Viestit

61

Yleistä keskustelua / Vs: Chromecast, WLAN ja mikroaaltouunit

« : 20.01.22 - klo:15.01 »

Toi mikro ei varmastikaan tosiaan menisi spekseistä läpi. Helpoin lienee hommata uusi.

Ehjä mikroaaltouuni ei päästä sallittua enempää. Ensin kannattaa korjata. Puhdistus niistä paikoista, mihin pääsee aukomatta kuoria. Peltien ruuvit paikoilleen ja irvistelevät saumat kohdalleen. Irtoilleet tuuletusaukkojen metalliritilät paikoilleen. Jos lasi ja sen suojaverkko on rikki niin ei saa käyttää!

Onko joku kotikonsti jolla voi testata kotimikron?

Ei taida olla. Ainakaan noista kännykkäsovelluksista ei löydy sellaista kenttävoimakkuusmittaria, joka mittaisi selvän kantoaaltokentän ilman datasisältöä. Niitä analysointi sovelluksia on kyllä aika monta, enkä niitä kaikkia ole kokeillut.

Itse uunin mikroaaltojen olemassaolon voi kyllä kepulikonstilla indikoia omalla vastuulla. Uuniin laitetaan vettä kahvikupillinen keinokuormaksi. Kupin viereen esistävälle lautaselle laitetaan pieni kaasupurkauslamppu l. loisteputki. Kun tehoa käytetään hetki päällä niin lamppu syttyy. Tosin sen tehon tietää siitäkin, että vesi lämpenee. Jos uuni vuotaa tosi paljon niin lamppu syttyy myös ulkopuolella aivan vuotavan kohdan lähellä. Olen käyttänyt siihen vanhanaikaista jännitteenkoetinta l. vaihekynää, sellaista, jossa on hohtopurkauslamppu, eipä niitä enää muuhun voikaan käyttää. Vuoto on tällöin kyllä tosi paha ja saattaa olla jo terveyshaitta.

On mahdollista rakentaa aika helposti mikroaaltojen indikointilaite. Se perustuu samaan konseptiin kuin liikeneenvalvontatutkan paljastin, joka on laiton liikenteessä käytettynä. Se tehdään näin:

Puolijohdediodi, joka voi olla myös led, varustetaan sopivalla sarjavastuksella ja paristolla. Etuvastus ylimitoitetaan hiukan ja jaetaan kahdeksi sarjaankytketyksi niin, että toinen osa on potentiometri. Vastus kytketään sarjaan pariston kanssa myötäsuuntaan diodille. Kun vastsusta säädetään niin, että diodi ilman mikroaaltokenttää juuri ja juuri lakkaa johtamasta, niin se mikroaaltojen läsnäollessa alkaa johtaa. Johtamisen näkee diodista itsestään, jos se on led, mutta pienellä transistorilisäkkeellä voi muunkin diodin johtamisen todeta ja näyttää.  Potentiometrille voi tehdä asteikon ja kalibroida sen tunnetun kenttävoimakkuuden avulla, koska diodin "syttyminen" riippuu siitä kuinka kaukana esijännite on kynnysjännitteestä ja kuinka voimakas on kenttä. Taajuutta ei näin voi todeta, eikä herkkyys ole samanlainen kaikilla diodityypeillä. *Diodi kannattaa sijoittaa hyvän metallikotelon ulkopuolelle lyhyiden johtimien varaan niin, että sen kytkentäjohtimet muodostavat puoliaaltodipolin. Dipolin koolla saa suuntaa-antavan käsityksen taajuusalueesta.

vuodon teho on niin pientä, että sillä ei voi tuhota mitään normaalia laitetta.

Laitteiden tuhoamiseen tarvitaan todella suuri mikroaaltoteho. Sekin kyllä saadaan aikaan, esim luvattomien droonien tuhoamiseksi. Mutta terveyshaitat ovat todellisempi vaara ja tietenkin taustakohinan kasvu haittaa laitteiden toimintaa, josta tämä juttukin alkoi.


E: Täsmennystä*

62

Yleistä keskustelua / Vs: Chromecast, WLAN ja mikroaaltouunit

« : 19.01.22 - klo:12.25 »

Mikroaaltouunitkaan eivät saa päästää liikaa radiohäiriötä ulos. Siitä on muutama normikin. Toisaalta huolehditaan terveysvaikutuksista ja toisaalta teknisistä häiriöistä. Mikroaaltouunin magnetron antaa satoja watteja radiotehoa, joten huoli ei ole foliohattuilua.

