Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Hajakenttä

Sivuja: [1] 2 3 ... 63
1
Ubuntu Suomi ja yhteisöt / Vs: Uusia moderaattoreita?
« : 17.08.19 - klo:11.51 »
Tuanoinnii – Kun kaikki moderointi perustuu sääntöihin, olisi tietysti hyvä, jos niitä sääntöjä olisi. Tai siis olisi ainakin näkyvissä, löydettävissä, noudatettavissa. En löydä muuta kuin Ubuntun ja koko Linuxin periaatteelliset käytöskoodit. Sekin on paljon, mutta onko riittävästi tälle foorumille? Eikä nekään löydy helpolla vaan vähän pitää kaivaa ja tietää, mitä etsii.

Tuolla yläosassa on napit: Etusivu, Ohjeet, jne... Voisiko siellä olla myös nappi: Forumin säännöt? Olisi ensin nämä käytöskoodin teesit sellaisenaan ja lisäksi yleiset tällaisten foorumien säännöt:

– Älä mainosta. (Tai pitäähän voida linkata Linux-yhteensopivaan kalustoon markkinoille. Missä menee raja siinä? Tuokin edellä ollut ja poistettu, venäjänkielinen sivusto sisälsi Linux-esiasennettuja tietokoneita, ei sanonut mikä Linux.)
– Älä roskapostita. (Sen tietävät kaikki, mutta missä se raja kulkee.)
– Käytä suomen kieltä. (Kun kerran on Ubuntu-Suomi niin puhukaamme suomea. Voi silti ystävällisesti ohjata käyttämään en. forumia tai kääntäjäohjelmaa.)
– Älä käytä useampaa käyttäjätunnusta. (Vai onko siitäkään haittaa?)
– Älä trollaa. Älä politikoi. Älä kinastele. Jne...

Kun yksittäiset moderaattorit antavat määräyksiä tyyliin: tästä lähtien ei saa... Tällaiset ohjeet pitäisi alistaa jonkinlaiseen keskusteluun ja kun konsensus on saatu, lisätä foorumin sääntöihin helposti saataviksi.

Eihän asia tietenkään minulle kuulu, mutta en malta olla ehdottamatta.  :)

2
Ubuntu Suomi ja yhteisöt / Vs: Uusia moderaattoreita?
« : 15.08.19 - klo:12.23 »
Ilmoittaudun vapaaehtoiseksi moderaattoriksi. Käyn näillä sivuilla lähes joka päivä muutenkin, joten vaiva ei ole kummoinenkaan. En osaa ketään juurikaan neuvoa, mutta olen ollut seuloja moderaattorina Wikipediassa jo vuosia ja seulonut sieltä sääntöjen vastaista sisältöä pois. Osaan varmaan täälläkin niin tehdä, jos porukka tarvitsee. En yhtään tiedä mikä lienee moderoinnissa työnjako. Pienellä opastuksella selvinnee...

PS. Nytkin on tuolla sääntöjen vastainen posti: https://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=54511.0

3
Laitealue / Vs: Mikrofonila tehdyt äänitykset kohisevat
« : 29.05.19 - klo:17.08 »
"ruvenneet kohisemaan" sanamuoto viittaa, että ovat joskus olleet kelvolliset äänet. Kuten jo sanottiinkin, pienenlainen signaalitaso tietokoneen äänikortille mennessä vaatii paljon vahvistusta ja se tekee sen kohinan. Kohina itse on jo signaalissa mukana ja kun vahvistetaan tulee vahvistetuksi myös kohina. Vika on siis signali/kohina suhteessa.

Mikä sitten on signaalia pienetänyt? Varsinkin jos se on joskus ollut hyvä. Onko kyseessä USB mikrifoni? Onko kyseessä pelkkä mikrofoni liitettynä mikrofonijakkiin? Onko mikrofoni, kuten useimmiten,  kondensaattorimikrofoni tyyppiä? Jos on, sillä on myös polariteettijännite n. 50 V. Kuulostaa korkealta ja sitä se onkin. Se tehdään usein 1,5 V paristosta jännitteenkorotus piirillä. Paristo ja piiri sijaitsevat mahdollisimman lähellä mikrofonia. Kun paristo loppuu alkaa polariteettijännite laskea ja mikrofonin signaalitaso myös. Paristo kestää hyvin kauan, koska systeemin tehonkulutus on hyvin pieni. Usein käytetään myös ns. phantomjännitettä. Se on mikrofonivahvistimesta tuleva 50 Voltin polariteettijännite, joka kulkee mikrofonin signaalijohtimessa.

