Kysymys pariteettibitistä [RATKAISTU]

[Jere Sumell]

Aikani kuluksi aloin ohjelmoimaan Javalla ohjelmaa, joka tulostaa luokan vakiomuuttujana määritellyn merkkijono-tyyppisen binääriluvun pariteetin, kun luin suomen kielisestä Wikipediasta, että "Menetelmässä voidaan käyttää parillisen tai parittoman määrän osoitusta. " (Suora lainaus Wikipediasta), eli metodi laskee ykkösbittien lukumäärän ja tulostaa sitten sen lukumäärän, mutta sitten vielä jos se on parillinen tai pariton eli (mod 2), mutta Wikipedian artikkelissa tuossa taulukko-esimerkkiesityksessä on tummennettuna tuo binääriluvun viimeinen bitti, niin onko se nimenomaan kutsutaanko sitä pariteettibitiksi?

[url]https://fi.wikipedia.org/wiki/Pariteettibitti]https://fi.wikipedia.org/wiki/Pariteettibitti][url]https://fi.wikipedia.org/wiki/Pariteettibitti[/url]

Tämäkin jotenkin mättää, kun ohjelmoin tarkistusmetodin, joka tarkistaa onko syöteparametrina annettu merkkijono validi binääriluku.

Tämän pitäisi toimia:

Koodia: [Valitse]

/*
* Next method checks validity of constant binary variable given input string parameter.
*
*  Returns 'true' if given input string parameter is valid binary value
*  Returns 'false' if given input string parameter is invalid binary.
*/

public static boolean checkValidity(String args) {
for (int x=0;x<args.length();x++) {
if (args.charAt(x) != '0' || args.charAt(x) != '1') {
return false;
}
}
return true;
}
Sitten siinä laskumetodissa lasketaan ykkösbittien lukumäärä ja palautetaan se kokonaislukumuuttujana, ja sitten vielä tulosteena tulee, onko kyseessä parillinen vai pariton, ja tulostetaan vielä tuo pariteettibitti, jos käsitin oikein, että se on aina tuo viimeinen binääriluvun bitti? Käsitinkö oikein?

Tuossa laskentametodissa on alussa ehtona, että sitä ylipäätään aletaan laskemaan, seuraava ehto:

Koodia: [Valitse]

if (binary.length() > 0 && checkValidity(binary))
sitten palautetaan toistorakenteessa iteratiivisesti se käydään läpi, ja lasketaan ykkösbittien lukumäärä ja toistolausekkeen lopetusaaltosulkeen jälkeen palautetaan tulos. Jotenkin joko tuossa oikeellisuuden tarkistusmetodissa on jokin vika, tai sitten tuossa ehtorakenteen ehdossa jokin vika, kun toimii kyllä ihan oikeilla binääriluvuilla, mutta sitten Javan virtuaalikone suorittaa ehtolausekkeen ehtojen vastaisenkin tilanteen sattuessa eteen, jos syöte ei ole binääriluku. Voisiko joku tietää tähän jotain ratkaisua, tai kommentoida.

[Lepotila zZ]

Koodia: [Valitse]

if (args.charAt(x) != '0' || args.charAt(x) != '1')Jos ymmärrän tuon ehdon oikein, se on totta aina, oli merkki mikä tahansa. Jos merkki on mikä tahansa lukuunottamatta nollaa ('0') tai-lausekkeen ensimmäinen ehto täyttyy ja koko tai-lauseke on siis tosi. Jos taas merkki on nolla, tai-lausekkeen toinen ehto täyttyy (koska '0' != '1'), ja koko tai-lauseke on siis tosi.

Minun ymmärrykseni mukaan siis tarkistusfunktiosi palauttaa false kaikille merkkijonoille, joissa ylipäänsä on merkkejä. Se hyväksyisi vain tyhjät merkkijonot valideiksi. Tekstisi perusteella se kuitenkin toimii toisella tavalla.

