Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Hajakenttä

Sivuja: 1 2 3 [4] 5 6 ... 73
61
Yleistä keskustelua / Vs: Suomen kieli hallussa?
« : 31.01.21 - klo:14.04 »
Sivutakseni välillä myös asiaa – noista esitetyistä termeistä en todellakaan saa mitään käryä. Vastasin sarkastisesti, koska luulin kyseessä olevan suomen vähättely keittiökieleksi tässä hienossa tekniikan lajissa kuten ATK on. Pyydän anteeksi luuloani. Tässä on käynyt selväksi, että niin ei ollut, vaan aito tarve kartoittaa: onko kukaan niitä nähnyt vilaukseltakaan, missään koskaan.

Nuo termit lienevät sellaisia, joita on todellakin hyvässä uskossa joskus muotoiltu. Olisiko siis aika viivata yli niitä, joita kukaan ei enää tunnista ja katsoa ympäristöstä: mitä termejä niiden asemasta todella käytettään ja alkaa sitten viljellä niitä. Itse mielelläni käytän suomen sanaa, jos löytyy selvä yhden sanan vastine. Sieltä 70-luvulta jäänyt sellainen tapa. Silloin kuitenkin on tarkkaan tiedettävä sanan tarkoitus. Kyllä lainasanojakin saa syntyä.

Totta kai on välttämätöntä käyttää kansainvälisissä yhteyksissä kieltä, jota kaikki ymmärtävät. Sellaiseksi on nyt vaan muodostunut englanti. Kyllä se on nähtävä työkaluna. Kun meidän kansainvälisyys päättyi Saksaan se oli saksa, mutta ei se enää nyt riitä kun näköala on laajentunut. Isovanhempani joutuivat lukemaan kouluissa pakkovenäjää. Isäni luki latinaa ja piti siitä kovasti. Ajat muuttuvat ja maailma myös. Vanhoilla päivilläni olen opetellut englantia, vaikka oleninkin fennomaani.

Joku tuossa mainitsi Irlannin virallisen kielen, englannin. On sielä omakin kieli, joka on näivettynyt keittiökieleksi. Samoin on käynyt parille muullekin niiden saarten kielelle, joita yhä puhutaan kotona ja kuppiloissa. Ja kuinkas meidän saame? Nuuksion ulkoilualueen nimi on saamea. Äikän maikka sanoi, että ei suomi koskaan keittiökieleksi näivety täällä. Toisin on käynyt muualla monille, pienille omille kielille. On maita, joissa tulee pidätetyksi, jos puhuu väärässä paikassa omaa äidinkieltään. On maita, ei niin kaukana, jossa tulee pahoinpidellyksi, jos puhuu suomensukuista kieltä naapurien kuullen.

<mielipidettä> On tuolla kaakossa nähtävissä hyvin positiivinen talouden ja sivistyksen nopea kohentuminen juuri siksi, että englannin kieli on hyväksytty kansainvälisen työskentelyn työkaluksi, eikä ole itsepintaisesti pidetty kiinni ikivanhasta omasta salakielestä. On tuolla, ei niin kaukana, nähtävissä myös negatiivinen kehitys. Oli hyvin suuret toiveet, jotka valuivat hukkaan. Ja syy oli ainakin osittain se, että kansainväliset yhteydet vaikeutuivat kun englannin kieltä ei voinut käyttää ilman, että se johti kotietsintään ja pidätyksiin, ja yhteistyökumppanit pakenivat, kun eivät halunneet rekisteröityä ulkomaiseksi agentiksi. </mielipidettä>

Jotain ehkä kuvastaa eurooppalaisten kielitaidon kehityksen suunnasta, että Tsekinmaalla tietyön työmiehet tarjosivat venäjäksi neuvoa kiertotielle, mutta englantia ei sananaakaan. Samassa maassa alle 10-vuotiaat koulupojat neuvoivat englanniksi tien hotelliin oikein hyvin ja iloisesti, ja tienvarren mansikanmyyjä, 18-kesäinen lukiotyttö, puhui aivan moitteetonta englantia ja kyseli kiinnostuneesti vaikka mitä Suomesta. Ranskassa, kun olin sairaalassa viikon, englantia puhuivat vain lääkärit, hotajista vain nuorin hoitajaopiskelija, joka taisi myös tietokoneen käytön ja selvästi opetti sitä vanhemmille. Siinä sairaalassa tietokoneita oli vain muutama koko talossa ja WiFin käyttö maksoi 10€/päivä.


62
Yleistä keskustelua / Vs: Suomen kieli hallussa?
« : 30.01.21 - klo:13.07 »
Tässä tulee:

4. käsintoiminta = manual
5. jäljitysketju = virustartuntaketjun määritys (en. ei tiedosa)
6. ilmentymä = existence, existenssi
7. hila = gate, triodin kolmas elektrodi, tyristorin, triacin ja fetin ohjaushila l. puolijohdekerros
8. generaattori = generator, kehitin
9. etäsaanti = internetsex
10. askelpalautin = oops, ei-ku

Muuta en noista tunnista.

Joskus -70 luvulla vielä oli, ainakin omassa rakkaassa opinahjossani, suorastaan fennomaaninen tapa suomentaa kaikki. Helpointa se oli saksankieliselle materiaalille ja aika helppoa venäjäkielisellekin (kun olivat jo kerran sen saksasta kääntäneet), mutta englannista sai tehdä aika paljon töitä. Usein kun ei muuta keksitty niin pantiin vain i perään, kuten edelliset sukupolvet jo olivat tehneet. Siksi lienevät syntyneen suomenkielen sanat generaattori, transistori, tyristori, varistori, diodi, resistori, kondensaattori, jne... Olen siis osasyyllinen noiden tarpeettomaksi jääneiden luetteloiden syntyyn.

