Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Hajakenttä

Sivuja: [1] 2 3 ... 66
1
Lainaus
16-bittisen PCM-äänen dynamiikka on paljon laajempi kuin vinyylin:
Lainaus
MP3-formaatti tarjoaa vielä huomattavasti laajemman dynaamisen alueen, joten CD:ltä tai vastaavasta lähteestä muunnettu MP3 ei menetä dynamiikkaa:
Lainaus
Havaitsemasi dynamiikkaongelma digitaalisessa musiikissa johtuu todennäköisimmin ns. Loudness war -ilmiöstä

Juuri näin on asia. Sanoin, että digitaalisella äänenkäsittelyllä supistetaan dynamiikkaa, ja tarkoitin sisällön dynamiikkaa, en tekniikan dynamiikkaa. Koska dynamiikkaa tuli uudella CD tekniikalla lisää -90 luvulla se ulosmitattiin hirveänä äänenvoimakkuutena supistamalla dynamiikkaa ja lisäämällä keskimääräistä voimakkuutta. Voimakkuus ei ole sama kuin dynamiikka. Toisin sanoin: Kun keskimääräinen amplitudi nousee huiput nousevat yli käsittelykyvyn ja niitä on vaimennettava etteivät leikkaudu ja näin tulee särö.

Olen huomannut, että hyviäkin CD-levyjä on saatavana, siis musiikia, joka on tehty musiikiksi, eikä meluksi. Niissä on käytetty musiikille se laaja dynamiikka.

Kun vinyylillä on piemepi dynamiikka kuin tiedostolla tai CD:llä se täytyy kuunnella hyvältä levyltä hyvillä laitteilla hyvissä kuunteluolosuhteissa. Hyvällä vinyyliäänitteellä ei ole suuri keskimääräinen voimakkuus, mutta piano pianissimo on mitä pitääkin ja sen kuulee vain hyvässä kuunteluhuoneessa. Silloin myös forte forte on mitä pitääkin ja kaikki siltä väliltä.

Mitä tämä sitten tähän hurina-asiaan kuuluu? Juuri sitä hurinaa ja kohinaa tulee mukaan kun on kuuntelupaikka ja laitteet, joilla se kuuluu, jos on kuuluakseen. CD-levyitä ei tule kohinaa tai hurinaa itsestään, eikä laitteiden vahvistuksia tarvita mikrovolteista alkaen, eikä niistäkään siis hurinoita tule. Vinyylisorvilla on valtavat vahvistukset vahvistimissa, kohinaa itse levyn kitkasta, kohinaa ja hurinaa laitteesta, hajakentän kaikkialle työntyvää häiriötä jne... Silti harrastajat sanovat sen kaiken maksavan kyllä vaivan.

Täysanalogisia vahvistimia valmistetaan edelleen. Ja – aivan kuten itsekalastettu kala maistuu parhaalta – itse suunniteltu ja rakennettu vahvistin soi kauneilmmin.

2
Ääni, jota korvin kuulemme on aina analogista. Kun se täytyy kaijuttimilla ilmaan tuupata täytyy kaijuttimia ajaa analogisella päätevahvistimella. Kun ilmassa oleva tai kuttapergaan raavittu mekaaninen ääni täytyy viedä laitteeseen se täytyy jollain mikrrofonilla saattaa sähkömuotoon ja analogisella esivahvistimella tehdä kuljetuskuntoon. Siinä välissä sitten voi, ja useimmiten onkin digitaalista signaalinkäsittelyä enemmän tai vähemmän, koska se on helpompaa ja halvempaa tehdä niin. Sitä varten on tehtävä alussa A/D muunnos ja lopussa D/A muunnos ja ne ovat varsinaisia äänenmurskaajia. Mainittu pehmeä ääni voikin johtua siitä, että digitaali/analogia muunnos on tehty pienellä bittimäärällä ja äänestä jää pois terävyyttä ja karheutta edustavat transientit. Jotta en olisi ilonpilaaja, mainittakoon, että voi se olla ihan hyvän vahvistimen hyvän äänirasian ja hyvän neulan ansiota myös.

Neula on vaihdettavissa, elliptinen timanttineula on hyvä. Myös äänirasia on vaihdettavissa joillakin reunaehdoilla, liikkuvakelainen (MC, Moving Coil) on hyvä, mutta liikkuvamagneettinenkin (MM) käy, mutta suuremman massansa takia ei seuraa transientteja, niitä heikkoja soittimen kilahduksia ja plektran rapsahduksia ja ilonpilaaja sanoo, että siitä johtuu usein se pehmeä ja kaunis sointi.

Mikrofonin ja levysoittimen äänirasian signaalitaso on riippuvainen käytetystä tekniikasta. Kun oli mainittu RIAA korjauksella varustettu vahvistin oletan, että pikup on magneettinen äänirasia. Sen signaalitaso on millivoltin luokkaa. Kun signaalinkäsittely tarvitsee yli voltin suuruisen signalin täytyy sitä siis vahvistaa yli tuhat kertaiseksi. Siinä vahvistuu sitten myös kohina, hurina ja kaikki likarapsut myös. Omat rapsunsa tekevät pienenpienet kipinät, jotka syntyvät vinyylilevyn ja neulan väliin hakauksesta. Niitä varten täytyy olla staattinen suojausjohdin, se ohut yksinäinen johdin, joka tulee levysoittimesta omasta liittimestään ja kytketään vahvistimen potentiilaintasausruuviin/liittimeen. Varsinainen signaalimaa on kummallakin, vasemmalla ja oikealla, signaalikaapelilla oma, ja yleensä samalla tehty staattisesti suojaavaksi vaippasukaksi. Kaupoissa näkyy edelleen olevan RCA kaapeleita hyllyssä, halvalla, joten en ole vaivautunut niitä korjaamaan. Niitäkin on hyviä ja huonoja. Huonoissa on kelvoton metalli ja ne alkavat rutista ja pätkiä. Kullattu liitin ei ole haihattelua. Itse johdin saa olla mieluiten kuparia.

