Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Hajakenttä

Sivuja: [1] 2 3 ... 71
1
Laitealue / Vs: Mikä vika tulostimessa?
« : 02.04.21 - klo:11.40 »
Kelkan nauhakaapelissa on omat johtimet joka värille. Yleensä aika halvalla tehdyt liitokset...

Joissakin malleissa on myös kohdistuksen sensoreita liikkuvassa kasettikelkassa ja nauhakaapelilla kytkettynä. Jotkin asentosensorit ovat optisia ja paperipöly ym. voi niitä haitata.


2
Laitealue / Vs: Mikä vika tulostimessa?
« : 30.03.21 - klo:16.43 »
Paperin tai tulostuspään liikuttelussa on klappia, todennäköisesti jälkimmäisen. Siellä on muutamia hammasrattaita ja -hihnoja ja niihin on syntynyt löysyyttä tai välystä. Jos on kulumisesta kyse niin taitaa olla turha tai kallis korjata. Jos on jotain päässyt löysälle niin saattaa olla kiristeltävissä. Yleensä on jonkin vetopyörän akseliin lukitseva holkki löystynyt. Se syntyy helposti siinä, kun tulostuspäätä siirrellään väkipakolla käsin värikasetteja asentaessa. Voiteluakin on joissakin laakereissa, mutta ei paljoa.


3
Nyt toimii mainiosti!

Kiitos tukiopetuksesta. Muutin sd-kortin alustuksen GPartEd sovelluksella muotoon ext4 ja annoin myös uuden nimen, jotta myöhemminkin näen heti tiedostonhallinnassa, että tämä on juuri se oikea muistiväline.

Onneksi oli tuo -t vipu kun sattui tunarille tietenkin kirjoitusvirhe cp:n  kohteen osoitteeseen ja virheilmoitus tuli, eikä alkanut syntyä epätoivottua hakemistoa väärään paikkaan.

Nyt siinä on myös Tominin ehdottama alkutarkistus ja sekin toimii. Teksti echo-huomautuksen mukaiseti tulee jos jätän sd-kortin irti, ei muuten.

 
Lainaus
^/dev/[^ ]+

Tätä kohtaa en siitä oikein ymmärrä, etenkin nuo hakasulut ja +. Luin vain tuon pdf oppikirjan ja on siinäkin jotain näistä, mutta...

Kuten ennemmin kerroin, tämän kotitarveläppärin kotihakemisto on vain 5,5 GiB ja se mahtuu hyvin sd-kortille tai usb-tikulle. Ensimmäinen varmuuskopiointi otti aikaa vain ½ tuntia, siis tunnin nopeammin kuin fat alustetulle. Uusi päivitys kun on tehty vain pieniä muutoksia, pari riviä olemassa olevaan asiakirjaan ja yksi valokuva, meni ohi sekunneissa.

Tämä on minulle riittävä backup-ohjelma. Kiitos avusta!

Koodia: [Valitse]
#!/bin/sh
if ! mount | grep -qE '^/dev/[^ ]+ on /media/timo/backupkortti '
then
    echo "Kohdetta bacupkortti ei löytynyt. Laita muistikortti kiinni."
    exit 1
fi
mkdir -p /media/timo/backupkortti/Arkisto
cp -ua /home/timo/ -t /media/timo/backupkortti/Arkisto/
# Tämä tekee kotihakemiston varmuuskopion sd-kortille
# inkrementaalisesti.
# kortin on oltava nimeltään backupkortti ja ext4 formatoitu.
# Käynnistä tämä päätteessä komennolla:
# ./tbackup.sh
# Tämä kylläkin kannattaa siirtää sudona rootin hakemistoon:
# /usr/bin
# Silloin se käynnistyy komennolla:
# tbackup.sh
# Muista ajaa komento: chmod a+x tbackup.sh ensin, jotta tulee käyttöoikeus.




Edit: Kirjoitusvirheitä korjattu.

4
Taas vähän lisää tätä jo perinteeksi muodostunutta skriptisekoilua, jota olen näköjään taitamattomasti sotkenut.

Lainaus
Varmista, että hakemisto /media/timo/29B4-A01C/Arkisto/ on olemassa ennen kopiointia:

Joo – kyllä oli tarvittava hakemisto paikoillaan, ei ollut siitä kyse. Uskoakseni ei ole eroa sillä, tehdäänkö hakemisto graafisella työkalulla Thunar tiedostonhallinnassa 'tiedosto > luo kansio' ollen sijainnissa  /media/timo/29B4-A01C/, vai tehdäänkö se komennolla:

Koodia: [Valitse]
mkdir -p /media/timo/29B4-A01C/Arkisto
Laiskuuttani kopioin/liitin tuon kohdeosoitteen tiedostonhallinnan osoitekentästä cp käskyn kohteksi, jotta tulee oikein.

Onko tarpeellista, että tuo mkdir on joka kerta tuossa skriptin mukana?

Koodia: [Valitse]
#!/bin/sh
mkdir -p /media/timo/29B4-A01C/Arkisto
cp -ua /home/timo/ -t /media/timo/29B4-A01C/Arkisto/

Ei tuosta näy haittaakaan olevan, jos ei aikaleimoihin tule ristiriitaisuutta kun hakemisto tehdään uusiksi joka kerta. Voisihan sen kommentoida # esimmäisen alkukopioinnin jälkeen.