Tuolla esiintyivät myös sanat:
engineering = (höyry)veturinkuljettaminen
planning = lentosuunnitelman, sotasuunitelman tekeminen
design = suunnittelu, tai muotoilu

Kuten huomataan – meillä on rikas kieli. Olen paljon opettanut monimutkaisiakin teknisiä järjestelmiä. Fennomaanina käytän aina suomea, jos vain voin. Kun kuitenkin käsikirjat ovat valmistajan kielellä tehtyjä, käytän aina rinnakkain myös niitä osien nimiä ja termejä, joita löytyy käsikirjoista. Jos suomentaminen on vaikeaa tai hedelmätöntä niin en suomenna. Käyttötarkoitus aina määrää. Kiinan kantoni ja mandariini, sekä japani ja korea saavat jäädä oppineemmille. Maailmankieleksi mainitaan englantia, mutta eihän se ole. Tietotekniikassa ehkä onkin ja yritysmaailmassa varmaankin paremman puutteessa, mutta kun Euroopan mutkateitä ajelin 20 kaupunkia 9 maata, ei englanti kelvannut missään, paitsi hotellien tiskillä, mutta ei juuri muualla. Muutama maa on, Suomen lisäksi, joissa ei oleteta kaikkien osaavan maan kieltä, ja niissä sitten englantikin huonosti käy. Siksi varmaan meilläkin näin on, mutta kyllä Ranskassa tehtyihin laitteistokauppoihin pitää erikseen sopia lisähinnalla käsikirjat englanniksi, muuten ne ovat kyllä ranskaksi.


E: Typo.

63
Ubuntu 16.04 kuten kysyjällä näyttäisi olevan, näyttää ääniasetukset Ubuntuvalikon hakusanalla ääni. Siinä on välilehti sisäänmenot. Se näyttää kaikkien mikrofonien äänitasot liukusäätimineen. Kun henkilö puhuu kokeeksi mikrofoniin siten, että se on normaalivoimakkuus ja mikki normaalilla paikallaan, saa säädetyksi liukusäätimen niin, ettei äänitaso paljoa pompi yli 100% tason. Sitten ei pitäisi säröytyä.

En usko tuohon teoriaan toisen laitteen aiheuttamasta hiriöstä bluetoothin takia, sittenkään, vaikka olisi bluetoothmikrofoni. Ne on sitä varten suunniteltu, että pysyvät toisistaan erillään.

64
Multimedia ja grafiikka / Vs: Webbikameraan helppiä
« : 28.01.21 - klo:11.50 »
Muikku valokuvakoppisovelus ei minullakaan toiminut 18.04 Xubuntulla. Sovellusvalikosta löytyy kamera, video, cam hakusanoilla kymmenittäin sovelluksia. Joku niistä toimi, en enää muista mikä, mutta joku KDE sovellus se oli. Kokeilemalla löytyy.

Kun asensin 20.04 Xubuntun niin muikku alkoi myös toimia.


65
Asus eee 901 on jo aikansa elänyt, mutta kun ei raaski pois heittää (sitä tautia on näköjään liikkeellä), ...
Riippuu vain omasta mielikuvituksesta, mihin kone voisi taipua.
Yhä on käytettävissä ruuvimeisseleitä vaikka kaikenmaailman ruuvinvääntimiä saa rautakaupasta sähköisinä versioina. Tosin tuo EeePC 901 on varmasti _hyvin_ haastava :(
... päädyin asentamaan Debianin Buster jakelun. Se on saatavana hyvin ylläpidettynä, 32-bittisenä ...
Asennus oli helppo ja aika samanlainen kuin Ubuntulla. Ainoa vaikeus oli osiointi ja sekin vain siksi, että tässä 901:ssä on kaksi SSD-muistia, 4 GB ja 16 GB. Edelliselle ei oikein mahdu edes Debian, ...
Oletko ihan varma, että kyseessä on kaksi SSD-levyosiota? Aikanaan käsitin, että tuo on kiintolevy, jolla on 4Gt SSD-levy ja 16Gt:n normaali pyörivä kiintolevy.
  Ensin valitsin xfce ympäristön, mutta se ei kunnolla toiminut. Kosketushiiren toiminta oli puutteelista ja paneelien asettelussa oli hankaluutta. Esim. kellon näyttö katosi aina kun sitä yritti säätää, laittaa sekunnit näkymään jne.
Olen asentanut XFCE-palkkiin nimenomaan kelloajan näyttöön sekunnit useissa eri Linux-jakelujen XFCE-työpöydälle.
Tutustuminen Debianiin on avartavaa. Huomaa hyvin, kuinka edistyksellinen onkaan Ubuntu.
Ubuntu perustuu Debianiin, johon on rakenneltu _muutamia_ jakelun omia lisukkeita. [Mielipide]Edistyksellisyydestä en puhuisi, vaan pyörän keksimisestä uudelleen auttamaan käyttäjiä, jotka eivät välitä tutustua jakelun ominaisuuksiin.[/Mielipide]
Olisi myös opittava lisäämään ohjelmia, kun ei taida olla 'Ohjelmat' sovellusta ja luetteloa, pitää vaan apt:ia käyttää ja keksiä pakettien nimet jostain. Myös em. Synaptic näyttää olevan kätevä, jos tietää hiukan mitä etsii. Päivitykselle myöskään en ole vielä löytänyt nappia, kai sekin vaan päätteellä sitten...
Hakukoneet ja vaikkapa linkit https://packages.ubuntu.com tai https://packages.debian.org on tehty löytämään virallisista ohjelmalähteistä tarjottavia ohjelmia.
Ne sitten asennetaan jakelun paketinasennusohjelmin.