Toisenlainen äänirasia on keraaminen. Se antaa 100 mV signaalin ja vahvistustarve on pienempi. Sen antojännite on verrannollinen neulan asentoon ja siksi se ei tarvitse taajuusvasteen korjausta (RIAA) ja niistä syistä se on halpaa tekniikkaa. Huono puoli on se., että se tarvitsee suuren neulapaineen ja kuluttaa äänilevyt nopeasti pilalle.

Magneettisella äänirasialla on hyvin pieni neulanpaine. Taajuusvasteen korjaus, joista standardi RIAA on yleisin, tarvitaan magneettiselle äänirasille koska siinä antojännite on verrannollinen neulan liikenopeuteen, ei asentoon. Matalilla äänillä levyn ura ei ole yhtä kippura kuin korkeilla äänillä. Siksi matalan äänen signaalitaso on vain millivoltin tuhannesosia, mikrovoltteja, ja korkeankin äänen taso vain muutaman millivoltin. Korjauksella tehdään taajuusvasteen kaltevuus 20 dB/oktaavi. Siis äänenkorkeuden noustessa yhden oktaavin vahvistusta vähennetään yhteen sadasosaan. Tai siis madaltuessa lisätään satakertaiseksi. Analogisesti se tehdään kahdella transistorilla ja pienellä RC piirillä (kondensaattori-vastus). Se on niin pieni juttu, että pelkästään sen takia ei vaivauduta tekemään digitaalista vahvistinta. Yleensä tässä välissä kuitenkin sekaan tuupataan muutakin signaalilähdettä, monesti digitaalista, joten siksi se sitten on tarkoituksenmukaista digitalisoida. Jos halutaan toistaa äänilevy sellaisena kuin se on, siis ilman säröä, täytyy olla transienttisärötön vahvistin, Siinä on mahdollisimman vähän signaalinkäsittelyä ja mahdollisimman lyhyet talkaisinkytkentäluupit. Se yleensä sulkee pois digitaalisen signaalinkäsittelyn pää-äänikanavasta kokonaan.

Digitaalinen signaalinkäsittely myös supistaa dynamiikkaa, jotta se mahtuu rekisteriin. Se vaatii heikkojen äänien voimakkuuden lisäämistä ja voimakkaiden vaimentamista. Toisinaan se on selvästi häiritsevää. Netistä ladattu musiikki on usein mp3 formaatissa ja se on lähes musiikkikelvotonta. Tietysti se on makuasia, mutta ihan todellisuudessakin siitä puuttuu paljon ääneksiä ja dynamiikka on tasapaksua.


3
Mikähän se nykyinen kanta on tuohon levynkirjoituksen vähentämisen tarpeeseen? Taitavat jo olla aika kestäviä nuo SSD:t.

Olen silti tehnyt rutiininomaisesti aina uuden asennuksen jälkeen tuon kirjoituksen vähentämisen. En ole huomannut haittavaikutuksia, jos en hyötyjäkään. Yksi bad-sektori on SSD:ssä silti nytkin; tuon Levyt ohjelman mukaan.

Olen tehnyt näin:

Levynkäytön vähentäminen SSD:n kulumisen vähentämiseksi. Siirretään tilapäistiedostot levyn asemasta RAM.iin. (Ne sitten myös katoavat joka sammutuksessa):

Ensin fstabiin lisätään rivejä, avaa tiedosto:

Koodia: [Valitse]
sudo -i mousepad /etc/fstab
Lisää sen loppuun seuraavat rivit:

tmpfs /var/log tmpfs defaults 0 0
tmpfs /tmp tmpfs defaults 0 0
mpfs /var/tmp tmpfs defaults 0 0

Muista tallettaa mousepad.

Huom! /var/log/apt kansio pitää luoda joka käynnistyksen yhteydessä tai tulostuu virheitä ruudulle (esteettinen haitta). Sitä varten voidaan luoda käynnistysskripti:
Ensin tehdään tiedosto:

Koodia: [Valitse]
sudo -i mousepad /etc/init.d/fix_apt_log_error.sh
Sitten siihen sisältö:

mkdir -p /var/log/apt

Talleta mousepad.
Anna käynnistysoikeus:

Koodia: [Valitse]
sudo chmod +x /etc/init.d/fix_apt_log_error.sh
Valmis.

Nyt voit siirtää myös Firefoxin tilapäistiedostot RAM.ille, vähentää myös selauksen nykimistä:
Kirjoita Firefoxin osoitepalkkiin:

about:config

Vastaa kysymykseen ”kyllä, olen huolellinen”.
Klikkaa tyhjää kohtaa hiiren oikealla.
Valitse pudotusvalikosta:

Uusi – Merkkijono.

kirjoita merkkijonon nimeksi:

browser.cache.disk.parent_directory

ja arvoksi:

/tmp

Valmis.