Tuo -t saatta olla hyvä keksintö. Olisikohan siitä silloin hyötyä jos varmuuskopio tehdään systemaattisesti aina muistitikulle, joka on väliajat piirongin laatikossa, eikä voi törröttää läppärin kyljessä ja sitten se unohtuu laittaa paikoilleen kun kopiointi käynnistetään?

Mutta, mutta... Mitä pitäisi tehdä noille symbolisille linkeille? Niiden johdosta tulee satoja virheilmoituksia, tähän tyyliin:

Koodia: [Valitse]
cp: symbolisen linkin '/media/timo/29B4-A01C/Arkisto/timo/snap/stellarium-daily/580/.local/share/glib-2.0/schemas/org.gnome.desktop.wm.preferences.gschema.xml' luominen ei onnistu: Toiminto ei ole sallittu
Näitä on n. 200 riviä. Niille kaikille on yhteisenä, tuon symbolisen linkin lisäksi, /snap/stellarium.
Snap on myös yhteisenä tekijänä kaikkiin Teams sovellusta koskeviin, joita on myös pari sataa riviä, tähän tapaan:

Koodia: [Valitse]
cp: symbolisen linkin '/media/timo/29B4-A01C/Arkisto/timo/snap/teams-insiders/4/.local/share/icons/ubuntu-mono-light/actions' luominen ei onnistu: Toiminto ei ole sallittu
Koodia: [Valitse]
cp: symbolisen linkin '/media/timo/29B4-A01C/Arkisto/timo/snap/snap-store/518/.local/share/glib-2.0/schemas/org.gnome.system.locale.gschema.xml' luominen ei onnistu: Toiminto ei ole sallittu
Näitäkin on pari sataa riviä.

Ihan ensin tulee nämä kolme riviä:

Koodia: [Valitse]
timo@romupaja:~$ ./tbackup.sh
cp: symbolisen linkin '/media/timo/29B4-A01C/Arkisto/timo/.config/xfce4/desktop/icons.screen.latest.rc' luominen ei onnistu: Toiminto ei ole sallittu
cp: symbolisen linkin '/media/timo/29B4-A01C/Arkisto/timo/.config/menus/gnome-applications-merged' luominen ei onnistu: Toiminto ei ole sallittu
cp: hakemiston '/media/timo/29B4-A01C/Arkisto/timo/.cache/sessions/thumbs-romupaja:0' luominen ei onnistu: Virheellinen argumentti

Sitten kestää 20 minuuttia hiljaisuutta ja nuo edellä mainitut muutama sata riviä tulevat sitten peräkkäin.

Oma moka oli kun en malttanut aluksi katsoa päätteellä kuinka kopiointi onnistuu, jotta olisi huomannut virheilmoitukset. Oletin kopoinnin tapahtuvan kokonaisena -u vipusesta huolimatta, ilman päivitysominaisuutta, koska se kesti niin kauan. Vain pienten kotikansioiden muutosten jälkeen olisi uudet päivytkset pitänyt tapahtua sekunneissa, tai niin oletin. Kai ne tapahtusivatkin, mutta kun oli nuo ristiriidat, symboliset linkit, niin systeemi takoi niitä, kuinkahan monta yritystä kustakin mahtoi tehdä? Siinä se aika taisi suttaantua. Eikä sitä mennyt samaa ensimmäisen varmuuskopion siirron 1½ tuntia vaan "vain" 25 minuuttia.

Jotain on keksittävä... Näin ei saa cp komennolla kuunnon varmuuskopiointia tehdyksi. Luullakseni nuo symboliset linkit tulevat asetustiedostoista, jotka tietysti kuuluvat myös varmuuskopioinnin toimenkuvaan. Mainittakoon, että sovellus Kbackup tekee kyllä koko kotihakemiston kopioinnin suosiolla ja ilman virheilmoituksia. Kun se kerran on tehty ja pienten muutosten takia tehdään uusi kopointi, se tapahtuu sekunneissa inkrementaalisesti.



E: Typo.

5
Yksinkertainen on kaunista.

Minulle riittäisi pelkkä skripti varmuuskopiointiin. Alle 6 GB tällaisessa kotikoneessa kotihakemistossa mahtuu pienennkin talletusvälineeseen. Tein parin rivin tiedoston ihan vaan Xubuntun oletus tekstimuokkaimella Mousepad.

Koodia: [Valitse]
#!/bin/sh
cp -u /home/timo/ /media/timo/29B4-A01C/Arkisto/

Se toimii ihan hyvin kun annan jonkin muun option kuin -u. Vaikkapa -a tai -p tai -r käyvät hyvin ja skripti toteutuu. Jos on -ua niin toteutuu vain -a ja cp tekee koko revohkan entisen päälle, johon kuluu yli tunti, ei siis päivitä. Jos siinä on pelkkä -u niin tulee virheilmoitus:

Koodia: [Valitse]
timo@romupaja:~$ cp -u /home/timo/ /media/timo/29B4-A01C/Arkisto/
cp: -r not specified; omitting directory '/home/timo/'
timo@romupaja:~$


(Tuo siis suoraan päätteessä ajettuna vaikka skriptin muuten kutsunkin pikakäynnistin painikkeella, jolloin toiminta on sama kuin kuvasin, mutta ei tietenkään anna tarvittavaa virheilmoitusta.)