Kyllähän siihen mielikuvitusta tarvitaan, että vanhaa tavaraa saa käytetyksi jossain järkevässä tarpeessa. Vanha on vanhaa ja kulunutta. olen tuon eee 901 laitteen purkanut ja koonnut jo useita kertoja. Sen lonksuvia saranoita on vaikea saada järkevällä tavalla korjatuksi kun ruuvit ovat korkanneet. Näppäimien tekstejä tuskin saa uusituksi. Akkujen uudelleenkennotukseen on hyviä palveluja kyllä ja se on ehkä halvempaa kun uuden akkupaketin hankinta. Ei se siis ole järkimiehen hommaa, tämmösen ylläpito. Kun se laite kuitenkin oli niin hävyttömän kallis silloin hankittaessa...

Moottoripyörän diagnostiikkaohjelmaa, ecu:n virutysohjelmaa, ecu: varmuuskopiointiohjelmaa, jne... Noita kun autotallin lattialla romujenn seassa rasvaisilla näpeillä tekee niin siinä rähjääntyy kyllä muutakin kuin haalarit, eikä koin kallista, uutta tietokonetta sinne kannata tuoda. Rymiboksi kivasti antaa siinä taustalla säätöön sävyjä.

eee 901 on aikoinaan ollut saatavissa monenlaisessa kokoonpanossa: kahdella ssd muistilla, joista toinen emolevylle juotettu 4GB ja toinen vaihdettava 16GB, yhdellä pyörivällä kiintolevyllä, tain näiden yhdistelmillä. SSD oli silloin uutta ja kallista.

Olen pitkään ollut xfce:n vannoutunut käyttäjä ja uskoakseni osaan sitä virittää. Olen siihen hyvin tyytyväinen Xubuntun kanssa. Debianin kanssa en kuitenkaan saanut kaikkea toimimaan kovalla yritykselläkään. Tuli sellainen käsitys, että MATE on sen "pari", en tiedä miten, kun eihän siinä pitäisi olla mitään sellaista "sidosta". Voisi enkä ajatella, että hiukan vanhempi kernel, 4.13 aiheuttaa sen, että xfce ei saa kaikkea tarvitsemaansa.

Edistyksellisyys on aina subjektiivinen kokemus.


E: 42-bit Debian Busterin kernel numero.

66
Asus eee 901 on jo aikansa elänyt, mutta kun ei raaski pois heittää (sitä tautia on näköjään liikkeellä), akku on jo lopussa, riittää vain 20 min ja saranat loonksuu ja verkkojohtokin jo korjattu ja näppäimistön kirjaimet kuluneet lähes näkymättömiin, mutta muuten lähes ehjä.

Ubuntu ei enää tässä toimi, kun ei ole 32-bit jakelua, jota myös päivitettäisiin. Vaihtoehtojahan on muutamia, mutta päädyin asentamaan Debianin Buster jakelun. Se on saatavana hyvin ylläpidettynä, 32-bittisenä ja siihen saa sellaisen asennusmedian, jossa on asennuksen puolivälin paikkeilla valittavissa: mikä työpöytäympäristö asennetaan.

Asennus oli helppo ja aika samanlainen kuin Ubuntulla. Ainoa vaikeus oli osiointi ja sekin vain siksi, että tässä 901:ssä on kaksi SSD-muistia, 4 GB ja 16 GB. Edelliselle ei oikein mahdu edes Debian, joten siitä tein sitten tallennustilaa, joka jostain syystä tuli salatuksi pääkäyttäjän levyksi, mutta ei se mitään. "Isommalle" 16 GB muistille asensin Debianin yhtenä palikkana, ilman erillisä /home ym. Vain swap-osion tein sille 1 GB, saman kokoisen kuin RAM.

Ensin valitsin xfce ympäristön, mutta se ei kunnolla toiminut. Kosketushiiren toiminta oli puutteelista ja paneelien asettelussa oli hankaluutta. Esim. kellon näyttö katosi aina kun sitä yritti säätää, laittaa sekunnit näkymään jne. Katsoin sen muistinkäytön pelkällä työpöydällä: 220 MiB.

Tein uuden asennuksen ja valitsin MATE ympäristön. Siinä toimii ikaikki, paitsi WiFi, joka ei johdu työpöytäympäristöstä, vaan puuttuvasta firmwarresta. Ihan tuli mieleen 10 v takaiset säädöt Ubuntulla. MATE on jotenkin hieno työpöytä ja selkeä käytettävä. Sen muistinkäyttö pelkällä työpöydällä on 240 MiB, joten ei ole paljoa raskaampi vs. xfce. Molemmilla katsoin myös prosessorin kuormituksen Firefox-esr:llä ja siinä tuskin on eroavuuksia. Molemmilla 100% hyvin helposti, eikä mitään liikkuvaa kuvaa voi esittää kun jo pätkii. Muisti ei juurikaan täyty 70%enempää, joten ei se rajoitus olekaan muisti vaan prosessori.

Se WiFi oli saatava toimimaan kun on sentään kannettava miniläppäri ja autotalli– ja matkakone. Näin se käy:

Ensin oli mentävä päätteellä rootiksi, kirjoittamalla su ja antamalla pääkäyttäjän tunnussana.
Sitten piti avata Pluma (MATE:n tekstimuokkain) roottina hakemistoon /etc/apt/sources.list (pakettien asennuslähteet).
Koodia: [Valitse]
pluma etc/apt/sources.listJolloin lähdeluetteloa pääsee muokkaamaan. Sinne vaan sopivaan väliin tehdään tyhjä rivi ja kirjoitetaaan/kopioidaan sinne uusi lähde:
Koodia: [Valitse]
deb http://ftp.de.debian.org/debian buster main non-freeSitten pitää tallettaa Pluma. Sen saa nyt sammuttaa, samoin voi päätteeseen komentaa ctrl+d, jolloin rootti loppuu.
Sitten avataan Synaptic ja käsketään se päivittymään, jotta se löytää uuden lähteen. Nyt sen hakemistosta löytyy myös firmware-misc-nonfree vaikka hakusanalla. Kun vähän selaa niin siitä löytyy sisällöstä myös se puuttuva ajuri WiFi:lle rt2860 (siis tässä 901 tapauksessa, muissa voi olla joku toinen, se selvinnee komennolla lspci). Paljon muitakin suljettuja ajureita siellä on. Paketin riviä klikataan ja käsketään Synapticia >paketti >merkitse asennettavaksi >toteuta. Ennen Synapticin sulkemista voi vielä tarkistaa, että po. paketit on asennettu.
Tämä laite tarvitsi vielä uudelleenkäynnistksen, jotta langattomat verkot ilmestyivät tarjolle. Sinne sitten vaan haluttuun essid tunnukseen tunnussana ja yhteys aukeaa.