Työssäni, joskus aikaan kuokka ja kivi, käytimme hyvin suuritehoisia mikroaaltolaitteita ja siksi teimme mittauksia em. syistäkin. Samalla vauhdilla mittailimme yhteisissä tiloisssa olevia muutamaa mikroaaltouuniakin. Löysimme kaksi uunia, jotka vuotivat mikroaaltoja huolestuttavia määriä.

Toista oli "arska" korjannut ja hukannut suojapeltien ruuvin, vain yhden. Jo sekin riitti siihen, että pellin reuna irvisti ja muodosti säteilevän antennin. Peltien kunnollinen asennus alensi vuotosäteilyn 20 dB, eli sadanteen osaan! Ei se suuri teho ollut, ja syntyi magnetronin johtimissa, eikä siis ollut suoraan uuniin menevää tehoa, mutta jos silloin olisi ollut wifi laitteita se olisi luultavasti haitannut niitä.

Toista uunia oli hoidettu huonosti, koska sekin oli yhteistiloissa kahvihuoneessa, eikä siis kukaan pitänyt asianaan putsata sitä. Uunin luukun ja rungon välissä on aika leveä, n.tuuman mariginaali, jossa on pellit vastakkain luukun ollessa suljettuna. Se muodostaa 1/4 aallon pituisen aaltoloukun, jonka mikroaalto, tässä tapauksessa n. 12 cm aaltopituudella kokee äärettömäksi impedanssiksi, eikä siis mene sinne. Jos siinä aaltoloukussa on paksu lika, tai kuten tässä tapauksessa oli, valumaesteeksi teipattu rätti, se aaltoloukku muuttuu toiseksi komponentiksi. Siitä tulee häviöllinen rakosäteilijä! Sen asian korjaaminen vähensi hajakenttää 6 dB, eli neljännekseen! Silloinkin se alitti vain vaivoin turvallisuusnormin. Sen ajan uunit olivat ehkä alkeellisempia kuin nyt.

E: Tarkennusta

63

Yleistä keskustelua / Vs: Ubuntu-foorumin ikäjakautuma taas kerran

« : 18.01.22 - klo:13.03 »

Vielä vähän aikaa luokkaa 70-74.

Mitä tarkoittaa foorumin käyttäjä? Tiedän useita tuttavia, jotka kyllä käyttävät hakua ja saavat vastauksen kysymykseensä sieltä, vaikka eivät ole rekisteröityneet. Moni myös luestelee kirjoituksia ja käyvät lähes päivittäin vilkaisemassa: mitä uutta? Yhtä kaikki – he siis käyttävät foorumia ja heitä lienee aika paljon – kukaan ei taida tietää paljonko. Jotain kertonee lukukertojen määrät. Vastaukset ovat rekisteröityneiltä käyttäjiltä ja otos heitä on kovin pieni, vain kourallinen, eikä taida oikein täyttää tilastotieteiden vaatimuksia. Uuden aiheen lukukerrat ovat helposti satoja parissa päivässä. Ehkä tilastotiede saisi siitä käyttäjien määrän. Rekisteröityneiden määrähän on tiedossa kyllä, mutta tuskin ikäjakautuma näkyy oikein tällä otoksella. Miksi vain varttuneemmat vastaavat tällaiseen kyselyyn? Se meneekin sitten psykologian puolelle.

Itse en käytä mitään noista muodikkaista sosiaalisista media-alustoista. Jo vanhan ammattinikin takia vierastan kovin tuollaista huolimatonta tietojen jakelua ja etenkin välinpitämätöntä hallintaa. Ehkä siksi, hiukan erikoiselle nimelleni kun ei ole kokonimikaimaa, minusta ei tule tavallisimmilla hakukoneilla hakutuloksia kuin osoiteluettelosta, ja muutamasta Wikimedia commonsin valokuvatiedostosta. Tällä foorumilla kerran päätimme kokeilla Diasporan sopivuutta keskusteluun. Alku oli lupaava, mutta pian se lässähti ja hiljeni. Ilmeisesti se ei täyttänyt tätä samaa tarkoitusta. Kun en ole FB:tä tai muutakaan käyttänt niin en tiedä: onko niissä tällaista haku toimintoa? Jos juttumassasta pitäisi selata vastaus niin taitaa olla neulan etsimistä neulasuovasta. Olen ymmärtänyt, että spesiaali keskusteluryhmiä he kyllä sinne tekevät, kuten esim. sieni keskustelut.

Onko Ubuntu-keskustelua jossain muussakin mediassa kuin näissä omissa eri kielisissä Ubuntu foorumeissa?

Koululaiselta kysyttiin telkkarin haastattelussa: "Mitä meinaat tehdä joululomalla?" "Katson varmaan puhelinta."

