Ubuntu Suomen keskustelualueet

Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Fri13 - 25.05.10 - klo:19.40

Otsikko: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Fri13 - 25.05.10 - klo:19.40
Monet uskoo että Canonical on suurin Linuxin kehittäjä kaikista valtajakeluista ja yrityksistä. Mutta faktat ovat karua luettavaa. Canonical ei kehitä yhtään Linux käyttöjärjestelmää vaan ainoastaan hyödyntää sitä ja sitoo Ubuntun käyttäjät ja kehittäjät itseensä.

Lyhyesti voisi siis sanoa:
Lainaus
Jos haluat osallistua Linuxin kehittämiseen, lopeta työsi Canonicalilla tai älä käytä Ubuntua


http://video.google.com/videoplay?docid=3385088017824733336#
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Jakke77 - 25.05.10 - klo:19.53
niin ja juu ja jaa, novell ja suse aikoinaan oli tapetilla ehkä suosionsa takia, ubuntu on linux nro 1 nykyään ja paaaljon tapetilla. miten jos mandriva olisi johtajana kuinka moni sitä parjaisi ?
+ eikö linux juuri oli hyödyntämistä kehittäjät kehittää sitä vaikka ei olisi kuin linux 1.01 jne...

ubuntun käytön lopettaminen ei tee muuta kuin laskee ubuntun suosiota ja tämä paketti on kasattu niin loistavasti ettei kovin moni viitsi lähtä mihinkään taipaleen alkudistroon jonne "kehitellään" omaa versiosta jo valmiista ohjelmasta.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: K-Veikko - 25.05.10 - klo:20.14
ainoastaan hyödyntää sitä ja sitoo Ubuntun käyttäjät ja kehittäjät itseensä

Mitä useampi toimija voi repiä rahaa Linuxilla, sitä vahvemmalla pohjalla linuxin käyttäjät ovat ja sitä varmempaa on kehitystyö myös tulevaisuudessa.

Linuxin kaupallinen hyödyntäminen, eli sen puuttuminen, on tämän käyttöjärjestelmän suurin heikkous.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: qwertyy - 25.05.10 - klo:21.32
Linuxin kaupallinen hyödyntäminen, eli sen puuttuminen, on tämän käyttöjärjestelmän suurin heikkous.
+1

Lisää linux-käyttäjiä ylipäätään lisää, että saadaan niitä käyttäjiä jaettua distroille. Henk.kohtaisesti en pidä Ubuntua mitenkään ihmeellisenä laadun kannalta, vaan mielestäni esim. mm. openSUSE on ihan samoilla linjoilla.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: oobetimer - 25.05.10 - klo:21.35
Riippumatta siitä, että kuka kehittää Ubuntua, niin kehityksen suunta on mennyt totaalisesti väärään suuntaan 9.04:n jälkeen..  ::)

Minne on kadonnut vakaus ja toimivuus uusimmista Ubuntuista?
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: SuperOscar - 25.05.10 - klo:21.50
Onpas taas vedetty pinnalle vanha keskustelunaihe...

Onpa numeeristen määrien laita niin tai näin, eikö nyt jo Upstart (http://en.wikipedia.org/wiki/Upstart), joka Ubuntusta on siirtynyt yhä useampiin distroihin, riitä todistamaan Canonicalin olevan paitsi ottava myös antava osapuoli?
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Fri13 - 26.05.10 - klo:00.46
Linuxin kaupallinen hyödyntäminen, eli sen puuttuminen, on tämän käyttöjärjestelmän suurin heikkous.

Tiesitkö että linuxia käytetää palvelimissa ja sulautetuissa systeemeissä kaupallisesti enemmän kuin windowsia?
Ja ubuntun ollessa #4-5 jakeluiden käyttäjämäärissä (otetaa huomioon myydyt miniläppärit, asennukset kouluihin. OLPC, Debian itsessään) linux on varmaa sadan ja kahden sadan miljoonan koneen asennuksissa. Se olisi noin kymmenen-viisitoista prosenttia. Kaupallinen hyödyntäminen on paljon suurempaa kuin moni kuvittelee. Suomessa se on kassakoneissa. Älypuhelimissa se on jo myydyin käyttis (löytyy meegosta, maemosta, androidista, webOS, google chrome OS ja monista muista). Kaupallinen käyttö on paljon paljon suurempaa kuin ubuntu väkikään kuvittelee. Ja kaikki se ilman ubuntua!
Suurin heikkous on että jotkut kuvittelee että linuxin pitäisi olla jokaisessa markettimikrossa ja näyttävästi esillä kuten MS käyttikset. Ei se sitä tarvitse vaa yhteistyötä että jakelijat (kuten canonical) toimii yhteistyössä. Nyt niin ei ole vaan sitä tekee aivan muut jakelut.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Fri13 - 26.05.10 - klo:00.51
Onpas taas vedetty pinnalle vanha keskustelunaihe...

Onpa numeeristen määrien laita niin tai näin, eikö nyt jo Upstart (http://en.wikipedia.org/wiki/Upstart), joka Ubuntusta on siirtynyt yhä useampiin distroihin, riitä todistamaan Canonicalin olevan paitsi ottava myös antava osapuoli?

Yksi softa (jonka leviämisestä muute fedora on vastuussa, kröhöm) jonka yksi canonicalin työntekijä aloitti ja joka on ainoostaan vastuussa palveluiden käynnistysscripteistä ei paljoa kohenna linux käyttiksen asemaa kun ei se edes kosketa sitä. Vähän kuin sanois että canonical kehittää hurjasti linux käyttistä koska se on laittanut yhden patchin siitä. Jipikajee! Ja miettikääs nyt vähän kun kyse videossa oli vain linux käyttiksestä. Ei työpöydistä eikä sovelluksista. Siihenkää ei edes INITV vastine kuulu.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Jakke77 - 26.05.10 - klo:07.52
herää kysymys moniko teistä kehittää linuxia vai oletteko vain tyytyväisiä (niinkuin allekirjoittanut) että meillä on jotain valmista, hyvää ja ilmaista
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: salai - 26.05.10 - klo:08.23
herää kysymys moniko teistä kehittää linuxia vai oletteko vain tyytyväisiä (niinkuin allekirjoittanut) että meillä on jotain valmista, hyvää ja ilmaista
Herää monta kertaa kysymys, että mitä ne siellä Canonicalia oikein tekevät. Sen asian huomaamiseen, ettei Lucid Lynxissä toimi suuri osa uusimmista 3G-modeemeista, vei minulta aikaa yhden buuttauksen verran. Ilmeisesti tuotakaan aikaa ei herroilta kehittäjiltä löytynyt, kun oli kiire pukata tekeleensä ulos.

Sitten tällaiset täydelliset maallikot joutuvat käyttämään päivä- ja yökaudet löytääkseen tavat korjata herrojen kehittäjien keskeneräiset tekeleet.

Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: jekku - 26.05.10 - klo:08.33
herää kysymys moniko teistä kehittää linuxia vai oletteko vain tyytyväisiä (niinkuin allekirjoittanut) että meillä on jotain valmista, hyvää ja ilmaista
Herää monta kertaa kysymys, että mitä ne siellä Canonicalia oikein tekevät. Sen asian huomaamiseen, ettei Lucid Lynxissä toimi suuri osa uusimmista 3G-modeemeista, vei minulta aikaa yhden buuttauksen verran. Ilmeisesti tuotakaan aikaa ei herroilta kehittäjiltä löytynyt, kun oli kiire pukata tekeleensä ulos.

Sitten tällaiset täydelliset maallikot joutuvat käyttämään päivä- ja yökaudet löytääkseen tavat korjata herrojen kehittäjien keskeneräiset tekeleet.


Kerro lisää, miten niin "joutuvat"?

Käytän Linuxia monessa koneessa päivittäin (ml. jokunen palvelin), osassa Ubuntu ja osassa Debian.
Enkä koe "joutuneeni" korjailemaan mitään.

Joskus olen ihan kiinnostuksesta kokeillut löydänkö ratkaisun johonkin avoimeen kysymykseen - mutta se on ihan eri asia kuin "joutua" tekemään jotain, ainakin vastentahtoisesti.

Jajuu, 10.04:n kanssa en pärjännyt - enkä menetä sen takia yöuniani saati mielenrauhaani :)

Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Jakke77 - 26.05.10 - klo:09.34
herää kysymys moniko teistä kehittää linuxia vai oletteko vain tyytyväisiä (niinkuin allekirjoittanut) että meillä on jotain valmista, hyvää ja ilmaista
Herää monta kertaa kysymys, että mitä ne siellä Canonicalia oikein tekevät. Sen asian huomaamiseen, ettei Lucid Lynxissä toimi suuri osa uusimmista 3G-modeemeista, vei minulta aikaa yhden buuttauksen verran. Ilmeisesti tuotakaan aikaa ei herroilta kehittäjiltä löytynyt, kun oli kiire pukata tekeleensä ulos.

Sitten tällaiset täydelliset maallikot joutuvat käyttämään päivä- ja yökaudet löytääkseen tavat korjata herrojen kehittäjien keskeneräiset tekeleet.



jos olet seurannut ihmisten kirjoutuksia täälläkin niin varmaan olet huomannut ettei nuo vempeleet tahdo toimia muissakaan ihan noin vaan heittämällä. varmaan suurempi syy toimimattomuteen on noiden laitteiden tekijät kuin linuxin kehitystiimit
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: sniveri - 26.05.10 - klo:10.44
Niin eikai se Canonical Ubuntua kehitäkkään vaan myy tukipalveluja ja omia softiaan ja sponsoroi ubuntun kehitystiimiä? Sen verran mitä jostain tuli Canonicalin ohjedokumentteja vastaan, niin olivat perin asiallisia ja tarkoitettu enemmän suurempien kokonaisuuksien hallintaan kuin mitä community-dokumenteista löytyvät "kotipalvelimille" suunnatut ohjeet. Esimerkkinä rsyslog keskitetty palvelin:

http://www.ubuntu.com/system/files/CentralLogging-v4-20090901-03.pdf (http://www.ubuntu.com/system/files/CentralLogging-v4-20090901-03.pdf)

EDIT: Toisaalta taas Canonical hakee kehittäjiä kokoajan.. Tiedä sitten mitä ne siellä kehittelee :D
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: HMi - 26.05.10 - klo:11.26
Vai ei Canonical tee mitään linuxin hyväksi, onko olemassa joku sääntö että heidän pitäisi kehittää ja jos on niin millä tavalla?


Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: UbunTux - 26.05.10 - klo:11.47
Lisensointisysteemi sallii tämän. Entä sitten?  ???
Kehityshommat pitäisi olla levällään jokaiseen suuntaan?
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: crope - 26.05.10 - klo:18.00
Itsellä pöytäkone ja adsl:n nokassa joten ongelmia ei ole yhteyksien kanssa ja tiedä noista mokkuloista mitään  :) jostain olin lukevani että linux-firmware-nonfree:stä voi olla jeesiä noissa(kin) tai sitten ei...  ;D

Tuosta kyseisestä firmware paketista ei ole tällähetkellä hyötyä kuin DigiTV vastaanottimille.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: crope - 26.05.10 - klo:18.06
Canonicalia on jo pitempään osoitettu sormella vähäisestä osallistumisesta Linuxin kehittämiseen. Eipä siitä pääse yli eikä ympäri että kohtuu isona hyödyntäjänä he osallistuvat kehittämiseen aika vähän. Tämä tietenkin aiheuttaa närää. Fedora/RedHat taas edustaa sitä toista päätä.

Täälläkin foorumilla löytyy kyllä tietäjiä ja taitajia joiden näkisi mielellään osallistuvan jonkin projektin kehittämiseen. Ei se mitään raketti tiedettä ole, aikaa ja sitoutumista kyllä vaatii jonnin verran. Liian paljon on sellaisia tee näin ja näin virityksiä niin saat laitteen pelaamaan kun kun kestävämpi kehitys olisi mennä asianomaiseen projektiin auttamaan viritysten sijaan ja tätä kautta saada "oikea" korjaus joka menee sitten kaikkiin jakeluihin.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: oobetimer - 26.05.10 - klo:18.42
Itsellä pöytäkone ja adsl:n nokassa joten ongelmia ei ole yhteyksien kanssa ja tiedä noista mokkuloista mitään  :) jostain olin lukevani että linux-firmware-nonfree:stä voi olla jeesiä noissa(kin) tai sitten ei...  ;D
ajurit on kuiten kernelissä ja kehitys menee kummassakin eteenpäin, kuten noita ajureita tarvitsevissa laitteissakin...

Hienoa, että sinulla toimii..  :)

Mokkula.....tuo paholaisen keksintö, on vain niin monen käyttäjän ainoa väline internettiin..  :D
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: SuperOscar - 26.05.10 - klo:21.35
Yksi softa (jonka leviämisestä muute fedora on vastuussa, kröhöm)

Siis millä lailla ”on vastuussa”? Ubuntussa se oli ensin. Vai ajatteletko samoin jokaisesta ytimeenkin kirjoitetusta lisäyksestä: ei katsota sitä, kuka sen tekee, vaan kuka... mitä? Pitää siitä isointa meteliä?

Lainaus
jonka yksi canonicalin työntekijä aloitti

Monenko työntekijän osallistuminen on ratkaiseva raja? Riittääkö kaksi vai pitääkö olla 150?

Lainaus
ja joka on ainoostaan vastuussa palveluiden käynnistysscripteistä

”Ainoastaan” on aika iso asia, kun kyseessä on yksi tärkeimmistä käyttömukavuuteen vaikuttavista tekijöistä eli koneen kylmäkäynnistysnopeus.

Lainaus
Ja miettikääs nyt vähän kun kyse videossa oli vain linux käyttiksestä.

Kenelle aikuisten oikeasti käyttöjärjestelmä samastuu ytimeen? Se on hienoa knoppailua besserwisserhaluiselle nörtille, mutta oikeasti ihmiset eivät käytä ydintä vaan sovelluksia. Onko ylipäätään mitään tarvetta jokaisen Linux-yhteisöön osallistuvan yrityksen(kään) kehittää nimenomaan ydintä? Varsinkaan kun käyttäjän kannalta merkittävämmät komponentit sijaitsevat paljon ylemmällä tasolla.

Minusta jos syytetään Canonicalia ytimen kehitystyöhön osallistumisen vähäisyydestä, miksei saman tien KDE:ta?
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: crope - 26.05.10 - klo:22.24
Kenelle aikuisten oikeasti käyttöjärjestelmä samastuu ytimeen? Se on hienoa knoppailua besserwisserhaluiselle nörtille, mutta oikeasti ihmiset eivät käytä ydintä vaan sovelluksia. Onko ylipäätään mitään tarvetta jokaisen Linux-yhteisöön osallistuvan yrityksen(kään) kehittää nimenomaan ydintä? Varsinkaan kun käyttäjän kannalta merkittävämmät komponentit sijaitsevat paljon ylemmällä tasolla.

Nojoo, en nyt jaksa syväluotailla enempää vaan greppasin tylysti dokumentaatiota. Tämä masiina on Fedora 12 joten voi olla sen takia enemmän osumia siihen suuntaan, joskin tuskinpa se nyt isosti vaikuttaa vaikka Ubuntussa saman ajaisi. Ja tässähän ei taida olla edes Kernelin eli ytimen muutoslogit edes matkassa... On muuten kohtuu paljon suomalaistenkin koodeja tuolla.

Koodia: [Valitse]
[crope@localhost ~]$ grep -R "redhat.com" /usr/share/doc/*|wc -l
7331
[crope@localhost ~]$ grep -R "canonical.com" /usr/share/doc/*|wc -l
8

Minusta jos syytetään Canonicalia ytimen kehitystyöhön osallistumisen vähäisyydestä, miksei saman tien KDE:ta?

Taidat tahallaan kärjistää. Nehän on aivan eri asia. KDE on ohjelma/projekti Canonical on firma.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: mikko_h - 26.05.10 - klo:22.24
Älypuhelimissa se on jo myydyin käyttis (löytyy meegosta, maemosta, androidista, webOS, google chrome OS ja monista muista).

Ei pidä lähestulkoonkaan paikkaansa. Kirkkaasti suurin markkinaosuus on edelleen Symbianilla (Nokia ja kumppanit). Linuxien yhteenlaskettu osuus Yhdysvalloissa ohitti juuri iPhonen, lähinnä Androidin rajun nousun ansiosta. Tämä liittynee Googlen onnistuneeseen taktiikkaan puhelinoperaattoreiden suheen: iPhonea saa Yhdysvalloissa vain kytkykauppana AT&T:n liittymän kanssa, jolloin muilla operaattoreilla on motivaatio markkinoida Androideja vastavetona. Samalla Google on välttänyt operaattorien tyypillisen sekaantumisen puhelimen toimintoihin ja niiden myyntiin, koskapa iphonettomat operaattorit ovat joutuneet altavastaajan asemaan. Saapi nähdä kuinka tässä vielä käy ja kuinka pitkälle Android porskuttaa.

Koko mulina Canonicalista on joutavaa. Firman tekemä Linuxin markkinointi on tärkeää työtä siinä missä ohjelmointikin, eikä putiikki todellakaan ole mikään kultakaivos, joka siivestää muiden työllä. Käsittääkseni  yritys toimi pitkään tappiolla tai nollatuloksella. Canonical on ainakin tähän saakka toiminut suht pienen katteen bisneksessä, eikä tämmöiseen ideaan voi kuulua esim. kernel-ohjelmoijalauman palkkaaminen. Red Hat on niin tehnyt, ja tästä syystä mm. isot finanssifirmat luottavat Red Hatin tukeen ja siihen, että RH pystyy tarpeen tullen paikkaamaan melkein minkä tahansa ongelman isoissa palvelin- ja mainframe-järjestelmissä. Tässä hommassa liikkuu isot rahat, mistä syystä RH pystyy palkkaamaan kehittäjiä.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: crope - 26.05.10 - klo:22.29
Kenelle aikuisten oikeasti käyttöjärjestelmä samastuu ytimeen? Se on hienoa knoppailua besserwisserhaluiselle nörtille, mutta oikeasti ihmiset eivät käytä ydintä vaan sovelluksia. Onko ylipäätään mitään tarvetta jokaisen Linux-yhteisöön osallistuvan yrityksen(kään) kehittää nimenomaan ydintä? Varsinkaan kun käyttäjän kannalta merkittävämmät komponentit sijaitsevat paljon ylemmällä tasolla.

Nojoo, en nyt jaksa syväluotailla enempää vaan greppasin tylysti dokumentaatiota. Tämä masiina on Fedora 12 joten voi olla sen takia enemmän osumia siihen suuntaan, joskin tuskinpa se nyt isosti vaikuttaa vaikka Ubuntussa saman ajaisi. Ja tässähän ei taida olla edes Kernelin eli ytimen muutoslogit edes matkassa... On muuten kohtuu paljon suomalaistenkin koodeja tuolla.

Koodia: [Valitse]
[crope@localhost ~]$ grep -R "redhat.com" /usr/share/doc/*|wc -l
7331
[crope@localhost ~]$ grep -R "canonical.com" /usr/share/doc/*|wc -l
8

Toistepäinhän nuo keikahti kun Ubuntussa ajoi. 816 vs. 1041. Pitänee tekasta parempi greppaus vain autohoresita tai jottian...
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: SuperOscar - 26.05.10 - klo:22.30
Minusta jos syytetään Canonicalia ytimen kehitystyöhön osallistumisen vähäisyydestä, miksei saman tien KDE:ta?

Taidat tahallaan kärjistää. Nehän on aivan eri asia. KDE on ohjelma/projekti Canonical on firma.

Totta kai kärjistän tahallani. Mutta KDE ei viimeisimmän tuotteistuksensa mukaan ole ohjelma eikä projekti vaan tiettyä ohjelmistokokonaisuutta kehittävä yhteisö. ”Firma” on vain yhteisö, joka yrittää myös ansaita rahaa. Tässä mielessä ne ovat samalla tasolla.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: crope - 26.05.10 - klo:22.40
Fedora 12

Koodia: [Valitse]
[crope@localhost ~]$ grep -R "redhat.com" /usr/share/doc/*|wc -l
7331
[crope@localhost ~]$ grep -R "canonical.com" /usr/share/doc/*|wc -l
8

Toistepäinhän nuo keikahti kun Ubuntussa ajoi. 816 vs. 1041. Pitänee tekasta parempi greppaus vain autohoresita tai jottian...

Ubuntu 9.10 grepattaessa tuli tämmöiset.
Koodia: [Valitse]
crope@crope-laptop:~$ grep -R "@canonical.com" /usr/share/doc/*|wc -l
162
crope@crope-laptop:~$ grep -R "@redhat.com" /usr/share/doc/*|wc -l
786
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: peran - 26.05.10 - klo:22.52
Ubuntu 10.04:ssa..
Koodia: [Valitse]
$ grep -R "redhat.com" /usr/share/doc/*|wc -l
858
$ grep -R "canonical.com" /usr/share/doc/*|wc -l
233

Otettava lieneen myös huomiota, että Canonical on varsin tuore tekijä, mutta kuitenkin voisi olla suurempikin määrä. Suunta on siis kuitenkin oikea.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Fri13 - 27.05.10 - klo:22.57
Totta kai kärjistän tahallani. Mutta KDE ei viimeisimmän tuotteistuksensa mukaan ole ohjelma eikä projekti vaan tiettyä ohjelmistokokonaisuutta kehittävä yhteisö. ”Firma” on vain yhteisö, joka yrittää myös ansaita rahaa. Tässä mielessä ne ovat samalla tasolla.

KDE kehittää ohjelmistojaan joita sitte tarjoavat. Ne eivät tarjoa muiden tekemiä softia kuten linux käyttistä. KDE ei ole samalla tasolla kuin Canonical. Jos olisivat, Canonical kehittäisi kaikkia niitä softia joita jakavat. Onko niin? No ei ole. Nyt on kyse vain linux käyttiksestä eikä koko jakelusta!

Lainaus
Kenelle aikuisten oikeasti käyttöjärjestelmä samastuu ytimeen? Se on hienoa knoppailua besserwisserhaluiselle nörtille, mutta oikeasti ihmiset eivät käytä ydintä vaan sovelluksia. Onko ylipäätään mitään tarvetta jokaisen Linux-yhteisöön osallistuvan yrityksen(kään) kehittää nimenomaan ydintä? Varsinkaan kun käyttäjän kannalta merkittävämmät komponentit sijaitsevat paljon ylemmällä tasolla.

Koska käyttis on tärkein komponentti kaikista ohjelmista. Ilman käyttistä sulla ei pyöri mikään sovellus. Käyttis määrää mitä laitteita voit käyttää, miten nopeasti tietokone toimii ja miten vakaa se on. Tota on että käyttäjät ei käytä käyttistä vaan sovelluksia kuten nettiselaimia, työpöytää ja niin eteenpäin. Mutta kyse oli nyt linux käyttiksen kehittämisestä. Ei sovellusohjelmista. Jokaine ihmine tietää että ne tarvii sähköä että tietokone toimii. Eikä ne sekota sitä sähkövirtaa tietokoneeseen. Mutta ihmiset sekottaa linux käyttiksen sovelluksiin ja muihin softiin mitä se ei ole. Jotkut jopa syyttää 3G mokkuloiden toimimattomuudesta Linuxn kehittäjiä vaikka laitevalmistajan vastuulla on ne ajurit tehdä ja jos on ajurit olemassa niin jakelijan päätkset on tehä valinta onko ne mukana vai eriksee asennettava. Käyttis on tärkeä siitä syystä jokaiselle jotta he voivat päättää mitä laitteita käyttävät ja mitä sovelluksia heillä on saatavilla. Linuxin osalta merkittävää on valita itelle sopiva jakelija joka paketoi softat käyttäjän puolesta. Monesta asiasta saa syyttää jakelijaa eikä kehittäjiä.

Onko se niin vaikeeta käsitellä vain linux käyttistä ja sitä mikä tekee sen niin monipuoliseksi eikä sotkea mukaan sovelluksia ja muita yhteisöjä jotka kehittää omia softia?
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: LassiLeevi - 28.05.10 - klo:00.22
Ubuntu 10.04:ssa..
Koodia: [Valitse]
$ grep -R "redhat.com" /usr/share/doc/*|wc -l
858
$ grep -R "canonical.com" /usr/share/doc/*|wc -l
233

Otettava lieneen myös huomiota, että Canonical on varsin tuore tekijä, mutta kuitenkin voisi olla suurempikin määrä. Suunta on siis kuitenkin oikea.

Ja tuo /usr/share/doc:in greppaaminen ja vertaaminen on tässä ketjussa varsin hyödytöntä, kun monesti tuo dokumentaatio on oletusarvoisesti aika distrokohtaista.. :)
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: LassiLeevi - 28.05.10 - klo:00.29
Ilman käyttistä sulla ei pyöri mikään sovellus. Käyttis määrää mitä laitteita voit käyttää, miten nopeasti tietokone toimii ja miten vakaa se on. työpöytää ja niin eteenpäin. Mutta kyse oli nyt linux käyttiksen kehittämisestä. Ei sovellusohjelmista

Itse asiassa jos nyt ruvetaan viilaamaan pilkkuja, niin käyttöjärjestelmä ei ole edellytys sovelluksen toimivuudelle. Nuo laiteajurit voivat aivan hyvin olla mukana sovellusohjelmassa. Nykyiseen käyttöjärjestelmämaliin siirryttiin vuosikymmeniä sitten, jottei jokaisen sovelluksen tarvitse itse toteuttaa tuota laitteistonläheistä koodia.

Lainaus
Onko se niin vaikeeta käsitellä vain linux käyttistä ja sitä mikä tekee sen niin monipuoliseksi eikä sotkea mukaan sovelluksia ja muita yhteisöjä jotka kehittää omia softia?

On, mutta ei tämä ikuisuusaihe tunnu johtavan mihinkään. Kuten ketjun alussa oli linkki tuohon esitykseen, niin filmissä olevan slideshown:n laatija on (muistaakseni, en tarkistanut) SUSElta/Novellilta, joten onko nyt kovin suuri yllätys, että puolueellisessa esityksessä nyt koitetaan näyttää kilpailevien yritysten yms. tahojen "huonoja" suorituksia tietyssä valossa? Ei, tähänhän se korporaatioylpeys perustuu.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: crope - 28.05.10 - klo:02.07
Ja tuo /usr/share/doc:in greppaaminen ja vertaaminen on tässä ketjussa varsin hyödytöntä, kun monesti tuo dokumentaatio on oletusarvoisesti aika distrokohtaista.. :)

No niin onkin, siksi helpointa on ehkä grepata Kerneliä. Tämä ei kuitenkaan muuta tulosta yhtään ainakaan Canonicalin kannalta paremmaksi. greppasin dokumentaatiota koska siellä joku nitisi ettei Kerneliä pitäisi tuijottaa. Kuitenkin jos tuosta lähtee vetämään jotain järkeviä päätelmiä niin kannattaa ottaa varmaan Fedorasta Canonicalin emailien määrä ja Ubuntusta RedHatin emailien määrä jottein tule suosittua omaa jakelua ja verrata niitä. Sittenkin tulos on aika karu, Canonical 8, RedHat 858.

Luulenpa että tuo tulos on tarpeeksi totuudenmukainen ja kuvaa hyvin Canonical vs. RedHat suhdetta Linuxin kehittämisessä. Omasta projektistakin (linux-media, V4L/DVB, Linux Kernel) voin sanoa että meillä on projektinjohtaja jolle juoksee palkka RedHatilta ja lisäksi siellä on muitakin RedHatin palkoilla olevia koodaajia. Canonicalilta en ole nähnyt ainuttakaan pätsiä.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: SuperOscar - 28.05.10 - klo:11.04
KDE kehittää ohjelmistojaan joita sitte tarjoavat. Ne eivät tarjoa muiden tekemiä softia kuten linux käyttistä. KDE ei ole samalla tasolla kuin Canonical. Jos olisivat, Canonical kehittäisi kaikkia niitä softia joita jakavat.

Jaettava ohjelmakokonaisuus koostuu monista komponenteista, jotka on tehty lukuisilla kehitystyökaluilla ja käyttävät eri kirjastoja. KDE ei ole kehittänyt Qt-kirjastoja eikä C/C++-kääntäjiään. KDE SC -ohjelmistokokonaisuus sisältää myös ohjelmia, joiden tekijöiden yhteys KDE-yhteisöön on hyvin väljä (vaikka yleensä nämä pyritäänkin kai saattamaan extragear-osiin). Kuten KDE, Canonical käyttää hyväkseen jo olemassaolevaa ja kokoaa siitä jonkin jaettavan kokonaisuuden. Ei se lopultakaan niin kovin erilaista ole.

Tuohon ”mikä lopulta on käyttöjärjestelmä” -jauhantaan en enää jaksa ruveta, johan sitä on puitu. Sanotaan vain, että jos maailmassa olisi pelkästään Linux-ydin ilman minkään sortin userlandiä, Linux olisi tasan yhtä tunnettu ja samassa käytössä kuin Minix.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Sorkkarauta - 28.05.10 - klo:13.12
Monet uskoo että Canonical on suurin Linuxin kehittäjä kaikista valtajakeluista ja yrityksistä. Mutta faktat ovat karua luettavaa. Canonical ei kehitä yhtään Linux käyttöjärjestelmää vaan ainoastaan hyödyntää sitä ja sitoo Ubuntun käyttäjät ja kehittäjät itseensä.

Lyhyesti voisi siis sanoa:
Lainaus
Jos haluat osallistua Linuxin kehittämiseen, lopeta työsi Canonicalilla tai älä käytä Ubuntua


http://video.google.com/videoplay?docid=3385088017824733336#

Canonical on jakelija, joka käyttää avoimen lähdekoodin tuotteita liiketoiminnassaan sallitulla tavalla ja jakaa niitä vapaasti. Canonical kehittää jakelujärjestelmää, palveluita ja toimintaa avoimen lähdekoodin ympärillä joten se on aivan ihan yhtä tärkeä rooli kuin ytimen kehittäminen.

Mistä moinen aggressio Canonicalia kohtaan?
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Senior - 28.05.10 - klo:13.52
Fedora kehittää Linuxia niin antaumuksella, etten esim. tänään ole päässyt kuudella yrityksellä ajamaan edes päivityksiä. Kuudesta kerrasta vain kerran pääsin edes yrittämään softapäivityksiä. Ilmeisesti Linuxin "kehittäminen" tarkoittaa samaa kuin peruskäyttäjän elämän hankalaksi tekeminen?  :-\
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Senior - 28.05.10 - klo:13.58

Canonical on jakelija, joka käyttää avoimen lähdekoodin tuotteita liiketoiminnassaan sallitulla tavalla ja jakaa niitä vapaasti. Canonical kehittää jakelujärjestelmää, palveluita ja toimintaa avoimen lähdekoodin ympärillä joten se on aivan ihan yhtä tärkeä rooli kuin ytimen kehittäminen.

Mistä moinen aggressio Canonicalia kohtaan?

Ilman Canonicalia varsin huomattava osa Linuxin nykyisistä käyttäjistä käyttäisi tänäänkin vain Windowsia. Minusta on hyvä että edes osa näistä distroista toimii niin että perusasioita voit heti asennuksen jälkeen koneellasi tehdä. Kokemukset Arch Linuxista ja Fedorasta ovat olleet tänä suvena sitä luokkaa, että arvostus Ubuntua, Minttiä, Mandrivaa ja PCLinuxia kohtaan on vain lisääntynyt. No, ehkä on ihmiselle hyväksi välillä lyödä päätä oikein kunnolla seinään, että muistaa olla kiitollinen myös toimivista käyttöjärjestelmistä.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: crope - 28.05.10 - klo:15.45
Voi jössis mitä jeesustelua ja puolustelua :D

Eli sanotaan nyt vielä yksinkertaisesti ja selvästi. Canonical jakelijana ja yhtenä suurimpana Linuxin hyödyntäjänä antaa yhteisölle todella vähän takaisin. Linuxin kehittäminen kun on vähän sellaista että jos ottaa niin on kohteliasta antaakkin eikä kuoria kermaa päältä. Siellä on sitten Debiania, Gentoota ja Fedoraa jotka on enemmän yhteisövetoisia ja niiltä ei siten yleensä odotetakkaan niin suuresti osallistumista. Kaupallisilta toimijoilta taas odotetaan. Tämä siis närästää muita kehittäjiä syystäkin.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Tha-Fox - 28.05.10 - klo:15.49
Voi jössis mitä jeesustelua ja puolustelua :D

Ei liene yllättävää :)

Itselle muodostunut sellainen kuva tuosta touhusta, että homma on samanlaista kuin talkoissa. Muut tekee työt, yksi tulee "hieman" myöhässä ja osallistuu vain töidenjälkeiseen saunasessioon ja ihmettelee, kun muut suhtautuvat nuivasti.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: SuperOscar - 28.05.10 - klo:16.09
Minusta taas tuntuu, etteivät jotkut ole ymmärtäneet Canonicalin toimintatapaa ja toiminnan motivaatiota.

Sen ymmärrän, että nörteille ”todellista” on vain lisättyjen koodirivien määrä, mutta tavalliselle käyttäjälle se taas on suoraan sanoen yhdentekevää. Hyväkään ohjelma ei ole tuote ilman sen tason toimintaa – paketointia, viimeistelyä ja markkinointia –, jonka Canonical on menestyksellisesti ottanut omaksi osakseen. Jollei tämä ole yhteisön hyväksi tehtyä työtä, mikä sitten on?!
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: nore - 28.05.10 - klo:16.38
Canonical jakelijana ja yhtenä suurimpana Linuxin hyödyntäjänä antaa yhteisölle todella vähän takaisin.
Uusien käyttäjien tavoittaminen hyödyttää ajan myötä myös ylävirtaa. Osa karvalakkidistrojen käyttäjistä oppii ja kehittyy ja jalostuu lopulta tekemään käännöksiä ja bugiraportteja, kehityskelpoisimmat jopa koodaamaan. Silloin he tietysti myös siirtyvät käyttämään hienostuneempia distroja, jotka hyödyttävät Linuxin kehittämistä enemmän. Kiekkovertausta käyttääksemme: kasvattajaseuroista huiput siirtyvät ylempään liigaan.

Mikä se yhteisö on, jolle pitää antaa? Kuka siihen kuuluu, kuka ei? Mitä ylävirran tuotoksilla tekee ilman loppukäyttäjää?

Itselle muodostunut sellainen kuva tuosta touhusta, että homma on samanlaista kuin talkoissa. Muut tekee työt, yksi tulee "hieman" myöhässä ja osallistuu vain töidenjälkeiseen saunasessioon ja ihmettelee, kun muut suhtautuvat nuivasti.
Talkoissa on vain hyvä, kun se suulain huuliveikko ei tule häiritsemään kesken ankarimman aherruksen. Saunan lauteilla joutaa sitten sen jutuille höristä.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: SuperOscar - 28.05.10 - klo:17.48
Itselle muodostunut sellainen kuva tuosta touhusta, että homma on samanlaista kuin talkoissa. Muut tekee työt, yksi tulee "hieman" myöhässä ja osallistuu vain töidenjälkeiseen saunasessioon ja ihmettelee, kun muut suhtautuvat nuivasti.
Talkoissa on vain hyvä, kun se suulain huuliveikko ei tule häiritsemään kesken ankarimman aherruksen. Saunan lauteilla joutaa sitten sen jutuille höristä.

Jos tuota talkoovertausta jatketaan, eikös nyt ole kyse siitä, että joidenkuiden mielestä kaikkien pitäisi vain haravoida eikä kukaan saisi heitellä kokoon haravoituja kasoja roskalavalle – tai ei ainakaan, jos aikoo saunaan muiden katsomatta asiaa nuivasti?
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: K-Veikko - 28.05.10 - klo:17.52
Canonical jakelijana ja yhtenä suurimpana Linuxin hyödyntäjänä antaa yhteisölle todella vähän takaisin

Mikään ei estä sinua tai ketä tahansa laittamasta pystyyn bisnestä, joka antaa yhteisölle enemmän takaisin.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: crope - 28.05.10 - klo:18.17
Canonical jakelijana ja yhtenä suurimpana Linuxin hyödyntäjänä antaa yhteisölle todella vähän takaisin

Mikään ei estä sinua tai ketä tahansa laittamasta pystyyn bisnestä, joka antaa yhteisölle enemmän takaisin.

Tekis mieli haistatella tämmösille takaisin. Ei tässä oo päätä eikä häntää. Jos viitsit yhtään tutkia mitä oon tehnyt ja mitä en niin pitäsit pian nokkas kiinni. Paljonko sulla itelläs on esim träckerissä tehtyjä tunteja? Mulla on about kaksi miestyövuotta Kernelissä sisällä ja kukaan ei ole siitä palkkaa maksanut. Lisäksi olen aika sievoisen summan rahaakin omasta kukkarosta puhumattakaan ajasta... Mielellään näkisin muidenkin kuin RedHatin osallistuvan projektiin.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: K-Veikko - 28.05.10 - klo:18.23
Jos viitsit yhtään tutkia mitä oon tehnyt ja mitä en niin pitäsit pian nokkas kiinni. Paljonko sulla itelläs on esim träckerissä tehtyjä tunteja

Siinäpä se. - Linuxin ympärillä pitäisi olla enemmän kaupallista toimintaa, joka loisi tulovirtoja ottajien kilpailtavaksi.

Loppukäyttäjiltä lienee turha odottaa jaettavaksi minkäänlaista merkittävää tulovirtaa.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: eelis - 28.05.10 - klo:18.24
Itselle muodostunut sellainen kuva tuosta touhusta, että homma on samanlaista kuin talkoissa. Muut tekee työt, yksi tulee "hieman" myöhässä ja osallistuu vain töidenjälkeiseen saunasessioon ja ihmettelee, kun muut suhtautuvat nuivasti.
Talkoissa on vain hyvä, kun se suulain huuliveikko ei tule häiritsemään kesken ankarimman aherruksen. Saunan lauteilla joutaa sitten sen jutuille höristä.

Jos tuota talkoovertausta jatketaan, eikös nyt ole kyse siitä, että joidenkuiden mielestä kaikkien pitäisi vain haravoida eikä kukaan saisi heitellä kokoon haravoituja kasoja roskalavalle – tai ei ainakaan, jos aikoo saunaan muiden katsomatta asiaa nuivasti?

Tai sitten siitä, että Canonical on ollu omissa talkoissa ja tullu toisen porukan järkkäämälle saunaillalle. He ovat myös lainanneet työkalut toiselta porukalta.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: SuperOscar - 28.05.10 - klo:18.27
Myös Canonical on polttanut paljon rahaa ja työtunteja antaakseen yhteisölle (= loppukäyttäjille!) mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Samoin voisi vain osoittaa sormella Ubuntuun perustuvien johdannaisdistrojen määrää.

En todellakaan ymmärrä tätä pikkusieluista pyörimistä ytimen ja sen kehitystyön ympärillä, ikään kuin siinä olisi jotain erityistä. Vaikka myönnettäköön, että Linuxin tapainen monoliittinen ydin on keskeisemmässä, turhankin keskeisessä, osassa kuin jokin muu ydin voisi olla.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Senior - 28.05.10 - klo:18.34
Mielellään näkisin muidenkin kuin RedHatin osallistuvan projektiin.

http://apcmag.com/linux-now-75-corporate.htm

"75% of Linux code now written by paid developers"

eli muistin virkistämiseksi - Linux-koodin kirjoittajista 75% tulee firmoista tai on muuten palkattua väkeä. Silkasta ilosta hippityyliin koodaajien osuus jää todellisuudessa vielä selvästi alle tuon jäljelle jääneen neljäsosan.

Tannebaumin sanottiin kirjoittaneen kolmessa vuodessa Minixin ja hänellä oli pääsy UNIX-koodin lähteille. Torvaldsin sanotaan puolestaan kirjoittaneen puolessa vuodessa ensimmäiset koodit tulevaan Linuxiin.

Lainaus
"It took Tanenbaum three years to write Minix, and he had had access to the Unix source code while he was doing it, the report explains. Torvalds wrote Linux in only six months, without any access to the original Unix. What is he, supergeek?"

http://www.zdnet.com.au/who-wrote-linux-139152623.htm

Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Senior - 28.05.10 - klo:18.46


En todellakaan ymmärrä tätä pikkusieluista pyörimistä ytimen ja sen kehitystyön ympärillä, ikään kuin siinä olisi jotain erityistä. Vaikka myönnettäköön, että Linuxin tapainen monoliittinen ydin on keskeisemmässä, turhankin keskeisessä, osassa kuin jokin muu ydin voisi olla.

Sama vika Rahikaisessa. Linuxhan ei ole edes käyttöjärjestelmä mitä taas Ubuntu on. Canonical on jokatapauksessa onnistunut nousemaan - ja ansaitusti - käyttäjäystävällisemmän jakeluryhmän lippulaivaksi. Fedora puolestaan nykymenolla on tuomittu vain vaihtoehdoksi Arch Linuxille, siis sille toiselle jakelulle jonka saaminen toimintakelpoiseksi on kai Linux-yhteisössä eräs "mieskunnon" mittari.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: K-Veikko - 28.05.10 - klo:18.51
siis sille toiselle jakelulle jonka saaminen toimintakelpoiseksi on kai Linux-yhteisössä eräs "mieskunnon" mittari.

Itse en mittaa distrojen eroja mieskunnolla vaan näkisin että eri kehityslinjojen suurin periaatteellinen ero on suhtautuminen lisensoituihin tuotteisiin.