En jaksa kokeilla Javalla, mutta toimisikohan seuraava ehto toivotulla tavalla:

Koodia: [Valitse]

if (!(args.charAt(x) == '0' || args.charAt(x) == '1'))
Pythonilla se siis on seuraavasti:

Koodia: [Valitse]

def checkValidity(args):
    for x in args:
        if not (x == '0' or x == '1'):
            return False
    return True

print(checkValidity("10101"))
print(checkValidity("10RT1"))

[Lepotila zZ]

Pariteettibitti voisi olla mikä tahansa biteistä, mutta eiköhän viimeisen (tai ehkä ensimmäisen) bitin valinta pariteettibitiksi ole ihmissilmälle paras, koska itse luku (eli pariteettibitin varmistama data) säilyy yhtenäisenä. Useampaa pariteettibittiä käytettäessä (Hamming-koodi) pariteettibittejä sijoitetaan myös varmistettavan datan lomaan. Tietokoneelle se lienee yksi ja sama, mitkä bitit on määritelty pariteettibiteiksi ja mitkä varsinaiseen dataan kuuluviksi.

Minun muistini mukaan pariteettibitti toimii seuraavasti (parillista pariteettia käyttäen) kolmibittisten lukujen kanssa joihin on lisätty neljäs bitti pariteettibitiksi:

Kun haluamme lähettää luvun 1 (001) siinä on pariton määrä ykkösiä, mutta koska käytämme parillista pariteettia tulee pariteettibitiksi asettaa ykkönen (jotta kokonaisdataan tulee parillinen määrä ykkösiä) eli lähetettävä data tulee muotoon (0011). Jokaisessa validissa kokonaisdatassa (data bitit + pariteettibitti) on siis määritelmän mukaan parillinen määrä ykkösiä.

Jos vastaanottajalle saapuukin data, jossa on yksi bitti vaihtunut (eli datamme onkin nyt muodossa 1011, 0111, 0001 tai 0010), datan pariteetti on virheellinen - ykkösiä onkin pariton määrä. Tästä huomataan, että data on virheellinen.

Kirjoitin edellä datan lähettäjästä ja vastaanottajasta, mutta todennäköisemmin kyse on datan kirjoittamisesta ja lukemisesta järjestelmän (tietokoneen) sisällä. Kun dataa lähetetään ja vastaanotetaan esimerkiksi internetissä, käytetään tarkistussummia.

Voi olla, että muistan jotakin väärin. Olen lukenut näistä mm. Tietokoneen toiminnan jatkokurssilla.

[Jere Sumell]

En jaksa kokeilla Javalla, mutta toimisikohan seuraava ehto toivotulla tavalla:

Koodia: [Valitse]

if (!(args.charAt(x) == '0' || args.charAt(x) == '1'))

Juups, tuolla toimi hienosti!

Tässä koko koodini:

Koodia: [Valitse]

public class BinaryParity {

//Change binary constant variable value to check binary parity;
private static final String binary = "0011";

//Returns binary parity;

public static int calculateParity(String args) {
int parity = 0;
if (binary.length() > 0 && checkValidity(binary))
{

int oneBits = 0;
for (int x=0;x<binary.length();x++) {
if (binary.charAt(x) == '1') {
oneBits++;
}
}
return oneBits;
}

return -1;
}

/*
* Next method checks validity of constant binary variable given input string parameter.
*
*  Returns 'true' if given input string parameter is valid binary value
*  Returns 'false' if given input string parameter is invalid binary.
*/

public static boolean checkValidity(String args) {
for (int x=0;x<args.length();x++) {
if (!(args.charAt(x) == '0' || args.charAt(x) == '1')) {
return false;
}
}
return true;
}

//input parameter check if modulo 2 (odd/even)
public static boolean checkModulo(int x) {
if (x%2 == 0) {
return true;
}
return false;
}

//Main method for testing
public static void main(String[] args) {
//odd-false | even-true
boolean oddEven = false;
if (calculateParity(binary) != -1) {
oddEven = checkModulo(calculateParity(binary));
System.out.println("" +binary +" parity is: " +calculateParity(binary) +" (" +"out of total length of " +binary.length() +" bits," +oddEven +")\nfalse = odd\t true = even");
}
else {
System.out.println("" +binary + " is not binary value");
}