64

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: ohjelmistotkaan eivät toimi

« : 13.01.22 - klo:17.58 »

Kun menin lataamaan valikosta mitä tahansa sain vain punasen poista vaihtoehdon

Kysymys on aika epäselvä, mutta jos olet avannut sovelluksen Ohjelmistot ja siitä välilehden asennetut, ovat kaikki tarjotut ohjelmat jo asennettuja ja niitä voi sitten poistaa sillä punaisella Poista napilla.

65

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: webcam

« : 13.01.22 - klo:17.41 »

ko ensin muistan kui

Millä ohjelmalla koitit? Muistaakseni Xubuntussa on oletuksena Muikku. Joskus se on nimellä Cheese, tai Valokuvakoppi. Jos ei ole niin saa sen Snap-kaupasta, ja siellä on joitain muitakin hakusanalla webcam, tai cam, tai kamera...

66

Ubuntu tietokoneissa / Vs: panelin asetukset

« : 10.01.22 - klo:16.00 »

Kyseessä lienee Xubuntu. Siinäkin paneelin asetukset ovat aika monipuoliset.

Kun paneelia klikkaa mistä tahansa kohdasta hiiren oikealla napilla tulee valikko, jossa on myös kohta 'paneeli' ja sitä osoittamalla tulee valikko, jossa on myös 'paneelin asetukset'.

Kun avaa paneelin asetukset ja siitä välilehden 'näyttö' saa useita säätöjä. Ylhäällä voi valita mitä paneelia säätää: 0 on yleensä yläpaneeli ja 1 ala- tai sivupaneeli. + napista saa tehdä uuden paneelin ja - napista poistuu se, jota säädetään. Säädön kohteena olevassa myös vilkkuu punainen kehys. Ota aluksi pois ruksi 'lukitse paneeli' jos se on. Valitse laatikkoon 'piilota paneeli' vaikka 'älykkäästi' niin paneeli väistyy sitten aina ikkunoiden tieltä pois. Aseta mitat, pituus ja paksuus mieleisiksi. Aseta ruksi 'kasvata pituutta' niin käynnistimiä voi lisätä ja pituus kasvaa niiden mukaan. Paneelin paikan voi ihan hiirellä asettaa.

Välilehdeltä 'ulkoasu' voi asettaa mm. värin ja kuvakkeiden koon automaattiseksi ja jos on komposointi käytössä saa muutakin karkkia. Kohteet välilehdeltä näkee kohteiden asettelun ja voi niitä siirrellä, tosin siirtely on helpompaa suoraan paneelista: hiiren oikealla siirrettävää kuvaketta ja valikosta riviä 'siirrä' ja sitten vaan raahataan kohdetta ja pudotetaan uuteen paikkaan, vaikka toiseen paneeliinkin.

Yläreunan kohdasta 'varmuuskopioi ja palauta' voi tallettaa tehdyn paneelin ja ottaa sen käyttöön sitten kun tekee uuden asennuksen Xubuntulle. Tallennusikkunan alareunassa on napit 'vie' ja 'tuo', niistä voi tallettaa halutulla nimellä ja haluttuun paikkaan, vaikka varmuuskopiotikkuun. Siitä voi sitten uuteen Xubuntuun tuoda asettelun 'tuo' napilla ja säästyy paljolta vaivalta. Tallennusikkunassa on myös luettelo jo talletetuista paneeliasetteluista. Niihin voi lisätä nykyisen alareunan napista 'tallenna asetukset' ja sitten sen saa käyttöön tässä jakelussa, jos sattuu tunaroimaan paneelin pilalle.

Kun klikkaa hiiren oikealla paneelia ja valikosta 'paneeli' kohtaa 'lisää kohteita' voi lisätä käynnistimiä ja muita palveluja, kuten yläpaneeliin kellon ja kalenterin ja sääpäivityksen ym... Kokonaan uuden käynnistimen voi myös tehdä lisäämällä paneeliin tyhjän käynnistimen 'sovelluskäynnistin valinnaisella valikolla' ja muokkaamalla sen sisällöksi halutun komennon ja tekstivihjeen ja kuvakkeen. Pikakäynnistimiä voi myös lisätä raahamalla niitä päävalikosta paneeliin.

Jotta paneelia ei vahingossa sohi rikki, kannattaa laittaa lopuksi ruksi 'lukitse paneeli'.


E: Korjailua.

PS: Whisker valikossa on myös toiminto, jolla voi sovelluksia siirtää paneeliin. Klikkaa hiiren oikealla sovellusta ja aukeaa valikko, jossa on mm. kohta '+lisää paneeliin', siitä voi valita mihin paneeliin lisätään, ja sitten voi siirtää kuvakkeen mieleiseen paikkaan paneelissa.