Pelkkä mikrofoni antaa tyypillisesti signaaltason 1 mV. Se on aivan liian vähän tietokoneen äänikortille, joka tarvitsee n. 100 mV – 1 V:n tason. Tavallisesti käytetään USB-mikrofonia, jolloin esivahvistin on mikrofonikompleksissa kaikkine polariteettisyöttöineen ja se saa (jos saa) jännitteensä USB-liittimestä. Joskus mikrofonin kapselin sivussa on lähes huomaamaton voimakkuuden säädin. USB-mikrofonin äänenlaatua ei pidetä kovin hyvänä, mutta hintakaan ei ole kova.

Itse teen paljon äänityksiä luonnossa jne. ja käytän kondensaattorimikrofonia, jossa on sisällä (kahvassa) polariteettijännitteen paristo. Se on keskihintainen (n. 50 €) x/y stereomikrofoni. Koska haluan koko laajan ympäristön äänimaiseman en käytä parabolista peiliä. Siksi käytän hyvin suurta vahvistusta esivahvistimessa. Sellaisia ei ole kaupallisesti saatavana ja rakensin sen itse. Jokainen transistori kohisee, joten hylkäsin ajatuksen intgroidusta vahvistinpiiristä, joissa on n 30 - 300 transistoria per kanava. Tein vahvistimen kahdella transistorilla per kanava. Nekin transistorit (BC107) valitsin mittaamalla kohinan kourallisesta yksilöita ja valitsin pienikohinaisimmat. Saan sillä hyvin puhtaat äänet ja vahvistus on 1 mV:n mikrofonisignaalista 1 V:iin tietokoneen sisäänmenoon, siis kertoimena tuhat, ja mikä parasta, hyvin laajalla dynamiikalla. Siis hyvin hiljaisetkin äänet kuuluvat, kaikki minkä hyvä ihmiskorvakin luonnossa kuulee, mutta omakohina jää mitättömäksi.

4
Ahaa... en osannut tuolla tekstillä hakea entistä aihetta.

Näyttää siis siltä, että ei se olekaan MailNotification vaan kaikki suoralla kirjautumisella oleva, paitsi Android puhelin, josta ei tule turvallisuusilmoituksia.

Kaksivaiheinen kirjautuminen saa jäädä ottamatta käyttöön hankaluutensa takia. Hankalaa on myös löytää sellainen asetus Googlen tilin asetuksista. Ei löydy usean kymmenen asetuksen joukosta. Kai se olisi tehty helpoksi, jos Google sellaista tahtoisi käytettävän. Ei varmaan tahdo. Kovin mutkikasta kirjautumista en voi käyttää kun en pidä tiliä auki jatkuvasti ja se on avattava montakin kertaa päivittäin kun postia tulee. En pidä näitä muitakaan tilejä jatkuvasti auki.

Turvallisuusaukko on tuo Googlen Android puhelin. Siinähän tili on auki kuukausia yhteen kyytiin. Vain salasanaa vaihdettaessa on sekin syötettävä kerran uudelleen. Sitten ei tarvitse enää kirjautua, vaikka puhelin suljettaisiin tai akku loppuisi ja käynnistetään uudelleen.

Koitan lisätä Googlen ilmoitukset roskapostisuodattimeen. Siinä tulee estetyksi hyödyllisetkin turvallisuusilmoitukset, mutta se on sitten se hinta. "Pekka ja susi" efecti on siis toteutunut. Olen reklamoinut Googlea kun en kerta kaikkiaan jaksa monta kertaa viikossa klikkailla läpi samaa tyhjänpäiväistä turvallisuustarkastusta.