4
Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Ubuntu ja wifi-tikku
« : 23.05.20 - klo:13.04 »
Jos laitteessa on WiFi laite ja sitä ei ole BIOS/UEFI asetuksissa kytketty pois, (se voi olla myös nimellä WLAN) niin sen pitäisi kyllä näkyä tuossa em listauksessa komennolla 'lshw -c network' jotenkin näin noiden edellisten lisäksi:

    'configuration: autonegotiation=on broadcast=yes driver=e1000e driverversion=3.2.6-k firmware=0.13-3 latency=0 link=no multicast=yes port=twisted pair
       resources: irq:29 memory:e1c00000-e1c1ffff memory:e1c80000-e1c80fff ioport:3080(size=32)
  *-network DISABLED
       description: Wireless interface
       product: Centrino Advanced-N 6205 [Taylor Peak]
       vendor: Intel Corporation
       physical id: 0
       bus info: pci@0000:02:00.0'


Jos olisi jollain rautanapilla kytketty pois niin näkyisi tuo DISABLED, kuten laitoin esimerkin vuoksi. Voi silti olla BIOS/UEFI asetuksissa estetty, jolloin WiFi-laitetta ei lainkaan ole järjestelmän kannalta. (En löydä tuosta esitteen nappulakartasta sellaista rautanappia. Voi silti olla jokin näppäinyhdistelmä. Sellaiseen näppäimeen on yleensä tehty jokin langatonta esittävä kuvake.)

Myös secure boot Windowsin jäljiltä saattaa estää WiFi:n toiminnan, kuten tässä säikeessä lopulta huomattiin.
https://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=55338.0

Jos järjestelmässä on WiFi–WLAN laite olemassa ja käytettävissä, se näkyy myös listauksessa komennolla:

Koodia: [Valitse]
lspci
Yleensä siellä aika alareunassa esim. näin:

 '02:00.0 Network controller: Intel Corporation Centrino Advanced-N 6205 [Taylor Peak] (rev 34)'

 mutta merkki voi tietysti olla mikä vaan muukin.



5
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Wifi ei toimi, mitä tehdä?
« : 14.05.20 - klo:20.19 »
Noista ajureista mitään tiedä – mutta onkos se Ubuntu asennuksen jälkeen yhtään kertaa saanut täyttä päivitystä? Jos sen vaikka puhelimella saa siksi aikaa verkkoon. Voihan se olla aika isokin pläjäys, että puhelin ei ehkä ole paras verkkoyhteysväline. Sen tiedostokoon näkee kun se kysyy k/e... voi sitten peruuttaa jos ei datakatto kestä.

Koodia: [Valitse]
sudo apt-get update && sudo apt-get dist-upgrade



PS. Tiedät varmaan, että tuollaisen kopioitavan merkkijonon saa viedyksi toiseen paikkaan, vaikka pääteikkunaan Linuxeilla parhaiten siten, että maalaa sen hiirellä ja vie hiiren osoittimen pääteikkunan komentokehoitteen $:n perään, ei näpäytä vaan painaa hiiren molempia nappeja smanaikaisesti, tai hiiren keskinappia, tai hiiren rullan naksua. Tulee virheitä vähemmän kuin kirjoittamalla merkki merkiltä. (Ctrl+c on päätteessä lopetuskomento, ei kopiointi.)

6
Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Ubuntu ja wifi-tikku
« : 14.05.20 - klo:11.09 »
Mulla vähän samanlaista ongelmaa.

Asensin 20.04:ää USB-tikun kautta, mutta Ilmeisesti wifin ohjaimet eivät asennu, koska en saa langatonta nettiä toimimaan. En tiedä onko asennuksessa tullut muutakin virheitä.

Otan siis ensimmäistä kertaa linuxia käyttöön ja asensin tuon 10 vuotta vanhan pelikoneelle winukan tilalle. En ole aiemmin linuxia käyttänyt.

Koitin tuota nettiongelmaa ratkaista tämän mukaan ottamalla iso-tiedostosta niitä ohjaimia käyttöön, mutta saan vastaukseksi vain lisää erroria.

Onko mitään tehtävissä?

Tervetuloa foorumille.  :)


Tässäkin on hvä ensin tutkia omien viestilaitteiden ja wifi-adapterin tilanne:

Koodia: [Valitse]
lshw -c network
Mikä on tietokoneen merkki ja tyyppi? Onko siinä wifi:n on/off kytkin jossain laitteen kannessa tai reunassa tai jokin näppäinyhdistelmä esim: Fn+jokuF*?




7
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Wifi ei toimi, mitä tehdä?
« : 13.05.20 - klo:20.28 »
Lainaus
01:00.0 Network controller: Broadcom Inc. and subsidiaries BCM43142 802.11b/g/n (rev 01)
Tuo osoittaa, että WiFi-laite on tietokoneessa ja tunnistuu myös.

Ilmeisesti se ei ole otettu käyttöön, eli blokattu jollain tavalla.

Lainaus
0: hci0: Bluetooth
   Soft blocked: no
   Hard blocked: no
Tämä on bluetoothin tulos, ei WiFi:n, joka siis ei ilmeisesti ole käynnissä.