Ihmetyttää tuo -r, kyllä siinä on selvä -u. Sitä paitsi – rekursiivinen -r toimii myös.

Ohje sanoo tuosta -u valitsimesta:

Koodia: [Valitse]
-u, --update
              copy only when the SOURCE file is  newer  than  the  destination
              file or when the destination file is missing

Kyllä sen siis pitäisi olla asiaan kuuluva valitsin, vai kui?

6
Yhdessä vanhassa läppärissä oli tuota samaa, tosin Debianilla, mutta samoja oireita. Siinä on eri wifi-kortti – Ralink RT2790 on kai niin vanha, että ei enää ole täysin tuettu valmistajan ajurilla, mutta kun en muuta keksinyt niin asensin toisen network managerin: Wicd alkoi heti toimia ja on pelannut luotettavasti.

7
Hylkäsin tuon DejaDup sovelluksen. Varmuuskopion ylläpidon tärkein syy on ainakin minulla se, että SSD saattaa rikkoutua ilman varoitusta, tai ainakin niin olen antanut kertoa – ei ole vielä niin käynyt. Jos varmuuskopiolle tulee käyttöä niin sen saa purettua vain sillä DejaDup sovelluksella. Kun kokeilin sen toista versiota niin eipä avaudukaan ja kopion palautus epäonnistuu. Kai siinä olisi jotain konsteja vieläkin pelastaa tiedot, mutta silloin menetetään se lisäarvo, joka tällaisesta sovelluksesta olisi. Talletin versiolla 42.7 (Snap) ja yritin palauttaa versiolla 40.7 (Focal). Sillä voi siis palauttaa tiedostot vain ehjiin laitteisiin takaisin silloin kun on jostain syystä tunaroitu jokin tiedosto hukkaan. Se ei siis ole minule sopiva.

Seuravaksi kokeilin KDE:n sovellusta KBackup. Se toimii näköjään myös xfce4:ssä lukuunottamatta joitain KDE:n telakointiin liittyviä jutuja, joista ei ole haittaa. Puutteena siinä on ajastuksen puuttuminen. Muuten se vaikuttaa oikein lupaavalta ja käytännölliseltä. Siihen voi tehdä useita profiileja ja ne voi tallettaa. Profiiliin voi kätevästi puurakenteesta valita talletettavat kansiot ja talletusmedian ym. On siis mahdollista varmuuskopioida esim. videot, valokuvat ja musiikki USB-levyasemalle ja asiakirjat johonkin pilvipalveluun. Varmuuskopiointi on, ajastuksen puutteesta, tehtävä sitten ajoittain käsin, mutta se on helppoa. Käynnistetään sovellus, valitaan profiili ja aloitetaan tallennus. Vielä helpompaa on käynnistää päätteellä:

Koodia: [Valitse]
kbackup --autobg myData.kbp
Jossa: kbackup = sovellus, --autobg = tekee päätteessä ilman graafista liittymää, myData.kbp = talletettu profiili (joita voi olla useita erilaisia). (Minä tein pari profiilia ja niiden käynnitysta varten aliakset.)

Varmuuskopion tulos on normaalia tiedostomuotoa, eikä sovellusta edes voi käyttää niiden palauttamiseen vaan palautus tehdään tavallisella tiedostoselaimella kuten mikä tahansa tiedosto. Tiedostot voi myös ohjata tehtäväksi pakattuina.

Tuanoinnii... herää kysymys – miksi noin vaikeasti? Kuitenkin on tehtävänä vain kansioiden kopiointi paikasta toiseen. Ei sen pitäisi olla näin vaikeata. Tuokin KBackup menettää graafisen käyttöliittymän edut heti kun profiili on tehty, koska päätekomento on sille kätevin. Siksi otin minäkin oppikirjan kauniiseen käteen. Oma skriptin saaminen toimimaan olisi hauska juttu näin harrastelijalle. Saa nähdä, vaikka saisin sen ajastuksenkin toimimaan. Jo ensimmäisiltä sivuilta opin taas jotain uutta...  :)

8
Laitealue / Vs: Pelkkä ajatus nyt
« : 11.03.21 - klo:20.19 »
Ei nyt aivan kysymykseen vastaa, mutta jos on tulostimien kanssa vaikeuksia kannattaa kokeilla gutenprint ajureita:

Koodia: [Valitse]
sudo apt install -y printer-driver-gutenprint

En. Wikipedia sanoo;

"Gutenprint has more than 1,300 drivers for Apollo, Apple, Brother, Canon, Citizen, Compaq, Dai Nippon, DEC, Epson, Fujifilm, Fujitsu, Gestetner, HP, IBM, Infotec, Kodak, Kyocera, Lanier, Lexmark, Minolta, NEC, NRG, Oki, Olivetti, Olympus, Panasonic, PCPI, Raven, Ricoh, Samsung, Savin, Seiko, Sharp, Shinko, Sony, Star, Tally, Tektronix and Xerox printers."

Olen usein saanut avun siitä. Ja joskus gutenprint ajuri on toiminut jopa paremmin kuin tehtaan tarjoama Linux ajuri.