–––

Tutustuminen Debianiin on avartavaa. Huomaa hyvin, kuinka edistyksellinen onkaan Ubuntu. Nyt olisi kai löydettävä Debianin keskustelufoorumi, jos sellainen on. Olisi myös opittava lisäämään ohjelmia, kun ei taida olla 'Ohjelmat' sovellusta ja luetteloa, pitää vaan apt:ia käyttää ja keksiä pakettien nimet jostain. Myös em. Synaptic näyttää olevan kätevä, jos tietää hiukan mitä etsii. Päivitykselle myöskään en ole vielä löytänyt nappia, kai sekin vaan päätteellä sitten...


EDIT: Korjattu kirjoitusvirheitä ja lisätty täsmennyksiä.


67
Ubuntu tietokoneissa / Vs: teamsin käynnistys
« : 22.01.21 - klo:12.10 »
Ihailen ihmisten kärsivällisyyttä ja sitkeyttä MS Teamsin suhteen, kun PALJON helpompi vaihtoehto on olemassa samalta firmalta eli Skype. Jokaisella on murheensa maan päällä.

Ihmettelen ja ihailen minäkin, ja kyllä on kärsivällisyyttä koeteltu. Olisipa avoimella koodilla jotain yhtä toimivaa (edes) niin kyllä naukuisin kaikki sitä käyttämään. Nyt vaan oli otettava sitä, mitä pakotettiin käyttämään. Muuten en olisi pannut tikkua ristiin koko Temsille.

Kun tuli tämä COVID-19 isännöintitoimisto ilmoitti, jo viime kevättalvella, että kaikki kokoukset etänä! Isännöitsijä ja pj. on oltava kokouspaikalla, ei muita. Meidänkin oli pakkotilanne yllyttää mahdollisimman moni yhtiömies kokoukseen kun oli maalämpöasia päätettävä ja laitettava valtionapuhakemus vetämään. Isännöintitoimisto ilmoitti vaan tylysti, että se on sitten Teams, alkakaa opetella! he kun ovat aina istuneet kuin tervassa sen Windowsinsa kanssa. Heillä on kymmeniä taloyhtiöitä hoidettavana. Isännöitsijämme on myös kaupunginvaltuustossa ja siellä myös pidetään Teamsilla etäkokouksia ja kait sitten tottunut siihen.

Alkuvaikeuksien jälkeen kantapään kautta opin kupletin juonen. Vaikka tästäkin ketjusta voisi toista ymmärtää, opetin systeemin aika monelle, kohtalaisella menestyksellä. Meillä on nuoriakin, jotka käyttävät lähinnä vaan jotain somea ja kysyivät vaan, "mitä mun pitää painaa?" Päät yhdessä opeteltiin, ja opittiin, se siitä karanteenista. Joitakin oli kuitenkin niin jääriä, että antoivat vaan valtakirjan.

Isännöitsijä oli jo siinä vaiheessa oppinut sen, että järjesti hyvissä ajoin harjoituskokouksen ja siinä opimme sitten loputkin, lässytimme joutavia ja testasimme mikrofoneja ja kuulokkeita ja kuvan jakoa.

Kokouksessa olimme isännöitsijän kanssa pitän pöydän päissä 3m:n etäisyydellä ja maskit naamalla. Molemmilla läppäri edessä ja töpseli sähköissä. Minä en edes kysynyt nettiyhteyttä vaan laitoin oman puhelimen USB:llä kiinni läppäriin. Kiertoulinaa oli hiukan, mutta loppui, olin varannut sitä varten isot kuulokkeet. Pienellä sössimisellä kaikki osallistujat saivat yhteytensä toimimaan. Yksi oli Ivalossa, yksi Vantaalla, muutama paikkakunnalla. Myös maaläpöurakoitsijat saivat puheenvuoron, Temsia hekin käyttivät, ja sujuvasti. Päätökset tehtiin ja arvelimme, että näin me teemme kokoukset vastaisuudessa ilman coronaakin...

PS. Niin – se maalämpö – valtionapu saatiin ja nyt meillä on toimiva maalämpö.  :)


68
Apollo 11 lento televisioitiin suorana ja seurasimme sitä naamat valkoisina Riihimäellä etukassulla käytävällä. Kukaan ei kertonut mitään tuosta hienosta laskimesta, ja vaikka olisi kertonutkin, emme varmaan olisi ymmärtäneet sanaakaan. Vasta vuosia, tai vuosikymmeniä myöhemmin maailmalle kerrottiin, että myös kuumodulissa oli lennonohjaus tietokone, ja se mokoma kaatui siinä laskeutumisessa, joka sitten tehtiin käsin. Olikohan kaikkien aikojen eka kriittinen kaatuminen?

Ymmärtääkseni laskimen on täytynyt olla käytössä jo jouluna -68 kun Apollo 8 kiersi kuun 10 kertaa, ilman laskeutumista. Siitä meille näytettiin vain uutispätkiä; sekin kun Frank Borman sanoi ensimmäisen kierroksen 20 minuutin radiohiljaisuuden päätyttyä jotain siihen tapaan, että "voin vakuuttaa, että joulupukki on olemassa." Mutta USA:n puolella kuunneltiin suorana radiosta kun raamatun luomiskertomus luettiin Apollo 8 aluksesta kuun kiertoradalta. Siitä syntyi Nasalle haaste oikeuteen, mutta korkein oikeus ei katsonut toimivaltansa ulottuvan kuuhun asti.