Mikä tahansa nykyisistä vaihtoehdoista hetkessä ponkaisee ehdottomaksi ykköseksi, jos perusjekeluun sisältyvät kaikki "restricted formats" ym härpäkkeet.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Lasse. - 28.05.10 - klo:18.58
Sama vika Rahikaisessa. Linuxhan ei ole edes käyttöjärjestelmä mitä taas Ubuntu on. Canonical on jokatapauksessa onnistunut nousemaan - ja ansaitusti - käyttäjäystävällisemmän jakeluryhmän lippulaivaksi. Fedora puolestaan nykymenolla on tuomittu vain vaihtoehdoksi Arch Linuxille, siis sille toiselle jakelulle jonka saaminen toimintakelpoiseksi on kai Linux-yhteisössä eräs "mieskunnon" mittari.
En kyllä ymmärrä miten Fedora olisi tuomittu olemaan vaihtoehto Arch Linuxille? Jossei yhdellä komennolla automaattisesti saa kaikkia suljettuja vapaata ideologiaa vastaan taistelevia kilkkeitä niin distro on huono? Arch Linux taas on mielestäni erittäin simppeli, kuhan on perillä mitä on tekemässä. Se ei ole tarkoitettu olemaan mikään "5 minuutissa valmiiksi"-distro vaan sellaisille, jotka haluavat säätää järjestelmäänsä enemmän. Mielestäni sen käyttäjäystävällisyys on parempaa kuin Ubuntun kun molemmat hallitsen. Distroja on tehty eri tasoisille käyttäjille tarkoituksella, ja se on hyvä se. Kaikkien ei tarvitse olla Ubuntu-klooneja.

Mieskunnon mittariksi sopii paremmin Gentoo ;)

E: Piti vielä sanoa, että omasta mielestäni Canonical voisi antaa muillekkin jotain sen sijaan, että käyttää muiden koodia kokoajan omissa distroissaan. Lisensointi sallii kyllä tuon, mutta itse antaisin heille paremmat pisteet jos vaivautuisivat itsekkin jotain antamaan takaisin. Markkinointia he ovat tosin hoitaneet ihan hienosti.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: SuperOscar - 28.05.10 - klo:19.35
Itse en mittaa distrojen eroja mieskunnolla vaan näkisin että eri kehityslinjojen suurin periaatteellinen ero on suhtautuminen lisensoituihin tuotteisiin.

No, se on yksi ero. Vaikka tietysti riippuu, mitä tarkoitat ”periaatteellisella”.

Lainaus
Mikä tahansa nykyisistä vaihtoehdoista hetkessä ponkaisee ehdottomaksi ykköseksi, jos perusjekeluun sisältyvät kaikki "restricted formats" ym härpäkkeet.

Oikeastaan vain kakkoseksi (Mint) :)
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: K-Veikko - 28.05.10 - klo:19.48
mitä tarkoitat ”periaatteellisella”

Lähinnä sitä että , jos jätetään huomiotta eri tavalla pakatut, eri kääntäjällä käännetyt, jne distrot, niin Kaikki Linuxit ovat kuitenkin yhtä ja samaa.

Käyttäjäkokemus on lopulta se mikä erottaa Linuxit toisistaan. - Ja ensimmäinen käyttäjäkokemus on asentaminen. Sen kun saisi koneessa mukana jo kaupasta ostettaessa, niin olisi jo tehty iso harppaus.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: JarTak - 29.05.10 - klo:02.18
Tuli tätä juttua lukiessa mieleen, että olisin jostain lukenut canonicalin osallistuvan myös Debianin kehitykseen. Tiedä sitten kuinka paljon siinä on perää???
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: junnuh - 29.05.10 - klo:03.15
Hei ja tervehdys lämmin!

Näin käyttäjänä ja taidoiltani kykenemättömänä osallistumaan ytimen ym. koodin kehittämiseen! Kysyn toteutuuko tässä keskustelussa tämä:

Lainaus

Ubuntu is an African concept of 'humanity towards others'.

It is the 'belief in a universal bond of sharing that connects all humanity'. The same ideas are central to the way the Ubuntu community collaborates. Members of the Ubuntu community need to work together effectively, and this code of conduct lays down the ground rules for our cooperation.

Käytän itse Ubuntua ainoana jakeluna koneellani, muitakin olen live cd:ltä kokeillut vaan ei ole ollut syytä vaihtaa! Windowsia tarvitsen ainoastaan pelien pelaamiseen!

Vaan ihmetyksen aihe oikeasti oli, mistä tämä riitely, käyttäkö joku tai jokin yhteisö avoimessa linux maailmassa oikeasti hyväksensä toista! Ei ymmärrä:-))

Silloin kun kokee uhrautuneensa tehtyään jotain eikä koe saaneensa palkintoa joltain muualta kuin itseltään kannattaa katsoa peiliin ja kysyä itseltään:" miksi minä tätä teen!"

Ja voinpa kertoa että siihen peiliin katsonut olen päivittäin en ehkä niinkään linux-käyttäjänä, siis Ubuntun käyttäjänä vaan joka päivä kaikessa mitä teen!

Vaan niin paljon tältä foorumilta apua saaneena halusin tähän keskusteluun kantaa korteni kekoon! ;D

valoisin kesäöisin terveisin junnuh
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Tommi S. - 29.05.10 - klo:09.16
Hyväkään ohjelma ei ole tuote ilman sen tason toimintaa – paketointia, viimeistelyä ja markkinointia –, jonka Canonical on menestyksellisesti ottanut omaksi osakseen. Jollei tämä ole yhteisön hyväksi tehtyä työtä, mikä sitten on?!
Tuosta paketoinnista... noin 75% Ubuntun paketeista tulee suoraan Debianilta ilman lisäpatchejä:
http://www.debian.org/News/project/2010/03/index.en.html

Avasin juuri Synapticin, ja poistin ohjelmalähteistä kaikki muut paitsi "Canonicalin tukemat... (main)", ja nyt alapalkissa lukee "6929 pakettia listattu, 1654 asennettua". Tämä tarkoittaa kait sitä että minulla on asennettuna 25% kaikista paketeista, ja 75% on asentamatta. Onko tämä 75% siis se Debianilta tuleva osuus? Siis onko niin että se Debianilta tuleva 75% onkin sellaisia paketteja joita kukaan ei oikeastaan käytä? Pelkkä "75%" ei sinällään välttämättä kerro mitään, pitäisi tietää vähän tarkemmin onko kyse kaikista lähteissä olevista paketeista, vaiko oletuksena asennettavista, tms.

Tuon Ubuntun ja Debianin suhdetta käsittelevän esitelmän (sama josta tuo 75% on peräisin) kalvoissa (http://upsilon.cc/~zack/stuff/debian-uds-m.pdf) mainitaan myönteisenä ilmiönä se että monista Ubuntun kehittäjistä tulee Debianin kehittäjiä ja ylläpitäjiä.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Tommi S. - 30.05.10 - klo:10.15
Nyt kokeilin laittaa Synapticista valituksi sekä main että universe ohjelmalähteet, ja alapalkissa lukee "29324 pakettia listattu, 1654 asennettua...". Vaikuttaakin siis siltä että ne Canonicalin paketoimat 25% ovat main, ja se loput 75% on universe.

Eli tilanne on oikeastaan se että Canonical paketoi itse n. 30% Ubuntun ohjelmista, ja loput n. 70% perustuvat Debianin paketteihin, mutta Canonical tekee niihinkin omia muutoksiaan jotta ne soveltuvat paremmin Ubuntuun.

Tämän lisäksi tarjotaan helppo tapa asentaa myös Debianin paketoimia ohjelmia Ubuntuun.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: crope - 30.05.10 - klo:13.24
Jokainen jakelija joka tarjoaa käytettäväksi gnome työpöydän ovat riippuvaisia noista edellämainituista systeemeistä myös debianista, imuttavat sitä ja muokkaavat sitä, ei ubuntu ole tuossa mikään poikkeus eikä roisto, muut tekävät samaa ja samoin.

Itselle on yks ja sama kuka käyttää mitäkin ja miten paljon. Se kuka osaa ja saa hiottua noista vapaasti markkinoilla olevista työkaluista toimivimman kokonaisuuden on ratkaisevaa. Mielestäni ja omien kokemusten pohjalta, sanon että canonical / ubuntu tekee sen hyvin. UGH  8)

Katsoitko sitä aloitusviestissä olevaa videota?

Tiedätkö kuka se herra on joka siinä puhuu ja mitä hän tekee?

Oletko itse Linuxin kehittäjä? Jos olet niin olet saanut tuolta herralta sähköpostilla sellaisen kyselyn asiaan liittyen. Ei se nuita tilastoja hihasta ole tuohon videolle laittanut vaan teki isosti tutkimusta asian eteen.

Tämä keskustelu nyt pyörii yhtä ja samaa ympyrää toisten puolustaessa lähes sokeasti Canonicalia ja toisten yrittäessä selvittää mikä se ongelma on. Eiköhän ne kehittäjät sen ongelman parhaiten tunne ja näe työtä tehdessään. Jos Linuxia ei kukaan kehittäisi niin ei sitä Canonicalikaan voisi hyödyntää...
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: SuperOscar - 30.05.10 - klo:14.15
Tämä keskustelu nyt pyörii yhtä ja samaa ympyrää toisten puolustaessa lähes sokeasti Canonicalia ja toisten yrittäessä selvittää mikä se ongelma on.

Ei vaan toiset yrittävät lähes sokeasti syyttää Canonicalia toisten yrittäessä selvittää, mikä se ongelma on ::)

Oikeasti: pelkkä ydin ilman kaikkea sen ympärillä olisi täysin yhdentekevä (vide Minix). Kaikkien ei ole järkevää vain koodata, tarvitaan muitakin toimijoita. Canonical on selvästi onnistunut omassa toiminnassaan, minkä todistaa Ubuntun menestys. Menestyksestä taas on lohjennut takaisin yhteisöllekin paljon hyvää jo pelkän tunnettuuden muodossa.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: nimetönpelkuri - 30.05.10 - klo:14.30
Ottamatta sen enempää kantaa teidän kiistelyihin, niin tässä kernel statistiikkaa:
2.6.24 - some statistics (https://lwn.net/Articles/264440/)
Who wrote 2.6.33 (https://lwn.net/Articles/373405/)
Kernel development statistics for 2.6.34 and beyond (https://lwn.net/Articles/385949/)
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Tommi S. - 30.05.10 - klo:20.46
Katsoitko sitä aloitusviestissä olevaa videota?

Tiedätkö kuka se herra on joka siinä puhuu ja mitä hän tekee?

Tämä keskustelu nyt pyörii yhtä ja samaa ympyrää toisten puolustaessa lähes sokeasti Canonicalia ja toisten yrittäessä selvittää mikä se ongelma on.

Tiivistelmä siitä videosta on että Greg Kroah-Hartman vihjailee että Canonicalin asiakkaaksi ei kannata ryhtyä, sillä siitä voi seurata tulevaisuudessa ongelmia. Kuulostaa ihan Microsoftin FUD-taktiikalta. Joku ongelma Kroah-Hartmanilla varmaankin on, mutta sitä on vaikea sivullisten lähteä arvailemaan. Mikä se ongelma on? Onko sitä ongelmaa ylipäätään olemassa?
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Sorkkarauta - 30.05.10 - klo:21.43

Tämä keskustelu nyt pyörii yhtä ja samaa ympyrää toisten puolustaessa lähes sokeasti Canonicalia ja toisten yrittäessä selvittää mikä se ongelma on. Eiköhän ne kehittäjät sen ongelman parhaiten tunne ja näe työtä tehdessään. Jos Linuxia ei kukaan kehittäisi niin ei sitä Canonicalikaan voisi hyödyntää...


Mikä ongelma tässä sinulla tämän asian kanssa oikein on?

Tekijänoikeudet sallivat kyseisen toiminnan, joka perustuu Open Source -tuotteiden periaatteisiin. Open Source -tuotteiden menestyksen turvaa laaja käyttäjäkunta. Jos Canonical pystyy toiminnallaan tuomaan käyttäjiä, niin eikö se sinusta ole hyvä asia?
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: mikko_h - 31.05.10 - klo:15.49
Joku ongelma Kroah-Hartmanilla varmaankin on, mutta sitä on vaikea sivullisten lähteä arvailemaan. Mikä se ongelma on? Onko sitä ongelmaa ylipäätään olemassa?

Kroah-Hartman ylläpitää ajurien staging-lähdekoodia, ja ongelmana on ilmeisesti ollut se, että kaupalliset toimijat dumppaavat ajurikoodinsa sinne kertapläjäyksenä, mutta eivät opettele toimimaan jatkuvassa yhteistössä kernelin kehittäjien kanssa ja heidän ehdoillaan. Tuloksena on sitten suuri määrä vierasta koodia, jota ulkopuoliset kehittäjät eivät pysty ylläpitämään. K-H on pariinkin otteeseen saanut liikettä yhteistyöhön julkisella ärähdyksellä ja uhkauksella pudottaa koodi pois, muistaakseni viimeksi Microsoftiin, kun he dumppasivat hyvin suuren määrän virtualisointiin liittyvää koodia. Sitä ennen oli muitakin alan isoja toimijoita. K-H lienee yrittänyt kommentillaan antaa jonkunlaisen lisäpotkun Canonicalin kernel-panostukselle. Tapa ei ehkä liene Canonicalin suhteen ollut hedelmällisin mahdollinen. Nythän Canonical on yrityksenä kasvanut aika nopeasti ja on ilmeisesti kasvamassa edelleen, joten heiltä voi ehkä odottaakin enemmän panostusta myös kerneliin.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Fri13 - 03.06.10 - klo:19.06
Tiivistelmä siitä videosta on että Greg Kroah-Hartman vihjailee että Canonicalin asiakkaaksi ei kannata ryhtyä, sillä siitä voi seurata tulevaisuudessa ongelmia. Kuulostaa ihan Microsoftin FUD-taktiikalta. Joku ongelma Kroah-Hartmanilla varmaankin on, mutta sitä on vaikea sivullisten lähteä arvailemaan. Mikä se ongelma on? Onko sitä ongelmaa ylipäätään olemassa?

Ongelma on että Canonical ei toimi yhteistyössä upstreamin kanssa vaan tekee asioita joista ei muu yhteisö hyödy. Esimerkkinä vaikka lokalisointi. Jos ubuntu heebot lokalisoi softat Ubuntulle vain. Ne jää sinne eikä muiden distrojen käyttäjät hyödy niistä. Jos sen sijaan ubuntu heebot lokalisoi softat upstreamiin, ne tulee kaikkiin distroihin, mukaanlukein Ubuntuun.

Jos löytyy virhe koodissa, täytyy se korjata upstreamissa jotta kaikki koodia käyttävät saavat korjauksen. Muuten se on vain oman pesän rakentamista ja sitomista sen version käyttäjiä itseensä.
Sama ongelma on debianilla. He tuovat upstreamista koodia uusista versioista vanhoihin versioihin. Samalla kehittyy uusia bugeja joita ei upstreamissa ole. Sitten canonical nappaa koodia debianilta ja on riippuvainen debianista. Mutta canonical ei voikkaan korjata itse koodia kun on riippuvainen tulevaisuudessa debianin paketeista. Jos canonical tekee oman koodiversion, yhdistää sen debianin paketteihin. Voi muodostua uusia bugeja joita ei ole upstreamissa eikä debianilla mutta vain ubuntulla. Sitten käyttäjät tekevät softia ubuntua silmälläpitäen. Softa toimii ubuntussa mutta se ei toimi enää standardien mukaan muissa distroissa koska koodi on niin paljon poikkeavaa.

rakentuu iso kerrostalo missä canonical sitoo omat asiakkaansa itseensä eikä salli heidän vaihtaa distroa niin helposti. Vendor Lock In -tapaus. Ja samaan aikaan yhteisö ei hyödy mistään siitä mitä Canonical tekee jos se ei noudata upstreamia ja heidän aikataulujaan ja heidän kehitystahtia jota kaikki muut noudattaa. Tuolloin sellainen distro on sooloilija joka ei ole kuin hidasteeksi koko yhteisölle vaikka kuinka paljon media höpöttäisi siitä hyvänä.
Jos haluaa tehdä yhteistyötä, olla osa yhteisöä, niin silloin totellaan tarkalleen upstreamia. Jos haluaa johonkin softaan jotain ominaisuuksia, nii osallistutaan upstreamiin ja ruvetaan tekemään koodia sinne jolloin kaikki muut voivat alkaa sitä koodaan ja parantelemaan yhdessä eikä vain yksi distron tekijä.

Canonical ei kehitä linux käyttöjärjestelmää eikä se kehitä sen päällä toimivia tärkeimpiä softia. Valtaosa jos ei kaikki viralliset paketit ubuntuun tulee suoraan debianilta paketoituna uudellee ja sitten vähän omia pieniä fixejä joita ei muille haluta luovuttaa.

Upstream on koko avoimen lähekoodin elinehto. Se on sen sielu missä softa elää. Jos ei yhteistyötä tehdä upstreamin kanssa niin silloin ollaan sitä vastaan. Ei ole pakko osallistua kehitykseen, mutta ei saisi sooloilla ja tuottaa omia bugeja tai tehdä koodia jotai ei voida suoraan soveltaa upstreamiin.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Fri13 - 03.06.10 - klo:19.11
Jos Canonical pystyy toiminnallaan tuomaan käyttäjiä, niin eikö se sinusta ole hyvä asia?

Ei ole hyvä asia jos ne käyttäjät raportoi ongelmista upstreamiin jotka löytyy vain canonicalin paketoimista paketeista. tai että käyttäjät kertoo kehitysideansa canonicalille eikä upstreamin kehittäjille. Jos sulla tulee idea millä parantaa linuxin nopeutta 200% niin miksi luottaisit canonicalin kertovan sen linuxin kehittäjille kun sinulla on valta tehdä se suoraan itse heti alunperin yhtä helposti ja kun todisteet kertoo että Canonical ei linux käyttöjärjestelmää kehitä pätkän vertaa?

Kun tulee tilanne että käyttäjä ei tiedä onko bugi tai toiminto distron jokin oma ominaisuus vai onko se upstreamissa, tuottaa se lisää töitä turhaan.
Jo nyt on aivan tavallista että porukka valittaa että jokin softa ei toimi kunnolla ja kuinka linux on  kun se tietty softa ei toimi. Vika ei olekkaan upstreamissa vaan distron tekijän omissa virityksissä. ja joka aiheuttaa sillä  maineen koko linuxille. Kuten ei väkikää tajua että ei linux ole kuin pelkkä käyttis ja gnome ja kaikki muut on ihan muita softia joita voidaan ajaa muillakin käyttiksillä kuin linuxilla ja niide ongelmat on niiden ongelmia eikä linuxin.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Heikki Mäntysaari - 03.06.10 - klo:20.18
Ongelma on että Canonical ei toimi yhteistyössä upstreamin kanssa vaan tekee asioita joista ei muu yhteisö hyödy. Esimerkkinä vaikka lokalisointi. Jos ubuntu heebot lokalisoi softat Ubuntulle vain. Ne jää sinne eikä muiden distrojen käyttäjät hyödy niistä. Jos sen sijaan ubuntu heebot lokalisoi softat upstreamiin, ne tulee kaikkiin distroihin, mukaanlukein Ubuntuun.
Ubuntun suomentajaryhmä (https://launchpad.net/~ubuntu-l10n-fi) kääntää pääasiassa vain Ubuntun omia ohjeita ja ohjelmia - esimerkkinä vaikka järjestelmän ohjeet (sininen kysymysmerkkinappi yläpalkissa) ja asennusohjelma. Lisäksi julkaisun lähestyessä viimeistellään tarvittaessa upstreamista tulleita käännöksiä, jotta kääntämättömiä merkkijonoja ei jää lopulliseen julkaisuun (käännösten kierrättäminen upstreamin kautta johtaisi siihen, etteivät korjaukset ehtisi julkaisuun mukaan).

Toki joskus on tehty virheitä ja käännetty ohjelmia Launchpadissa ilman, että käännökset on lähetetty upstreamiin. Nykyään uskoisin kaikkien suomentajaryhmän jäsenien ymmärtävän tilanteen kuitenkin riittävän hyvin, eikä näitä ongelmia toivottavasti enää esiinny.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Sorkkarauta - 04.06.10 - klo:03.42
Jos Canonical pystyy toiminnallaan tuomaan käyttäjiä, niin eikö se sinusta ole hyvä asia?

Ei ole hyvä asia jos ne käyttäjät raportoi ongelmista upstreamiin jotka löytyy vain canonicalin paketoimista paketeista. tai että käyttäjät kertoo kehitysideansa canonicalille eikä upstreamin kehittäjille. Jos sulla tulee idea millä parantaa linuxin nopeutta 200% niin miksi luottaisit canonicalin kertovan sen linuxin kehittäjille kun sinulla on valta tehdä se suoraan itse heti alunperin yhtä helposti ja kun todisteet kertoo että Canonical ei linux käyttöjärjestelmää kehitä pätkän vertaa?

Kun tulee tilanne että käyttäjä ei tiedä onko bugi tai toiminto distron jokin oma ominaisuus vai onko se upstreamissa, tuottaa se lisää töitä turhaan.
Jo nyt on aivan tavallista että porukka valittaa että jokin softa ei toimi kunnolla ja kuinka linux on peruna kun se tietty softa ei toimi. Vika ei olekkaan upstreamissa vaan distron tekijän omissa virityksissä. ja joka aiheuttaa sillä perunan maineen koko linuxille. Kuten ei väkikää tajua että ei linux ole kuin pelkkä käyttis ja gnome ja kaikki muut on ihan muita softia joita voidaan ajaa muillakin käyttiksillä kuin linuxilla ja niide ongelmat on niiden ongelmia eikä linuxin.

Sanottakoon, että Canonicalilla on oikeus toimittaa Ubuntua tahtomallaan tavalla, aivan kuten ohjelmistokehittäjilläkin on oikeus toimittaa tuotoksiaan haluamallaan tavalla. Canonicalin tärkein tehtävä on hoitaa jakelua ja tuotteistusta. Sen tavoitteena on tuoda Linux -pohjaista käyttöjärjestelmää työpöydälle - tämä on oma tulkintani asiasta.  Linuxin kehittäminen ei ole heidän tehtävänsä, joten keskustelu on mielestäni melkoisen turhaa.

On huomioitava, että ne jotka näitä asioita ymmärtävät, he tuntevat ja osaavat kehittää Linuxia sekä tuntevat myös kehitysmallin / foorumin, joilla saavat ideansa esille.  Näin ollen näkisin esitetyt riskit ja olettamukset perusteettomaksi, että Canonical olisi jakelunsa kanssa asemassa, jossa he voisivat toimia mielivaltaisesti.

Olen sitä mieltä, että Canonical on onnistunut kehittämään korkealuokkaisen ja helppokäyttöisen käyttöjärjestelmän, mutta tämän lisäksi he ovat onnistuneet luomaan sellaista yhteisöllisyyttä toimintansa ympärille, jota ei ennen ole ollut.

Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: SuperOscar - 04.06.10 - klo:13.39
Canonicalin tärkein tehtävä on hoitaa jakelua ja tuotteistusta. Sen tavoitteena on tuoda Linux -pohjaista käyttöjärjestelmää työpöydälle - tämä on oma tulkintani asiasta.  Linuxin kehittäminen ei ole heidän tehtävänsä, joten keskustelu on mielestäni melkoisen turhaa.

Juuri näin.

Jos palataan siis talkoovertaukseen: Talkoolaisten on aivan turha toivoa työpäivän päätteeksi pääsevänsä saunaan, jos kukaan ei ole lämmittänyt saunaa (ja järjestänyt sinne evästä). Työnjako ei tarkoita, etteivätkö kaikki tekisi töitä.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: eelis - 04.06.10 - klo:14.44
Jos palataan siis talkoovertaukseen: Talkoolaisten on aivan turha toivoa työpäivän päätteeksi pääsevänsä saunaan, jos kukaan ei ole lämmittänyt saunaa (ja järjestänyt sinne evästä). Työnjako ei tarkoita, etteivätkö kaikki tekisi töitä.

On myös hyvä muistaa, että yleensä sellaiset talkoot joissa keskitytään saunailtaan enemmän kuin itse asiaan ovat kyllä suosittuja, mutta havoin saadaan mitään aikaan...
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: SuperOscar - 04.06.10 - klo:15.34
On myös hyvä muistaa, että yleensä sellaiset talkoot joissa keskitytään saunailtaan enemmän kuin itse asiaan ovat kyllä suosittuja, mutta havoin saadaan mitään aikaan...

Vain jos saunassa käyntiä ja yleistä sosiaalista ilonpitoa ei lasketa aikaansaannokseksi. Ihmisten hyvinvoinnille silläkin on kuitenkin suuri merkitys.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: eelis - 04.06.10 - klo:16.05
Vain jos saunassa käyntiä ja yleistä sosiaalista ilonpitoa ei lasketa aikaansaannokseksi. Ihmisten hyvinvoinnille silläkin on kuitenkin suuri merkitys.

Sen takia Ilonpitoa voikin järjestää ihan muuten vaan. Ei niihin talkoita tarvita. Toki talkoiden jälkeen sauna ja muutama bisse on ihan paikallaan, mutta ne tuskin on pääasia.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: SuperOscar - 05.06.10 - klo:11.13
Toki talkoiden jälkeen sauna ja muutama bisse on ihan paikallaan, mutta ne tuskin on pääasia.

Töissäkään ei työntekijälle maksettava palkka ole pääasia, mutta ilman sitä ihmiset eivät tulisi töihin.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: eelis - 05.06.10 - klo:11.25
Töissäkään ei työntekijälle maksettava palkka ole pääasia, mutta ilman sitä ihmiset eivät tulisi töihin.
Nimenomaan, koska jos kukaan ei tekisi töitä ja kaikille maksettaisiin palkkoja, niin palkalla ei olisi mitään merkitystä.

Ja lentokonekaan ei lennä ilman siipiä.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: mgronber - 05.06.10 - klo:12.16
On myös hyvä muistaa, että yleensä sellaiset talkoot joissa keskitytään saunailtaan enemmän kuin itse asiaan ovat kyllä suosittuja, mutta havoin saadaan mitään aikaan...

Vain jos saunassa käyntiä ja yleistä sosiaalista ilonpitoa ei lasketa aikaansaannokseksi. Ihmisten hyvinvoinnille silläkin on kuitenkin suuri merkitys.

Onko Canonicalin Linux-kehitys siis verrattavissa talkoisiin, joissa talkooväki keskittyy enemmän saunailtaan kuin itse talkoisiin? Jotkut saattavat pitää saunomista ja sosiaalista ilonpitoa aikaansaannoksena, mutta toiset talkooporukat eivät välttämättä ole samaa mieltä (vrt. toisten mielestä Canonical markkinoi Linuxia ja tuo lisää Linux-käyttäjiä, kun taas toisten mielestä Canonical markkinoi Ubuntua ja tuo lisää Ubuntu-käyttäjiä hyödyttämättä muita).
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: SuperOscar - 05.06.10 - klo:13.31
(vrt. toisten mielestä Canonical markkinoi Linuxia ja tuo lisää Linux-käyttäjiä, kun taas toisten mielestä Canonical markkinoi Ubuntua ja tuo lisää Ubuntu-käyttäjiä hyödyttämättä muita).

No hypätään taas ulos metaforasta ja toistetaan:


Ymmärrän kyllä, että ohjelmoijalle vain ohjelmointi on ”oikeaa” työtä ja kaikki muu ajan haaskausta, mutta minkä ihmeen takia todellisuudentajunsa menettäneiden nörttien väittämiä tarvitsee muiden kuin ohjelmoijien toistella, sitä en tajua.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: mgronber - 05.06.10 - klo:18.20
  • Canonical totta kai markkinoi Ubuntua, sitä varten koko yritys on perustettu.
  • Canonicalin toiminta on keskittynyt nimenomaan markkinointiin ja viimeistelyyn, ei Linux-ytimen kehittämiseen.

Ei kommentoitavaa näissä.

Lainaus
  • On kuitenkin järjetöntä väittää, että ”muita” hyödyttäisi vain ytimen kehitystyö: on muitakin osa-alueita, jotka täytyy hoitaa, mm. juuri markkinointi ja viimeistely.

Millä tavalla Ubuntun markkinointi ja viimeistely hyödyttää muita jakeluita?

Lainaus
  • Tavoitteissaan Canonical on kaikesta (myös tästä enimmäkseen joutavasta murinasta) päätellen onnistunut hyvin ja tuonut näin ”Linux-yhteisöön” paljon uusia jäseniä.
  • Monet Ubuntulla aloittaneista Linux-käyttäjistä ovat vasta Ubuntun jälkeen kokeilleet muitakin distroja – osa on saattanut jopa siirtyä siihen glorifioituun ytimen kehitystyöhön.

Kuinka moni Ubuntulla aloittaneista ei olisi Ubuntun puuttuessa tutustunut Linuxiin jonkin toisen jakelun kautta? Erityisesti, kuinka moni aktiivisista kehittäjistä ei olisi näin tehnyt?

Lainaus
Ymmärrän kyllä, että ohjelmoijalle vain ohjelmointi on ”oikeaa” työtä ja kaikki muu ajan haaskausta, mutta minkä ihmeen takia todellisuudentajunsa menettäneiden nörttien väittämiä tarvitsee muiden kuin ohjelmoijien toistella, sitä en tajua.

Asiaa voisi miettiä ehkä siltä kannalta, että maksaisiko toinen yritys toisen tekemästä työstä jos sitä ei olisi jo tehty. Uusi tapahtumapohjainen järjestelmä käyttöjärjestelmän käynnistymisen nopeuttamiseen kuulostaa rahanarvoiselta. Kilpailevan jakelun markkinointi ja viimeistely ei kuulosta sellaiselta.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: SuperOscar - 05.06.10 - klo:18.41
Lainaus
  • On kuitenkin järjetöntä väittää, että ”muita” hyödyttäisi vain ytimen kehitystyö: on muitakin osa-alueita, jotka täytyy hoitaa, mm. juuri markkinointi ja viimeistely.

Millä tavalla Ubuntun markkinointi ja viimeistely hyödyttää muita jakeluita?

Mutkan kautta. On se oikein tai väärin, Ubuntusta on onnistuttu luomaan kuva käyttöjärjestelmänä, johon Windowsista on helppo siirtyä. Ubuntusta on tullut todellinen vaihtoehto varsinkin silloin, kun hankitaan käytetty tai muuten vanhempi kone, johon Windows-lisenssiä ei tule. Koska Ubuntu on Linux, sen maine on koitunut muidenkin Linuxien eduksi.

Lainaus
Kuinka moni Ubuntulla aloittaneista ei olisi Ubuntun puuttuessa tutustunut Linuxiin jonkin toisen jakelun kautta?


Lukuja ei ole todisteeksi esittää, mutta ystävien, tuttujen ja sukulaisten kautta olen huomannut, että Linuxit ovat murtautuneet tietoisuuteen laajemmin vasta Ubuntun myötä. Muista kuin nörttikäyttäjistä en tiedä yhdenkään tuttuni aloittaneen muusta kuin Ubuntusta. Myöhemmin on yksi (todella: vain 1, tietooni) innostunut kokeilemaan muitakin jakeluja.

Tästä toisaalta tietenkin aiheutuu se, että joskus Ubuntu samastetaan Linuxiin, mikä ymmärrettävästi närästää muiden distrojen käyttäjiä ja kehittäjiä.

Kyse ei ole siitä, ettenkö tajuaisi, että jostakin Red Hatistä käsin Canonical voi vaikuttaa puhtaalta hyödyntäjältä, mutta asiassa on totta toinenkin puoli. Red Hat’hän vetäytyi aikanaan tavallisten käyttäjien palvelemisesta ja keskittyi yrityksiin. Nyt Canonical on näyttänyt, miten yksityisetkin ihmiset pystytään sitouttamaan tiettyyn järjestelmään. Mitään hillitöntä kilpailuasetelmaa tähän ei minusta pitäisi rakentaa, vaan nähdä se, että näin ne parhaiten täydentävät toisiaan.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: mgronber - 05.06.10 - klo:18.57
Lainaus
  • On kuitenkin järjetöntä väittää, että ”muita” hyödyttäisi vain ytimen kehitystyö: on muitakin osa-alueita, jotka täytyy hoitaa, mm. juuri markkinointi ja viimeistely.
Millä tavalla Ubuntun markkinointi ja viimeistely hyödyttää muita jakeluita?
Mutkan kautta. On se oikein tai väärin, Ubuntusta on onnistuttu luomaan kuva käyttöjärjestelmänä, johon Windowsista on helppo siirtyä. Ubuntusta on tullut todellinen vaihtoehto varsinkin silloin, kun hankitaan käytetty tai muuten vanhempi kone, johon Windows-lisenssiä ei tule. Koska Ubuntu on Linux, sen maine on koitunut muidenkin Linuxien eduksi.

Koituu jos koituu. Kuten myöhemmin toteatkin niin "joskus" Ubuntu samaistetaan Linuxiin. Sana "joskus" on lainausmerkeissä, koska mielestäni tämä samaistus on turhankin yleistä, erityisesti mediassa. Ubuntusta on haittaa muille jakeluille silloin, kun Ubuntua ja Linuxia käytetään synonyymeinä.

Lainaus
Lainaus
Kuinka moni Ubuntulla aloittaneista ei olisi Ubuntun puuttuessa tutustunut Linuxiin jonkin toisen jakelun kautta
Lukuja ei ole todisteeksi esittää, mutta ystävien, tuttujen ja sukulaisten kautta olen huomannut, että Linuxit ovat murtautuneet tietoisuuteen laajemmin vasta Ubuntun myötä. Muista kuin nörttikäyttäjistä en tiedä yhdenkään tuttuni aloittaneen muusta kuin Ubuntusta. Myöhemmin on yksi (todella: vain 1, tietooni) innostunut kokeilemaan muitakin jakeluja.

Vain yksi on innostunut kokeilemaan muita jakeluita Ubuntun jälkeen vai vain yksi on kokeillut muita jakeluita ensimmäisenä vaihtoehtonaan? Tässä on eroa siinä mielessä, että ensimmäisen tulkinnan perusteella ei voitaisi väittää Ubuntun tuoneen uusia käyttäjiä muille jakeluille (siinä määrin että sillä olisi merkitystä).

Lainaus
Mitään hillitöntä kilpailuasetelmaa tähän ei minusta pitäisi rakentaa, vaan nähdä se, että näin ne parhaiten täydentävät toisiaan.

Minusta tämä keskustelu on siinä mielessä turhaa, että noihin esittämiini kysymyksiin ei ole olemassa kiistattomia vastauksia. Kuitenkin ne ovat varsin oleellisia jos halutaan arvioida Ubuntun väitettyjä hyötyjä muulle "yhteisölle."

Edellisessä viestissäni esitinkin menetelmää, jolla hyödyllisyyttä voitaisiin yrittää arvioida suhteellisen objektiivisesti. Onko ryhmä A tehnyt jotakin sellaista, minkä tekemisestä ryhmä B olisi valmis maksamaan?
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: SuperOscar - 05.06.10 - klo:19.27
Ubuntusta on haittaa muille jakeluille silloin, kun Ubuntua ja Linuxia käytetään synonyymeinä.

Siinä mielessä kyllä, että muut jakelut eivät saa paljon huomiota. Toisaalta tuskin ne saisivat sitä sen enempää, vaikkei Ubuntu saisi yhtään.

Lainaus
Tässä on eroa siinä mielessä, että ensimmäisen tulkinnan perusteella ei voitaisi väittää Ubuntun tuoneen uusia käyttäjiä muille jakeluille (siinä määrin että sillä olisi merkitystä).

Koska kyseessä on vain kourallinen ihmisiä, jo yksi Ubuntusta muualle siirtynyt muodostaa prosentuaalisesti merkittävän osuuden tapauksista :)

Lainaus
Edellisessä viestissäni esitinkin menetelmää, jolla hyödyllisyyttä voitaisiin yrittää arvioida suhteellisen objektiivisesti. Onko ryhmä A tehnyt jotakin sellaista, minkä tekemisestä ryhmä B olisi valmis maksamaan?

No, vaikka B hyötyisikin A:sta, aina se ei ole valmis tästä maksamaan tai sen ei tarvitse maksaa. Esimerkiksi:

Canonical (= ryhmä A) on paketoinut – vältän nyt tahallani sanaa ”tuottanut”! – tuotteen, joka tuntuu houkuttaneen varsin paljon käyttäjiä (= ryhmä B). Ryhmä B saattaisi olla valmis siitä maksamaan, mutta tätä A ei vaadi.

B:llä voi edelleen olla haluja tai tarpeita ostaa toisia tuotteita (ohjelmia, pelejä, ajureita), jolloin A hyödyttää välillisesti ryhmää B’ eli näiden tuotteiden kehittäjiä. B’ ei kuitenkaan ajattelisikaan maksavansa A:lle, eikä pitäisikään, vaikka se tästä hyötyy.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: mgronber - 05.06.10 - klo:20.27
Ubuntusta on haittaa muille jakeluille silloin, kun Ubuntua ja Linuxia käytetään synonyymeinä.

Siinä mielessä kyllä, että muut jakelut eivät saa paljon huomiota. Toisaalta tuskin ne saisivat sitä sen enempää, vaikkei Ubuntu saisi yhtään.

Sillä ei ole merkitystä saisivatko ne sen enempää huomiota. Vaarana tuossa synonyymitilanteessa on se, että Linuxista puhuttaessa ihmiset ajattelevat suoraan Ubuntua tiedostamatta näitä muita vaihtoehtoja. Tätä kautta tuosta voi olla suoranaista haittaakin muille jakeluille.

Lainaus
Lainaus
Tässä on eroa siinä mielessä, että ensimmäisen tulkinnan perusteella ei voitaisi väittää Ubuntun tuoneen uusia käyttäjiä muille jakeluille (siinä määrin että sillä olisi merkitystä).

Koska kyseessä on vain kourallinen ihmisiä, jo yksi Ubuntusta muualle siirtynyt muodostaa prosentuaalisesti merkittävän osuuden tapauksista :)

Ei muodosta, koska se yksittäistapaus eliminoidaan tilastollisena poikkeuksena ;)

Lainaus
Lainaus
Edellisessä viestissäni esitinkin menetelmää, jolla hyödyllisyyttä voitaisiin yrittää arvioida suhteellisen objektiivisesti. Onko ryhmä A tehnyt jotakin sellaista, minkä tekemisestä ryhmä B olisi valmis maksamaan?

No, vaikka B hyötyisikin A:sta, aina se ei ole valmis tästä maksamaan tai sen ei tarvitse maksaa.

Tarkastelu suoritetaankin sillä oletuksella, että tuotettu asia ei ole olemassa jollei siitä makseta. Käytännössä siis pyritään arvioimaan tuotetun asian todellista arvoa toisille osapuolille. Maksaminen on oikeastaan hieman huono sanavalinta tässä yhteydessä, koska tarkoituksena on nimenomaan arvioida tuotteesta syntyvää lisäarvoa toisille ryhmille.

Esimerkkisi perusteella täytyy tehdä muitakin tarkennuksia terminologiaan (hihastahan minä tätä ravistan). Tarkastelussa ryhmiä ovat vain ja ainoastaan eri kehittäjäryhmät. Se mitä nämä ryhmät tuottavat joko suoraan tai välillisesti ovat tuotteita. Kirjoitin seuraavan lainauksen näiden määritysten mukaisesti uudelleen.

Lainaus
Canonical (= ryhmä C) on paketoinut – vältän nyt tahallani sanaa ”tuottanut”! – tuotteen U, joka tuntuu houkuttaneen varsin paljon käyttäjiä (= tuote K). Tuote K saattaisi olla valmis siitä maksamaan, mutta tätä C ei vaadi.

K:lla voi edelleen olla haluja tai tarpeita ostaa toisia tuotteita (ohjelmia, pelejä, ajureita), jolloin C hyödyttää välillisesti ryhmää T eli näiden tuotteiden kehittäjiä. T ei kuitenkaan ajattelisikaan maksavansa C:lle, eikä pitäisikään, vaikka se tästä hyötyy.

Tuo teksti ei nyt ole enää kaikilta osin kovin kelvollista luettavaa, mutta halusin säilyttää sen mahdollisimman hyvin ennallaan.

Tuote K on siis joukko maksukykyisiä ja -haluisia asiakkaita, jotka ryhmä C on välillisesti tuottanut tai luonut. Tässä asetelmassa on vain yksi oleellinen kysymys: Kuinka arvokas tuote K on todellisuudessa ryhmälle T eli paljonko ryhmä T on korkeintaan valmis maksamaan siitä?

Viimeinen lause lainauksessa ei siis pidä paikkaansa, koska se on ristiriidassa ylempänä tekemäni tarkennuksen kanssa. Ryhmä hyötyy toisen ryhmän tuottamasta tuotteesta vain jos he ovat valmiita maksamaan siitä. Mikäli ryhmä T siis hyötyy tuotteesta K, niin he ovat tässä tarkastelussa automaattisesti valmiita maksamaan ryhmälle C tuotteesta heille syntyneen lisäarvon verran.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Sorkkarauta - 05.06.10 - klo:22.23
Mielestäni aivan joutavanpäiväistä keskustelua, josta yritetään tehdä tikusta asiaan.

