Kirjoittaja Aihe: Canonical ei kehitä Linuxia  (Luettu 39691 kertaa)

mgronber

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1458
    • Profiili
Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
« Vastaus #100 : 07.06.10 - klo:14.18 »
Sinä sen väitteen esitit.

Itse asiassa sinä sanoit:
(vrt. toisten mielestä Canonical markkinoi Linuxia ja tuo lisää Linux-käyttäjiä, kun taas toisten mielestä Canonical markkinoi Ubuntua ja tuo lisää Ubuntu-käyttäjiä hyödyttämättä muita).
johon vastattiin että Ubuntu parantaa Linuxin mainetta, joka hyödyttää kaikkia jotka ovat tekemisissä Linuxin kanssa. Tämän jälkeen nimenomaan sinä aloit puhumaan siitä kuinka paljon Ubuntu on tuonut käyttäjiä muille jakeluille.

Viittasin tähän:
  • Monet Ubuntulla aloittaneista Linux-käyttäjistä ovat vasta Ubuntun jälkeen kokeilleet muitakin distroja – osa on saattanut jopa siirtyä siihen glorifioituun ytimen kehitystyöhön.

Mitä tulee tuohon alkuperäiseen kommenttiini niin sen ei ollut tarkoitus kuvata omia mielipiteitäni vaan pyrin osoittamaan siinä näkemyseron eri leirien välillä. Toisten jakeluiden kannalta Canonical ei ole juurikaan tuonut uusia Linux-käyttäjiä vaan nimenomaan Ubuntu-käyttäjiä.

Lainaus
Tuosta lainatusta lauseesta on vaikea tietää mitä siinä sanalla 'Linux' tarkoitetaan, ja itseasiassa vaikka tiedettäisiinkin niin silti lause on epäselvä.

Hyväntahtoisella tulkinnalla lauseesta voi saada kohtuullisen järkevän. Tekstistä tulee varsin raskasta luettavaa jos tulkinnanvaraisuuksista halutaan päästä eroon. Yritän kuitenkin avata alkuperäistä ajatusta hieman tarkemmin. Toivottavasti tästä on apua.

Tässä yhteydessä Linux-käyttäjillä tarkoitetaan tasapuolisesti kaikkien jakeluiden käyttäjiä. Tähän joukkoon tietysti kuuluvat myös Ubuntun käyttäjät. Jokainen jakelu on tietysti kiinnostunut lähinnä omista käyttäjistään, joten he tarkastelevat väitettä Linux-käyttäjien lisääntymisestä lähinnä oman jakelun kannalta. Heidän kannaltaan Canonical ei ole tuonut lisää Linux-käyttäjiä vaan nimenomaan lisää Ubuntu-käyttäjiä.

Lainaus
Eric Raymond kyllästyi Fedoraan kun tuli ongelmia jonkun päivityksen kanssa ja arvokkaita työtunteja meni hukkaan järjestelmän palauttamisessa. Hän siirtyi käyttämään Ubuntua, ja neuvoo oppaassaan "How to be a Hacker" muitakin aloittamaan Ubuntulla. Minusta näyttää kovasti siltä että Eric Raymond olisi valmis maksamaan rahaa siitä hyödystä mitä Ubuntu on hänelle säästyneinä työtunteina ja säästyneenä vaivana tuottanut.

Hyvin mahdollista ja tuo noudattaa sitä ajatustani hyödyn arvioimisesta. Eric Raymondin kohdalla Canonical on siis tarjonnut ongelmattomamman alustan kehitysympäristöksi ja näin ollen Canonical on hyödyttänyt ainakin yhtä kehittäjäyhteisön jäsentä.

Lainaus
Käyttäjälaumoista ei ehkä moni olisi valmis maksamaan, mutta toisaalta miksi ylipäätään jatkuvasti otat esille nämä käyttäjälaumat kun ne eivät ole mitenkään olennaisia; ainoastaan sinä olet näin väittänyt.

Ok, jos olemme kaikki samaa mieltä siitä, ettei Canonicalin tuomilla käyttäjälaumoilla ole mitään merkitystä arvioitaessa Canonicalin hyödyllisyyttä "Linux-yhteisön" kannalta, niin minä tyydyn kyllä siihen.

Lainaus
Toisaalta taas Greg Kroah-Hartman argumentoi tyyliin "ei kannata olla Canonicalin asiakas", josta voisi ehkä päätellä että häntä harmittaa että Ubuntulla on paljon käyttäjiä. Ehkä hän olisi valmis jopa maksamaan näistä käyttäjistä?

Pikemminkin hän saattaisi olla valmis maksamaan ettei niitä käyttäjiä olisi...

mgronber

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1458
    • Profiili
Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
« Vastaus #101 : 07.06.10 - klo:14.42 »
Tässä pitää mielestäni erottaa kaksi "yhteisöä" toisistaan: toinen on Linux-käyttäjien muodostama "yhteisö" ja toinen on Linux-kehittäjien muodostama "yhteisö."

Oikeastaan taidetaan osua erimielisyyden ytimeen: minusta nimenomaan ei pidä erottaa.

Epäilinkin, että tässä tulee se ratkaiseva näkemysero.

Lainaus
Voi siis olla, että Canonical antaa suoraan kehittäjäyhteisölle vähän (en sano että näin olisi, mutta näin on väitetty enkä ole pätevä asiaa tarkistamaan), mutta koska se antaa jotakin käyttäjäyhteisölle, se hyödyttää välillisesti kehittäjäyhteisöäkin.

Minusta kritiikki koskee nimenomaan kehittäjäyhteisöön liittyvää toimintaa. Toki käyttäjäyhteisöstä voi olla välillistä hyötyä kehittäjäyhteisölle, mutta sen hyödyn arvioinnissa käyttäisin sitä maksu-menetelmää. Tuottaako tuo käyttäjäyhteisö rahanarvoista hyötyä ja kuinka suuri tämä arvonlisä on?

Todennäköisesti toiset jakelut eivät hyödy tuosta käyttäjäyhteisestö juuri lainkaan, mutta yksittäisten ohjelmistojen kehittäjille siitä voi olla enemmän hyötyä lahjoitusten ja käyttäjäpalautteen muodossa.

Lainaus
Eli jos palataan metaforiin: Kumisaapastehtaan kokoonpanolinja (= Linux-ytimen kehittäjäyhteisö) ei ehkä suoraan hyödy logistiikka- ja markkinointiosastojen (= Canonical) työstä, koska nämä eivät kertaakaan edes koske saappaaseen saati että niitä kokoaisivat, mutta ilman jälkimmäisiä osastoja ei kukaan kaipaisi sitä ensimmäistäkään.

Tästä olen siinä mielessä samaa mieltä, ettei se ytimen kehittäminen ole kaikki kaikessa. Canonicalin logistiikka- ja markkinointiosastojen toiminta ei kuitenkaan minun uskoakseni hirveästi hyödytä muita jos verrataan esimerkiksi uusien ohjelmistojen osien kehittämiseen. Buuttia nopeuttava tapahtumapohjainen käynnistysjärjestelmä on muulle "kehittäjäyhteisölle" uskoakseni huomattavasti arvokkaampi kuin esimerkiksi yhden vuoden aikana tapahtunut Ubuntun markkinointi.

wally

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 138
    • Profiili
Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
« Vastaus #102 : 08.06.10 - klo:02.21 »
Minusta kritiikki koskee nimenomaan kehittäjäyhteisöön liittyvää toimintaa. Toki käyttäjäyhteisöstä voi olla välillistä hyötyä kehittäjäyhteisölle, mutta sen hyödyn arvioinnissa käyttäisin sitä maksu-menetelmää. Tuottaako tuo käyttäjäyhteisö rahanarvoista hyötyä ja kuinka suuri tämä arvonlisä on?

Eric S. Raymond (Cathedral vs. Bazaar):

The Importance of Having Users http://catb.org/esr/writings/homesteading/cathedral-bazaar/ar01s03.html

Lainaus
And so I inherited popclient. Just as importantly, I inherited popclient's user base. Users are wonderful things to have, and not just because they demonstrate that you're serving a need, that you've done something right. Properly cultivated, they can become co-developers.

Another strength of the Unix tradition, one that Linux pushes to a happy extreme, is that a lot of users are hackers too. Because source code is available, they can be effective hackers. This can be tremendously useful for shortening debugging time. Given a bit of encouragement, your users will diagnose problems, suggest fixes, and help improve the code far more quickly than you could unaided.