Lainaus
            total        used        free      shared  buff/cache   available
Mem:           1690        1125          81          44         484         370
Swap:          1359          44        1315
Mielestäni tämä näyttää niin pientä muistia, että ehkä kyseinen oletus Ubuntun jakelujulkaisu ei ole aivan sopiva siihen laitteistoon. Jokin kevyempi variantti olisi parempi, esim: Xubuntu, mutta ehkä saat siitä muitakin mielipiteitä. Asia ei kuitenkaan vaikuta juuri tähän asiaan, paitsi siinä, että en muistanut miten yhteydet näkyvät yläpalkissa siinä Gnome työpöydässä. Selvitit asian kuitenkin toista kautta. Siis sen, että WiFi-radio ei ole auki.

Lainaus
Viimeistä kysymystäsi en oikeastaan ymmärrä.
Tarkoitin UEFI asetuksia, joissa on ruksilista, mitkä laitteet ovat käytössä tai ei. Sen saa auki laitetta käynnistettäessä kun painelee tiettyä näppäintä, usein F2, toistuvasti monta kertaa juuri kun on kytketty tietokone omasta virtanapistaan käynnistymään ja tulee se "käynnistysmessu" ennen varsinaista järjestelmän käynnistymistä. Siinä tulee monta välilehteä sisältävä valikko. Se on joka laitemerkillä hiukan omanlaisensa. Siellä löytyy valikko, jossa on kameran, mikrofonin, WWAN, WLAN, LAN jne. enable ruksit. Joskus niistä joku on pois, vaikka oletuksena pitäisi olla päällä. WiFi on se WLAN.


8
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Wifi ei toimi, mitä tehdä?
« : 13.05.20 - klo:16.45 »
Muutama tarkistettava asia tulee mieleen:

– Onko yläpalkin yhteyksien kuvake WiFi:n "näköinen" kaari- tai palkkirypäs vai nuolet?
– Tuleeko em. klikkaamalla pudotusvalikko, jossa myös WiFi yhteyksiä tarjolla?
– Onko em. valikossa ruksiruutu "ota WiFi käyttöön" ja onko siinä ruksi?
– Onko laitteesa "rautanappi" WiFi on/off?
– Onko laiteessa WiFi on/off näppäinyhdistelmä esim. Fn+F3?
– Onko laitteen UEFI:ssa/BIOS:ssa enabloitu/disabloitu WiFi?

Asian hahmotusta helpottaisi muutamat tiedot, jotka näkyy päätekomennolla. Kopioi tulosteet tänne.

Koodia: [Valitse]
lspci
Tämä näyttää väylän laitteet.

Koodia: [Valitse]
free -m
Tämä näyttää laitteen RAM määrän.

Koodia: [Valitse]
dmesg | grep Radio
Tämä näyttää onko WiFi radio auki.

Koodia: [Valitse]
sudo lshw -c network
Tämä näyttää paljon viestilaitteiden tietoja. (Käyttäjän oma salasana pitää syöttää sokkona.)


PS. Onnea uudelle harrastukselle... ;)


9
Lainaus
Otsikko on siis yhä täysin harhaanjohtava. Ubuntu kuten muutkin Linux-jakelut ja selaimet toimivat
täysin ongelmitta myös Dell Latitude E7440 koneissa. Poikkeuksena vain yksinomaan kysyjän laite.

Editoin ensimmäisen viestin otsikkoa. Ehkä jätämme kuitenkin tähän lokeroon, eikä siirretä laitealueelle. Tapaus on kuitenkin poikkeuksellinen, mutta asentaessa mahdollinen ja kannattaa ottaa huomioon jos jollain esiintyy.

Kova oli yritys, mutta kaikkea ei voi korjata.  :)


E: Typo

10
yksi kokeilemisen arvoinen keino voisi olla myös asentaa firefox suoraan firefoxin sivuilta ilman pakettienhallintaa. eli eka poistaa kaikki firefoxiin liittyvä ja sitten asentaa tuolta löytyvien ohjeiden mukaan https://support.mozilla.org/en-US/kb/install-firefox-linux

yritin aikaisemmassa viestissä ollutta virhettä
"[Child 5152, Chrome_ChildThread] WARNING: pipe error (3): Vastapää sulki yhteyden: file /build/firefox-esr-00JyAz/firefox-esr-68.7.0esr/ipc/chromium/src/chrome/common/ipc_channel_posix.cc, line 358" googlailla. aika monta tulosta löytyy, mutta en nopeasti löytänyt mitään selkeää ratkaisua. johonkin tuo firefoxin lataaminen niiden sivuilta oli auttanut. ilmeisesti firefox lainaa jotain chromiumilta, selittäisiköhän se miksei myöskään chromium pohjaiset selaimet toimi?

Miksi tällainen vika olisi vain yhdessä tietokoneessa?

Voisi hyvin kuvitella, että koska missään ei ole vikaa nin ominaisuus täytyy olla tarkoituksella tehty. Koska sitä ei ole tehty käyttöjärjestelmään, eikä sovelluksiin sen on oltava laitteeseen tehty asetus.

