Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - SuperOscar

Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 200
41
Tietyt ohjelmat pitäisi kuitenkin pystyä paikantamaan tiettyihin aktiviteetteihin.

Kyllä tuo sikäli on mahdollista, että ikkunanhallinnan lisäasetuksissa on mahdollista panna sovellus paitsi muistamaan aktiviteettinsa myös pakottaa se tiettyyn aktiviteettiin. Luultavasti se ei tosin toimi, jos sovellus on sellainen, joka ei käytä Plasman ikkunakehyksiä.

42
Pystyykö jostain asetuksista säätämään kuinka paljon äänenvoimakkuus muuttuu (+/-) yhdellä multimedianäppäimen painalluksella?

Pystyy, mutta se on tosiaan työpöytäjärjestelmittäistä. Plasmasta osaisin neuvoa, mutta Mate on vieras.

43
Ruksin kyllä "Käytä ylläpitäjänä" silti groups antaa vain minun oman ryhmän raimo.

Sitten asennuksessa on jotakin muutakin eroa, koska – toisin kuin Debian ja *buntu – openSUSE ei oletuksena luo käyttäjäkohtaisia ryhmiä ollenkaan vaan sijoittaa kaikki käyttäjät ryhmään ”users”.

44
Kerrotko miten tämä lisäys tapahtuu, jotenkin on aivot solmussa enkä saa Miss Guugl:lta selkeää ohjetta?

Joko asennusvaiheessa rastittamalla ruutu ”Käytä ylläpitäjänä” tai myöhemmin jollakin käyttäjähallintatyökalulla. YaSTissa varmaan helpointa, mutta onnistuu myös komentoriviltä:

Koodia: [Valitse]
usermod -aG wheel TUNNUS
(joka pitää siis ajaa riittävin oikeuksin).

Muoks: Lisäyksenä että YaSTissa → Tietoturva ja käyttäjät → Käyttäjien ja ryhmien hallinta → Käyttäjät → Muokkaa → Tiedot → Valitse Lisäryhmät-ruudusta kaikki haluamasi.

45
Jokin ero järjestelmissä kyllä on, jos maksimin OpenSUSE:ssa käyttäjä kuuluu users ja wheel -ryhmiin ja sinulla vain käyttäjän omaan ryhmään.

Tuo voisi hyvin olla se, mistä mainitsin. En nyt löydä mistään valmista ruutukaappauskuvaa enkä ala yötä myöten asentelemaan virtuaalikonetta, mutta kyse voi tosiaan olla siitä yhdestä rastitettavasta ruudusta: sudotessa käytetään joko wheel-ryhmää ja omaa salasanaa tai root-tunnusta.

Minä nimittäin käytän yleensä erillistä root-tunnusta, ja muistaakseni joudun aina itse lisäämään itseni myöhemmin wheel-ryhmään.

46
Suomeksi siis ”Lisää paneelin (sovelma)”. (Käännöstä taitaisi olla tarpeen rukata: sovelmaksi ilmaisisi ajatuksen paremmin. Luultavasti kääntäjällä ei ole ollut hajuakaan, mitä jonon kuvaama toiminto tekee 8))
Muoks: Korjasin käännöksen saman tien. Sillä kestää kuitenkin aikansa valua jakelujen käyttöön.
Paneelin -> Paneeliin / Paneliin?

Jep, tuo oli minun kirjoitusvirheeni vain täällä palstalla, ei KDE:n käännöksissä.

47
Eikös se CUPS kysy Tumbleweedissä nimenomaan root -salasanaa,

En tarkalleen tiedä CUPSista, mutta muistaakseni openSUSEssa yleisesti voi asennusvaiheessa valita, kysyykö sudo rootin vai asennuksessa luodun käyttäjätunnuksen salasanaa. Asetus jää helposti huomaamatta, koska se on vain pari rastitettavaa ruutua tavallisen käyttäjätunnuksen luontia koskevan ikkunan alalaidassa.

48
En ole vielä ymmärtänyt aktiviteettien filosofiaa. En ole myöskään käyttänyt sellaisia. Minulle on riittänyt useampi virtuaalienen työpöyvä.

Samoin, mutta sinänsä ymmärrän aktiviteetit.

Muistaakseni vielä KDE 4 -aikana virtuaalityöpöydät saattoivat olla keskenään erilaiset (eri taustakuva, eri kuvakkeet työpöydällä), mutta tämä ominaisuus poistettiin nimenomaan koska aktiviteettien oli tarkoitus hoitaa tuollaiset asiat. Siinä missä virtuaalityöpöydän vaihtaminen on lähes välitöntä, aktiviteetin vaihtaminen tuntui kuitenkin aina kestävän tolkuttoman pitkään, mikä teki käytöstä tuskallista.