6. Treating your users as co-developers is your least-hassle route to rapid code improvement and effective debugging.
ja
http://catb.org/esr/writings/homesteading/cathedral-bazaar/ar01s04.html
7. Release early. Release often. And listen to your customers.
8. Given a large enough beta-tester and co-developer base, almost every problem will be characterized quickly and the fix obvious to someone.

Jos joku ei ymmärrä käyttäjien merkitystä softalle, hän on idiootti. Käyttäjiä pitää olla vähintään riittävästi, mutta mitä enemmän, sitä enemmän, niinkuin intissä aikoinaan sanottiin. Ei ohjelmoijalla ole aikaa etsiä ohjelmistaan typeriä bugeja: käyttäjät tekevät tämän ilmaiseksi. Käyttöjärjestelmä (Linux) ja vielä tätäkin enemmän ohjelmistojärjestelmä tai jakelu (Ubuntu) ovat erittäin laajoja kokonaisuuksia varsinkin yhdistettynä eri laitekokoonpanoihin. "Beta-testaajia" tarvitaan silmittömät määrät.

Ubuntu tai canonical ei ole millään tavalla haitannut Linuxin kehitystä, päin vastoin. Käyttäminenkin on kehittämistä. Ubuntun, Ubuntu-käyttäjien ja ex-ubuntukäyttäjien myötä Linuxista ja lukemattomista sovelluksista on korjattu lukemattomia  bugeja. Jos tätä ei huomaa, on sokea. Allekirjoittanut aloitti Linux-harrastuksen ensin Slackwarella sitten vähän enemmän Red Hatilla (oi niitä aikoja 1990-luvulla ilman kunnon nettiyhteyttä RH-cd-pinon kanssa RPM:ien kanssa tuskaillessa). Monia muitakin distroja tuli kokeiltua ja vähän käyteltyäkin, mutta kyllä Ubuntu oli kuitenkin se, joka sai meikäläisen siirtymään totaalisesti Linuxiin. Enkä ole ainoa. Luultavasti olisin tähän päivään mennessä toki siirtynyt Linuxiin myös ilman Ubuntua, mutta en välttämättä niin "aikaisin" enkä samalla innolla.

Ubuntun merkitys Linux-maailmalle ei suinkaan ole ollut kernelin kehitys. Kuka tällaista on oikeasti edes kuvitellut? Ubuntun merkitys on ollut Linuxin tuominen järkevässä, helposti omaksuttavassa ja toiminnaltaan mietityssä paketissa normikäyttäjän työpöydälle. Kuka muistaa ajan ennen Ubuntua? Jotain Fedoraa asenneltiin 5:ltä cd:ltä sormi ties missä niiden loputtomien ohjelmien asennusvaihtoehtojen kanssa. Ubuntussa tuli yksi cd, jolta löytyi joka hommaan yksi toimivaksi todettu ohjelma, ja yhdessä tämä paketti muodosti toimivan kokonaisuuden. Toisin kuin aiemmat helppokäyttöiset jakelut, Mandrake, Suse yms. Ubuntusta löytyi vain yksi versio: ilmainen täysversio. Kaikissa muissa ilmaisversio oli rampautettu ja osittain tahallaan ikäväksi tehty. Lisäksi suurimmassa osassa vastaavia jakeluita oli jotain suljettua ja kaupallista kuonaa mukana, kun Ubuntu oli käytännössä täyin vapaan lähdekoodin softaa. Ubuntu toi myös erittäin paljon julkisuutta ja draivia Linux-maailmaan ja tätä kautta lukemattomia käyttäjiä lisää. Uusista käyttäjistä aina jokin prosentti päätyy tekemään vähintään bugiraportteja (== erittäin arvokasta kehitystyötä) ja aina muutamia jopa kehittämään softia. Myös kääntäminen, oppaiden tekeminen ja vaikkapa foorumilla avustaminen ovat ajamassa kollektiivisesti Linux-maailmaa eteenpäin.

En ole koskaan ymmärtänyt sitä katkeruutta, jota lähinnä osa Suse-käyttäjistä tuntee Ubuntua kohtaan. Ubuntu ei ole välttämättä antanut Suselle mitään erityistä, mutta ei ole myös ottanut siltä yhtään mitään. Fri13 on elävä esimerkki tällaisesta pitkin nettiä Ubuntun saatanallisuudesta profeetan lailla paasaavasta fri1kistä. Itse käytän mielelläni lukuisia eri jakeluita ja harrastan distrohoppailua aina kun aikaa riittää. Susesta en ole toistaiseksi koskaan oppinutn erityisemmin välittämään vaikka olen joutunut mm. työn puolesta ylläpitämään Suse-palvelinta. Minulla ei ole kuitenkaan yhtään mitään Susea vastaan (vielä vähemmän sen käyttäjiä, tai ylipäätään minkään distron käyttäjiä) ja ko. distro varmaan sopii monille paljon paremmin kuin vaikkapa Ubuntu. Itsekin tulen sillä toimeen.

mgronber

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1458
    • Profiili
Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
« Vastaus #103 : 08.06.10 - klo:12.36 »
Ubuntu tai canonical ei ole millään tavalla haitannut Linuxin kehitystä, päin vastoin. Käyttäminenkin on kehittämistä.

Pelkkä käyttäminen ei ole kehittämistä. Bugiraporttien tekeminen voidaan luokitella kehittämiseksi (tai ainakin rahanarvoiseksi toiminnaksi kehittäjien kannalta).

Ubuntun tapauksessa oleellinen kysymys on, että menevätkö tiedot bugeista ja mahdolliset valmiit korjaukset upstreamiin, jolloin ne hyödyttävät kaikkia muitakin vai jäävätkö ne pelkästään Ubuntun käyttöön. Muistaakseni Ubuntua on kritisoitu siitä, etteivät korjaukset mene kovin hyvin alkuperäisiin projekteihin. Joku paremmin asioista tietävä voi varmaan kertoa mikä tilanne on nykyään.


Lainaus
Ubuntun merkitys on ollut Linuxin tuominen järkevässä, helposti omaksuttavassa ja toiminnaltaan mietityssä paketissa normikäyttäjän työpöydälle. Kuka muistaa ajan ennen Ubuntua?

Muistan hämärästi. Omien kokemuksieni mukaan Ubuntu ei ollut millään osa-alueella poikkeuksellisen mullistava muihin jakeluihin nähden. Windows-maailmasta tulevan käyttäjän kannalta se oli ehkä jopa vaikeampikäyttöisempi, koska siitä puuttuivat graafiset ohjelmat asetusten muokkaamiseen. Nämä asiat olivat kunnossa esimerkiksi Mandrakessa ja Susessa.

Itse toki olen sitä mieltä, että komentorivi on se helpoin ja samalla ainoa oikea paikka asetusten muokkaamiseen. Aikanaan kuitenkin ihmettelin sitä, että Ubuntun asentaneet olivat eri forumeilla itkemässä komentorivikäytön vuoksi. Miksi he eivät asentaneet jotakin toista jakelua, jossa komentoriviä ei olisi tarvinnut yhtä paljon käyttää? Olen selittänyt asian itselleni sillä, että muita jakeluita ei pystynyt tilaamaan ilmaiseksi postilaatikkoon. Toisaalta cd-kampanjan ansiosta Ubuntu sai myös huomattavan suuren näkyvyyden muihin jakeluihin nähden, kun useat Linuxia ensimmäistä kertaa kokeilleet kilpaa hehkuttivat sen ylivertaisuutta Windowsiin nähden. Ubuntulla oli todella tehokas markkinointikampanja.

Lainaus
Kaikissa muissa ilmaisversio oli rampautettu ja osittain tahallaan ikäväksi tehty.

Tuolloin minulla taisi olla käytössä Mandrake ja ei se minusta ollut millään tavalla rampautettu. Häiritsevin ominaisuus taisi olla traystä löytyvä kaupallisiin ominaisuuksiin liittyvä ohjelma. Itseäni se oli vastassa ainoastaan ensimmäisellä käynnistyskerralla, koska suljin ohjelman ja kielsin sitä käynnistymästä enää uudelleen. Jonkun tietokonelehden Linux-jakeluiden testissä toimittaja nosti tuon saman asian aivan suunnattomaksi ongelmaksi. Ilmeisesti toimittaja halusi saada jonkun toisen jakelun väkisin voittamaan vertailun... En enää muista mikä jakelu oli todettu parhaaksi. Luultavasti joko Suse tai Ubuntu.