}

}
Tulosten konsolissa tuolle vakiomuuttujassa tuossa ylhäällä koodissa olevalla arvolla:

Koodia: [Valitse]

0011 parity is: 2 (out of total length of 4 bits,true)
false = odd true = even
Menen nukkumaan välillä, tässä ollut aamusta 7:20 asti koneella oikeastaan aivan lyhyitä ruokailu/kahvitaukoja lukuunottamatta ja pelasin tunnin välillä Nintendolla Tetristä, niin täytyy kaivaa lisäinformaatiota tästä pariteettibitin toiminnasta sitten päivemmällä.

[SuperOscar]

En jaksa kokeilla Javalla, mutta toimisikohan seuraava ehto toivotulla tavalla:

Koodia: [Valitse]

if (!(args.charAt(x) == '0' || args.charAt(x) == '1'))

Eikö tuo ole sama kuin:

Koodia: [Valitse]

if (args.charAt(x) != '0' && args.charAt(x) != '1')

[Lepotila zZ]

Onhan se.    Tuli vain tuo toinen vaihtoehto ensin mieleen. Ajattelin kyllä, että sen täytyy olla muokattavissa hiukan yksinkertaisemmaksi (de Morganin lait). En jaksanut kuitenkaan miettiä kun löysin toimivan lausekkeen - ja logiikka on minulle usein haastavaa.

[SuperOscar]

Pythonilla tietysti vielä luontevammin:

Koodia: [Valitse]

if x not in '01':

[Jere Sumell]

Ajattelin kyllä, että sen täytyy olla muokattavissa hiukan yksinkertaisemmaksi (de Morganin lait).

Onhan se noinkin, ja niinkin, että pitäisikin aina ehdottomasti esittää matemaattiset yhtälöt mahdollisimman sievennetyssä muodossa ihmisen niiden ymmärtämisen selkeyttämiseksi. En sitten tiedä, kun SuperOscar kyseenalaisti tuon esityksesi tuosta ehtorakenteen ehdostani, että eikö se ole sama, mutta palaan siihen nyt myöhemmin, kun tuli nukuttua ja syötyä aamiainen ja aamukahvit tuli juotua, niin oletushypoteesini on nyt, että ne eivät ole sama asia, samaa ehtoa tarkistava, koska tuossa Java-ohjelmassani tuli virheellisiä tuloksia ulostulona ja se korjaantui vasta sitten, kun korjasit asian, arvon 'Lepotila zZ'.

Pythonilla tietysti vielä luontevammin:

Koodia: [Valitse]

if x not in '01':

Tuosta pidän, hyvä SuperOscar! Pure simpliness is beautiful and clear, easy to understand for human being. Hienoa!

Olen siirtynyt enimmäkseen tosiaan itsekin Pythonin parissa tarkastelemaan ohjelmointiin liittyviä niitä ongelmia, joita minulle nousee esiin Javan sijaan, vaikka opinnoissa oli lähes yksinomaan Javaa, mutta on se totta, että Python on tehokas kieli yhä nykyään, vaikka se Javaa vanhempi taitaa ollakin, käsittääkseni Sun Microsystems ennen Oracle -kauppoja julkaisi Javasta ensimmäisen version 1995, ja Python on käsittääkseni ollut kauemmin markkinoilla. Onhan Python tosiaan paljon tehokkaampi kieli, mitä Java, mutta sama se, millä tässä ajankuluksi ohjelmoi periaatteessa, kun eihän se teoriapuoli mihinkään muutu sama millä ohjelmoi.