11
Tuanoinnii... Eihän muisti osaa katsoa, että "nytpä en muistakaan näitä bittejä kun nämä ovat selaimen softaa". Kun kaikki muut sovellukset, raskaatkin, toimivat ihan hyvin niin muisti lienee kunnoss, ja testikin niin sanoo. Dell diaknostiikka on aika mustasukkainen ja totesi laitteiston ehjäksi, kai sitä uskotaan. Ubuntu ei estä selaimia toimimasta kun sellaista koodia ei kukaan ole uuteen asennukseen käynyt kirjoittamasta. Selaimissa ja niiden asennuksessa ei voi olla kaiken merkkisissä samaa vikaa.

Mitä yhteistä on näillä kaatuvilla selaimilla? Viestiliikennelaitteet.

Mihin viestivälineeseen voi tehdä selaimen käytön eston? Voiko LAN laitteelle tehdä selaimen eston? En ole kuullut sellaisesta. En myöskään WLAN laitteen "profiloinnista" tuolla tavalla. Mutta WWAN laitteen profilointi on olemassa. Sen asetuksiin voi tehdä selaimen käytön eston ja paljon muutakin.

Kun tuossa eo. tulosteessa kummittelee Haswell Mobile verkkolaitteena se hiukan epäilyttää. En tuosta paljoakaan ymmärrä, mutta se Haswell Mobile taitaa olla juurikin tuo WWAN. Onko ollut varmaa, että LAN tai WLAN yhteys on ollut juuri se mitä on käytetty kun niitä ei näy tuossa tulosteessa?

WWAN moduli on mahdollista poistaa käytöstä, jos siinä ei SIM-korttia käytetä. Se tehdään UEFI:ssa poistamalla ruksi kohdasta WWAN. Sitten koko laite ei näy viestiyhteys luettelossa. Sen saa tietysti takaisin heti kun tarvitsee.

12
Lainaus
Aivan niin kuin jokin esto olisi päällä.

Tuosta tuli mieleen, että onkohan mahdollista langattoman moduulin asetuksiin tehdä esto hupikäytölle työkoneella? En ole koskaan sellaiseen törmännyt, mutta kaikkeahan insinööri keksii...

Entäs jos kytkee USB-kaapelilla android puhelimen? Puhelin kysyy "siirretäänkö myös tiedostoja" siihen täppä. Myös puhelimen langattomien yhteyksien asetuksiin USB-jako päälle. Yhteyksistä sitten sammuttaa 4g-modulin ja valitsee sen puhelimen yhteyden, joka näkyy kuten ethernet.


EDIT: Minun Dellissä on langaton moduli mallia DW5550 ja siinä tosiaan on profiilien valinta ja niiden muokkaus, johon voidaan ilmeisesti käyttää vain Windows ohjelmaa. En ole siihen enempää tutustunut kun en sitä ole tarvinnut enkä ole sim-korttia siihen laittanut. En edes tiedä kuinka sen saisi Linuxilla käyttöön, enkä tiedä onko sitä tässä tapauksessa käytetty, mutta jollainhan nettiyhteys toimii muuten, päivitykset ym. selaimet vain estyvät jotenkin.

EDIT2: Yhteyttä voi kokeilla mm. pingtestillä:

Koodia: [Valitse]
ping www.google.fi
Ja lopetus näppäimillä Ctrl+c


13
Omituista kun kaikki selaimet käyttäytyvät noin.

Jospa sittenkin vielä kerran koittaisit asentaa Firefoxin uudelleen. Poista sen kaikki versiot ensin 'poista' napilla sovelluskaupan avulla ja poista sitten sen jälkeen vielä piilotiedosto .mozilla jotta siitä ei enää periydy mitään vanhaa hapatusta (ff tekee kyllä asennuksessa uuden itselleen).

Tee sitten Ubuntulle täysi päivitys:

Koodia: [Valitse]
sudo apt-get update && sudo apt-get dist-upgrade
(Voi olla, että pelkkä apt riittää ja apt-get on vanhanaikainen, mutta näkyy toimivan sekin. Muuten, nuo pistejakelut, 18.04.3 ja 18.04.4 eivät ole mitään versioita vaan pelkkä tapa merkitä asennusmedian sisältävän viimeisimmät paketit jo itsessään. Vaikka asennettaisiin 18.04 LTS niin siihen tulee viimeisimmät paketit kun se päivitetään. Päivitys vaan silloin kestää hiukan pitempään, mutta siitä tulee sama tavara kuin 18.04.4.)

Asenna vasta sitten sovelluskaupasta se Firefox malli 75.0+, joka on lähteestä ubuntu-bionic-updates-main (kun sinulla nyt kerran on 18.04 bionic) äläkä lähteestä snap tulevaa pykälää uudempaa, joka siellä myös on tarjolla.

Sitten on ainakin ff oikein asennettu. Ja kun laitteisto on testinsä mukaan OK ja käyttöjärjestelmä on OK niin mikä sormi sitten pannaan suuhun?

Muuten, toimiiko Gnomen oma selain Epiphany? Sekin on saatavana sekä ubuntu-bionic, että snap lähteestä. On ainakin kevyt.

14
Dell:in oman testin saa käyntiin kun käynnistyksessä tökkii nopeaan tahtiin näppäintä F12 ja sitten valitsee valikosta 'diagnostic'. Aika monenlaista laitteisiin liittyvää se testaa.

Noista lipuista täytynee odotella tietävämpien kommenttia; onko niissä kaikki tarvittavat? On siinä ainakin ne mitä minullakin.