5
Tuleeko toisillekin yhtenään turvallisuusilmoituksia Googlelta Gmailin käytöstä kun MailNotification postivahtisovellus on käytössä? Sehän on Ubuntun oman sovellusvarsaton vakiotuote ja pitäisi siksi olla luotettava. Onko sen lutettavuudesta jotain epäilyksiä? Pitäisikö valita jokin toinen siihen tarkoitukseen? Valikoima on hiukan suppea kun käytössä on Xubuntu.

Jostain syystä noita turvallisuusilmoituksia tulee yhtenään, viikottain. Kun tilillä ei ole kirjautuneena mitään muuta kuin MailNotification sovellus, ei puhelintakaan, kyseinen mukamas vähemmän turvallinen on Googlen mielestä siis se. Senhän on kirjauduttava tunnuksilla annetulla tarkistusvälillä katsomaan postilaatikkoa.

Myös toisella tilillä tulee usein turvallisuusilmoitus, että sille on joku kirjautunut Linux laitteella, vaikka se olen ollut minä itse. Tätä tapahtuu lähes päivittäin. Tälläkin tilillä on MailNotification ja lisäksi vielä puhelin. Tulee vaikutelma, että Linuxia pidetään turvallisuusriskinä.

Tästä ylenmääräisestä turvallisuusmeuhkaamisesta olen kirjoittanut Googlelle tukiopetuspyynnön, mutta en ole saanut edes vastausta.

Kyllä turvallisuus tärkeää on, mutta liiallisesta väärien hälytysten lähettelystä tulee "Pekka ja susi" ilmiö, ja onhan se kiusallista spämmiä.

Eihän kenenkään ole tietenkään pakko käyttää roskapostittavaa Googlea, mutta mikä sitten on vaihtoehto?

6
Tuli Firefoxilta turvallisuusilmoitus:

"Firefox havaitsi ongelman, eikä jatkanut sivustolle forum.ubuntu-fi.org. Sivuston asetukset on määritetty väärin tai tietokoneesi kello on asetettu väärään aikaan." jne...

Milään muilla sivustoilla ei ole ongelmaa, ei myöskään Ubuntu-Suomen, vain tällä keskustelulla. Tietokoneen kello käy oikeaa aikaa ainakin sekunnin tarkkuudella, tarkempaan tarkistukseen en taida pystyä.

7
Multimedia ja grafiikka / Vs: Rytmilaatikko ja Yle-radiot
« : 25.04.19 - klo:11.27 »
Taas toimii Fedorassa Rhythmbox ja *.asx tällä kertaa ratkaisu oli asentaa groupinstallilla Multimedia-kokonaisuus.
Ja ratkaiseva paketti oli gstreamer1-plugins-bad-freeworld rpmfusion-free -lähteestä Mikä sitten olisi Ubuntulle vastaava paketti?

Lähin on gstreamer1.0-plugins-bad ilman muita lisänimiä, eikä se auta asiaa, ei edes anna asentaa url:eja joissa on .asx pääte. Kuten mainittu, vanhemmat Ubuntun julkaisut kyllä toistavat .asx päätteisiä myös. Niissä on asennettuna gstreamer1.0-plugins-bad-faad, en kokeillut mitä tapahtuu jos sen poistaa, mutta 18.04 ei taida tuntea sellaista, eikä tuota freeworld serkkuansa. En kyllä osaa muuten etsiä kuin Synapticilla.

8
Multimedia ja grafiikka / Vs: Rytmilaatikko ja Yle-radiot
« : 16.04.19 - klo:14.27 »
Romukopasta löytyi vanhoja asennuslevyjä mallia Ubuntu 14.04, 16.04 ja 17.10. Niillä kaikilla kokeillen onnistui myös Ylen liveradiot hyvin. Vain 18.04 ei niitä kelpuuta. Lieneekö noissa muuta eroa kuin kernel? Voisikohan jotenkin tutkia mitä koodekkeja noissa on, voisi verrata ja ehkä asentaa puuttuvan?

Täytynee tyytyä korvaaviin soittokoneisiin radio-ohjelmien osalta ja soittaa Rytmilaatikolla muuta musiikkia.

Lainaus
Päätteesä cvlc URL on aika kätevä

Tuo lienee yksinkertaisin, kevein ja helpoin ja niin ollen kaunein. Tein muistilapulle loitsut useimmin tarvittavista radioasemista. Siitä on helppo kopsata päätteeseen. Helppoa kuin heinän teko.