69
Tuanoinnii – se UEFI on selitetty vaikka wikipediassa ja on kai siitä verkossa muuallakin tietoa, josta en ymmärrä sen enempää kuin, että se on jotain monipuolisempaa tavaraa kuin entinen BIOS, jonka se korvaa, jos sitä haluaa käyttää.

Minä olen asentanut aina kaikki, (jostain syystä, jota en enää muista,) asettamalla laitteen BIOS perusasetteluun täpän kohtaan legacy. Se toinen vaihtoehto on siinä juuri UEFI.


70
Kuta useampi kokki, sitä kehnompi soppa.  :)

Minä asettelin sen näin:

Avaa tiedosto /etc/default/grub
Minä avaan sen sudona, en ole varma onko se välttämätöntä.
Koodia: [Valitse]
sudo mousepad /etc/default/grub
Tiedostoon muutan nämä kohdat:
GRUB_TIMEOUT_STYLE=menu
GRUB_TIMEOUT=5 (tuo on se sekuntimäärä)

GRUB_CMDLINE_LINUX_DEFAULT="quiet splash" (jää ennelleen, ei kommentointia #)

Sitten vielä talletan tiedoston 'tiedosto > tallenna'

Lopuksi komento:
Koodia: [Valitse]
sudo update-grub
Seuraavassa käynnistyksessä GRUB valikko näkyy 5 sek, paitsi jos ehtii nuolinäppäimillä valita jonkin rivin, hyvin ehtii.
Minulla on kyllä XFCE ja vain yksi käyttis, mutta ei se kai muuta asiaa, sama 20.04 kuitenkin.

Koodia: [Valitse]
info -f grub -aNäyttää paljon ohjeita päätteessä. Kiinnostavin on se kohta 'configuration > simple configuration'


71
Ei ole laitettu vielä jäähylle, koska tässäkin säikeessä on paljon asiaakin. Enkä minä siitä yksin päätä.

Kyllä me kaikki toivomme keskustelun jatkuvan vapaana ja asiallisena. Jos joku ei halua, ei ole pakko. Vapaaseen maailmaan kuuluu keskustelu.

Moderaattorit ovat käyttäjiä siinä missä muutkin. He ovat vapaaehtoisia ja kutsuttuja siihen hommaan monella tasolla diktaattorista rivisiivoojaan, kuten minä. Kyllä heidän tekemisiään saa arvostella, mutta kohteliaasti ja perustellusti, kiitos. Ei kukaan halua sietää maalittamista ja öykkäröintiä ja moderaattori pyytää aika pian taukoa tai vapautusta hommasta. Jos moni niin tekee miin kuka sitten siivoaa täällä näitä lähes päivittäisiä ulkomaisia kasinomainoksia ja – tiedätte kyllä mitä?

Muutenkin tämä ubuntu sana tarkoittaa "me kaikki yhdessä". Siinä ubuntuhengessä täällä kaikki yhdessä auttaa toisiaan ongelmissa jos jotain asiasta tietää ja välillä sillloinkin kun luule tietävänsä. Se on vapaaehtoistoimintaa, joka kyllä kestää arvostelua, kunhan se on kohteliasta ja asiallista.





72
Tuanoinnii – ketään sormella osoittamatta – tämän keskustelun tulevaisuudesta ja olemassaolon oikeutuksesta on jo keskustelu käynnissä, tuolla piilossa. Tähän moderointiin kun on meillä säännöt, siis moderaattoreilla. Tässä eräs kohta, joka nyt juuri hiukan hiertää:

Lainaus
5. Keskustelijoilta yleisesti edellytetään hyviä tapoja ja aikuismaista käytöstä. Keskustele rohkeasti ja aloitteellisesti, mutta älä ala juupas–eipäs väittelyyn, vaan anna toistenkin esittää käsityksensä. Aatteellisten intohimojen esittämiseen on muita foorumeita, tämä ei ole sellainen.

Pyydän siis käyttäjiä olemaan tarkkana, että keskustelu jatkuu, kuten kaikki toivomme.

73
Lainaus
Pitihän se sitten kokeilla kun muistin, että onhan minulla vielä yksi 32.bit eee-pc miniläppäri

Tässä ketjussa on muutenkin puhuttu Asus miniläppäristä. Muistaakseni laitoin siihen jonkun Ubuntun takavuosina ja kuulemma hyvin pelasi matkaläppärinä. Musiikinsoitossa valinta suuresta tiedostomäärästä kuitenkin takkusi, joten ei ollut ihan ykkösvaihtoehto bilekäytössä.

Mikä siihen kannattaisi asentaa nyt? Sekö mihin tässä ketjussa päädyttiin? RAMia siinä on 1 GB muistaakseni. Mihinkään pankkiasiointiin tai tekstinkäsittelyyn sen ei tarvitse kelvata. Olisiko Puppy Linux kuitenkin nopeutensa puolesta paras?

Tämä po. BLL saattaisi olla hyvä ainakin kokeilla. Sama 1 GB RAM  ja 4+16 GB SSD tässäkin eee:ssä on ja nyt jakeluna on ––– no tietenkin Xubuntu ja 32-bit kun on niin Trusty. Se palveli mainiosti Euroopan kiertueella moottoripyörän laukussa 3v sitten. Firefox oli ihan ajantasainen versio ja palveli hyvin, Sillä varasin aina seuraavan hotellin seikkailun edetessä, n. 20 eri hotellia. Myös pyörän diagnostiikkaohjelma oli siinä ja varmaan olisi ollut tarpeellinenkin, jos ei olisi ollut. Viikko tuli viettyä myös ranskalaisessa sairaalassa 5v siten, tylsää olisi ollut ilman eee:tä.