Lainaus
Lisäksi suurimmassa osassa vastaavia jakeluita oli jotain suljettua ja kaupallista kuonaa mukana, kun Ubuntu oli käytännössä täyin vapaan lähdekoodin softaa.

Nyt on pakko kysyä, että onko sinun koneellasi mitään suljettua ja kaupallista kuonaa asennettuna? Näytönohjaimen ajurit? Flash? Windows-fontit tai -koodekit?

Minun käsitykseni mukaan nuo olivat ensimmäisiä asioita, joita uusi käyttäjä halusi asentaa Ubuntun asentamisen jälkeen.

Lainaus
Myös kääntäminen, oppaiden tekeminen ja vaikkapa foorumilla avustaminen ovat ajamassa kollektiivisesti Linux-maailmaa eteenpäin.

Käännösprojektit ainakin suomenkielisessä "yhteisössä" ovat varmasti hyötyneet Ubuntun suosiosta, koska sillä puolella asiat käsittääkseni osataan tehdä oikein eli käännökset tehdään upstreamissa. Oppaiden hyödyllisyys riippuu pitkälti siitä, mitä asioita niissä käsitellään ja sama tietysti pätee forumilla avustamiseen. Joka tapauksessa näistä on ollut hyötyä muidenkin jakeluiden kannalta.

SuperOscar

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3993
  • Ocatarinetabellatsumtsum!
    • Profiili
    • Legisign.org
Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
« Vastaus #104 : 08.06.10 - klo:12.58 »
Menen nyt vähän sivupolulle, mutta tämä on kiinnostava pointti:

Lainaus käyttäjältä: wally
Kuka muistaa ajan ennen Ubuntua?

Muistan hämärästi. Omien kokemuksieni mukaan Ubuntu ei ollut millään osa-alueella poikkeuksellisen mullistava muihin jakeluihin nähden.

Olen periaatteessa samaa mieltä. Ostin aikanaan Akateemisesta SuSE-paketin toisensa jälkeen, en muista montako lopulta tuli ostetuksi, ja sitä ennen pari kertaa Red Hat -lootan. Myöhemmin, kun minulla ei vielä ollut laajakaistaa mutta sain yliopistolla imuroitua tavarat, kokeilin Mandrakea ja paria muutakin useaan otteeseen.

Siitä huolimatta vasta (K)Ubuntu jäi koneelle ensisijaiseksi käyttikseksi. Vasta sen aikana hätävara-Windows katosi tuplabuutista. En vieläkään osaa sanoa täsmälleen, mistä tämä johtui. Jotenkin vain aina SuSEista sun muista tuntui – ehkä vain mielikuvien tasolla – puuttuvan jotakin, ja aina oli poikettava Windowsiin. Sitten yhtäkkiä Ubuntussa tuntui olevan kaikki tarpeellinen ja kaikki toimi.

Varsinaiseen asiaan minulla ei ole enää lisättävää.
pöytäkone 1, kannettavat 1–3: Debian GNU/Linux 12; pöytäkone 2: openSUSE Tumbleweed; NUC: openSUSE Leap 15.5; RPi 1: FreeBSD 13.2-RELEASE; RPi 2: LibreELEC 11

Ryppy

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 837
    • Profiili
Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
« Vastaus #105 : 08.06.10 - klo:23.26 »
Verrataanpa Ubuntu levykettä audio levyyn:

Tarvitaan Säveltäjä/Sanoittaja  (GNU/Linux)
     Orkesteri      (Ohjelmat)
     Sovittaja      (Debian)
     Tuottaja      (Canonical)

Mikä tässä on epäselvää?
Ne tekevät koodia jotka sen taitavat ja ne
jotka osaavat markkinoida hoitakoon sen puolen.

On se Atrian porukkakin kummaa poppoota, kun
eivät osallistu lihakarjan jalostukseen ;)
Kuluttajat kyllä älähtävät jos tuotteessa
esiintyy virheitä.

Tottahan ne jotka aiemmin ovat tehneet rahaa
puuhastelulla, ovat käärmeisään kun yllättäen
joutuvat ihan vakavissaan tekemään töitä, että
tulot säilyisivät.
Poistuu taka vasemmalle - - -

crope

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 817
  • Fedora 12
    • Profiili
    • http://palosaari.fi/
Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
« Vastaus #106 : 08.06.10 - klo:23.38 »
Verrataanpa Ubuntu levykettä audio levyyn:

Tarvitaan Säveltäjä/Sanoittaja  (GNU/Linux)
     Orkesteri      (Ohjelmat)
     Sovittaja      (Debian)
     Tuottaja      (Canonical)

Ihan kiva vertailu, mun mielestä. Ite tunnen olevani tuolla orkesterin puolella ja sen takia vähän kriittistä ääntä pitänyt. Joskin kyllä teen hommia muissakin joukoissa, esim. foorumeilla, ircissä, sähköpostilistoilla sekä sähköpostilla. Aika moneen support viestiin per päivä tulee vastailtua vaikka ne eivät koskekkaan kehitystä.

wally

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 138
    • Profiili
Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
« Vastaus #107 : 09.06.10 - klo:00.21 »
Pelkkä käyttäminen ei ole kehittämistä. Bugiraporttien tekeminen voidaan luokitella kehittämiseksi (tai ainakin rahanarvoiseksi toiminnaksi kehittäjien kannalta).

Bugiraporttien kirjoittaminen on ilman muuta kehittämistä. Normaalisti tuosta työstä maksetaan ohjelmoijille palkkaa. Monesti firmoissa on erikseen testaukseen keskittyneitä henkilöitä. Bugiraporttien ohella kaikki muutkin parannusehdotukset saattavat olla todella rahanarvoista tavaraa. Myöskään näitä ei synny, jos käyttäjiä ei ole (riittävästi).

Ubuntun tapauksessa oleellinen kysymys on, että menevätkö tiedot bugeista ja mahdolliset valmiit korjaukset upstreamiin, jolloin ne hyödyttävät kaikkia muitakin vai jäävätkö ne pelkästään Ubuntun käyttöön. Muistaakseni Ubuntua on kritisoitu siitä, etteivät korjaukset mene kovin hyvin alkuperäisiin projekteihin. Joku paremmin asioista tietävä voi varmaan kertoa mikä tilanne on nykyään.

Tämä on se kritiikki, joka Ubuntun kohdalla on ilmeisesti ainakin ennen osunut kohdalleen. Edelleenkään mainitunkaltainenkaan toiminta ei vahingoita upstreamia, mutta ei toisaalta parhaalla mahdollisella tavalla vahvistakaan. Itse näkisin tilanteen mieluusti niin, että upstream hoitelisi itse hommansa ja pitkälle paketointinsakin. Tällöin tosin distroja saisi olla mielellään vain yksi, tai korkeintaan pari. Muutamat distrot (ainakin esim. Slackware ja Arch Linux) pyrkivät hyvin pitkälle tähän, että se paketoitu versio ohjelmasta X olisi mahdollisimman täysin ohjelman X koodia muokkaamattomana. (Toki varmasti kaikki pyrkivät tähän ainakin jollain tasoilla, mutta toiset enemmän kuin toiset)

Lainaus
Ubuntun merkitys on ollut Linuxin tuominen järkevässä, helposti omaksuttavassa ja toiminnaltaan mietityssä paketissa normikäyttäjän työpöydälle. Kuka muistaa ajan ennen Ubuntua?

Muistan hämärästi. Omien kokemuksieni mukaan Ubuntu ei ollut millään osa-alueella poikkeuksellisen mullistava muihin jakeluihin nähden. Windows-maailmasta tulevan käyttäjän kannalta se oli ehkä jopa vaikeampikäyttöisempi, koska siitä puuttuivat graafiset ohjelmat asetusten muokkaamiseen. Nämä asiat olivat kunnossa esimerkiksi Mandrakessa ja Susessa.

Omastakaan mielestäni Ubuntu ei ollut millään osa-alueella poikkeuksellisen mullistava muihin jakeluihin nähden. Varmaan lähes kaikki yksittäiset asiat oli tehty jo jossain distrossa. Kokonaisuus on kuitenkin osatekijöidensä summa, ja Ubuntussa tämä oli varsin mukavasti hallussa. Korostan erityisesti tuota yhden cd:n ja yhden ohjelman periaatetta, jota Ubuntussa on noudatettu alusta lähtien. Varmaan jokin toinenkin distro on näin tehnyt jo ennen Ubuntua. Myös ennakoitavuus ja tiheä päivitysväli tulevien versioiden kanssa on Ubuntun valtti.