Paneeliin voi lisätä myös linkkejä vaikkapa www sivuille. Esim. tälle foorumille voi tehdä pikakäynnistimen näin: Maalaa hiirellä halutun sivun osoite, eli URL selaimen osoitepalkista. Pienennä sitten selain tehtäväpalkkiin tai valitse toinen työtila, jotta saat työpöydän näkyviin. Klikkaa hiiren oikealla työpöydästä tyhjää kohtaa ja valitse valikosta 'luo URL linkki'. Vie hiiri avautuneen luonti-ikkunan kohtaan URL ja paina hiiren molempia nappeja samanaikaisesti. Tee linkille se nimi jonka haluat siinä näkyvän. Valitse sopiva kuvake klikkaamalla oletuskuvaketta (jos se ei ole mieleinen) ja etsi luettelosta sopivampi, 'kaikki kuvakkeet', selaa alemmas aika paljon, valitse esim. punainen Ubuntu kuvake ja ok, klikkaa lopuksi luontivalikkoon 'luo'. Kuvake ilmestyy työpöydälle. Kokeile, että se toimii, kaksioisklikkaamalla sitä. Jos toiminta on ok voit siirtää sen paneeliin yksinkertaisesti raahamalla ja pudottamalla. Jos se toimii oikein (yhdellä klikkauksella) voit poistaa työpöydältä sen kaksoiskappaleen tarpeettomana hiiren oikealla napilla.

67

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: xubuntu 20 lts ja 21.10

« : 20.12.21 - klo:12.40 »

Minulla on ollut jo monta Xubuntua ja kaikki on toimineet hyvin vakaasti, tähän 20.04 asti. Tässä on toisinaan, ei usein, epävakautta käynnistyksessä ja pysäytyksessä. Viimeksi lakkasi toimimasta tiedostoselaimet Thunar ja PCMan, siis molemmat. Eivät avautuneet pikakäynnistimestään eikä päätteellä, jossa tuli virheilmoitukseksi ainoastaa ilmoitus aikakatkaisusta. Tähän asti on uusi bootti aina poistanut häikän. Jos päätyisin asentamaan uudelleen valitsisin saman tien tulevan kevään jakelun 22.04 siinä toivossa, että siinä olisi noita virheitä korjattu.

https://cdimage.ubuntu.com/xubuntu/daily-live/current/

Mutta en minä silti jakelua vaihda. 

68

Multimedia ja grafiikka / Vs: Firefoxin videokuvan laatuongelma - Areena

« : 09.12.21 - klo:12.39 »

Kun katsot sovellusvalikosta Snap kauppa sovelluksella hakusasanalla Firefox huomaat, että siellä on kaksi Firefoxia. Sinulla on ilmeisesti se versio 95 lähteestä snaptcraft, ja se toinen saatavissa oleva on versio 94 lähteestä ubuntu-focal (jos Ubuntusi on 20.04). Jälkimmäinen toimii aivan ongelmitta, mutta snapcraft versiolla on, ainakin minulla ollut, poikkeuksetta aina jotain pientä tökkimistä. Siksi valitsen asentaessa aina Ubuntu-universe version, jos mahdollista, muidenkin sovellusten kohdalla.

69

Yleistä keskustelua / Vs: Wikipedian artikkeli epäsymmetrisestä salauksesta

« : 30.11.21 - klo:14.24 »

DVV:n ja puhelinoperaattoreiden varmenteita yhdistää lakiin perustuva luottamusverkosto

Hyvä huomio ja lähde. Lisäsin artikkeliin.

Väärää tietoahan tuollaiseen avoimeen juttuun on helppo tuottaa, kun joku vain kirjoittelee mitä sylki suuhun tuo.

Tämähän se on ennkkomoderoimattoman heikkous. Mutta on se myös helpottava asia näillä voimavaroilla.

Sitä mitä en ymmärrä näissä on ne kyseisen alustan puristit, jotka tyrmäävät vähän väärin tehtyjä juttuja saman tien muotoseikkojen takia.

Itse poistan kyselemättä vain selvää sotkemista. Asiaa en yleensä poista ilman keskustelua. Keskustelullehan on oma paikka joka artikkelissa. Myös suoraan kirjoittajalle voi heittää selvennyspyynnön. Sääntöjen mukaan jokainen voi poistaa heti lähteettömän muokkauksen. Itse teen niin vain, jos lähteetön on ollut vuosia korjaamatta. Purismi ja muotoseikka kai viittaa juuri lähteettömyyteen. Siitä ollaan tosiaan aika tarkkoja, olisi varaa olla vielä tarkempiakin, tulisi vähemmän sanomista virheellisyyksistä.