Yritin silti aikani rakentaa järkeviä aktiviteetteja, mutta sitten niitäkin vähennettiin rajusti. Aluksi niitä oli ollut vaikka minkälaisia (monia eri asetteluja, mediasoitinmainen aktiviteetti jne.), mutta valtaosa toimi korkeintaan sinnepäin ja vaikutti pikemmin alustavalta alfalta kuin miltään käyttöön tarkoitetulta versiolta. Mistään ei myöskään löytynyt käyttöohjeita, joten yleensä piti vain epätoivoisesti kokeilla ja yrittää keksiä, mitä ihmettä ohjelmoijalla oli ollut mielessään.

Nykyisin taitaa kuitenkin olla niin, että aktiviteetteja ei enää ole eri tyyppejä: ainakin järjestelmäasetuksissa voi vain luoda uuden aktiviteetin ja antaa sille nimen, ei valita millaisen aktiviteetin haluaisi. Ainoa mitä aktiviteetilla siis enää saavuttaa on se, mikä toimi luotettavasti ja hyvin virtuaalityöpöydillä vielä silloin, kun niiden asetukset saattoivat olla erilaiset.

Klikkaa haluamaasi ohjelmaa tms kohdetta hiiren oikealla ja valitse "Add to Panel (Widget)"

Suomeksi siis ”Lisää paneelin (sovelma)”. (Käännöstä taitaisi olla tarpeen rukata: sovelmaksi ilmaisisi ajatuksen paremmin. Luultavasti kääntäjällä ei ole ollut hajuakaan, mitä jonon kuvaama toiminto tekee 8))

Muoks: Korjasin käännöksen saman tien. Sillä kestää kuitenkin aikansa valua jakelujen käyttöön.

49
Varmaan helpointa korjata niin, että lisäät tuon ritirimpsun KeePassXC:n käynnistimeen.

Käyttäjäkohtaisesti se onnistuu ihan muokkaamalla omaa käynnistysvalikkoa, mutta muutoksen voi kirjoittaa itse suoraan ohjelman .desktop-tiedostoonkin, jolloin se koskee kaikkia. Nuo tiedostot löytyvät /usr/share/applications-kansiosta, ja tiedostosta etsitään Exec=-rivi, jossa lukee jotain tyyliin:

Koodia: [Valitse]
Exec=keepassxc %f
Ja tuohon lisätään ympäristömuuttujan asetus:

Koodia: [Valitse]
Exec=QT_QPA_PLATFORM=xcb keepassxc %f
Tuon pitäisi riittää.

50
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Grub:in fonttikoko
« : 02.10.23 - klo:19.43 »
Mitä asetusta kokeilit? Periaatteessa mitä isompi tarkkuus, sitä pienempi fontti, koska se määritellään pisteinä, jotka pienenevät. Ja päinvastoin: mitä pienempi tarkkuus, sitä isompi fontti.

51
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Grub:in fonttikoko
« : 02.10.23 - klo:15.19 »
Tuskin fonttikokoon sinänsä, mutta näytön tarkkuuteen kyllä, joka vaikuttaa sitten fonttikokoon epäsuorasti.

Periaatteessa kai riittää, kun etsit /etc/default/grub-tiedostosta rivin:

Koodia: [Valitse]
GRUB_GFXMODE=1280x1024
(joka voi olla kommentoitu ulos ja tarkkuus on varmasti jotakin muuta), korjaat halutun tarkkuuden (olettaen että Grub sitä tukee) ja ajat komennon:

Koodia: [Valitse]
sudo update-grub

52
Ei siitä taida selvitä ilman AWKia tai vastaavaa. Tässä AWK-ratkaisu:

Koodia: [Valitse]
ls -alFh "$@" | gawk -f koe.awk
Missä koe.awk (suomenkieliselle ls-komentotulosteelle tuunattuna, vaihda ”yhteensä” sanaksi ”total” jos käytät lontoota):

Koodia: [Valitse]
/^yhteensä/ {
    total = $0
}

!/^yhteensä/ {
    print
}

END {
    print total
}

53
En ole myöskään vielä löytänyt vastausta pariin kysymykseen:

  • Onko kolmannen osapuolen ohjelmia mahdollista asentaa lainkaan?
  • Voiko esim. /usr/local-kansion pitää kirjoitussuojaamattomana niin, että jonkin ohjelman voisi asentaa itse lähteistä?

Vastaus ykköseen vaikuttaisi olevan kielteinen. Minulla on kuitenkin bugisen LibreOfficen tilalle ostamani paljon käyttökelpoisempi Softmaker Office, josta olisi ikävä luopua.

Kakkonen taas ei vaikuta yhtä selvältä, ainakaan jos ohjelma kaikkineen pysyy local-puolella.

54
Mutta takaisin aihetta kohti. En ole koskaan kokeillut paljon parjattua Windows S:ää, mutta olisi ihan kiva kokeilla sitä, koska se käsittääkseni estää oletuksena pääsyn melkeinpä muualle kuin käyttäjän omaan kansioon. Mielestäni tuo on vain toteutettu huonosti, että käyttäjä ei asentaa sovelluskaupan ulkopuolisia softia yms. Minusta ihan väärä lähestymistapa, vaan minusta MS:n pitäisi keskittyä jatkossa enemmän jonkinlaisiin käyttätasoihin, jotka muokkaisi käyttöliittymän ja ominaisuudet halutuksi. Olisi aika ihanteellinen jos olisi mahdollisuus käyttäjän asetuksista laittaa täppä tyylisiä valintoja päälle, jotka muokkaisi toiminnallisuuksia tosiaan käyttöliittymän ja sovelluksien suhteen.