Itse pidän Ubuntun/gnoemn tavasta, jossa asetukset ja ylläpito hoituvat valikon kautta ja hieman karsastan vaikkapa Susen tai Mandrivan keskitettyä asetustenhallintaa (tai vaikkapa KDE:n). Useimmiten haluan säätää kerrallaan yhtä juttua, ja siihen valikosta Järjestelmä->Asetukset->Ulkoasu on nopeampi kuin täysverisen asetushallinnan käynnistäminen ja sieltä sitten ulkoasuasetusten etsiminen ja muokkaus. Mutta tämä nyt on puhtaasti makuasia. On totta, että alkuun Ubuntusta myös puuttui joitain asetuspaneeleja, en tosin muista puuttuiko mitään erityisen oleellista. Muistaakseni aloitin Ubuntun käytön jostain 5.x:stä lähtien ja ainakin siinä vaiheessa muistaakseni pääosin löytyi graafiset työkalut kaikkeen tarpeelliseen.

Itse toki olen sitä mieltä, että komentorivi on se helpoin ja samalla ainoa oikea paikka asetusten muokkaamiseen. Aikanaan kuitenkin ihmettelin sitä, että Ubuntun asentaneet olivat eri forumeilla itkemässä komentorivikäytön vuoksi. Miksi he eivät asentaneet jotakin toista jakelua, jossa komentoriviä ei olisi tarvinnut yhtä paljon käyttää?

Luulen, että nämä itkut ovat liittyneet siihen, että nämä itkijät ovat saaneet kysymyksiinsä vastauksiksi komentorivikomentoja, koska komentorivi on ylivoimaisesti helpoin ja ehkä se "ainoa oikea" menetelmä, kun neuvotaan toisia netissä. Paljon helpompaa kuin opastaa tekemään jotain graafisilla kikkareilla. Voi tietysti olla, että joitain tarpeellisiakin asioita löytyy Ubuntusta, joita ei saisi graafisella puolella laitettua kuntoon. Ei vaan tule tällaista mieleen. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että Ubuntun kanssa komentoriviä ei tarvitse, mutta sitä saa käyttää ja ohjeet luonnollisesti yleensä kirjoitetaan komentoriville. Niinhän Windowsinkin kanssa tehdään kun helpdeskiin soitetaan. Helpoin tapa selvittää ip-asetukset on pyytää käyttäjää käynnistämään komentorivi ja antamaan komento "ipconfig".

Mitä tulee asetusten säätöön, on hyvin paljon asetuksia, jotka on huomattavasti näppärämpi säätää graafisilla kikkareilla kuin komentorivillä. Näytön asetukset ja äänenvoimakkuus tulevat ensimmäisenä mieleen, vaikka jälkimmäiseen on varsin hyvä alsamixer ja edelliseen monenkirjavia komentoja. Ulkoasu on myös itsestäänselvästi graafisen puolen säätöä. Sitten kun komentorivillä työskennellään pääsääntöisesti, konffitiedostot saisivat minun puolestani olla mallia Arch Linux. Eipä debianin/ubuntunkaan konffitiedostot sijaintiensa ja rakenteensa puolesta tosin kovin huonoja ole. Välillä on ottanut pottuun kun eri distroperheiden edustajissa monet ihan perus konffifilet ovat eri paikoissa. Kun on ubuntu/debianpohjaisiin tottunut (btw. ubuntu on loistava komentoriviltä, minä tykkään), tekisi mieli sanoa, että vaikkapa Slackwaressa on moni asia ihan "väärässä" paikassa.

Olen selittänyt asian itselleni sillä, että muita jakeluita ei pystynyt tilaamaan ilmaiseksi postilaatikkoon. Toisaalta cd-kampanjan ansiosta Ubuntu sai myös huomattavan suuren näkyvyyden muihin jakeluihin nähden, kun useat Linuxia ensimmäistä kertaa kokeilleet kilpaa hehkuttivat sen ylivertaisuutta Windowsiin nähden. Ubuntulla oli todella tehokas markkinointikampanja.

Tuo oli varmasti yksi erittäin iso juttu. Shuttleworthin pätäkkä ja agenda painoivat tässä asiassa hyvin paljon. Silti tuonaikaisella perus-debianilla pelkästään ei olisi ollut mitään toivoa kasvaa siihen hypeen, joka ubuntu sai osakseen. 1 cd hyvin mietityllä ohjelmistokokoonpanolla, helposti asennettava ja vielä ilmaiseksi postiluukkuun. Ei huono diili.

Nyt on pakko kysyä, että onko sinun koneellasi mitään suljettua ja kaupallista kuonaa asennettuna? Näytönohjaimen ajurit? Flash? Windows-fontit tai -koodekit?

Minun käsitykseni mukaan nuo olivat ensimmäisiä asioita, joita uusi käyttäjä halusi asentaa Ubuntun asentamisen jälkeen.

Totta, ja tämähän olikin vähän ongelma, kun näitä ei-avoimia juttuja ei haluttu Ubuntuun laittaa mukaan. Nykyään ne ovat tosin yhden napin takana. Ubuntussa oli/on mukana vahvasti vapauden filosofia, vaikka mikään höyrypää-RMS Shuttleworth ei olekaan ja osa Canonicalin softista on suljettua lähdekoodia (Launchpad?).

Aina on hyvä muistaa, että täydellistä jakelua ei ole olemassakaan ja distro-hopperina tietysti silti aina etsiä sitä kuin graalin maljaa... Ubuntuun sitä on vain aina vaan ja uudestaan palannut, mutta tuskin sitä vaikkapa 5-10 vuoden päästä käyttää ubuntua. Aika näyttää.

mgronber

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1458
    • Profiili
Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
« Vastaus #108 : 09.06.10 - klo:02.10 »
On se Atrian porukkakin kummaa poppoota, kun
eivät osallistu lihakarjan jalostukseen ;)

Eikös Atrian toimialana ole nimenomaan lihan jalostus?

Lainaus
Tottahan ne jotka aiemmin ovat tehneet rahaa
puuhastelulla, ovat käärmeisään kun yllättäen
joutuvat ihan vakavissaan tekemään töitä, että
tulot säilyisivät.

Jos nämä "puuhastelijat" toimisivat samalla tavalla kuin Canonical niin mitä tapahtuisi kehitykselle? Kaikki kasaisivat omaa kivaa jakelua ja odottaisivat muiden tekevän pohjatyön?

mgronber

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1458
    • Profiili
Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
« Vastaus #109 : 09.06.10 - klo:02.17 »
Pelkkä käyttäminen ei ole kehittämistä. Bugiraporttien tekeminen voidaan luokitella kehittämiseksi (tai ainakin rahanarvoiseksi toiminnaksi kehittäjien kannalta).

Bugiraporttien kirjoittaminen on ilman muuta kehittämistä. Normaalisti tuosta työstä maksetaan ohjelmoijille palkkaa. Monesti firmoissa on erikseen testaukseen keskittyneitä henkilöitä. Bugiraporttien ohella kaikki muutkin parannusehdotukset saattavat olla todella rahanarvoista tavaraa. Myöskään näitä ei synny, jos käyttäjiä ei ole (riittävästi).

Väitinkö minä jotakin muuta?

Lainaus
Ubuntun tapauksessa oleellinen kysymys on, että menevätkö tiedot bugeista ja mahdolliset valmiit korjaukset upstreamiin, jolloin ne hyödyttävät kaikkia muitakin vai jäävätkö ne pelkästään Ubuntun käyttöön. Muistaakseni Ubuntua on kritisoitu siitä, etteivät korjaukset mene kovin hyvin alkuperäisiin projekteihin. Joku paremmin asioista tietävä voi varmaan kertoa mikä tilanne on nykyään.

Tämä on se kritiikki, joka Ubuntun kohdalla on ilmeisesti ainakin ennen osunut kohdalleen. Edelleenkään mainitunkaltainenkaan toiminta ei vahingoita upstreamia, mutta ei toisaalta parhaalla mahdollisella tavalla vahvistakaan.