EDIT 13.7.2022 14:05

Tuossa omassa alunperin esittämässäni virheellisiä tuloksia antaneessa ehtorakenteen ehdossa oli kaksi ehtoa TAI -operaattorilla, kun taas tuossa 'LepotilazZ' -sievennetyssä ehdossa on ainoastaan yksi, koska tuohan negaation-ilmaisu kattaa koko tuon sulkujen ehdot kaksi kappaletta, eli se 'merkki EI OLE 0 tai EI OLE 1', kun taas toinen on 'merkki EI OLE 0 TAI EI OLE 1', että jos yhteen ehtoon tuppaa tuon, niin onko se sitten ehdottomasti oltava jompikumpi? Jokin tällainen ero siinä voisi luonaa olevan, onhan nuo nyt eri asioita, jos luonnolisen kielen kautta sitä logiikkaa ajattelee, no tämä nyt ei ole mikään monimutkainen logiikkayhtälö ratkaistavaksi, mutta monimutkaisiakin niistä saa, ja jos niitä ohjelmoi, voi olla välillä tuskallista.

[Jere Sumell]

Jatkan nyt uuteen postaukseen edellisestä, kun päädyin Algebran Reaalilukujen Aksioomien niihin liitettyihin laskulakien aivan perusteisiin.

Voisi kuvitella tuon ehtoni olevan, jos mietitään vaihdantalakia ja osittelulakia ja niiden eroja.

Vaihdantalaki a+b = b+a on nyt jo peruskoulusta tuttu, mutta sitten jos osittelulakia tarkastellaan, niin onhan a(b+c) = ab+ac, niin onhan ne eri asioita, antaa aivan eri lopputulokset.olettaen että tuossa osittelulaissa a tai b ei ole 0 tai 1, nehän antaa 0 aina tulokseksi nolla, ja 1 luvun itseisarvon, sama, mitä sitten tuo c on. Onhan nuo kaikki tuttuja jo peruskoulusta, mutta ei siellä noilla nimillä ala-asteella niissä matematiikan oppikirjoissa niitä käsitellä.

a(b+c) onko se sama asia, kuin a+(bc)? Ei.

Ehkä olen hakoteillä, logiikka on hankalaa. Tuo nyt kuitenkin paras selitykseni sille, miksi tuo korjattuna toimi tuo ehtorakenteen ehto, ja alunperin ei toiminut, sama logiikkahan siinä on käsittääkseni.

[Jere Sumell]

Parantelin vähän ohjelmaa, lisäsin metodin, joka lisää pyydetyn parillisen tai parittoman parititeetin lisäbitin sanotaan nyt vaikka loppuun näin ihmisen helposti ymmärettävässä muodossa, vaikka se onkin käänteinen järjestys binääreissä.

Ei tähän oikeastaan uutta toiminallisuutta tullut, kuin tuo metodi, jossa on ohjelmoitu oikea logiikka palautusbitin palauttamiseksi.

Pseudo-kielellä ihan toisella kotimaisella kielelläni tällä kertaa avattuna tuo logiikka kaikissa neljässä tapauksessa, koska 2*2 = 4.

Koodia: [Valitse]

+ JOS PARILLINEN, HALUTAAN PARILLINEN = 0
+ JOS PARILLINEN, HALUTAAN PARITON = 1
+ JOS PARITON, HALUTAAN PARILLINEN = 1
+ JOS PARITON, HALUTAAN PARITON = 0
Eli Javalla implementoituna:

Koodia: [Valitse]

/*
* Next method adds wished parity bit for even or odd by input.
*/
public static String addParityBit (String binary, boolean request) {
if (checkModulo(calculateParity(binary)) != request) {
return "1";
}
return "0";
}
Sitten testausta varten ohjelman main-metodi näyttää seuraavalta:

   

Koodia: [Valitse]

//Main method for testing
public static void main(String[] args) {
/*--------------------------
* -odd-false | even-true--
*  ----------------------
* boolean variables,
* oddEven = if binary parity is modulo 2 (odd/even)
* request = addParityBit for requested parity for odd or even.
*/
boolean oddEven = false, request = false ;
if (calculateParity(binary) != -1) {
oddEven = checkModulo(calculateParity(binary));
System.out.println("" +binary +" parity is: " +calculateParity(binary) +" (" +"out of total length of " +binary.length() +" bits," +oddEven +")\nfalse = odd\t true = even\n" +binary+"("+addParityBit(binary, request)+"), requested: " +request+" \ntotal size of " +(1+(binary.length())) +" bit(s).");
}
else {
System.out.println("" +binary + " is not binary value");
}

}
Muutoin koko muu koodi toimivana on ennallaan, ainoastaan nuo lisäykset.