9
Mitäpä mieltä sellaisesta, että sijoittaa käyttötiedostot vakiosti nimettyihin kansioihin, ja tekee skriptin joka kopioi nuo kansiot ulkoiselle kovalevylle? Tätä skriptiä ajaa sitten komentotulkissa vaikka kerran viikossa. En ole noita skriptejä juuri käyttänyt, mutta näin aloittelijan ajatuksena tuo voisi toimia.

Lopputuloshan olisi, että kotihakemistossa ja varakopiolevyllä on koko ajan likimain samat tiedostoversiot, riippuen toki tuosta päivitystaajuudesta. Olisi varsin yksinkertainen metodi.

Asiaa voisi vielä keventää niin, että tekee erillisen Arkisto-kansion, missä pitää sitä menneisyyden tiedostomassaa (isolta osin valokuvia), jotka eivät enää muutu ja joita ei tarviset aika ajoin varakopioida.

Varmaan toimii tuokin. Pitäisi siihen skriptiin laittaa myös tiedostojen pakkaus, jotta mahtuvat jotenkin. Ja herätyskello muistuttamaan määräajoin, että muistaa tehdä käsin tuon ajon.

Niin mutta  – tuonhan se Deja Dup juuri tekee, ja automaattisesti, taustalla, huomaamatta. Tosin siinä on se ero, että se tallennusväline pitää olla liitettynä vakituiseen, tai ainakin sillin kun on tallennuksen aika. Se kaapelisulkeinen hankaloittaa asiaa, jos ei käytetä pilvipalvelua.

Minulla on niin vähän varmuuskopioitavaa, että koko /home pakattuna tiedostona mahtuu helposti 32 GB:n SD-kortille, jonka olen laittanut koneen slottiin pysyvästi ja peittänyt varuilta teipillä. Sitä kortin slottia kun ei nykyisin mihinkään tarvita ja kortti siinä on lähes huomaamaton.  Jos talo palaa ja koneet SD-kortteineen siinä mukana, niin siltä varalta tallettelen määräajoin, tai silloin kun niihin tulee muutoksia, käsipelillä pilveen sellaisia tiedostoja, joiden katoamisesta on erityisen paljon harmia, mutta niitä ei paljoa ole.

Googlen tilillä olisi 15 GB ilmaista tallennustilaa (ja rahalla saisi varmaan lisääkin) ja omassa tapauksessani sinnekin tuo /home mahtuisi kokonaan Deja Dupin pakkaamana, mutta ei ilman pakkaamista.

Se on kyllä kokeilematta, että aukeaako ja paluttaako Deja Dup pakkaamansa tiedostot siinä tapauksessa, että ne talletaan pilveen toisella laitteella, joka sitten tuhoutuu, ja avataan uudella laitteella, johon asennetaan samanlainen Deja Dup...


10
Niinhän siinä taas kävi, että tuolla edellä olevassa linkissä päivittyi sisältö ja sieltäkin tulee 0.11. versio, jssa on jokin riippuvuuspuute ja se ei Focalissa toimi. Piti asentaa Xubuntu 20.04 toiseenkin koneeseen, jonka suoritus ei enää riitä Ubuntulle. Ei sääpäivitys toiminutkaan kun siinä on sääpäivitys 0.10.1.

Pienellä etsimisellä löytyi lähde xfce4-weather-plugin 0.10, 2. versiolle:

https://launchpad.net/~wasta-linux/+archive/ubuntu/xfce-4-16/+packages

Tällä se lähti toimimaan. Odotamme korjausta tuohon uuden version bugiin. :)

11
Lainaus
Poistin aluksi jo asennetun paketin (xfce4-weather-plugin), sen jälkeen asensin noista jälkimmäisen. Ja sitten käynnistin koneen uudelleen (varmaan ulos-loggautuminen riittäisi).

Tällä se ratkesi. Kiitos.

Yritin versiota 0.11, mutta se ei asentunut, mutta tuo 0.10.2 näyttää toimivan.

Orage päivyrin lehdykkä ei niin tarpeellinen ole. Saman saa asettamalla Orage kelloon asetuksen - %A - %x - %X - niin ihan nätisti näkee viikonpäivän ja päiväyksen kellonajan lisäksi. Kellon riviä näpäyttämällä saa kalenterin palvelut aseteltaviksi, että saa hälytyksen naistenpäivästä.

Sähköposti-ilmoittimen vikailmo saattaa tulla siitä kun sen päivitys sattuu tulemaan juuri silloin kun asetetaan keskeytystilaan tai herätetään...

12
Lainaus
vaihtamalla sääpalvelinta on "ongelma" korjaantunut.

Kuinka sääpalvelin vaihdetaan tuolle xfce4 sääpäivitys pluginille?



13
Onko muillakin samoja puutteita vai olenko ainoa?

Xubuntu 20.04 paneelissa sääpäivitys lakkasi äkisti toimimasta. Tulee vain ilmoitus: tietoja ei ole saatavissa. Olenko tehnyt jotain väärin, vai onko vaan loppunut tilaus Norjan ilmatieteen laitokselta, josta nuo ilmeisesti tulivat?
Täältä uusin norjalainen:https://packages.debian.org/bullseye/amd64/xfce4-weather-plugin/download
Myös 0.10.2 toimii vielä.
Jos riippuvuuksien kanssa tule ongelmia 0.10.2 täältä:
https://software.pureos.net/package/bin/byzantium/xfce4-weather-plugin


Mikä pitää laittaa lähteeksi, jotta versio 0.11 näkyisi Synapticissa tässä Focalissa? Ei saa riippuvuuksia kohdalleen, tai ainakaan ei ole tuettuja nuo paketit.  Tuo Debianin Bullseye lähde ei kelpaa, tekee virheilmoituksen, eikä ota yhteyttä.