Oletko kokeillut noita muotiin tulleita immutable-tyyppisiä jakeluja? Siis joissa käyttöjärjestelmä kaikkineen on kirjoitussuojattu ja päivitys tehdään muuttamalla juurikansion tila ikään kuin atomisesti?

Näen niissä hyvän idean, mutta en oikein silti pysty niitä itse käyttämään. Ehkä keskeinen syy minulla on se, että pätsään jatkuvasti itse käännöksiä, ja kun nekin ovat siellä kirjoitussuojatulla osiolla…!

55
Niin no. Hierarkia on käytännössä kyllä identtinen Linux jakeluiden kanssa ollut jo ainakin Windows 7:sta lähtien vai aiemminkin.

Mutta se on piilotettu tosi tehokkaasti.

Kun tallentaa tiedoston esim. Wordistä, se ehdottaa joitakin viimeaikaisia talletuspaikkoja. Mistään ei näe, missä ne sijaitsevat, eikä niitä pääse kulkemaan ylös- ja alaspäin kansiopuussa.

Luulen, että tämä on keskeinen syy siihen, miksi Windows-käyttäjät tallentavat niin paljon tiedostoja työpöydälle: se on ainoa paikka, jonne varmuudella pääsee navigoimaan ja joka löytyy.

56
Windowsissahan ei nykyään ole harmainta hajua, minne tiedostot menevät. Sekä ohjelmien tiedostonavaus- ja -tallennusikkunat että resurssienhallinta ovat sellainen viidakko outoja linkkikuvakkeita, ettei käyttäjällä ole oikein pienintäkään saumaa saada tietää, mikä on tiedoston fyysinen sijainti. Luultavasti siksi Windowsissa on kelvollinen tiedostohaku: muuten ei kukaan löytäisi mitään.

Ainakin näin olen todennut nyt kun taas joudun työssäni Wintendoa käyttämään.

57
Ongelma voi johtua ainakin näistä seikoista:

(a) Videotiedostojen sijainnit suhteessa projektitiedostoon eivät täsmää eri järjestelmien välillä. Etenkin absoluuttiset polut poikkeavat toisistaan Windowsissa ja Linuxissa.

(b) Kdenliven eri versioiden projektitiedostoissa voi olla eroja, jolloin uudempi Kdenlive osaa avata vanhemmalla versiolla tehdyn projektin, mutta vanhempi ei suostu avaamaan uudemman version projektia.

Kdenlivea nimenomaisesti tuntematta lisäisin vielä kolmannen mahdollisuuden:

(c) Linux- ja Windows-ohjelmien käyttämät merkistökoodaukset eroavat (eikä Kdenlive kirjaa tietoa tiedostoon).

Minulla on yksi ohjelma, jossa on tuo ongelma: kummassakin järjestelmässä käytössä on natiivi koodaus eli Windowsissa UTF-16 ja Linuxissa UTF-8.

Mutta sinänsä Windows ei varmasti tee tiedostolle mitään!

58
Koska operaattorin tarjoamat reitittimet tahtovat aina olla tuskallisen karsittuja ominaisuuksiltaan, ajan itse kotiverkossa Raspberry Pi’ssa dnsmasq-nimipalvelinta. Ongelmaksi tahtoo silti jäädä IP-osoitteiden pysyminen, koska reititin arpoo aina välillä ne uudestaan, vaikka kuinka yrittäisi fiksata ne paikoilleen.

59
Google-haulla etsin mahdollisia selityskiä kääntäen noita sanoja englanniksi.

Kannattaa opetella kikkakolmonen. Saat ohjelman käyntiin englanninkielisenä komentamalla päätteessä esimerkiksi:

Koodia: [Valitse]
LANG=C kinfocenter
(missä ”kinfocenter” siis halutun ohjelman ohjelmatiedoston nimi, joka voi joskus vaatia vähän selvittelemistä).

60
Suomessa ei yleisemminkään ole ”virallisia” sanoja, mutta puolivirallisina voi pitää Kotimaisten kielten keskuksen alaisen kielitoimiston suosittelemaa yleistä sanastoa, joka löytyy Kielitoimiston sanakirjasta, ja erikoisalatermistön osalta Sanastokeskuksen TEPA-termipankkia. Tiettyä klappia syntyy siitä, että kielitoimisto on ollut haluton vahvistamaan esim. tekniikan sanastosuosituksia, vaan jättää ne mieluummin TSK:lle, jolla taas ei ole samaa painoarvoa eikä aina nähdäkseni edes yhtä huolellista päätöksentekoprosessia.

Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 200