Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - SuperOscar

Sivuja: [1] 2 3 ... 173
1
Laitealue / Vs: Laitteet BIOS:n käynnistyslaitevalikossa
« : 16.11.19 - klo:18.23 »
En oikein sitten tiedä mikä tuo fdd sitten on.

FDD = floppy disk drive, levykeasema. Tämmöinen USB-liitäntäinen levykeasema on ilmeisesti jatkossa ainoa Linuxissa toimiva levykeaseman muoto, koska ytimestä pudotetaan perinteinen FDD-liitäntätuki ylläpidon puutteessa pois.

2
Laitealue / Vs: Laitteet BIOS:n käynnistyslaitevalikossa
« : 16.11.19 - klo:18.20 »
Kun Phoenix BIOS näyttää Boot-valikossa laitteet "USB CD" ja "USB FDD", niin minkälaiset laitteet tunnistuvat näiksi? Voiko esimerkiksi USB-tikku tunnistua kummaksi tahansa vai riippuuko se tikusta jollain lailla?

Periaatteessa nuo kai viittaavat USB-liitäntäisiin ulkoisiin CD/DVD/Bluray- ja levykeasemiin. Yhtä lukuun ottamatta kaikki minun muistitikkuni ovat aina tunnistuneet USB-kiintolevyiksi (”USB HDD”), ja se yksi poikkeuskin tunnistuu nimenomaan käytettävältä osaltaan USB-kiintolevyksi, mutta lisäksi siinä on USB CD -osa, jonka käyttötarkoitusta en oikein ole honannut.

3
Toinen vaihtoehto on /usr/local/share/fonts (tai sen alikansio). Se täytyy luultavasti ensin luoda, mutta hyvänä puolena on, että fontit tulevat saman tien kaikkien käyttäjätunnusten käyttöön.

4
ThinkPad T420 on kannettavista likipitäen paras kokeilla ihan mitä sielu sietää.

Tosin heti perään on sanottava, että omassa seitsemän vuotta vanhassa T420:ssäni langaton verkko tökki uusinta openSUSE Leap 15.1:tä käyttäessäni, ja oli vaihdettava Debian 10:een. Aikaisemmin ei ole ollut mitään merkittävää ongelmaa minkään järjestelmän kanssa.

5
Onkohan niitä missä enää saatavilla/luettavissa, tuskin ne loppui vaikka DNA lopetti niiden jakamisen?

Google Groupsissa ovat ainakin vanhat.

Roskapostaamiseenhan ne viime kädessä loppuivat: kukaan ei enää jaksanut tai pystynyt saamaan ryhmistä edes lukukelpoisia.

6
Kielen- ja tekstinhuoltoa ohjeistus vielä kaipaisi ihan pilkutuksesta alkaen, mutta se varmaan kannattaa tehdä lopuksi eli sitten kun on päästy yksimielisyyteen pykälien sisällöstä.

7
Yleistä keskustelua / Vs: Yhteytesi ei ole salattu!!
« : 05.10.19 - klo:13.29 »
Yrityksemme nettisivuille ei pääse Chromen kautta, koska se väittää että yhteytesi ei ole salattu.
[…]
Sain myös Firefoxissa samantyylisen asian eteen kirjautuessani ulos nettisivujen hallinnasta. Painoin vain kohtaa jatka ja ota riski.

Myös Chromella pääsee tuossa tilanteessa eteenpäin, se on vain sen verran hankalampaa, että moni luovuttaa. En nyt pääse kokeilemaan millään, mutta sivulle tulee näkyviin linkki, josta pääsee jatkamaan ”seurauksista välittämättä”.

Varsinainen ratkaisu on tosiaan uudistaa varmenne.

8
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Levyn siivousta [Ratkaistu]
« : 22.09.19 - klo:11.17 »
Rohkenen varoittaa kuitenkin tämän komennon käytöstä. Vaikuttaa siltä, että muutakin kuin temppiä saattaa olla menossa bittiavaruuteen, jos..