Puppy voisi olla hiukan riskialtis matkakaoneessa kun on aina pääkäyttäjä. Yksi syy kuljetella vanhaa laitetta on se, että sen voi varas viedä niin ei ole ylettömän kallis. Kyllähän Puppy muuten kävisi ja sitä jo harkitsin – se pyörän diagnostiikkakin toimii Puppyssä. Jos tarvitsee taas kierrokselle lähteä niin luultavasti opettelen tuon BLL kevytjakelun. Asennuksia olen tehnyt USB:n kautta ja myös SD-kortin kautta.

Lieneeko tottumus tottunut näihin nopeampiin laitteisiin kun tänään tuntui tuo eee toivottoman jäykältä, myös sillä Ff-esr:llä. Xubuntu ei nykuohjelmilla enää siinä menesty.


74
Vähän kyllä epäilen väitettä ettei nettipankki toimisi Firefoxin ESR-versiolla. Se on kuitenkin tuettu versio ja saa tietoturvapäivitykset. Se on myös se versio, mitä suositellaan yrityksille, joissa on käytössä selainpohjaisia sovelluksia, jotka testataan tietylle selaimen versiolle toimiviksi. On tietenkin jokaisen pankin oma asia, mitä versioita hyväksyvät (ja ainahan voi vaihtaa user agentin), mutta jos eivät tuota hyväksy, niin laittaisin palautetta.

https://www.mozilla.org/en-US/firefox/enterprise/

Uskotaan, jos on parempaa kokemusta kun minulla ei nyt ole ESR:ää käytettävissä, että voisi kokeilla. Takavuosina, en muista milloin, käytin sitä ja silloin pankkiyhteyttä tehdessä, eli OP-nettipankkiin mennessä, OP ilmoitti robotillansa, että selaimesi ei ole tuettu. Firefox kyllä on tietysti tuettujen listalla, mutta ei sen ESR, joka kyllä muuten on Mozillan tukema ja päivittyy ja toimii mainiosti. Sillon siitä keskusteltiin jonkin verran ja voihan olla, että OP on tarkistanut menettelyään. Silloin laitettiin heille palautettakin ja ainakaan muutamaan kuukauteen ei parannusta tullut. Käsitykseni siis perustuu aika vanhaan tietoon. Pahoitteluni.

Pitihän se sitten kokeilla kun muistin, että onhan minulla vielä yksi 32.bit eee-pc miniläppäri. Asensin siihen Mozillateamin ppa:sta Firefox-esr:n ja kokeilin osuuspankkiin ja hyvinhän se sinne kelpasi. Tulipa sitten sekin korjatuksi.  :)


75
Lainaus
BunsenLabs Lithium näyttäisi toimivan ihan kivasti tuossa 2005 vuoden koneessa,

Onneksi olkoon.  :) Ja kiitos mallikkaasta raportoinnista. Tuo jakelu täytyykin pitää muistissa, noita vanhoja laitteita pyrkii kasaantumaan nurkkiin. Niistä saa moneen tarkoitukseen vielä minimalistisia työkaluja.

Lainaus
Koneessa on vähän yli 800 megatavun työmuisti, joka on todella alhainen nykymittapuussa tosiaan, ja 100 Gigatavun SCSI-kiintolevy, niin ei tuolla koneella nyt ihan kuuhun mennä

Muistan kun kuuhun mentiin. Siinä tarvittiin laskin mukaan koska VHF-radioyhteys katkesi aina siksi aikaa kun alus oli kuun takana ja kiertoradan laskentaa ei voinut hoitaa maasta. Muistaakseni siinä oli muutama kymmenen kilotavu muistia. Jälkeenpäin on sanottu sitä laitetta yhdeksi askeleksi mikroprosessoreille.

Lainaus
Tuo järjestelmän tarjoama oletusselain tosin vaihtui Firefor ESR:ään, mutta sekin toimii kivasti

Pankki ei hyväksynyt tuota selainta luotettavaksi, mutta pankkiasiathan onkin ihan kätevää hoitaa älypuhelimella.


76
Ubuntu tietokoneissa / Vs: teamsin käynnistys
« : 17.01.21 - klo:19.07 »
Lainaus
Yep, yep, mutta tuo on OMA organisaatiosi

Aivan, jos on oma organisaatio. Kun liitytään olemassa olevaan organisaatioon, vaikka isännöintitoimisto oy, se on kirjoitettava juuri niin.

Lainaus
johon kirjoitat mitä hyvänsä.

Ei ihan mitä hyvänsä. Sen on oltava olemassa oleva Teams tilin yrityksen nimi. Kun luo Teams tilin voi antaa "yritykselle" minkä tahansa nimen.

Lainaus
Ei se mistä kutsu tulee.

Jos kutsutaan tiimin jäseneksi niin käytetään sitä yrityksen nimeä, joka kutsuu ja samalla liitytään siihen kun asennetaan. Jos on jo Teams sovellus, vaikka omalle organisaatiolle tehty, tarvitsee vain hyväksyä kutsulinkki.

Lainaus
Tämä siis koskee ensimmäistä konetta.

Niin, ensimmäistä sille tilille. Voi tehdä toisenkin Teams-tilin samalle koneelle. Kun kirjautuu ulos voi kirjautua takaisin kummalle vaan. On minullakin oma Teams tili ja voin kirjautua joko sille tai isännöintitoimiston isännöimälle Tearmsille samalla sovelluksella, mutta eri tunnuksilla. En vaan pidä kohteliaana sotkea oman yrityksen asioita ja taloyhtiön asioita, vaikka ne eivät tietenkään sen kummemmin sotkeutuisikaan ollessaan eri tiimi, mutta haluan oman yrityksen nimen näkyvän Teamsin organisaationakin silloin kun hoidan niitä asioita.