15
Voisiko olla, että prosessorista olisi mennyt yksi piikki jotenkin vinoon tai jotakin vastaavaa kosketus häiriöitä.

Tuskin toimisi sitten lainkaan...

Mitä näyttää cpuinfo?
Koodia: [Valitse]
cat /proc/cpuinfoMinulla näyttää näin, tosin hiukan vanhempi latitude malli:

Koodia: [Valitse]
timo@romupaja:~$ cat /proc/cpuinfo
processor : 0
vendor_id : GenuineIntel
cpu family : 6
model : 42
model name : Intel(R) Core(TM) i3-2310M CPU @ 2.10GHz
stepping : 7
microcode : 0x2f
cpu MHz : 1014.283
cache size : 3072 KB
physical id : 0
siblings : 4
core id : 0
cpu cores : 2
apicid : 0
initial apicid : 0
fpu : yes
fpu_exception : yes
cpuid level : 13
wp : yes
flags : fpu vme de pse tsc msr pae mce cx8 apic sep mtrr pge mca cmov pat pse36 clflush dts acpi mmx fxsr sse sse2 ss ht tm pbe syscall nx rdtscp lm constant_tsc arch_perfmon pebs bts rep_good nopl xtopology nonstop_tsc cpuid aperfmperf pni pclmulqdq dtes64 monitor ds_cpl vmx est tm2 ssse3 cx16 xtpr pdcm pcid sse4_1 sse4_2 x2apic popcnt tsc_deadline_timer xsave avx lahf_lm epb pti ssbd ibrs ibpb stibp tpr_shadow vnmi flexpriority ept vpid xsaveopt dtherm arat pln pts md_clear flush_l1d
bugs : cpu_meltdown spectre_v1 spectre_v2 spec_store_bypass l1tf mds swapgs itlb_multihit
bogomips : 4190.55
clflush size : 64
cache_alignment : 64
address sizes : 36 bits physical, 48 bits virtual
power management:
ja tämä sitten neljä kertaa...

Varsinkin noita lippuja on pitkä rivi, ovatko kaikki tarvittavat ylhäällä? Joskus oli juttua bugirivin (kirosanoista) meltdown ja spectre – en kyllä muista mikä niissä oli vaarana...


16
Ehkä tällä ei ole merkitystä, mutta Firefoxia on ainakin kahta mallia tarjolla: toinen on 75.0. ja toinen 75.0.3. (Jälkimmäinen tulee snap-kaupasta.) Eikö niistä kumpikaan toimi?

17
Tuota kannettavaa on monella prosessorilla (Intell i3, i5, i7, ja monella sukupolvella niitäkin) ja ainakin 2, 4 ja 8 GB muistilla. Firefox on aika raskas sovellus ja vaatii paljon resursseja. Uskallan epäillä, että muisti loppuu ja ff pysähtyy. Jos on swap osio tehtynä saattaa se vielä pienellä odottelulla siitä jatkaa toimintaa.

Paremmin saa asiasta selvää katsomalla 'tehtävien hallinta' sovelluksella: kuinka paljon prosessori kuormittuu ja kunka paljon muisti täyttyy silloin kun ff käynnistetään.

Jos on muistin loppumisesta/täyttynisestä kyse niin sitä voi tuolle koneelle lisätä. Jos on prosessorin suorituskyvyn loppumisesta kyse niin kevyempi Xubuntu voisi olla ratkaisu. Itselläni tässä paljon vanhemmassa Dell Latitudessa (i3,4GB, 18.04 ) Xubuntu palvelee vielä moitteettomasti.

18
Jankutan vielä noista pistorasioista.  :)

On kolme tapaa rakentaa talon sähköverkko: Suojamaadoitettu, käyttömaadoitettu ja maadoittamaton.

Nykyisin tehdään useimmiten ryhmätaulu, jossa on "automaattisulakkeet" joissa pieni vipu kääntyy off-asentoon jos ns. sulake palaa, eikä ole vaihdettavaa tulppasulaketta. Silloin on usein myös vikavirtasuojakytkin, joka katakaisee sähkön osasta huoneistoa, tai koko huoneistosta silloin kun kulutuslaitteeseen menevä ja paluujohtimessa takaisin tuleva virta eivät ole yhtäsuuret, eli virtaa katoaa jonnekin (johtimeen lyötyyn rautanaulaan, vesivahingon lätäkköön, tai käyttäjäparan kämmeneen). Katkaisu on niin nopea ja vikavirta niin pieni, että hengenvaaraa harvoin tulee. Se on siis turvallisuusvaruste. Tällöin kaikki huoneiston pistorasiat ovat suojakoskettimella varustettuja ja niissä on suojakoskettimeen kytketty keltavihreä raidallinen suojajohdin, joka tulee ryhmätaulusta asti. Tällaiseksi on mahdollista saneerata vanhojakin rakennuksia. Tällaisessa verkossa tietokoneenkin runko on maadoitettu ja toiminta sikäli luotettavinta. Asia koskee myös kannettavia tietokoneita silloin kun niissä on suojakoskettimellinen pistotulppa laturissaan. Niiden käyttöohje myös ohjeistaa näin.

