Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Aiheet - SuperOscar

Sivuja: [1] 2 3 ... 5
1
Yleistä keskustelua / Miten tulostimia särjetään
« : 19.08.19 - klo:17.10 »
Lupasin toisessa säikeessä kertoa oman karvaan esimerkkini tulostimista.

Minulla on periaatteessa kaikki tulostustarpeeni täyttävä mv-laser, Samsung ML-2851NDR. On 1200 dpi:n tarkkuus, lankaverkko ja kaksipuoleinen tulostus. Toiminut hyvin vuosia.

Sitten alkoi tulla sivulle suttua. Muistin yhdeltä laitteet paremmin tajuavalta tutultani kuulleeni, että kyseisenlainen vika johtuu kasetista. Varmistin kysymällä häneltä, ja hän sanoi homman hoituvan kunhan vien kasetin täytettäväksi.

No vein, liikkeeseen jota on ehkä turha tässä nimetä. Ensimmäiseksi myyjä ihmetteli kasetin kokoa: ei ollut kuulemma ikinä nähnyt niin isoa. Ihan normaali laserin kasetti siis. Olisi pitänyt arvata, että liike täyttää lähinnä mustesuihkarien kasetteja. Eivät luvanneet täyttää kasettia, koska heillä ei ollut siihen sopivaa sirua, mutta pystyivät myymään uuden merkittömän sopivan kasetin (n. 1/3 Samsungin kasetin hinnasta).

Ostin ja vein kotiin. Ei toimi, tulostin vilkuttaa vain punaista merkiksi että kasettia ei tunnisteta.

Vein kasetin takaisin liikkeeseen ja se vaihdettiin toiseen. Uudempi toimi sen verran, että tulostin havaitsi kasetin ja alkoi tulostaa, mutta aina ensimmäisen sivun loppupuolella tuli ”paperitukos” ja arkki täytyi kaivaa ulos koneesta. Yksikään sivu ei tulostunut loppuun.

Purettiin kaupat ja ostin alkuperäiskasetin. Muuten hyvä, mutta nyt tulostin on pysyvän oloisesti rikki: joka ikisen tulostuksen ensimmäiselle sivulle tulee tuhrua ja tuskastuttavan usein paperi jää sisään. Kun laitteesta ottaa virrat pois ja panee takaisin päälle, koko alkuperäinen tulostustyö tulee ulos – muuten ongelmitta mutta eka sivu yleensä tuhruisena.

Ilmeisesti merkittömien kasettien sirut jotenkin sekoittivat laitteen. Luulen että sen pystyisi yhä korjaamaan, mutta a) tuntemani osaajat  eivät enää halua tällaisia tehdä ja b) asialliseen liikkeeseen viemällä korjaus saattaisi onnistua mutta maksaisi helposti saman tien enemmän kuin uusi samanlainen tulostin.

Veeuttaa kyllä kohtalaisesti. Tulostimet taitaa olla markkinasyistä suunniteltu hajoamaan määräajassa.

2
Kas kun kukaan ei vielä ole käynyt ihmettelemään tätä keskustelua:

https://lists.opensuse.org/opensuse-project/2019-06/msg00001.html

Sikäli kuin tuota ymmärrän, nykyisessä brändäyksessä jakelujen nimet ovat Leap ja Tumbleweed, tulevaisuudessa myös MicroOS ja Kubic, kun taas openSUSE on yhteisön nimi. Nyt halutaan päästä irti ”SUSE”-osasta, jotta saataisiin etäisyyttä kaupallista Linuxia tekevään SUSE-yhtiöön. Taustalla ei ole mitään riitaa, vaan halutaan vain varmistaa, ettei yhtiö tulevaisuudessakaan voi haitallisesti vaikuttaa yhteisöjakeluihin. Toisin sanoen yhtiön kanssa voitaisiin kyllä päästä sopuun SUSE-nimen käytöstä, mutta koska maailmassa on miljoona eri lainsäädäntöä, on turvallisempaa saman tien luopua koko nimestä kuin ottaa riski jostakin oikeusjutusta vastaisuudessa (?).

Keskustelu niin tulevasta nimestä kuin tulevasta graafisesta ilmeestä on kuumeisesti käynnissä.

Muoks: Redditissä: https://www.reddit.com/r/linux/comments/bwf3p2/opensuse_community_is_having_a_discussion_on/

3
Vaikka enimmäkseen KDE Plasmaa käytänkin, joitakin ohjelmia väkisinkin on, jotka käyttävät Gtk:ta tai ainakin Gnomen tiedostonvalintaikkunoita. Se tuntuu tuhlailevan nykymuodossaan tilaa varsin holtittomasti, etenkin pystysuunnassa.