Tosin olen kirjoitellut asioita, joista itse tiedän ja tiedän sen olevan varmasti niin kuin kirjoitin

Silloin se on helpointa ja tulos on paras. Tosin – nytkin tässä po. jutussa en tiedä itse siitä hölkäsenpöläystä. Jouduin kaiken olettelemaan lähteistä. Se on pitkä kaava, mutta oppiihan siinä... Wikipediaa moderoidessa ja lähteitä tarkastaessa oppiikkin yhtä ja toista, aika yllättäviäkin asioita.

Vinkkinä työskentelyyn Wikpediassa mainitsen testisivun. Se on jokaisella käyttäjällä. Se on aivan kuin mikä tahansa artikkeli, mutta sitä ei julkaista, eikä moderoida. Siellä voi testailla ja harjoitella kuin yksityisellä hiekkalaatikolla. Olen usein tehnyt kokonaisen artikkelin siellä alusta loppuun ja siirtänyt sitten koko revohkan copypastella oikealle paikalleen julkaistavaksi. Testisivu löytyy normaali haulla ja on muotoa Käyttäjä:Käyttäjänimi/Testisivu (ilman välilyöntejä).

Jos jutun loppuun tekee osion: "Lisäksi tiedän asiasta seuraavaa" se luultavasti poistetaan sotkemisena heti. Mutta – osio: "Kirjallisuutta" olisi usein tarpeellinen, Wikipedia ei voi olla täydellinen oppikirja, koska pyrkimys on pysyä asian ytimessä, ja vain siinä. Lukijaa kuitenkin ilahduttaa, jos voi mennä kirjastosta tilaamaan selvällä isbn numerolla kirjan asiasta. Jos siis sellaisia on hyllyssä niin kannattaa mainita artikkelissa, vaikka se ei suoranainen lähde olisikaan.

70

Yleistä keskustelua / Vs: Wikipedian artikkeli epäsymmetrisestä salauksesta

« : 29.11.21 - klo:17.28 »

Olen korjaillut artikkelia muutaman lähteen voimin kymmenen iltapuhdetta. Asiantuntemukseni ei riitä enempään ja toiset saavat jatkaa tästä.

Siinä ei taida enää olla mitään entistä. Se oli ilmeisesti kirjoitettu omasta päästä jonkinlaisella asian tuntumalla. Sitten oli merkitty se käännökseksi, jotta ei tarvitse nähdä vaivaa lähteistämisen eteen. Vaikka samaa yleisluonteista tekstiä kirjoitetaankin monilla kielillä, eivät ne silti ole välttämättä käänöksiä. En löytänyt tästä juuri mitään käännöstä. Ensiarvioinnin olisi pitänyt tarkastaa asian paikkansapitävyys, jota ei ollut tehty. No – nyt on.

==========================

PS. Kolleega oli laittanut aiheen jäähylle vähäksi aikaa, oli kai haistanut hihojen kohta kärähtävän, joka lie ollut turhaa. Se en siis ollut minä.

71

Yleistä keskustelua / Vs: Wikipedian artikkeli epäsymmetrisestä salauksesta

« : 20.11.21 - klo:16.35 »

Wikipedia perustuu käyttäjien aktiivisuuteen. Olen kirjoittanut monia artikkeleja ja tehnyt paljon muokkauksia, enkä ole sitä koneut epäkiitolliseksi puuhaksi.

Korjasin tuon epäkohdan lähteensä mukaiseksi. Se oli huolimattomuuden tai kielimuurin vuoksi erilainen kuin alkuperäisteksti. Tarkkasilmäinen huomaa, että teksti on käännös. Siksi siihen ei ole merkitty lähteitä, ne ovat alkuperäisessä, joka taas näyttäisi olevan lähteensä kanssa yhtäpitävä. En ota kantaa sen paikkansa pitävyyteen, eikä sellaiseen ota kantaa myöskään Wikipedia. Vaatimuksena on, että kaikelle on lähde ja se mainitaan. Jos tietää jonkin asian oikean laidan, tietää varmasti myös, mistä se tieto on peräisin ja voi siis sen lähteen mainita. Wikipedia ei ole kertomuskirjallisuutta, eikä oppikirja. Se on tietosanakirja. Kaiiki sen tieto pitää olla mustaa valkoisella jossain jo ennestään. Ei saa olla uutta tutkimusta.

Tällaisten korjausten tekeminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Wikipedia kiittää artikkeleiden parantamisesta. Sen voi tehdä myös pelkästään lähteiden lisäämisellä, tekstipuutteiden korjaamisen lisäksi.