Testituloste

Koodia: [Valitse]

010011 parity is: 3 (out of total length of 6 bits,false)
false = odd true = even
010011(1), requested: true
total size of 7 bit(s).[/code}

[Tomin]

Ehkä olen hakoteillä, logiikka on hankalaa. Tuo nyt kuitenkin paras selitykseni sille, miksi tuo korjattuna toimi tuo ehtorakenteen ehto, ja alunperin ei toiminut, sama logiikkahan siinä on käsittääkseni.

Ööh. Pitäisiköhän aloittaa alusta:

Koodissa luki näin:

Koodia: [Valitse]

if (args.charAt(x) != '0' || args.charAt(x) != '1')Tuossa siis sanotaan, että merkki ei saa olla nolla tai se ei saa olla yksi. Merkkihän ei voi olla yhtä aikaa nolla ja yksi, joten tuo on aina totta.

Oikeastaan olisit varmaankin halunnut sanoa, että merkki ei ole nolla eikä yksi, minkä voisi ilmaista vaikkapa näin:

Koodia: [Valitse]

if (args.charAt(x) != '0' && args.charAt(x) != '1')Huomaa, että muutin ainoastaan "tai" operaattorin (eli konnektiivin) "ja" operaattoriksi. Nyt tuossa lukee, että merkki ei saa olla nolla eikä se saa olla myöskään yksi (jotta ko. ehtoon päädytään).

Tämän voi ekvivalentisti sanoa myös (jo mainittujen De Morganin lakien mukaan) näin:

Koodia: [Valitse]

if (!(args.charAt(x) == '0' || args.charAt(x) == '1'))Se onkin jo vähän haastavampi muuttaa selkeäkieliseksi, mutta käytännössä siis kumpikin ehto muutettiin vastakohdakseen ('==' vs. '!='), "ja" operaattori muuttui "tai" operaattoriksi ja koko ehdosta otettiin negaatio.

Muokkaus: Lisätäänpä tähän, että tuo SuperOscarin tapa tehdä vastaava Pythonissa on kyllä aika näppärä. Käytännössä tehtiin sama joukko-opilla kysymällä kuuluuko merkki joukkoon {'0', '1'}.

[Jere Sumell]

Augustus De Morgan ja George Boole

Mitä nykyisen tietojenkäsittelyn matematiikan aivan perustava kivijalka tottakai on tuo Boolen Algebra, niin ihan luonnollista, että George Boolen elämäntyössä on osana deMorgan -lait oli siellä jo tottakai osana sitä, kun molemmat oli matemaatikkoja, ja logiikkaan perehtyneitä, kun molemmat eli 1800-luvulla, vaikka Morgan eli pidemmän elämän.

Augustus De Morgan

Syntyi: 27. kesäkuuta 1806, Madurai, Intia
Kuoli: 18. maaliskuuta 1871, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta

George Boole

2. marraskuuta 1815
Lincoln, Lincolnshire, Englanti
Kuollut   8. joulukuuta 1864 (49 vuotta)
Ballintemple, Corkin kreivikunta, Irlanti

EDIT 13.07.2022 16:03

Tuollainen vähän kevennys nyt tähän asiaan, kun aika loppuun saakka taputeltu, niin nuo De Morgan ja Boole olivan molemmat miesskulupuolen edustajia ihmislajin joukkoon kuuluen, kun taas Spedellähän oli "Naisen logiikka", en tiedä, oliko miten yleistä tuolloin 1800-luvulla naismatemaatikot, ainakin nykyään on paljon naismatemaatikoitakin, ainakin luonnontieteiden laitoksella naisia on matematiikassa, mutta onhan naiset selvä vähemmistö mitä tulee matematiikan sivujuonteeseen tietojenkäsittelytieteeseen, joka syntynyt vasta paljon myöhemmin, ja tietojenkäsittelytiede oli aluksi laajennus matematiikan opiskelijoille.