14
Onko muillakin samoja puutteita vai olenko ainoa?

Xubuntu 20.04 paneelissa sääpäivitys lakkasi äkisti toimimasta. Tulee vain ilmoitus: tietoja ei ole saatavissa. Olenko tehnyt jotain väärin, vai onko vaan loppunut tilaus Norjan ilmatieteen laitokselta, josta nuo ilmeisesti tulivat? (Debianin MATE pöydän paneelissa on saman tapainen sääpäivitys, joka toimii edelleen, mutta en saa siitä selville: mistä lähteestä sen tiedot tulevat.) Xubuntun sääpäivitys useiden päivien ennustuksineen oli hyvä apu sen suunnitteluun, milloin ulkoillaan, moottoripyöräillään, kalastetaan tai mennään marjaan.  :)

Posti ilmoitin, myöskin paneelin lisuke, ilmoittaa virhettä aika usein, mutta toimii silti. Ilmoitus on lokitietojen sisältöä koskeva. Siellä on useimmiten ilmoitisrivi: isäntäkonetta ei löytynyt, tjsp. ja sen saa nollattua pois. Ilmoitukset posteista silti tulevat vaikka ei tyhjentäisikään lokia, kauneusvihe.

Orage kalenterin päivänumeron näyttävä "kalenterilippu" paneelissa jää toisinaan käynnistyksessä pois, ei aina. Sen tilalle jää tyhjä vaikka, josta kalenteri aukeaa normaalisti, vain lipukkeen kubva puuttuu. Kun sen prosessin lopettaa ja käynnistää uudelleen asia korjaantu.

Nämä siis liittyvät paneeliin kaikki, se on tavallaan yhteinen tekijä. Paneelin positaminen ja uudelleen asentaminen ei auta, eikä myöskään toisen paneelin käyttö samoihin tarkoituksiin (xfce sallii useita paneeleja helposti muokattavina).


15
Yleistä keskustelua / Vs: Suomen kieli hallussa?
« : 31.01.21 - klo:14.04 »
Sivutakseni välillä myös asiaa – noista esitetyistä termeistä en todellakaan saa mitään käryä. Vastasin sarkastisesti, koska luulin kyseessä olevan suomen vähättely keittiökieleksi tässä hienossa tekniikan lajissa kuten ATK on. Pyydän anteeksi luuloani. Tässä on käynyt selväksi, että niin ei ollut, vaan aito tarve kartoittaa: onko kukaan niitä nähnyt vilaukseltakaan, missään koskaan.

Nuo termit lienevät sellaisia, joita on todellakin hyvässä uskossa joskus muotoiltu. Olisiko siis aika viivata yli niitä, joita kukaan ei enää tunnista ja katsoa ympäristöstä: mitä termejä niiden asemasta todella käytettään ja alkaa sitten viljellä niitä. Itse mielelläni käytän suomen sanaa, jos löytyy selvä yhden sanan vastine. Sieltä 70-luvulta jäänyt sellainen tapa. Silloin kuitenkin on tarkkaan tiedettävä sanan tarkoitus. Kyllä lainasanojakin saa syntyä.

Totta kai on välttämätöntä käyttää kansainvälisissä yhteyksissä kieltä, jota kaikki ymmärtävät. Sellaiseksi on nyt vaan muodostunut englanti. Kyllä se on nähtävä työkaluna. Kun meidän kansainvälisyys päättyi Saksaan se oli saksa, mutta ei se enää nyt riitä kun näköala on laajentunut. Isovanhempani joutuivat lukemaan kouluissa pakkovenäjää. Isäni luki latinaa ja piti siitä kovasti. Ajat muuttuvat ja maailma myös. Vanhoilla päivilläni olen opetellut englantia, vaikka oleninkin fennomaani.

Joku tuossa mainitsi Irlannin virallisen kielen, englannin. On sielä omakin kieli, joka on näivettynyt keittiökieleksi. Samoin on käynyt parille muullekin niiden saarten kielelle, joita yhä puhutaan kotona ja kuppiloissa. Ja kuinkas meidän saame? Nuuksion ulkoilualueen nimi on saamea. Äikän maikka sanoi, että ei suomi koskaan keittiökieleksi näivety täällä. Toisin on käynyt muualla monille, pienille omille kielille. On maita, joissa tulee pidätetyksi, jos puhuu väärässä paikassa omaa äidinkieltään. On maita, ei niin kaukana, jossa tulee pahoinpidellyksi, jos puhuu suomensukuista kieltä naapurien kuullen.