Suomen Wikipediassa ei ole ennakkotarkastusta. Kaikki muokkaukset tulevat heti näkyviin. Aika pian sen jälkeen moderaattori tekee ensiarvioinnin. Silloin voidaan poistaa heti muokkaus, joka ei ole lähteistetty. Paha virhe on kirjoittaa vanhan läheviitteen eteen lähteetöntä tietoa. Usein kuitenkin poistamisen sijaan merkitään se puuttuva lähde, vaikka siinä onkin työtä. Ensiarvioidun muokkauksen voi tunnistaa, ja erottaa arvioimattomasta, kun katsoo artikkelin historiaa. Ensiarvioitu on merkitty kirjausrivillensä sinisellä pohjavärillä. Ensiarvioinnin tarkoituksena on poistaa sotkeminen, hävyttömyydet, solvaukset ym. Se ei puutu paikkansapitävyyteen, jos ei ole aivan päivän selvää fuulaa, kuten joskus on. Ensiarvioinnin pitäisi tarkastaa myös, että lähde todella lähteistää asian. Aina ei tarkasteta, varsinkin jos kirjallisuuslähteen vuoksi pitäisi käydä kirjastossa.

Saksalaisella Wikipedialla on ennakkotarkastus. Siellä kaikki tekstit tulevat näkyviin vasta ensiarvioinnin jälkeen. Sitä pidetäänkin aika luotettavana sisällöltään.

72

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Onko suosituksia Ubuntu-yhteensopivaksi läppäriksi + kysymys dual boot -optiosta

« : 18.11.21 - klo:12.26 »

Tervetuloa palstalle...

Tuanoinnii, asiantuntemuksesta en ole varma , mutta kokemusta on karttunut. Juuri äskettäin ostin Taitonetistä Dell läppärin. Hyvä ja kevyt laite ja vain muutaman vuoden ollut käytössä. Ollut aikas kallis uutena, mutta nyt jo edullinen. SSD oli uusi ja akullekin tuli 3 kk takuuta, nehän ne on ne arimmat paikat. Akun kesto on 14 tuntia, aika uskomatonta, nutta pakko se oli uskoa kun testasin. Vuoden takuu on itse laitteella. Dell koneita olen oppinut suosimaan kun niissä toimii keskeytystila. Toimii varmaan monessa muussakin, mutta en ole sellaista sattunut saamaan. Tosi huono tuuri pitää tosiaan nykyisin olla, jos ei laite ole Linux yhteensopiva, mutta joissakin on tuollaisia pieniä poikkeamia, kuten se keskeytytstilasta herääminen. Windows oli asennettuna, ennen sai valita myös Ubuntun, mutta nyt en sitä vaihtoehtoa heiltä löytänyt.

ei tartte boottirumbaa eri järjestelmien välillä

Siinä mtään rumbaa tarvita. Asentaa vaan Windowsin rinnalle kuten asentajaohjelma tarjoaa ja säätää W osiaon hiirellä, asentajaohjelmasa on sellainen vaihe, niin pienekisi kuin uskaltaa/tarvitsee. Minä laitoin 80 GiB kun en sinne mtään talleta. Koko W on vaan yhden W-riippuvaisen laitteen (TomTom) päivitysten takia. Loput SSD:stä on Xubuntulla. Asennus sujuu hienosti kun ei ala mitään kikkailla ja GRUB syntyy mainiosti ihan talon puolesta. Eikä bootissakaan sen 5 sekunnin GRUB valinnan viive ketään niin haittaa, eikä siihenkään tarvitse edes puuttua kun Linux käynnistyy oletuksena. Edes koko boottia ei yleensä tarvitta kun parin kuukauden välein kun kernelpäivityksiä tulee. Laite on ylensä keskeytystilassa ja siten aina valmis kun kannen vaan avaa, mutta kukin tyylillänsä.

Wirtualboxia opettelin kyllä myös, ja käytinkin vuosia. Se on ihan mielenkiintoinen ja siihen voi laittaa muutakin kuin W:n. Se toimii myös ihan hyvin, mutta jakaa resurssit kahtia isännälle ja orjalle. Ei sekään haittaa, jos niitä resursseja on. Kun W:n käyttö kuitenkin on niin vähäistä, niin päätin, että dualboot on käytännöllisempi.

Se W on kuitenkin rahanalaista softaa, eikä se siellä levynnurkassa leipää pyydä. Aika kapea tarjonta on sillä kalustolla, jossa ei pakollista Windowsia ole...

