Viestit

41

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Rasberry Pi - Sääasema, palvelin, pilvi...

« : 15.09.16 - klo:21.25 »

Voisikohan /boot levy mennyt "read-only" tilaan jonkin luku- tai kirjoitusvirheen vuoksi. (Ilmeisesti tuo "errors=remount-ro" tarkoittaa, että virheen sattuessa levy mountataan vain-luku tilaan.) En muista, miten siitä toivutaan. Varmaankin levyn tarkistuksen kautta...

Jos se olisi liitetty kirjoitussuojattuna, niin sille ei voisi tallentaa mitään, joten tässä ei ole kyse siitä.

Niin, minäkin luulisin sen ilmoittavan käyttäjälle, ettei kykene kirjoittamaan kortille. Sellainen ikävä mahdollisuus tulee myös mieleen, että kortti on rikki siten, että sen kontrolleri ilmoittaa käyttikselle kirjoittavansa tiedostot, mutta ei kuitenkaan tee sitä. Kun käyttäjä tarkistaa ennen uutta buuttia, että tiedostoihin on tehty muutokset, käyttis tarjoaa muutettuja tiedostoja levyvälimuistista. En tiedä voisiko tuollaisessa tilanteessa tehdä asialle mitään.

Joka tapauksessa levyn tarkistuksesta/korjauksesta ei kai pitäisi olla mitään haittaa? Eli ehkä se kannattaisi pakottaa kortille...

42

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Rasberry Pi - Sääasema, palvelin, pilvi...

« : 15.09.16 - klo:19.41 »

Voisikohan /boot levy mennyt "read-only" tilaan jonkin luku- tai kirjoitusvirheen vuoksi. (Ilmeisesti tuo "errors=remount-ro" tarkoittaa, että virheen sattuessa levy mountataan vain-luku tilaan.) En muista, miten siitä toivutaan. Varmaankin levyn tarkistuksen kautta...

43

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Rasberry Pi - Sääasema, palvelin, pilvi...

« : 15.09.16 - klo:18.47 »

Pi1 model B

Ihan yksinkertaisesti, onko sd-kortin readonly vipu päällä?

(Siis kyseessä on ihan mekaaninen vipu/kytkin, joka päällä ollessa ei tosiaan voi kirjoittaa mitään kortille).

Käsittääkseni Raspit eivät edes tarkasta tuon kytkimen asentoa, eli sillä ei pitäisi olla mitään vaikutusta puoleen tai toiseen.

44

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Ohjelmointi harrastuksen aloittaminen

« : 06.09.16 - klo:02.25 »

Jatkan vielä hieman: Ohjelmointikielet ovat jonkin sortin käyttöliittymiä ohjelmoijille. Miksi jokin kielen ominaisuus on hyvä tai huono, voi olla objektiivinen kysymys, mutta usemmiten kyse on subjektiivisesta arvostelmasta. Aivan sama kuin se, että jotkut pitävät Ubuntun Unitystä ja toiset eivät voi sietää sitä. Unityä kannattaa kokeilla jonkin aikaa ja muodostaa sitten oma arvostelma. Turha lukea muiden kommentteja ja tehdä johtopäätöksiä niiden perusteella. Ohjelmointikielten arviointi vaatii vielä enemmän kokemusta kuin työpöytäympäristöjen arviointi, ja on vaikeaa erottaa objektiiviset seikat subjektiivisista.

Moni arvostettu ja fiksu ohjelmoija ei suostu koskemaan Pythoniin pitkällä tikullakaan, koska siinä on välilyönneillä (ja/tai sarkaimella) syntaktinen rooli. Minua asia on harvemmin haitannut. Ei ole mahdollista tietää omaa suhtautumista tuohonkaan piirteeseen ilman, että käyttää Pythonia ainakin jonkin aikaa. Sitten joko törmää arsyttäviin ongelmiin sen kanssa, tai sitten ei törmää ongelmiin ja sen sijaan arvostaa sen tuomaa yhdemukaista muotoilua, joka ei voi antaa väärää kuvaa koodin toiminnasta.

Duck typing liittyy kiinteästi Pythonin luonteeseen: Virheilmoitus tulee ajonaikaisesti kun tulkki ei kykene tekemään jotakin, mitä ohjelma näyttää vaativan siltä. Tyypeillä ei ole niin väliä, kunhan tulkki ei ajaudu tilanteeseen, jossa se ei voi jatkaa suoritusta. Tämä mahdollistaa joskus asioiden toteuttamisen vähäisemmällä koodilla kuin mitä on mahdollista vahvemmin tyypitetyillä kielillä. Toisaalta ne mahdolliset ajonaikaiset virheilmoitukset vääristä tyypeistä... Onko se nyt sitten hyvä tai huono ominaisuus? Minä pidän siitä. Python ei olisi Python ilman sitä.

