Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Lepotila zZ

Sivuja: [1] 2 3 ... 17
1
Ubuntu tietokoneissa / Vs: redshift ???
« : 10.11.22 - klo:15.57 »
Koska en ole halunnut automaattisesti säätyvää ohjelmaa, olen käyttänyt yksinkertaista komentoriviohjelmaa nimeltään sct. Muistaakseni se löytyi Ubuntun pakettivarastosta. Komentoriviltä sitä käytetään antamalle ohjelmalle argumenttina haluttu lämpötila, eli esimerkiksi:
Koodia: [Valitse]
sct 4500
6500 on ruudun neutraali värilämpötila, eli "sct 6500" palauttaa näytön värit ennalleen.

2
VA käyttää jotakuinkin samaa tekniikkaa kuin TN, mutta on kuvaltaan parempi. Ehkä sen huomaa jostakin muustakin, mutta itse huomaan ainakin sen, että kuva näkyy paremmin laajemmista katselukulmista. Sama etu on muillakin tekniikoilla verrattuna TN-näyttöihin. Eivät nuo katselukulmat tosin ole enää TN-näytöissäkään niin huonoja kuin ennen.

OLED on monien mukaan paras tekniikka, mutta se on kallis ja pitkiä aikoja samana pysyvät näytön sisällöt ovat voineet "palaa" pysyvästi näyttöön.

MiniLed on ilmeisesti vain yksi taustavalaisua koskeva ratkaisu eikä taida olla käytössäkään missään tavallisissa työpöytä-näytöissä.

Itse valitsisin tavalliseen käyttöön VA- tai IPS-näytön. En osaa niiden vahvuuksia ja heikkouksia vertailla, koska minulla ei ole ollut IPS-näyttöä käytössä.

3
Yleistä keskustelua / Vs: Gray hat python
« : 31.07.22 - klo:14.09 »
En osaa suositella hyvää kirjaa, mutta luultavasti ei kannata enää hankkia kirjaa, joka on vuodelta 2009 ja käyttää Pythonin versiota 2.5.

4
Onhan se.  :)  Tuli vain tuo toinen vaihtoehto ensin mieleen. Ajattelin kyllä, että sen täytyy olla muokattavissa hiukan yksinkertaisemmaksi (de Morganin lait). En jaksanut kuitenkaan miettiä kun löysin toimivan lausekkeen - ja logiikka on minulle usein haastavaa.

5
Pariteettibitti voisi olla mikä tahansa biteistä, mutta eiköhän viimeisen (tai ehkä ensimmäisen) bitin valinta pariteettibitiksi ole ihmissilmälle paras, koska itse luku (eli pariteettibitin varmistama data) säilyy yhtenäisenä. Useampaa pariteettibittiä käytettäessä (Hamming-koodi) pariteettibittejä sijoitetaan myös varmistettavan datan lomaan. Tietokoneelle se lienee yksi ja sama, mitkä bitit on määritelty pariteettibiteiksi ja mitkä varsinaiseen dataan kuuluviksi.

Minun muistini mukaan pariteettibitti toimii seuraavasti (parillista pariteettia käyttäen) kolmibittisten lukujen kanssa joihin on lisätty neljäs bitti pariteettibitiksi:

Kun haluamme lähettää luvun 1 (001) siinä on pariton määrä ykkösiä, mutta koska käytämme parillista pariteettia tulee pariteettibitiksi asettaa ykkönen (jotta kokonaisdataan tulee parillinen määrä ykkösiä) eli lähetettävä data tulee muotoon (0011). Jokaisessa validissa kokonaisdatassa (data bitit + pariteettibitti) on siis määritelmän mukaan parillinen määrä ykkösiä.

Jos vastaanottajalle saapuukin data, jossa on yksi bitti vaihtunut (eli datamme onkin nyt muodossa 1011, 0111, 0001 tai 0010), datan pariteetti on virheellinen - ykkösiä onkin pariton määrä. Tästä huomataan, että data on virheellinen.

Kirjoitin edellä datan lähettäjästä ja vastaanottajasta, mutta todennäköisemmin kyse on datan kirjoittamisesta ja lukemisesta järjestelmän (tietokoneen) sisällä. Kun dataa lähetetään ja vastaanotetaan esimerkiksi internetissä, käytetään tarkistussummia.

Voi olla, että muistan jotakin väärin. Olen lukenut näistä mm. Tietokoneen toiminnan jatkokurssilla.

6
Koodia: [Valitse]
if (args.charAt(x) != '0' || args.charAt(x) != '1')Jos ymmärrän tuon ehdon oikein, se on totta aina, oli merkki mikä tahansa. Jos merkki on mikä tahansa lukuunottamatta nollaa ('0') tai-lausekkeen ensimmäinen ehto täyttyy ja koko tai-lauseke on siis tosi. Jos taas merkki on nolla, tai-lausekkeen toinen ehto täyttyy (koska '0' != '1'), ja koko tai-lauseke on siis tosi.