77
Ubuntu tietokoneissa / Vs: teamsin käynnistys
« : 17.01.21 - klo:16.52 »
Lainaus
Nyt sinulla on koplattu yhteen Teamsin asentaminen ja liittyminen (päätellen sanavalinnasta "asennuksen avustaja").

Aivan, mutta ei se koplaus ole minun valinta vaan en keksi mitään muuta tapaa asentaa, ainakaan Ubuntun 'Ohjelmistot' sovellusvaraston kautta asentaessa. En yleensä käytä ohjelmalähteenä mitään muuta jos Ohjelmistot tai Snap-kauppa tarjoaa sovelluksen. Siis, kyllä se asennusavustaja pakottaa antamaan organisaation nimen. Ei se päästä muuten eteenpäin. Kai meidän pitäisi pysytellä näissä Ubuntun menetelmissä, vai kuin?

Sitten riittää pelkkä linkki kun Teams on jo kunnossa ja tulee kutsu vaikka jostain koulusta.

Selain-teamsista minulla on vain hyvin vähän kokemusta. Taidan pitää siitä näppini erossa.


78
Ubuntu tietokoneissa / Vs: teamsin käynnistys
« : 17.01.21 - klo:16.18 »
Mitäkö tarkoittaa? Yritin vastata kysymykseen, kai se on sitten sitä huonoa proosaa.  ;D

Ehkä juuri sitä  ;)

Yritän olla tarkkana, jotta ohjeet menevät oikein. Kirjoitit näin:

Lainaus
Kutsun sisältämän organisaation tarkalla nimellä liitytään, jos ei jo olla.

Tämän voi ymmärtää väärin, koska ei sitä organisaation "tarkkaa nimeä" tarvitse lukea eikä kirjoittaa ja sikäli adjektiivi "tarkka" on hyvin hämäävä. Nimi on sivuseikka, se on vain tiedoksi lukijalle. Liittyminen tapahtuu linkillä, luki siinä mitä hyvänsä, ja kirjautuminen omilla tunnuksilla.

Ymmärrän kyllä, että tässä on ristiriita sen välillä mitä käyttäjä luulee tekevänsä ja miten softa oikeasti toimii.

Teams käytössä, aikajanalla aivan eri kohdassa, ei siis liittyessä, menuvalinnat ovat sitten kutsuvan organisaation nimellä. Teamsia käytetään näiden organisaatioiden nimiä klikaten.

Minä en nyt puolestani ymmärrä tätä, koska oma kokemukseni on aivan toinen. Liittyminen ei tapahtunut linkillä ja organisaation nimi piti kirjoittaa juuri niin kuin se oli kutsulinkissä sähköpostissa. (Tietysti asia olisi toinen jos olisin Windows käyttäjä.) Piti oikein tarkasti se kaivaa näkyviin merkki merkiltä jotta asennuksen avustajan syöttöriville tuli oikein. Sitten käytön aikana asia on helpompi, mutta nythän ei ollut siitä kyse.

Ja yhteyttä ei myöskään synny, jos Teams käyttäjätunnus on eri sähköpostiosoite kuin kutsun saaneen sähköpostiosoite, jolla kutsuja siis luulee käyttäjän olevan Teamsissa. Siksi paasaan noista osoitteista. Tästäkin on kokemusta.




79
Ubuntu tietokoneissa / Vs: teamsin käynnistys
« : 17.01.21 - klo:15.13 »
Lainaus
Kutsu tulee (luultavasti) paikallisen kansalaisopiston kurssille, tarvitseeko kirjautua sisään?
Ja jos, niin mistä saan tunnukset?

Kutsun sisältämän organisaation tarkalla nimellä liitytään, jos ei jo olla. Jos Teams on taustalla odotustilassa, ei kysytä kirjautumista. Selaiversio ei tietysti voi viikkokausia olla auki ja avatessa taäytyy kirjautua. Jos kirjautumista pyydetään, siinä ikkunan alla on punaisella linkki "tästä pääset hankkimaan tunnukset" tai_jotain_sinne_päin. Siinä sitten luodaan tili Microsoftille. Siinä kannattaa käyttää käyttäjätunnuksena sitä sp. osoitetta, johon toivoo yhteydenottojen tulevan.

Nyt en tiedä mitä tämä tarkoittaa? Teamsiin mennään sisälle omilla tunnuksilla. Järjestäjä on määrittänyt sähköpostiosoitteesi, jonka kautta sinulla on oikeus mennä sisään organisaation kanavalle oma Microsoft-tilisi kautta, jossa on sama sähköpostiosoite. Ei kai siinä organisaation nimellä ole mitään merkitystä, kun sinut kerran on kutsuttu?

Vai onko jokin muu käyttötilanne?

Mitäkö tarkoittaa? Yritin vastata kysymykseen, kai se on sitten sitä huonoa proosaa.  ;D

Omilla tunnuksilla mennään sisään, mutta jos ei ole tunnuksia ne voi tehdä.

Järjestäjä lähettää kutsun sillä sp. osoitteella, jonka on käyttäjältä saanut. Kun tunnuksia tehdään on syytä käyttää sitä osoitetta käyttäjätunnuksena. Ja vastaavasti, kun ilmoittaa järjestäjälle olevansa käytettävissä, kannattaa ilmoittaa juuri se sp. osoite. Minullekin ensimmäinen kokouskutsu tuli niin, että minulla ei ollut lainkaan Teamsia asennettu ja isännöintitoimistolla oli minulle eri sp. osoite kuin olin aikoinaan Ms-tilille Windowsini kautta tehnyt. Ei se käyttäjätunnus toiminut Teams for Linux sovelluksessa tähän kutsuun. Oli käytettävä sitä sp. osoitetta käyttäjätunnuksena, jolla isännöintitoimisto oli kutsun lähettänyt. Tai sitten olisi pitänyt pyytää lähettämään uusi kutsu sopivammalla sp. osoitteella.