Sikäli kuin komennoksi antaa pelkän rm:n eikä rm -r:ää, ei ainakaan pääse tuhoamaan tmp-nimisiä alikansioita, joita minulla tuntuu olevan ilmeisesti Akonadin (?) tekemisinä joitakin.

zsh:ssa tämänkin voi helposti varmistaa rajaamalla jokerihaun tavallisiin tiedostoihin: (.) vain perään:

Koodia: [Valitse]
zargs -- **/(core|tmp)(.) -- rm
Jollei paljastuvia tiedostoja ole kauhean paljoa, riittää tietysti:

Koodia: [Valitse]
rm **/(core|tmp)(.)
zargs vain varmistaa pitkäksi venyvän komentorivin käsittelyn.

9
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Levyn siivousta [Ratkaistu]
« : 21.09.19 - klo:14.30 »
Ja zsh-käyttäjähän kirjoittaisi tyylikkäästi vain:

Koodia: [Valitse]
zargs -- **/(core|tmp) -- rm

10
Hyvä että tähän sentään löytyi järjellinen ratkaisu. Tyhjän pystytilan lisääminen rivinvaihdolla on tasan yhtä järjetöntä HTML:ssä kuin se on tekstinkäsittelyohjelmissakin.

Nimimerkillä ”Kiroan kaikki ne ohjeet, jossa kappaleiden väliin käsketään tekemään tyhjä rivi kahdella Enterin painalluksella”. Tekstinkäsittelyssä ei koskaan pitäisi painaa Enteriä kahta kertaa peräkkäin.

11
Yleistä keskustelua / Vs: Toimisto ohjelmistot
« : 06.09.19 - klo:23.17 »
Oli se jo listalla. Käytätkö ilmais vai maksullista versiota?

No niinpäs olikin! En huomannut, kun oli Free Office sen yllä.

Olen ihan maksanut versiosta, koska halusin tukea hyvää yritystä. Ja olisin tosiaan valmis auttamaan enemmänkin, jos vain antaisivat :p

12
Yleistä keskustelua / Vs: Toimisto ohjelmistot
« : 06.09.19 - klo:20.12 »
Lisäisin luetteloon saksalaisen Softmaker Officen, joka on Microsoft Office -tueltaan hyvä ja ulkonäöllisestikin tutumpi Microsoft-käyttäjille:

https://www.softmaker.com/en/

Valitettavasti ohjelman suomennos on pahasti puolitekoinen eikä jatkuva avautumiseni aiheesta ole tuottanut tulosta. Ensin vastattiin, että käytän beetaversiota, lopullisessa versiossa kielituki on kunnossa. Sitten vastattiin, että uudempi versio on aivan kohta tulossa. Viimeisin vastaus taisi olla, että tukea kehitetään. Olen yrittänyt tarjoutua joukkoistushengessä itse hoitamaan homman kotiin, mutta ei ole kelvannut, kun heillä on kuulemma omat kääntäjät ::)

Sikäli harmi, että ohjelma on hyvä, vaikka suljettua koodia.

13
Uskoakseni muutkin tuetut Linux-jakelut pyrkivät siihen että TB ja FF ovat aina uusimmassa versiossa.

Ei pidä paikkaansa: esimerkiksi Debian valitsee aina jonkin Firefoxin version, jota se itse pitkäaikaistukee. Sen takia ohjelman nimikin on valikossa ”Firefox ESR” (ESR = Extended Support Release ’pidennetyn tuen julkaisu’) eikä pelkkä Firefox.

14
Voinko käynnistää firefox:n toisesta jakelusta sen asetuksin, tai
kuinka erilaiset asetukset voi kopioida jakelusta toiseen ???

Asetukset eivät eroa jakeluittain, mutta ne voivat erota sen mukaan, mikä eri jakeluissa on Firefoxin versio.

En kuitenkaan ole koskaan törmännyt ongelmiin, vaikka jakelu on alta vaihtunut.

15
Internetistä voi hyvin hakea tietoa ja jos ihmisella on tiedonhankintataidot kunnossa ja hän osaa myös niitä, tietoa myös löytyy, kunhan vain osaa etsiä oikeasta paikasta ja/tai käyttää hakukoneita tehokkaasti.