9
Multimedia ja grafiikka / Vs: Rytmilaatikko ja Yle-radiot
« : 14.04.19 - klo:15.11 »
Mielenkiintoisia radioasemia löytyy myös täältä:

https://directory.shoutcast.com/#

Siellä on mm. radio Caroline, joka on meidän entisten nuorten muistoissa merirosvoradioiden ajoilta. Itse piti rakentaa lyhytaaltovastaanotinkin.  ;)

Kyllä radioita voi kuunnella monilla muillakin soittimilla. Ylem ohjelmat striimaan VLC:llä nyt paremman puutteessa. Sen soittolista pitää vaan tallettaa levylle, koska se täytyy noutaa aina uudestaan jos tietokoneen sammuttaa. (Asun paikassa, lievealueella, jossa Ylen pääasemat ovat kaikki kaukana, eivätkä kuulu kuin satunnaisesti radiokelin niin salliessa, enkä voi asuntoyhtiön mastoon rakentaa kunnon antennia.)

Nyt oli kuitenkin puheena tämä Rytmilaatikko. Sen hyviin puoliin kuuluu monipuolinen soittolistan hallinta ja se myös muistaa soittolistansa ilman eri temppuja. Tai kuului siihen asti kun päivitin sen ppa:sta versioon 3.4.3, joka taitaa olla epävakaa versio, joitakin bugeja vielä korjaamatta. Se sekoittaa soittolistaa ja näyttää eri kappaleen nimeä mitä soittaa ja jopa hukkaa kappaleita soittolistalta kokonaan. Juuri nämä .asx päätteiset katoavat kun niitä yrittää soittaa, eivätkä tietenkään ala toimia. Se myös kaatui jo kerran lyhyen kokeilun aikana juuri .asx osoitetta avatessa. Lähetin kaatumisilmoituksen. Siksi varmaan Ubuntu tarjoaa vakaan version 3.4.2.

Merkit viittaavat jonkin paketin puuttuvan. :-[

10
Multimedia ja grafiikka / Vs: Rytmilaatikko ja Yle-radiot
« : 13.04.19 - klo:18.49 »
Lainaus
Paketti on: gstreamer1-plugins-ugly Ubuntussa voi olla että tuo 1 pitää jättää pois?

On tuo paketti asennettu, gstreamer1.0-plugins-ugly nimeltään Ubuntussa. Ei silti toista asx päätteisiä.

Kun yrittää laittaa soimaan tulee kielletyn ajosuunnan merkki ja ominaisuuksissa näkyy teksti: "Protokollalle mmsh ei ole määritelty URl käsittelijää." Sen muoto on: http://yle.fi/livestream/lahdenradio.asx

Muut, esim. aac tai mp3 päätteiset kyllä lähtee hyvin tulemaan.

VLC:llä vastaava nettiradio on jostain syystä muotoa: mmsh://mediau.yle.fi/a_lahdenradio?MSWMExt=.asf vaikka on kyseessä aivan sama .asx päätteinen radioasema kuten edellä ja sellaisena se on VLC:lle soittolistaan syötetty, ja toimii aivan hyvin.

11
Multimedia ja grafiikka / Rytmilaatikko ja Yle-radiot
« : 13.04.19 - klo:13.28 »
Joskus, muistaakseni, kuului Ylen radio-ohjelmat mukavasti Rytmilaatikolla, vaan eipä ole vähään aikaan onnistunut. Ne url:it ovat päätteellä asx ja sellaiset mitkään eivät aukea. VLC myöskin kakistelee niitä, mutta soittaa sentään, se vaan on hiukan epäkäytännöllinen näin käytettynä. Amarok on aika samanlainen kuin Rytmiboxi, mutta tottelee huonosti minua, tai en osaa, mutta ei sekään asx päätteisiä soita. Tietenkin Ylen radio-ohjelmat voi soittaa webselaimen yli, mutta on se hiukan hassua "kärpästen ampumista tykillä".