Saako tuota oheisessa kuvassa punaisella ympyröityä, täysin turhaa laitekuvakerivistöä mitenkään pois tai edes piilotettua (kuten Dolphinissa)? On mielestäni aika kaukaa haettu ajatus, että haluaisin käsitellä tiedostojärjestelmää looginen osio osiolta ja vielä päättää ajonaikaisesti irrottaa esim. /home-osion!!!


4
Kun toisessa säikeessä tulivat puheeksi kokemukset eri näppäimistöistä, tulin napanneeksi kuvat vaatehuonevarastossa makoilevista vanhoista näppäimistöistä ja kirjoitelleeksi niistä käyttökokemuskuvaukset:

https://legisign.org/koti/nappaimistoja.html

Tuossa taitavat nyt olla kaikki minulla tällä hetkellä olevat näppäimistöt pääkäytössä olevaa lukuun ottamatta (en viitsinyt kuvausta varten irrotella). Aikaisempia on heitetty meneen ja lahjoiteltu vuosien varrella.

(Kuvista huomaa, etten ole mikään valokuvaaja. Valkoisen alustan löysin mutta tasaista valoa en onnistunut saamaan missäänpäin kämppääni.)

5
Kyselenpä taas paremmin näitä multimedia-asioita ymmärtäviltä…

Huomasin äskettäin, että Kodi sinänsä a) osaa toistaa Ylen TV-tallenteet tekstityksineen mutta b) ei enää löydä tekstityksiä, jos tallenne on leikattu ProjectX:llä (missä yhteydessä tekstitykset ensin irrotetaan spuunmuxilla ja sitten lisätään lopulliseen videoon uudestaan spumuxilla).

Kiusallisesti huomasin asian vasta leikeltyäni turhia alkuja ja loppuja lukemattomista tallenteista, enkä tietenkään ole säästänyt alkuperäisiä tiedostoja. RasPin LibreELEC-jakelu toimii sinänsä hienona mediatoistimena mutta tekstityksettömyys on varsin ongelmallista :P

(Olen tosin löytänyt jo kiertotien: irrotetaan spuunmuxilla tekstitykset videosta PNG-kuviksi, muunnetaan ImageMagickin convert-ohjelmalla PNG-kuvien värit mahdollisimman hyväkontrastisiksi for-silmukassa, OCR:ätään kuvat tekstitiedostoiksi Tesseractilla toisessa for-silmukassa, yhdistetään pienellä Python-skriptillä erilliset tekstitiedostot isoksi .srt-tiedostoksi ja korjataan lopuksi siitä virheet. Toimii mutta turhan paljon työtä, kun tekstitys kumminkin on jo videotiedostossa.)

Eli kysymys: Osaako joku sanoa, voiko tekstitykset spumuxata videoon niin, että Kodi ne huomaa?  Kokeilin jo -s-valitsimen eri arvoja, mutta se hyväksyy vain numeeriset arvot, kun taas alkuperäisessä leikkaamattomassa videossa tekstitykset ovat selvästi kielten nimillä. Vai voisiko spumuxatun videon vielä jatkokäsitellä jollain toisella ohjelmalla niin, että tekstitysvirtojen tunnuksista tulisi Kodinkin ymmärtämiä?

6
En tiedä, voiko kukaan varsinaisesti jelpata tässä, mutta jos jollakulla suinkin olisi edes antaa vinkkiä, mistä on kyse… Selitys on valitettavan monipolvinen, koska ongelma on kryptinen.

Kotisivustollani on DokuWiki yksinkertaisena omana tietämyskantana – kaikenlaista ajan saatossa kertynyttä pikku tietoa, jonka olen tallentanut wikiin itseäni varten, jotta se on kaikkialta käytettävissä. DokuWiki on tekstitiedostopohjainen tietokannaton wiki eli hyvin kevyt: pääasiassa PHP-koodia ja hakemistollinen .txt-tiedostoja.

Eilen ilmeni ongelma. Yhtäkkiä en pystynyt tallentamaan pääsivua eli start.txt-tiedostoa wikikäyttöliittymästä, vaan sain aina virheilmoituksen käyttöoikeuksien puuttumisesta tiedostoon doku/doku.php. Sekä start.txt:n että doku/doku.php:n käyttöoikeuksissa ei kuitenkaan ollut mitään vikaa, ne olivat juuri kuten piti.

Muutaman kerran yritettyäni tilanne sitten eskaloitui. Yhteys sivuston palveluntarjoajaani katkesi täysin, edes ping ei tavoittanut palvelinta. Tosin näin vain tietystä IP:stä – jos kokeilin kännykällä eli mobiililiittymästä, palvelin yhä vastasi.