Lyhyesti sanottuna: tuollaisesta toiminnasta ei ole upstreamille mitään hyötyä. Tämän ketjun aiheena on "Canonical ei kehitä Linuxia" ja jos tuo kritiikki on edelleen aiheellista, niin se osuu suoraan maaliinsa.

Lainaus
Itse näkisin tilanteen mieluusti niin, että upstream hoitelisi itse hommansa ja pitkälle paketointinsakin.

Mitä tarkoitat upstreamin hommilla? Entä mitä paketoinnilla? Seuraavan lainauksen perusteella tarkoitat paketoinnilla ilmeisesti jakelukohtaista paketointia. Siihenhän on käsittääkseni kehitetty erilaisia apujärjestelmiä, jotka osaavat pullauttaa automaattisesti valmiit paketit useammalle eri järjestelmälle. En tosin tiedä niiden toimivuudesta mitään sen tarkempaa.

Lainaus
Tällöin tosin distroja saisi olla mielellään vain yksi, tai korkeintaan pari.

Jaa, mitkäs karsitaan pois ja mitä jätetään jäljelle? Eikö Linuxin valinnanvapaus ole hyvä asia?

Lainaus
Muutamat distrot (ainakin esim. Slackware ja Arch Linux) pyrkivät hyvin pitkälle tähän, että se paketoitu versio ohjelmasta X olisi mahdollisimman täysin ohjelman X koodia muokkaamattomana. (Toki varmasti kaikki pyrkivät tähän ainakin jollain tasoilla, mutta toiset enemmän kuin toiset)

Tuon perusteella kuvittelisin Slackwaren ja Arch Linuxin kehittäjien pyrkivän tekemään bugikorjauksia suoraan upstream-projekteihin, jolloin hyödyt tulevat suoraan kaikkien käyttöön. Jos jokin jakelu toimii eri tavalla niin sen toiminnasta ei ole hyötyä upstreamille eikä muille jakeluille. Samalla jakelu ampuu myös itseään jalkaan, koska jakelussa käytetty versio erkanee jokaisen jakelukohtaisen bugikorjauksen johdosta yhä enemmän alkuperäisestä upstream-projektista.

Lainaus
Myös ennakoitavuus ja tiheä päivitysväli tulevien versioiden kanssa on Ubuntun valtti.

Se voi myös olla ongelma. Jos julkaisupäivämäärä on pyhä, niin julkaistu versio voi vielä kärsiä pahoista bugeista. Siksi itse en ainakaan ole asentamassa minkään jakelun uusia versioita ensimmäisten joukossa. On hyvä odottaa parista viikosta pariin kuukauteen ja seurata muiden kokemuksia.

Lainaus
Sitten kun komentorivillä työskennellään pääsääntöisesti, konffitiedostot saisivat minun puolestani olla mallia Arch Linux. Eipä debianin/ubuntunkaan konffitiedostot sijaintiensa ja rakenteensa puolesta tosin kovin huonoja ole. Välillä on ottanut pottuun kun eri distroperheiden edustajissa monet ihan perus konffifilet ovat eri paikoissa. Kun on ubuntu/debianpohjaisiin tottunut (btw. ubuntu on loistava komentoriviltä, minä tykkään), tekisi mieli sanoa, että vaikkapa Slackwaressa on moni asia ihan "väärässä" paikassa.

Itselläni ei ole kokemusta sen enempää Arch Linuxista kuin Slackwarestakaan, mutta Susen osalta voin sanoa asetustiedostojen olevan suoraan helvetistä. Esimerkiksi verkkoasetukset on huomattavasti inhimillisempää näpyttää Ubuntussa kuin Susessa ja jälkimmäisessä kannattaakin suosiolla käynnistää yast.

Lainaus
Aina on hyvä muistaa, että täydellistä jakelua ei ole olemassakaan ja distro-hopperina tietysti silti aina etsiä sitä kuin graalin maljaa... Ubuntuun sitä on vain aina vaan ja uudestaan palannut, mutta tuskin sitä vaikkapa 5-10 vuoden päästä käyttää ubuntua. Aika näyttää.

Yleensähän suositut jakelut ovat vaihtuneet vuoden tai parin sykleillä. Ubuntu on tosin siltä osin poikkeuksellinen jakelu, että sen taustalta löytyy paljon rahoitusta ja ilmaiset levyt tuovat sille edelleen etua suhteessa muihin jakeluihin.

crope

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 817
  • Fedora 12
    • Profiili
    • http://palosaari.fi/
Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
« Vastaus #110 : 09.06.10 - klo:02.18 »
Tottahan ne jotka aiemmin ovat tehneet rahaa puuhastelulla, ovat käärmeisään kun yllättäen joutuvat ihan vakavissaan tekemään töitä, että tulot säilyisivät.

Penniäkään en oo saanut. Muutaman laitteen silloin tällöin. Oon pistänyt omia rahoja satoja euroja likoon sekä aikaa pari miestyövuotta. Ei tätä kehitys työtä tehdä palkan eestä...

wally

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 138
    • Profiili
Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
« Vastaus #111 : 09.06.10 - klo:09.14 »
Pelkkä käyttäminen ei ole kehittämistä. Bugiraporttien tekeminen voidaan luokitella kehittämiseksi (tai ainakin rahanarvoiseksi toiminnaksi kehittäjien kannalta).

Bugiraporttien kirjoittaminen on ilman muuta kehittämistä. Normaalisti tuosta työstä maksetaan ohjelmoijille palkkaa. Monesti firmoissa on erikseen testaukseen keskittyneitä henkilöitä. Bugiraporttien ohella kaikki muutkin parannusehdotukset saattavat olla todella rahanarvoista tavaraa. Myöskään näitä ei synny, jos käyttäjiä ei ole (riittävästi).

Väitinkö minä jotakin muuta?

Et. Väitinkö väittäneesi :) Lähinnä nyt vielä painotin tuota, että bugiraportit ovat ihan täysipainoista kehittämistä.

Tiettyjä painotuseroja lukuunottamatta olemme tässä keskustelussa erittäin pitkälle samaa mieltä.

Lyhyesti sanottuna: tuollaisesta toiminnasta ei ole upstreamille mitään hyötyä. Tämän ketjun aiheena on "Canonical ei kehitä Linuxia" ja jos tuo kritiikki on edelleen aiheellista, niin se osuu suoraan maaliinsa.

Taisin oikeastaan jo vastatakin tuohon "Canonical ei kehitä Linuxia" -väitteeseen jotakuinkin siihen tapaan, että onko joku joskus kuvitellut Canonicalin kehittäneen erityisesti Linuxia (tarkoittaen ydintä eli käyttöjärjestelmää). Linuxia laajemmassa merkityksessään Ubuntu ja Canonical on kyllä kehittänyt monellakin tavalla, joista keskeisin on varmaankin ollut tietynlaisen "draivin" tuominen mukaan kuvioihin.

On tärkeä juttu huolehtia kuitenkin siitä, että bugiraportit ja -korjaukset valuisivat ylävirtaankin soveltuvin osin. Ubuntun oma Launchpad on silti mielestäni hyvä juttu olla tuossa välissä, koska "kaikki vaikuttaa kaikkiin" ja iso osa bugeista johtuu tai ainakin ilmenee järjestelmän komponenttien tietyillä yhdistelmillä ja tietyillä asetuksilla. Lisäksi iso osa bugiraporteista on turhia, vääriä tai kohdistuu vääriin komponentteihin. En tiedä kuinka hyvin varmistetut bugiraportit tuolta sitten viedään upstreamiin ja jos tässä tiedonkulussa on edelleen ongelmia, kritiikki on yhä aiheellista.

Lainaus
Itse näkisin tilanteen mieluusti niin, että upstream hoitelisi itse hommansa ja pitkälle paketointinsakin.

Mitä tarkoitat upstreamin hommilla? Entä mitä paketoinnilla? Seuraavan lainauksen perusteella tarkoitat paketoinnilla ilmeisesti jakelukohtaista paketointia. Siihenhän on käsittääkseni kehitetty erilaisia apujärjestelmiä, jotka osaavat pullauttaa automaattisesti valmiit paketit useammalle eri järjestelmälle. En tosin tiedä niiden toimivuudesta mitään sen tarkempaa.

Upstreamin keskeisin homma on tietysti vääntää sitä softaansa ja korjata sen bugeja. Jakelijan tehtävä on puolestaan sopivan softakokoonpanon valinta. Ideaalitilanteessa softa olisi jo valmiiksi paketoitu, ja jakelija voisi käyttää pakettia suoraan ja muokkaamatta.