Tätä perustelen seuraavalla lainauksella Wikipediasta, mikä lienee relevantti myös alkuperäisen GPL-tekstin kanssa:

"GPL:n tarkoitus on taata käyttäjälle oikeus kopioida, muuttaa ja jakaa edelleen ohjelmia ja niiden lähdekoodia. GPL takaa, että nämä vapaudet säilyvät myös ohjelmasta tehdyissä muunnelmissa (derivate work, lainopillisesti: muunneltu teos). GPL-lisensoidun ohjelman lähdekoodi on annettava myös eteenpäin GPL-lisenssillä mikäli ohjelmistoa (tai sen muunnosta) levitetään edelleen, eikä sille ohjelmalle saa asettaa lisärajoituksia.
Ohjelmiston jakelua tai myyntiä ei ole rajoitettu. "

Se keskustelu mitä täällä käydään, niin sillä mielestäni yritetään moralisoimalla Canonicalin toiminta jotenkin epäeettiseksi, koska eivät kehitä Linuxia. Samalla periaatteella voitaisiin kysyä, että toimivatko avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttäjät epäeettisesti, jotka eivät anna panostusta ohjelmistojen kehitykseen? Jos näin on, niin minusta tilanne on melkoisen absurdi, koska olen luullut että avoimen lähdekoodin ohjelmistoja juuri kehitetään käytettäväksi haluamallaan tavalla.

Olenko minä väärässä, koska käytän vastikkeetta näitä ohjelmia vai onko ketjun aloittajat ja aiheen puoltajat väärässä?
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Tommi S. - 06.06.10 - klo:13.38
Ubuntusta on haittaa muille jakeluille silloin, kun Ubuntua ja Linuxia käytetään synonyymeinä.

Muistetaanhan nyt että

Eli onko nyt huoli siitä että kun tähän asti kuka tahansa on voinut houkutella miljoonittain käyttäjiä laittamalla mainokseen avainsanan 'Linux', niin jos Ubuntu kasvaa liian suureksi niin tämä Linux-tuotemerkin vetovoima häviää?

Eli tilanne on nykyään se että Ubuntua markkinoidaan:
"Tässä on ilmainen käyttöjärjestelmä joka on helppo asentaa, mukana tulee toimisto-ohjelmat, videot ja äänitiedostot saa helposti pyörimään, ja aloittelijat neuvotaan kädestä pitäen alkuun. Tämä käyttis on se paljon puhuttu Linux."

Ja joku muu jakelu markkinoi:
"Tässä on ilmainen käyttöjärjestelmä joka... ööh... jossa on... mmmhh... ööh. Tää on Linux!"

Ja se huoli siis on että tämä jälkimmäinen markkinointi jää melko köyhäksi jos tuon 'Linux' sanan maaginen vetovoima häviää?

Tässä on eroa siinä mielessä, että ensimmäisen tulkinnan perusteella ei voitaisi väittää Ubuntun tuoneen uusia käyttäjiä muille jakeluille (siinä määrin että sillä olisi merkitystä).

Miksi yhden tuotteen pitäisi tuoda uusia käyttäjiä jollekin kilpailevalle tuotteelle? Eihän Windows 7:n ole tarkoitus tuoda käyttäjiä Windows 98:lle.
Ubuntu tuo käyttäjiä kaikille niille 25 000:lle Debianin paketoimalle sovellukselle jotka löytyvät Ubuntun ohjelmalähteistä (Linux, eli ydin, yhtenä näistä). Jos toiset jakelut ovat sellaisia että Ubuntun käyttäjä ei niitä syystä tai toisesta halua käyttää, niin miksi edes pitäisi?

Minusta tämä keskustelu on siinä mielessä turhaa, että noihin esittämiini kysymyksiin ei ole olemassa kiistattomia vastauksia. Kuitenkin ne ovat varsin oleellisia jos halutaan arvioida Ubuntun väitettyjä hyötyjä muulle "yhteisölle."

Keskustelu on turhaa ja kysymyksiin ei löydy vastauksia. Kuitenkin nämä kysymykset (ja keskustelu?) ovat varsin oleellisia???
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: crope - 06.06.10 - klo:15.07

Tämä keskustelu nyt pyörii yhtä ja samaa ympyrää toisten puolustaessa lähes sokeasti Canonicalia ja toisten yrittäessä selvittää mikä se ongelma on. Eiköhän ne kehittäjät sen ongelman parhaiten tunne ja näe työtä tehdessään. Jos Linuxia ei kukaan kehittäisi niin ei sitä Canonicalikaan voisi hyödyntää...


Mikä ongelma tässä sinulla tämän asian kanssa oikein on?

Tekijänoikeudet sallivat kyseisen toiminnan, joka perustuu Open Source -tuotteiden periaatteisiin. Open Source -tuotteiden menestyksen turvaa laaja käyttäjäkunta. Jos Canonical pystyy toiminnallaan tuomaan käyttäjiä, niin eikö se sinusta ole hyvä asia?


Toiminta on sallittua mutta ei kaikkien kehittäjien näkökulmasta reilua. Kehittäjä ei pysty enää vaihtamaan lisenssiä, se on joskus ajat sitten lyöty lukkoon ja sen mukaan on vain toimittava. Lähes ainoaksi konstiksi kehittäjille jää paheksua toimintaa.

Käyttäjien tuominen on pitkässä juoksussa hyvä asia. Joskin niistä on paljon kehittäjille vaivaakin...
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: crope - 06.06.10 - klo:15.14
Ymmärrän kyllä, että ohjelmoijalle vain ohjelmointi on ”oikeaa” työtä ja kaikki muu ajan haaskausta, mutta minkä ihmeen takia todellisuudentajunsa menettäneiden nörttien väittämiä tarvitsee muiden kuin ohjelmoijien toistella, sitä en tajua.

Dislike.

En yhdy tähän mielipiteeseen. Väheksyt minusta ihan suotta ohjelmoijia. Kyllä ne ohjelmoijatkin tajuaa että on paljon muutakin työtä. Kuulostaa enempiki jo kyltereiden puheilta :(
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: mgronber - 06.06.10 - klo:16.50
Ubuntusta on haittaa muille jakeluille silloin, kun Ubuntua ja Linuxia käytetään synonyymeinä.
Muistetaanhan nyt että
  • Ubuntu ei ole Linux
  • Linux on ydin
  • Ubuntu on jakelu
  • jakelu ei ole ydin

Eli onko nyt huoli siitä että kun tähän asti kuka tahansa on voinut houkutella miljoonittain käyttäjiä laittamalla mainokseen avainsanan 'Linux', niin jos Ubuntu kasvaa liian suureksi niin tämä Linux-tuotemerkin vetovoima häviää?

Yleiskielessä Linux tarkoittaa useimmiten Linux-jakelua. Minusta on jossain määrin vaarana, että yleiskielessä Ubuntusta ja Linuxista luodaan synonyymejä. Puhutaan siis Linuxista silloin kun tarkoitetaan Ubuntua ja päinvastoin. Tästä syntyy mielikuva, että Linux ja Ubuntu ovat yksi ja sama asia.

Minä luonnollisesti kannatan täsmällisyyttä termeissä eli Linux on ydin ja Linux-jakelu on jakelu.

Lainaus
Tässä on eroa siinä mielessä, että ensimmäisen tulkinnan perusteella ei voitaisi väittää Ubuntun tuoneen uusia käyttäjiä muille jakeluille (siinä määrin että sillä olisi merkitystä).

Miksi yhden tuotteen pitäisi tuoda uusia käyttäjiä jollekin kilpailevalle tuotteelle?

Tällaisissa "Canonical ei kehitä Linuxia" -keskusteluissa yleensä puolustetaan Canonicalia sanomalla, että Ubuntu on tuonut paljon uusia Linux-käyttäjiä ja osa heistä siirtyy käyttämään myös muita jakeluita. Canonical on siis hyödyttänyt "Linux-yhteisöä" uusia käyttäjiä houkuttelemalla.

Yhden tuotteen ei siis tarvitse tuoda uusia käyttäjiä kilpailevalle tuotteelle, mutta tuo on argumentti jota Canonicalin puolustajat yleensä käyttävät. Itse olen pitänyt sitä aina varsin kyseenalaisena argumenttina, koska omasta mielestäni erityisesti edistyneemmät käyttäjät (eli sellaiset jotka todennäköisemmin lähtevät kokeilemaan myös muita jakeluita) olisivat todennäköisesti asentaneet joka tapauksessa jonkin Linux-jakelun riippumatta siitä olisiko Ubuntua olemassa vai ei.

Lainaus
Minusta tämä keskustelu on siinä mielessä turhaa, että noihin esittämiini kysymyksiin ei ole olemassa kiistattomia vastauksia. Kuitenkin ne ovat varsin oleellisia jos halutaan arvioida Ubuntun väitettyjä hyötyjä muulle "yhteisölle."

Keskustelu on turhaa ja kysymyksiin ei löydy vastauksia. Kuitenkin nämä kysymykset (ja keskustelu?) ovat varsin oleellisia???

Keskustelu Ubuntun väitetyistä hyödyistä muulle "yhteisölle" on turhaa, koska asian arvioimisen kannalta oleellisiin kysymyksiin ei ole olemassa kunnollisia vastauksia. Ne kysymykset ovat siis oleellisia väitettyjen hyötyjen arvioimisen kannalta. Koska niihin kysyksiin ei ole vastauksia, niin silloin ei niitä hyötyjäkään pystytä arvioimaan ja näin ollen keskustelu asiasta on varsin turhaa.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: SuperOscar - 06.06.10 - klo:17.06
Yhden tuotteen ei siis tarvitse tuoda uusia käyttäjiä kilpailevalle tuotteelle, mutta tuo on argumentti jota Canonicalin puolustajat yleensä käyttävät. Itse olen pitänyt sitä aina varsin kyseenalaisena argumenttina, koska omasta mielestäni erityisesti edistyneemmät käyttäjät (eli sellaiset jotka todennäköisemmin lähtevät kokeilemaan myös muita jakeluita) olisivat todennäköisesti asentaneet joka tapauksessa jonkin Linux-jakelun riippumatta siitä olisiko Ubuntua olemassa vai ei.

Onko toisaalta väliä, siirtyvätkö Ubuntun käyttäjät muihin distroihin vai eivät? Ollessaan Ubuntun käyttäjiä he ovat Linuxin käyttäjien (aito) osajoukko. Jos tämä massa pakottaa esimerkiksi laitevalmistajat, verkkosisällöntuottajat jne. ottamaan Linuxinkin käyttäjiä paremmin huomioon, Ubuntusta on ollut välillistä mutta varsin merkittävää hyötyä muullekin Linux-yhteisölle.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: mgronber - 06.06.10 - klo:17.42
Onko toisaalta väliä, siirtyvätkö Ubuntun käyttäjät muihin distroihin vai eivät?

On siinä tapauksessa, että Ubuntun väitetään tuoneen muillekin jakeluille uusia käyttäjiä. Muussa tapauksessa sillä ei ole merkitystä.

Lainaus
Ollessaan Ubuntun käyttäjiä he ovat Linuxin käyttäjien (aito) osajoukko. Jos tämä massa pakottaa esimerkiksi laitevalmistajat, verkkosisällöntuottajat jne. ottamaan Linuxinkin käyttäjiä paremmin huomioon, Ubuntusta on ollut välillistä mutta varsin merkittävää hyötyä muullekin Linux-yhteisölle.

Onko se massa pakottanut laitevalmistajat tai verkkosisällöntuottajat ottamaan Linuxin paremmin huomioon?

Väitän, että verkkosisällön kannalta Firefoxin Windows-versio ja sen suosio on ollut huomattavasti merkittävämpi asia Linux-yhteisön kannalta kuin Ubuntun tai minkään muunkaan jakelun käyttäjämäärät. Flashin Linux-tuen kannalta Ubuntun käyttäjämäärillä on toki voinut olla merkitystä.

Laitevalmistajista en osaa sanoa yhtään mitään, kun en itse ole pahemmin tuoreeseen rautaan koskenut.

Yleensä ongelma kaikissa viittauksissa käyttäjämäärästä seuraaviin etuihin on niiden etujen mittaamisen vaikeus. Ei pystytä osoittamaan, että käyttäjämäärällä olisi ollut jotakin merkitystä asian X tapahtumiseen.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Tommi S. - 06.06.10 - klo:18.54
Minusta on jossain määrin vaarana, että yleiskielessä Ubuntusta ja Linuxista luodaan synonyymejä. Puhutaan siis Linuxista silloin kun tarkoitetaan Ubuntua ja päinvastoin. Tästä syntyy mielikuva, että Linux ja Ubuntu ovat yksi ja sama asia.

Eli oleellinen kysymys on että tuleeko tulevaisuudessa tapahtumaan niin että 'Ubuntu' ja 'Linux' tarkoittavat samaa? No, tulevaisuuttahan ei voi tietää, joten tähän oleelliseen kysymykseen on mahdoton vastata. Tästä seuraa että keskustelu aiheesta on turhaa.

Mutta tarkoittaako tässä siis 'Linux' ydintä vai jakelua?
Eli onko vaarana että kun nykyään käyttäjät päivittävät kernelin niin tulevaisuudessa he päivittävätkin "ubuntun"?
Vai onko vaarana että kun nykyään käyttäjä miettii minkä Linuxin asentaa, Fedoran vai OpenSUSEn, niin tulevaisuudessa hän miettii minkä "ubuntun" asentaa, Fedoran vai OpenSUSEn?

Tällaisissa "Canonical ei kehitä Linuxia" -keskusteluissa yleensä puolustetaan Canonicalia sanomalla, että Ubuntu on tuonut paljon uusia Linux-käyttäjiä ja osa heistä siirtyy käyttämään myös muita jakeluita. Canonical on siis hyödyttänyt "Linux-yhteisöä" uusia käyttäjiä houkuttelemalla.

No, onko Ubuntu tuonut paljon uusia Linux-käyttäjiä?
Ja siirtyykö osa heistä käyttämään myös muita jakeluita?
Tiedän aika paljon edistyneitä käyttäjiä jotka käyttävät pelkästään Windowsia.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: muep - 06.06.10 - klo:18.59
Laitevalmistajissa on jo nyt näkyvissä sellaista, että tuetaan ainoastaan Ubuntua eikä välttämättä muita jakeluita juuri ollenkaan. Esimerkiksi AMD/Atin epävapaiden näytönohjainten vaatimat X.org server- ja Linux-versiot menevät aika tarkalleen sen mukaan, mitä tuoreimmassa Ubuntussa kulloinkin on. Jakelut joissa on tätä uudempia komponentteja, joutuvat usein odottelemaan sitä seuraavaa Ubuntu-julkaisua, jotta käytetyt grafiikka-ajureihin liittyvät komponentit olisivat epävapaan ajurin tukemia.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Tommi S. - 06.06.10 - klo:19.20
En ole asiantuntija näissä näytönohjain jutuissa, joten en ole ihan varma mitä tarkoitetaan, mutta itse menin äsken AMD:n ATI tukisivustolle, josta voi ladata ajureita, ja selailin niitä Linux-ajureita, ja niissä jotka tuli vastaan luki Release Notesissa että tuetut jakelut ovat Red Hat Enterprise ja Novell/SUSE. Joissain luki myös noiden lisäksi Ubuntu.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: SuperOscar - 06.06.10 - klo:19.25
Onko toisaalta väliä, siirtyvätkö Ubuntun käyttäjät muihin distroihin vai eivät?

On siinä tapauksessa, että Ubuntun väitetään tuoneen muillekin jakeluille uusia käyttäjiä.

Jos väite on tuo. Mutta eikö oleellisempaa ole se, paljonko Linux-yhteisöön tulee käyttäjiä, yhteisöhän tässä on asetettu syyttäjänkin asemaan (= Ubuntu ei anna takaisin yhteisölle jne.).

Lainaus
Onko se massa pakottanut laitevalmistajat tai verkkosisällöntuottajat ottamaan Linuxin paremmin huomioon?

On. Ainakin minä olen huomannut hitaan mutta selvän muutoksen parempaan verkkosisällöntuottajien tapauksessa. Laitevalmistajien tilanne tuntuu aaltoilevan.

Lainaus
Väitän, että verkkosisällön kannalta Firefoxin Windows-versio ja sen suosio on ollut huomattavasti merkittävämpi asia Linux-yhteisön kannalta kuin Ubuntun tai minkään muunkaan jakelun käyttäjämäärät.

Olen samaa mieltä, mutta eihän se tarkoita, etteikö Ubuntun käyttäjämäärilläkin olisi vaikutusta.

Jakelut joissa on tätä uudempia komponentteja, joutuvat usein odottelemaan sitä seuraavaa Ubuntu-julkaisua,

Mikä ihme se on? Laitevalmistajat eivät koskaan voi tukea uusimpia versioita X.orgista tms. palikoista. Hyvä sentään, että referenssijakelu on suhteellisen tuoretta tavaraa tarjoileva Ubuntu eikä esim. Debian tai Red Hat!
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: muep - 06.06.10 - klo:21.37

Jakelut joissa on tätä uudempia komponentteja, joutuvat usein odottelemaan sitä seuraavaa Ubuntu-julkaisua,

Mikä ihme se on? Laitevalmistajat eivät koskaan voi tukea uusimpia versioita X.orgista tms. palikoista. Hyvä sentään, että referenssijakelu on suhteellisen tuoretta tavaraa tarjoileva Ubuntu eikä esim. Debian tai Red Hat!

Ei se ihme ole, helpompihan se heille näin on.

Tästä huolimatta esimerkiksi Nvidia näyttäisi aktiivisesti pyrkivän tukemaan kulloinkin uusinta vakaata versiota esimerkiksi X.org:sta ja Linuxista. Varmasti mistään mahdottomasta asiasta ei siis ole kyse.

Vapailla ajureillahan näistä ongelmista päästäisiin lopullisesti eroon, mutta noissa näytönohjainkamppeissa avoimilla taitaa vielä joku hetki mennä ennen kuin suorituskyky ja ominaisuudet saadaan edes lähelle epävapaita ajureita. Harmillinen ilmiö esim. tämä AMD:n ajurituki siis on niille, jotka mielellään käyttäisivät jotain muuta kuin Ubuntua.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Tommi S. - 06.06.10 - klo:21.54
Harmillinen ilmiö esim. tämä AMD:n ajurituki siis on niille, jotka mielellään käyttäisivät jotain muuta kuin Ubuntua.

Mistä AMD:n ajureista on kyse? Onko nämä niitä joita voi ladata AMD:n sivuilta? Vai onko kyse jostain muusta? Ja olisiko sinulla antaa esimerkkiä jostain tietystä laitteesta ja ajurista joita tämä koskee? Olisiko esim. linkkejä kyseisiin ajureihin?
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: crope - 06.06.10 - klo:22.04
Harmillinen ilmiö esim. tämä AMD:n ajurituki siis on niille, jotka mielellään käyttäisivät jotain muuta kuin Ubuntua.

Mistä AMD:n ajureista on kyse? Onko nämä niitä joita voi ladata AMD:n sivuilta? Vai onko kyse jostain muusta? Ja olisiko sinulla antaa esimerkkiä jostain tietystä laitteesta ja ajurista joita tämä koskee? Olisiko esim. linkkejä kyseisiin ajureihin?

AMD ATI Catalyst.
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=33845.msg265211#msg265211
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: muep - 06.06.10 - klo:22.08
Harmillinen ilmiö esim. tämä AMD:n ajurituki siis on niille, jotka mielellään käyttäisivät jotain muuta kuin Ubuntua.

Mistä AMD:n ajureista on kyse? Onko nämä niitä joita voi ladata AMD:n sivuilta? Vai onko kyse jostain muusta? Ja olisiko sinulla antaa esimerkkiä jostain tietystä laitteesta ja ajurista joita tämä koskee? Olisiko esim. linkkejä kyseisiin ajureihin?

Lähinnä kaikki näytönohjaimet, joiden nimessä on Radeon HD.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Tommi S. - 06.06.10 - klo:22.24
http://support.amd.com/us/gpudownload/linux/Pages/radeon_linux.aspx?type=2.4.1&product=2.4.1.3.5&lang=English

Kun luen tuon linkin takaa löytyvää ohjekirjaa, "Release Notes", niin siellä lukee "Currently Red Hat Enterprise Linux suite and Novell/SuSE product suite are supported Linux distributions".

Minun on nyt vaikea nähdä tässä mitään Ubuntun aiheuttamaa ongelmaa.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: JayJay - 06.06.10 - klo:22.32
http://support.amd.com/us/gpudownload/linux/Pages/radeon_linux.aspx?type=2.4.1&product=2.4.1.3.5&lang=English

Kun luen tuon linkin takaa löytyvää ohjekirjaa, "Release Notes", niin siellä lukee "Currently Red Hat Enterprise Linux suite and Novell/SuSE product suite are supported Linux distributions".

Lukee siellä Ubuntukin ja lisäksi mainitaan
Lainaus
The ATI CatalystTM Linux software suite may install on a number of other Linux distributions. Refer to the Package Generation installation instructions for more information.
- lähde: catalyst_105_linux.pdf

Ongelman suhteen en ota asiassa kantaa. :)
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Tommi S. - 06.06.10 - klo:22.43
Lukee siellä Ubuntukin ja lisäksi mainitaan
Lainaus
The ATI CatalystTM Linux software suite may install on a number of other Linux distributions. Refer to the Package Generation installation instructions for more information.
- lähde: catalyst_105_linux.pdf

Joissain versioissa on Ubuntu mainittu yhdellä sanalla listan jatkona (yleensä listan viimeisenä), toisissa versioissa ei ole. Mutta kaikissa on erikseen mainittu että nimenomaan Red Hat ja Novell ovat tuettuja. Selvää siis on että nuo ajurit tehdään Red Hatin ja Novellin ehdoilla, mikä on ehkä ikävää niille jotka haluavat käyttää jotain muutakin distroa, mutta edelleenkään en näe mitään Ubuntun aiheuttamaa ongelmaa missään.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: nimetönpelkuri - 07.06.10 - klo:11.09
Itseäni lähinnä harmittaa se, että tulevaisuudessa joudutaan tekemään Ubuntu spesifisiä muutoksia sovelluksiin (Windicators), että sovellus olisi yhtenäinen Ubuntun muun työpöydän kanssa. Canonical ei ole jostain syystä koittanut saada tekemiään parannuksia (Windicators, NotifyOSD, MeMenu, Unity, SoftwareCenter, ...) upstream GNOME-versioon, vaan puuhastelevat suljettujen ovien takana omia juttujaan.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: mgronber - 07.06.10 - klo:11.33
Onko toisaalta väliä, siirtyvätkö Ubuntun käyttäjät muihin distroihin vai eivät?

On siinä tapauksessa, että Ubuntun väitetään tuoneen muillekin jakeluille uusia käyttäjiä.

Jos väite on tuo.

Sinä sen väitteen esitit. Tosin asiayhteyteen nähden tästä väitteestä on minun mielestäni väännetty kohtuuttoman paljon. Jostain syystä se vain nousi huomion kohteeksi muiden asioiden ohitse.

Lainaus
Mutta eikö oleellisempaa ole se, paljonko Linux-yhteisöön tulee käyttäjiä, yhteisöhän tässä on asetettu syyttäjänkin asemaan (= Ubuntu ei anna takaisin yhteisölle jne.).

Tässä pitää mielestäni erottaa kaksi "yhteisöä" toisistaan: toinen on Linux-käyttäjien muodostama "yhteisö" ja toinen on Linux-kehittäjien muodostama "yhteisö." Linux pitää tulkita tässä kohtaa laveasti eli Linux-kehittäjiä ovat kaikki kehittäjät, jotka toimivat Linux-ohjelmistojen parissa. Väitteessä "Ubuntu ei anna takaisin yhteisölle" puhutaan mielestäni nimenomaan kehittäjäyhteisöstä.

Väitettä pitää mielestäni tarkastalle siltä kannalta, että tuottavatko Ubuntu-käyttäjät mitään lisäarvoa muulle kehittäjäyhteisölle. Olisiko joku osa kehittäjistä valmis maksamaan näistä käyttäjistä Canonicalille, jos heitä ei muuten olisi olemassa?

Tässä ei oteta kantaa siihen onko Canonical tuottanut lisäarvoa käyttäjäyhteisölle. Alkuperäinen väite on nimittäin mielestäni esitetty siinä hengessä, että Canonical ei anna takaisin kehittäjäyhteisölle.

Lainaus
Lainaus
Onko se massa pakottanut laitevalmistajat tai verkkosisällöntuottajat ottamaan Linuxin paremmin huomioon?

On. Ainakin minä olen huomannut hitaan mutta selvän muutoksen parempaan verkkosisällöntuottajien tapauksessa.

Olisiko esimerkkejä? Näiden tulisi olla sellaisia muutoksia ettei Firefoxin Windows-versio ole niitä edesauttanut. Firefoxin Windows-version käyttäjämäärät ovat sen verran massiivisia, ettei Linux-käyttäjillä ole liiemmin merkitystä niiden rinnalla.

Lainaus
Lainaus
Väitän, että verkkosisällön kannalta Firefoxin Windows-versio ja sen suosio on ollut huomattavasti merkittävämpi asia Linux-yhteisön kannalta kuin Ubuntun tai minkään muunkaan jakelun käyttäjämäärät.

Olen samaa mieltä, mutta eihän se tarkoita, etteikö Ubuntun käyttäjämäärilläkin olisi vaikutusta.

Jos puhutaan asioista joihin Firefoxin Windows-versiolla on ollut vaikutusta, niin silloin Linuxin käyttäjämäärillä ei ole mitään merkitystä. Käyttäjämäärät ovat ihan eri luokkaa. Se on sitten eri asia jos jotakin on tapahtunut sellaisella alueella johon Firefoxilla ei ole ollut vaikutusta.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Tommi S. - 07.06.10 - klo:12.19
Itseäni lähinnä harmittaa se, että tulevaisuudessa joudutaan tekemään Ubuntu spesifisiä muutoksia sovelluksiin (Windicators), että sovellus olisi yhtenäinen Ubuntun muun työpöydän kanssa. Canonical ei ole jostain syystä koittanut saada tekemiään parannuksia (Windicators, NotifyOSD, MeMenu, Unity, SoftwareCenter, ...) upstream GNOME-versioon, vaan puuhastelevat suljettujen ovien takana omia juttujaan.

Mark Shuttleworth siis ilmoitti noin 4 viikkoa sitten että seuraavassa Ubuntussa tulee olemaan jotain ylimääräisiä ikkunakilkkeitä. Siis tulee olemaan, vielä ei ole mitään, ei ole edes sitä seuraavaa Ubuntu-versiota. ...Ja nyt ollaan huolissaan että jo kokonaista 4 viikkoa on kulunut, eikä näitä (toistaiseksi melko olemattomia) ikkunakilkkeitä ole vieläkään tyrkytetty seuraavaan GNOME-versioon (seuraava GNOME-versio tulee muuten 4 kuukauden päästä).
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Tommi S. - 07.06.10 - klo:12.21
Sinä sen väitteen esitit.

Itse asiassa sinä sanoit:
(vrt. toisten mielestä Canonical markkinoi Linuxia ja tuo lisää Linux-käyttäjiä, kun taas toisten mielestä Canonical markkinoi Ubuntua ja tuo lisää Ubuntu-käyttäjiä hyödyttämättä muita).
johon vastattiin että Ubuntu parantaa Linuxin mainetta, joka hyödyttää kaikkia jotka ovat tekemisissä Linuxin kanssa. Tämän jälkeen nimenomaan sinä aloit puhumaan siitä kuinka paljon Ubuntu on tuonut käyttäjiä muille jakeluille.

Tuosta lainatusta lauseesta on vaikea tietää mitä siinä sanalla 'Linux' tarkoitetaan, ja itseasiassa vaikka tiedettäisiinkin niin silti lause on epäselvä. "Joidenkin mielestä Canonical tuo lisää Linux-käyttäjiä". Tarkoitetaanko tuossa kerneliä vai Linux-jakelua? Ja eivätkö Ubuntu-käyttäjät ole kernelin käyttäjiä vai eivätkö he ole Linux-jakelun käyttäjiä? Ja miten kummankaan näiden vastakohtana voi olla "Canonical markkinoi Ubuntua ja tuo lisää Ubuntu-käyttäjiä hyödyttämättä muita"?
Ubuntu-käyttäjät eivät käytä kerneliä, he käyttävät vain Ubuntua???
Ubuntu-käyttäjät eivät käytä Linux-jakelua, he käyttävät vain Ubuntua???

Eric Raymond kyllästyi Fedoraan kun tuli ongelmia jonkun päivityksen kanssa ja arvokkaita työtunteja meni hukkaan järjestelmän palauttamisessa. Hän siirtyi käyttämään Ubuntua, ja neuvoo oppaassaan "How to be a Hacker" muitakin aloittamaan Ubuntulla. Minusta näyttää kovasti siltä että Eric Raymond olisi valmis maksamaan rahaa siitä hyödystä mitä Ubuntu on hänelle säästyneinä työtunteina ja säästyneenä vaivana tuottanut.

Käyttäjälaumoista ei ehkä moni olisi valmis maksamaan, mutta toisaalta miksi ylipäätään jatkuvasti otat esille nämä käyttäjälaumat kun ne eivät ole mitenkään olennaisia; ainoastaan sinä olet näin väittänyt. Toisaalta taas Greg Kroah-Hartman argumentoi tyyliin "ei kannata olla Canonicalin asiakas", josta voisi ehkä päätellä että häntä harmittaa että Ubuntulla on paljon käyttäjiä. Ehkä hän olisi valmis jopa maksamaan näistä käyttäjistä?
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: nimetönpelkuri - 07.06.10 - klo:13.36
Itseäni lähinnä harmittaa se, että tulevaisuudessa joudutaan tekemään Ubuntu spesifisiä muutoksia sovelluksiin (Windicators), että sovellus olisi yhtenäinen Ubuntun muun työpöydän kanssa. Canonical ei ole jostain syystä koittanut saada tekemiään parannuksia (Windicators, NotifyOSD, MeMenu, Unity, SoftwareCenter, ...) upstream GNOME-versioon, vaan puuhastelevat suljettujen ovien takana omia juttujaan.

Mark Shuttleworth siis ilmoitti noin 4 viikkoa sitten että seuraavassa Ubuntussa tulee olemaan jotain ylimääräisiä ikkunakilkkeitä. Siis tulee olemaan, vielä ei ole mitään, ei ole edes sitä seuraavaa Ubuntu-versiota. ...Ja nyt ollaan huolissaan että jo kokonaista 4 viikkoa on kulunut, eikä näitä (toistaiseksi melko olemattomia) ikkunakilkkeitä ole vieläkään tyrkytetty seuraavaan GNOME-versioon (seuraava GNOME-versio tulee muuten 4 kuukauden päästä).

Eivät seuraavaan GNOME versioon enää ehdi, mutta ehkä sitten seuraavaan. Odotan mielenkiinnolla, että keskustelut GNOME yhteisön kanssa aloitetaan. Toivottavasti myös muista ominaisuuksista keskustellaan.

joten on aika puppua tuo väite ettei canonical hyödytä eikä tehe mitään yhteisen asian eteen.

En ole väittänyt tuollaista.

Tottakai Canonical viilaa systeemiä oman näköisekseen ja toimivaksi kokonaisuudeksi, tuo sama mahdollisuus on jokaisella jakelijalla...

Hyvä toki Ubuntulle. Tähän oikeastaan kiteytyykin yksi pointti miksi itse käytän Fedoraa.
http://fedoraproject.org/wiki/PackageMaintainers/WhyUpstream
http://fedoraproject.org/wiki/RedHatContributions

"The way Fedora is fundamentally different from Ubuntu (in my experience) is that Ubuntu is perfectly willing to bodge some code on top of an Ubuntu only project which is stuck together with sticky-tape and string. The way I, as part of Fedora, work is that I design projects and code that can be shared with other distributions so we can all work together. But it takes longer, much  longer. But in the long run, it's the correct thing to do" - Sending a sensible email. (was: PackageKit need to be more intelligent! (http://lists.fedoraproject.org/pipermail/devel/2010-May/136208.html)

Mutta juu, Ihan rauhassa ... En arvannut että aihe on näin herkkä. Taidan pysytellä kaukana tästä keskustelusta :)
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: SuperOscar - 07.06.10 - klo:13.53
Tässä pitää mielestäni erottaa kaksi "yhteisöä" toisistaan: toinen on Linux-käyttäjien muodostama "yhteisö" ja toinen on Linux-kehittäjien muodostama "yhteisö."

Oikeastaan taidetaan osua erimielisyyden ytimeen: minusta nimenomaan ei pidä erottaa. Jos erotetaan, synnytetään illuusio, että kehitystyötä tehtäisiin käyttäjistä riippumatta. Jokin Minix toimiikin näin. Sen kehitystyön motiivit ovat muualla kuin toimivan järjestelmän aikaansaamisessa eli käyttöjärjestelmätekniikan opetuksessa ja tutkimuksessa. Tällaisena kokeiluna Linuxkin kai alkoi, mutta jo vuosia kehitystyö on tapahtunut käyttäjien tarpeiden ohjaamana.

Voi siis olla, että Canonical antaa suoraan kehittäjäyhteisölle vähän (en sano että näin olisi, mutta näin on väitetty enkä ole pätevä asiaa tarkistamaan), mutta koska se antaa jotakin käyttäjäyhteisölle, se hyödyttää välillisesti kehittäjäyhteisöäkin.

Eli jos palataan metaforiin: Kumisaapastehtaan kokoonpanolinja (= Linux-ytimen kehittäjäyhteisö) ei ehkä suoraan hyödy logistiikka- ja markkinointiosastojen (= Canonical) työstä, koska nämä eivät kertaakaan edes koske saappaaseen saati että niitä kokoaisivat, mutta ilman jälkimmäisiä osastoja ei kukaan kaipaisi sitä ensimmäistäkään.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: mgronber - 07.06.10 - klo:14.18
Sinä sen väitteen esitit.

Itse asiassa sinä sanoit:
(vrt. toisten mielestä Canonical markkinoi Linuxia ja tuo lisää Linux-käyttäjiä, kun taas toisten mielestä Canonical markkinoi Ubuntua ja tuo lisää Ubuntu-käyttäjiä hyödyttämättä muita).
johon vastattiin että Ubuntu parantaa Linuxin mainetta, joka hyödyttää kaikkia jotka ovat tekemisissä Linuxin kanssa. Tämän jälkeen nimenomaan sinä aloit puhumaan siitä kuinka paljon Ubuntu on tuonut käyttäjiä muille jakeluille.

Viittasin tähän:
  • Monet Ubuntulla aloittaneista Linux-käyttäjistä ovat vasta Ubuntun jälkeen kokeilleet muitakin distroja – osa on saattanut jopa siirtyä siihen glorifioituun ytimen kehitystyöhön.

Mitä tulee tuohon alkuperäiseen kommenttiini niin sen ei ollut tarkoitus kuvata omia mielipiteitäni vaan pyrin osoittamaan siinä näkemyseron eri leirien välillä. Toisten jakeluiden kannalta Canonical ei ole juurikaan tuonut uusia Linux-käyttäjiä vaan nimenomaan Ubuntu-käyttäjiä.

Lainaus
Tuosta lainatusta lauseesta on vaikea tietää mitä siinä sanalla 'Linux' tarkoitetaan, ja itseasiassa vaikka tiedettäisiinkin niin silti lause on epäselvä.

Hyväntahtoisella tulkinnalla lauseesta voi saada kohtuullisen järkevän. Tekstistä tulee varsin raskasta luettavaa jos tulkinnanvaraisuuksista halutaan päästä eroon. Yritän kuitenkin avata alkuperäistä ajatusta hieman tarkemmin. Toivottavasti tästä on apua.

Tässä yhteydessä Linux-käyttäjillä tarkoitetaan tasapuolisesti kaikkien jakeluiden käyttäjiä. Tähän joukkoon tietysti kuuluvat myös Ubuntun käyttäjät. Jokainen jakelu on tietysti kiinnostunut lähinnä omista käyttäjistään, joten he tarkastelevat väitettä Linux-käyttäjien lisääntymisestä lähinnä oman jakelun kannalta. Heidän kannaltaan Canonical ei ole tuonut lisää Linux-käyttäjiä vaan nimenomaan lisää Ubuntu-käyttäjiä.

Lainaus
Eric Raymond kyllästyi Fedoraan kun tuli ongelmia jonkun päivityksen kanssa ja arvokkaita työtunteja meni hukkaan järjestelmän palauttamisessa. Hän siirtyi käyttämään Ubuntua, ja neuvoo oppaassaan "How to be a Hacker" muitakin aloittamaan Ubuntulla. Minusta näyttää kovasti siltä että Eric Raymond olisi valmis maksamaan rahaa siitä hyödystä mitä Ubuntu on hänelle säästyneinä työtunteina ja säästyneenä vaivana tuottanut.

Hyvin mahdollista ja tuo noudattaa sitä ajatustani hyödyn arvioimisesta. Eric Raymondin kohdalla Canonical on siis tarjonnut ongelmattomamman alustan kehitysympäristöksi ja näin ollen Canonical on hyödyttänyt ainakin yhtä kehittäjäyhteisön jäsentä.

Lainaus
Käyttäjälaumoista ei ehkä moni olisi valmis maksamaan, mutta toisaalta miksi ylipäätään jatkuvasti otat esille nämä käyttäjälaumat kun ne eivät ole mitenkään olennaisia; ainoastaan sinä olet näin väittänyt.

Ok, jos olemme kaikki samaa mieltä siitä, ettei Canonicalin tuomilla käyttäjälaumoilla ole mitään merkitystä arvioitaessa Canonicalin hyödyllisyyttä "Linux-yhteisön" kannalta, niin minä tyydyn kyllä siihen.

Lainaus
Toisaalta taas Greg Kroah-Hartman argumentoi tyyliin "ei kannata olla Canonicalin asiakas", josta voisi ehkä päätellä että häntä harmittaa että Ubuntulla on paljon käyttäjiä. Ehkä hän olisi valmis jopa maksamaan näistä käyttäjistä?

Pikemminkin hän saattaisi olla valmis maksamaan ettei niitä käyttäjiä olisi...
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: mgronber - 07.06.10 - klo:14.42
Tässä pitää mielestäni erottaa kaksi "yhteisöä" toisistaan: toinen on Linux-käyttäjien muodostama "yhteisö" ja toinen on Linux-kehittäjien muodostama "yhteisö."

Oikeastaan taidetaan osua erimielisyyden ytimeen: minusta nimenomaan ei pidä erottaa.

Epäilinkin, että tässä tulee se ratkaiseva näkemysero.

Lainaus
Voi siis olla, että Canonical antaa suoraan kehittäjäyhteisölle vähän (en sano että näin olisi, mutta näin on väitetty enkä ole pätevä asiaa tarkistamaan), mutta koska se antaa jotakin käyttäjäyhteisölle, se hyödyttää välillisesti kehittäjäyhteisöäkin.

Minusta kritiikki koskee nimenomaan kehittäjäyhteisöön liittyvää toimintaa. Toki käyttäjäyhteisöstä voi olla välillistä hyötyä kehittäjäyhteisölle, mutta sen hyödyn arvioinnissa käyttäisin sitä maksu-menetelmää. Tuottaako tuo käyttäjäyhteisö rahanarvoista hyötyä ja kuinka suuri tämä arvonlisä on?

Todennäköisesti toiset jakelut eivät hyödy tuosta käyttäjäyhteisestö juuri lainkaan, mutta yksittäisten ohjelmistojen kehittäjille siitä voi olla enemmän hyötyä lahjoitusten ja käyttäjäpalautteen muodossa.

Lainaus
Eli jos palataan metaforiin: Kumisaapastehtaan kokoonpanolinja (= Linux-ytimen kehittäjäyhteisö) ei ehkä suoraan hyödy logistiikka- ja markkinointiosastojen (= Canonical) työstä, koska nämä eivät kertaakaan edes koske saappaaseen saati että niitä kokoaisivat, mutta ilman jälkimmäisiä osastoja ei kukaan kaipaisi sitä ensimmäistäkään.

Tästä olen siinä mielessä samaa mieltä, ettei se ytimen kehittäminen ole kaikki kaikessa. Canonicalin logistiikka- ja markkinointiosastojen toiminta ei kuitenkaan minun uskoakseni hirveästi hyödytä muita jos verrataan esimerkiksi uusien ohjelmistojen osien kehittämiseen. Buuttia nopeuttava tapahtumapohjainen käynnistysjärjestelmä on muulle "kehittäjäyhteisölle" uskoakseni huomattavasti arvokkaampi kuin esimerkiksi yhden vuoden aikana tapahtunut Ubuntun markkinointi.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: wally - 08.06.10 - klo:02.21
Minusta kritiikki koskee nimenomaan kehittäjäyhteisöön liittyvää toimintaa. Toki käyttäjäyhteisöstä voi olla välillistä hyötyä kehittäjäyhteisölle, mutta sen hyödyn arvioinnissa käyttäisin sitä maksu-menetelmää. Tuottaako tuo käyttäjäyhteisö rahanarvoista hyötyä ja kuinka suuri tämä arvonlisä on?

Eric S. Raymond (Cathedral vs. Bazaar):

The Importance of Having Users http://catb.org/esr/writings/homesteading/cathedral-bazaar/ar01s03.html

Lainaus
And so I inherited popclient. Just as importantly, I inherited popclient's user base. Users are wonderful things to have, and not just because they demonstrate that you're serving a need, that you've done something right. Properly cultivated, they can become co-developers.

