Tuolla enemmän asiaa tekstimuodossa:
http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2606
Valitse Windows - haluat tai etKirjoittanut kk_toimitus To, 15/04/2010 - 14:55
* 2010
* Digitaalinen elektroniikka
* Kodintekniikka
* Toimituksen jutut
Tietokoneen uusiminen on useimmille meistä yksinkertainen operaatio. Vanha kierrätykseen ja uusi tilalle. Mutta miksi koneita on tarjolla käytännössä vain Microsoftin ohjelmalla?
Sitä selvittää seuraavassa sielunsa hukannut Kunkun kotikone.
Koneemme sai vuoden alussa uudet sisuskalut eikä vanhasta koneesta ei jäänyt jäljelle kuin kuori. Kone kieltäytyi käynnistymästä alkua pidemmälle. Syynä oli se, että koneen tärkein ohjelma, käyttöjärjestelmä, ei enää toiminut. Konetta oli muutettu liikaa, eikä järjestelmä tunnistanut sitä enää Microsoftin sopimuskumppaniksi.
Ohjelmat toimivat käynnistettäessä tietyssä järjestyksessä: ensin alkeellisin osa eli BIOS tuo kuvan ruudulle ja yhdistää hiiren ja näppäimistön koneeseen, jotta konetta voi ylipäätään käyttää. BIOS lataa myös oleellisimman eli käyttöjärjestelmän. Se on yleisimmin Windows XP, Vista tai Seiska.
Käyttöjärjestelmä puolestaan osoittaa esimerkiksi peleille ja tekstinkäsittelyohjelmalle ne vermeet, joilla nämä sovellukset toimivat. Käyttöjärjestelmä on siis laitteen sielu.
Sekavat hinnatLähdemme etsimään kadonnutta sielua Microsoftille, sillä lakon tehnyt käyttöjärjestelmä on Microsoftin Windows XP. Hinnoittelu on vähintään sekavaa: uusi käyttöjärjestelmä maksaa 104:stä eurosta 180 euroon. Hinta riippuu siitä, voiko ohjelman siirtää koneesta toiseen vai ei.
Se, kuka antaa tuen, riippuu myös siitä, minkä ohjelmaversion on hankkinut, kertoo Microsoftin yritysasiakasjohtaja Sampo Lehtiniemi.
-Ohjelmaversioita tuetaan eri tavalla. Esimerkiksi halvemman ohjelman tuesta vastaa laitevalmistaja ja kalliimman ohjelman tuesta me.
Suomalaisessa kodissa on keskimäärin kaksi konetta. Windowsin voi kuitenkin asentaa yhdellä maksulla vain yhteen koneeseen. Näin keskivertokoti pulittaa uudesta järjestelmästä 200-360 euroa. Esimerkiksi Ruotsissa Microsoft on myynyt perhepakettia, jolloin koko perheen koneet on saanut päivitettyä yhdellä maksulla. Miksi perhepakettia ei ole tarjottu Suomessa?
-Miksikö ei Suomessa, siis tuota... Microsoft kokeilee eri markkina-alueilla erilaisia ratkaisuja ja tämä on yksi niistä, joka liittyi Seiskan (uusi käyttöjärjestelmä) lanseeraukseen. Suomeen ei myöskään ole tulossa perhepakkausta, toteaa yritysasiakasjohtaja Sampo Lehtiniemi.
Vaihtoehto vai eiEmme ryhdy Windowsin käyttäjiksi aivan suoraan, sillä kyllähän jokin vaihtoehto täytyy olla. Ja löytyyhän sellainen. Sen nimi on Linux Ubuntu, eikä se maksa mitään. Linux on suomalaisen Linus Thorvaldsin kehittämä avoin järjestelmä. Itse asiassa sellaiset ohjelmat kuin OpenOffice ja nettiselain Firefox ovat Linux-pohjaisia.
Menemme tapaamaan pitkäaikaista Linux harrastajaa, joka omien koneiden lisäksi säätää kavereidensa laitteita.
-Järjestelmä on siis ilmainen. Se on helppo käyttää ja asentaa. Toiminnot ovat ehkä hieman erilaisia, mutta ne oppii helposti, kertoo helsinkiläinen Mikael Ikiviesi samalla kun Linuxin käyttöjärjestelmä latautuu läppäriin.