Lainaus
Tällöin tosin distroja saisi olla mielellään vain yksi, tai korkeintaan pari.

Jaa, mitkäs karsitaan pois ja mitä jätetään jäljelle? Eikö Linuxin valinnanvapaus ole hyvä asia?

Valinnanvapaus on hyvä asia. Mutta jos haluttaisiin, että upstream saisi itse väännettyä hyvin toimivat paketit, distroja (ainakaan pohjaltaan erilaisia) ei saisi olla kovin montaa eri lajiketta. Windows-softat esimerkiksi kehitetään ja paketoidaan "upstreamin" toimesta valmiiksi toimimaan esim. XP:ssä, Vistassa ja 7:ssa. Jos Windows-versioita olisi 120 erilaista, tämä ei enää onnistuisi. Mieluummin otan tietysti Linuxin tarjoaman valinnanvapauden kuin sen MS:n tarjoaman yhden tai kaksi keskinkertaista vaihtoehtoa, mutta tietysti tämä tuo omat haaseensa.

Erkki esimerkki:
Jos debian ja muut debianpohjaiset olisi täysin dominoivassa asemassa, upstream voisi keskittyä saamaan pakettinsa toimimaan debsussa, ja muut jakelijat voisivat puolestaan enemmän tai vähemmän automatisoidusti sovittaa debian-paketit omiin jakeluihinsa. Nykyään osa softavalmistajista tykkää debianista/Ubuntusta, osa Red Hatin perillisistä, osa Susesta ja niin edelleen. Mutulla ajateltuna tämä lisää integrointityön vaivaa.

Itselläni ei ole kokemusta sen enempää Arch Linuxista kuin Slackwarestakaan, mutta Susen osalta voin sanoa asetustiedostojen olevan suoraan helvetistä. Esimerkiksi verkkoasetukset on huomattavasti inhimillisempää näpyttää Ubuntussa kuin Susessa ja jälkimmäisessä kannattaakin suosiolla käynnistää yast.

Juu, Susen asetustiedosto ovat myös oman pintapuolisen kokemukseni mukaan hankalempia ja "väärissä" paikoissa.

Yleensähän suositut jakelut ovat vaihtuneet vuoden tai parin sykleillä. Ubuntu on tosin siltä osin poikkeuksellinen jakelu, että sen taustalta löytyy paljon rahoitusta ja ilmaiset levyt tuovat sille edelleen etua suhteessa muihin jakeluihin.

Ilmaisia levyjä en muuten ole huomannut monenkaan käyttävän, enkä itsekään ole koskaan sellaisia tilaillut. Ilmaiset levyt toimivat kuitenkin hyvänä mainoksena jo sinänsä, eli se tieto siitä, että ilmaisia levyjä ilmaisilla postikuluilla on tarjolla saa kiinnostumaan aiheesta. Toimintahan vaikuttaa järjenvastaiselta, ja sitä se olisikin, jos kyseessä ei olisi tavallaan hyväntekeväisyys ja rikkaan miehen rahantuhlausreissu. Ilmaiset levyt ovat käsittääkseni ensisijaisesti ajateltu Afrikan köyhän ja nettiyhteyksiltään heikon väestön tarpeisiin. Itselläni levykuvat latautuvat n. 5,5 mt (megatavua) sekunnissa eli yksi levykuva noin kahdessa minuutissa parhaimmillaan, joten ilmaisille levykuville ei ole tarvetta. Varsinkaan kun usb-tikku on keksitty.
« Viimeksi muokattu: 09.06.10 - klo:09.16 kirjoittanut wally »

henri_aleksi

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 319
    • Profiili
Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
« Vastaus #112 : 09.06.10 - klo:11.10 »
Ilmaisia levyjä en muuten ole huomannut monenkaan käyttävän, enkä itsekään ole koskaan sellaisia tilaillut. Ilmaiset levyt toimivat kuitenkin hyvänä mainoksena jo sinänsä, eli se tieto siitä, että ilmaisia levyjä ilmaisilla postikuluilla on tarjolla saa kiinnostumaan aiheesta.

K.o levyt ovat kuitenkin hienoja ja mielellänsä virallisen asennusmedian kaivaa esille jos pitää asennus tehdä.
Paljonkohan nykyään se tulostukset levynpintaan maksaa ;)  ...pitää varmaankin tyytyä lightscribeen.
"Theory is when you know something, but it doesn't work. Practice is when something works, but you don't know why.
Programmers combine theory and practice: Nothing works and they don't know why."

Timo Jyrinki

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 1255
    • Profiili
    • kotisivu
Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
« Vastaus #113 : 13.06.10 - klo:12.50 »
Penniäkään en oo saanut. Muutaman laitteen silloin tällöin. Oon pistänyt omia rahoja satoja euroja likoon sekä aikaa pari miestyövuotta. Ei tätä kehitys työtä tehdä palkan eestä...

Jooh. Eipä ole tietoa omista vuosista, mutta kyllä ne tuntimäärät ovat varmasti huikeita, kuitenkin kyseessä lähes päivittäinen harrastus tehdä jotain, oli sitten suomennoksia, Debian-paketointia (juuri tässä sunnuntain ratoksi enchant QA-uploadina...) tai ihan suoraan bugikorjauksia.

Paras kiitoshan tulee yleensä muilta kehittäjiltä, ja toisaalta niitä kiitoksia arvostaakin eniten, foorumeilla oleillessa voi joskus tulla paha mieli kun "tehdään yhdessä" -henkeä tai yleensäkään kokonaisuuden ymmärtämistä ei aina löydy ;)

Lyhyesti sanottuna: tuollaisesta toiminnasta ei ole upstreamille mitään hyötyä. Tämän ketjun aiheena on "Canonical ei kehitä Linuxia" ja jos tuo kritiikki on edelleen aiheellista, niin se osuu suoraan maaliinsa.

Ubuntun pää-upstream on periaatteessa Debian, koska Ubuntu on johdannainen eikä kokonaan oma distronsa. Debianin kanssa bugiraporttien ja korjauksien jakaminen on nykyään todella monipuolisesti hoidettu, ja yleensäkin suhde Debianiin on hienosti parantunut vuosien saatossa. Suurin kritiikki tulee siitä, että Ubuntu ei suosioonsa nähden kontribuoi Debianin "ohi" niin paljon kuin "muut", mutta silloin unohdetaan että Canonicalilla Ubuntua työstää päivätyökseen vain kourallinen ihmisiä, ja ollaan enemmän hieman kateellisia siitä miten Ubuntu on niin suosittu. Suurin (mielestäni) aiheellinen kritiikki taas on se, että yritetään liikaa eriytyä muista (omaksi eduksi) ilman että pohditaan miten uudet indicatorit yms. tehtäisiin sovitusti yhdessä esim. Gnomen kanssa. Toisaalta tilanne on mielestäni aika lievä, ja pahentuessaan se kuitenkin iskisi omaan nilkkaan koska upstream-projektit tekevät kuitenkin omia asioitaan eikä Ubuntu voi heittää niitä kaikkia poiskaan. Itselläni on hieman kutina että tämä eriytyminen tulee jossain vaiheessa haittaamaan Ubuntua, mutta saapa nähdä. UI-kerrosta se nyt kuitenkin vain on, ja onhan se vaikka MeeGossakin paljon suuremmalta osin uusiksi vedetty.

nimetönpelkuri

  • Vieras
Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
« Vastaus #114 : 22.06.10 - klo:20.07 »
https://wiki.ubuntu.com/Kernel

Varmaan monilla distribuutioilla on oma kernel-tiiminsä, mutta se ei tarkoita sitä, että kirjoittaisivat riviäkään koodia.