Another strength of the Unix tradition, one that Linux pushes to a happy extreme, is that a lot of users are hackers too. Because source code is available, they can be effective hackers. This can be tremendously useful for shortening debugging time. Given a bit of encouragement, your users will diagnose problems, suggest fixes, and help improve the code far more quickly than you could unaided.

6. Treating your users as co-developers is your least-hassle route to rapid code improvement and effective debugging.
ja
http://catb.org/esr/writings/homesteading/cathedral-bazaar/ar01s04.html
7. Release early. Release often. And listen to your customers.
8. Given a large enough beta-tester and co-developer base, almost every problem will be characterized quickly and the fix obvious to someone.

Jos joku ei ymmärrä käyttäjien merkitystä softalle, hän on idiootti. Käyttäjiä pitää olla vähintään riittävästi, mutta mitä enemmän, sitä enemmän, niinkuin intissä aikoinaan sanottiin. Ei ohjelmoijalla ole aikaa etsiä ohjelmistaan typeriä bugeja: käyttäjät tekevät tämän ilmaiseksi. Käyttöjärjestelmä (Linux) ja vielä tätäkin enemmän ohjelmistojärjestelmä tai jakelu (Ubuntu) ovat erittäin laajoja kokonaisuuksia varsinkin yhdistettynä eri laitekokoonpanoihin. "Beta-testaajia" tarvitaan silmittömät määrät.

Ubuntu tai canonical ei ole millään tavalla haitannut Linuxin kehitystä, päin vastoin. Käyttäminenkin on kehittämistä. Ubuntun, Ubuntu-käyttäjien ja ex-ubuntukäyttäjien myötä Linuxista ja lukemattomista sovelluksista on korjattu lukemattomia  bugeja. Jos tätä ei huomaa, on sokea. Allekirjoittanut aloitti Linux-harrastuksen ensin Slackwarella sitten vähän enemmän Red Hatilla (oi niitä aikoja 1990-luvulla ilman kunnon nettiyhteyttä RH-cd-pinon kanssa RPM:ien kanssa tuskaillessa). Monia muitakin distroja tuli kokeiltua ja vähän käyteltyäkin, mutta kyllä Ubuntu oli kuitenkin se, joka sai meikäläisen siirtymään totaalisesti Linuxiin. Enkä ole ainoa. Luultavasti olisin tähän päivään mennessä toki siirtynyt Linuxiin myös ilman Ubuntua, mutta en välttämättä niin "aikaisin" enkä samalla innolla.

Ubuntun merkitys Linux-maailmalle ei suinkaan ole ollut kernelin kehitys. Kuka tällaista on oikeasti edes kuvitellut? Ubuntun merkitys on ollut Linuxin tuominen järkevässä, helposti omaksuttavassa ja toiminnaltaan mietityssä paketissa normikäyttäjän työpöydälle. Kuka muistaa ajan ennen Ubuntua? Jotain Fedoraa asenneltiin 5:ltä cd:ltä sormi ties missä niiden loputtomien ohjelmien asennusvaihtoehtojen kanssa. Ubuntussa tuli yksi cd, jolta löytyi joka hommaan yksi toimivaksi todettu ohjelma, ja yhdessä tämä paketti muodosti toimivan kokonaisuuden. Toisin kuin aiemmat helppokäyttöiset jakelut, Mandrake, Suse yms. Ubuntusta löytyi vain yksi versio: ilmainen täysversio. Kaikissa muissa ilmaisversio oli rampautettu ja osittain tahallaan ikäväksi tehty. Lisäksi suurimmassa osassa vastaavia jakeluita oli jotain suljettua ja kaupallista kuonaa mukana, kun Ubuntu oli käytännössä täyin vapaan lähdekoodin softaa. Ubuntu toi myös erittäin paljon julkisuutta ja draivia Linux-maailmaan ja tätä kautta lukemattomia käyttäjiä lisää. Uusista käyttäjistä aina jokin prosentti päätyy tekemään vähintään bugiraportteja (== erittäin arvokasta kehitystyötä) ja aina muutamia jopa kehittämään softia. Myös kääntäminen, oppaiden tekeminen ja vaikkapa foorumilla avustaminen ovat ajamassa kollektiivisesti Linux-maailmaa eteenpäin.

En ole koskaan ymmärtänyt sitä katkeruutta, jota lähinnä osa Suse-käyttäjistä tuntee Ubuntua kohtaan. Ubuntu ei ole välttämättä antanut Suselle mitään erityistä, mutta ei ole myös ottanut siltä yhtään mitään. Fri13 on elävä esimerkki tällaisesta pitkin nettiä Ubuntun saatanallisuudesta profeetan lailla paasaavasta fri1kistä. Itse käytän mielelläni lukuisia eri jakeluita ja harrastan distrohoppailua aina kun aikaa riittää. Susesta en ole toistaiseksi koskaan oppinutn erityisemmin välittämään vaikka olen joutunut mm. työn puolesta ylläpitämään Suse-palvelinta. Minulla ei ole kuitenkaan yhtään mitään Susea vastaan (vielä vähemmän sen käyttäjiä, tai ylipäätään minkään distron käyttäjiä) ja ko. distro varmaan sopii monille paljon paremmin kuin vaikkapa Ubuntu. Itsekin tulen sillä toimeen.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: mgronber - 08.06.10 - klo:12.36
Ubuntu tai canonical ei ole millään tavalla haitannut Linuxin kehitystä, päin vastoin. Käyttäminenkin on kehittämistä.

Pelkkä käyttäminen ei ole kehittämistä. Bugiraporttien tekeminen voidaan luokitella kehittämiseksi (tai ainakin rahanarvoiseksi toiminnaksi kehittäjien kannalta).

Ubuntun tapauksessa oleellinen kysymys on, että menevätkö tiedot bugeista ja mahdolliset valmiit korjaukset upstreamiin, jolloin ne hyödyttävät kaikkia muitakin vai jäävätkö ne pelkästään Ubuntun käyttöön. Muistaakseni Ubuntua on kritisoitu siitä, etteivät korjaukset mene kovin hyvin alkuperäisiin projekteihin. Joku paremmin asioista tietävä voi varmaan kertoa mikä tilanne on nykyään.


Lainaus
Ubuntun merkitys on ollut Linuxin tuominen järkevässä, helposti omaksuttavassa ja toiminnaltaan mietityssä paketissa normikäyttäjän työpöydälle. Kuka muistaa ajan ennen Ubuntua?

Muistan hämärästi. Omien kokemuksieni mukaan Ubuntu ei ollut millään osa-alueella poikkeuksellisen mullistava muihin jakeluihin nähden. Windows-maailmasta tulevan käyttäjän kannalta se oli ehkä jopa vaikeampikäyttöisempi, koska siitä puuttuivat graafiset ohjelmat asetusten muokkaamiseen. Nämä asiat olivat kunnossa esimerkiksi Mandrakessa ja Susessa.

Itse toki olen sitä mieltä, että komentorivi on se helpoin ja samalla ainoa oikea paikka asetusten muokkaamiseen. Aikanaan kuitenkin ihmettelin sitä, että Ubuntun asentaneet olivat eri forumeilla itkemässä komentorivikäytön vuoksi. Miksi he eivät asentaneet jotakin toista jakelua, jossa komentoriviä ei olisi tarvinnut yhtä paljon käyttää? Olen selittänyt asian itselleni sillä, että muita jakeluita ei pystynyt tilaamaan ilmaiseksi postilaatikkoon. Toisaalta cd-kampanjan ansiosta Ubuntu sai myös huomattavan suuren näkyvyyden muihin jakeluihin nähden, kun useat Linuxia ensimmäistä kertaa kokeilleet kilpaa hehkuttivat sen ylivertaisuutta Windowsiin nähden. Ubuntulla oli todella tehokas markkinointikampanja.

Lainaus
Kaikissa muissa ilmaisversio oli rampautettu ja osittain tahallaan ikäväksi tehty.

Tuolloin minulla taisi olla käytössä Mandrake ja ei se minusta ollut millään tavalla rampautettu. Häiritsevin ominaisuus taisi olla traystä löytyvä kaupallisiin ominaisuuksiin liittyvä ohjelma. Itseäni se oli vastassa ainoastaan ensimmäisellä käynnistyskerralla, koska suljin ohjelman ja kielsin sitä käynnistymästä enää uudelleen. Jonkun tietokonelehden Linux-jakeluiden testissä toimittaja nosti tuon saman asian aivan suunnattomaksi ongelmaksi. Ilmeisesti toimittaja halusi saada jonkun toisen jakelun väkisin voittamaan vertailun... En enää muista mikä jakelu oli todettu parhaaksi. Luultavasti joko Suse tai Ubuntu.

Lainaus
Lisäksi suurimmassa osassa vastaavia jakeluita oli jotain suljettua ja kaupallista kuonaa mukana, kun Ubuntu oli käytännössä täyin vapaan lähdekoodin softaa.

Nyt on pakko kysyä, että onko sinun koneellasi mitään suljettua ja kaupallista kuonaa asennettuna? Näytönohjaimen ajurit? Flash? Windows-fontit tai -koodekit?

Minun käsitykseni mukaan nuo olivat ensimmäisiä asioita, joita uusi käyttäjä halusi asentaa Ubuntun asentamisen jälkeen.

Lainaus
Myös kääntäminen, oppaiden tekeminen ja vaikkapa foorumilla avustaminen ovat ajamassa kollektiivisesti Linux-maailmaa eteenpäin.

Käännösprojektit ainakin suomenkielisessä "yhteisössä" ovat varmasti hyötyneet Ubuntun suosiosta, koska sillä puolella asiat käsittääkseni osataan tehdä oikein eli käännökset tehdään upstreamissa. Oppaiden hyödyllisyys riippuu pitkälti siitä, mitä asioita niissä käsitellään ja sama tietysti pätee forumilla avustamiseen. Joka tapauksessa näistä on ollut hyötyä muidenkin jakeluiden kannalta.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: SuperOscar - 08.06.10 - klo:12.58
Menen nyt vähän sivupolulle, mutta tämä on kiinnostava pointti:

Lainaus käyttäjältä: wally
Kuka muistaa ajan ennen Ubuntua?

Muistan hämärästi. Omien kokemuksieni mukaan Ubuntu ei ollut millään osa-alueella poikkeuksellisen mullistava muihin jakeluihin nähden.

Olen periaatteessa samaa mieltä. Ostin aikanaan Akateemisesta SuSE-paketin toisensa jälkeen, en muista montako lopulta tuli ostetuksi, ja sitä ennen pari kertaa Red Hat -lootan. Myöhemmin, kun minulla ei vielä ollut laajakaistaa mutta sain yliopistolla imuroitua tavarat, kokeilin Mandrakea ja paria muutakin useaan otteeseen.

Siitä huolimatta vasta (K)Ubuntu jäi koneelle ensisijaiseksi käyttikseksi. Vasta sen aikana hätävara-Windows katosi tuplabuutista. En vieläkään osaa sanoa täsmälleen, mistä tämä johtui. Jotenkin vain aina SuSEista sun muista tuntui – ehkä vain mielikuvien tasolla – puuttuvan jotakin, ja aina oli poikettava Windowsiin. Sitten yhtäkkiä Ubuntussa tuntui olevan kaikki tarpeellinen ja kaikki toimi.

Varsinaiseen asiaan minulla ei ole enää lisättävää.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Ryppy - 08.06.10 - klo:23.26
Verrataanpa Ubuntu levykettä audio levyyn:

Tarvitaan Säveltäjä/Sanoittaja  (GNU/Linux)
     Orkesteri      (Ohjelmat)
     Sovittaja      (Debian)
     Tuottaja      (Canonical)

Mikä tässä on epäselvää?
Ne tekevät koodia jotka sen taitavat ja ne
jotka osaavat markkinoida hoitakoon sen puolen.

On se Atrian porukkakin kummaa poppoota, kun
eivät osallistu lihakarjan jalostukseen ;)
Kuluttajat kyllä älähtävät jos tuotteessa
esiintyy virheitä.

Tottahan ne jotka aiemmin ovat tehneet rahaa
puuhastelulla, ovat käärmeisään kun yllättäen
joutuvat ihan vakavissaan tekemään töitä, että
tulot säilyisivät.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: crope - 08.06.10 - klo:23.38
Verrataanpa Ubuntu levykettä audio levyyn:

Tarvitaan Säveltäjä/Sanoittaja  (GNU/Linux)
     Orkesteri      (Ohjelmat)
     Sovittaja      (Debian)
     Tuottaja      (Canonical)

Ihan kiva vertailu, mun mielestä. Ite tunnen olevani tuolla orkesterin puolella ja sen takia vähän kriittistä ääntä pitänyt. Joskin kyllä teen hommia muissakin joukoissa, esim. foorumeilla, ircissä, sähköpostilistoilla sekä sähköpostilla. Aika moneen support viestiin per päivä tulee vastailtua vaikka ne eivät koskekkaan kehitystä.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: wally - 09.06.10 - klo:00.21
Pelkkä käyttäminen ei ole kehittämistä. Bugiraporttien tekeminen voidaan luokitella kehittämiseksi (tai ainakin rahanarvoiseksi toiminnaksi kehittäjien kannalta).

Bugiraporttien kirjoittaminen on ilman muuta kehittämistä. Normaalisti tuosta työstä maksetaan ohjelmoijille palkkaa. Monesti firmoissa on erikseen testaukseen keskittyneitä henkilöitä. Bugiraporttien ohella kaikki muutkin parannusehdotukset saattavat olla todella rahanarvoista tavaraa. Myöskään näitä ei synny, jos käyttäjiä ei ole (riittävästi).

Ubuntun tapauksessa oleellinen kysymys on, että menevätkö tiedot bugeista ja mahdolliset valmiit korjaukset upstreamiin, jolloin ne hyödyttävät kaikkia muitakin vai jäävätkö ne pelkästään Ubuntun käyttöön. Muistaakseni Ubuntua on kritisoitu siitä, etteivät korjaukset mene kovin hyvin alkuperäisiin projekteihin. Joku paremmin asioista tietävä voi varmaan kertoa mikä tilanne on nykyään.

Tämä on se kritiikki, joka Ubuntun kohdalla on ilmeisesti ainakin ennen osunut kohdalleen. Edelleenkään mainitunkaltainenkaan toiminta ei vahingoita upstreamia, mutta ei toisaalta parhaalla mahdollisella tavalla vahvistakaan. Itse näkisin tilanteen mieluusti niin, että upstream hoitelisi itse hommansa ja pitkälle paketointinsakin. Tällöin tosin distroja saisi olla mielellään vain yksi, tai korkeintaan pari. Muutamat distrot (ainakin esim. Slackware ja Arch Linux) pyrkivät hyvin pitkälle tähän, että se paketoitu versio ohjelmasta X olisi mahdollisimman täysin ohjelman X koodia muokkaamattomana. (Toki varmasti kaikki pyrkivät tähän ainakin jollain tasoilla, mutta toiset enemmän kuin toiset)

Lainaus
Ubuntun merkitys on ollut Linuxin tuominen järkevässä, helposti omaksuttavassa ja toiminnaltaan mietityssä paketissa normikäyttäjän työpöydälle. Kuka muistaa ajan ennen Ubuntua?

Muistan hämärästi. Omien kokemuksieni mukaan Ubuntu ei ollut millään osa-alueella poikkeuksellisen mullistava muihin jakeluihin nähden. Windows-maailmasta tulevan käyttäjän kannalta se oli ehkä jopa vaikeampikäyttöisempi, koska siitä puuttuivat graafiset ohjelmat asetusten muokkaamiseen. Nämä asiat olivat kunnossa esimerkiksi Mandrakessa ja Susessa.

Omastakaan mielestäni Ubuntu ei ollut millään osa-alueella poikkeuksellisen mullistava muihin jakeluihin nähden. Varmaan lähes kaikki yksittäiset asiat oli tehty jo jossain distrossa. Kokonaisuus on kuitenkin osatekijöidensä summa, ja Ubuntussa tämä oli varsin mukavasti hallussa. Korostan erityisesti tuota yhden cd:n ja yhden ohjelman periaatetta, jota Ubuntussa on noudatettu alusta lähtien. Varmaan jokin toinenkin distro on näin tehnyt jo ennen Ubuntua. Myös ennakoitavuus ja tiheä päivitysväli tulevien versioiden kanssa on Ubuntun valtti.

Itse pidän Ubuntun/gnoemn tavasta, jossa asetukset ja ylläpito hoituvat valikon kautta ja hieman karsastan vaikkapa Susen tai Mandrivan keskitettyä asetustenhallintaa (tai vaikkapa KDE:n). Useimmiten haluan säätää kerrallaan yhtä juttua, ja siihen valikosta Järjestelmä->Asetukset->Ulkoasu on nopeampi kuin täysverisen asetushallinnan käynnistäminen ja sieltä sitten ulkoasuasetusten etsiminen ja muokkaus. Mutta tämä nyt on puhtaasti makuasia. On totta, että alkuun Ubuntusta myös puuttui joitain asetuspaneeleja, en tosin muista puuttuiko mitään erityisen oleellista. Muistaakseni aloitin Ubuntun käytön jostain 5.x:stä lähtien ja ainakin siinä vaiheessa muistaakseni pääosin löytyi graafiset työkalut kaikkeen tarpeelliseen.

Itse toki olen sitä mieltä, että komentorivi on se helpoin ja samalla ainoa oikea paikka asetusten muokkaamiseen. Aikanaan kuitenkin ihmettelin sitä, että Ubuntun asentaneet olivat eri forumeilla itkemässä komentorivikäytön vuoksi. Miksi he eivät asentaneet jotakin toista jakelua, jossa komentoriviä ei olisi tarvinnut yhtä paljon käyttää?

Luulen, että nämä itkut ovat liittyneet siihen, että nämä itkijät ovat saaneet kysymyksiinsä vastauksiksi komentorivikomentoja, koska komentorivi on ylivoimaisesti helpoin ja ehkä se "ainoa oikea" menetelmä, kun neuvotaan toisia netissä. Paljon helpompaa kuin opastaa tekemään jotain graafisilla kikkareilla. Voi tietysti olla, että joitain tarpeellisiakin asioita löytyy Ubuntusta, joita ei saisi graafisella puolella laitettua kuntoon. Ei vaan tule tällaista mieleen. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että Ubuntun kanssa komentoriviä ei tarvitse, mutta sitä saa käyttää ja ohjeet luonnollisesti yleensä kirjoitetaan komentoriville. Niinhän Windowsinkin kanssa tehdään kun helpdeskiin soitetaan. Helpoin tapa selvittää ip-asetukset on pyytää käyttäjää käynnistämään komentorivi ja antamaan komento "ipconfig".

Mitä tulee asetusten säätöön, on hyvin paljon asetuksia, jotka on huomattavasti näppärämpi säätää graafisilla kikkareilla kuin komentorivillä. Näytön asetukset ja äänenvoimakkuus tulevat ensimmäisenä mieleen, vaikka jälkimmäiseen on varsin hyvä alsamixer ja edelliseen monenkirjavia komentoja. Ulkoasu on myös itsestäänselvästi graafisen puolen säätöä. Sitten kun komentorivillä työskennellään pääsääntöisesti, konffitiedostot saisivat minun puolestani olla mallia Arch Linux. Eipä debianin/ubuntunkaan konffitiedostot sijaintiensa ja rakenteensa puolesta tosin kovin huonoja ole. Välillä on ottanut pottuun kun eri distroperheiden edustajissa monet ihan perus konffifilet ovat eri paikoissa. Kun on ubuntu/debianpohjaisiin tottunut (btw. ubuntu on loistava komentoriviltä, minä tykkään), tekisi mieli sanoa, että vaikkapa Slackwaressa on moni asia ihan "väärässä" paikassa.

Olen selittänyt asian itselleni sillä, että muita jakeluita ei pystynyt tilaamaan ilmaiseksi postilaatikkoon. Toisaalta cd-kampanjan ansiosta Ubuntu sai myös huomattavan suuren näkyvyyden muihin jakeluihin nähden, kun useat Linuxia ensimmäistä kertaa kokeilleet kilpaa hehkuttivat sen ylivertaisuutta Windowsiin nähden. Ubuntulla oli todella tehokas markkinointikampanja.

Tuo oli varmasti yksi erittäin iso juttu. Shuttleworthin pätäkkä ja agenda painoivat tässä asiassa hyvin paljon. Silti tuonaikaisella perus-debianilla pelkästään ei olisi ollut mitään toivoa kasvaa siihen hypeen, joka ubuntu sai osakseen. 1 cd hyvin mietityllä ohjelmistokokoonpanolla, helposti asennettava ja vielä ilmaiseksi postiluukkuun. Ei huono diili.

Nyt on pakko kysyä, että onko sinun koneellasi mitään suljettua ja kaupallista kuonaa asennettuna? Näytönohjaimen ajurit? Flash? Windows-fontit tai -koodekit?

Minun käsitykseni mukaan nuo olivat ensimmäisiä asioita, joita uusi käyttäjä halusi asentaa Ubuntun asentamisen jälkeen.

Totta, ja tämähän olikin vähän ongelma, kun näitä ei-avoimia juttuja ei haluttu Ubuntuun laittaa mukaan. Nykyään ne ovat tosin yhden napin takana. Ubuntussa oli/on mukana vahvasti vapauden filosofia, vaikka mikään höyrypää-RMS Shuttleworth ei olekaan ja osa Canonicalin softista on suljettua lähdekoodia (Launchpad?).

Aina on hyvä muistaa, että täydellistä jakelua ei ole olemassakaan ja distro-hopperina tietysti silti aina etsiä sitä kuin graalin maljaa... Ubuntuun sitä on vain aina vaan ja uudestaan palannut, mutta tuskin sitä vaikkapa 5-10 vuoden päästä käyttää ubuntua. Aika näyttää.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: mgronber - 09.06.10 - klo:02.10
On se Atrian porukkakin kummaa poppoota, kun
eivät osallistu lihakarjan jalostukseen ;)

Eikös Atrian toimialana ole nimenomaan lihan jalostus?

Lainaus
Tottahan ne jotka aiemmin ovat tehneet rahaa
puuhastelulla, ovat käärmeisään kun yllättäen
joutuvat ihan vakavissaan tekemään töitä, että
tulot säilyisivät.

Jos nämä "puuhastelijat" toimisivat samalla tavalla kuin Canonical niin mitä tapahtuisi kehitykselle? Kaikki kasaisivat omaa kivaa jakelua ja odottaisivat muiden tekevän pohjatyön?
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: mgronber - 09.06.10 - klo:02.17
Pelkkä käyttäminen ei ole kehittämistä. Bugiraporttien tekeminen voidaan luokitella kehittämiseksi (tai ainakin rahanarvoiseksi toiminnaksi kehittäjien kannalta).

Bugiraporttien kirjoittaminen on ilman muuta kehittämistä. Normaalisti tuosta työstä maksetaan ohjelmoijille palkkaa. Monesti firmoissa on erikseen testaukseen keskittyneitä henkilöitä. Bugiraporttien ohella kaikki muutkin parannusehdotukset saattavat olla todella rahanarvoista tavaraa. Myöskään näitä ei synny, jos käyttäjiä ei ole (riittävästi).

Väitinkö minä jotakin muuta?

Lainaus
Ubuntun tapauksessa oleellinen kysymys on, että menevätkö tiedot bugeista ja mahdolliset valmiit korjaukset upstreamiin, jolloin ne hyödyttävät kaikkia muitakin vai jäävätkö ne pelkästään Ubuntun käyttöön. Muistaakseni Ubuntua on kritisoitu siitä, etteivät korjaukset mene kovin hyvin alkuperäisiin projekteihin. Joku paremmin asioista tietävä voi varmaan kertoa mikä tilanne on nykyään.

Tämä on se kritiikki, joka Ubuntun kohdalla on ilmeisesti ainakin ennen osunut kohdalleen. Edelleenkään mainitunkaltainenkaan toiminta ei vahingoita upstreamia, mutta ei toisaalta parhaalla mahdollisella tavalla vahvistakaan.

Lyhyesti sanottuna: tuollaisesta toiminnasta ei ole upstreamille mitään hyötyä. Tämän ketjun aiheena on "Canonical ei kehitä Linuxia" ja jos tuo kritiikki on edelleen aiheellista, niin se osuu suoraan maaliinsa.

Lainaus
Itse näkisin tilanteen mieluusti niin, että upstream hoitelisi itse hommansa ja pitkälle paketointinsakin.

Mitä tarkoitat upstreamin hommilla? Entä mitä paketoinnilla? Seuraavan lainauksen perusteella tarkoitat paketoinnilla ilmeisesti jakelukohtaista paketointia. Siihenhän on käsittääkseni kehitetty erilaisia apujärjestelmiä, jotka osaavat pullauttaa automaattisesti valmiit paketit useammalle eri järjestelmälle. En tosin tiedä niiden toimivuudesta mitään sen tarkempaa.

Lainaus
Tällöin tosin distroja saisi olla mielellään vain yksi, tai korkeintaan pari.

Jaa, mitkäs karsitaan pois ja mitä jätetään jäljelle? Eikö Linuxin valinnanvapaus ole hyvä asia?

Lainaus
Muutamat distrot (ainakin esim. Slackware ja Arch Linux) pyrkivät hyvin pitkälle tähän, että se paketoitu versio ohjelmasta X olisi mahdollisimman täysin ohjelman X koodia muokkaamattomana. (Toki varmasti kaikki pyrkivät tähän ainakin jollain tasoilla, mutta toiset enemmän kuin toiset)

Tuon perusteella kuvittelisin Slackwaren ja Arch Linuxin kehittäjien pyrkivän tekemään bugikorjauksia suoraan upstream-projekteihin, jolloin hyödyt tulevat suoraan kaikkien käyttöön. Jos jokin jakelu toimii eri tavalla niin sen toiminnasta ei ole hyötyä upstreamille eikä muille jakeluille. Samalla jakelu ampuu myös itseään jalkaan, koska jakelussa käytetty versio erkanee jokaisen jakelukohtaisen bugikorjauksen johdosta yhä enemmän alkuperäisestä upstream-projektista.

Lainaus
Myös ennakoitavuus ja tiheä päivitysväli tulevien versioiden kanssa on Ubuntun valtti.

Se voi myös olla ongelma. Jos julkaisupäivämäärä on pyhä, niin julkaistu versio voi vielä kärsiä pahoista bugeista. Siksi itse en ainakaan ole asentamassa minkään jakelun uusia versioita ensimmäisten joukossa. On hyvä odottaa parista viikosta pariin kuukauteen ja seurata muiden kokemuksia.

Lainaus
Sitten kun komentorivillä työskennellään pääsääntöisesti, konffitiedostot saisivat minun puolestani olla mallia Arch Linux. Eipä debianin/ubuntunkaan konffitiedostot sijaintiensa ja rakenteensa puolesta tosin kovin huonoja ole. Välillä on ottanut pottuun kun eri distroperheiden edustajissa monet ihan perus konffifilet ovat eri paikoissa. Kun on ubuntu/debianpohjaisiin tottunut (btw. ubuntu on loistava komentoriviltä, minä tykkään), tekisi mieli sanoa, että vaikkapa Slackwaressa on moni asia ihan "väärässä" paikassa.

Itselläni ei ole kokemusta sen enempää Arch Linuxista kuin Slackwarestakaan, mutta Susen osalta voin sanoa asetustiedostojen olevan suoraan helvetistä. Esimerkiksi verkkoasetukset on huomattavasti inhimillisempää näpyttää Ubuntussa kuin Susessa ja jälkimmäisessä kannattaakin suosiolla käynnistää yast.

Lainaus
Aina on hyvä muistaa, että täydellistä jakelua ei ole olemassakaan ja distro-hopperina tietysti silti aina etsiä sitä kuin graalin maljaa... Ubuntuun sitä on vain aina vaan ja uudestaan palannut, mutta tuskin sitä vaikkapa 5-10 vuoden päästä käyttää ubuntua. Aika näyttää.

Yleensähän suositut jakelut ovat vaihtuneet vuoden tai parin sykleillä. Ubuntu on tosin siltä osin poikkeuksellinen jakelu, että sen taustalta löytyy paljon rahoitusta ja ilmaiset levyt tuovat sille edelleen etua suhteessa muihin jakeluihin.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: crope - 09.06.10 - klo:02.18
Tottahan ne jotka aiemmin ovat tehneet rahaa puuhastelulla, ovat käärmeisään kun yllättäen joutuvat ihan vakavissaan tekemään töitä, että tulot säilyisivät.

Penniäkään en oo saanut. Muutaman laitteen silloin tällöin. Oon pistänyt omia rahoja satoja euroja likoon sekä aikaa pari miestyövuotta. Ei tätä kehitys työtä tehdä palkan eestä...
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: wally - 09.06.10 - klo:09.14
Pelkkä käyttäminen ei ole kehittämistä. Bugiraporttien tekeminen voidaan luokitella kehittämiseksi (tai ainakin rahanarvoiseksi toiminnaksi kehittäjien kannalta).

Bugiraporttien kirjoittaminen on ilman muuta kehittämistä. Normaalisti tuosta työstä maksetaan ohjelmoijille palkkaa. Monesti firmoissa on erikseen testaukseen keskittyneitä henkilöitä. Bugiraporttien ohella kaikki muutkin parannusehdotukset saattavat olla todella rahanarvoista tavaraa. Myöskään näitä ei synny, jos käyttäjiä ei ole (riittävästi).

Väitinkö minä jotakin muuta?

Et. Väitinkö väittäneesi :) Lähinnä nyt vielä painotin tuota, että bugiraportit ovat ihan täysipainoista kehittämistä.

Tiettyjä painotuseroja lukuunottamatta olemme tässä keskustelussa erittäin pitkälle samaa mieltä.

Lyhyesti sanottuna: tuollaisesta toiminnasta ei ole upstreamille mitään hyötyä. Tämän ketjun aiheena on "Canonical ei kehitä Linuxia" ja jos tuo kritiikki on edelleen aiheellista, niin se osuu suoraan maaliinsa.

Taisin oikeastaan jo vastatakin tuohon "Canonical ei kehitä Linuxia" -väitteeseen jotakuinkin siihen tapaan, että onko joku joskus kuvitellut Canonicalin kehittäneen erityisesti Linuxia (tarkoittaen ydintä eli käyttöjärjestelmää). Linuxia laajemmassa merkityksessään Ubuntu ja Canonical on kyllä kehittänyt monellakin tavalla, joista keskeisin on varmaankin ollut tietynlaisen "draivin" tuominen mukaan kuvioihin.

On tärkeä juttu huolehtia kuitenkin siitä, että bugiraportit ja -korjaukset valuisivat ylävirtaankin soveltuvin osin. Ubuntun oma Launchpad on silti mielestäni hyvä juttu olla tuossa välissä, koska "kaikki vaikuttaa kaikkiin" ja iso osa bugeista johtuu tai ainakin ilmenee järjestelmän komponenttien tietyillä yhdistelmillä ja tietyillä asetuksilla. Lisäksi iso osa bugiraporteista on turhia, vääriä tai kohdistuu vääriin komponentteihin. En tiedä kuinka hyvin varmistetut bugiraportit tuolta sitten viedään upstreamiin ja jos tässä tiedonkulussa on edelleen ongelmia, kritiikki on yhä aiheellista.

Lainaus
Itse näkisin tilanteen mieluusti niin, että upstream hoitelisi itse hommansa ja pitkälle paketointinsakin.

Mitä tarkoitat upstreamin hommilla? Entä mitä paketoinnilla? Seuraavan lainauksen perusteella tarkoitat paketoinnilla ilmeisesti jakelukohtaista paketointia. Siihenhän on käsittääkseni kehitetty erilaisia apujärjestelmiä, jotka osaavat pullauttaa automaattisesti valmiit paketit useammalle eri järjestelmälle. En tosin tiedä niiden toimivuudesta mitään sen tarkempaa.

Upstreamin keskeisin homma on tietysti vääntää sitä softaansa ja korjata sen bugeja. Jakelijan tehtävä on puolestaan sopivan softakokoonpanon valinta. Ideaalitilanteessa softa olisi jo valmiiksi paketoitu, ja jakelija voisi käyttää pakettia suoraan ja muokkaamatta.

Lainaus
Tällöin tosin distroja saisi olla mielellään vain yksi, tai korkeintaan pari.

Jaa, mitkäs karsitaan pois ja mitä jätetään jäljelle? Eikö Linuxin valinnanvapaus ole hyvä asia?

Valinnanvapaus on hyvä asia. Mutta jos haluttaisiin, että upstream saisi itse väännettyä hyvin toimivat paketit, distroja (ainakaan pohjaltaan erilaisia) ei saisi olla kovin montaa eri lajiketta. Windows-softat esimerkiksi kehitetään ja paketoidaan "upstreamin" toimesta valmiiksi toimimaan esim. XP:ssä, Vistassa ja 7:ssa. Jos Windows-versioita olisi 120 erilaista, tämä ei enää onnistuisi. Mieluummin otan tietysti Linuxin tarjoaman valinnanvapauden kuin sen MS:n tarjoaman yhden tai kaksi keskinkertaista vaihtoehtoa, mutta tietysti tämä tuo omat haaseensa.

Erkki esimerkki:
Jos debian ja muut debianpohjaiset olisi täysin dominoivassa asemassa, upstream voisi keskittyä saamaan pakettinsa toimimaan debsussa, ja muut jakelijat voisivat puolestaan enemmän tai vähemmän automatisoidusti sovittaa debian-paketit omiin jakeluihinsa. Nykyään osa softavalmistajista tykkää debianista/Ubuntusta, osa Red Hatin perillisistä, osa Susesta ja niin edelleen. Mutulla ajateltuna tämä lisää integrointityön vaivaa.

Itselläni ei ole kokemusta sen enempää Arch Linuxista kuin Slackwarestakaan, mutta Susen osalta voin sanoa asetustiedostojen olevan suoraan helvetistä. Esimerkiksi verkkoasetukset on huomattavasti inhimillisempää näpyttää Ubuntussa kuin Susessa ja jälkimmäisessä kannattaakin suosiolla käynnistää yast.

Juu, Susen asetustiedosto ovat myös oman pintapuolisen kokemukseni mukaan hankalempia ja "väärissä" paikoissa.

Yleensähän suositut jakelut ovat vaihtuneet vuoden tai parin sykleillä. Ubuntu on tosin siltä osin poikkeuksellinen jakelu, että sen taustalta löytyy paljon rahoitusta ja ilmaiset levyt tuovat sille edelleen etua suhteessa muihin jakeluihin.

Ilmaisia levyjä en muuten ole huomannut monenkaan käyttävän, enkä itsekään ole koskaan sellaisia tilaillut. Ilmaiset levyt toimivat kuitenkin hyvänä mainoksena jo sinänsä, eli se tieto siitä, että ilmaisia levyjä ilmaisilla postikuluilla on tarjolla saa kiinnostumaan aiheesta. Toimintahan vaikuttaa järjenvastaiselta, ja sitä se olisikin, jos kyseessä ei olisi tavallaan hyväntekeväisyys ja rikkaan miehen rahantuhlausreissu. Ilmaiset levyt ovat käsittääkseni ensisijaisesti ajateltu Afrikan köyhän ja nettiyhteyksiltään heikon väestön tarpeisiin. Itselläni levykuvat latautuvat n. 5,5 mt (megatavua) sekunnissa eli yksi levykuva noin kahdessa minuutissa parhaimmillaan, joten ilmaisille levykuville ei ole tarvetta. Varsinkaan kun usb-tikku on keksitty.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: henri_aleksi - 09.06.10 - klo:11.10
Ilmaisia levyjä en muuten ole huomannut monenkaan käyttävän, enkä itsekään ole koskaan sellaisia tilaillut. Ilmaiset levyt toimivat kuitenkin hyvänä mainoksena jo sinänsä, eli se tieto siitä, että ilmaisia levyjä ilmaisilla postikuluilla on tarjolla saa kiinnostumaan aiheesta.

K.o levyt ovat kuitenkin hienoja ja mielellänsä virallisen asennusmedian kaivaa esille jos pitää asennus tehdä.
Paljonkohan nykyään se tulostukset levynpintaan maksaa ;)  ...pitää varmaankin tyytyä lightscribeen.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Timo Jyrinki - 13.06.10 - klo:12.50
Penniäkään en oo saanut. Muutaman laitteen silloin tällöin. Oon pistänyt omia rahoja satoja euroja likoon sekä aikaa pari miestyövuotta. Ei tätä kehitys työtä tehdä palkan eestä...

Jooh. Eipä ole tietoa omista vuosista, mutta kyllä ne tuntimäärät ovat varmasti huikeita, kuitenkin kyseessä lähes päivittäinen harrastus tehdä jotain, oli sitten suomennoksia, Debian-paketointia (juuri tässä sunnuntain ratoksi enchant QA-uploadina...) tai ihan suoraan bugikorjauksia.

Paras kiitoshan tulee yleensä muilta kehittäjiltä, ja toisaalta niitä kiitoksia arvostaakin eniten, foorumeilla oleillessa voi joskus tulla paha mieli kun "tehdään yhdessä" -henkeä tai yleensäkään kokonaisuuden ymmärtämistä ei aina löydy ;)

Lyhyesti sanottuna: tuollaisesta toiminnasta ei ole upstreamille mitään hyötyä. Tämän ketjun aiheena on "Canonical ei kehitä Linuxia" ja jos tuo kritiikki on edelleen aiheellista, niin se osuu suoraan maaliinsa.

Ubuntun pää-upstream on periaatteessa Debian, koska Ubuntu on johdannainen eikä kokonaan oma distronsa. Debianin kanssa bugiraporttien ja korjauksien jakaminen on nykyään todella monipuolisesti hoidettu, ja yleensäkin suhde Debianiin on hienosti parantunut vuosien saatossa. Suurin kritiikki tulee siitä, että Ubuntu ei suosioonsa nähden kontribuoi Debianin "ohi" niin paljon kuin "muut", mutta silloin unohdetaan että Canonicalilla Ubuntua työstää päivätyökseen vain kourallinen ihmisiä, ja ollaan enemmän hieman kateellisia siitä miten Ubuntu on niin suosittu. Suurin (mielestäni) aiheellinen kritiikki taas on se, että yritetään liikaa eriytyä muista (omaksi eduksi) ilman että pohditaan miten uudet indicatorit yms. tehtäisiin sovitusti yhdessä esim. Gnomen kanssa. Toisaalta tilanne on mielestäni aika lievä, ja pahentuessaan se kuitenkin iskisi omaan nilkkaan koska upstream-projektit tekevät kuitenkin omia asioitaan eikä Ubuntu voi heittää niitä kaikkia poiskaan. Itselläni on hieman kutina että tämä eriytyminen tulee jossain vaiheessa haittaamaan Ubuntua, mutta saapa nähdä. UI-kerrosta se nyt kuitenkin vain on, ja onhan se vaikka MeeGossakin paljon suuremmalta osin uusiksi vedetty.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: nimetönpelkuri - 22.06.10 - klo:20.07
https://wiki.ubuntu.com/Kernel

Varmaan monilla distribuutioilla on oma kernel-tiiminsä, mutta se ei tarkoita sitä, että kirjoittaisivat riviäkään koodia.

Ei Canonicalin moittiminen vähäisestä koodimäärän kirjoittamisesta ole uusi juttu, eikä Linux-ydin ole ollut ainoastaan keskustelun aiheena.  Ubuntun X.org tiimi saanut myös hieman "moitteita" samasta asiasta:
http://thread.gmane.org/gmane.linux.redhat.fedora.devel/124894/focus=125216

Isossa joukossa aina erimielisyyksiä nyt ja tulevaisuudessa. Kyllä tämä tästä ... :)
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: vpv - 29.07.10 - klo:14.13
http://gregdekspeaks.wordpress.com/2010/07/29/red-hat-16-canonical-1/
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: mikko_h - 30.07.10 - klo:10.12
http://gregdekspeaks.wordpress.com/2010/07/29/red-hat-16-canonical-1/

Tuntuu hieman turhalta vaahtoamiselta puolin ja toisin. Red Hat tekee huomattavasti isompaa bisnestä kuin Canonical ja on selvästi isompi firmakin, joten en usko, että RH:n johto juuri vaivaa päätään sillä, että Ubuntu "ratsastaa RH:n työn tuloksilla". Canonical ei ole juuri kilpaillut RH:n yritysasiakkaista tähän mennessä. Syytös on muutenkin vähän outo, kun Gnomen ja muidenkin palikoiden tekijöistä iso osa on joka tapauksessa muita kuin RH:n työntekijöitä, vaikka RH:n osuus suuri olisikin.