Minun ymmärrykseni mukaan siis tarkistusfunktiosi palauttaa false kaikille merkkijonoille, joissa ylipäänsä on merkkejä. Se hyväksyisi vain tyhjät merkkijonot valideiksi. Tekstisi perusteella se kuitenkin toimii toisella tavalla.

En jaksa kokeilla Javalla, mutta toimisikohan seuraava ehto toivotulla tavalla:
Koodia: [Valitse]
if (!(args.charAt(x) == '0' || args.charAt(x) == '1'))
Pythonilla se siis on seuraavasti:
Koodia: [Valitse]
def checkValidity(args):
    for x in args:
        if not (x == '0' or x == '1'):
            return False
    return True

print(checkValidity("10101"))
print(checkValidity("10RT1"))

7
Joo, se etsii ohjelmaa polusta (PATH). Luulisin, että kyse on turvallisuudesta: Jos kansioon on jostain syystä päätynyt suoritettava tiedosto nimeltään ls, ls komennon käyttö ei suorita tuota tiedostoa, vaan oikean ls-komennon, joka löytyy polusta.

8
Koodia: [Valitse]
./harjoitus
Komentotulkille täytyy kertoa, että haluaa käynnistää ohjelman tästä kansiosta eikä polusta - siksi sen alkuun tulee tuo ./

9
Koodia: [Valitse]
gcc -o suoritettavan_tiedoston_nimi käännettävä_tiedosto.c

10
Pelit / Vs: Arena shakkiohjelman hidas avautuminen
« : 05.09.21 - klo:01.27 »
Kyllä minulla käynnistyi Arenan hakemistossa suoritetulla komennolla:
Koodia: [Valitse]
./Arena_x86_64_linux

11
Pelit / Vs: Arena shakkiohjelman hidas avautuminen
« : 03.09.21 - klo:22.12 »
Minulla ohjelma latautuu parissa sekunnissa. Ubuntu 21.04 (Xfce-työpöydällä), NVMe-ssd.

Edit. Suoritin on Ryzen 3600.

Olen käyttänyt Arenasta useammin Windows-versiota (Winen kautta) kuin Linux-versiota laajemman shakkimoottoritarjonnan vuoksi. Se on mielestäni toiminut aivan yhtä hyvin (ellei paremmin) kuin Linux-versio. Käynnistyy tosin hieman hitaammin.

12
Joitakin huomioita:

Voi olla, että kaupunkien keskustoja on osin mallinnettu 1:1,mutta noin yleensä näissä peleissä taitaa etäisyydet olla lähempänä 1:10. Tämä näkyy siitä, että esim. 12 tunnin työkeikan voi suorittaa reilussa tunnissa. Läheskään kaikkea ei ole muutenkaan mallinnettu mitenkään uskollisesti. (Voi olla, että muistan näitä vähän virheellisesti, koska viimeisestä pelikerrasta on jo aikaa. Lisäksi viimeksi pelasin saman kehittäjän American Truck Simulator -peliä, joka saattaa poiketa hieman toteutuksessaan.)

Peli ja sen lisäosat ovat usein alennuksessa. Niiden hinnasta voi silloin säästää jopa 2/3.

Peli ei näytä tukevan virtuaalilasien käyttöä.

13
Pienenä tarkennuksena: Vakaalla en tarkoittanut varmatoimista. Englanninkielessä käytetään termiä "stable". Wikipediaa lainaten: "Vakaa (stabiili) lajittelualgoritmi ei vaihda keskenään samansuuruisten alkioiden suhteellista järjestystä, kun taas epävakaa saattaa niin tehdä." Tällä on joskus merkitystä, kun järjestettävillä elementeillä on muitakin ominaisuuksia kuin se, jota käytetään järjestämisen perusteena. Luulisin, että Timsortia käytetään Javassa olioiden järjestämiseen nimenomamaan tämän ominaisuuden vuoksi. Alkeistyyppejä sisältävien taulukoiden (array) järjestämiseen käytetään sen sijaan pikajärjestämistä, joka ei ole vakaa. Alkeistyyppien järjestämisessä vakaudella ei ole merkitystä, ja pikajärjestäminen on jonkin verran tehokkaampaa.

En ole ohjelmoija enkä tunne lainkaan Pythonin tai Javan tyylisuosituksia. En halua siis kommentoida niitä. Toiminnallisuuden suhteen: jos koodi tekee sen, mitä sinä sen haluat tekevän, kaikki on hyvin.