Ei Canonicalin moittiminen vähäisestä koodimäärän kirjoittamisesta ole uusi juttu, eikä Linux-ydin ole ollut ainoastaan keskustelun aiheena.  Ubuntun X.org tiimi saanut myös hieman "moitteita" samasta asiasta:
http://thread.gmane.org/gmane.linux.redhat.fedora.devel/124894/focus=125216

Isossa joukossa aina erimielisyyksiä nyt ja tulevaisuudessa. Kyllä tämä tästä ... :)

vpv

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 185
  • 3 * Fedora + OpenWRT
    • Profiili
    • Fedora-sivuni

mikko_h

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 202
    • Profiili
Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
« Vastaus #116 : 30.07.10 - klo:10.12 »
http://gregdekspeaks.wordpress.com/2010/07/29/red-hat-16-canonical-1/

Tuntuu hieman turhalta vaahtoamiselta puolin ja toisin. Red Hat tekee huomattavasti isompaa bisnestä kuin Canonical ja on selvästi isompi firmakin, joten en usko, että RH:n johto juuri vaivaa päätään sillä, että Ubuntu "ratsastaa RH:n työn tuloksilla". Canonical ei ole juuri kilpaillut RH:n yritysasiakkaista tähän mennessä. Syytös on muutenkin vähän outo, kun Gnomen ja muidenkin palikoiden tekijöistä iso osa on joka tapauksessa muita kuin RH:n työntekijöitä, vaikka RH:n osuus suuri olisikin.

De Groenigsberg linkkaa Shuttleworthin kommentteihin vuosilta 2008 ja 2007. Ne eivät mielestäni näytä järin fiksuilta tämän päivän valossa. En ole oikein koskaan ymmärtänyt Shuttleworthin fiksoitumaa yhtäaikaisista julkaisuista. Vanhassa kommentissa hän esittää, että olisi hyvä saada vähintään kaksi kolmesta isosta (Ubuntu, Fedora ja OpenSuSE) kuukauden haarukalla samaan tahtiin. Tämänhän Ubuntu voisi tehdä yksinkin siirtämällä julkaisuaikatauluaan kuukaudella eteenpäin, jolloin se olisi käytännössä sama kuin Fedoran. Tavoitteena oli ilmeisesti myös sama versio kääntäjätyökaluista, X:stä ja kernelistä, mutta tuohan ei taitaisi toteutua aikataulua siirtämällä, kun Fedoraa joka tapauksessa sisällyttää uudempia versioita. En näe, että koko harjoitteesta olisi mitään hyötyä nykytilanteeseen verrattuna. Yhteisestä paketoinnista tietysti olisi, mutta sittenhän voisi saman tien yhdistää distrot. Samaten Shuttleworthin kommentti RH:n suljetusta luonteesta on hölinää. RHEL:iä teknisesti täysin vastaava järjestelmä on helposti saatavilla ilmaiseksi lähdekoodeineen, ja näitä myös käytetään laajasti. Jossain oli juuri julkaistu tilasto, jonka mukaan CentOS on yleisin Linux-distro julkisesti näkyvissä webbipalvelimissa. RH:n bisnesidea pitäisi olla helposti ymmärrettävissä. Se ei ole ristiriidassa vapaiden lisenssien kanssa.

Fri13

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 465
    • Profiili
Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
« Vastaus #117 : 30.07.10 - klo:13.58 »
http://gregdekspeaks.wordpress.com/2010/07/29/red-hat-16-canonical-1/

Surullista luettavaa joka näyttää vain lisää sitä että Canonical ei ole upstream ystävällinen eikä välitä avoimen lähdekoodin yhteisöistä joiden tuotoksia se markkinoi sillä mentaliteetilla että se olisi itse kehittämässä sitä juuri kaikille. Päinvastoin Ubuntua pitää pystyssä Canonicalin markkinointi ja Ubuntun fanit. Siitä ei pitäisi olla epäselvää oikein kellään. Mikään näistä ei tee Ubuntua huonommaksi, mutta paremmaksi se ei sitä myöskään tee muihin verrattuna.

Monelta on alkanut kuulumaan jo liikaa sitä että Canonical hyödyntää muiden töitä ja esittää ne epäsuoraan (valehtelematta) yhteisölle sen itsensä tekemänä. Luoden siis vääriä mielikuvia.

Etenkin Canonicalin muut kehitystoimet (Launchpad & Bazaar) on haitallisia koko yhteisölle kun yhteisö ei voi hyödyntää helposti Ubuntun vapaaehtoisten tekemiä töitä, joita moni kuvittelee tekevänsä koko yhteisölle kun tekevätkin pääasiassa vain Canonicalille. Luoden kuilua Ubuntun ja muiden distrojen käyttäjien välille.

Onhan tuo 1% panostus osallistuminen myöskin, mutta ei se mikään sellainen ole että oikeasti siihen voisi vedota Ubuntua hehkuttavat Canonicalin olevan #1 distribuutio ja hyväntekijä. Rahaahan Canonicalin idea on tahkota eikä panostaa yhteisön kehittämiseen. Red Hat taas tekee rahaa mutta sen päämäärä on kehittää ohjelmistoja. Nimittäin siitä hyötyy kaikki. Sen asiakaat ja kilpailijat. Mutta kun asiakkaat näkee että Red Hat tekee melkein yksin 1/5 osan niin siihen voidaan luottaa että se myös korjaa ja parantelee tuotteita joita myy ja joille antaa takuun. Ja kun Red Hat toimii upstreamin kanssa yhteistyössä tiukasti. Se auttaa koko yhteisöä samalla. Canonical ei näytä sitäkään tekevän edes Gnomelle, saati Linux käyttikselle!

Onko Ubuntu lopulta pelkkää yhteisön rakentamaa illuusiota suurimmasta vaikuttajasta yhteisössä. Todellisuudessa saavuttaneen vain suuren vaikutuksen uusiin Linux käyttäjiin jotka ovat juuri hylkäämässä Windowsia? Kenenkään näkemättä että muut jotka eivät pidä meteliä, ovatkin niitä jotka kehittää kaiken jota Canonical vain tarjoaa muille eikä suostu korjaamaa muiden vääriä olettamuksia että se ei ole niitä tehnyt?


Fri13

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 465
    • Profiili
Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
« Vastaus #118 : 30.07.10 - klo:14.49 »
Et. Väitinkö väittäneesi Smiley Lähinnä nyt vielä painotin tuota, että bugiraportit ovat ihan täysipainoista kehittämistä.

Tosiaa varmana on. "Jokainen käyttäjä on kehittäjä" on OSS motto. Jokaiselta käyttäjältä kuulee ehdotuksia miten parantaa jotain tai uusia ideoita mitä tarvitaan. Käyttäjiä on aina monta potenssia enemmän kuin koodareita joten bugit tulevat paremmin näkyvile ja ideoita tulee reippaasti enemmä. Mutta jos ei ne päädy kehittäjille (upstream) nii se ei hyödytä yhteisöä.

Lainaus
Taisin oikeastaan jo vastatakin tuohon "Canonical ei kehitä Linuxia" -väitteeseen jotakuinkin siihen tapaan, että onko joku joskus kuvitellut Canonicalin kehittäneen erityisesti Linuxia (tarkoittaen ydintä eli käyttöjärjestelmää). Linuxia laajemmassa merkityksessään Ubuntu ja Canonical on kyllä kehittänyt monellakin tavalla, joista keskeisin on varmaankin ollut tietynlaisen "draivin" tuominen mukaan kuvioihin.

Linux ydin ja linux käyttöjärjestelmä on ihan sama asia. Ei ole Linuxia ja linuxia.
Canonical ei ole pahemmi kehittäny Linuxia, glibc, xorg tai gnomea. Omia sovellusohjelmia niillä ei ole. Mitä nyt pieniä widgettejä ja appletteja. Suurimmat kehitykset canonicalilta on tullut niiden ihan omaan softaan kuten Launchpad tai Bazaar (joka on hävinny gitille).

Muut on sitte jotai näkyviä valikkoja tai OSDtä jotka ei ole mennyt gnomelle ollenkaa. Eikä niitä hakkeja oikein sinne halutakkaan kun eivät toimi tulevassa gnomessa tai gnomen käytettävyyden mukaisesti.

Lainaus
Upstreamin keskeisin homma on tietysti vääntää sitä softaansa ja korjata sen bugeja. Jakelijan tehtävä on puolestaan sopivan softakokoonpanon valinta. Ideaalitilanteessa softa olisi jo valmiiksi paketoitu, ja jakelija voisi käyttää pakettia suoraan ja muokkaamatta.

Ei olis ideaali ollenkaa. Upstreamin idea ei ole mitenkää kääntää mitää binääriä. Se on vain extraa jos ei saa omia paketteja virallisii repoihin ja tämän jokainen tietää että vaarantaa tietoturvaa kun porukka lataa paketteja verkkosivuilta!

Ideaalitilanne on se että upstream vääntää softan ja antaa jakelijoille GIT versionumeron mistä ottavat sitten itse lähdekoodin, kääntävät ja paketoivat sen pistäen jakoon omiin lähteisiin. Jakelija on jakelija ja upstream on kehittäjä. Kun jakelun käyttäjä havaitsee raportoitavaa. Se ilmoittaa sen kehittäjälle.