Vanhemmissa rakennuksissa tehtiin vielä -80 luvulla asennuksia, joissa on ryhmätaulussa tulppasulakkeet (joka voi olla myös automaattisulake/ylikuormitussuoja asian siitä muuttumatta) ja osassa huoneistoa on kaksireikäiset kuivan tilan pistorasiat ja osassa, yleensä keittiössä ja kylpyhuoneessa, suojakoskettimelliset ns. maadoitetut pistorasiat. Kun maadoituskoskettimellinen pistotulppa kytketään tällaiseen kaksireikäiseen rasiaan sen maadoitus ja laiterunko jäävät "ilmaan" ja määräämättömään potentiaaliin. Koska tällaisissa laitteissa on määräysten mukaan ns. häiriönpoistosuodatin sisään rakennettuna sen suodatuskondensaattorit tekevät maadoituskoskettimeen n. puolen käyttöjännitteen (n. 100 V) jännitteen, joka on jo vaarallinen kosketusjännite, jos se ei ole kunnolliseen maadoitukseen kytketty. Se näkyy myös tietokoneen, muovirunkoisenkin, liittimissä maajohtimen kohdalla. Se aiheuttaa kipinöintiä ja rebootteja kun liitetään USB liittimiä, kuulokkeita, ym. Jos käyttäjä hiihtelee villasukillaan muovilattialta suuren staattisen varauksen ja purkaa sen sitten tietokoneen runkoon, joka ei ole kunnolla maadoituksessa, tapahtuu usein rebootti.

Vanhemmissa rakennuksissa on usein käytetty myös kolmatta asennustapaa. Kaikille näille on viralliset koodinimet, mutta me vanhat sähkömiehet käytämme edelleen vanhaa, asiaa paremmin kuvaavaa nimeä, käyttömaadoitus tai nollaus, erotuksena edellä esittämääni suojamaadoitukseen. Tapa on muuten saman näköinen kuin em. maadoittamattomat kuivat tilat ja keittiön ja kylpyhuoneen suojakoskettilelliset pistorasiat, mutta jos valoisana päivänä katkaisee ryhmätaulusta pääkytkimestä huoneiston sähköt ja varovasti avaa "maadoitetun" pistorasian kannen ja kurkistaa sisälle huomaa, että siellä ei olekaan erillistä maadoitusjohdinta, ei keltavirreää eikä muutakaan. Sen sijaan maadoituskoskettimeen on kytketty lyhyellä johtimen pätkällä toinen käyttöjohtimista. Sen pitää olla se "kylmä" nollajohdin, eli N-merkitty, harmaa tai vaaleansininen, siitä tulee se nimitys – nollattu. Kytkentä toimii periaatteessa samoin kuin suojamaadoitus, koska nollajohdin on ryhmätaulussa kytketty suojamaadoituskiskoon. Vikatapauksessa se ei kunnolla suojaa käyttäjää sähköiskuilta koska ei ole varmaa, että nollajohdin on vikatapauksessa kuitenkin jäänyt ehjäksi. Erityisen vaarallisia on myrskyissä kaatuvien puiden aiheuttamat ns. nollaviat. Siksi nollausta ei enää uusiin rakennuksiin tehdä.

Kun tietokone tai jokin musiikkilaitteisto kytketään nollattuun pistorasiaan sen runko ja kaikkien maadoitusta vaativien osien ja liittimien potentiaalin GND-taso on sama kuin pistorasian nollajohtimen potentiaalitaso. Siinä taas näkyy se jännitehäviö, joka syntyy kaikkien siihen ryhmään liitettyjen kulutuslaitteiden paluuvirrasta ja johtimen resistanssista. Se on sitä suurempi mitä suurempi on amppeerimäärä ja mitä pitempi ja ohuempi on se nollajohdin. Se on 50 Hz vaihtojännite suuruudeltaan muutamia voltteja. Se esiintyy helposti musiikkilaitteissa hurinana. Se harvoin on niin suuri, että aiheutaisi varsinaisen sähköiskun, mutta saattaa hiukan kutittaa. Jos tietokoneessa on TV-viritinkortti ja siinä antenniliitin, saattaa käydä niin, että keskuantennin liittimessä onkin antennijärjestelmässä pakollinen suojamaadoitus, siinä koaksiaalikaapelin vaipassa, ja pistorasiassa nollajohtimen käyttömaadoitus, joka ei ole sama. Silloin syntyy liittimiä kiinnittäessä tai irrottaessa kipinöintiä ja potentiaalitason hyppäyksiä, jotka aiheuttavat rebuutteja.

Vaikka kuinka mieli tekisi, tällaista nollausta ei saa mennä tekemään suojaamattomaan pistorasiaan. Se on väärin tehtynä myös todellinen kuolemanloukku. Kun edellä mainittiin palo/henkivakuutus tilaamalla sähköasentaja tarkastamaan tilanne, tarkoitettiin juuri sitä mahdollisuutta, että rakennusta on modifioitu vuosikymmenten kuluessa ja tehty "mukamas maadoitettuja" pistorasioita pelkästään vaihtamalla rasian kaluste, mutta ei johdotusta. Suojajohtimen paikka siis on kokonaan tyhjä tai siihen on kytketty nollajohdin. Sellainen on yllättävän yleistä.