De Groenigsberg linkkaa Shuttleworthin kommentteihin vuosilta 2008 ja 2007. Ne eivät mielestäni näytä järin fiksuilta tämän päivän valossa. En ole oikein koskaan ymmärtänyt Shuttleworthin fiksoitumaa yhtäaikaisista julkaisuista. Vanhassa kommentissa hän esittää, että olisi hyvä saada vähintään kaksi kolmesta isosta (Ubuntu, Fedora ja OpenSuSE) kuukauden haarukalla samaan tahtiin. Tämänhän Ubuntu voisi tehdä yksinkin siirtämällä julkaisuaikatauluaan kuukaudella eteenpäin, jolloin se olisi käytännössä sama kuin Fedoran. Tavoitteena oli ilmeisesti myös sama versio kääntäjätyökaluista, X:stä ja kernelistä, mutta tuohan ei taitaisi toteutua aikataulua siirtämällä, kun Fedoraa joka tapauksessa sisällyttää uudempia versioita. En näe, että koko harjoitteesta olisi mitään hyötyä nykytilanteeseen verrattuna. Yhteisestä paketoinnista tietysti olisi, mutta sittenhän voisi saman tien yhdistää distrot. Samaten Shuttleworthin kommentti RH:n suljetusta luonteesta on hölinää. RHEL:iä teknisesti täysin vastaava järjestelmä on helposti saatavilla ilmaiseksi lähdekoodeineen, ja näitä myös käytetään laajasti. Jossain oli juuri julkaistu tilasto, jonka mukaan CentOS on yleisin Linux-distro julkisesti näkyvissä webbipalvelimissa. RH:n bisnesidea pitäisi olla helposti ymmärrettävissä. Se ei ole ristiriidassa vapaiden lisenssien kanssa.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Fri13 - 30.07.10 - klo:13.58
http://gregdekspeaks.wordpress.com/2010/07/29/red-hat-16-canonical-1/

Surullista luettavaa joka näyttää vain lisää sitä että Canonical ei ole upstream ystävällinen eikä välitä avoimen lähdekoodin yhteisöistä joiden tuotoksia se markkinoi sillä mentaliteetilla että se olisi itse kehittämässä sitä juuri kaikille. Päinvastoin Ubuntua pitää pystyssä Canonicalin markkinointi ja Ubuntun fanit. Siitä ei pitäisi olla epäselvää oikein kellään. Mikään näistä ei tee Ubuntua huonommaksi, mutta paremmaksi se ei sitä myöskään tee muihin verrattuna.

Monelta on alkanut kuulumaan jo liikaa sitä että Canonical hyödyntää muiden töitä ja esittää ne epäsuoraan (valehtelematta) yhteisölle sen itsensä tekemänä. Luoden siis vääriä mielikuvia.

Etenkin Canonicalin muut kehitystoimet (Launchpad & Bazaar) on haitallisia koko yhteisölle kun yhteisö ei voi hyödyntää helposti Ubuntun vapaaehtoisten tekemiä töitä, joita moni kuvittelee tekevänsä koko yhteisölle kun tekevätkin pääasiassa vain Canonicalille. Luoden kuilua Ubuntun ja muiden distrojen käyttäjien välille.

Onhan tuo 1% panostus osallistuminen myöskin, mutta ei se mikään sellainen ole että oikeasti siihen voisi vedota Ubuntua hehkuttavat Canonicalin olevan #1 distribuutio ja hyväntekijä. Rahaahan Canonicalin idea on tahkota eikä panostaa yhteisön kehittämiseen. Red Hat taas tekee rahaa mutta sen päämäärä on kehittää ohjelmistoja. Nimittäin siitä hyötyy kaikki. Sen asiakaat ja kilpailijat. Mutta kun asiakkaat näkee että Red Hat tekee melkein yksin 1/5 osan niin siihen voidaan luottaa että se myös korjaa ja parantelee tuotteita joita myy ja joille antaa takuun. Ja kun Red Hat toimii upstreamin kanssa yhteistyössä tiukasti. Se auttaa koko yhteisöä samalla. Canonical ei näytä sitäkään tekevän edes Gnomelle, saati Linux käyttikselle!

Onko Ubuntu lopulta pelkkää yhteisön rakentamaa illuusiota suurimmasta vaikuttajasta yhteisössä. Todellisuudessa saavuttaneen vain suuren vaikutuksen uusiin Linux käyttäjiin jotka ovat juuri hylkäämässä Windowsia? Kenenkään näkemättä että muut jotka eivät pidä meteliä, ovatkin niitä jotka kehittää kaiken jota Canonical vain tarjoaa muille eikä suostu korjaamaa muiden vääriä olettamuksia että se ei ole niitä tehnyt?

Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Fri13 - 30.07.10 - klo:14.49
Et. Väitinkö väittäneesi Smiley Lähinnä nyt vielä painotin tuota, että bugiraportit ovat ihan täysipainoista kehittämistä.

Tosiaa varmana on. "Jokainen käyttäjä on kehittäjä" on OSS motto. Jokaiselta käyttäjältä kuulee ehdotuksia miten parantaa jotain tai uusia ideoita mitä tarvitaan. Käyttäjiä on aina monta potenssia enemmän kuin koodareita joten bugit tulevat paremmin näkyvile ja ideoita tulee reippaasti enemmä. Mutta jos ei ne päädy kehittäjille (upstream) nii se ei hyödytä yhteisöä.

Lainaus
Taisin oikeastaan jo vastatakin tuohon "Canonical ei kehitä Linuxia" -väitteeseen jotakuinkin siihen tapaan, että onko joku joskus kuvitellut Canonicalin kehittäneen erityisesti Linuxia (tarkoittaen ydintä eli käyttöjärjestelmää). Linuxia laajemmassa merkityksessään Ubuntu ja Canonical on kyllä kehittänyt monellakin tavalla, joista keskeisin on varmaankin ollut tietynlaisen "draivin" tuominen mukaan kuvioihin.

Linux ydin ja linux käyttöjärjestelmä on ihan sama asia. Ei ole Linuxia ja linuxia.
Canonical ei ole pahemmi kehittäny Linuxia, glibc, xorg tai gnomea. Omia sovellusohjelmia niillä ei ole. Mitä nyt pieniä widgettejä ja appletteja. Suurimmat kehitykset canonicalilta on tullut niiden ihan omaan softaan kuten Launchpad tai Bazaar (joka on hävinny gitille).

Muut on sitte jotai näkyviä valikkoja tai OSDtä jotka ei ole mennyt gnomelle ollenkaa. Eikä niitä hakkeja oikein sinne halutakkaan kun eivät toimi tulevassa gnomessa tai gnomen käytettävyyden mukaisesti.

Lainaus
Upstreamin keskeisin homma on tietysti vääntää sitä softaansa ja korjata sen bugeja. Jakelijan tehtävä on puolestaan sopivan softakokoonpanon valinta. Ideaalitilanteessa softa olisi jo valmiiksi paketoitu, ja jakelija voisi käyttää pakettia suoraan ja muokkaamatta.

Ei olis ideaali ollenkaa. Upstreamin idea ei ole mitenkää kääntää mitää binääriä. Se on vain extraa jos ei saa omia paketteja virallisii repoihin ja tämän jokainen tietää että vaarantaa tietoturvaa kun porukka lataa paketteja verkkosivuilta!

Ideaalitilanne on se että upstream vääntää softan ja antaa jakelijoille GIT versionumeron mistä ottavat sitten itse lähdekoodin, kääntävät ja paketoivat sen pistäen jakoon omiin lähteisiin. Jakelija on jakelija ja upstream on kehittäjä. Kun jakelun käyttäjä havaitsee raportoitavaa. Se ilmoittaa sen kehittäjälle.

Ennen koko homma meni CVS ja SVN aikana että kehittäjät teki upstreamissa tervapallon (tar.gz/tar.bz2) jonka jakelijat otti ja käänsi ja paketoi. Nyt kun kaikki käyttää GIT niin riittää että GIT versionumero annetaa ja kaikki saa saman. Kehittäjän ei tarvitse yhtään pohtia mitää jakeluun liittyviä asioita vaan keskittyä siihen omaan osuuteensa.

"Valinnanvapaus on hyvä asia. Mutta jos haluttaisiin, että upstream saisi itse väännettyä hyvin toimivat paketit, distroja (ainakaan pohjaltaan erilaisia) ei saisi olla kovin montaa eri lajiketta."

Ei upstreamin (kehittäjien) pidä kääntää tai paketoida mitää. Ei ole niide homma jakaa sitte paketteja omilla sivuilla tai tyrkyttää niitä jakelijoille.Se on idioottimaista.

Upstream voi olla 3-5 hengen porukka jotka tekee jotain softaa. Usein se on vielä vain yksi henkilö. Ne tekee työtään vapaa-aikanaan ja vapaaehtoisesti ja haluavat vain koodata. Jos niiden vastuulle tulisi vääntää edes viidelle distrolle paketit niin koodaamiseen ja raporttien hallintaan jäisi vähemmän aikaa. Sitä paitsi kun pitäisi tietää jokaisen distron tapa paketoida softa. pilkkooko ne sen neljää (sovellus + debug + devel + doc), kolmeen, kahteen vai yhteen. Sitte pitäisi tietää kääntövivut. Ja tehdä vielä useampi versio (eri arkkitehtuurit, eri asetukset) ja sitte tietää vielä riippuvuuksien pakettien tiedot ja paljon muuta. Tota varten onkin olemassa LSB standardi (Linux käyttöjärjestelmän standardi joka estää että Linux ei pirstaloidu useammaksi eri käyttikseksi vaan pysyy yhtenä käyttiksenä (katos kun se linux ydin on se käyttis) kun muuten käy kuten BSD kävi josta on jo neljä eri käyttistä) joka mahollistaa että tehdään yhdellä tavalla RPM tai BIN binääripaketti joka voidaan asentaa kaikkiin distroihin jotka tukee vaadittua LSB versiota tai uudempaa. Sen avulla suljetun koodin tekijä pystyy tekemään yhden paketin joka toimii kaikissa LSB tukevissa distroissa ilman että joutuu pohtimaa miten paketoida mitäkin tai luovuttamaa lähdekoodia.

Se miksei voida tehdä yhtä pakettia heti. Onkin kun ei ole yhtä tietokoneen kokoonpanoa, yhtä ympäristöä, yhtä vaatimusta ja yhtä käyttäjää. On miljardeja erilaisia variaatioja joiden eri tilanteiden tarpeiden mukaan on melkein yksi distro joka käy suoraan tai jota voi hyvin pienellä tavalla soveltaa ilman että joutuu kokoomaan koko järjestelmän alusta alkaen itse (LFS, Linux From Scratch).

Se on sellainen asia jota MS ei koskaan kykene tarjoamaan! Jakelijoita muodostuu siten että niillä on omat tarpeet ja jossain vaiheessa tarpeiden vaatima työ on suurempi räätälöiden valmista distroa kuin paketoida itse softat. Tällöin tulee helposti uusi distro josta taas hyötyy kaikki muut samassa tilanteessa olevat käyttäjät! Mutta ei välttämättä upstream jos distron tekijöistä tulee kehittäjiä jotka ei palauta muutoksia upstreamiin tai jotka forkkaavat koodia niin että ei ole suoraan yhtenevä upstreamin kanssa.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Kunnollinen tullimies - 30.07.10 - klo:19.23
Kyseessä on siis vapaamatkustajan dilemma. Dilemman ratkaisu esittää, että halutessaan ilmaiseksi saatavasta palvelusta ollaan valmiit maksamaan niin kauan kuin siitä ollaan riippuvaisia. Esimerkkinä vaikkapa RedHat. RH kehittää Linuxia koska RH on riippuvainen Linuxista. IBM tekee rahaa Linuxilla, joten odotetusti IBM on yksi suurimmista Linux-kehittäjistä. Jos Canonical alkaa tekemään isoja rahoja Linuxilla, ei ole epäilystäkään, etteikö Canonical osallistuisi Linuxin kehittämiseen aktiivisemmin.

Itse käsitän tämänhetkisen dilemman lähinnä "muna vai kana" -paradoksiksi. Jos Canonical olisi keskittynyt Linuxin kehittämiseen, Ubuntun sijaan, pitäisin hyvin mahdollisena ettei Ubuntu olisi saavuttanut nykyistä suosiotaan, ja ilman suosiota sitä kehitystukea on turha odottaa.

Oman distron julkaisu tuo sikäli ongelmia tuohon kehitysketjuun, että mitä enemmän pitää turvautua omaan softaan, sitä enemmän resursseja kuluu tämän softan bugien korjaamiseen. Toisaalta, ongelmien korjaaminen lähtien ketjun alkupäästä on sikäli hankalaa, että se vie aikaa. Vaikka Kroah-Hartman esittikin prosessin yksinkertaistettuna, oman käsitykseni mukaan käytännössä tuo prosessi on kuitenkin paljon mutkikkaampi. K-H esitti asian siten, että "raportoikaa bugit (ja parannusehdotukset) alkupäähän, niin korjaamme ne sitten", kun oikeassa elämässä tietyn osa-alueen kehittämistä koordinoiva taho kuitenkin päättää viimekädessä, että onko näitä bugeja edes kannattavaa alkaa korjaamaan tai kannattaako parannusehdotuksille kallistaa korvaansa. En nyt tarkoita sitä, että ketään ei kiinnostaisi näitä bugeja korjata, mutta projektin saadessa uusi kehityssuunta on resurssit kohdistettava tähän uuteen suuntaan, että jotain valmista saadaan aikaan senkin osalta. Ja vaikka bugia tai parannusta lähdettäisiinkin korjaamaan, korjauksen saaminen lopputuotteeseen voisi viedä pitkiäkin aikoja.

Ajattele asiaa vaikkapa myyntituotteen ketjuna tuotekehityksestä kuluttajalle. Autotehdas valmistaa autoja, ja ensimmäisenä tehdas päättää kehityssuunnan. Sen jälkeen tuotekehitys suunnittelee auton. Auto valmistetaan ja lopulta se päätyy myyntimiesten käsiin. Myyntimies myy sen kuluttajalle ja auto hajoaa kuluttajan käsissä.
Ongelmaksi paljastuu suunnitteluvirhe. Mitä myyntimiehen pitäisi tehdä tässä tapauksessa?
-Ilmoittaa asiakkaalle, että pistää palautetta tuotekehitykseen ja kunhan tuotekehitys on ratkaissut ongelman, saadaan auto korjattua?
-Ohjaa asiakkaan autoliikkeen omalle korjaamolle, jossa autoa sitten korjataan?

Vaikka ongelmat raportoitaisiin tuotekehitykseen, ei ole mitään takuita siitä, että ongelmaan tulisi korjaus, sillä vika saattaa esiintyä vain tietyissä olosuhteissa, ja/tai olla kokonaisuuteen nähden tilastollisesti niin marginaalinen ongelma, että sitä ei nähdä kannattavaksi korjata. Tästä hyvänä esimerkkinä Ford Mondeon ja Focuksen muutaman vuoden takaiset ongelmat vetonivelen suojakumin kanssa.

Aihe itsessään on toki hyvä tuoda esille ja pitää esillä - joten sikäli ihan tarpeellinen aihe. Mutta piti siitä tai ei, tuotteen menestys riippuu ainoastaan siitä, että kuinka paljon asiakkaita, tai tässä tapauksessa käyttäjiä, kyseinen tuote saa. Ja Ubuntun filosofia näyttää olevan uusien käyttäjien hankkiminen. Uusien käyttäjien hankkiminen edellyttää toimimista asiakkaan lähellä, johon Canonical nähtävästi pyrkii.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Fri13 - 30.07.10 - klo:21.59
Jos Canonical alkaa tekemään isoja rahoja Linuxilla, ei ole epäilystäkään, etteikö Canonical osallistuisi Linuxin kehittämiseen aktiivisemmin.

Kuinka niin ei ole epäilystäkää? Mark päätti vetästä oman distron vaikka halusi rahoittaa avoimen koodin kehitystä. Kehitti oman loopin jossa kehittävät itse omia ongelmia joita omat käyttäjät kärsii upstreamin ongelmien lisäksi. Eivät palauta korjauksia upstreamiin mitä korjaavat vaan palvelevat vain omia asiakkaita. Vaikka canonical saisi lisää rahaa, se tuskin parantaisi kehitystahtia kun ei ole tähänkään asti yhtään parantaneet vaikka ovat kasvaneet. Pitäisikö canonicalin olla RH kokoinen että se alkaisi kasvattamaan määräänsä? No ei. Gentoo ja Slackwarekin tekee jo enemmän yhteistyötä. Puhumattakaa debianista jonka kellekkään kehittäjälle ei makseta senttiäkään! Yrityksen koko ja varallisuus ei takaa mitenkää aktiivisempaa kehitystä. Päinvastoin käy helposti ja canonical on hyvä todiste siitä!

Lainaus
Itse käsitän tämänhetkisen dilemman lähinnä "muna vai kana" -paradoksiksi. Jos Canonical olisi keskittynyt Linuxin kehittämiseen, Ubuntun sijaan, pitäisin hyvin mahdollisena ettei Ubuntu olisi saavuttanut nykyistä suosiotaan, ja ilman suosiota sitä kehitystukea on turha odottaa.

Lähdetkö oletuksesta että Ubuntun pitäisi olla olemassa? Parempi olisi jos Ubuntua ei olisi olemassa ja Canonical keskittyisi vain linuxin kehittämiseen. Myisi sitten konsultti palveluja muiden distrojen käyttäjille. Lähdekoodi kun on saatavissa niin voivat korjata ongelmat upstreamiin ja ongelma korjaantuu. Ei ole tarvetta tehdä omaa distroa.

Lainaus
Ajattele asiaa vaikkapa myyntituotteen ketjuna tuotekehityksestä kuluttajalle. Autotehdas valmistaa autoja, ja ensimmäisenä tehdas päättää kehityssuunnan. Sen jälkeen tuotekehitys suunnittelee auton. Auto valmistetaan ja lopulta se päätyy myyntimiesten käsiin. Myyntimies myy sen kuluttajalle ja auto hajoaa kuluttajan käsissä.
Ongelmaksi paljastuu suunnitteluvirhe. Mitä myyntimiehen pitäisi tehdä tässä tapauksessa?
-Ilmoittaa asiakkaalle, että pistää palautetta tuotekehitykseen ja kunhan tuotekehitys on ratkaissut ongelman, saadaan auto korjattua?
-Ohjaa asiakkaan autoliikkeen omalle korjaamolle, jossa autoa sitten korjataan?

Nyt meni vikaan vaikka oikee suunta oli.
Yksi autotehdas > 500 eri myyntiliikettä > tuhansia kuluttajia. Pari kuluttajaa havaitsee virheen ja ilmoittaa myyntiliikkeelleen. Jos on vain yksi myyntiliike joka korjaa ongelman omassa huollossa. Ei vika korjaannu kellään muulla myyntiliikkeen asiakkaalla. Jos autotehdas saa tiedot ja suorittaa korjauksen uusiin autoihin ja jokainen myyntiliike korjauttaa olemassa olevat autot niin kaikkien autot korjaantuu.

Nyt on tilanne että Canonical ei kerro korjauksista autotehtaalle. Autotehdas jatkaa viallisen tuotteen julkistamista. Canonical saattaa myös aiheuttaa itse virheen tekemällä jotain muutoksia autoon ennen sen myyntiä, mitä ei autotehdas hyväksy koska se rikkoo auton toiminnallisuuden ja hankaloittaa asiakkaan asemaa kun se ei voi viedä autoa huoltoo mihin tahansa valtuutettuun autokorjaamoon vain kyseisen jälleenmyyjän varikolle. Huomaatko dilemman?


Lainaus
Vaikka ongelmat raportoitaisiin tuotekehitykseen, ei ole mitään takuita siitä, että ongelmaan tulisi korjaus, sillä vika saattaa esiintyä vain tietyissä olosuhteissa, ja/tai olla kokonaisuuteen nähden tilastollisesti niin marginaalinen ongelma, että sitä ei nähdä kannattavaksi korjata. Tästä hyvänä esimerkkinä Ford Mondeon ja Focuksen muutaman vuoden takaiset ongelmat vetonivelen suojakumin kanssa.

Oikeita autojen ongelmia ei kannata vetää ohjelmistokehitykseen. Sen vuoksi autoanalogiat ei toimi. On ihan eri asia vetää 100 000 henkilöautoa huoltoon. Kuin kirjoittaa korjaus parissa tunnissa ja painaa nappia jolloin sadat distribuutioden paketoijat nappaa päivitetyt versiot ja laittaa miljoonille käyttäjille saataville.

Kyse on avoimesta koodista missä ei tarvitse vain tehdä raporttia vaan voit tehdä myös patchin ihan ite. Laittaa sen postituslistalle ja kertoa ongelmat. Jos ei korjauksesi tuo lisää ongelmia ja se on laadukas (ei haittakoodia tai muuta) niin se otetaa ilomielin vastaan ja pistetään päivitys kaikille. Siinä ei tarvitse jäädä odottamaa yhtää ketään mistään. Suurin ongelma muodostuu sitte kun pitääkin saada päivitys heti eikä odottaa softan jakelijan seuraavaa versiota. Mutta sulla on lähdekoodi ja voit tehdä sen korjauksen heti. Ja ottaa sitten uusi versio normaalisti käyttöön. Sitten jos alkaisit jakamaan koodia muille käyttäjille niin sinusta tulisikin sen ylläpitäjä ja olisit vastuussa sen laadusta. Tuolloin muodostuu epäyhteensopivuus upstreamin ja sun patchin käyttäjien välillä.

Tää onkin ongelma debianin kanssa. Debianin idea on tarjota vakaa ja hitaasti päivittyvä systeemi jonka päivitystahti on 5-7 vuotta. Mutta upstreamissa bugit korjataan mahdollisimman nopeasti, samalla kun tulee uusia ominaisuuksia. Tietoturvareiät ja kaatumisbugit korjataa siinä missä uusia ominaisuuksiakin tuodaan. Käyttäjä ei joudu odottamaa uutta ominaisuutta tuota 5-7 vuotta mutta saa niitä yhtä nopeasti kuin muutkin korjaukset.

Debian taas ei tuo uusia ominaisuuksia 5-7 vuoden aikana. Mutta sepäs backporttaa kaikki kaatumis ja tietoturvabugit vanhaan versioon. Mutta mitä tapahtuu kun vanha korjaukset ei sovellu vanhaan versioon (kuten usein käy)?
No debian tulee vastuulliseksi sitten heidän paketoimasta versiosta. Ja kun niiden pakettien käyttäjä löytää virheen. Se ei voi raportoida sitä suoraan upstreamiin koska bugi voi johtua debianin tekemästä backportauksesta (kuten usein käy). Tällöin debian joutuu itse pohtimaan ongelmaan korjauksen joka sotkee lisää yhteensopivuuksia. Jos bugi onkin myös upstreamissa. Ei upstream välttämättä voi hyödyntää patchia jonka debian kehittää kun koodi ei ole yhteensopivaa. Joten kaksi tahoa joutuu tekemää omat patchit sen sijaan että tehtäisii yhdessä yksi.

Ubuntu onkin suora kopio hyvin pienillä käännösvaiheen muutoksilla debianista. Omalla brändillä ja teemalla tietenkin. Ja kun ubuntu käyttäjä kertoo virheen. Se ei voi kertoo sitä upstreamii vaan pitää kertoo se canonicalille. Se tarkistaa onko niiden paketoinnissa tai configuroinneissa vikaa. Jos ei ole canonicalilla niin sitten ne katsoo debianin puolta onko siellä vikaa mistä paketit pääsääntösesti otetaa. jos vika ei ole siellä. Raportoidaa se sitte upstreamii missä vika on. Siihe mennessä aikaa on voinut mennä useita päiviä, viikkoja ja useat miestyötunnit heitetty hukkaan kun jokainen joutuu tarkistaa onko omassa päässä vikaa vai ei. Jos koodi olisi suoraan upstreamista ilman muutoksia. Vika olisi tällöin joko omassa paketoinnissa tai upstreamissa. Arvaat varmaa kuinka helppoo on vain kirjottaa patchi ja lähettää se upstreamiin joka voi ottaa sen suoraan sellasenaan käyttöön ilman monimutkaisempia tarkistuksia.

Upstream suosii melkei aina aina distroja jotka on upstreamin kanssa lähellä. Koska se on paras etu yhteisölle mutta myös ehdottomasti paras etu jokaiselle käyttäjälle. Parantaa nopeutta, tarkkuutta ja vähentää turhan työn kehittymistä. Sen sijaa kun käyttää distroo joka on oma rinki (kuten Ubuntu) niin yhteisö ei saa oikein mitään takas ja käyttäjä on riippuvainen distron tekijästä joka voi aiheuttaa peräti vendor lock in tilanteen kun ei voida vaihtaa distroa tai softan paketoijaa tai kehittäjää kun configuroinnit tai muut on epäyhteensopivat upstreamin kanssa.

Lainaus
Aihe itsessään on toki hyvä tuoda esille ja pitää esillä - joten sikäli ihan tarpeellinen aihe. Mutta piti siitä tai ei, tuotteen menestys riippuu ainoastaan siitä, että kuinka paljon asiakkaita, tai tässä tapauksessa käyttäjiä, kyseinen tuote saa. Ja Ubuntun filosofia näyttää olevan uusien käyttäjien hankkiminen. Uusien käyttäjien hankkiminen edellyttää toimimista asiakkaan lähellä, johon Canonical nähtävästi pyrkii.

Canonical toimii uusien käyttäjien lähellä. Mutta se ei paranna, kehitä eikä tuota oikein mitää koko yhteisölle jonka tuotoksia se tarjoaa muille. Näkyvyyttä se hankkii markkinoimalla itseään kaiken kehittäjänä tai koordinaattorina ja tarjoajana. Luonut oman teeman ja saa yksilöllisen kannattajoukon sen avulla. Vaikka itse käyttää ihan muiden tekemiä paketteja. Jos 99% työstä tekee kaikki muut niin miksi pitäisi suurin osa kunniasta antaa sille joka tekee just minimin?

Tuotteen menestys ei riipu kuinka paljon on asiakkaita. Sen menestys riippuu siitä että mikä on sen saatavuus ja ennenkaikkee markkinointi. Tuote voi olla surkeakin mutta loistavasti markkinoitu. Täydelline tuote ei menesty jos sitä ei markkinoida. Käyttäjämäärä on vain seuraus markkinoinnista ja osittai tuottee laadusta (jos markkinointi on tasavertanen, parempi tuote voittaa).

Red Hat tekee selvästi enemmän työtä käyttäjien parissa kuin Canonical. Se korjaa ja parantelee ohjelmistoja sitä mukaan kun asiakkaat vaatii. Canonical taas ei pistä oikein mitään. Se tässä on nimenomaan kyse. Se väittää olevansa vastuussa parannuksista jotka RH on tehnyt. Se markkinoi mutta ei kehitä. Jos sä tekisit työn ja joku muu myisi sun tekemän työn omanaan niin sanoisit että peruna tyyppi. Mutta enpä usko että olet valmis sanomaa että canonical (ubuntu?) on peruna firma koska myy muiden tekemää työtä omanaan (ja nyt puhutaa puhtaasti RH tekemästä koodista joka tuo ominaisuuksia gnomeen ja joita canonical väittää tehneen käyttäjilleen)?

jos haluu olla OSS yhteisölle hyvä ja olla niiden softien hyvä käyttäjä joita käyttää. Vaihtaa siihen distroon joka on upstream ystävällinen. Lähettää kaikki kehitysideat suoraan upstreamiin eikä canonicalille. Sanomattakin selvää pitäisi jo olla että vikaraportteja ei oikein voi laittaa upstreamiin koska ne voi johtua canonicalista tai debianista eikä upstreamista. Ja upstream ja kaikki sen käyttäjät ei saa mitää vikaraportteja ennen kuin canonical ja debian on käynyt oman koodin läpi ja todenneet upstreamissa olevan ongelma ja mahollisesti laittavan sinne korjausehdotusta tai vikaraporttia.

Muodostuu vain byrokratiaa joka hidastaa koko kehitystä ja vain koska porukka haluaa käyttää hyvin markkinoitua distroa joka ei työskentele upstreamin (lue yhteisön!) kanssa rehellisesti ja kiltisti.  

Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: mikko_h - 30.07.10 - klo:23.09
Lähdetkö oletuksesta että Ubuntun pitäisi olla olemassa? Parempi olisi jos Ubuntua ei olisi olemassa ja Canonical keskittyisi vain linuxin kehittämiseen. Myisi sitten konsultti palveluja muiden distrojen käyttäjille.

Mark Shuttleworth on nimenomaan todennut yhdeksi Ubuntu-hankkeen aloittamisen keskeisistä syistä olleen se, että hänen tavoitteensa olivat erilaisia kuin Debianin ja Debian ei organisaationa ollut kiinnostunut tekemään Shuttleworthin tavoittelemia muutoksia tai edes keskustelemaan asiasta. Ubuntu pyrkii helppokäyttöisyyteen ja suureen käyttäjäkuntaan, ja näiltä osin se on selvästi ollut menestys joka on muuttanut muillekin distroille asetettuja odotuksia helppokäyttöisyyden suhteen. Lienee aivan selvää, että esim. Debianiin panostamalla mitään Ubuntun kaltaista menestystä käyttäjämäärien suhteen ei olisi koskaan tapahtunut. Debianin hallinto istuu tukevasti happiletkun päällä, eikä sille porukalle tai tuskin millekään muullekaan distrolle Shuttleworth olisi ulkopuolelta tulevana rahamiehenä voinut mitään (Debianin sisällä on saatu aikaan suht järisyttäviä riitoja hyvin pienistäkin rahallisista palkkioista). Uuden distron perustaminen oli tapa ratkaista ongelma.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: vpv - 31.07.10 - klo:00.32
gregdek jatkaa: http://gregdekspeaks.wordpress.com/2010/07/30/its-not-about-tribalism-mark/
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Turbineair - 31.07.10 - klo:00.37
Tilastomatemaattisesti koko linux kehitysstrategia (on sosiaalisilta osin(kin)) tuhoon tuomittu. Helmet satavat aina "vieraisiin" laareihin. Eikä, ketään kiinnosta timantinhionta sudo/gui välillä, joka yleisesti ottaen tyssää joko/tai asetelmiin.
Simppelipää olisi jos porukka tappelisi rahasta, mutta kun fokus on mammonan sijasta henkilökohtaisessa kunniassa niin sinisten pillereiden lisäksi käytettäneen helposti myös muita "hengennostatus" keinoja. Kohtaanto ongelmia on monella tasolla...
Joten vedetään narusta ja nautitaan kesästä!
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Kunnollinen tullimies - 31.07.10 - klo:01.05

Kuinka niin ei ole epäilystäkää? Mark päätti vetästä oman distron vaikka halusi rahoittaa avoimen koodin kehitystä. Kehitti oman loopin jossa kehittävät itse omia ongelmia joita omat käyttäjät kärsii upstreamin ongelmien lisäksi. Eivät palauta korjauksia upstreamiin mitä korjaavat vaan palvelevat vain omia asiakkaita. Vaikka canonical saisi lisää rahaa, se tuskin parantaisi kehitystahtia kun ei ole tähänkään asti yhtään parantaneet vaikka ovat kasvaneet. Pitäisikö canonicalin olla RH kokoinen että se alkaisi kasvattamaan määräänsä? No ei. Gentoo ja Slackwarekin tekee jo enemmän yhteistyötä. Puhumattakaa debianista jonka kellekkään kehittäjälle ei makseta senttiäkään! Yrityksen koko ja varallisuus ei takaa mitenkää aktiivisempaa kehitystä. Päinvastoin käy helposti ja canonical on hyvä todiste siitä!

Tietääkös muuten kukaan, että tekeekö Canonical vieläkään voittoa, vai pyöriikö edelleen tappiolla?

Koko ja varallisuus ei takaa. Mutta se takaa, että yrityksen tuotteet riippuvat tästä koodista. Tästä samasta syystä länsimaat ovat rähmällään Kiinaan, koska Kiinassa on saatavilla niin paljon halpatyövoimaa kulutustavaran valmistamiseksi länsimaihin.

Ja ihan oikeasti, Canonical ja Red Hat (nykyisin) eivät ihan suoraan vertailukelpoisia ole, sillä Red Hat on henkilöstömäärältään kymmenen kertaa suurempi yritys ja se on kymmenen vuotta pidempään ehtinyt olla mukana Linux-kehitystyössä. Toisekseen, eikös Canonicalin toimintaa ole kuvailtu vastaavan Red Hatin toimintaa kymmenen vuotta aiemmin.

Shuttleworth varmaankin "vetäisi" oman distron siitä samasta syystä kuin kaikki muutkin: Olemassaolevat distrot eivät sopineet omaan visioon. Tuossa distro-pointissa ei oikein ole mitään pointtia, sikäli jos vertailukohtana on muut Linux-distrot.
Toisekseen, ehkäpä tuo asiakkaiden palvelu onkin ideana tuossa omassa distrossa.

Lähdetkö oletuksesta että Ubuntun pitäisi olla olemassa? Parempi olisi jos Ubuntua ei olisi olemassa ja Canonical keskittyisi vain linuxin kehittämiseen. Myisi sitten konsultti palveluja muiden distrojen käyttäjille. Lähdekoodi kun on saatavissa niin voivat korjata ongelmat upstreamiin ja ongelma korjaantuu. Ei ole tarvetta tehdä omaa distroa.

Käsittääkseni Ubuntu on tällä hetkellä suosituin distro, joten vastaus on kyllä.

Kenellehän olisi parempi, että Canonical keskittyisi Linuxin kehittämiseen? Jos Ubuntu on onnistunut saamaan paljon uusia Linux-käyttäjiä, eiköhän tuo nyt ole ihan selvää, että Ubuntu on ollut hyvinkin hyödyllinen Linuxia ajatellen. Eihän tässä ole kyse kuin siitä, että mitä tarkoitusta varten Linuxia yleensäkin kenenkin mielestä kehitetään. Ymmärrän hyvin jos yhteisö näkee avoimen lähdekoodin kehittämisen tarkoituksen olevan koodin tuottaminen yhteisölle itselleen, mutta kaikki eivät välttämättä ajattele samoin.

Nyt meni vikaan vaikka oikee suunta oli.
Yksi autotehdas > 500 eri myyntiliikettä > tuhansia kuluttajia. Pari kuluttajaa havaitsee virheen ja ilmoittaa myyntiliikkeelleen. Jos on vain yksi myyntiliike joka korjaa ongelman omassa huollossa. Ei vika korjaannu kellään muulla myyntiliikkeen asiakkaalla. Jos autotehdas saa tiedot ja suorittaa korjauksen uusiin autoihin ja jokainen myyntiliike korjauttaa olemassa olevat autot niin kaikkien autot korjaantuu.

Ei näitä korjauksia tehdä vain parilla asiakkaalla esille tulleissa ongelmissa. Niin kauan kuin resurssit ovat rajatut, joudutaan, niin ohjelmistokehityksessä kuin autojen valmistuksessakin, tasapainottelemaan sen välillä, että minkä korjaamiseen resursseja ohjataan missäkin vaiheessa ketjua.

Nyt on tilanne että Canonical ei kerro korjauksista autotehtaalle. Autotehdas jatkaa viallisen tuotteen julkistamista. Canonical saattaa myös aiheuttaa itse virheen tekemällä jotain muutoksia autoon ennen sen myyntiä, mitä ei autotehdas hyväksy koska se rikkoo auton toiminnallisuuden ja hankaloittaa asiakkaan asemaa kun se ei voi viedä autoa huoltoo mihin tahansa valtuutettuun autokorjaamoon vain kyseisen jälleenmyyjän varikolle. Huomaatko dilemman?

Jäljempänä väität kuitenkin päinvastaista.

Oikeita autojen ongelmia ei kannata vetää ohjelmistokehitykseen. Sen vuoksi autoanalogiat ei toimi. On ihan eri asia vetää 100 000 henkilöautoa huoltoon. Kuin kirjoittaa korjaus parissa tunnissa ja painaa nappia jolloin sadat distribuutioden paketoijat nappaa päivitetyt versiot ja laittaa miljoonille käyttäjille saataville.

Korjaukseen. Kun jotain on rikki, saranoiden rasvaus ja öljynvaihto ei paljon asiaan auta.

Korjauksen kirjoittaminen saattaa sen pari tuntia viedä, mutta sen selvittäminen mistä vika johtuu vie aikaa. Virheraportit kuitenkin kertovat olosuhteen, laitteistokokoonpanon ja missä kohtaa koodia virhe tuli, eivät sitä mistä vika johtuu. Toisekseen, niitä raportteja tulee varmaankin runsaasti, joten näiden lukeminen ja yhtäläisyyksien löytäminen raporteista on varmasti aikaa vievää puuhaa.

Kyse on avoimesta koodista missä ei tarvitse vain tehdä raporttia vaan voit tehdä myös patchin ihan ite. Laittaa sen postituslistalle ja kertoa ongelmat. Jos ei korjauksesi tuo lisää ongelmia ja se on laadukas (ei haittakoodia tai muuta) niin se otetaa ilomielin vastaan ja pistetään päivitys kaikille. Siinä ei tarvitse jäädä odottamaa yhtää ketään mistään. Suurin ongelma muodostuu sitte kun pitääkin saada päivitys heti eikä odottaa softan jakelijan seuraavaa versiota. Mutta sulla on lähdekoodi ja voit tehdä sen korjauksen heti. Ja ottaa sitten uusi versio normaalisti käyttöön. Sitten jos alkaisit jakamaan koodia muille käyttäjille niin sinusta tulisikin sen ylläpitäjä ja olisit vastuussa sen laadusta. Tuolloin muodostuu epäyhteensopivuus upstreamin ja sun patchin käyttäjien välillä.

Nii-in. Käyttäjät kuitenkin odottavat bugikorjausta heti eikä myöhemmin. Ketä tässä siis oli tarkoitus miellyttää, käyttäjiä vai kehittäjiä?

Tää onkin ongelma debianin kanssa. Debianin idea on tarjota vakaa ja hitaasti päivittyvä systeemi jonka päivitystahti on 5-7 vuotta. Mutta upstreamissa bugit korjataan mahdollisimman nopeasti, samalla kun tulee uusia ominaisuuksia. Tietoturvareiät ja kaatumisbugit korjataa siinä missä uusia ominaisuuksiakin tuodaan. Käyttäjä ei joudu odottamaa uutta ominaisuutta tuota 5-7 vuotta mutta saa niitä yhtä nopeasti kuin muutkin korjaukset.

Debian taas ei tuo uusia ominaisuuksia 5-7 vuoden aikana. Mutta sepäs backporttaa kaikki kaatumis ja tietoturvabugit vanhaan versioon. Mutta mitä tapahtuu kun vanha korjaukset ei sovellu vanhaan versioon (kuten usein käy)?
No debian tulee vastuulliseksi sitten heidän paketoimasta versiosta. Ja kun niiden pakettien käyttäjä löytää virheen. Se ei voi raportoida sitä suoraan upstreamiin koska bugi voi johtua debianin tekemästä backportauksesta (kuten usein käy). Tällöin debian joutuu itse pohtimaan ongelmaan korjauksen joka sotkee lisää yhteensopivuuksia. Jos bugi onkin myös upstreamissa. Ei upstream välttämättä voi hyödyntää patchia jonka debian kehittää kun koodi ei ole yhteensopivaa. Joten kaksi tahoa joutuu tekemää omat patchit sen sijaan että tehtäisii yhdessä yksi.

Mitähän tässä oikein yritit sanoa? Pikkuisen väsymystä, joten saatoin sen vuoksi pudota kärryiltä.

Ubuntu onkin suora kopio hyvin pienillä käännösvaiheen muutoksilla debianista. Omalla brändillä ja teemalla tietenkin. Ja kun ubuntu käyttäjä kertoo virheen.

Se ei voi kertoo sitä upstreamii vaan pitää kertoo se canonicalille.

Se tarkistaa onko niiden paketoinnissa tai configuroinneissa vikaa.

Jos ei ole canonicalilla niin sitten ne katsoo debianin puolta onko siellä vikaa mistä paketit pääsääntösesti otetaa.

jos vika ei ole siellä. Raportoidaa se sitte upstreamii missä vika on.


Siihe mennessä aikaa on voinut mennä useita päiviä, viikkoja ja useat miestyötunnit heitetty hukkaan kun jokainen joutuu tarkistaa onko omassa päässä vikaa vai ei. Jos koodi olisi suoraan upstreamista ilman muutoksia. Vika olisi tällöin joko omassa paketoinnissa tai upstreamissa. Arvaat varmaa kuinka helppoo on vain kirjottaa patchi ja lähettää se upstreamiin joka voi ottaa sen suoraan sellasenaan käyttöön ilman monimutkaisempia tarkistuksia.

Tuo lihavointi on nyt erittäin tärkeä osa. Noinhan sen pitää toimiakin. Ensin tarkistetaan onko omassa päässä vikaa ja sen jälkeen viedään asia eteenpäin sille kenelle se kuuluu. Sitäpaitsi, jos raportit menisivät suoraan upstreamiin, pitäisi niistä silti selvittää, että kenen ongelmasta oikein on kyse, eikä aikaa (työaikana mitattuna ainakaan) kuluisi yhtään vähempää. Etuna tässä kuitenkin on se, että muita vaivaamatta pystytään omat ongelmat selvittämään nopeasti. Jos ongelma on vaikkapa ytimessä, niitä virheraportteja tulee kaikilta distroilta, joten Ubuntu ei varsinaisesti haittaakaan tätä prosessia.

Upstream suosii melkei aina aina distroja jotka on upstreamin kanssa lähellä. Koska se on paras etu yhteisölle mutta myös ehdottomasti paras etu jokaiselle käyttäjälle. Parantaa nopeutta, tarkkuutta ja vähentää turhan työn kehittymistä. Sen sijaa kun käyttää distroo joka on oma rinki (kuten Ubuntu) niin yhteisö ei saa oikein mitään takas ja käyttäjä on riippuvainen distron tekijästä joka voi aiheuttaa peräti vendor lock in tilanteen kun ei voida vaihtaa distroa tai softan paketoijaa tai kehittäjää kun configuroinnit tai muut on epäyhteensopivat upstreamin kanssa.