<mielipidettä> On tuolla kaakossa nähtävissä hyvin positiivinen talouden ja sivistyksen nopea kohentuminen juuri siksi, että englannin kieli on hyväksytty kansainvälisen työskentelyn työkaluksi, eikä ole itsepintaisesti pidetty kiinni ikivanhasta omasta salakielestä. On tuolla, ei niin kaukana, nähtävissä myös negatiivinen kehitys. Oli hyvin suuret toiveet, jotka valuivat hukkaan. Ja syy oli ainakin osittain se, että kansainväliset yhteydet vaikeutuivat kun englannin kieltä ei voinut käyttää ilman, että se johti kotietsintään ja pidätyksiin, ja yhteistyökumppanit pakenivat, kun eivät halunneet rekisteröityä ulkomaiseksi agentiksi. </mielipidettä>

Jotain ehkä kuvastaa eurooppalaisten kielitaidon kehityksen suunnasta, että Tsekinmaalla tietyön työmiehet tarjosivat venäjäksi neuvoa kiertotielle, mutta englantia ei sananaakaan. Samassa maassa alle 10-vuotiaat koulupojat neuvoivat englanniksi tien hotelliin oikein hyvin ja iloisesti, ja tienvarren mansikanmyyjä, 18-kesäinen lukiotyttö, puhui aivan moitteetonta englantia ja kyseli kiinnostuneesti vaikka mitä Suomesta. Ranskassa, kun olin sairaalassa viikon, englantia puhuivat vain lääkärit, hotajista vain nuorin hoitajaopiskelija, joka taisi myös tietokoneen käytön ja selvästi opetti sitä vanhemmille. Siinä sairaalassa tietokoneita oli vain muutama koko talossa ja WiFin käyttö maksoi 10€/päivä.


16
Yleistä keskustelua / Vs: Suomen kieli hallussa?
« : 30.01.21 - klo:13.07 »
Tässä tulee:

4. käsintoiminta = manual
5. jäljitysketju = virustartuntaketjun määritys (en. ei tiedosa)
6. ilmentymä = existence, existenssi
7. hila = gate, triodin kolmas elektrodi, tyristorin, triacin ja fetin ohjaushila l. puolijohdekerros
8. generaattori = generator, kehitin
9. etäsaanti = internetsex
10. askelpalautin = oops, ei-ku

Muuta en noista tunnista.

Joskus -70 luvulla vielä oli, ainakin omassa rakkaassa opinahjossani, suorastaan fennomaaninen tapa suomentaa kaikki. Helpointa se oli saksankieliselle materiaalille ja aika helppoa venäjäkielisellekin (kun olivat jo kerran sen saksasta kääntäneet), mutta englannista sai tehdä aika paljon töitä. Usein kun ei muuta keksitty niin pantiin vain i perään, kuten edelliset sukupolvet jo olivat tehneet. Siksi lienevät syntyneen suomenkielen sanat generaattori, transistori, tyristori, varistori, diodi, resistori, kondensaattori, jne... Olen siis osasyyllinen noiden tarpeettomaksi jääneiden luetteloiden syntyyn.

Tuolla esiintyivät myös sanat:
engineering = (höyry)veturinkuljettaminen
planning = lentosuunnitelman, sotasuunitelman tekeminen
design = suunnittelu, tai muotoilu

Kuten huomataan – meillä on rikas kieli. Olen paljon opettanut monimutkaisiakin teknisiä järjestelmiä. Fennomaanina käytän aina suomea, jos vain voin. Kun kuitenkin käsikirjat ovat valmistajan kielellä tehtyjä, käytän aina rinnakkain myös niitä osien nimiä ja termejä, joita löytyy käsikirjoista. Jos suomentaminen on vaikeaa tai hedelmätöntä niin en suomenna. Käyttötarkoitus aina määrää. Kiinan kantoni ja mandariini, sekä japani ja korea saavat jäädä oppineemmille. Maailmankieleksi mainitaan englantia, mutta eihän se ole. Tietotekniikassa ehkä onkin ja yritysmaailmassa varmaankin paremman puutteessa, mutta kun Euroopan mutkateitä ajelin 20 kaupunkia 9 maata, ei englanti kelvannut missään, paitsi hotellien tiskillä, mutta ei juuri muualla. Muutama maa on, Suomen lisäksi, joissa ei oleteta kaikkien osaavan maan kieltä, ja niissä sitten englantikin huonosti käy. Siksi varmaan meilläkin näin on, mutta kyllä Ranskassa tehtyihin laitteistokauppoihin pitää erikseen sopia lisähinnalla käsikirjat englanniksi, muuten ne ovat kyllä ranskaksi.


E: Typo.

17
Ubuntu 16.04 kuten kysyjällä näyttäisi olevan, näyttää ääniasetukset Ubuntuvalikon hakusanalla ääni. Siinä on välilehti sisäänmenot. Se näyttää kaikkien mikrofonien äänitasot liukusäätimineen. Kun henkilö puhuu kokeeksi mikrofoniin siten, että se on normaalivoimakkuus ja mikki normaalilla paikallaan, saa säädetyksi liukusäätimen niin, ettei äänitaso paljoa pompi yli 100% tason. Sitten ei pitäisi säröytyä.

En usko tuohon teoriaan toisen laitteen aiheuttamasta hiriöstä bluetoothin takia, sittenkään, vaikka olisi bluetoothmikrofoni. Ne on sitä varten suunniteltu, että pysyvät toisistaan erillään.

18
Multimedia ja grafiikka / Vs: Webbikameraan helppiä
« : 28.01.21 - klo:11.50 »
Muikku valokuvakoppisovelus ei minullakaan toiminut 18.04 Xubuntulla. Sovellusvalikosta löytyy kamera, video, cam hakusanoilla kymmenittäin sovelluksia. Joku niistä toimi, en enää muista mikä, mutta joku KDE sovellus se oli. Kokeilemalla löytyy.