Toki. Tosin vaikeinta on etsiä tietoa siitä, mistä ei tiedä yhtään mitään ::)

16
Siksi mielestäni sillä mikä on firman nykytilanne ei pitäisi olla merkitystä historiasta kertoessa.

En tarkoittanut firman nykytilannetta vaan nykyistä tilannetta laajemmassa mielessä. Jos haastattelija ei ole koskaan edes kuullut 1960–70-luvun minikoneista, käyttiksistä tai ohjelmista, hän ei osaa niistä myöskään kysyä eikä haastateltava ehkä siksi mitään kerrokaan. Varmasti hän kuitenkin tietää Applen ja Microsoftin ja osaa kysyä niistä.

17
Vähän hassulta se tosin IMHO tuntuu, että yrityksen nykyinen koko tai se, että yritystä ei enää ole vaikuttaisivat siihen miten historiaa kerrotaan.
Yritys kuitenkin teki mitä teki sillloin joskus riippumatta siitä mikä on nykytilanne.

Mutta totta kai se vaikuttaa. Historia ei koskaan ole sama kuin miten tapahtumat menivät: pikemmin se on yritys selittää, miksi asiat ovat nyt niin kuin ovat.

18
Mikähän idea oli tuoda kuvaan kaksi Visicalcin kehittäjää ja antaa toisen vain aukoa suutaan yrittäen saada puheenvuoroa?

Minusta se oli jotenkin hauska kohtaus! Veikkaisin, että lähdemateriaalissa kumpikin saa kyllä sanansa sanottua mutta lopulliseen koosteeseen valittiin kiinnostavimmat osat.

Kieltämättä Applen merkitys dokkarissa vähän ylikorostui, mutta se on varmaan ymmärrettävää nykynäkökulmasta, kun Apple on maailman suurin yritys ja DEC kuollut ja kuopattu. Haikailemani PDP:tkin olivat minejä eivätkä mikroja, joten tavallisen taatiaisen on vaikeampi nähdä niiden merkitystä.

Silti olisi hauska kuulla itärajan takaisia käyttökokemuksia esim. Elektronika BK -kotitietokoneesta! On jotenkin hauska kuvitella vaihtoehtohistoriaa, jossa IBM olisi myöhästynyt PC-julkaisustaan ja DEC olisi saanut PDP/VAX-arkkitehtuuriin perustuvat koneet mikrojen markkinajohtajaksi. En siis tarkoita Rainbow 100:aa, koska siinä oli Zilog Z80A ja Intel 8088, vaan että neuvostoliittolaisten tapaan olisi todella jatkettu minikonearkkitehtuuria mikropuolelle.

19
VAXista tuli suosittu VMS:n takia. […] Se oli ehkä aika lyhyt anajakso, muttta kyllä myöskin DEC muutti maailmaa.

Mutta jo ennen VAXia oli PDP, jolla 1960–70-luvuilla leikkivät kaikki merkittävät nörtit! Unixkin tehtiin aivan ensiksi PDP:lle (PDP-6 tai -7, en muista enkä viitsi nyt tarkistaa). Neuvostoliitossa tehtiin jopa kotitietokoneita PDP-klooneista!

20
Pari juttua jäi dokkarista kuitenkin vaivaamaan:

  • Toisin kuin väitettiin, IBM ei ollut 1970–80-lukujen taitteessa yksiselitteisesti vakuuttunut henkilökohtaisista tietokoneista. Yksi syy hyllyosien käyttämiseen ja avoimeen arkkitehtuuriin oli juuri se, että johtoportaassa oli paljon niitä, joille PC oli pelkkä lelu. Markkinoiden kannalta tämä osoittautui hyväksi asiaksi, koska muuten IBM olisi toiminut kuten Apple ja patentoinut joka ikisen osan ja liitännän PC:ssä.
  • Digital Equipmentin ja erityisesti PDP-sarjan ratkaisevaa roolia ei mainittu millään lailla, vaikka oikeastaan yhä vieläkin MS-DOSin ja WIndowsin voi sanoa edustavan jatkoa DECin alkuperäisille käyttiksille pikemmin kuin Unixille.

Sivuja: [1] 2 3 ... 173