Uuden suojajohtimen asennus ja pistorasioiden tyypin ja suojaustason modernisointi on mahdollista, mutta sähköasentajan työtä, eikä ihan halpaa. Jos on asunto-osakeyhtiö täytyy sama remontti tehdä kaikissa asunnoissa samantasoisuusvaatimuksen takia. Tosin sen silloin maksaa yhtiö. Se taas vaatii yhtiökokuksen päätöksen. Asia kannattaa panna alulle jo senkin takia, että nykyisissä asunnoissa täytyy voida käyttää tietokonelaitteita. Valokuitu ja satelliitti-TV kyllä asennetaan, mutta ei ymmärretä maadoittaa pistorasioita.

19
PS. Eihän vaan ole laitteen suojakoskettimellinen verkkojohdon sähkötöpseli liitetty tavalliseen 0-luokan seinäpistorasiaan, jossa ei ole maadoituskosketinta? Kun laitteen maadoitus on "ilmassa" kelluu koko laitteen runko määräämättömässä potentiaalissa ja pelkkä staattinen varaus käyttäjältä saa sen boottaamaan.


Tulee mieleen hamaasta historiasta, että eräässä teollisuuden valvomossa tietokone ja kirjoitin olivat eri vaiheiden pistorasioissa ja vaiheiden välillä oli turhan suuri potentiaaliero, minkä seurauksena oli mystisiä ongelmia. Lyhyesti sanottuna kannattaa samasta pistorasiasta ottaa sähkösyöttö kaikille tietokoneen laitteille. Tässä ongelmassa tuskin on tästä kysymys, mutta kun tuli mieleen, niin kerroin varoitukseksi.

<asian vierestä, moderaattorin huomautus>Oikein hyvä on tuoda esiin seikkoja, jotka eivät suoraan vastaa kysyjän kysymukseen, mutta liittyvät kiinteaästi esitettyyn ongelmaan. Tulee ikään kuin kaikki kivet käännetyksi. Tämä siksi, että näitä palstoja lukevat hyvin monet. Täältä haetaan myös vihjeitä ongelmiin hakua käyttäen.</asian vierestä, moderaattorin huomautus>

20
kone uudelleenkäynnisti itsensä, ehdotuksia miten selvitän tarvitsenko uuden virtalähteen?

edit: tarkistin virtalähteen tehon ja näytönohjaimen virtatarpeen, virtalähde 500W ja näytönohjainen tarve korkeimmillaan 225W eli voi olla että virtalähteestä loppuu puhti kesken, pitänee hankkia uusi kun näytönohjaimenkin vaihto uudempaan lienee joka tapauksessa edessä...

Systemaattinen tarkistus näyttää edenneen siihen vaiheeseen, että jäljelle jää vain sähkönsyötön tarkistus. Noin tehokas virtalähde sisältää isoja elektrolyyttikondensaattoreita, jotka kuivuvat n. 10 vuodessa. Onko se nuorempi? Saako kaupasta sitä mallia yhtään nuorempaa, vai samaa valmistuserää? Tehonsyötön notkuminen voi myös johtua varsinaisen teholähteen ulkopuolelta emolevyltä, jossa on vähintään tehonsyötön liittimiä ja sulakepesiä ja tehon kytkin.

Tutkisin tehonsyöttöä ihan mittarilla tai mieluiten oskilloskoopilla liittämällä mittajohdot emolevyn puolelle mahdollisimman lähelle virtalähteen liitintä johonkin komponenttiin, jos sellainen löytyy silmämääräisesti. Kun sitten pitkillä pihdeillä varovasti nitkuttelee tehonsyötön johtimia ja -liittimiä saattaa hyvinkin selvitä selvä katkos. Yleisimmin se on niissä puristusliitoksissa, jotka kytkevät paksut 5 V.n johtimet metalliholkkeihinsa liitinpalikan sisällä. Ne kun ovat paksut ja jäykät ja lämpöliike niitä liikuttelee. Sama vaiva on mahdollisen sulakepesän liitoksissa. Ymmärsin alkuviesteistä, että kyseessä on pöytäkone, joten siinä varmaan on myös sulakkeita. Ei olisi ensimmäinen kerta kun palanut sulake olisi korvattu väärän tyyppisellä, jolla on iso jännitehäviö, joka ilmenee myös lämpönä, ja joka aiheuttaa syöttötehon notkumista. Koko tehonsyötön eniten kuluva komponentti taitaa olla pääkytkin.

Ajamalla tietokoneessa jotain raskaita ohjelmia ja seuraamalla syöttöjännitteitä, niitä kaikkia, oskilloskoopilla saa selville syöttötehon notkumisen. Koska kyseessä on todennäköisesti hakkurivirtalhde, notkahdukset ovat hyvin lyhyitä. Siksi tarvitaan oskilloskooppi. Vain pitemmät katkokset näkyvät volttimittarilla. Mittarinakin on tässä tapauksessa paras isoisän vanha AVO8 osoittava yleismittri.

TÄSSÄ ON NYT OLTAVA ERITYISEN VAROVAINEN KUN ROPLATAAN LAITETTA KANNET AUKI JA SIELTÄ VOI SAADA SÄHKÖISKUN.

PS. Eihän vaan ole laitteen suojakoskettimellinen verkkojohdon sähkötöpseli liitetty tavalliseen 0-luokan seinäpistorasiaan, jossa ei ole maadoituskosketinta? Kun laitteen maadoitus on "ilmassa" kelluu koko laitteen runko määräämättömässä potentiaalissa ja pelkkä staattinen varaus käyttäjältä saa sen boottaamaan.

Sivuja: [1] 2 3 ... 66