Duck typing on siis sitä, että Python tulkki ei välitä olioiden tyypistä kunhan niistä löytyvät ne metodit ja/tai attribuutit, joita suoritettava ohjelma olettaa niillä olevan. Monessa muussa kielessä jo kääntäjä vaatii, että olio on tiettyä tyyppiä, ja olioiden tyyppi on määriteltävä eksplisiittisesti, esimerkiksi perinnän kautta.

Varmaan oikeat ohjelmoijat korjaavat, jos selitykseni menivät pahasti pieleen...

45

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Ohjelmointi harrastuksen aloittaminen

« : 06.09.16 - klo:01.01 »

No eikö sitä kukaan osaa selittää ilman ympäri pyöreitä vastauksia? Jos vastauksen löytää helposti niin eikö sen voi vaan sanoa suoraan?

Koska duck typingin hyödyt ja haitat kuuluvat ohjelmointikielten suunnittelijoiden osaamisalueeseen. He varmasti osaavat kertoa niistä. Mutta, miksi oletat, että ymmärtäisit mitään vastauksesta ilman käytännön ohjelmointikokemusta? Sanat ja käsitteet tulevat määritellyksi käytännössä ja ohjelmoinnin käsitteiden yhteydessä se käytäntö on ohjelmointi. Ilman kokemusta, keksit vain mielikuviteksessasi käsitteille merkityksiä (mielikuvia) ja uskot ymmärtäväsi asian. Mitä se hyödyttää?

Mikä hoppu sinulla on arvottamaan ohjelmointikielten kehittäjien ratkaisuja ennen kuin opettelet edes yhden kielen kohtuullisesti ja toteutat sillä jonkin projektin?

Ei duck typingin etuja ja haittoja kerrota ohjelmoinnin alkeiskurssilla. Siellä opetetaan yleensä yksi ohjelmointikieli. Sen kurssin jälkeenkään oppilaat eivät ole päteviä arvioimaan duck typingin hyötyjä ja haittoja, koska se vaatii kokemusta useammasta kielestä.

Jos sinulla on jo kokemusta useammasta ohjelmointikielestä, edessä annettu linkki Wikipedian artikkeliin on hyvä selitys. Lue se.

46

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Ohjelmointi harrastuksen aloittaminen

« : 06.09.16 - klo:00.17 »

Mitä anonyymillä funktiolla voi tehdä mitä tavallisella ei voi? Miten teen sen Python 3 kielellä?

Nimihän sen jo kertoo: Sille ei tarvitse antaa nimeä. Käytännössä sen määrittely hoituu pienemmällä määrällä koodia ja siksi sen käyttö voi olla joissakin yhteyksissä kätevää ja lisätä koodin luettavuutta. Tavallisia funktiota ne kuitenkin ovat, joten ei niillä ole mitään ihmevoimia, joita ei ole nimetyillä funktioilla.

En tajua vieläkään mikä on duck typing. Mitä siitä hyötyy?

Ei sitä ole tarpeen ymmärtääkään, koska se joko tulee tai ei tule valitsemasi ohjelomointikielen mukana. Kunhan käytät jonkin aikaa kieltä, jossa se on, ja sitten siirryt kieleen, jossa sitä ei ole, löydät vastauksen helposti.

47

Yleistä keskustelua / Adobe jatkaa Flashin tukemista Linuxille

« : 05.09.16 - klo:19.26 »

Adobe on julkaissut NPAPI pluginin Linuxille (beta). Kyseessä on versio 23. Tähän saakka Adoben Flash tuki NPAPI-pluginille on rajoittunut version 11.2 ylläpitämiseen, ja senkin tuen oli määrä loppua ensi vuonna. Suunnitelmat ovat nyt muuttuneet. Käytännössä kuitenkin lienee parempi käyttää edelleen PPAPI pluginia, jos sitä jo käyttää.

https://blogs.adobe.com/flashplayer/2016/08/beta-news-flash-player-npapi-for-linux.html#sthash.KDPaYiHT.dpbs

48

Laitealue / Vs: Käyttöjärjestelmälevyn koko

« : 28.08.16 - klo:15.46 »

varmaankin jokin tollainen: https://www.verkkokauppa.com/fi/product/15272/dvjbq/DeLOCK-SATA-M-2-adapteri-SATA-22pin-n-67-pin-M-2-NGFF

En kyllä itse ryhtyisi tuollaiseen ratkaisuun. Eikö tavalliselle 2.5" ssd:lle löydy koneessa tilaa? Olisi edullisempikin.

49

Laitealue / Vs: Käyttöjärjestelmälevyn koko

« : 28.08.16 - klo:15.27 »

Esimerkiksi Jimmsillä maksaa halvin ssd 38€ ja se on 32 gigatavua. Halvin 120 gigan ssd on puolestaan 45,90€. Kyllä minä sijoittaisin tuon 7,90€ lisää ja hankkisin suosiolla tuon 120 gigan levyn.