73

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Ääniongelmat syövät miestä

« : 23.10.21 - klo:20.19 »

Tuanoinnii – mää mitään tiärä, muttta kun se laite soittaa äänet samalta asennustikulta kokeiluajossa niin pakko siellä on olla tarvittavat raudat laitteessa ja ohjelmat ja firmwaret asennusmediassa. Epäilen, että asennus ei ole täysin onnistunut. Tekisin uuden asennuksen.

Sitä en osaa selittää: miksi äänikortti toimii liveajolla, vaikka ei pitäisi tuon bugin takia. On mahdollista asentaa kuitenkin 22.04 jo ensi kevättä odottamaan.

Minulla on kahdessa eri laitteessa Ubuntu 20.04 ja molempiin tuli alsamixer "natiivina" asennuksen mukana, vaikka eipä se nyt näytä olevan oleellista.

Monien asennusten opettamana olen huomannut, että asiaa helpottaa kun laittaa asennuksen käyntiin suoraan kokeiluajosta ja nettiyhteyden ollessa toiminnassa ja määrää päivitykset tehtäväksi asennuksen aikana. Saattaa olla hyväksi myös hyväksyä kolmannen osapuolen kikkareiden asennus, olen aina tehnyt niin.

74

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Ääniongelmat syövät miestä

« : 23.10.21 - klo:13.07 »

Tervetuloa palstalle ja onnea uudelle harrastukselle. 

Jos livenä asennustikulta toimii niin ei siinä laitteessa sitten vikaa ole, eikä myöskään Ubuntussa. Jotakin taitaa olla mutella. Sitä voi tarkastella alsamixeristä. Joitakin asetuksia on myös BIOS/UEFI asetuksissa.

Koodia: [Valitse]

alsamixer
Päätteessä toimiva alsamixer on yksinkertainen. Nuolinäppäimillä siirrytään säädöstä toiseen. Lisää säätimiä saattaa olla oikeassa reunassa piilossa, tulevat esiin kun nuolimäppäimillä naputtelee tarpeeksi. Näppäimellä m säädin menee mutelle tai pois mutelta. Nuoli ylös ja alas siirtää liukusäädintä. Kun poistuu Esc näppäimellä niin tallentuu asetus.



E: Typo

75

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Ubuntu 21.10 ja Wine

« : 18.10.21 - klo:11.08 »

PlayOn Linux apuohjelmaan tehdään ensin asetukset opastuksen mukaan. Sitten asennetaan siihen tarvittavat ohjelmat, myös käynnistyskuvakkeet voi laittaa. Sitten on helppo käynnistää ja käyttää niitä.

76

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Ubuntu 21.10 ja Wine

« : 18.10.21 - klo:10.47 »

Wine on tosiaan vähän sellainen haamu kun ei se näy päälle päin mitenkään. Sen olemassaolo näkyy esim. Synaptic pakettiohjelmalla tai tiedostoselaimella sijainnissa /bin/ kaikkien tykötarpedensa kanssa.

Windows ohjelmien pitäisi tiedostoselaimessa, hiiren kakkosella, avattaessa kysyä: millä ohjelmalla avataan? Siinä pitäisi olla vaihtoehtona Wine viinilasin kuvan kera. Olen myös huomannut, että ei se aina kysy. Siksi olen, elämän helpottamiseksi, asentanut Winen lisäksi aina PlayOnLinux apuohjelman. Se on Ubuntun ohjelmavarastossa.

Sekä Wine, että PlayOnLinux ohjelmat kannattaa ottaa Ubuntun omasta -universe lähteestä, ei snap, eikä Winen omalta sivulta.

77

Multimedia ja grafiikka / Vs: Yksinkertainen kulujen seurantaohjelma

« : 30.09.21 - klo:13.47 »

Noita verkon yli toimivia kuluseurantaohjelmia kokeiltuani totesin ne turhakkeiksi. Paras ja yksinkertaisin on LibreOffice Calc. Siinä on oikein hyvät manuaalit ja sen oppii kyllä, opinhan sen minäkin ja olen sentään tämän joukon vanhimmasta päästä. Auttaa sekin pitämään muistisairautta loitolla vähän pitempään.

Äijän päiväkirja on laskentataulukko. 

LibreOffice Calciin kun voi laittaa vaikka koko vuoden tiedot ja sarakkeita voi olla vaikka mitä: säätila, verenpaine, kolotukset, paino, viina, viiniarvostelut, bensiisniostot, puhelinsoitot, lääkärikäynnit, liikunta, kalansaaliit... vaikka mitä ja rajattomasti. On helppo tehdä mistä tahansa yhteenvetotaulukkoon summat ja keskiarvot ym. joka päivittyy kun sarakkkeisin tulee lisää tietoa. Esim: viime lääkärikäynnille vein mukana verenpaineen seurannan, joka oli helppo tulostaa paperille päiväkirjataulukosta, jossa on yhteenvetotaulukko siihen tarkoitukseen. Eivät nuo turhakkeet taida edes pystyä samaan. Kaiken lisäksi, LibreOffice on tukevasti paikallinen ja omassa hallinnassa.