Sinänsä turha huomio, koska suorituskyvyllä ei ole sovelluksessasi merkitystä: Pythonin lista on tehoton tietorakenne jonon perustaksi, koska elementtien poistaminen sen alkupäästä on hyvin tehotonta. Pythonissa on sitä varten tehokkaampi deque-luokka, jossa poistot kummasta tahansa päästä sujuvat vakioajassa (kuten myös lisäykset kumpaan päähän tahansa). En tunne Javaa siinä määrin, mutta luultavasti myös sen ArrayList-olioilla on yhtälailla tehotonta poistaa listan alusta. Voi tietenkin harkita jonon toteuttamista Pythonin listaa tai Javan ArayListia käyttäen, mutta siten, että poistot suoritettaisiin vakioajassa. Se olisi tietenkin monimutkaisempi kuin nykyinen toteutuksesi.

14
Pythonissa ei ole varsinaisia taulukoita. Pythonin listat vastaavat pikemminkin Javan ArrayList-tietorakennetta. Jos haluaa käyttää oikeita taulukoita Python ohjelmassa, Numpy-kirjasto on varmaankin yleisin ratkaisu. Siinä voi valita useamman järjestämisalgoritmin väliltä, mutta oletuksena siinä käytetään pikajärjestämistä.

Listojen järjestäminen on hoidettu Pythonissa Timsortilla. Tim Peters toteutti sen Pythoniin. Sen jälkeen sitä on kopioitu muualle kuten Javaan. Ilmeisesti se on erittäin hyvä vakaa järjestämisalgoritmi.


15
Täältä uusin norjalainen:https://packages.debian.org/bullseye/amd64/xfce4-weather-plugin/download
Myös 0.10.2 toimii vielä.
Jos riippuvuuksien kanssa tule ongelmia 0.10.2 täältä:
https://software.pureos.net/package/bin/byzantium/xfce4-weather-plugin

Mikä pitää laittaa lähteeksi, jotta versio 0.11 näkyisi Synapticissa tässä Focalissa? Ei saa riippuvuuksia kohdalleen, tai ainakaan ei ole tuettuja nuo paketit.  Tuo Debianin Bullseye lähde ei kelpaa, tekee virheilmoituksen, eikä ota yhteyttä.


Poistin aluksi jo asennetun paketin (xfce4-weather-plugin), sen jälkeen asensin noista jälkimmäisen. Ja sitten käynnistin koneen uudelleen (varmaan ulos-loggautuminen riittäisi).

Ensimmäisen paketin asentaminen ei tosiaan onnistu, koska yksi sen riippuvuuksista on siinä hiukan eriniminen kuin vastaava paketti Ubuntussa, ja en tiedä kuinka sen ongelman voisi ohittaa.

16
Minullakin sääpäivitys lakkasi toimimasta. (Kiitokset Jtkoneelle, nyt toimii taas.)

Oragen ongelmaa en ole huomannutkaan, koska kalenteri-ikkunan avautuminen tavalllisena ikkunana on sopinut hyvin minulle.

17
Käynnistyi minun koneessani hyvin nopeasti. (Ryzen 5 3600, 16GB, NVMe SSD. Ubuntu 20.10)

18
Pelit / Vs: Pelitarjoukset ja uudet pelit
« : 05.11.20 - klo:12.05 »
Kingdom Classic tällä hetkellä Steamistä ilmaiseksi: https://store.steampowered.com/app/368230/Kingdom_Classic/

19
Päivittyykö Ubuntun Intel versio => adm64 vaihdettaessa rautaa intel => Adm64?
Itsellä ollu ubuntun aikana koko ajan adm.

Muistaakseni siirsin edellisen Ubuntu-järjestelmäni kerran AMD:stä Inteliin - ja sitten myöhemmin takaisin AMD:hen. En muista, että siinä olisi ollut mitään ongelmaa. Linux on käsittääkseni ollut tässä aina Windowsia joustavampi. Windowsin kohdalla (ainakin ennen) varoiteltiin järjestelmän siirtämisestä muuhun kuin hyvin samanlaiseen rautaan (emolevyn ajurit varmaankin ongelmana). Ubuntun kanssa en ole törmännyt ongelmiin, vaikka tuo edellinen Ubuntu-järjestelmäni ehti toimia muistaakseni viidellä eri emolevyllä (joista yksi oli Intelin piirisarja: Z97) .

20
Multimedia ja grafiikka / Vs: Microsoft teams
« : 08.05.20 - klo:21.31 »
Kokeilin sitä tällä viikolla. Näytti toimivan. Minulla tosin ei ole kameraa eikä edes mikrofonia, eli en voi niiden toimivuudesta sanoa mitään. Äänet kuuluivat kuten piti ja chattiin pystyi kirjoittamaan.

Minua ärsytti kun sovellus oletuksena käynnistyy työpöytäympäristön mukana - sen onneksi saa pois asetuksista, jotka saa esille ilmoituskuvakkeen valikosta.

Edit.: Minulla on käytössä Ubuntu 20.04.

Sivuja: [1] 2 3 ... 17