50

Laitealue / Vs: Kuinka tuulettimiin lisää pyörimisnopeutta?

« : 21.08.16 - klo:16.28 »

Tuliko tuo ajettua ensin:

Koodia: [Valitse]

sudo sensors-detect
Jospa olisi apua...

51

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Matea raspberry 3:seen

« : 09.08.16 - klo:18.38 »

EIköhän kyseessä ole vain tuon analogisen äänen ominaisuus raspissa. Syytä kohinan määrän vaihteluun en tiedä, mutta sen huomasin aikoinaan, että äänenlaatu oli selvästi kytköksissä signaalin voimakkuuteen. Eli kannattaa laittaa raspin volumet täysille (tai niin lähelle täyttä kun voi äänen leikkauttumatta) ja sitten säätää volumea sen jälkeen tulevasta vahvistimesta.

Vaihtoehtoista ajuria voi tietenkin kokeilla. Kuten olen jo maininnut se ratkaisee kaikki äänenlaadun ongelmat niin hyvin kuin raspin raudalla voi, mutta siinä on ollut muita bugeja/rajoitteita, minkä takia sitä ei ole otettu oletukseksi. Tuossa ketju aiheesta: https://www.raspberrypi.org/forums/viewtopic.php?f=29&t=136445

52

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Voiko välimuistin tyjentää käynnissä olevista ohjelmista?

« : 04.08.16 - klo:14.59 »

Linuxin levyvälimuisti on käsittääkseni aina vapaasti ohjelmien käytettävissä. Sen "vapauttaminen" ei siis muuttaisi tilannetta lainkaan.

Swapin poistaminen käytöstä käsittääkseni vain heikentäisi tilannetta, koska Linux voi siirtää swappiin ohjelmia, jotka ovat periaatteessa käynnissä ja veisivät muussa tapauksessa RAM:ia. Swappaamisen lisääminen voisi siis periaatteessa parantaa tilannetta, mutta eiköhän käytännössä kannata vain sulkea turhia käynnissäolevia ohjelmia ja/tai lisätä koneeseen muistia.

53

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: (Windows - miksei linuxikin) Nvidia GTX960 ja YouTube videoiden tearing

« : 03.08.16 - klo:20.28 »

Minulla menee tuo video repeilemättä full screenissä, ikkunassa suoritettuna satunnaista pientä repeilyä.

(GTX 960, Vivaldi, Xfce, komposointi pois päältä.)

54

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Matea raspberry 3:seen

« : 22.07.16 - klo:10.07 »

Raspin analoginen ääni on surkea laadultaan. Siitä syystä suosittelinkin käyttämään HDMI-ulostuloa, jos vain on laadukas tapa saada ääni ulos sitä kautta.

Analogiselle äänelle on kehitelty uutta algoritmia, ja se on laadultaan huomattavasti parempi, eli siis aivan tyydyttävä laadultaan. Siinä ei ole vastaavanlaisia häiriöääniä kuin nykyisessä tavassa tuottaa analoginen äänisignaali. Valitettavasti sen kanssa on vielä joitakin bugeja korjaamatta, eikä se ole oletuksena käytössä.

55

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Matea raspberry 3:seen

« : 20.07.16 - klo:11.36 »

Nopeimpia kortteja(min10 luokka,nopeasti kirjoittavia)kannattaa käyttää [...].

Tästä taitaa olla useampia mielipiteitä, mutta itse painottaisin testien "Random Read 4KB" -tuloksia. 10 Class merkintä (joka tulee riittävän nopeasta sekventiaalinen kirjoitusnopeudesta) on sinänsä yhtä tyhjän kanssa kortin valinnassa, mutta varmaan käytännössä nopeimmat kortit ylittävät tuon 10 Class merkinnän. Joidenkin mukaan "Random Write 4KB" olisi Linuxin pyörityksessä tärkeää, mutta itse epäilen, että kirjoituspyyntöjä voi jättää usein välimuistiin odottamaan parempaa hetkeä, toisin kuin lukupyyntöjä.

Oma kokemus: Sandisk Ultra on hidas ja Samsung Pro on nopea. Pro on turhan kallis ja monet ovat suositelleet halvempia EVO ja EVO+ kortteja. Raspin kortinlukunopeutta voi myös "ylikellottaa", ja siten saada hieman lisää nopeutta joillakin korteilla. http://www.jeffgeerling.com/blog/2016/how-overclock-microsd-card-reader-on-raspberry-pi-3

56

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Matea raspberry 3:seen

« : 20.07.16 - klo:10.09 »

Viimeksi kun kokeilin, tuo Epiphany kaatuili niin usein, että pidin sitä käyttökelvottomana. Käsittääkseni sama kokemus on ollut myös muilla. Raspi 2:lla ja 3:lla Chromium toimii mielestäni hyvin, vaikka täytyykin tyytyä 360p Youtube videoihin (tai käyttää RPi-chromium -lisäosaa).