On sillä organisaatiolla merkitystä silloin kun ei käytetä Windowsia. Niitä voi olla montakin. Kirjautumisruudussa on niiden luettelo. Voin olla väärässäkin, mutta koko Teamsia en saanut syntymään ilman organisaatiota.

LISÄYS:
Sillonhan organisaation nimellä ei ole merkitystä kun on Teams asennettu ja käyttöön viritetty ja tulee siihen kutsu. Vastaa vaan kutsuun ja alkaa käyttää. Tässä keskustelussa kuitenkin on kysymyksessä "Teamsin käynnistys", siis silloin kun sitä ei vielä ole ja asennetaan se Ubuntun ohjelmistovarastosta ja asennusvisardi auttaa sen asennuksessa ja kysyy organisaation ja käyttäjätunnukset.


80
Ubuntu tietokoneissa / Vs: teamsin käynnistys
« : 17.01.21 - klo:12.00 »
Lainaus
Sain sähköpostissa kutsun joka näyttää kalenterivaraukselta?

Windowsissa kai on jonkinlainen kalenteri ja kun Teams kutsu läheteään Teams sovelluksesta sen on tarkoitus mennä asiakkaan kalenteriin kalenterivarauksena. Kun on kyseessä Windows niin klikkaamalla sitä kalenterivarausta pääsee suoraan osallistumaan kokoukseen. Jos Teams ei ole silloin asennettuna se jopa asentuu palomuurikysymyksen jälkeen automaattisesti Windowsiin. Siksi se näyttää kalenterivaraukselta.

Lainaus
Kun tätä ketjua kahlannut niin olen saanut käsityksen että selaimella pitäisi onnistua ilman M$-tiliä?

Noin minäkin ensin luulin ja taisin jotain niin kirjoittaakin. Korjasin sen virheen. Kun organisaatioon on liitytty Teamsilla aikaisemmin jo jollain työpöytäversiolla, on helppo liittyä kokoukseen myös selaimella ja silloin Teamsin selainversio kyllä kysyy käyttäjätunnuksen ja salasanan (olen kokeillut), mutta organisaatioon liittymistä (ensimmäistä kertaa) selainversiolla en ole kokeillut.

Lainaus
Mitä tarkoittaa "kunnolla"?

Tavallisin tapaus, että ei aukea ja toimi kunnolla käsikirjan mukaan lienee: Jos ei ole kutsua organisaatiolta, tai siihen kutsuun ei ole vastattu Tems for Linux sovelluksen tekstikenttään, jossa sitä organisaatota kysytään, tai jos sovellus ei tunnista käyttäjän kuuluvan siihen organisaatioon, tulee näkymä, jossa ei ole vasemmassa reunassa Tiimit kuvaketta, eikä tiimien tietoja tule näkyviin. Silloin ei tietysti osallisumisesta tule mitään, eikä koko sovelluksella tee mitään.

Mitä voi/ei voi tehdä ilman kirjautumista käyttäjätunnuksella ja salalsanalla? Sitä on vaikea sanoa, koska en ole koskaan saanut Teamsia edes auki ilman kirjautumista. Enkä nyt tarkoita tapausta, että Teams on odotuksella taustalla jo valmiiksi.

Tässä pitkässä säikeessä ei ole vielä kukaan kertonut, enkä halua kokeilla, voiko kirjautua Teamsiin (sitä asentaessaan) jollain muulla kuin Ms-tilin tunnuksilla. Jos vaikka keksii ihan omasta päästä.

Lainaus
- jos kyse on organisaatiosta, johon kuitenkin reaalimaailmassa kuulut, esim. taloyhtiö, niin miksei järjestäjä sitten kirjaisi kaikki Member statuksella tähän Channeliin (kanava), jonka perustaa kokousta varten (tai käyttää suoraan Organisaatiota ilman lisä Channelia) ... näin toimisi kaikki eikä tarvitsisi erikseen häslätä ja säätää

Tiimin isäntä voi määrätä onko kutsuttu osallisujaksi vai seuraajaksi vain. Ne menee ihan käyttöohjeen mukaan. Kokouksiinhan kutsutaan joskus esim. lehdistöä.

Lainaus
Kutsu tulee (luultavasti) paikallisen kansalaisopiston kurssille, tarvitseeko kirjautua sisään?
Ja jos, niin mistä saan tunnukset?

Kutsun sisältämän organisaation tarkalla nimellä liitytään, jos ei jo olla. Jos Teams on taustalla odotustilassa, ei kysytä kirjautumista. Selaiversio ei tietysti voi viikkokausia olla auki ja avatessa taäytyy kirjautua. Jos kirjautumista pyydetään, siinä ikkunan alla on punaisella linkki "tästä pääset hankkimaan tunnukset" tai_jotain_sinne_päin. Siinä sitten luodaan tili Microsoftille. Siinä kannattaa käyttää käyttäjätunnuksena sitä sp. osoitetta, johon toivoo yhteydenottojen tulevan.


EDIT: Tehdäänpä uuestaan kun oli niin sekava esitys.
Kun tulee kutsu siihen voi vastata selaimella (ei Firefox) eikä tarvita tunnuksiakaan, mutta kokouksen isännän täytyy hyväksyä 15 min sisällä mukaan kokoukseen "aulasta", johon liittyjä jää odottamaan vieraana kutsuun vastattuaan.
Jos haluaa tunnukset, ne saa helpoimmin Teamsia asentaessaan tunnusten syöttöruudun linkistä. Saa ne ihan Microsoftin sivultakin.
Ja organisaation tarkkaa nimeä tarvitaan kun asennetaan Teams ensimmäistä kertaa, ellei ole yksityinen Teams.


Sivuja: 1 2 3 [4] 5 6 ... 73