Kyseessä on kylläkin symbioosi upstreamin ja läheisten distrojen välillä. Mitä kauempana upstreamista olet, sitä vähemmän suorat raportit upstreamiin hyödyttävät kumpaakin osapuolta.

Esimerkiksi nyt Ubuntun tapauksessa, joka ei ole upsteramin lähellä, käyttäjälle paras tilanne on se, että käyttäjää koskevat asiat tehdään käyttäjän lähellä. Ideana se, että käyttäjä voi lähettää palautetta suoraan pinkan pohjalle on kyllä hyvä, mutta ongelmallinen silloin jos käyttäjäpalaute ei suoraan ohjaa kehityssuuntaa. Tietenkin tämä johtaa siihen, että resursseja kuluu enemmän käyttäjän hyväksi kuin yhteisön hyväksi, mutta näillä keinoin pystytään rakentamaan menestystuote. Oikeastaan se on ainoa keino, jolla menestystuotteita on koskaan saatu aikaiseksi.

Canonical toimii uusien käyttäjien lähellä. Mutta se ei paranna, kehitä eikä tuota oikein mitää koko yhteisölle jonka tuotoksia se tarjoaa muille. Näkyvyyttä se hankkii markkinoimalla itseään kaiken kehittäjänä tai koordinaattorina ja tarjoajana. Luonut oman teeman ja saa yksilöllisen kannattajoukon sen avulla. Vaikka itse käyttää ihan muiden tekemiä paketteja. Jos 99% työstä tekee kaikki muut niin miksi pitäisi suurin osa kunniasta antaa sille joka tekee just minimin?

Ubuntun käyttäjille Canonical ONKIN kaiken tarjoaja. Tilannehan olisi täysin eri, jos Canonical väittäisi tarjoavansa vaikkapa Gentoon käyttäjille softan.

Katsos nyt, jos Ubuntu tekee uusia Linux-käyttäjiä, on Canonical tehnyt jotain sellaista oikein, mitä muut eivät ole tehneet. Mikseivät muut ota mallia Canonicalista ja hanki uusia käyttäjiä. Asiahan ei eroa mitenkään siitä, että itkisi ettei saa toosaa vaikka joku toinen saa. Kun syynä saamattomuuteen on, että itse ei ole tehnyt juuri mitään naisten iskemiseksi, vaan keskittynyt lähinnä kertomaan alatyylisiä vitsejä kavereiden viihdyttämiseksi.

Tuotteen menestys ei riipu kuinka paljon on asiakkaita. Sen menestys riippuu siitä että mikä on sen saatavuus ja ennenkaikkee markkinointi. Tuote voi olla surkeakin mutta loistavasti markkinoitu. Täydelline tuote ei menesty jos sitä ei markkinoida. Käyttäjämäärä on vain seuraus markkinoinnista ja osittai tuottee laadusta (jos markkinointi on tasavertanen, parempi tuote voittaa).

Oletan, ettet ole koskaan pyörittänyt yritystä. Tämä on ainoa menestyksen mittari.

Surkea tuote ei mene kaupaksi vaikka sitä kuinka markkinoitaisiin. Katsohan esimerkiki Mikkisoftaa, jolla ei ole yhtä ainuttakaan kuluttajamarkkinoilla menestynyttä tuotetta. Vaikka yhtiö kuluttaa hirveät summat rahaa markkinointiin. Lähimmäksi menestystä päässyt tuote on Xbox 360, johon on siihenkin uponnut rahaa järkyttävät summat.

Luonnollisesti, ilman markkinointia on toki hankala myydä tuotetta koska kukaan ei silloin tiedä tuotteen olemassaolosta. Oli tuote kuinka hyvä tahansa.

Red Hat tekee selvästi enemmän työtä käyttäjien parissa kuin Canonical. Se korjaa ja parantelee ohjelmistoja sitä mukaan kun asiakkaat vaatii. Canonical taas ei pistä oikein mitään. Se tässä on nimenomaan kyse. Se väittää olevansa vastuussa parannuksista jotka RH on tehnyt. Se markkinoi mutta ei kehitä. Jos sä tekisit työn ja joku muu myisi sun tekemän työn omanaan niin sanoisit että peruna tyyppi. Mutta enpä usko että olet valmis sanomaa että canonical (ubuntu?) on peruna firma koska myy muiden tekemää työtä omanaan (ja nyt puhutaa puhtaasti RH tekemästä koodista joka tuo ominaisuuksia gnomeen ja joita canonical väittää tehneen käyttäjilleen)?

Red Hatin asiakkaat ovatkin melkoisen rahakkaita asiakkaita. Palvelinympäristössä pyörii hieman suuremmat rahat yhtä käyttöjärjestelmää kohden kuin ilmaiseksi jaettavassa käyttöjärjestelmässä kotitietokoneisiin, joihin ei pääasiassa saa teknistä tukea myytyä.

Muuten, jokainen työnantajani on väittänyt kaikkea työaikana tekemääni omaksi tekemäkseen. Etuna tässä on se, että jos jotain menee vituralleen, työnantaja vastaa viasta ja kustannuksista asiakkaalle oman itseni sijaan.

jos haluu olla OSS yhteisölle hyvä ja olla niiden softien hyvä käyttäjä joita käyttää. Vaihtaa siihen distroon joka on upstream ystävällinen. Lähettää kaikki kehitysideat suoraan upstreamiin eikä canonicalille. Sanomattakin selvää pitäisi jo olla että vikaraportteja ei oikein voi laittaa upstreamiin koska ne voi johtua canonicalista tai debianista eikä upstreamista. Ja upstream ja kaikki sen käyttäjät ei saa mitää vikaraportteja ennen kuin canonical ja debian on käynyt oman koodin läpi ja todenneet upstreamissa olevan ongelma ja mahollisesti laittavan sinne korjausehdotusta tai vikaraporttia.

Toki näinkin. Vaikka nyt arvostankin todella paljon kaikkea sitä, mitä avoimen lähdekoodin kehittäjät (ja kehitystä rahoittaneet) ovat tehneet ilmaiseksi, käytettävyys ja toimivuus ovat minulle tärkeämpiä asioita. Sitäpaitsi, johan tuota itsekin kerroit, että vikarapotit kuitenkin menevät upstreamiin asti perille jos vika sieltä löytyy.

Muodostuu vain byrokratiaa joka hidastaa koko kehitystä ja vain koska porukka haluaa käyttää hyvin markkinoitua distroa joka ei työskentele upstreamin (lue yhteisön!) kanssa rehellisesti ja kiltisti.  



Kenen kannalta byrokratiaa? Kuten jo autoesimerkissä mainitsin, asiakas on kuitenkin se, joka haluaa toimivan ja itselleen sopivan tuotteen. Nopein tapa tarjota se on toimia asiakkaan lähellä. Esimerkiksi ytimen kehitystä ajatellen kyseessä on varmasti hitaampi tapa, mutta asiakassuhteen kehityksessä paljon nopeampi.

Ongelma minkä näen on se, että uusien käyttäjien saamiseksi yhteisön pitäisi muuttaa toimintatapaansa. Tämä vain ei ihan helposti tapahdu ja tällä hetkellä tehokkainta lienee "eri tasoilla" toimivat instanssit. Ilmaisista jakeluista taitaa Ubuntu olla ainoa jota kehitetään pääasiassa käyttäjä mielessä. Ja tähän vaikuttaa asiakaskokemus kokonaisuudessaan.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Fri13 - 31.07.10 - klo:11.11
http://www.neary-consulting.com/wp-content/uploads/2010/07/diagramme_inkscape_updated.png Tuossa näkee sitte mihin on oikein panostettu eri tahoilta. Canonicalilla Gnomen kuvaketeemaan ja gnomen laskimeen pistetty koodia.

Red Hat taas tehnyt kaikkee etäyhteyksiä, mediahallintaa, tiedostohallintaa, virranhallintaa, langattomia verkkoja, virtuaalitiedostojärjestelmiä, HTML renderöijiä, D-Busia, GTK+ itsessää ja Gnome kirjastoja, pakettihallintaa, ilmoitusjärjestelmää, fontteja, äänijärjestelmää. näytönsäästäjiä, sähköpostijärjestelmää. Listaa voi jatkaa.

Merkittäviä eroja kun katellaa mistä hyödytää eniten.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: khaosaming - 31.07.10 - klo:12.02
'Otetaa', 'raportoidaa upstreamii', 'kaikkee', 'katellaa', 'hyödytää'... listaa voi jatkaa. Nämä ovat puhekieltä, joka taipuu kirjoitetuksi kieleksi huonosti aiheuttaen viestin perillemenolle turhan esteen. Minä en jaksa lukea tällaista tekstiä kovin pitkään. Anteeksi off-topic.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Fri13 - 31.07.10 - klo:12.31
Tietääkös muuten kukaan, että tekeekö Canonical vieläkään voittoa, vai pyöriikö edelleen tappiolla?

Koska ei ole pörssiyritys niin tietoja ei ole saatavilla vaan pitää vain luottaa tietoihin mitä sanovat. Viimeksi sanoivat että ei tuota mutta muutaman vuoden kuluessa ehkä. Siihe mennessä just kun Mark pistää rahakirstut kiinni kun rahat loppuu.

Lainaus
Koko ja varallisuus ei takaa. Mutta se takaa, että yrityksen tuotteet riippuvat tästä koodista. Tästä samasta syystä länsimaat ovat rähmällään Kiinaan, koska Kiinassa on saatavilla niin paljon halpatyövoimaa kulutustavaran valmistamiseksi länsimaihin.

Ei sekää takaa avoimessa lähdekoodissa kun täydellistä lukittautumista ei voi tehdä. Mutta vendor lock in voidaa muodostaa silti estämää että muihin distroihin ei vaihdeta nii helposti jos ei distro ole upstreamin kanssa yhteensopiva ja tee tiukasti yhteistyötä niiden kanssa panostaen kaiken sinne eikä sooloile.

Lainaus
Ja ihan oikeasti, Canonical ja Red Hat (nykyisin) eivät ihan suoraan vertailukelpoisia ole, sillä Red Hat on henkilöstömäärältään kymmenen kertaa suurempi yritys ja se on kymmenen vuotta pidempään ehtinyt olla mukana Linux-kehitystyössä. Toisekseen, eikös Canonicalin toimintaa ole kuvailtu vastaavan Red Hatin toimintaa kymmenen vuotta aiemmin.

Ei vastaa mitenkää RH edes ensimmäisen vuoden toimintaa. Jo siihe aikaa RH teki ihan omaa distroa eikä vain hyödyntänyt muiden paketteja. Kehitti koodia enemmän kuin Canonical kehittää tälläkään hetkellä.

Lainaus
Shuttleworth varmaankin "vetäisi" oman distron siitä samasta syystä kuin kaikki muutkin: Olemassaolevat distrot eivät sopineet omaan visioon. Tuossa distro-pointissa ei oikein ole mitään pointtia, sikäli jos vertailukohtana on muut Linux-distrot.
Toisekseen, ehkäpä tuo asiakkaiden palvelu onkin ideana tuossa omassa distrossa.

Ubuntu ei eroa mitenkää merkittävästi muista jos ei sitten ollut niin närkästynyt omasta teemasta. Olet varmaa muutenkin kuullut sanonnan että Ubuntu on köyhän miehen Debian? Se mitä Mark halusi tehdä on perustaa oma firma, hankkia omat asiakkaat ja sitoa heidät heidän omiin palveluihin. Tienata rahaa siinä.
Jos haluaa olla hyväntekijä niin silloin lahjoittaa rahaa jonkin toimintaan. Ei sitä perusta kilpailevaa yritystä/järjestöä ja aja toisia pois markkinoilta.

Lainaus
Käsittääkseni Ubuntu on tällä hetkellä suosituin distro, joten vastaus on kyllä.

Mediaseksiikkyydessä joo. Mutta ei käyttäjämäärissä jotka muilla distroilla on aivan merkittävästi suurempia. Debianilla on varmaa jo yli 70 miljoonaa käyttäjää.

Lainaus
Kenellehän olisi parempi, että Canonical keskittyisi Linuxin kehittämiseen? Jos Ubuntu on onnistunut saamaan paljon uusia Linux-käyttäjiä, eiköhän tuo nyt ole ihan selvää, että Ubuntu on ollut hyvinkin hyödyllinen Linuxia ajatellen.

Tottakai se tuo tuo uusia käyttäjiä. Mutta canonicalin on aivan turha väittää panostavansa linuxin kehittämiseen kun ei koodia tule. Käyttäjien haaliminen ei ole sen kehittämistä. Sen on käyttäjien haalimista.
Ja haitallinen canonical on ollut linuxille. Etkö ole kuullut että Ubuntu ja Linux on eri käyttöjärjestelmiä? Canonical ajaa Ubuntua Linuxin tilalle. Väittävät että Ubuntu on käyttis eikä linux. Todellisuudessa ubuntu ei ole kuin yhden käyttiksen yksi distro monien joukosta

Lainaus
Eihän tässä ole kyse kuin siitä, että mitä tarkoitusta varten Linuxia yleensäkin kenenkin mielestä kehitetään. Ymmärrän hyvin jos yhteisö näkee avoimen lähdekoodin kehittämisen tarkoituksen olevan koodin tuottaminen yhteisölle itselleen, mutta kaikki eivät välttämättä ajattele samoin.

Idea on tehdä avointa koodia joka hyödyntää kaikkia mutta kukaan ei pääse repimään kunniaa itselleen muiden työstä tai varastamaan sitä koodia ja sulkemaan sitä. Idea on toimia yhdessä missä jokainen jakelija on samalla viivalla eikä aiheuteta käyttäjille tilannetta sitä että ne eivät pääse kertomaan kehitysideoita upstreamiin ja palauttamaan heidän saamansa hyöty jollain tavalla takaisin.

Lainaus
Ei näitä korjauksia tehdä vain parilla asiakkaalla esille tulleissa ongelmissa. Niin kauan kuin resurssit ovat rajatut, joudutaan, niin ohjelmistokehityksessä kuin autojen valmistuksessakin, tasapainottelemaan sen välillä, että minkä korjaamiseen resursseja ohjataan missäkin vaiheessa ketjua.

Kaikki bugit on tasa-arvoisia. Bugi on bugi eikä tietoturvabugilla tai lokalisointivirheellä ole eroa. Molemmat täytyy korjata ja mahdollisimman nopeasti. Sitä varten on kehityksessä eri kehittäjillä eri vastuualueet. Tietoturvabugeja korjaa useampi kuin lokalisointia.

Lainaus
Jäljempänä väität kuitenkin päinvastaista.

Missasitko tahallaa pointin vertauksesta ja koko commit tilastosta? Canonicalilta ei tule koodia (eikä taida raporttejakaan) upstreamiin. Hyvällä onnella joskus tulee mutta vain harvoin.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Fri13 - 31.07.10 - klo:12.31
Lainaus
Korjaukseen. Kun jotain on rikki, saranoiden rasvaus ja öljynvaihto ei paljon asiaan auta.

Korjauksen kirjoittaminen saattaa sen pari tuntia viedä, mutta sen selvittäminen mistä vika johtuu vie aikaa. Virheraportit kuitenkin kertovat olosuhteen, laitteistokokoonpanon ja missä kohtaa koodia virhe tuli, eivät sitä mistä vika johtuu. Toisekseen, niitä raportteja tulee varmaankin runsaasti, joten näiden lukeminen ja yhtäläisyyksien löytäminen raporteista on varmasti aikaa vievää puuhaa.

Melkoisen nopeaa kun katsoo miten kehittäjät oikeesti monimutkaisia ongelmia korjaa. Pahimmillaa ja todella harvoin menee pari päivää. Useimmiten menee pari tuntia että bugi löydetää ja korjataan ja gitistä voi ladata korjatun version testiin. Linuxin osalta ollaankin vähän monimutkaisemmassa tilanteessa kun käyttiksen toiminta on hyvin monimutkainen. Mutta nopeasti sielläkin korjataan bugeja heti kun vain saadaan hyvät raportit tai dumpit. Pelkästää joku vikaraportti "mun nappi ei toimi" ei auta ja varmana saa pähkäillä päiviä kun olettaa väärin mitä tarkotetaa.

Lainaus
Nii-in. Käyttäjät kuitenkin odottavat bugikorjausta heti eikä myöhemmin. Ketä tässä siis oli tarkoitus miellyttää, käyttäjiä vai kehittäjiä?

Käyttäjiä mutta se vaatii että miellytetää kehittäjiä jotka sen korjauksen tekee. Jos bugiraportti on surkea, ei voi odottaa että korjausta tulee niin helposti. Jos bugi onkin sellainen että sitä ei voi korjata heti kun rikkoo jotai muuta nii ei parane miellyttää käyttäjää rikkomalla jotain muuta vaan sitte käyttäjän täytyy odottaa että homma korjataa kunnolla pidemmällä aikavälillä tai sitten kun kehitysaikataulussa päästää sitä koodia koskevaan kehitysvaiheeseen. Koodarin miellyttäminen tulee aina ensimmäisenä ja käyttäjä hyötyy siitä.

Lainaus
Mitähän tässä oikein yritit sanoa? Pikkuisen väsymystä, joten saatoin sen vuoksi pudota kärryiltä.

Jokainen upstreamin ja käyttäjän välillä joutuu tarkistamaan koodin itsensä ja ylemmän tason kanssa että vika ei johdu heistä. Vian paljastuessa se pitäisi korjata ja pistää upstreamiin korjaus. Harvoin niin käy jos kyseessä on distro joka ei ole upstream ystävällinen kuten ubuntu. Käyttäjä voi saada eteensä bugeja joista suuri osa voi olla distron omien patchien tai virityksien aiheuttamia eikä upstreamin.

Lainaus
Tuo lihavointi on nyt erittäin tärkeä osa. Noinhan sen pitää toimiakin. Ensin tarkistetaan onko omassa päässä vikaa ja sen jälkeen viedään asia eteenpäin sille kenelle se kuuluu. Sitäpaitsi, jos raportit menisivät suoraan upstreamiin, pitäisi niistä silti selvittää, että kenen ongelmasta oikein on kyse, eikä aikaa (työaikana mitattuna ainakaan) kuluisi yhtään vähempää.

Aikaa kuluisi merkittävästi vähemmän kun kaikki olisi upstream ystävällisiä eivätkä vääntäisiä omia patcheja ja versioita. Tällöin kaikki voisivat keskittyä yhdessä kehitykseen eikä osa joutuisi tarkistamaan onko omassa päässä vikaa koodissa vai ei. Ja kun saa vikaraportin niin voisi tehdä suoraan patchin upstreamiin joka korjaisi ongelman jokaisessa distrossa. Työmäärä voisi vähentä jopa sadoilla prosenteilla.

Lainaus
Etuna tässä kuitenkin on se, että muita vaivaamatta pystytään omat ongelmat selvittämään nopeasti. Jos ongelma on vaikkapa ytimessä, niitä virheraportteja tulee kaikilta distroilta, joten Ubuntu ei varsinaisesti haittaakaan tätä prosessia.

Vika voi olla nimenomaan käyttiksen paketoinnissa (jos et ole vielä tajunnut niin linux on se käyttis ubunussa) ja kääntövaiheessa valituilla ominaisuuksilla ja laiteajureilla. Linux on vähintään se missä tulee tiettyjä ongelmia jotka on distrokohtaisia. Sovellukset ja kirjastot taas on sellaisia joissa on ihan distrokohtaisesti ongelmia riippuen onko upstream ystävällisiä vai ei. Esimerkiksi slackwaren bugit johtuu kaikki upstreamista. Se ei tee yhtään mitään muutosta koodiin joka upstreamissa on. Sen vuoksi slackware on kehittäjille paljon parempi vaihtoehto kuin ubuntu jos haluaa upstreamin kanssa tehdä töitä.

Lainaus
Kyseessä on kylläkin symbioosi upstreamin ja läheisten distrojen välillä. Mitä kauempana upstreamista olet, sitä vähemmän suorat raportit upstreamiin hyödyttävät kumpaakin osapuolta.

Eli upstream ystävällinen. Ubuntu on kaukana. Se on kehittänyt ihan oman lenkin ja ympäristön missä sen käyttäjät ovat vankina. Jotta ubuntu kehittäjien koodin korjaukset hyödyntäisi kaikkia distroja, joutuisi koodi tekemään vaivalloisemman kiertokäynnin. Harvoin vaan mitään koodia canonicalilta tulee upstreamiin. Tuosta on videotakin linuxin osalta.

Lainaus
Tietenkin tämä johtaa siihen, että resursseja kuluu enemmän käyttäjän hyväksi kuin yhteisön hyväksi, mutta näillä keinoin pystytään rakentamaan menestystuote. Oikeastaan se on ainoa keino, jolla menestystuotteita on koskaan saatu aikaiseksi.

Ei siinä tule käyttäjälle mitää hyötyä. Päinvastoin. Suurempi taito ja osaaminen ohitetaa. Aivan kuten canonical on ohittanut kaikki käytettävyystutkimukset ja tehnyt haitallisempia toiminnallisuuksia käyttöliittymään. Rikkoen standardeja ja ajaen omia ideoita jotka eivät ole pitkällä tähtäimellä hyviä ja joista upstream kärsii kun sitten sitä hyvää koodia ei voida hyödyntää niin helposti kun se ei ole upstream yhteensopivaa. Käyttäjät saavat erilaisia toimintoja ja ominaisuuksia jotka sitoo käyttäjän siihen distroon. Upstream kyllä ottaa koodin vastaan jos sitä tarjotaa mutta canonical ei sitä tee. Ne ei edes tarjoa koodia vaikka Gnomelle että Gnome voisi sen hyväksyä. Canonicalia ei kiinnosta että _kaikki_ saisivat jotain vaan että vain heidän käyttäjänsä saisi jotain. Useinkaan se ei ole edes mitään sellaista mitä kannattaisi ottaa tai mitä muut ei jo voisi saada upstreamista eikä canonicalilta.

Jos haluaa toimia käyttäjän etujen mukaisesti. Toimitaan lähellä upstreamia. Toimitaan upstreamin kanssa yhdessä.
Tuodaan uusi koodi upstreamiin ja käytetään sitten sitäkin itse. Canonical ei ole käyttäjäystävällinen, se vain markkinoi itsensä sellaisena ja moni uskoo siihen valheeseen. Canonical ottaa kunniaa niistä kehityksistä mitä mm. RH tuo ja joista ubuntukäyttäjät hyötyy enemmän kuin Canonicalin saavutuksista.

Lainaus
Ubuntun käyttäjille Canonical ONKIN kaiken tarjoaja. Tilannehan olisi täysin eri, jos Canonical väittäisi tarjoavansa vaikkapa Gentoon käyttäjille softan.

Canonical on vain jakelija, se ei kehitä mitään merkittäviä ominaisuuksia mitä käyttäjät haluaisi tai tarvitsisi. Suurempaa työtä tekee RH jota Canonical hyödyntää ja esittelee ne siten että ubuntu käyttäjät kuvittelee että canonical tarjoaa kaiken eikä canonical edes yritä korjata tilannetta ja nyt ollaan siinä hulabaloossa taas siitä syystä.

Lainaus
Katsos nyt, jos Ubuntu tekee uusia Linux-käyttäjiä, on Canonical tehnyt jotain sellaista oikein, mitä muut eivät ole tehneet. Mikseivät muut ota mallia Canonicalista ja hanki uusia käyttäjiä. Asiahan ei eroa mitenkään siitä, että itkisi ettei saa toosaa vaikka joku toinen saa. Kun syynä saamattomuuteen on, että itse ei ole tehnyt juuri mitään naisten iskemiseksi, vaan keskittynyt lähinnä kertomaan alatyylisiä vitsejä kavereiden viihdyttämiseksi.

Ubuntu ei ole tehnyt mitään uusia käyttäjiä. Linuxin jakelijat on kaikki sen tehneet. Kaikki kehittää jollain tavalla (jotkut vähemmän ja jotkut enemmän) softia niin että ne paranee. Ubuntussa ei ole mitään sellaista merkittävää mitä ei muissa olisi. Vain markkinointi ja yhteisön fanaattisuus kehua vain ubuntua luullen sen tarjoavan kaiken kun sen tekee koko yhteisö ja Ubuntu on vain marginaalinen tekijä vaikka mediaseksikkäin. Se kellä on suurin markkinointi voittaa paremman tai yhtä hyvän tuotteen. Canonical varastaa muiden käyttäjät. Muut suuret distrot joutuu rahoittamaan itse itsensä. Mark tunkee miljoonia omasta takataskustaan ilman että Canonical joutuu edes tienaamaan niitä rahoja että se voisi hankkia laadulla käyttäjiä.

Tilanne on se että sinä valmistat puulusikoita. Kaadat puut omasta pienestä metsästä, sahaat ne itse, veistät ne itse ja myyt ne itse. Yksin sinulla ei ole aikaa niin paljoa ja hinnan joudut laittamaan sellaiseksi että se korvaa sinun aikasi ja materiaalit. Hinnan pitäisi olla sopiva suhteessa siihen että saat menot kustanettua ja pientä voittoa että voit jatkaa.
Naapurisi voitti lotossa. Se palkkaa 10 tyyppiä ja ostaa hehtaareittain metsää. Hankkii koneet ja alkaa tuottamaan puulusikoita ja puulautasia. Se pistää hinnan matalammaksi kuin mitä sulla on. Vetää kaikki asiakkaat sinulta kun mainostaa itseään radiossa, televisiossa ja paikallislehdessä kun et kykene kilpailemaan kun sulla ei ole satoja tuhansia ylimääräistä pistettävänä markkinointiin.

Canonical oli tuo naapurisi. Canonical on TAPPIOLLINEN yritys (niiden tietojen mukaan mitä viimeksi kerrottu) ja sen pitäisi kadota markkinoilta pois! Se vääristää markkinat! Se on epäreilu muita alan toimijoita vastaan! Mark tulee ja lyö miljoonia omaa rahaa että saa vain käyttäjiä markkinoinnilla kun ubuntussa ei ole mitään sellaista erikoisuutta mitä ei muissa distroissa olisi. Muut maksulliset distrot taas ovat riippuvaisia omista asiakkaistaan. Ja niillä lähtee menemää huonommin kun Canonical vetää käyttäjät itselleen. Vaikka muut kehittää koodia mitä Ubuntussa käytetään ja Canonical ei pistä takaisin. Niin muut eivät saa käyttäjiä vaan vain Canonical kun sillä on miljoonia pistää markkinointiin. Muut tekee työn, Ubuntu kerää käyttäjät. Onko se niin reilua ja oikein?

Lainaus
Oletan, ettet ole koskaan pyörittänyt yritystä. Tämä on ainoa menestyksen mittari.

Surkea tuote ei mene kaupaksi vaikka sitä kuinka markkinoitaisiin. Katsohan esimerkiki Mikkisoftaa, jolla ei ole yhtä ainuttakaan kuluttajamarkkinoilla menestynyttä tuotetta. Vaikka yhtiö kuluttaa hirveät summat rahaa markkinointiin. Lähimmäksi menestystä päässyt tuote on Xbox 360, johon on siihenkin uponnut rahaa järkyttävät summat.

Hah. Puhut että huono tuote (verrattuna kilpailijoihin tekniikaltaan ja toiminnallisuudeltaan) ei mene kaupaksi ja puhut windowsista. Katso Windows 7 myyntilukuja. Katso MS taktiikoita miten se hankki monopolin ja miten se ylläpiti määräävää markkinaasemaa ja kuinka se ohjasi markkinoita niin että se jäi lepäämään kuvitellen että kukaan ei uhkaa. Windowsin suosio johtuu aivan kaikesta muusta kuin tuotteen laadusta. Muistatko edes miten xbox tuli markkinoille? Se ei olisi ikinä päässyt markkinoille jos ei valmistaja olisi microsoft. PS3 ei olisi koskaan pysynyt markkinoilla jos ei olisi ollut Sony.

Ensimmäinen XBox oli täysin tappiollinen. Mutta MS on miljardeja käytettävissä markkinointiin ja konsoleiden valmistukseen ja myydä niitä tappiolla etä se saa vain käyttäjiä. Kaikki muut alko kärsimään siinä.
360 on eka konsoli mikä on MSlle voitollinen (sekin kuulemma vähän vain kun voitot tulee peleistä) ja siihen asti kaikki oli kustannettu myymällä windowsia ja officea. MS pelikonsoli oli niin huono että se ei olisi pärjännyt markkinoilla mutta kun on rahaa millä mätätä niin huononkin konsolin saa markkinoille. Kun on käyttäjämäärää on siten suurempi markkinointi ja surkeaakin tuotetta voi myydä.

Sony taas on myynyt PS3 konsolia tappiolla kaiken aikaa. Ihan vain tuloillaan mitä se saa televisoista, musiikista ja kodinkoneista.
Nintendo on ainoa joka on voinut tehdä pelikonsolin joka tuottaa rahaa ja myy itse itseään. Sillä on takanaan  suuri vanha brandi ja innovaatiivinen liikeohjain. Vaikka pelit oli surkeita. Mutta markkinointi veti kotiin.

Jos nyt itse perustaisit pelikonsolifirman. Et saisi varmaa edes paria tuhatta myytyä ennen kuin olisit konkurssissa. Jos tilanne olisi se että sulla olisi pankkitilillä 5 miljardia niin tilanne olisi aivan eri. Ei olisi järin suurta merkitystä onko se konsoli hyvä vai huono. Aina saisit tarpeeksi hyvät markkinat.

Lainaus
Red Hatin asiakkaat ovatkin melkoisen rahakkaita asiakkaita. Palvelinympäristössä pyörii hieman suuremmat rahat yhtä käyttöjärjestelmää kohden kuin ilmaiseksi jaettavassa käyttöjärjestelmässä kotitietokoneisiin, joihin ei pääasiassa saa teknistä tukea myytyä.

Ihan sama käyttis se ilmaiseksi jaettavissa distroissa on kuin supertietokoneissa tai muissa kriittisissä palvelimissa. Ei se tukipalvelu muuta sitä käyttistä mihinkään toiseen. Teknine tuki saadaa myytyä ihan miten vain haluaa. Jos haluaa helpottaa itseää nii hidastaa sitte julkaisutahtia kuinka usein pistetää uutta koodia käyttäjille. Jos pystyy niin huolehtii että kaikilla on uusi versio ja hallinta on lähes yhtä helppoa kuin mikään ei muuttuisi.

Lainaus
Muuten, jokainen työnantajani on väittänyt kaikkea työaikana tekemääni omaksi tekemäkseen. Etuna tässä on se, että jos jotain menee vituralleen, työnantaja vastaa viasta ja kustannuksista asiakkaalle oman itseni sijaan.

Tuo on ihan työsopimuksesta kiinni. Tekemäsi työ työnantajalle on työnantajan. Mutta usein työsopimuksissa erotellaa että saat tehdä myös omia asioita työaikana ilman että se siirtyy työnantajan omistukseen. Työnantaja ei joudu maksamaa palkkaa vain siitä että teet jotain. Siihen riittää jo pelkästää se että olet työnantajan käytettävissä. Eli voisit vaikka kahdeksan tuntia istua persiillä toimistolla odottaen joidenkin muiden tekevän ensin oman osuuden ja palkka joudutaan siitä maksamaan. Samaan aikaan voit vaikka kirjottaa omia softia ja työnantaja ei saa niihin mitään oikeutta. Kyse on työehtosopimuksesta ja jotkut yrittää vääntää sitä että kaikki mitä teet on yrityksen. Eli et voi vaikka FOSS koodia koodata kun joudut odottamaa muita kun se on yrityksen omaisuutta. Tai et voi vaikka piirtää puhelimeen puhuessa paperille jotain hahmotelmaa kuvasta jonka tekisit kotona valmiiksi ja myisit kun se on yrityksen omaisuutta. Kaikki on kiinni työehtosopimuksista.

Lainaus
Toki näinkin. Vaikka nyt arvostankin todella paljon kaikkea sitä, mitä avoimen lähdekoodin kehittäjät (ja kehitystä rahoittaneet) ovat tehneet ilmaiseksi, käytettävyys ja toimivuus ovat minulle tärkeämpiä asioita. Sitäpaitsi, johan tuota itsekin kerroit, että vikarapotit kuitenkin menevät upstreamiin asti perille jos vika sieltä löytyy.

Menee lopulta mutta kun siihen voi kulua jopa kuukausia kun byrokratia iskee väliin kun jokainen distron tekijä joutuu tarkistamaa omassa aikataulussaan että onko vika heillä vai ei. Jos vika löytyy että raportti on validi. Tarkistavat sen ensin siihen koodiin mistä ottivat eli debianiin. Jos vika on debianilla niin sitten pistävät joko sinne ilmoituksen tai kuten joskus harvoin, kirjottavat patchin. Jotkut jaksaa vielä tarkistaa upstreamista vian ohittaen debianin ja pistää vikaraportin sinne tai patchin sinne (todella harvoin. Ubuntu kun ei ole upstream ystävällinen). Ja usein distro ei kykene tekemää korjausta kun upstreamissa ollaan jo ihan eri tilanteessa ja tällöin distron tekijä onkin ongelmissa. Mitä enemän niillä on omia patcheja ja koodia niin sen vaikeammaksi se ylläpito tulee. Tän vuoksi GIT onkin aivan mahtava kun kaikki koodi pidetää upstreamissa. Jokainen distro saa oman haaran ja kaikki kehitys tapahtuu todella helposti. Aivan eri luokkaa koko kehityksen helppus kuin jossain canonicalin systeemeissä.

Lainaus
Kenen kannalta byrokratiaa? Kuten jo autoesimerkissä mainitsin, asiakas on kuitenkin se, joka haluaa toimivan ja itselleen sopivan tuotteen. Nopein tapa tarjota se on toimia asiakkaan lähellä. Esimerkiksi ytimen kehitystä ajatellen kyseessä on varmasti hitaampi tapa, mutta asiakassuhteen kehityksessä paljon nopeampi.

Byrokratiaa joka hidastaa asiakkaan saamia etuja ja hidastaa koko kehityspolkua kun aina upstreamista käyttäjään asti joudutaa käymään läpi. Vain koska jotkut haluaa väännellä omia patcheja koodiin mitä ei upstreamissa ole. Canonical ei nopeuta mitenkää käyttäjän toimia. RH taas nopeuttaa kun se tekee muutokset suoraan upstreamin kanssa ja siitä hyötyy Ubuntulaisetkin enemmän kuin mitä Canonical tekee ikinä. Jos ubuntulainen haluaa jotain ominaisuutta. Toteutuu se varmemmin ja nopeammin kun tekeekin ideasta toiveen RH (tai vaikka Fedoralle) kuin että pistää sitä canonicalille.

Lainaus
Ongelma minkä näen on se, että uusien käyttäjien saamiseksi yhteisön pitäisi muuttaa toimintatapaansa. Tämä vain ei ihan helposti tapahdu ja tällä hetkellä tehokkainta lienee "eri tasoilla" toimivat instanssit. Ilmaisista jakeluista taitaa Ubuntu olla ainoa jota kehitetään pääasiassa käyttäjä mielessä. Ja tähän vaikuttaa asiakaskokemus kokonaisuudessaan.

Ubuntu ei todellakaa ole ainoa. Löytyy opensuse, mandriva, fedora (sitä sekin on vaikka harva nyt voisi uskoo), archlinux. Löytyy varmaa 20 muuta distroa jotka on ilmaisia ja nimenomaan omille käyttäjille suunnattu ja joiden kautta pistetään patcheja ja ideoita. Ubuntu ei ole mikään erikoinen ja ainutlaatuinen kuin mediaseksikkyydessä omalla teemallaan ja sitä ylläpitää ubuntu fanit eri foorumeilla. Jos asiakaslähtöisyyttä on kehittää kuvaketeemaa tai gnomen laskinta niin on aika matalalla kyllä sekin taso :D
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Kunnollinen tullimies - 31.07.10 - klo:13.02
http://www.neary-consulting.com/wp-content/uploads/2010/07/diagramme_inkscape_updated.png Tuossa näkee sitte mihin on oikein panostettu eri tahoilta. Canonicalilla Gnomen kuvaketeemaan ja gnomen laskimeen pistetty koodia.

Red Hat taas tehnyt kaikkee etäyhteyksiä, mediahallintaa, tiedostohallintaa, virranhallintaa, langattomia verkkoja, virtuaalitiedostojärjestelmiä, HTML renderöijiä, D-Busia, GTK+ itsessää ja Gnome kirjastoja, pakettihallintaa, ilmoitusjärjestelmää, fontteja, äänijärjestelmää. näytönsäästäjiä, sähköpostijärjestelmää. Listaa voi jatkaa.

Merkittäviä eroja kun katellaa mistä hyödytää eniten.


Ja Red Hat ei tietenkään ole kuin vasta kymmenen vuotta pidempään ollut kuvioissa mukana, ja yritys on kymmenen kertaa suurempi. Tämän lisäksi firma tekee voittoa ja tulot ovat pitkälti riippuvaisia avoimen lähdekoodin kehityksestä. Toisekseen, eiköhän Red Hat ole keskittynyt eniten siihen osa-alueeseen mikä sitä itseään hyödyttää eniten.

Katsohan nyt, tässä on kyseessä moraalinen argumentti reaalimaailmaa vastaan. Otetaan nyt esimerkiksi tämä (http://gregdekspeaks.wordpress.com/2010/07/30/its-not-about-tribalism-mark/). Siitä huolimatta, että
Lainaus käyttäjältä: Greg DeKoeningsberg kehottaa muita ottamaan mallia Ubuntun vahvuuksista
The Ubuntu brand machine is Canonical’s greatest strength, and a world-class model for others to follow.
ei Greg kuitenkaan viitsi pohtia kausaliteettia, vaan esittää asian pikemminkin deterministisenä. Muutoinkin ajatus "brändistä" jotenkin ilmaisena tuntuu hieman vieraalta ajatukselta.

Eli toisin sanoen, perustuuko Ubuntun suosio siihen, että Canonical on panostanut Ubuntun saamiseksi kuluttajien käsiin, vai perustuuko Ubuntun suosio siihen, että mitenkään muuten ei olisi voinut tapahtua.

Kuitenkin,
Lainaus käyttäjältä: Greg on samaa mieltä SuperOscarin kanssa
The Ubuntu community has obviously done ridiculous amounts of good work in the open source world for multiple years, and will continue to do so.  Ubuntu community members are great evangelists for open source.

The existence of Ubuntu has grown the pie for open source in general.

Nyt jää jäljelle enää se suuri kysymys: Mikä on avoimen lähdekoodin tarkoitus. Mentaliteetti yhteisön keskuudessa näyttäisi olevan, saa korjata jos olen väärässä, se, että avointa lähdekoodia kehitetään kehittäjältä kehittäjälle, kun Shuttleworth puolestaan näyttäisi olevan sitä mieltä, että sitä olisi kehitettävä mahdollisimman monen ihmisen hyödynnettäväksi.

Mutta, ei Greg DeKoeningsberg missään tapauksessa ole väärässä, ainakaan yksiselitteisesti. Sillä:
Lainaus käyttäjältä: Greg DeK
For unto whomsoever much is given, of him shall be much required: and to whom men have committed much, of him they will ask the more.

Canonical is supposed to be in a leadership position in the open source world, and leadership demands that you put your money where your mouth is.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Kunnollinen tullimies - 31.07.10 - klo:13.51

Koska ei ole pörssiyritys niin tietoja ei ole saatavilla vaan pitää vain luottaa tietoihin mitä sanovat. Viimeksi sanoivat että ei tuota mutta muutaman vuoden kuluessa ehkä. Siihe mennessä just kun Mark pistää rahakirstut kiinni kun rahat loppuu.

Hienoa, että ymmärrät tämän asian. Avoimen lähdekoodin elinehto on kuin onkin, että sillä pystytään tekemään rahaa. Tämän vuoksi ensisijaisen tärkeää avoimen lähdekoodin yrityksille onkin ensin panostaa kassavirran luomiseen. Vasta kun toiminta on saatu vakaalle pohjalle, voidaan siirtää resursseja muihin toimintoihin.

Ei sekää takaa avoimessa lähdekoodissa kun täydellistä lukittautumista ei voi tehdä. Mutta vendor lock in voidaa muodostaa silti estämää että muihin distroihin ei vaihdeta nii helposti jos ei distro ole upstreamin kanssa yhteensopiva ja tee tiukasti yhteistyötä niiden kanssa panostaen kaiken sinne eikä sooloile.

Ubuntu tietääkseni on upstreamista riippuvainen siinä missä muutkin, ja tästähän se Canonicalista valittaminen kumpuaa.

Ei vastaa mitenkää RH edes ensimmäisen vuoden toimintaa. Jo siihe aikaa RH teki ihan omaa distroa eikä vain hyödyntänyt muiden paketteja. Kehitti koodia enemmän kuin Canonical kehittää tälläkään hetkellä.

Hyödynnettävää oli 90-luvun alkupuolella paljon vähemmän. Kuitenkin, tässä on nyt kyse samasta asiasta sikäli, että samaan lopputulokseen on tarkoitus pyrkiä. Investointien painopiste vain eri paikassa.