57

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Matea raspberry 3:seen

« : 20.07.16 - klo:09.12 »

millä käyttiksellä YouTube videot pyörii sujuvasti?  eli millä toimii gpu rauta kiihdytys

Ei varmaankaan millään suoraan selaimessa. Videotiedostostot on ladattava koneelle ja katsottava rautakiihdytetyllä OMXPlayerillä. Joillakin selaimilla on mahdollista avata videot OMXPlayerillä suoraan selaimesta (youtube-dl -> OMXPlayerGUI). En ole kokeillut, joten en tiedä, kuinka sujuvaa tuo on ja toimiiko tuo kaikille Youtuben videoille.

https://www.raspberrypi.org/forums/viewtopic.php?f=66&t=40860&sid=d9b358b41a52a13c15d1c66188602b2a

Edit.: En huomannut vastausta kirjoitellessa, että edellä on jo annettu vastauksia, ja omani ovat redundantteja.

58

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Matea raspberry 3:seen

« : 19.07.16 - klo:15.49 »

Englannin kielellä, mutta hieman toisenlaisia kokemuksia Ubuntu Matesta, ja vieläpä hitaammalla raspi 2:sella: Maten esittely sekä viikon verran raspi ainoana tietokoneena - sekä Raspbiania että Matea käytellen.

Odotukset, tietämys ja temperamenttikin ovat kuitenkin tällä käyttäjällä aivan erilaiset. Markus Jansson saattaa hyvinkin olla lähempänä keskiverto-käyttäjää - eikä sellaiselle voi oikein raspia suositella.

59

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Matea raspberry 3:seen

« : 19.07.16 - klo:15.29 »

Raspberry Pi tarvitsee tietenkin GPU:n apua selviytyäkseen vähänkään vaativammista videoista. VLC:stä taitaa olla jokin kokeellinen rautakiihdytetty versio, ei kuitenkaan taida tuo Maten VLC olla sellainen. Rautakiihdytyksellä fullHD-videot pyörivät ihan varmasti - niin on ollut ensimmäisestä raspista lähtien (H.264). Ensimmäisen raspin prosessori ja GPU käsittääkseni kehitettiin alunperin mediatoistimiin.

Jokin mediatoistin-distro olisi sopinut tuolle käyttäjälle paremmin, koska ne käyttävät tietenkin rautakiihdytettyä mediasoitinta.

Raspberry Pi:n käyttö yleiskoneena vaatii vielä raspi 3:senkin kohdalla pitkää pinnaa, koska käyttöjärjestelmät ovat pöytäkoneille suunnattuja, mutta uusimmassakin Raspberryssä on tehoja ehkä vain saman verran kuin kymmenen vuotta vanhassa x86 budjettikoneessa.

En ole kokeillut Matea Raspberryllä, joten en osaa sanoa, onko se sen hitaampi kuin Raspbian. Saattaa olla hitaanpuoleinen sd-kortti tuolla tyypillä, mutta muuten varmaankin ihan tyypillinen kokemus. Tietenkään prosessori ei riitä purkamaan Youtube-videoita ilman rautakiihdytystä. Raspbian ja Chromium näyttävät 360p videot aivan hyvin kunhan ei erehdy laajentamaan niitä koko ruudulle. Sitä suuremmat videot vaativat GPU:n apua.

60

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Matea raspberry 3:seen

« : 17.07.16 - klo:05.13 »

Voihan sitä. Sellainen käytännön seikka tosin on, että kohde-kortti ei voi olla sen pienempi kuin lähde-kortti. Yllätyksenä voi sitten tulla, että toinen esim. 16GB:n kortti onkin joitakin tavuja pienempi kuin toinen 16GB:n kortti.

Luultavasti kirjoitit jollakin ohjelmalla Ubuntu Mate levykuva-tiedoston kortille. Yhtä lailla homma hoituu toiseen suuntaan: voit kirjoittaa esim. pöytäkoneen kovalevylle levykuva-tiedoston nykyisestä raspin käyttöjärjestelmäkortista. Ja sitten voit mahdollisesti kopioida se kortille, joka on yhtä suuri tai suurempi.

(Kannattaa aina olla tarkkana, että valitsee lähteen ja kohteen oikein, ettei menetä lähdettä tai muuta arvokasta dataa.)

Raspbianissa on ilmeisesti ohjelma, jolla voi kopioida käytössäolevan microSD-kortin, mutta en usko, että sitä on Matessa. Kopiointi olisi siis suoritettava Windows-koneessasi. En osaa aiheesta neuvoa tämän tarkemmin.