Asensin Synapticilla paketin 'xmms2-plugin-asx' eikä mikään muuttunut. Se oli ainoa paketti, jonka Synaptic tarjosi hakusanalla asx.

Olisiko joku koodekki jolla saisi myös asx päätteiset radio-ohjelmat toimimaan Rytmilaatikolla?


EDIT: Hän sanoo, että "GStreamer asennuksesta puuttuu liitännäinen."

12
Sieltä paneelin asetuksista voi myös valita missä laidassa paneeli majailee, vai muistanko väärin?
Ok, näköjään ei siitenkään voi.  :-[

Xubuntussa nimenomaan voi laittaa paneelin mihin laitaan vaan, ylä tai ala tai oikeaan tai vasempaan tai vaikka niihin kaikkiin pitkänä tai pätkänä paksuna tai ohuena. Samasta paneelien asetuksita se käy. Jos on vanhanlainen tietokone niin kannattaa laittaa pois päältä turhake kompsointi jotta selaimen skrollaus ei nypytä kun on monta läpinäkyvää paneelia, asetukset > ikkunontiohjelman viritys > komposoija > ruksi pois. Tosin ne paneelit eivät sitten enää ole läpikuultavia. Paneelit voi myös laittaa piiloutuviksi, jos on pienenlainen kuvaruutu.

Paneeliin saa asetettua sovelluskäynnistimiä helposti kun menun sovellusta klikkaa hiiren oikealla ja valitsee 'lisää paneeliin' ja antaa paneelin numeron. Ja on niitä muitakin keinoja.

Olen tottunut käyttämään kahta paneelia: yläreunassa olevan tilanteen asiat, kello, käynnissä olevat sovellukset, sää, ym.  ja vasemmassa reunassa yleisimpien sovellusten käynnistimet vähän samaan tapaan kuin Ubuntussa.

13
Lainaus
Mokkulayhteyden sai muistaakseni kyllä käynnistymään myös Xubuntussa ilman pääkäyttäjän salasanaa ihan normaalisti verkkomäärityksistä.

Näinhän se on ollut ja vuosia. Myös puhelin kytkeytyy USB yhteydeksi pelkästään johto kytkemällä ja jonkinlainen mokkulahan sekin on. Jotain tuntuu olevan eri tavalla tässä Bionicissa. Näissä nettitikuissa taitaa myös olla eroja.

PIN-kysely ei olisi ongelma. Sitä ei voi ottaa pois kun se tikku on työpaikan laite. Eikä Xubuntun salasanakyselykään mikään ongelma ole, se vaan kummastuttaa kun ei ole koskaan ennen tullut vastaan. Ja tiedostoselaimen aukeaminen joka kerta on kauneusvirhe, joka on uusi ilmiö. Ei sitä puhelimen USB-jaolla tule. Muun merkkiset mokkulat ja nettitikut on vielä kokeilematta.

Mikäs kohta se olisi verkkomäärityksissä?

14
Tuttava sai Huawei nettitikun ja sen kanssa oli myös vaikeuksia kun liitettiin 18.04 Xubuntuun. Sitten hoksasin, että nettiyhteyksien pudotusvalikossa oli myös rivi "muodosta uusi mobiililaajakaistayhteys" (tai jotain sinne päin). En tullut tarkkaan painaneeksi mieleen sitä tekstiä. Siitä kuitenkin avautui lomake, joka piti muutamalla klikkauksella vaan täyttää, sitten alkoi toimia.

Ehkä valitsin siihenkin jonkin vaihtoehdon väärin kun se näyttää prepaid yhteydeltä, vaikka ei sellainen ole, mutta haitanneeko tuo mittää...

Se ei myöskään koskaan yhdisty ilman pin-koodia ja Xubuntun pääsalasanaa käynnistyksessä, eikä keskeytystilasta noustessaan. Se avaa myös tiedostoselaimen aina liitettäessä, vaikka usb-modeswitch paketti on asennettu. Se näyttää tiedostoselaimessa sisäisen muistinsa sisällön, eikä ole moksiskaan kun se irrotetaan (siitä nuolenkärjestä klikkaamalla), mikäli se työpöydällä kummitteleva ulkoisen muistin kuvake harmittaa. Mutta toimii siis muuten moitteettomasti näillä pienillä kauneusvirheillä.