En ole totta puhuen kyllä törmännyt juuri kehenkään ainakaan historiallisesti merkittävään naismatemaatikkoon. Jos joku tietää jonkun, tai lukenut jostain, niin voi antaa vinkkiä. Sen tarinan olen lukenut, että tarina kertoo, että ihmisen historian ensimmäinen tietokoneohjelmoija olisi ollut naissukupuolen edustaja Ada Lovelace, jonka mukaan on myöhemmin nimetty ohjelmointikieli Ada.

EDIT 13:7.2022 17:52

Tein pienen sanavaihdoksen, mitä aiemmin oli, että Boolen Algebra ja osana sitä nuo De Morgan lait, niin korjasin muotoon:
"itä nykyisen tietojenkäsittelyn matematiikan aivan perustava kivijalka tottakai on tuo Boolen Algebra, ...", se on helpommin ymmärrettävissä se asiasisältö, mitä AMK-opinnoissakin oli tietojenkäsittelyn matematiikan kurssilla ensimmäinen asia juuri se, ja oli pieni lipsahdus ohimennen pistää aivan perusteita, sillä tosiaan, kuten tässäkin tullut moneen otteeseen usean keskustelijan näppäimistöltä ilmaistuksi, että logiikka voi olla haastavaakin.

[AimoE]

Eikös se ole todettu jo jossain että myöskin Uuno-leffojen henkilöt perustuivat todellisiin henkilöihin Speden lähipiirissä, joten voisi loogisesti päätellä että Uuno Turhapuro edustaa miehen logiikkaa?

[Jere Sumell]

Eikös se ole todettu jo jossain että myöskin Uuno-leffojen henkilöt perustuivat todellisiin henkilöihin Speden lähipiirissä, joten voisi loogisesti päätellä että Uuno Turhapuro edustaa miehen logiikkaa?

En tiedä, voi olla että onkin. Tuo menee jo mediatutkimuksen puolelle, ja se on täysin vieras ala minulle, enkä aio alkaa perehtymäänkään siihen. Pysyn tässä tietojenkäsittelytieteessä ja talous sekä hallinto, tämä tietojenkäsittely on minun alaani. Ohjelmoija pysyköön lestissään. Tää on nyt paras, missä olen ollut ja yhden tutkinnon tästä jo saanut loppuun saakka suoritettuakin.

Youtubessa on ainakin ollut video, joka on yleisötilaisuus Turun Yliopistosta, jossa puhujina on Spede Pasasen lisäksi pari niitä Speden porukoiden näyttelijöitä, eli todella kauan aikaa sitten ollut tapahtumatallenne, koska Vesa-Matti Loiri on enää niistä Speden vakiotekijätiimistä ainut ihminen, joka on hengissä vielä. Varmaan jokin mediatutkimuksen laitoksen järjestämä yleisöluento, koska siinä videossa on Turun Yliopiston Mediatutkimuksen dosentti Veijo Hietanen myös, en tiedä, varmaan hänkin jo eläkkeellä.

Varmaan useampiakin akateemisia papereita ja tutkielmia tehty ihan julkaisuun astikin varmaan kaikkien koulutusasteiden tasolla Speden tuotantoon liittyen, en epäile, etteikö niin voisi olla todella asian laita, niin sen perusteella voi aivan hyvin jossain ollut mainintakin, että Uuno Turhapuro edustaa miehen logiikkaa.

En ole koskaan oikein ollut mikään Turhapuro-filmien ystävä, vaikka useaan kertaan olen ne nähnytkin, mutta on niissä jotain ihan hyviä oivalluksiakin kyllä joissain. Ei ne Turhapuro-filmit Speden tuotannosta omasta mielestäni edusta parhaimmistoa.