78

Pelit / Vs: Playonlinux läväyttää aina errorin asennuksen yhteydessä

« : 27.09.21 - klo:12.09 »

Kokemuksia Playonlinuxista? Toimiiko se muilla, vai onko tuttu error?

Olen käyttänyt pitkään PlayOnLinux apuohjelmaa, en kylläkään peleihin, mutta moottorinohjauksen manipulointiohjelmaa TunerPro olen käyttänyt, viimeksi eilen. Hyvin on toiminut Winen kanssa. Ei ole koskaan tullut tuollaista erroria. PlayOnLinux oli hyvänä apuna TunerProta asentaessa Winen kanssa, osasi tehdä käynnistyskuvakkeenkin.

79

Ubuntu tietokoneissa / Vs: valmiustilasta palaaminen

« : 23.09.21 - klo:17.50 »

Minun mielestä 20.04 LTS varmastikin pelittää koneessasi.

Ja aina voit harkita kevyempääkin jakelua, kuten Ubuntu MATE tai Lubuntu.

Tälle ääni myös täältä. 

Nyt vaan on niin, että täältä Ubuntun sivustolta voi ladata vain normi Ubuntun, joka on hiukan raskaanpuoleinen jo näille 4 GB laitteille. Mate tai muukaan variantti ei lähde valumaan vaan tulee virheilmoitus, ei edes Suomiversio. Mutta ei hätiä mitään niitä voi ladata muilta sivuilta:

Täältä löytyy Mate'
https://ubuntu-mate.org/download/amd64/

Ja täältä löytyy Xubuntu, jota tietysti suosittelen.
https://xubuntu.org/download/

PS. Uudempi jakelu kannattaa asentaa joka tapauksessa. Jos po. vika ei sillä korjaannu niin taitaa olla huono kosketus jossain johtimessa.

80

Yleistä keskustelua / Vs: Tullaaminen ? [Ratkaistu]

« : 18.09.21 - klo:13.07 »

Eikös tuo 0,90 e alle 150 e lähetyksistä ole aina halvempi kuin 2,90 e? Mielellään säästää sen kaksikin euroa.

On totta, että matemaattisesti 0,90€ on vähemmän kuin 2,90€, mutta kyse on eri maksuista. Tuo palvelumaksu alkaen 0,90 koskee tullausta ja se on vain alkaen, loppusummaa ei voi sanoa etukäteen. Arvonlisävero on eri asia kuin tullimaksu, jos sekin maksetaan jälkikäteen perii posti siitäkin käsittelymaksun sen alv:n lisäksi. Laki muuttui 1.7.2021 ja kaikesta nettikaupastakin pitää maksaa alv, joka on 24% tavaran ja kuljetuskulujen arvosta. Joskus oli se 22€ verottoman alaraja.

<mielipidettä>Ei ole vielä koeponnistettu, onko laillista periä veron maksamisesta maksuja? Suomen lakien mukaan verojen maksaminen pitää voida tehdä ilman kuluja, sen veron lisäksi.</mielipidettä>

Jos myyjällä (EU:n ulkopuolella) on ns. IOSS tunnus, myyjä voi periä ostajalta, jos ostaja niin tahtoo, Suomen alv:n ja sitten tavaran maahan tullessa ei enää ole veroa maksettavana, vain tullimaksu. Jos sitä IOSS tunnusta ei ole ja veroa ei näin ole voitu ostsoshetkellä maksaa se maksetaan tavaran maahan tullessa tullauksen yhteydessä ja juuri siitä maksusta Posti haluaa käsittelymksua. Mainittakoon, että esim. FedEx ei näin toimi, eivätkä muutkaan kuriiriyhtiöt, vain Posti. Kannattaa siis vertailla kuljetusyhtiöiden hintoja ja sitä, kuuluuko kauppahintaan Suomen alv.

Tullin palvelussa maksetaan vain tullimaksu ja alv. Mitään käsittelymaksuja ei lisäksi tule Tullin puolelta. Jos kuljetusyhtiön puolelta tulee, se on sen piilohinnoittelua ja lisäksi se on kuljetuskulu, jonka pitäisi kuulua alv:n loppulaskuun myös, veronkiertoa vai kui?