15
Yritin tehdä varapuhelinta yhdestä Samsungista, jonka oma Android oli kovin huono alkujaankin ja vähitellen kävi käyttökelvottomaksi. Kun kuitenkin viisaat sanovat, että kulutamme tätä maapalloa aivan liian nopeasti niin ajattelin, että ei sitten heitetä pois vaan tehdään siitä jotain käyttökelpoista. Oli se aikoinaan 2011 kovin kalliskin, ja siinä oli hyvä kamera, ja oli se siro ja kaunis ja hyvin pidetty. Asensin siihen Kitkat Androidin. Se lienee jonkinlainen epävirallinen, eikä siihenkään liene turvallisuuspäivityksiä. Yritelmä toimi hyvin ja sain asennuksen tehdyksi, mutta projekti kaatui siihen kun sain hukattua puhelimen IMEI koodin. En keksi mistä sen löytäisin. Takaisin sen luultavasti saisi asennetuksi samalla aputyökalulla, jolla sen pyyhinkin. Sellainen touhoserkkumainen olo tuli ja laitoin kapulan pöytälaatikkoon.

16
Ei sitä mistään näe!

Mennään nyt pari askelta taakse ja ajatellaan asiaa kuin hän, joka ensi kerran kohtaa Linuxin.

Jos hän haluaa Linuxin tietämättä siitä muuta kuin nimen ja maineen, hänen on valittava jokin jakelu. Jos hän sattumalta valitsee Ubuntun, hän tietää valinneensa sen. Mutta jos hän saa Linuxin Arskalta, joka on tehnyt kotipolttoisen asennuslevyn, eikä ole edes kirjoittanut siihen mitään päälle, ja vaikka olisikin, etiketti ei sano mitään. Jos vielä Arska tekee asennuksenkin, hän ei tiedä senkään vertaa (asennusohjelmahan kavaltaa jakelun kutsumanimen). Hän vain käyttää tyytyväisenä Linux tietokonetta.

Jossain kohdassa käyttöä tarvitaan tukea ja tuen antaja kysyy: mikä jakelu? Höh... jakelu? Katso päätteellä komennolla inxi -F (jolloin pääte neuvoo sille asennuskomennon ensin) ja siitä kohta Distro, neuvoo tuki. Vastaus on Distro: Ubuntu 18.04.2 LTS, kuten minullakin nyt, vaikka minulla on Xubuntu.

Kuka koskaan on kuullutkaan sellaisesta asiasta kuin työpöytäympäristö? Eihän sellaisesta puhuta Windowsin yhteydessä. Siitä keskustelevat vain asioihin perehtyneet.

Ubuntusta gnome-shell työpöydällä voi löytyä "tietoja laitteesta" nappi, mutta kaikista johdannaisista ei löydy.

Jos Arska on neuvonut kaverinsa käyttämään Ubuntu Suomi sivustoa kaveri on päässyt jo vähän lähemmäksi totuutta. Olen minäkin täällä palstalla roikkunut vaivaksi asti, mutta vasta vuosien kuluessa älysin, että Ubuntusta on johdannaisia, koska asia on vahingossa löydettävä. Ensin luulin pitkään, että Xubuntu ja Lubuntu jne. ovat eri jakeluita. Vasta vähitellen ymmärsin, että kysymys on samasta Ubuntusta kaikissa tapauksissa, vain työpöytäympäristö vaihtuu. Sitä asiaa ei Ubuntun esittelyssä sanota. Esittelyn "Viralliset Johdannaiset" esittelle kyllä ne, mutta ei sitä, että kyseessä on sama Ubuntu eri vaatteissa. Aivan kuin näyttelijä, joka pukeutuu eri roolipukuun ja näyttää toiselta ja käyttäytyy toisin, mutta on silti sama näyttelijä.