Ennen koko homma meni CVS ja SVN aikana että kehittäjät teki upstreamissa tervapallon (tar.gz/tar.bz2) jonka jakelijat otti ja käänsi ja paketoi. Nyt kun kaikki käyttää GIT niin riittää että GIT versionumero annetaa ja kaikki saa saman. Kehittäjän ei tarvitse yhtään pohtia mitää jakeluun liittyviä asioita vaan keskittyä siihen omaan osuuteensa.

"Valinnanvapaus on hyvä asia. Mutta jos haluttaisiin, että upstream saisi itse väännettyä hyvin toimivat paketit, distroja (ainakaan pohjaltaan erilaisia) ei saisi olla kovin montaa eri lajiketta."

Ei upstreamin (kehittäjien) pidä kääntää tai paketoida mitää. Ei ole niide homma jakaa sitte paketteja omilla sivuilla tai tyrkyttää niitä jakelijoille.Se on idioottimaista.

Upstream voi olla 3-5 hengen porukka jotka tekee jotain softaa. Usein se on vielä vain yksi henkilö. Ne tekee työtään vapaa-aikanaan ja vapaaehtoisesti ja haluavat vain koodata. Jos niiden vastuulle tulisi vääntää edes viidelle distrolle paketit niin koodaamiseen ja raporttien hallintaan jäisi vähemmän aikaa. Sitä paitsi kun pitäisi tietää jokaisen distron tapa paketoida softa. pilkkooko ne sen neljää (sovellus + debug + devel + doc), kolmeen, kahteen vai yhteen. Sitte pitäisi tietää kääntövivut. Ja tehdä vielä useampi versio (eri arkkitehtuurit, eri asetukset) ja sitte tietää vielä riippuvuuksien pakettien tiedot ja paljon muuta. Tota varten onkin olemassa LSB standardi (Linux käyttöjärjestelmän standardi joka estää että Linux ei pirstaloidu useammaksi eri käyttikseksi vaan pysyy yhtenä käyttiksenä (katos kun se linux ydin on se käyttis) kun muuten käy kuten BSD kävi josta on jo neljä eri käyttistä) joka mahollistaa että tehdään yhdellä tavalla RPM tai BIN binääripaketti joka voidaan asentaa kaikkiin distroihin jotka tukee vaadittua LSB versiota tai uudempaa. Sen avulla suljetun koodin tekijä pystyy tekemään yhden paketin joka toimii kaikissa LSB tukevissa distroissa ilman että joutuu pohtimaa miten paketoida mitäkin tai luovuttamaa lähdekoodia.

Se miksei voida tehdä yhtä pakettia heti. Onkin kun ei ole yhtä tietokoneen kokoonpanoa, yhtä ympäristöä, yhtä vaatimusta ja yhtä käyttäjää. On miljardeja erilaisia variaatioja joiden eri tilanteiden tarpeiden mukaan on melkein yksi distro joka käy suoraan tai jota voi hyvin pienellä tavalla soveltaa ilman että joutuu kokoomaan koko järjestelmän alusta alkaen itse (LFS, Linux From Scratch).

Se on sellainen asia jota MS ei koskaan kykene tarjoamaan! Jakelijoita muodostuu siten että niillä on omat tarpeet ja jossain vaiheessa tarpeiden vaatima työ on suurempi räätälöiden valmista distroa kuin paketoida itse softat. Tällöin tulee helposti uusi distro josta taas hyötyy kaikki muut samassa tilanteessa olevat käyttäjät! Mutta ei välttämättä upstream jos distron tekijöistä tulee kehittäjiä jotka ei palauta muutoksia upstreamiin tai jotka forkkaavat koodia niin että ei ole suoraan yhtenevä upstreamin kanssa.

Kunnollinen tullimies

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 180
    • Profiili
Vs: Canonical ei kehitä Linuxia
« Vastaus #119 : 30.07.10 - klo:19.23 »
Kyseessä on siis vapaamatkustajan dilemma. Dilemman ratkaisu esittää, että halutessaan ilmaiseksi saatavasta palvelusta ollaan valmiit maksamaan niin kauan kuin siitä ollaan riippuvaisia. Esimerkkinä vaikkapa RedHat. RH kehittää Linuxia koska RH on riippuvainen Linuxista. IBM tekee rahaa Linuxilla, joten odotetusti IBM on yksi suurimmista Linux-kehittäjistä. Jos Canonical alkaa tekemään isoja rahoja Linuxilla, ei ole epäilystäkään, etteikö Canonical osallistuisi Linuxin kehittämiseen aktiivisemmin.

Itse käsitän tämänhetkisen dilemman lähinnä "muna vai kana" -paradoksiksi. Jos Canonical olisi keskittynyt Linuxin kehittämiseen, Ubuntun sijaan, pitäisin hyvin mahdollisena ettei Ubuntu olisi saavuttanut nykyistä suosiotaan, ja ilman suosiota sitä kehitystukea on turha odottaa.

Oman distron julkaisu tuo sikäli ongelmia tuohon kehitysketjuun, että mitä enemmän pitää turvautua omaan softaan, sitä enemmän resursseja kuluu tämän softan bugien korjaamiseen. Toisaalta, ongelmien korjaaminen lähtien ketjun alkupäästä on sikäli hankalaa, että se vie aikaa. Vaikka Kroah-Hartman esittikin prosessin yksinkertaistettuna, oman käsitykseni mukaan käytännössä tuo prosessi on kuitenkin paljon mutkikkaampi. K-H esitti asian siten, että "raportoikaa bugit (ja parannusehdotukset) alkupäähän, niin korjaamme ne sitten", kun oikeassa elämässä tietyn osa-alueen kehittämistä koordinoiva taho kuitenkin päättää viimekädessä, että onko näitä bugeja edes kannattavaa alkaa korjaamaan tai kannattaako parannusehdotuksille kallistaa korvaansa. En nyt tarkoita sitä, että ketään ei kiinnostaisi näitä bugeja korjata, mutta projektin saadessa uusi kehityssuunta on resurssit kohdistettava tähän uuteen suuntaan, että jotain valmista saadaan aikaan senkin osalta. Ja vaikka bugia tai parannusta lähdettäisiinkin korjaamaan, korjauksen saaminen lopputuotteeseen voisi viedä pitkiäkin aikoja.

Ajattele asiaa vaikkapa myyntituotteen ketjuna tuotekehityksestä kuluttajalle. Autotehdas valmistaa autoja, ja ensimmäisenä tehdas päättää kehityssuunnan. Sen jälkeen tuotekehitys suunnittelee auton. Auto valmistetaan ja lopulta se päätyy myyntimiesten käsiin. Myyntimies myy sen kuluttajalle ja auto hajoaa kuluttajan käsissä.
Ongelmaksi paljastuu suunnitteluvirhe. Mitä myyntimiehen pitäisi tehdä tässä tapauksessa?
-Ilmoittaa asiakkaalle, että pistää palautetta tuotekehitykseen ja kunhan tuotekehitys on ratkaissut ongelman, saadaan auto korjattua?
-Ohjaa asiakkaan autoliikkeen omalle korjaamolle, jossa autoa sitten korjataan?

Vaikka ongelmat raportoitaisiin tuotekehitykseen, ei ole mitään takuita siitä, että ongelmaan tulisi korjaus, sillä vika saattaa esiintyä vain tietyissä olosuhteissa, ja/tai olla kokonaisuuteen nähden tilastollisesti niin marginaalinen ongelma, että sitä ei nähdä kannattavaksi korjata. Tästä hyvänä esimerkkinä Ford Mondeon ja Focuksen muutaman vuoden takaiset ongelmat vetonivelen suojakumin kanssa.

Aihe itsessään on toki hyvä tuoda esille ja pitää esillä - joten sikäli ihan tarpeellinen aihe. Mutta piti siitä tai ei, tuotteen menestys riippuu ainoastaan siitä, että kuinka paljon asiakkaita, tai tässä tapauksessa käyttäjiä, kyseinen tuote saa. Ja Ubuntun filosofia näyttää olevan uusien käyttäjien hankkiminen. Uusien käyttäjien hankkiminen edellyttää toimimista asiakkaan lähellä, johon Canonical nähtävästi pyrkii.