin yhdentekevä (vide Minix). Kaikkien ei ole järkevää vain koodata, tarvitaan muitakin toimijoita. Canonical on selvästi onnistunut omassa toiminnassaan, minkä todistaa Ubuntun menestys. Menestyksestä taas on lohjennut takaisin yhteisöllekin paljon hyvää jo pelkän tunnettuuden muodossa.

[nimetönpelkuri]

Ottamatta sen enempää kantaa teidän kiistelyihin, niin tässä kernel statistiikkaa:
2.6.24 - some statistics
Who wrote 2.6.33
Kernel development statistics for 2.6.34 and beyond

[Tommi S.]

Katsoitko sitä aloitusviestissä olevaa videota?

Tiedätkö kuka se herra on joka siinä puhuu ja mitä hän tekee?

Tämä keskustelu nyt pyörii yhtä ja samaa ympyrää toisten puolustaessa lähes sokeasti Canonicalia ja toisten yrittäessä selvittää mikä se ongelma on.

Tiivistelmä siitä videosta on että Greg Kroah-Hartman vihjailee että Canonicalin asiakkaaksi ei kannata ryhtyä, sillä siitä voi seurata tulevaisuudessa ongelmia. Kuulostaa ihan Microsoftin FUD-taktiikalta. Joku ongelma Kroah-Hartmanilla varmaankin on, mutta sitä on vaikea sivullisten lähteä arvailemaan. Mikä se ongelma on? Onko sitä ongelmaa ylipäätään olemassa?

[Sorkkarauta]

Tämä keskustelu nyt pyörii yhtä ja samaa ympyrää toisten puolustaessa lähes sokeasti Canonicalia ja toisten yrittäessä selvittää mikä se ongelma on. Eiköhän ne kehittäjät sen ongelman parhaiten tunne ja näe työtä tehdessään. Jos Linuxia ei kukaan kehittäisi niin ei sitä Canonicalikaan voisi hyödyntää...

Mikä ongelma tässä sinulla tämän asian kanssa oikein on?

Tekijänoikeudet sallivat kyseisen toiminnan, joka perustuu Open Source -tuotteiden periaatteisiin. Open Source -tuotteiden menestyksen turvaa laaja käyttäjäkunta. Jos Canonical pystyy toiminnallaan tuomaan käyttäjiä, niin eikö se sinusta ole hyvä asia?

[mikko_h]

Joku ongelma Kroah-Hartmanilla varmaankin on, mutta sitä on vaikea sivullisten lähteä arvailemaan. Mikä se ongelma on? Onko sitä ongelmaa ylipäätään olemassa?

Kroah-Hartman ylläpitää ajurien staging-lähdekoodia, ja ongelmana on ilmeisesti ollut se, että kaupalliset toimijat dumppaavat ajurikoodinsa sinne kertapläjäyksenä, mutta eivät opettele toimimaan jatkuvassa yhteistössä kernelin kehittäjien kanssa ja heidän ehdoillaan. Tuloksena on sitten suuri määrä vierasta koodia, jota ulkopuoliset kehittäjät eivät pysty ylläpitämään. K-H on pariinkin otteeseen saanut liikettä yhteistyöhön julkisella ärähdyksellä ja uhkauksella pudottaa koodi pois, muistaakseni viimeksi Microsoftiin, kun he dumppasivat hyvin suuren määrän virtualisointiin liittyvää koodia. Sitä ennen oli muitakin alan isoja toimijoita. K-H lienee yrittänyt kommentillaan antaa jonkunlaisen lisäpotkun Canonicalin kernel-panostukselle. Tapa ei ehkä liene Canonicalin suhteen ollut hedelmällisin mahdollinen. Nythän Canonical on yrityksenä kasvanut aika nopeasti ja on ilmeisesti kasvamassa edelleen, joten heiltä voi ehkä odottaakin enemmän panostusta myös kerneliin.

[Fri13]

Tiivistelmä siitä videosta on että Greg Kroah-Hartman vihjailee että Canonicalin asiakkaaksi ei kannata ryhtyä, sillä siitä voi seurata tulevaisuudessa ongelmia. Kuulostaa ihan Microsoftin FUD-taktiikalta. Joku ongelma Kroah-Hartmanilla varmaankin on, mutta sitä on vaikea sivullisten lähteä arvailemaan. Mikä se ongelma on? Onko sitä ongelmaa ylipäätään olemassa?

Ongelma on että Canonical ei toimi yhteistyössä upstreamin kanssa vaan tekee asioita joista ei muu yhteisö hyödy. Esimerkkinä vaikka lokalisointi. Jos ubuntu heebot lokalisoi softat Ubuntulle vain. Ne jää sinne eikä muiden distrojen käyttäjät hyödy niistä. Jos sen sijaan ubuntu heebot lokalisoi softat upstreamiin, ne tulee kaikkiin distroihin, mukaanlukein Ubuntuun.

Jos löytyy virhe koodissa, täytyy se korjata upstreamissa jotta kaikki koodia käyttävät saavat korjauksen. Muuten se on vain oman pesän rakentamista ja sitomista sen version käyttäjiä itseensä.
Sama ongelma on debianilla. He tuovat upstreamista koodia uusista versioista vanhoihin versioihin. Samalla kehittyy uusia bugeja joita ei upstreamissa ole. Sitten canonical nappaa koodia debianilta ja on riippuvainen debianista. Mutta canonical ei voikkaan korjata itse koodia kun on riippuvainen tulevaisuudessa debianin paketeista. Jos canonical tekee oman koodiversion, yhdistää sen debianin paketteihin. Voi muodostua uusia bugeja joita ei ole upstreamissa eikä debianilla mutta vain ubuntulla. Sitten käyttäjät tekevät softia ubuntua silmälläpitäen. Softa toimii ubuntussa mutta se ei toimi enää standardien mukaan muissa distroissa koska koodi on niin paljon poikkeavaa.

rakentuu iso kerrostalo missä canonical sitoo omat asiakkaansa itseensä eikä salli heidän vaihtaa distroa niin helposti. Vendor Lock In -tapaus. Ja samaan aikaan yhteisö ei hyödy mistään siitä mitä Canonical tekee jos se ei noudata upstreamia ja heidän aikataulujaan ja heidän kehitystahtia jota kaikki muut noudattaa. Tuolloin sellainen distro on sooloilija joka ei ole kuin hidasteeksi koko yhteisölle vaikka kuinka paljon media höpöttäisi siitä hyvänä.
Jos haluaa tehdä yhteistyötä, olla osa yhteisöä, niin silloin totellaan tarkalleen upstreamia. Jos haluaa johonkin softaan jotain ominaisuuksia, nii osallistutaan upstreamiin ja ruvetaan tekemään koodia sinne jolloin kaikki muut voivat alkaa sitä koodaan ja parantelemaan yhdessä eikä vain yksi distron tekijä.

Canonical ei kehitä linux käyttöjärjestelmää eikä se kehitä sen päällä toimivia tärkeimpiä softia. Valtaosa jos ei kaikki viralliset paketit ubuntuun tulee suoraan debianilta paketoituna uudellee ja sitten vähän omia pieniä fixejä joita ei muille haluta luovuttaa.

Upstream on koko avoimen lähekoodin elinehto. Se on sen sielu missä softa elää. Jos ei yhteistyötä tehdä upstreamin kanssa niin silloin ollaan sitä vastaan. Ei ole pakko osallistua kehitykseen, mutta ei saisi sooloilla ja tuottaa omia bugeja tai tehdä koodia jotai ei voida suoraan soveltaa upstreamiin.