Kysymys on siis esitetty tiedon puutteesta johtuen. Jos osataan asennoitua vastaamaan selvään kysymykseen selvällä vastauksella, voidaan kertoa, että Ubuntu on Ubuntu, vaikka sen voissa paistaisi, mutta sen työpöytäympäristö, Desktop, on jokin vaihtoehdoista ja näkyy komennolla inxi -F kohdassa Desktop: ja sen perusteella johdannaisen kutsumanimi voi olla vaikka Xubuntu kuten esim:

Koodia: [Valitse]
inxi -Fja ote sen vastauksesta:
Koodia: [Valitse]
Desktop: Xfce 4.12.3 Distro: Ubuntu 18.04.2 LTStai toisessa koneessa:
Koodia: [Valitse]
Desktop: Unity 7.4.5 Distro: Ubuntu 16.04 xenial
Siis: Xfce +Ubuntu = Xubuntu ja vastaavasti: Unity + Ubuntu = Ubuntu. (Minulla ei ole Gnome-shell johdannaista, joten en voi näyttää miltä sen vastaava rivi näyttää.)
Ja muitakin johdannaisia on. Katso sivulta:
https://www.ubuntu-fi.org/esittely/viralliset-johdannaiset/

Näitä kysymyksiä esittävät monenlaiset käyttäjät, uudet ja vanhat, eivätkä kaikki ole perehtyneitä. Tätä palstaa myös lukevat monet, jotka eivät kirjaudu, mutta haluavat tietoa.

17
Laitealue / Vs: Näppäinkoodi
« : 03.02.19 - klo:12.03 »
Selväkielisessä muodossa... kuinka selväkielisiä nämä voivat olla?

Koodia: [Valitse]
xmodmap -pkeListaa kaikki nappien numerot ja tehtävät.

Koodia: [Valitse]
xevTekee päätteen viereen pienen testi-ikkunan. Kun sitä klikkaa tyhjästä kohdasta ja sitten painelee näppäimiä niin päätteessä näkyy napin numero ja tehtävä ja hiiren positio. (Hiiren on oltava sen testi-ikkunan päällä.)

Koodia: [Valitse]
xmodmap -e "keycode 34 = a A"Asettaa uuden koodin näppäimelle, tässä tapauksessa (ja näppäinkartasta riippuen) napista 34 å Å tulee nappi a A. Asetus säilyy vain seuraavaan boottiin asti.




Edit: Näppäinkartasta riippuen.

18
Kyllä minullakin on ollut samaa ilmiötä, mutta se on jo menneen talven lunta. Nykyisellä LibreOfficella on jo paljon korjattu poikkeamia ja toiminta on mielestäni moitteetonta – no on se kerran kaatunut ja omasta aloitteestaan lähetti raportin siitäkin ja myös nousi ihan itse.

Mistä olet ladannut LO:n? Asenna Ubuntun omasta sovellusvarastosta stabiili versio. Minulla näkyy olevan 6.0.7.3. Ja Ubuntuni on 18.04 LTS.

19
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Vastamelu-sovellus?..
« : 30.12.18 - klo:19.07 »
Sovellusta tuohon tuskin sellaisenaan on ja aihekin on jo vanhanlainen ja kuuluisi ehkä tuonne yleiseen keskusteluun, mutta periaate kyllä toimii. Huomasin tällaisen prototyypin esittelyn:

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/rakennus/paukkuja-pelkaavan-koiran-pelastus-uutenavuotena-autonvalmistaja-ford-rakensi-vastamelukoirankopin-jonka-sisalla-saa-olla-rauhassa-6753476

Jos koirankopin voi tehdä, voi varmaan tehdä ihmiskopinkin, tai koko ihmishuoneen samalla periaatteella.