Kun asensin 20.04 Xubuntun niin muikku alkoi myös toimia.


19
Asus eee 901 on jo aikansa elänyt, mutta kun ei raaski pois heittää (sitä tautia on näköjään liikkeellä), ...
Riippuu vain omasta mielikuvituksesta, mihin kone voisi taipua.
Yhä on käytettävissä ruuvimeisseleitä vaikka kaikenmaailman ruuvinvääntimiä saa rautakaupasta sähköisinä versioina. Tosin tuo EeePC 901 on varmasti _hyvin_ haastava :(
... päädyin asentamaan Debianin Buster jakelun. Se on saatavana hyvin ylläpidettynä, 32-bittisenä ...
Asennus oli helppo ja aika samanlainen kuin Ubuntulla. Ainoa vaikeus oli osiointi ja sekin vain siksi, että tässä 901:ssä on kaksi SSD-muistia, 4 GB ja 16 GB. Edelliselle ei oikein mahdu edes Debian, ...
Oletko ihan varma, että kyseessä on kaksi SSD-levyosiota? Aikanaan käsitin, että tuo on kiintolevy, jolla on 4Gt SSD-levy ja 16Gt:n normaali pyörivä kiintolevy.
  Ensin valitsin xfce ympäristön, mutta se ei kunnolla toiminut. Kosketushiiren toiminta oli puutteelista ja paneelien asettelussa oli hankaluutta. Esim. kellon näyttö katosi aina kun sitä yritti säätää, laittaa sekunnit näkymään jne.
Olen asentanut XFCE-palkkiin nimenomaan kelloajan näyttöön sekunnit useissa eri Linux-jakelujen XFCE-työpöydälle.
Tutustuminen Debianiin on avartavaa. Huomaa hyvin, kuinka edistyksellinen onkaan Ubuntu.
Ubuntu perustuu Debianiin, johon on rakenneltu _muutamia_ jakelun omia lisukkeita. [Mielipide]Edistyksellisyydestä en puhuisi, vaan pyörän keksimisestä uudelleen auttamaan käyttäjiä, jotka eivät välitä tutustua jakelun ominaisuuksiin.[/Mielipide]
Olisi myös opittava lisäämään ohjelmia, kun ei taida olla 'Ohjelmat' sovellusta ja luetteloa, pitää vaan apt:ia käyttää ja keksiä pakettien nimet jostain. Myös em. Synaptic näyttää olevan kätevä, jos tietää hiukan mitä etsii. Päivitykselle myöskään en ole vielä löytänyt nappia, kai sekin vaan päätteellä sitten...
Hakukoneet ja vaikkapa linkit https://packages.ubuntu.com tai https://packages.debian.org on tehty löytämään virallisista ohjelmalähteistä tarjottavia ohjelmia.
Ne sitten asennetaan jakelun paketinasennusohjelmin.


Kyllähän siihen mielikuvitusta tarvitaan, että vanhaa tavaraa saa käytetyksi jossain järkevässä tarpeessa. Vanha on vanhaa ja kulunutta. olen tuon eee 901 laitteen purkanut ja koonnut jo useita kertoja. Sen lonksuvia saranoita on vaikea saada järkevällä tavalla korjatuksi kun ruuvit ovat korkanneet. Näppäimien tekstejä tuskin saa uusituksi. Akkujen uudelleenkennotukseen on hyviä palveluja kyllä ja se on ehkä halvempaa kun uuden akkupaketin hankinta. Ei se siis ole järkimiehen hommaa, tämmösen ylläpito. Kun se laite kuitenkin oli niin hävyttömän kallis silloin hankittaessa...

Moottoripyörän diagnostiikkaohjelmaa, ecu:n virutysohjelmaa, ecu: varmuuskopiointiohjelmaa, jne... Noita kun autotallin lattialla romujenn seassa rasvaisilla näpeillä tekee niin siinä rähjääntyy kyllä muutakin kuin haalarit, eikä koin kallista, uutta tietokonetta sinne kannata tuoda. Rymiboksi kivasti antaa siinä taustalla säätöön sävyjä.

eee 901 on aikoinaan ollut saatavissa monenlaisessa kokoonpanossa: kahdella ssd muistilla, joista toinen emolevylle juotettu 4GB ja toinen vaihdettava 16GB, yhdellä pyörivällä kiintolevyllä, tain näiden yhdistelmillä. SSD oli silloin uutta ja kallista.

Olen pitkään ollut xfce:n vannoutunut käyttäjä ja uskoakseni osaan sitä virittää. Olen siihen hyvin tyytyväinen Xubuntun kanssa. Debianin kanssa en kuitenkaan saanut kaikkea toimimaan kovalla yritykselläkään. Tuli sellainen käsitys, että MATE on sen "pari", en tiedä miten, kun eihän siinä pitäisi olla mitään sellaista "sidosta". Voisi enkä ajatella, että hiukan vanhempi kernel, 4.13 aiheuttaa sen, että xfce ei saa kaikkea tarvitsemaansa.

Edistyksellisyys on aina subjektiivinen kokemus.


E: 42-bit Debian Busterin kernel numero.