-Olen säästänyt Linuxilla useita tuhansia euroja, sillä käytän työssä ja harrastuksessa graafisia ohjelmia, jotka olisivat todella kalliita.
Ilmainen ja helppo asentaa. Luulisi, että Linux hallitsisi markkinoita, mutta näin ei ole. 92:ssa sadasta tietokoneesta sielu on jokin Windowsin versio. Linuxin osuus on vain prosentin tietämissä. Mac on viiden prosentin huitteilla, mutta Mac toimii vain Applen koneissa. Kysymys kuuluu, että miksi Linux ei viidessätoista vuodessa ole kyennyt haastamaan Windowsin ylivaltaa? Tietotekniikan opettaja Tuomo Ryynänen Haga-Helia ammattikorkeakoulusta valmistelee Linuxiin liittyvää väitöskirjaa.
-Linuxilla ei ole tietokoneiden vähittäiskaupassa järjestäytynyttä jakelua, vaan järjestelmä täytyy ladata Internetistä. Kysyntä siis perustuu omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen. Tämä taas nostaa kynnystä hankkia Linux: on helpompi olla päivityskierteessä ja vaihtaa kone muutaman vuoden välein kuin nähdä vaivaa käyttöjärjestelmän kanssa.
Ryynänen selittää Microsoftin ylivaltaa myös sillä, että tietokoneiden valmistajat asentavat melkein yksinomaan Microsoftin tuotteita kuluttajille myytäviin koneisiin.
-Yhden hallitsevan käyttöjärjestelmän ongelma on se, että käyttäjä joutuu mukauttamaan omaa toimintaansa tuotepäivitysten ja ohjelman ominaisuuksien mukaan. Vaihtoehtoja kun ei ole.
-Tietokonelaitteiden ja ohjelmien myynti pitäisi eriyttää, muuten tilanne tuskin muuttuu mihinkään.
Kun kyse on aivan peruskäyttäjästä, niin mikä on Linuxin pahin puute käytännössä?
-Linuxilta puuttuvat hittipelit. Pelejä toki on, mutta merkittävät pelitalot ja valmistajat eivät tee pelejä Linuxille, pahoittelee Tuomo Ryynänen.
Siis sittenkin WindowsKunkun kotikoneen yksi tärkeimmistä tehtävistä on toimia juuri koko perheen pelikoneena, eikä halua tai kykyä kovin syvällisiin tietotekniikan opintoihin ole. Näin ollen meidän käyttöömme Linux ei yksinkertaisesti sovellu. Tai sitten pitää hankkia erillinen pelikonsoli, mikä ei sekään houkuta. Joudumme pakon edessä pulittamaan eurot ja ryhtymään Windowsin käyttäjäksi.
Pakon edessä toimivat myös verorahoilla pyörivät koulut ja laitokset. COSS on tietotekniikan alan yritysten yhteenliittymä, joka lobbaa vaihtoehtoisen tekniikan puolesta. COSS haluaisi, että käyttöoikeuksien sijaan esimerkiksi koulut ja virastot maksaisivat ihmisille, jotka tuottavat Linux-pohjaisia palveluja.
COSS:n mukaan pelkistä käyttöoikeuksista maksetaan nyt 180 miljoonaa euroa vuodessa. Tällä rahalla voisi työllistää kotimaassa muutamia tuhansia ohjelmankehittäjiä.
-Haluaisimme, että vapaan koodin ohjelmat yleistyisivät. Tällöin nyt käyttöoikeuksiin menevä raha maksettaisiin ihmisille, jotka tuottavat palveluita asiakkaille. Ja kyllä kokemus on osoittanut, että lopputulos on parempi, kun palvelun tekijä on lähellä palvelun saajaa, vakuuttaa toiminnanjohtaja Ilkka Lehtinen.
Kokeilut ovat COSS:n mukaan osoittaneet, että avoimen lähdekoodin palveluilla on päästy yhteiskunnallisesti merkittäviin säästöihin.
-Sekä suomalaiset että kansainväliset kokemukset kertovat, että säästö on 40-10 prosenttia, jos siirrytään avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttämiseen.
Maksamme siis suoraan ja veroina hirvittävän summan siitä, että kulloinenkin tietokone ylipäätään toimii. Jihuu.
Jari Vaara / TV1 Kuningaskuluttaja