Kauan sitten jo ennen näitä hienoja tietokoneita tuota periaatetta kokeiltiin aika hyvällä menestykselläkin oppilastyönä. Oli luettu lehdestä jonkin lentoyhtiön asentaneen lentokoneen matkustamoon tällaisia järjestelmiä ja periaatetta haluttiin testailla. Ulkoa huoneeseen tulevaa melua vaimennettiin vastamelulla. Hankittiin puolenkymmentä paria halpoja koteloituja kaiuttimia. Juurikin pareja siksi, että ne kytkettiin pareittain yhteen niin, että toinen oli mikrofoni ja toinen kaiutin ja välissä pieni vaiheen kääntävä vahvistin. Niitä sijoitettiin ikkunaseinälle riviin. Toinen, mikrifonina toimiva, osoitti ikkunaan päin ja toinen huoneeseen päin. Vahvistusta säätämällä ja kaiuttimien keskinäistä etäisyyttä, siis vaihesiirtoa, ikkunaan nähden säätämällä oli mahdollista löytää asetelma, jossa vastamelu oikeasti vaimensi ulkomelua. Oikein melumittarilla todennettiin vaikutus. Muistaakseni korkeilla (ampumarata) äänillä vaimennus oli parempi. Se varmaan johtui juuri siitä, että kaiutin mikrofonina on dynaaminen mikrofoni ja taajuusvaste 20 dB/oktaavi korkeiden äänien hyväksi, eikä sen korjaaminen vahvistimessa täysin onnistunut tarkan 180° vaihesiirron kärsimättä, eikä meillä ollut mahdollisuutta satsata parempiin kondensaattorimikrofoneihin. Raporttikin kirjoitettiin ja arvosana saatiin, en muista millainen, mutta tuskin huonokaan.

20
Museokapineita minunkin mittarit jo ovat. Niin käy kun niitä pitää hyvin. Hinnat ovat tulleet roimasti alas. Muutama vuosikymmen sitten mittalaitteet olivat tosi kalliita.

Hintojen alentamiseen on käytetty myös kyseenalaisia keinoja, joiden korjaaminen vaatii loppukäyttäjän toimenpiteitä ja investointeja:

Mittajohdot ovat yleensä ala-arvoisia. Niissä on ollut helpointa säästää. Ne kannattaa heti hankkia, ja hyvät. Säästyy monelta harmilta kun sondi ei lipsu ja johdin ei kovetu pakkasessa, eikä irtoile juotoksistaan. Kun mittari on taskussa mallina kannattaa käydä alan erikoisliikkeessä ja uhrata muutama kymppi juuri siihen mittariin sopivilla päillä varustettuihin, paksuihin ja notkeisiin johtimiin. Niihin tarvitaan valikoima kytkentävälineitä, muutama tukeva ja eri mallinen (iso ja pieni) ja hyvin eristetty puristin, tukeva ja kovametallinen ja neulanterävä mittasondi/puikko, ainakin yksi ylimääräinen ja riittävän pitkä apujohdin sopivilla päillä ja puristimilla. (Monessa mittauksessa tarvitaan kolme johdinta.)

Myös mittarin säilytyskotelo on yleensä surkea muovipussi. Kannatta siksi poiketa myös kalastustarvikeliikkeessä. Vaikuttaa hassulta, mutta idea on se, että sopivan kokoinen ja pehmustettu ja vetoketjullinen kalastusperhokukkaro on erinomainen suojus sekä mittarille, että sen arvokkaille mittajohdoille ja mittapäille, eikä maksa paljoa. Sitten siitäkin joskus tulee ehjä museolaite.

Mihin kaikkeen monipuolista mittalaitetta sitten voi käyttää? On varmaan selvä, että ammattilaisten monipuolinen ja monivuotinen koulutus helpottaa vaativista tehtävistä selviytymistä ja mittalaite haukkuu nopeasti hintansa. Ei ole sattuma, eikä kiusantekoa, että sähköasentajan työt ovat monessa asiassa luvanvaraisia. On kuitenkin paljon kohteita, joissa itseoppinutkin voi selvitä elävänä, kunhan käyttää järkeä ja tarkistaa: missä on isot sähköt ja missä pienet vaan. Oppimateriaalia kyllä löytyy, eikä se eikä opiskelu ole luvanvaraisia. Kannatta alottaa laitteen käyttöoppaasta ja harjoitella käytännössä ne esimerkit. Ainakin vanhoina hyvinä aikoina Flukella oli erinomaiset käyttöoppaat.

Rakkaan opinahjoni laboratorion seinällä oli iso huoneentaulu (silloin -70 luvulla kun laitteet olivat kalliita):
–Toisen luokan välineet + ensimmäisen luokan tekijät = ensimmäisen luokan tulokset.
–Ensimmäisen luokan välineet + toisen luokan tekijät = kolmannen luokan välineet.

Sivuja: [1] 2 3 ... 63