Ubuntu ei eroa mitenkää merkittävästi muista jos ei sitten ollut niin närkästynyt omasta teemasta. Olet varmaa muutenkin kuullut sanonnan että Ubuntu on köyhän miehen Debian? Se mitä Mark halusi tehdä on perustaa oma firma, hankkia omat asiakkaat ja sitoa heidät heidän omiin palveluihin. Tienata rahaa siinä.

Eroaa. Ubuntussa on keskitytty nimenomaan käyttöjärjestelmän saamiseksi ihmisten tietokoneisiin.

Jos haluaa olla hyväntekijä niin silloin lahjoittaa rahaa jonkin toimintaan. Ei sitä perusta kilpailevaa yritystä/järjestöä ja aja toisia pois markkinoilta.

Bill Gates kiittää ja kumartaa.

Mediaseksiikkyydessä joo. Mutta ei käyttäjämäärissä jotka muilla distroilla on aivan merkittävästi suurempia. Debianilla on varmaa jo yli 70 miljoonaa käyttäjää.

Sehän on noin 7 prosentin markkinaosuus siis. Hieno homma Debianille. Tähän muut Linuxit ja BSD, niin pääsemme varmaankin reilusti yli kymmenen prosentin.

Tottakai se tuo tuo uusia käyttäjiä. Mutta canonicalin on aivan turha väittää panostavansa linuxin kehittämiseen kun ei koodia tule. Käyttäjien haaliminen ei ole sen kehittämistä. Sen on käyttäjien haalimista.

Käyttäjien haaliminen ON tärkeää. Hieman kärjistäen: mitä jos Linuxilla ei olisi ainuttakaan käyttäjää?

Ja haitallinen canonical on ollut linuxille. Etkö ole kuullut että Ubuntu ja Linux on eri käyttöjärjestelmiä? Canonical ajaa Ubuntua Linuxin tilalle. Väittävät että Ubuntu on käyttis eikä linux. Todellisuudessa ubuntu ei ole kuin yhden käyttiksen yksi distro monien joukosta

Mistäs lähtien Linux on ollut käyttöjärjestelmä? Tietääkseni eri distrot ovat nimenomaan niitä käyttöjärjestelmiä ja Linux on se ydin jolle KO käyttöjärjestelmät pohjautuvat.

Idea on tehdä avointa koodia joka hyödyntää kaikkia mutta kukaan ei pääse repimään kunniaa itselleen muiden työstä tai varastamaan sitä koodia ja sulkemaan sitä. Idea on toimia yhdessä missä jokainen jakelija on samalla viivalla eikä aiheuteta käyttäjille tilannetta sitä että ne eivät pääse kertomaan kehitysideoita upstreamiin ja palauttamaan heidän saamansa hyöty jollain tavalla takaisin.

Varastamaan avointa koodia? Anteeksi, mutta nyt kyllä tunnut kirjoittavan aivan höpöjä.

Tiedätkös, nyt tuossa "jokainen jakelija samalla viivalla" ongelmana on se, että tämä edellyttäisi jokaisen jakelijan pomppimaan aina uusien ideoitten mukaan. Toisaalta, tässä nyt samalla väität, että eri distroja ei pitäisi lainkaan olla olemassa.

Kaikki bugit on tasa-arvoisia. Bugi on bugi eikä tietoturvabugilla tai lokalisointivirheellä ole eroa. Molemmat täytyy korjata ja mahdollisimman nopeasti. Sitä varten on kehityksessä eri kehittäjillä eri vastuualueet. Tietoturvabugeja korjaa useampi kuin lokalisointia.

Pelottavaa. Jopa Microsoftilla ymmärretään ero näiden tärkeydessä.

Missasitko tahallaa pointin vertauksesta ja koko commit tilastosta? Canonicalilta ei tule koodia (eikä taida raporttejakaan) upstreamiin. Hyvällä onnella joskus tulee mutta vain harvoin.


Kyse on siitä, että mihin niitä resursseja oikein ohjataan. Tappiollisessa toiminnassa oikea suunta on se, missä yritys saadaan käännettyä voitolliseksi.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Kunnollinen tullimies - 31.07.10 - klo:16.02

Melkoisen nopeaa kun katsoo miten kehittäjät oikeesti monimutkaisia ongelmia korjaa. Pahimmillaa ja todella harvoin menee pari päivää. Useimmiten menee pari tuntia että bugi löydetää ja korjataan ja gitistä voi ladata korjatun version testiin. Linuxin osalta ollaankin vähän monimutkaisemmassa tilanteessa kun käyttiksen toiminta on hyvin monimutkainen. Mutta nopeasti sielläkin korjataan bugeja heti kun vain saadaan hyvät raportit tai dumpit. Pelkästää joku vikaraportti "mun nappi ei toimi" ei auta ja varmana saa pähkäillä päiviä kun olettaa väärin mitä tarkotetaa.

Niin. Samahan se on, että missä kohtaa niitä raportteja luetaan, jos aikaa tähän kuluu kuitenkin saman verran. Samalla tulet esittäneeksi, että Canonicalin pitäisi dumpata upstreamiin omat buginsa. Kuulkaas, poijjaat, korjatkaapas kerneliin tämä koodi, kun se ei toimi kunnolla meidän kirjoittaman softan kanssa.

Käyttäjiä mutta se vaatii että miellytetää kehittäjiä jotka sen korjauksen tekee. Jos bugiraportti on surkea, ei voi odottaa että korjausta tulee niin helposti. Jos bugi onkin sellainen että sitä ei voi korjata heti kun rikkoo jotai muuta nii ei parane miellyttää käyttäjää rikkomalla jotain muuta vaan sitte käyttäjän täytyy odottaa että homma korjataa kunnolla pidemmällä aikavälillä tai sitten kun kehitysaikataulussa päästää sitä koodia koskevaan kehitysvaiheeseen. Koodarin miellyttäminen tulee aina ensimmäisenä ja käyttäjä hyötyy siitä.

Sitä korjausta odotellessa on käyttäjä saattanut marssia tietokonekaupoille ja ostaa vaikkapa Windowsin.

Ja siis korjauksen saadakseen pitää miellyttää kehittäjää? Vai mikä pointti tuossa oikein oli. Ei  mitä puhetta. Tuot kyllä tehokkaasti esille vapaaehtoisvoimin tuotetun avoimen lähdekoodin ongelmia.

Jokainen upstreamin ja käyttäjän välillä joutuu tarkistamaan koodin itsensä ja ylemmän tason kanssa että vika ei johdu heistä. Vian paljastuessa se pitäisi korjata ja pistää upstreamiin korjaus. Harvoin niin käy jos kyseessä on distro joka ei ole upstream ystävällinen kuten ubuntu. Käyttäjä voi saada eteensä bugeja joista suuri osa voi olla distron omien patchien tai virityksien aiheuttamia eikä upstreamin.

Ja sen takia distron julkaisijan pitäisikin korjata omat ongelmansa ihan itse.

Aikaa kuluisi merkittävästi vähemmän kun kaikki olisi upstream ystävällisiä eivätkä vääntäisiä omia patcheja ja versioita. Tällöin kaikki voisivat keskittyä yhdessä kehitykseen eikä osa joutuisi tarkistamaan onko omassa päässä vikaa koodissa vai ei. Ja kun saa vikaraportin niin voisi tehdä suoraan patchin upstreamiin joka korjaisi ongelman jokaisessa distrossa. Työmäärä voisi vähentä jopa sadoilla prosenteilla.

Entäs jos upstream ei ole käyttäjäystävällinen? Juurihan tuossa aiemmin mainitsit, että kehittäjiä pitää miellyttää. Tämä on kaukana siitä käyttäjäystävällisyydestä.

Vika voi olla nimenomaan käyttiksen paketoinnissa (jos et ole vielä tajunnut niin linux on se käyttis ubunussa) ja kääntövaiheessa valituilla ominaisuuksilla ja laiteajureilla.

En ole. Tieto on kieltämättä uutta ja mullistavaa itselleni.

Linux on vähintään se missä tulee tiettyjä ongelmia jotka on distrokohtaisia. Sovellukset ja kirjastot taas on sellaisia joissa on ihan distrokohtaisesti ongelmia riippuen onko upstream ystävällisiä vai ei. Esimerkiksi slackwaren bugit johtuu kaikki upstreamista. Se ei tee yhtään mitään muutosta koodiin joka upstreamissa on. Sen vuoksi slackware on kehittäjille paljon parempi vaihtoehto kuin ubuntu jos haluaa upstreamin kanssa tehdä töitä.

Ymmärrän. Tätähän tässä olen eilisestä lähtien kirjoitellut. Jospa se distron julkaisija ihan itse korjaisi nämä oman distronsa ongelmat, eikä dumppaisi niitä upstreamiin. Vai onko upstreamin tarkoituksena korjata nämä distrokohtaiset kirjasto- ja sovellusongelmatkin? Sehän se vasta hankalaa olisikin.

Eli upstream ystävällinen. Ubuntu on kaukana. Se on kehittänyt ihan oman lenkin ja ympäristön missä sen käyttäjät ovat vankina. Jotta ubuntu kehittäjien koodin korjaukset hyödyntäisi kaikkia distroja, joutuisi koodi tekemään vaivalloisemman kiertokäynnin. Harvoin vaan mitään koodia canonicalilta tulee upstreamiin. Tuosta on videotakin linuxin osalta.

Meillä nyt on kaksi vastakohtaa tässä kyseessä: upstreamystävällisyys ja käyttäjäystävällisyys. Siinä aloitusviestin videossa fläppitaululle tuotiin esiin upstreamprosessin ongelma. Eli korjaukset tehdään kehittäjärajapinnassa käyttäjärajapinnan sijasta. Tästä oli kyse siinä esittämässäni autoesimerkissä.

Tottakai upstreamprosessilla varmistetaan laatu yhteensopivuudessa ja koodin toiminnallisuudessa, mutta asiakaspalvelun kannalta kyse on huonosta vaihtoehdosta.

Ei siinä tule käyttäjälle mitää hyötyä. Päinvastoin. Suurempi taito ja osaaminen ohitetaa. Aivan kuten canonical on ohittanut kaikki käytettävyystutkimukset ja tehnyt haitallisempia toiminnallisuuksia käyttöliittymään. Rikkoen standardeja ja ajaen omia ideoita jotka eivät ole pitkällä tähtäimellä hyviä ja joista upstream kärsii kun sitten sitä hyvää koodia ei voida hyödyntää niin helposti kun se ei ole upstream yhteensopivaa. Käyttäjät saavat erilaisia toimintoja ja ominaisuuksia jotka sitoo käyttäjän siihen distroon. Upstream kyllä ottaa koodin vastaan jos sitä tarjotaa mutta canonical ei sitä tee. Ne ei edes tarjoa koodia vaikka Gnomelle että Gnome voisi sen hyväksyä. Canonicalia ei kiinnosta että _kaikki_ saisivat jotain vaan että vain heidän käyttäjänsä saisi jotain. Useinkaan se ei ole edes mitään sellaista mitä kannattaisi ottaa tai mitä muut ei jo voisi saada upstreamista eikä canonicalilta.

Jospa standardinomaisuus onkin ongelmana. Jos jokin ei toimi käyttäjien mielestä, siinä on selvästi jotain vikaa.

Eikös siinä kaaviossasi ollut, että Canonicalilta on ainakin kuvaketeema tullut Gnomeen. Ja kuten sanottu, kyse on nyt siitä, että mihin rajattuja resursseja ohjataan.

Jos haluaa toimia käyttäjän etujen mukaisesti. Toimitaan lähellä upstreamia. Toimitaan upstreamin kanssa yhdessä.

Silloin yksiselitteisesti toimitaan käyttäjän lähellä. Siitä ei pääse  mihinkään. Se mitä nyt ehdotat on sitä, mitä suuret firmat tuppaavat tekemään. Tuotteet menevät kaupaksi hyvien myyntimiesten ja myyjäliikkeiden asiakaspalvelun takia. Kuvittele asiaa niin, että Canonical on myyntiorganisaatio, joka kauppaa tuotetta asiakkaille ja muokkaa sitä asiakkaille sopiviksi, samalla kun taustalla toimiva organisaatio keskittyy tehokkuuteen, laatuun ja tuotantoprosesseihin. Upstream saattaisi toimia asiakkaan kannalta hyvin, jos sen lähtökohtana olisi ainoastaan asiakas.

Tuodaan uusi koodi upstreamiin ja käytetään sitten sitäkin itse. Canonical ei ole käyttäjäystävällinen, se vain markkinoi itsensä sellaisena ja moni uskoo siihen valheeseen. Canonical ottaa kunniaa niistä kehityksistä mitä mm. RH tuo ja joista ubuntukäyttäjät hyötyy enemmän kuin Canonicalin saavutuksista.

No mitä jos uusi koodi ei sovikaan upstreamille? Meillä on parempi idea.

Eiköhän ihan distrosta riippumatta jokaisen distron käyttäjä hyödy Red Hatin kehityksestä enemmän kuin muiden distrojen julkaisijoiden kehityksestä.

Canonical on vain jakelija, se ei kehitä mitään merkittäviä ominaisuuksia mitä käyttäjät haluaisi tai tarvitsisi. Suurempaa työtä tekee RH jota Canonical hyödyntää ja esittelee ne siten että ubuntu käyttäjät kuvittelee että canonical tarjoaa kaiken eikä canonical edes yritä korjata tilannetta ja nyt ollaan siinä hulabaloossa taas siitä syystä.

Eipä se paljoa tee. Canonical keskittyy tekemään distroa, joka olisi mahdollisimman helppo saada mahdollisimman monen käyttäjän tietokoneeseen.

Ja siis Canonicalhan tarjoaakin kaiken Ubuntu-käyttäjille. Asiahan ei eroa esim. Philipsistä tai Wurthistä, jotka toimivat pakkaajina muiden valmistamille tavaroille, mutta asiakkaille nämä toimivat tavaran toimittajina.

Ubuntu ei ole tehnyt mitään uusia käyttäjiä. Linuxin jakelijat on kaikki sen tehneet.

Kuten Canonical?

Kaikki kehittää jollain tavalla (jotkut vähemmän ja jotkut enemmän) softia niin että ne paranee. Ubuntussa ei ole mitään sellaista merkittävää mitä ei muissa olisi. Vain markkinointi ja yhteisön fanaattisuus kehua vain ubuntua luullen sen tarjoavan kaiken kun sen tekee koko yhteisö ja Ubuntu on vain marginaalinen tekijä vaikka mediaseksikkäin. Se kellä on suurin markkinointi voittaa paremman tai yhtä hyvän tuotteen. Canonical varastaa muiden käyttäjät. Muut suuret distrot joutuu rahoittamaan itse itsensä. Mark tunkee miljoonia omasta takataskustaan ilman että Canonical joutuu edes tienaamaan niitä rahoja että se voisi hankkia laadulla käyttäjiä.

Mikähän tässä nyt oikein on kantavana ajatuksena? Luulet ilmeisesti, että rahan kaataminen hornan tuuttiin on hauskaa touhua? Eiköhän tarkoitus ole kääntää toiminta kuitenkin voitolliseksi, ja jokainen yritys on joutunut joka tapauksessa tuottamaan tappiota ensialkuun. Eipä tainnut Red Hat olla sen enempää kultakaivos 90-luvun alussa, kuin mitä Canonical on tänä päivänä.

Huvittavaa koko "ne ei kehitä" -argumentissa tämän suhteen on se, että ensimmäisenä vaaditaan kaatamaan lisää rahaa ja toisena valitetaan siitä, että näin tapahtuu. Entäs jos jonain päivänä tapahtuu niin, että Canonical tuottaa rahaa ja näistä tuotoista ohjataan resursseja Linuxin kehittämiseen?

Tilanne on se että sinä valmistat puulusikoita. Kaadat puut omasta pienestä metsästä, sahaat ne itse, veistät ne itse ja myyt ne itse. Yksin sinulla ei ole aikaa niin paljoa ja hinnan joudut laittamaan sellaiseksi että se korvaa sinun aikasi ja materiaalit. Hinnan pitäisi olla sopiva suhteessa siihen että saat menot kustanettua ja pientä voittoa että voit jatkaa.
Naapurisi voitti lotossa. Se palkkaa 10 tyyppiä ja ostaa hehtaareittain metsää. Hankkii koneet ja alkaa tuottamaan puulusikoita ja puulautasia. Se pistää hinnan matalammaksi kuin mitä sulla on. Vetää kaikki asiakkaat sinulta kun mainostaa itseään radiossa, televisiossa ja paikallislehdessä kun et kykene kilpailemaan kun sulla ei ole satoja tuhansia ylimääräistä pistettävänä markkinointiin.

Tai sitten se naapuri ottaa sinut puulusikkatoimittajaksi, josta naapuri on riippuvainen. Analogiasi ei nyt oikein toimi. Mitäs kun alalla toimii puulusikkajättiläinen, jonka puulusikoita myydään joka kaupassa, ja sinulla on hankaluuksia ostaa ruokaa niin, että kyseisen jättiläisen puulusikoita ei tule mukana.

Canonical oli tuo naapurisi. Canonical on TAPPIOLLINEN yritys (niiden tietojen mukaan mitä viimeksi kerrottu) ja sen pitäisi kadota markkinoilta pois! Se vääristää markkinat! Se on epäreilu muita alan toimijoita vastaan! Mark tulee ja lyö miljoonia omaa rahaa että saa vain käyttäjiä markkinoinnilla kun ubuntussa ei ole mitään sellaista erikoisuutta mitä ei muissa distroissa olisi. Muut maksulliset distrot taas ovat riippuvaisia omista asiakkaistaan. Ja niillä lähtee menemää huonommin kun Canonical vetää käyttäjät itselleen. Vaikka muut kehittää koodia mitä Ubuntussa käytetään ja Canonical ei pistä takaisin. Niin muut eivät saa käyttäjiä vaan vain Canonical kun sillä on miljoonia pistää markkinointiin. Muut tekee työn, Ubuntu kerää käyttäjät. Onko se niin reilua ja oikein?

Tietääkseni eräs nimeltämainitsematon ikkunabisnestä pyörittävä puulaaki tekee 15 miljardia US dollaria voittoa vuodessa, joille markkinoille ei pääsääntöisesti kiilata ainakaan voittoa tekemällä.

Mitäpä jos esitänkin sellaisen hullun idean, että Ubuntun tarkoitus ei ole viedä muiden Linuxien käyttäjiä, vaan kiilata nimenomaan juuri tuolle em. markkinoille. Linux on hyvissä asemissa niin palvelimissa kuin mobiililaitteissakin ja toimistoissakin Linux on yleistynyt, mutta kotitietokoneissa osuus lähinnä marginaalinen. Tämän marginaalin tavoittelu on lähinnä typeryyttä silloin kun todelliset markkinat ovat paljon suuremmat.

Hah. Puhut että huono tuote (verrattuna kilpailijoihin tekniikaltaan ja toiminnallisuudeltaan) ei mene kaupaksi ja puhut windowsista. Katso Windows 7 myyntilukuja. Katso MS taktiikoita miten se hankki monopolin ja miten se ylläpiti määräävää markkinaasemaa ja kuinka se ohjasi markkinoita niin että se jäi lepäämään kuvitellen että kukaan ei uhkaa. Windowsin suosio johtuu aivan kaikesta muusta kuin tuotteen laadusta. Muistatko edes miten xbox tuli markkinoille? Se ei olisi ikinä päässyt markkinoille jos ei valmistaja olisi microsoft. PS3 ei olisi koskaan pysynyt markkinoilla jos ei olisi ollut Sony.

Hyvinhän se menee tietokonevalmistajille kaupaksi. Kuluttajan ensijaisena valintana en uskoisi Windowsin olevan jos alalla vallitsisi terve kilpailu. Tosin silloin Windows saattaisi olla parempi käyttöjärjestelmä.

Tilannehan on se, että Windows on tietokonevalmistajille hyvä valinta, koska Microsoft vastaa käyttöjärjestelmän tuotetuesta, firman rahavarat varmistavat, että tukea tulee riittämään, koneiden "vanhentuessa" niistä tulee hitaita jolloin asiakas ostaa uuden... Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle.

Linuxien tapauksessa taas pelkona on, että huonosti tuottavat firmat kaatuvat ja vastuu käyttöjärjestelmästä jää tietokonevalmistajalle. Jos tämä tapahtuu parin miljoonan koneen kanssa, ei konkurssi välttämättä ole kaukana.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Kunnollinen tullimies - 31.07.10 - klo:16.02
Ensimmäinen XBox oli täysin tappiollinen. Mutta MS on miljardeja käytettävissä markkinointiin ja konsoleiden valmistukseen ja myydä niitä tappiolla etä se saa vain käyttäjiä. Kaikki muut alko kärsimään siinä.
360 on eka konsoli mikä on MSlle voitollinen (sekin kuulemma vähän vain kun voitot tulee peleistä) ja siihen asti kaikki oli kustannettu myymällä windowsia ja officea. MS pelikonsoli oli niin huono että se ei olisi pärjännyt markkinoilla mutta kun on rahaa millä mätätä niin huononkin konsolin saa markkinoille. Kun on käyttäjämäärää on siten suurempi markkinointi ja surkeaakin tuotetta voi myydä.

Se on edelleen tappiollinen. Eivät ne vielä ole omilleen päässeet. Puhumattakaan investoinnista, joka kului Xboxiin alunperin.

Tiedätkö miksi ihmiset laitetta ovat ostaneet? Pelien vuoksi. Niiden pelien, mitä nämä haluavat pelata. Itse konsolin arvo ilman pelejä on pyöreät nolla.

Sony taas on myynyt PS3 konsolia tappiolla kaiken aikaa. Ihan vain tuloillaan mitä se saa televisoista, musiikista ja kodinkoneista.

PS3 onkin kaikkien aikojen eniten rahaa hukannut pelikonsoli.

Noilla kahdella ylläolevalla esitit ongelman noiden kahden yhtiön strategioissa. Samalla myös esitit sen miksi ne ovat vielä pystyssä, vaikka rahaa on hukkunut niin paljon. Tästä samasta syystä Red Hat pystyy kehittämään Linuxia, vaikka sen kehittäminen pelkkiä tuottaa kuluja. Mutta RH investoi kehittämiseen siksi, että RH on riippuvainen Linuxista.

Nintendo on ainoa joka on voinut tehdä pelikonsolin joka tuottaa rahaa ja myy itse itseään. Sillä on takanaan  suuri vanha brandi ja innovaatiivinen liikeohjain. Vaikka pelit oli surkeita. Mutta markkinointi veti kotiin.

Paitsi, että Nintendo heitti brändin mäkeen Wiin julkaisussa. Erikoinen ratkaisu ottaen huomioon Nintendo DS:n menestyksen. Brändi ei kuitenkaan ole auttanut NES:in jälkeen vaikka NES muodostikin kyseisen brändin, jonka jälkeen Nintendon konsolimyynnit ovat menneet vain alamäkeen.

Kukaanhan ei estänyt Sonya ja Microsoftia tekemästä konsolia, jota myytäisiin voitolla. Kyllä tämän olisi kuka tahansa muukin voinut tehdä. Esimerkiki Zeebo tekee näin ja se firma mikä Megadrivea valmistaa nykyään.

Tiedätkös, että pelit ovat ainoa syy Wiin ostoon, kuten muidenkin konsoleiden, joten pelit eivät yksinkertaisesti voi olla huonoja. Ne eivät ehkä ole sinun makuusi, mutta kahdeksisenkymmentä miljoonaa konsolin ostajaa ovat kanssasi eri mieltä.

Siihen nähden kuinka paljon nämä suuret pelijulkaisijat ovat markkinoineet "blockbuster" pelejään, Wiin suosion tuskin voidaan kuvitella johtuvan markkinoinnista, sillä investoinnit markkinoitiin on kohdistettu lähinnä kilpailijoille.

Jos nyt itse perustaisit pelikonsolifirman. Et saisi varmaa edes paria tuhatta myytyä ennen kuin olisit konkurssissa. Jos tilanne olisi se että sulla olisi pankkitilillä 5 miljardia niin tilanne olisi aivan eri. Ei olisi järin suurta merkitystä onko se konsoli hyvä vai huono. Aina saisit tarpeeksi hyvät markkinat.

Puolet summasta menee laitteen kehitykseen jo kättelyssä. Siihen nähden, että Microsoft hukkasi Xboxiin sen 5 miljardia USD, kertoo lähinnä siitä, että viisi miljardia ei takaa "tarpeeksi hyviä markkinoita". Voiton tekeminen vaatii paljon muutakin kuin investoitavaa rahaa.

Ihan sama käyttis se ilmaiseksi jaettavissa distroissa on kuin supertietokoneissa tai muissa kriittisissä palvelimissa. Ei se tukipalvelu muuta sitä käyttistä mihinkään toiseen. Teknine tuki saadaa myytyä ihan miten vain haluaa. Jos haluaa helpottaa itseää nii hidastaa sitte julkaisutahtia kuinka usein pistetää uutta koodia käyttäjille. Jos pystyy niin huolehtii että kaikilla on uusi versio ja hallinta on lähes yhtä helppoa kuin mikään ei muuttuisi.

Ja Red Hat tekee rahaa sillä ilmaiseksi jaettavilla distroilla vai teknistä tukea myymällä?

Tuo on ihan työsopimuksesta kiinni. Tekemäsi työ työnantajalle on työnantajan. Mutta usein työsopimuksissa erotellaa että saat tehdä myös omia asioita työaikana ilman että se siirtyy työnantajan omistukseen.

Usein? Usein työsopimuksissa mainitaan, että vapaa-aikanasi tekemäsi työ kuuluu sekin työnantajalle. Ainakin jos työskentelet tuotekehityksessä. Tämän lisäksi on vielä kilpailukielto- ja vaitiolovelvollisuus sopimukset kaupan päälle.

Avoimen lähdekoodin kehityksessä on sellainen sopimusykälä, että tekemäsi työ on kaikkien hyödynnettävissä. Mutta vaikka kehittäisit avointa lähdekoodia, voit tehdä myös omia suljetun koodin projektejasi.

Työnantaja ei joudu maksamaa palkkaa vain siitä että teet jotain. Siihen riittää jo pelkästää se että olet työnantajan käytettävissä. Eli voisit vaikka kahdeksan tuntia istua persiillä toimistolla odottaen joidenkin muiden tekevän ensin oman osuuden ja palkka joudutaan siitä maksamaan. Samaan aikaan voit vaikka kirjottaa omia softia ja työnantaja ei saa niihin mitään oikeutta. Kyse on työehtosopimuksesta ja jotkut yrittää vääntää sitä että kaikki mitä teet on yrityksen. Eli et voi vaikka FOSS koodia koodata kun joudut odottamaa muita kun se on yrityksen omaisuutta. Tai et voi vaikka piirtää puhelimeen puhuessa paperille jotain hahmotelmaa kuvasta jonka tekisit kotona valmiiksi ja myisit kun se on yrityksen omaisuutta. Kaikki on kiinni työehtosopimuksista.

Näinhän se on avoimen lähdekoodin kehityksessäkin. Kaikki on kiinni sopimuksesta.

Menee lopulta mutta kun siihen voi kulua jopa kuukausia kun byrokratia iskee väliin kun jokainen distron tekijä joutuu tarkistamaa omassa aikataulussaan että onko vika heillä vai ei. Jos vika löytyy että raportti on validi. Tarkistavat sen ensin siihen koodiin mistä ottivat eli debianiin. Jos vika on debianilla niin sitten pistävät joko sinne ilmoituksen tai kuten joskus harvoin, kirjottavat patchin. Jotkut jaksaa vielä tarkistaa upstreamista vian ohittaen debianin ja pistää vikaraportin sinne tai patchin sinne (todella harvoin. Ubuntu kun ei ole upstream ystävällinen). Ja usein distro ei kykene tekemää korjausta kun upstreamissa ollaan jo ihan eri tilanteessa ja tällöin distron tekijä onkin ongelmissa. Mitä enemän niillä on omia patcheja ja koodia niin sen vaikeammaksi se ylläpito tulee. Tän vuoksi GIT onkin aivan mahtava kun kaikki koodi pidetää upstreamissa. Jokainen distro saa oman haaran ja kaikki kehitys tapahtuu todella helposti. Aivan eri luokkaa koko kehityksen helppus kuin jossain canonicalin systeemeissä.

Niin. Käyttäjäystävällisyydestähän olen kirjoittanutkin. Upstream puolestaan on kehittäjäystävällisyyttä. Jos otetaan nyt oikein ääriesimerkki, niin jokainenhan voi kirjoittaa omat koodinsa kernelistä lähtien, niin tulee sitten mieleinen käyttöjärjestelmä, ja ainostaan itse kun käyttää, niin saa varmasti tehtyä korjaukset ihan pohjalta asti.

Byrokratiaa joka hidastaa asiakkaan saamia etuja ja hidastaa koko kehityspolkua kun aina upstreamista käyttäjään asti joudutaa käymään läpi. Vain koska jotkut haluaa väännellä omia patcheja koodiin mitä ei upstreamissa ole. Canonical ei nopeuta mitenkää käyttäjän toimia. RH taas nopeuttaa kun se tekee muutokset suoraan upstreamin kanssa ja siitä hyötyy Ubuntulaisetkin enemmän kuin mitä Canonical tekee ikinä. Jos ubuntulainen haluaa jotain ominaisuutta. Toteutuu se varmemmin ja nopeammin kun tekeekin ideasta toiveen RH (tai vaikka Fedoralle) kuin että pistää sitä canonicalille.

Asiakkaan saamat edut on yhtä kuin asiakkaan saama palvelu. Canonicalin painopiste ei mitä ilmeisemminkään ole kehityksessä, vaan asiakkaassa. Tärkeämpää rajatuilla resursseilla on saada käyttöjärjestelmää asiakkaan tietokoneeseen kuin osallistua kehitystyöhön, jota tehdään joka tapauksessa, oli Canonical olemassa tai ei.

Ubuntu ei todellakaa ole ainoa. Löytyy opensuse, mandriva, fedora (sitä sekin on vaikka harva nyt voisi uskoo), archlinux. Löytyy varmaa 20 muuta distroa jotka on ilmaisia ja nimenomaan omille käyttäjille suunnattu ja joiden kautta pistetään patcheja ja ideoita. Ubuntu ei ole mikään erikoinen ja ainutlaatuinen kuin mediaseksikkyydessä omalla teemallaan ja sitä ylläpitää ubuntu fanit eri foorumeilla. Jos asiakaslähtöisyyttä on kehittää kuvaketeemaa tai gnomen laskinta niin on aika matalalla kyllä sekin taso :D

Tässähän se ongelman ydin onkin.

Ubuntu taitaapi olla ihmeellinen ja erikoinen siinä mielessä, että se yrittää olla suunnattu UUSILLE käyttäjille.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: mrl586 - 31.07.10 - klo:18.47
Ensimmäinen XBox oli täysin tappiollinen. Mutta MS on miljardeja käytettävissä markkinointiin ja konsoleiden valmistukseen ja myydä niitä tappiolla etä se saa vain käyttäjiä. Kaikki muut alko kärsimään siinä.
Se on edelleen tappiollinen. Eivät ne vielä ole omilleen päässeet. Puhumattakaan investoinnista, joka kului Xboxiin alunperin. Tiedätkö miksi ihmiset laitetta ovat ostaneet? Pelien vuoksi. Niiden pelien, mitä nämä haluavat pelata. Itse konsolin arvo ilman pelejä on pyöreät nolla.
En allekirjoita tätä väitettä, sillä en käytä omistamaani XBoxia pelaamiseen, vaan käytän sitä palvelimena.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Kunnollinen tullimies - 31.07.10 - klo:22.03
Ensimmäinen XBox oli täysin tappiollinen. Mutta MS on miljardeja käytettävissä markkinointiin ja konsoleiden valmistukseen ja myydä niitä tappiolla etä se saa vain käyttäjiä. Kaikki muut alko kärsimään siinä.
Se on edelleen tappiollinen. Eivät ne vielä ole omilleen päässeet. Puhumattakaan investoinnista, joka kului Xboxiin alunperin. Tiedätkö miksi ihmiset laitetta ovat ostaneet? Pelien vuoksi. Niiden pelien, mitä nämä haluavat pelata. Itse konsolin arvo ilman pelejä on pyöreät nolla.
En allekirjoita tätä väitettä, sillä en käytä omistamaani XBoxia pelaamiseen, vaan käytän sitä palvelimena.

Viittasin 360:aan. Xboxia ostettiinkin jonkin verran halpispalvelimeksi, mutta senkin tapauksessa pelit olivat ihmisille pääasiallinen syy ostaa laitetta.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Fri13 - 01.08.10 - klo:21.17
Lainaus
Ja Red Hat ei tietenkään ole kuin vasta kymmenen vuotta pidempään ollut kuvioissa mukana, ja yritys on kymmenen kertaa suurempi. Tämän lisäksi firma tekee voittoa ja tulot ovat pitkälti riippuvaisia avoimen lähdekoodin kehityksestä. Toisekseen, eiköhän Red Hat ole keskittynyt eniten siihen osa-alueeseen mikä sitä itseään hyödyttää eniten.

Ei ole merkitystä. Canonicalilla on Mark joka pystyy pistämään miljoonia täysin tappiolliseen (huom, tarkkoja tietoja ei ole!) yritykseen joka muuten katoaisi heti markkinoilta. Toisin kuin RedHat joka on onnistunut palvelemaan asiakkaitaan ja pitämään itsensä voitollisena ilman että yritys olisi tappiollinen ja jonkun pitäisi syytää miljoonia sen tekohengitykseen.

Lainaus
Eli toisin sanoen, perustuuko Ubuntun suosio siihen, että Canonical on panostanut Ubuntun saamiseksi kuluttajien käsiin, vai perustuuko Ubuntun suosio siihen, että mitenkään muuten ei olisi voinut tapahtua.

Ekaan. Mark pisti varmaa miljoonan Ubuntu CD levyjen jakeluun ympärimaailmaa ilmaiseksi. Ilman postikuluja ja muita. Siihen asti ja tänääkin pitää joko ostaa, ladata netistä tai kopioida. Kun yksi tarjosi kalliin postituksen ja painatuksen ilmaiseksi ympärimaailmaa, menestyy se paremmin kuin maksaa 5 euron hinnalla pelkät levyt kaupasta pahvikuorissa.

Ubuntu on myöskin tullut juuri siihen aikaan ulos kun Gnome ja muut oli saanut asiat kuntoon. Asennusohjelmat oli helppoja ja sovellusohjelmia löyty jolla pärjäsi. Hyvä mainostus ilmaisesta jakelusta, kuuluisalta avaruudessa käyneeltä miljonääriltä ja homma hoitu ihan sillä.

Lainaus
Nyt jää jäljelle enää se suuri kysymys: Mikä on avoimen lähdekoodin tarkoitus. Mentaliteetti yhteisön keskuudessa näyttäisi olevan, saa korjata jos olen väärässä, se, että avointa lähdekoodia kehitetään kehittäjältä kehittäjälle, kun Shuttleworth puolestaan näyttäisi olevan sitä mieltä, että sitä olisi kehitettävä mahdollisimman monen ihmisen hyödynnettäväksi.

Näköjää ubuntulaiset näkee että se on koodarilta koodarille. Mutta epäonnistuu että silloinkoin tarkoitetaa että se on koodarilta jokaiselle loppukäyttäjälle. Jokaine loppukäyttäjä on ohjelman kehittäjä vaikka ei osaisi koodata pätkääkään. Riittää että osaa muodostaa mielipiteen ohjelmiston heikkouksista, uusista ideoista ja raportoida ne kehittäjille. Muutenkin avoimen koodin tarkoitus on auttaa kaikkia tietotekniikan käyttäjiä ja etenkin sen koodin käyttäjiä että eivät ole lukittautuneet yhteen toimijaan (propietar)

Lainaus
Hienoa, että ymmärrät tämän asian. Avoimen lähdekoodin elinehto on kuin onkin, että sillä pystytään tekemään rahaa. Tämän vuoksi ensisijaisen tärkeää avoimen lähdekoodin yrityksille onkin ensin panostaa kassavirran luomiseen. Vasta kun toiminta on saatu vakaalle pohjalle, voidaan siirtää resursseja muihin toimintoihin.

Harmi että epäonnistut tajuamasta miksi Canonical vie kaikkea kehitystä taaksepäin.
Muut ovat ansainneet asemansa, ne pärjää myymällä ja kehittämällä distrojaan yhteistyössä. Kellään ei ole takana miestä joka syytäisi miljoonia täysin tappiolliseen yritykseen. Mandrivakin on kaksi kertaa noussut kriittisestä tilasta ja onnistunut tuomaan voittoa.

Markin ylläpitämä Canonical on epäreilu muita kohtaan. Se ei ole etu kellekkään jos Ubuntu saa enemmän käyttäjiä kuin muut. En tosin usko että sitä tajuat.

Lainaus
Ubuntu tietääkseni on upstreamista riippuvainen siinä missä muutkin, ja tästähän se Canonicalista valittaminen kumpuaa.

On se riippuvainen mutta kysymys on mitä se antaa takaisin ja ennen kaikkee miten se muuttaa koodia tai mitä se lisää ennen kuin se jakaa sen muille. Miten helposti pystyy distron käyttäjä vaihtaa toiseen ilman että menee asetukset uusiksi tai ei ole saatavilla jotain ominaisuuksia sovelluksiin mitä käyttävät jotka canonical on patchannut. Tai että ovatko patchanneet niin että siihen koodiin ei voida tehdä muutoksia kun se ei olisi enää upstream ystävällinen.

Nyt valitetaa siitä että canonical väittää että se on tuonut linuxin uusille käyttäjille ja se on johtava kehittäjä vaikka se ei tuo mitään (vai väitätkö että kuvaketeema ja laskin on ne merkittävät asiat?) yhteisölle tai käyttäjilleen siitä vastineeksi että väittää olevansa ykkönen ja sen fanit väittää sen olevan se uusien käyttäjien suurin välittäjä.

Lainaus
Hyödynnettävää oli 90-luvun alkupuolella paljon vähemmän. Kuitenkin, tässä on nyt kyse samasta asiasta sikäli, että samaan lopputulokseen on tarkoitus pyrkiä. Investointien painopiste vain eri paikassa.

Ei ollut valmista hyödynnettävää vaan piti tehdä itse. Ja tällä hetkellä kaikki hyödyntää toistensa työtä mutta vain hyvin harva uskaltaisi tehdä yhtä paksun väitteen kuin canonical että ne on muka se käyttäjien etuja ajavata taho ja vastaavat siitä että käyttäjiä kuunnellaan kun sitä tekee ihan muut. Canonical puhuu mutta sillä ei ole muuta kuin sanoja, ei koodia.

"Eroaa. Ubuntussa on keskitytty nimenomaan käyttöjärjestelmän saamiseksi ihmisten tietokoneisiin."

Ja miten se eroaa muista? Ei mitenkää. Jos et nyt tarkota ainoastaa sitä että se on mediaseksikkäin niin ei ole mitää mikä tekisi sen tuollaiseksi. Vuosia aikaisemmin ollut todella helppoja asennuksia. Helppoja tapoja saada koneet ja myyty jopa koneita niillä distroilla. Avustettu, kehitetty ja kuunneltu käyttäjiä. Panostettu käyttäjien tarpeisiin ja tehty yhteistyötä OEM valmistajien kanssa.
Olisiki hauska tietää mitä Ubuntussa on sellaista että Linux saadaa ihmisten tietokoneisiin mitä ei muissa distroissa ole?

Lainaus
Bill Gates kiittää ja kumartaa.

Bill ja Melinda gates säätiö on bisnesyritys jonka melkein puolet varoista menee luonnon tuhoamiseen, sairauksien levittämiseen tai kaikkeen muuhun joka on päinvastaista touhua mitä säätiön väitetään tekevän. Ja arvaas mitkä verohelpotukset saa niistä rahoista x)

Lainaus
Sehän on noin 7 prosentin markkinaosuus siis. Hieno homma Debianille. Tähän muut Linuxit ja BSD, niin pääsemme varmaankin reilusti yli kymmenen prosentin.

Linuxilla on jo varmana 10-15% markkinaosuus. Ei siinä eri distroja kannata alkaa erittelee kun yhdestä käyttiksestä kyse.

Lainaus
Käyttäjien haaliminen ON tärkeää. Hieman kärjistäen: mitä jos Linuxilla ei olisi ainuttakaan käyttäjää?

Pitäisikö sillä olla enemmän käyttäjiä että sä sitä käyttäisit? Ei kyse ole mistää markkinaosuuksista vaan siitä että saadaa toimivaa softaa joka ei sido käyttäjiään. Ubuntullekkin se on melko sama onko siinä Linux vai ei. Linux voidaan vaihtaa toiseen käyttikseen siinä. Ubuntulainen ei edes huomaisi eroa jos käyttis vaihtuisi.

Lainaus
Mistäs lähtien Linux on ollut käyttöjärjestelmä? Tietääkseni eri distrot ovat nimenomaan niitä käyttöjärjestelmiä ja Linux on se ydin jolle KO käyttöjärjestelmät pohjautuvat.

Siitä lähtien kun linus kirjoitti linuxiin käyttiksen toiminnallisuudet. 0.01 versiosta lähtien siis. Distro ei ole mikää synonyymi käyttikselle. Linux ydin on käyttöjärjestelmä. Mutta et taida tietää käyttiksien historiaa ja tekniikkaa miten ne toimivat ja miten ne rakentuvat.

Lainaus
Varastamaan avointa koodia? Anteeksi, mutta nyt kyllä tunnut kirjoittavan aivan höpöjä.