Voisi ehkä olla osuva ero naisen ja miehen logiikan suhteen, jos näin on, kuten totesit, että jossain maininta ollut, en muista missä filmissä oli aivan alussa, kun Uunon vaimo kysyy Uunolta, joka vielä nukkuu aamu-unta, "Uuno, pidätkö sinä pikkulinnuista?", niin Vesku vastaa "Jaa, no se riippuu kastikkeesta".

Oma suosikkini noista Speden Uunoissa olevista oivalluksista on Uuno Turhapuron Aviokriisi -filmissä taisi olla siinä, kun Spede aloittaa kurjistumisteorian kannattajana, ja filmin loppupuolella lopulta toteaa, että siinä köyhyysmiehen teoriassa oli vain se huono puoli, että sitten kun on totaalinen pohja saavutettu, niin sitten ei ole enää mitään, mihin pyrkiä, jonka tähden Spede on sitten siirtynyt paljouden maksimointiin, koska siinä ei tule helposti katto vastaan, siinä sitä riittää tavoiteltavaa.

Spedehän opiskeli valtio-oppia, ja mitä muutenkin miehen elokuvat sisälsi tuollaista jonkinlaista tavallisen kansalaisen tason huumoria, niin tuo nyt on Marxin Pääomasta jonkinlainen oivallus kansantajuisesti huumorin keinoin esitetty se asia osittain itselleni tuli mieleen.

Ei nyt puhuta enää Uuno Turhapurosta, eikä Spedestä. Naisen logiikasta jotain merkittäviä naismatemaatikoita, tai Ada Lovelacen lisäksi muita historian suurnaisia tietojenkäsittelyn saralla, Spede-keskustelut on muissa foorumeisa, esimerkiksi DVD-plazaan voi siirtyä Spedestä postaamaan, jos kiinnostaa. Speden elämä ja tuotanto ei nyt ole ollut enää pitkään mietintöjeni alla itselläni.

Mielestäni tämä keskustelusäie on tosiaan aihe aika kaluttu tältä osin, niin pistän tuonne aloituspostaukseen tuon '[RATKAISTU]' -merkkijonon, koska kuitenkaan se ei sulje tätä säiettä, jos joku vielä haluaa kommentoida jotain aiheeseen liittyvää.

[nm]

Jos jotakuta kiinnostaa, miten pariteetti kannattaisi oikeasti laskea tavalliselle 8–32-bittiselle binääriluvulle, tässä jokunen pidemmälle optimoitu esimerkki selityksineen:  https://gist.github.com/OhMeadhbh/3563a62daad9e10d7dae4233e73de14d

[Jere Sumell]

Jos jotakuta kiinnostaa, miten pariteetti kannattaisi oikeasti laskea tavalliselle 8–32-bittiselle binääriluvulle, tässä jokunen pidemmälle optimoitu esimerkki selityksineen:  https://gist.github.com/OhMeadhbh/3563a62daad9e10d7dae4233e73de14d

Onhan se selvää, että pariteettibitistä kauemmin tietoisia olleet, kuin vajaat 2 vuorokautta, että pro-tason esitystä esittääkin. Hienoa, että pistit tuon jakoon, jos siitä oppisi lisää.

Alunperin törmäsin parititeettiin tietotekniikassa, kun luin Taloussanomista uutisen, mitä Euro-valuutan kurssi on heikentynyt samaan, mitä yhdysvaltojen dollari, ja siinä haastattelussa oliko se Danske Bankin ekonomisti mainitsi tuon valuuttaparititeetin, niin katsoin hakukoneella, mitä siitä löytyy, niin sitten päädyin tuohon tietotekniikka-termiin pariteettibittiin, valuuttapariteetti taloustieteilijöiden termistössä hehän eivät näitä ykkösiä ja nollia siellä mietikään, ja se uutinen julkaistiin muistaakseni samana iltana, mitä 00:13 aloitin tämän keskustelun seuraavan vuorokauden puolella.

Vielä ön paljonkin asioita, joista en tiedä mitään. Onneksi on netti, että edes jostain voi ottaa selvää edes johonkin pisteeseen saakka, itse en aina ole.