20
Asus eee 901 on jo aikansa elänyt, mutta kun ei raaski pois heittää (sitä tautia on näköjään liikkeellä), akku on jo lopussa, riittää vain 20 min ja saranat loonksuu ja verkkojohtokin jo korjattu ja näppäimistön kirjaimet kuluneet lähes näkymättömiin, mutta muuten lähes ehjä.

Ubuntu ei enää tässä toimi, kun ei ole 32-bit jakelua, jota myös päivitettäisiin. Vaihtoehtojahan on muutamia, mutta päädyin asentamaan Debianin Buster jakelun. Se on saatavana hyvin ylläpidettynä, 32-bittisenä ja siihen saa sellaisen asennusmedian, jossa on asennuksen puolivälin paikkeilla valittavissa: mikä työpöytäympäristö asennetaan.

Asennus oli helppo ja aika samanlainen kuin Ubuntulla. Ainoa vaikeus oli osiointi ja sekin vain siksi, että tässä 901:ssä on kaksi SSD-muistia, 4 GB ja 16 GB. Edelliselle ei oikein mahdu edes Debian, joten siitä tein sitten tallennustilaa, joka jostain syystä tuli salatuksi pääkäyttäjän levyksi, mutta ei se mitään. "Isommalle" 16 GB muistille asensin Debianin yhtenä palikkana, ilman erillisä /home ym. Vain swap-osion tein sille 1 GB, saman kokoisen kuin RAM.

Ensin valitsin xfce ympäristön, mutta se ei kunnolla toiminut. Kosketushiiren toiminta oli puutteelista ja paneelien asettelussa oli hankaluutta. Esim. kellon näyttö katosi aina kun sitä yritti säätää, laittaa sekunnit näkymään jne. Katsoin sen muistinkäytön pelkällä työpöydällä: 220 MiB.

Tein uuden asennuksen ja valitsin MATE ympäristön. Siinä toimii ikaikki, paitsi WiFi, joka ei johdu työpöytäympäristöstä, vaan puuttuvasta firmwarresta. Ihan tuli mieleen 10 v takaiset säädöt Ubuntulla. MATE on jotenkin hieno työpöytä ja selkeä käytettävä. Sen muistinkäyttö pelkällä työpöydällä on 240 MiB, joten ei ole paljoa raskaampi vs. xfce. Molemmilla katsoin myös prosessorin kuormituksen Firefox-esr:llä ja siinä tuskin on eroavuuksia. Molemmilla 100% hyvin helposti, eikä mitään liikkuvaa kuvaa voi esittää kun jo pätkii. Muisti ei juurikaan täyty 70%enempää, joten ei se rajoitus olekaan muisti vaan prosessori.

Se WiFi oli saatava toimimaan kun on sentään kannettava miniläppäri ja autotalli– ja matkakone. Näin se käy:

Ensin oli mentävä päätteellä rootiksi, kirjoittamalla su ja antamalla pääkäyttäjän tunnussana.
Sitten piti avata Pluma (MATE:n tekstimuokkain) roottina hakemistoon /etc/apt/sources.list (pakettien asennuslähteet).
Koodia: [Valitse]
pluma etc/apt/sources.listJolloin lähdeluetteloa pääsee muokkaamaan. Sinne vaan sopivaan väliin tehdään tyhjä rivi ja kirjoitetaaan/kopioidaan sinne uusi lähde:
Koodia: [Valitse]
deb http://ftp.de.debian.org/debian buster main non-freeSitten pitää tallettaa Pluma. Sen saa nyt sammuttaa, samoin voi päätteeseen komentaa ctrl+d, jolloin rootti loppuu.
Sitten avataan Synaptic ja käsketään se päivittymään, jotta se löytää uuden lähteen. Nyt sen hakemistosta löytyy myös firmware-misc-nonfree vaikka hakusanalla. Kun vähän selaa niin siitä löytyy sisällöstä myös se puuttuva ajuri WiFi:lle rt2860 (siis tässä 901 tapauksessa, muissa voi olla joku toinen, se selvinnee komennolla lspci). Paljon muitakin suljettuja ajureita siellä on. Paketin riviä klikataan ja käsketään Synapticia >paketti >merkitse asennettavaksi >toteuta. Ennen Synapticin sulkemista voi vielä tarkistaa, että po. paketit on asennettu.
Tämä laite tarvitsi vielä uudelleenkäynnistksen, jotta langattomat verkot ilmestyivät tarjolle. Sinne sitten vaan haluttuun essid tunnukseen tunnussana ja yhteys aukeaa.

–––

Tutustuminen Debianiin on avartavaa. Huomaa hyvin, kuinka edistyksellinen onkaan Ubuntu. Nyt olisi kai löydettävä Debianin keskustelufoorumi, jos sellainen on. Olisi myös opittava lisäämään ohjelmia, kun ei taida olla 'Ohjelmat' sovellusta ja luetteloa, pitää vaan apt:ia käyttää ja keksiä pakettien nimet jostain. Myös em. Synaptic näyttää olevan kätevä, jos tietää hiukan mitä etsii. Päivitykselle myöskään en ole vielä löytänyt nappia, kai sekin vaan päätteellä sitten...


EDIT: Korjattu kirjoitusvirheitä ja lisätty täsmennyksiä.


Sivuja: [1] 2 3 ... 71