Et ole koskaa kuullut että koodia varastetaan? Avoimen koodin varastamista on se että se otetaan, tehdään muutoksia eikä kerrota että laite joka toimii sillä koodilla on avoimen koodin varaan rakennettu ja rikkovat lisenssiä. Älä edes väitä että et ole kuullut avoimen koodin varastamisesta kun eilen haastettiin neljätoista maailman suurimpia mediayrityksiä oikeuteen. Nimiä on kuten samsung, sony ja monia muita.

Lainaus
Tiedätkös, nyt tuossa "jokainen jakelija samalla viivalla" ongelmana on se, että tämä edellyttäisi jokaisen jakelijan pomppimaan aina uusien ideoitten mukaan. Toisaalta, tässä nyt samalla väität, että eri distroja ei pitäisi lainkaan olla olemassa.

En mitää tuollaista väität. Jokainen distron pitäisi panostaa upstreamiin. Se ei tarkoita että sitä koodia ei voida personalisoida tai sitä tapaa miten sitä hyödynnetään. Väitä itse että ei pitäisi olla kuin yksi systeemi, minä vastustan sitä koska useampi distro on linuxin vahvuus.

Lainaus
Pelottavaa. Jopa Microsoftilla ymmärretään ero näiden tärkeydessä.

http://news.cnet.com/Torvalds-attacks-IT-industry-security-circus/2100-1007_3-6243900.html

Et ole koskaa siis ajatellutkaan että bugi on bugi vaikka mikä olisi. Turha sitä on alkaa mainostamaa sitä tietoturvareikää tai keskittyä vain niihin. Tärkeää on saada kaikki bugit korjattua. Ehket tajua sitä.


Lainaus
Kyse on siitä, että mihin niitä resursseja oikein ohjataan. Tappiollisessa toiminnassa oikea suunta on se, missä yritys saadaan käännettyä voitolliseksi.

Älä puhu nyt yrityksen johtamisesta vaan siitä miten canonical ei tee yhteistyötä upstreamin kanssa vaikka väittää olevansa edelläkävijä ja muut väittää sen olevan keskittynyt käyttäjien tarpeisiin. Todisteet kertoo että RH on se joka kuuntelee käyttäjiä ja panostaa niiden vaatimien asioiden kehittämiseen siten että koko yhteisö hyötyy siitä.

Lainaus
Niin. Samahan se on, että missä kohtaa niitä raportteja luetaan, jos aikaa tähän kuluu kuitenkin saman verran. Samalla tulet esittäneeksi, että Canonicalin pitäisi dumpata upstreamiin omat buginsa. Kuulkaas, poijjaat, korjatkaapas kerneliin tämä koodi, kun se ei toimi kunnolla meidän kirjoittaman softan kanssa.

Ei ole sama missä kohtaa. Turha tehdä turhaa työtä (päällekkäistä työtä). Aikaa kuluu paljon enemmän. Oletko kuullut miestyötunneista tai miestyövuosista? Jos sulla on yksi työntekijä niin se ehtii tekemään X määrän tunteja viikossa. Jos sulla on kaksi työntekijää niin ne tekee 2*X tuntia töitä vaikka viikon tuntimäärä ei ole muuttunut. Pistä 50 työntekijää ja alat saamaa vielä enemmä tuloksia. Jos nyt niistä 49 tekee saman työn minkä yksi tekee mutta uusiksi vain niin menee 49 vuotta hukkaan yhden vuoden aikana.
Ja mitää tuollaista en esitä. Jos nyt lukisit mitä kirjotin niin voisit tajuta mutta en usko.

Lainaus
Sitä korjausta odotellessa on käyttäjä saattanut marssia tietokonekaupoille ja ostaa vaikkapa Windowsin.

No mitä tekee käyttäjä joka odottaa että canonical tekisi jotain mitä se ei voi tehdä kun käyttäjän pitäisi kertoa ongelmat upstreamiin?

Lainaus
Ja siis korjauksen saadakseen pitää miellyttää kehittäjää? Vai mikä pointti tuossa oikein oli. Ei  mitä puhetta. Tuot kyllä tehokkaasti esille vapaaehtoisvoimin tuotetun avoimen lähdekoodin ongelmia.

Totta hitossa pitää miellyttää. Ei auta että menet suoraan huutaan päin naamaa että korjaa tai lisää jokin toiminnallisuus! Sun pitää olla ystävällinen kehittäjille ja pistää tarkat bugiraportit että ne pystyy korjaamaan. Perustella sun parannusehdotus että miksi se olisi tarpeen. Ne kehittäjät ei ole mitää työntekijöitä joille voit vain heittää memon käskynä ja sanoa että siinä on aikataulu. Tähänki asti vapaaehtoiset tekee suurinta osaa avoimesta koodista eikä yritykset. Maksamalla työnteosta ei luova työ (mitä koodaus on) nopeudu vaan päin vastoin hidastuu.

Lainaus
Ja sen takia distron julkaisijan pitäisikin korjata omat ongelmansa ihan itse.

Hyvä alat tajuamaan mitä kirjotin.

Lainaus
Entäs jos upstream ei ole käyttäjäystävällinen? Juurihan tuossa aiemmin mainitsit, että kehittäjiä pitää miellyttää. Tämä on kaukana siitä käyttäjäystävällisyydestä.

Juuri se onkin se avoimen koodin suurin hyöty. Et ole lukittu siihen yhteen kehittäjään ja voit tarvittaessa tehdä muutoksen itse jos haluat tai palkata jonkun tekemään sen. Johan tämän jo selitin. Mutta upstream on käyttäjälle ystävällinen jos sitä kohtaa on ystävällinen ja selittää. Patcheja ottetaa mielellää vastaan kunhan ne on tarpeeksi hyvin tehty.

Lainaus
Tätähän tässä olen eilisestä lähtien kirjoitellut. Jospa se distron julkaisija ihan itse korjaisi nämä oman distronsa ongelmat, eikä dumppaisi niitä upstreamiin. Vai onko upstreamin tarkoituksena korjata nämä distrokohtaiset kirjasto- ja sovellusongelmatkin? Sehän se vasta hankalaa olisikin.

Jokainen distro korjaa omat aiheuttamansa ongelmat. Niitä muodostuu helpommi mitä vähemmä halutaa olla upstreamin kanssa yhteistyössä. Paketointivirheet on usein distron omia, joskus paljastuu että vika onkin upstreamissa. Mutta koodia ei kannattaisi paljoa muuttaa jos ei ole valmis ylläpitämää sitä muutosta ja vastaamaa sen virheistä ja käyttäjilleen tuomista ongelmista.

Lainaus
Meillä nyt on kaksi vastakohtaa tässä kyseessä: upstreamystävällisyys ja käyttäjäystävällisyys. Siinä aloitusviestin videossa fläppitaululle tuotiin esiin upstreamprosessin ongelma. Eli korjaukset tehdään kehittäjärajapinnassa käyttäjärajapinnan sijasta. Tästä oli kyse siinä esittämässäni autoesimerkissä.

Upstream ystävällisyyden tekee distron kehittäjät. Pistämällä patchit upstreamiin ja toimimalla upstreamin kanssa yhteistyössä. Jos lokalisoit jotain niin pistä tekemäsi työ upstreamiin äläkä pidä omaa lokalisointia kun se tuottaa heti tuplatyön eli turhaa.

Kun korjaus tehdään upstreamissa, se tulee kaikille downstreamiin korjatuksi ja siten jokainen softan käyttäjä saa korjauksen. Jos korjaus tehdään vain distron osalta, jää kaikki downstreamit saamatta sitä korjausta ja jokainen voi joutua tekemään itse omat erilaiset korjaukset. Muodostuu turhaa työtä jotka aiheuttaa yhteensopimattomuuksia. Kun korjaus tehdään upstreamiin niin se on kaikilla ja se tarkoittaa myös jokaista käyttäjää oli se uusi tai vanha, koodari tai mummo.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Fri13 - 01.08.10 - klo:21.18

Lainaus
Tottakai upstreamprosessilla varmistetaan laatu yhteensopivuudessa ja koodin toiminnallisuudessa, mutta asiakaspalvelun kannalta kyse on huonosta vaihtoehdosta.

Se on paras vaihtoehto. Autat jokaista sen koodin käyttäjää että kellään ei ole sitä ongelmaa käytti ne mitä tahansa distroa. Et vain auta omia distron käyttäjiä sen softan käyttäjiä koko maailmassa. Canonical ei pistä korjauksia upstreamiin joten se ei edesauta muita distroja, sen softan käyttäjiä.
Jos on epäitsekäs niin sitä kehittää upstreamissa muiden kanssa kun takaisin maksuna siitäkin että saa jo muilta sen koodin.

Lainaus
Jospa standardinomaisuus onkin ongelmana. Jos jokin ei toimi käyttäjien mielestä, siinä on selvästi jotain vikaa.

No sitten kannattaisi kertoa se upstreamiin eikä sinne jollekkin yhdelle taholle. Jos jokin ei toimi niin siitä pitää raportoida. Se on koko jutun idea että niitä raportoidaan ja niitä äänestetää. Jokainen käyttäjä on kehittäjä!

Lainaus
Eikös siinä kaaviossasi ollut, että Canonicalilta on ainakin kuvaketeema tullut Gnomeen. Ja kuten sanottu, kyse on nyt siitä, että mihin rajattuja resursseja ohjataan.

Kyse on siitä että canonical väittää (ja sinä väität) että se ottaa käyttäjät huomioon ubuntussa ja kehittää sitä miten käyttäjät tahtoo. Todisteet taas kertoo että RH on se joka panostaa eniten niihin asioihin joilla on käyttäjille merkitystä. Tosin jos susta kuvakesetti ja laskin on ne tärkeimmät ja muut pienempiä niin tottakai canonical puhuu totta että se ottaa käyttäjät parhaiten huomioon!

Lainaus
Kuvittele asiaa niin, että Canonical on myyntiorganisaatio, joka kauppaa tuotetta asiakkaille ja muokkaa sitä asiakkaille sopiviksi, samalla kun taustalla toimiva organisaatio keskittyy tehokkuuteen, laatuun ja tuotantoprosesseihin. Upstream saattaisi toimia asiakkaan kannalta hyvin, jos sen lähtökohtana olisi ainoastaan asiakas.

Upstream toimii aina käyttäjän kannalta parhaiten. Ei olisi mitää ongelmaa jos canonical vain myisi. Mutta nyt tilanne on se että canonical väittää sen tekevän asiat käyttäjälle vaikka sen tekee muut.
Vertauksena voi sanoa että siwa väittää että se on valmistanut kaikki ruuat ja tehdäkseen sen se pakkaa kaikki ruuat omiin paketteihin. Kuka uskoisi siwaa kun paljastuisi että on pari sataa ruokavalmistajaa eikä siwa valmista yhtä ainuttakaan annosta?

Lainaus
No mitä jos uusi koodi ei sovikaan upstreamille? Meillä on parempi idea.

Eiköhän ihan distrosta riippumatta jokaisen distron käyttäjä hyödy Red Hatin kehityksestä enemmän kuin muiden distrojen julkaisijoiden kehityksestä.

No Se on juuri tilanne kun tehdään forkki tai parannellaa itse ja otetaa vastuu koodista. Mutta silloin ei parane tehdä kuten canonical että väitetää että se on suuri yhteistyöntekijä. Tuolloin puhuu politiikka ja pitää vain osata perustella ja näyttää toteen että jokin toimii.
Ja tottakai muut distrot hyötyy kaikesta mitä RH tekee. Sehän on upstreamin idea että kaikki mitä downstream palauttaa upstreamiin, hyötyy siitä kaikki downstreamissa. Mutta muut ei väitä että ne on suurimpia kehittäjiä tai takaavat parhaimmat edut käyttäjille.

Lainaus
Eipä se paljoa tee. Canonical keskittyy tekemään distroa, joka olisi mahdollisimman helppo saada mahdollisimman monen käyttäjän tietokoneeseen.

Millä tavalla se sen tekee? Lahjoittamalla CD levyjä ilmaisiksi on ainoa asia. Mitää muuta erikoista ei taida löytyä mitenkää. Asennusohjelmat, pakettilähteet, tukifoorumit, laitetuki ja muut on ihan samaa mitä muut ovat kehitelleet ja joita ubuntussa käytetään kanssa.

Lainaus
Ja siis Canonicalhan tarjoaakin kaiken Ubuntu-käyttäjille. Asiahan ei eroa esim. Philipsistä tai Wurthistä, jotka toimivat pakkaajina muiden valmistamille tavaroille, mutta asiakkaille nämä toimivat tavaran toimittajina.

Ero onkin että Canonical väittää että se tekee niitä softia kun se ei sitä tee. Muut ei väitä samaa millään tavoin samassa mitassa vaan tarjoavat kaiken käyttäjilleen. Ne puhuu olevansa yhteisössä kun ubuntu taas ei halua myöntää että ne vain on jakelijoita eivätkä kehittäjiä.

Lainaus
Kuten Canonical?

Väitätkö siis että Canonical on taas kehittänyt kaikki softat että muut voi niitä jakaa. Yhteisö tekee softat, yhteisö hankkii käyttäjät niillä. Jos käyttäjät valitsee käyttäjän sen vuoksi että canonical on mediaseksikkäin ja tunnetuin niin se ei tee canonicalia sellaiseksi että se on oikeasti järkännyt ne itsellee. Canonicalin fanittaminen sitä tekee joka johtuu ihan muista asioista kuin teknisistä ominaisuuksista tai toteutustavasta. Onhan se useimpien mielestä Windowsin turvallisin vaikka olisi miten reikiä täynnä koska eivät tiedä muista.

Lainaus
Luulet ilmeisesti, että rahan kaataminen hornan tuuttiin on hauskaa touhua? Eiköhän tarkoitus ole kääntää toiminta kuitenkin voitolliseksi, ja jokainen yritys on joutunut joka tapauksessa tuottamaan tappiota ensialkuun. Eipä tainnut Red Hat olla sen enempää kultakaivos 90-luvun alussa, kuin mitä Canonical on tänä päivänä.

En luule mutta etpä ajattelekkaan asiaa mitä Markin miljoonat oikein aiheuttaa. Muiden täytyy tuottaa voittoa nopeasti sijoittajille. Ei sijoittajat rahaa työnnä kaivoon koska se on hauskaa. Canonicalilla on kuudes vuosi putkeen tappiolla. Yksikään firma ei olisi selvinnyt siitä jos ei olisi Markin kaltaista tukijaa takana.

Lainaus
Entäs jos jonain päivänä tapahtuu niin, että Canonical tuottaa rahaa ja näistä tuotoista ohjataan resursseja Linuxin kehittämiseen?

No mihis niitä Canonicalin käyttämiä rahoja nyt oikein käytetään? Ei ainakaan linuxin kehittämiseen. Eikä edes Gnomen kehittämiseen. Kaksi ääripäätä on kehittämättä eli käyttis ja graafinen käyttöliittymä joka on näkyvä käyttäjälle ja jonka käyttö on se joka määrää suuren osan tietokoneen käyttökokemuksesta. Canonical on puolustautunut sitä että kun se ei kehitä linuxia sillä että se panostaa käyttäjän tarpeisiin. Mutta eipä se panosta edes gnomeen. Ubuntussa ei ole sellaista erikoisuutta joka tekisi sen teknisesti paremmaksi. Ei asennusohjelmasta, ei tietoturvasta, ei ohjelmistoista tai muustakaa. Ainoastaa se fanilauma on äänekkäämpi.

Lainaus
Tietääkseni eräs nimeltämainitsematon ikkunabisnestä pyörittävä puulaaki tekee 15 miljardia US dollaria voittoa vuodessa, joille markkinoille ei pääsääntöisesti kiilata ainakaan voittoa tekemällä.

Pitäisikö siinä olla heti samantien tekemässä miljardiluokan voittoa? Moni muu yritys on onnistunut alle parin vuoden tekemään voittoa ja päässyt markkinoille. Tietenkään MS omista teoista ne ei pääse suurille markkinoille nopeasti mutta pikkuhiljaa yhteistyössä usean distron tekijän toimesta. Kukaan ei silti ole ajamassa muita distroja pois sillä että vetäisi niiden mahdollisii käyttäjiä tekohengittämällä omaa distroa.

Lainaus
Mitäpä jos esitänkin sellaisen hullun idean, että Ubuntun tarkoitus ei ole viedä muiden Linuxien käyttäjiä, vaan kiilata nimenomaan juuri tuolle em. markkinoille.

Se tapahtuisi siten että Canonical velottaisi ubuntusta jotenkin niin että Markin ei pitäisi joutua laittamaan muutamataa tuhatta euroa enempää siihen. Niin että Canonical voisi toimia ihan omavaraisena. Nyt tekohengityksellä ja väittämällä olevansa suunnannäyttäjä ja käyttäjien toiveiden kehittäjä niin se ei ole mitää muuta kuin muiden hidasteena ja tuo site hyötyä MSlle. Ja muista että yksi distron tekijä on helppo raivata pois. Tuhat taas ei.

Lainaus
Linux on hyvissä asemissa niin palvelimissa kuin mobiililaitteissakin ja toimistoissakin Linux on yleistynyt, mutta kotitietokoneissa osuus lähinnä marginaalinen. Tämän marginaalin tavoittelu on lähinnä typeryyttä silloin kun todelliset markkinat ovat paljon suuremmat.

Marginaaliset? Väitätkö yli 10% osuutta marginaaliseksi (kattoen lukuja mitä linuxia ladataa ja myydää ja miten paljon PCtä myydää)? Ja mikä ihme on tavotella jotain todella suurta markkinaosuutta? Linuxilla on suurempi osuus kuin applella mäkeillään ja rahaa tehdään miljardeja vuodessa työpöydillä mutta kun ei ole yksi yritys tienaamassa tai tekemässä vaan sadat suuret ja pienet. Linuxin idea ei ole tuhota microsoftia, se on vain tahanton sivuvaikutus.

Lainaus
Hyvinhän se menee tietokonevalmistajille kaupaksi. Kuluttajan ensijaisena valintana en uskoisi Windowsin olevan jos alalla vallitsisi terve kilpailu. Tosin silloin Windows saattaisi olla parempi käyttöjärjestelmä.

No varmana menee kun MS kiristää.

Lainaus
Tilannehan on se, että Windows on tietokonevalmistajille hyvä valinta, koska Microsoft vastaa käyttöjärjestelmän tuotetuesta, firman rahavarat varmistavat, että tukea tulee riittämään, koneiden "vanhentuessa" niistä tulee hitaita jolloin asiakas ostaa uuden... Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle.

OEM valmistajat saa halvemmalla lisenssin mutta ne vastaa tuetetuoesta ja bugitkin joutuu pitkälti itse setvimään että voivat neuvoa. Lähdekoodii eivät näe mutta ei se valtaosaa bugien ongelmia ratkontaa estä.
MS myös maksaa paljon erilaisia lahjuksia markkinoinnista ja kuuluttaa helpompaa ylläpidettävyyttä kun on yksi käyttis mitä tukea ja kaikkee muuta. Kellää ei ole varaa menettää MS etuuksia tai pahimmillaa oikeuksia ostaa niitä lisenssejä kun se olisi itsemurha. Joten kilpailijat pidetää poissa ihan omin voimin. Kato vaikka mitä Dellin Ubuntu sivustolle kävi kun MS suutahti kun dell mainosti Linuxin olevan tietoturvaltaan parempi ja Ubuntun olevan helppokäyttöisempi. Sivut pois ja nyt Ubuntu on vain avoimen koodin ohjelmoijille sopiva. Mukamas.

Lainaus
Linuxien tapauksessa taas pelkona on, että huonosti tuottavat firmat kaatuvat ja vastuu käyttöjärjestelmästä jää tietokonevalmistajalle. Jos tämä tapahtuu parin miljoonan koneen kanssa, ei konkurssi välttämättä ole kaukana.

Eikä jäisi. Kyse on avoimesta koodista ja aina voisi siirtää sopimusta muille tukijoille niin kauan kuin niillä on resursseja siihen. Tätä ongelmaa karttaa se että ollaan upstreamin kanssa ystävällisiä niin että kuka tahansa joka tuntee upstreamin voi antaa tukea ilman että pitää eka ottaa selvää jostain erikoisista alkuperäisen distron tekijän patcheista.

Lainaus
Se on edelleen tappiollinen. Eivät ne vielä ole omilleen päässeet. Puhumattakaan investoinnista, joka kului Xboxiin alunperin.

MS kerto että XBox osasto tuli voitolliseksi viime vai toissa vuonna. Ja mähän jo sanoin että investointi ja alkuperäinen XBox on tappiollinen.

Lainaus
Tiedätkö miksi ihmiset laitetta ovat ostaneet? Pelien vuoksi. Niiden pelien, mitä nämä haluavat pelata. Itse konsolin arvo ilman pelejä on pyöreät nolla.

No tottakai pelien vuoksi. Mutta kun ei koko pelejä olisi sille tehnyt jos ei MS olisi tekohengittänyt koko osastoa. Jos sulla olisi pelikonsolin valmistus alussa niin et saisi mitenkää samaa hintaa jos yrittäisit kilpailla samoilla teknisillä ominaisuuksilla. Ja MS oli ässä hihassa ja se oli DirectX. PC ja XBox yhtä aikaa. Ensin XBoxin x86 prossulla tehty helppo konversio jolla saadaan pelintekijöitä ja muita ja sitten voidaan vaihtaa arkkitehtuuriakin jo helpommin kun saadaan sidottua tekijät omaan markkinaosuuteen.

Lainaus
Samalla myös esitit sen miksi ne ovat vielä pystyssä, vaikka rahaa on hukkunut niin paljon. Tästä samasta syystä Red Hat pystyy kehittämään Linuxia, vaikka sen kehittäminen pelkkiä tuottaa kuluja. Mutta RH investoi kehittämiseen siksi, että RH on riippuvainen Linuxista.

Enkä esittänyt. Linux tuottaa enemmän kuin mitä siihen kaadetaan. Sen vuoksi siihen kannattaa sijoittaa kun sillä saadaan hyötyä. Se ei ole pelkkää kulua tuottava kehitys. Kaukana siitä. Vai haluatko sanoa että Canonical haluaa heittää rahaa kaivoon koska se haluaa tulla riippuvaiseksi Linuxista?
Ei! Canonical haluaa sijoittaa rahaa Linuxin kehittämiseen (oikeastaan ei sijoita yhtään) tai sen hyödyntämiseen koska siinä on mahdollisuus tuottaa paljon enemmän voittoa! Canonical on voittoa tavoitteleva yritys. Ei hyväntekijä tai mikää voittoa tavoittelematon. Canonicalin idea on tehdä rahaa. Se vaan ei ole onnistunut vielä (toivottavasti) tekemään siitä toimivaa.

Lainaus
Tiedätkös, että pelit ovat ainoa syy Wiin ostoon, kuten muidenkin konsoleiden, joten pelit eivät yksinkertaisesti voi olla huonoja. Ne eivät ehkä ole sinun makuusi, mutta kahdeksisenkymmentä miljoonaa konsolin ostajaa ovat kanssasi eri mieltä.

Pelikonsolien määrä != pelienmäärä tai hyvien ostajien tae. Tiedän varmaan yli kaksikymmentä henkilöö jotka osti Wiin. Niistä sitä pelaa aktiivisesti vain kolme. Muut ostivat joko kilpailevan pelikonsolin jota käyttävät tai sitten jatkoivat PC käyttöä. Kukaan 360 tai PS3 ostaja ei ole laitettaa hylännyt. Pelit on parempia.

En edes itse tiedä oikein mitään Wii pelejä kun ei ole kiinnostanut. Tiedän vain melkein kaikkien tietämieni pelaajien sanovan tuota. 360 omistajat muuten ostaa eniten pelejä konsolilleen kuin mikään muu laite. Vaikka konsolia ei ole myyty yhtä paljoa kuin wiitä niin pelejä menee loistavasti.

Lainaus
Puolet summasta menee laitteen kehitykseen jo kättelyssä. Siihen nähden, että Microsoft hukkasi Xboxiin sen 5 miljardia USD, kertoo lähinnä siitä, että viisi miljardia ei takaa "tarpeeksi hyviä markkinoita".

Kyllä se olisi taannut markkinoinnin osalta mutta kun tuote oli jo niin  että sen jo useimmat tajusi ostaessaan koneen ja ottaessaan käyttöön. Täyttä sekundaa et voi myydä kaikille vaikka miten markkinoisit. Mutta jos ei olisi ollut myyntikavania ja OEM valmistajia niin vista ei olisi lähtenyt mihinkään.

Lainaus
Ja Red Hat tekee rahaa sillä ilmaiseksi jaettavilla distroilla vai teknistä tukea myymällä?

Molemmilla.

Lainaus
Usein työsopimuksissa mainitaan, että vapaa-aikanasi tekemäsi työ kuuluu sekin työnantajalle. Ainakin jos työskentelet tuotekehityksessä.

Ei muuten satu menemää läpi suomen laissa. Kilpailukielto ja vaitolovelvollisuus sen sijaan meneekin. Mutta jos saat vapaa-aikanasi idean jotain samsungia näpellessä niin sitä ei nokia omistaisi vaikka kuinka työskentelisit nokian tuotekehityksessä. Saisit vapaasti erota nokialta ja mennä töihin samsungille ja kertoa uuden idean jos et ole sitä nokian maksaman työajan aikana keksinynyt mitä ei vapaa-aika ole.


Lainaus
Avoimen lähdekoodin kehityksessä on sellainen sopimusykälä, että tekemäsi työ on kaikkien hyödynnettävissä. Mutta vaikka kehittäisit avointa lähdekoodia, voit tehdä myös omia suljetun koodin projektejasi.

No ei se missää kehityksessä sellaista tule. Se on lisenssissässä itsessää. Ja saat myös myöhemmin muuttaa tekemäsi koodin lisenssin jos haluat mutta et takautuvasti.

Lainaus
Upstream puolestaan on kehittäjäystävällisyyttä.

Upstream on käyttäjäystävällisyyttä juuri kun on kyse käyttäjän mahdollisuuksista ja eduista pitkällä tähtäimellä.

Lainaus
Jos otetaan nyt oikein ääriesimerkki, niin jokainenhan voi kirjoittaa omat koodinsa kernelistä lähtien, niin tulee sitten mieleinen käyttöjärjestelmä, ja ainostaan itse kun käyttää, niin saa varmasti tehtyä korjaukset ihan pohjalta asti.

Joka olisi todella hidasta ja vaivalloista ja mahdotontakin kun yksi ei saisi kaikkia ideaoita.
Sen sijaa kun hajautetaa kehitys useisiin ja jokainen tekee yhteen paikkaan työtä (upstream) niin kaikki kehittäjät (eli käyttäjät myös) hyötyvät siitä. Samoin kaikki sen koodin jakelijoiden asiakkaat kun ne voisi palkata kenen tahansa tekemään koodin upstreamiin eikä vain jakelijaa ja saada sen sieltä itselleen.

Upstream ystävällisyys on aina käyttäjän paras etu.

Lainaus
Asiakkaan saamat edut on yhtä kuin asiakkaan saama palvelu. Canonicalin painopiste ei mitä ilmeisemminkään ole kehityksessä, vaan asiakkaassa.

Eli se ei ole asiakkaassa vaan markkinoinnissa, joka ei tuo käyttäjille yhteisölle vaan ubuntulle.

Lainaus
Tärkeämpää rajatuilla resursseilla on saada käyttöjärjestelmää asiakkaan tietokoneeseen kuin osallistua kehitystyöhön, jota tehdään joka tapauksessa, oli Canonical olemassa tai ei.

Tärkeämpää saada oma distro asiakkaan koneisiin joka sidotaan siihen ja jota markkinoidaan parempana kuin kilpailijoiden jotka tekee kaiken koodin ja jotka osallistuu kehitykseen ja parantaa koodia sitä mukaan kuin käyttäjät tahtoo?

Voisi samantien suositella Windowsia jokaisen uuden tietokoneen ostajan koneeseen koska siitä on melkein yhtä paljon hyötyä.

Lainaus
Tässähän se ongelman ydin onkin.

Ubuntu taitaapi olla ihmeellinen ja erikoinen siinä mielessä, että se yrittää olla suunnattu UUSILLE käyttäjille.

Oma ja uusi käyttäjä on samaa asiaa. Jokainen distro on erilaisille käyttäjille suunnattu. On uusia ja on edistyneitä. Valtadistrot kuten suse, mandriva, ubuntu ja muut on uusille käyttäjille suunnattuja. Ubuntu ei eroa mitenkää siitä. Oikeastaa suse ja mandriva on nimenomaan uusille niiden omien työkalujen takia. Sitte gentoo ja muut samanlaiset on taas omille erikoisimmille suunnattuja. Moni uusi käyttäjä ottaa archin tai gentoon koska haluaa oppia alusta alkaen kaiken kerralla kunnolla eikä vähitellen.

Jokainen distro suunnataan omille käyttäjille ja se ei laske pois uusia käyttäjiä mitenkään!

Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Kunnollinen tullimies - 02.08.10 - klo:17.43
Noniin Fri, tiivistelen tässä hiukan. Ketjulla saattaa olla muitakin lukijoita kuin vain me kaksi.

Noista työsopimusasioista. Kyllä se vain niin on, että tutkimus ja tuotekehityshommissa työsopimuksissa useimmiten mainitaan työsuhteen aikana ja välittömästi sen jälkeen tekemiesi patenttien kuuluvan työnantajalle.

Sitten, jos olet kilpailukieltosopimuksen alainen, et todellakaan voi "noin vain" vaihtaa Nokialta Samsungille. Tai jos vaihdatkin, olet rikkonut kilpailukieltosopimusta.

Noista pelikonsoleista sitten. Kyllä se vain niin on, että myyntimäärät kertovat tuotteen kuin tuotteen paremmuudesta. Henkilökohtaisella tasolla paremmuus puolestaan on täysin subjektiivista.

Jos Wiit ovat pölyttymässä, niin sehän kertoo vain siitä, että näitä ihmisiä kiinnostavista peleistä on puutetta, ja jos Xbox 360 omistajat ostavat henkilöä kohden paljon pelejä, kertoo se siitä, että näitä ihmisiä kiinnostavia pelejä julkaistaan laitteelle paljon.

Sikäli nuo pelimyynnit henkilöä kohden ovat toissijaisia, sillä kokonaispelimyynneissä Wiillä näitä myydään kuitenkin enemmän.

Olikohan näin, että Microsoftin EDD tuotti kyseisenä vuonna voittoa vuositasolla. Ei niin, että se olisi tuottanut takaisin Xbox 360:n tai divisioonan kokonaistappiot.

Avoimen lähdekoodin kehityksessä ei ole kyse tietylle piirille kehittämisestä, vaan koodista, jota kenellä tahansa on oikeus hyödyntää. Jos Pekka kehittää avoimen lähdekoodin FreeDVD Burnerin, on Pekka osallistunut avoimen lähdekoodin kehittämiseen riippumatta siitä onko Pekka kirjoittanut riviäkään kerneliä tai käyttöliittymää. Esimerkiksi Ubuntu ei ole mikään päätepiste kehityksessä, vaan ketju jatkuu eteenpäin. Ymmärtääkseni Google hyödyntää Ubuntun koodia, kuten nähdään myös Mintissä tehtävän.

Huomioden, että mainitsin markkinaosuudessa myös BSD:n, ei voi kuin ihmetellä, että mikähän se "yksi käyttöjärjestelmä" mahtaa olla mistä kirjoitat? Jos lisäämme tähän "yhteen käyttöjärjestelmään" vielä Windowsin, pääsemme lähelle 100 prosentin osuutta markkinoilla.
Muutoinkin tuo 15% osuus oli vahvasti liioiteltua. 5% osuus Linux-pohjaisille käyttöjärjestelmille vaikuttaisi suhteellisen realistiselta. Tämäkin tekee jo viitisenkymmentä miljoonaa Linuxia ympäri maailman.
Jos "yhden käyttöjärjestelmän" mentaliteetilla mennään eteenpäin, mitä valittamista siinä on jos eri instanssit omilla tahoillaan yrittävät levittää tätä "yhtä käyttöjärjestelmää".

Katsohan, se, että tuote on teknisesti hyvä harvoin riittää menestykseen, vaan tuotteen saamiseksi asiakkaiden käsiin täytyy tehdä aktiivisesti työtä sen puolesta. Ilmaiset asennuslevyt ovat esimerkki tällaisesta toiminnasta, kuten brändääminenkin. Jos todellakin olet sitä mieltä, että Ubuntu menestyy markkinointinsa takia, mikseivät muut markkinoi sitten samalla tavalla? Rahan puute ei käy selitykseksi, sillä juurihan olet valittanut Shuttleworthin lahjoituksesta.

Brändääminen on täysin normaali keino myydä tavaraa. Mainitsin jo Philipsin ja Wurthin, ja Siwa-esimerkkisi innoittamana isken pöytään Pirkan ja Rainbown. HP:n kannettavaanikin myydään samalla tavoin.

Microsoft toki kiristää laitevalmistajia, mahdollisuuksien puitteissa tietenkin, mutta suurimmat syyt Windowsin valinnassa OEM-käyttöjärjestelmäksi ovat taloudellisia ja käytännöllisiä. Microsoftin tarjoamat päivitykset, näiden varmuus myös tulevaisuudessa ja Windowsin yhteensopivuus lähes kaiken kanssa ovat painavia syitä laitevalmistajille. Laitevalmistajien viimeaikainen kiinnostus Linuxia kohtaan johtuu lähinnä siitä, että sen jälkeen kun Linux-pohjainen miniläppäri alkoi keräämään markkinoita, on laitevalmistajien todellisena pelkona ollut joutua Windowsin verran alihinnoitelluksi markkinoilla.
Koska liike-elämä on arvaamatonta ja onni voi kääntyä nopeastikin, on yhteistyökumppaneiden vakavaraisuus tärkeä asia. Ei kukaan halua valita persaukisia toimitusketjunsa lenkiksi, ellei siitä ole selvää hyötyä tai ole pakko. Asiat muuttuvat,  CES 1983, ja kaikki olisivat pitäneet vitsinä sitä, että reilu 20 vuotta myöhemmin Apple myy IBM-klooneja.

Microsoftin ydinalueella kilpaillessa pitää lähteä siitä liikkeelle, että firma ei tule tuottamaan rahaa pitkiin aikoihin, ja ainoat tällä alueella kilpailussa menestyneet ovatkin yrityksiä joiden tulot eivät riipu kilpailevasta tuotteesta. Netscape, RealOne, Sony, Apple, IBM, ovat kaikki yrityksiä, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin vähintään Microsoftin myötävaikutuksella. Nyt Firefox ja Google ovat saavuttaneet riittävän suosion siihen, että Microsoftin on hyvin vaikea tehdä näille yhtään mitään. Oikeastaan samaan asemaan on myös Red Hat päässyt, vaikka sekin on yritetty saada jyrän alle.
Linux-jakelijan ja kehittäjän on lähdettävä siitä ajatuksesta, että tuotteella ei tehdä rahaa pitkään aikaan.
Eräs huomoinarvoinen seikka on se, että Shuttleworthin lahjoitusta ei tietääkseni ole vielä käytetty kehittämisen rahoittamiseen, vaan kehitystä tehdään Canonicalin varoilla.

Maksullisen julkaisun ongelmana olisi se, että tämä tuskin saisi yleisöä olemassa olevien Linux-käyttäjien ulkopuolelta, sillä mahdollisten ja todelllisten yhteensopivuusongelmien vuoksi harva uskaltaa maksaa julkaisusta. Pelkona on rahojen menettäminen jos käyttöjärjestelmä ei omassa koneessa toimikaan. Ilmainen jakelu on aina käyttäjälle riskitön tapa hankkia käyttöjärjestelmä.
Kun itse vaihdoin Windowsista Linuxiin, etsiskelin ensin Red Hatia, jota serkkuni käytti joskus 90-luvun lopulla. Sitähän ei ilmaisena löytynyt, joten seuraavaksi vuorossa oli Mandriva. Mandriva oli hyvin raskas, ainakin XP:hen tottuneelle, ja kun asia tehtiin varsin selväksi, että ilmaisversion päivitykset ovat lähinnä "herran hallussa", päätin lopulta etsiä jonkin muun Linuxin. En muista syitä miksi päädyin juuri Ubuntuun, mutta Ubuntusta sai helposti vaikutelman, että nämä kaverit haluavat, että asennan heidän jakelunsa koneelleni. Ja tämän lisäksi jakelija ilmoitti toimittavansa päivityksiä käyttöjärjestelmään.

Upstreamprosessi on käyttäjälle paras vaihtoehto silloin, kun prosessin lähtökohtana on käyttäjä. Jos ei ole, on käyttäjälähtöisesti toimittava prosessista erillisenä. Upstreamprosessilla haetaan mahdollisimman hyvää teknistä laatua tuotteelle, mutta valitettavasti laatu ei ole asiakkaalle näkyvä asia - sen puute kylläkin on - ja tuotetta kaupatessa laatua tärkeämpää on se, miten mahdolliset ongelmat hoidetaan. Parhaimmillaan takaiskut saattavat lopulta kääntyä jopa eduksi. Hyvänä esimerkkinä on kaikille tuttu i-firma. Ongelmat asiakkaan kanssa hyvin hoitaneena on asiakastyytyväisyys ollut huippuluokkaa, mutta nyt "antennagaten" myötä näyttää ote lipsuvan. Sen sijaan, että oltaisiin kumarrettu asiakasta, meni Steve Jobs itkemään muissakin puhelimissa olevan samanlaisia vikoja ja kehoitti vetämään Apple-kortsun päälle suojaksi. Voi olla, että kohta Steve Jobsin on naama vihreänä todettava Meidän on aika ilmoittaa hallitukselle, että kykymme hallita todellisuudenvääristyskenttää (TM) on heikentynyt.

Tietoturvaongelmat on syytä korjata ihan ykkösprioriteettina. Vaikkei bugina kyseessä olisikaan sen kummempi kuin vaikka mediasoittimen sulkeutuminen puolen tunnin käytön jälkeen, kyseessä on riskienhallintakaavion (seuraukset x tapahtuman todennäköisyys) mukainen korkea riski seurausten perusteella, toki riippuen bugista.

Katsohan nyt, ketjussa esitetty objektiivisesti perusteltavissa oleva argumentti on, että "Canonicalin pitäisi osallistua upstream-kehitykseen koska se on reilua", ja tämä on se pätevä argumentti. Tätä vastaan kukaan tuskin alkaa väittämään, ainakaan ilman suljetun lähdekoodin puoltamista.
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: Kunnollinen tullimies - 02.08.10 - klo:18.35
Eikös nuo yhtiöt eli Red Hat ja Canonical tehe rahaa palvelimillaan ja niihin systeemeihin liittyvillä jutuilla... ei näillä käyttiksillä. Shuttleworth teki aikonaan omaisuutensa etelä-afrikassa ja tuli sitten eurooppaan ja pisti canonicalin pystyyn. eikö se olis saanut tehdä tuota liikettään? käsittääkseni ihminen voi fyrkoillaan tehdä mitä haluaa...

Näin ne tekevät - tai Canonicalin voitollisuudesta ei ole kyllä vielä varmuutta, mutta Red Hat tekee ainakin. Ja Red Hat Enterprise Linux lisenssi, hinnat alkaen 80USD/vuosi (sisältää tuen netin välityksellä).
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: ladoga - 27.10.10 - klo:17.51
http://gregdekspeaks.wordpress.com/2010/07/29/red-hat-16-canonical-1/

Kiitos. Mielenkiintoista keskustelua (varsinkin kommenttien puolella).
Otsikko: Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
Kirjoitti: ladoga - 27.10.10 - klo:18.29
Lainaus
Ajattele asiaa vaikkapa myyntituotteen ketjuna tuotekehityksestä kuluttajalle. Autotehdas valmistaa autoja, ja ensimmäisenä tehdas päättää kehityssuunnan. Sen jälkeen tuotekehitys suunnittelee auton. Auto valmistetaan ja lopulta se päätyy myyntimiesten käsiin. Myyntimies myy sen kuluttajalle ja auto hajoaa kuluttajan käsissä.
Ongelmaksi paljastuu suunnitteluvirhe. Mitä myyntimiehen pitäisi tehdä tässä tapauksessa?
-Ilmoittaa asiakkaalle, että pistää palautetta tuotekehitykseen ja kunhan tuotekehitys on ratkaissut ongelman, saadaan auto korjattua?
-Ohjaa asiakkaan autoliikkeen omalle korjaamolle, jossa autoa sitten korjataan?

Tietysti myyjän tulisi ohjata asiakas korjaamolle, missä auto korjataan ja tieto valmistusviasta, sekä korjausohjeet lähettäisiin valmistajalle.

Kriitiikkinä ilmeisesti olikin että korjaukset eivät tarpeeksi usein tule ohjelmiston kehitäjille vaan jäävät distrokohtaisiksi. Tämä haittaa kaikkia osapuolia. Esim. autoanalogiassasi seuraavan vuoden mallissa olisi sama valmistusvika, koska korjaamo ei lähettänyt tietoja viasta valmistajalle ja taas jouduttaisiin korjaushommiin.


En tiedä onko kontribuutio/kommunikaatio Ubuntu kehittäjiltä Debianin ohi upstreamiin miten kunnossa, joten en ota kantaa puoleen tai toiseen. Samassa veneessä ollaan kaikki kuitenkin.