Tänä aamuna yhteys taas toimi, joten jatkoin kokeiluja. Menin ensin SSH:lla palvelimelle, siirsin start.txt-tiedoston uudelle nimelle ja kokeilin luoda sen uudestaan. Ei ongelmia. Sitten yritin kopioida alkuperäisen start.txt:n sisällön uuteen komennolla ”cat start.txt.bak >> start.txt". Yhtäkkiä taas ”käyttöoikeudet puuttuivat”.

Lähdin kopioimaan alkuperäistä tiedostoa pätkä pätkältä. Lopulta vastaan tuli yksi (wikinsisäinen) linkki, jonka lisääminen aiheutti tilanteen. Linkissä ei sinänsä ollut vikaa eikä sen osoittamassa tiedostossakaan. Siirtelin hetken tekstipätkiä sinne tänne paikalliskoneelta leikepöydän yli, ja yhtäkkiä kaikki taas toimi. Kaikki alkuperäinen teksti oli mukana, vain järjestys oli vähän muuttunut.

Nyt sama ”käyttöoikeusongelma” on ilmennyt toisessakin tiedostossa. Nyt vikana tuntuu olevan se, että tiedosto sisältää yhden parittoman <-merkin! (”<” on välttämätön, koska se on osa muistiin pantua FreeBSD:n komentoa. HTML-korvaaminen &html;-muotoon ei toimi.)

Kokeilin käpistellä tiedostoa suoraan nanolla SSH:n yli. Sivu näkyi wikissä ookoo – mutta yritys muokata sitä wikikäyttöliittymässä aiheutti taas virheilmon, ja saman tien katkesi palvelinyhteys. Ping-paketit häviävät taas sataprosenttisesti ja SSH-yhteyskin jämähti käyttökelvottomaksi. Odottelen nyt sen paluuta.

MISTÄ TÄSSÄ ON KYSE? Onko vika oikeasti yksittäisessä <-merkissä, joka kuitenkin pari vuotta ehti sivulla toimia ongelmitta? Vai onko DokuWikin PHP-koodiin tullut esim. päivityksen myötä bugi –  yrittääkö se nyt käyttää wikin koodia siivoamatta ensin vaarallisia merkkejä? Vai onko kyseessä yksinkertaisesti palveluntarjoajan tiedostopalvelimen ongelma?

7
Asensin virtuaalikoneeseen kokeeksi Ubuntu 18.04:n, ja törmäsin vanhaan vikaan: Ubuntu ei liitä automaattisesti NFS-jakoja, koska nimipalvelu ei löydä NAS-palvelimen nimeä. Se taas johtuu siitä, että vaikka kiinteän verkon nimipalvelimen kuinka asettaa oikein, jokin jossakin kirjoittaa /etc/resolv.conf-tiedostoon jotain mikä ei toimi.

Verkkoasetuksissa nimipalvelinosoitteeksi on asetettu 192.168.1.69, joka on nimipalvelimena toimiva Raspberry Pi’ni:



/etc/resolv.conf-tiedostoon ilmestyy kuitenkin aina:

Koodia: [Valitse]
# Generated by NetworkManager
nameserver 127.0.0.53

Tämä ei sinänsä haittaisi mitään, jos ohjaus toimisi, mutta ei. Kotiverkon nimet (kuten NASsin konenimi) eivät toimi, ennen kuin /etc/resolv.conf-tiedostoon kirjoittaa käsin oikean osoitteen; ja sama aina alusta koneen käynnistyksen jälkeen.

Monessa distrossa olen tämän saanut suhteellisen vaivatta toimimaan, mutta Ubuntu tuntuu panevan kynsin hampain vastaan. Mitä tässä oikein pitäisi tehdä?!

Muoks: Se neuvo ei toimi, että kirjoitetaan pysyvät osoitetiedot /etc/network/interfaces-tiedostoon tähän tapaan:

Koodia: [Valitse]
# Interface Name #
auto enp0s3
# Static IP Address #
iface enp0s3 inet static
# IP Address #
address 192.168.1.10
# Netmask #
netmask 255.255.255.0
# Gateway #
gateway 192.168.1.1
# DNS Servers #
dns-nameservers 192.168.1.1
dns-nameservers 8.8.8.8
# Search Domain #
dns-search itzgeek.local

(malli IT’zGeek-sivustolta).

8
Kaksi vuotta täyttävässä pöytäkoneessani on alusta asti ollut Nvidia Quadro K620 -näytönohjain. Aikanaan Nvidia tuntui järkevimmältä vaihtoehdolta pelkästään Linuxia käyttävälle, mutta nyt:

  • jos olen oikein ymmärtänyt, Radeonin vapaa ja suljettu ajuri ovat jo likimain tasoissa ominaisuuksiltaan
  • joskus olen ollut näkeväni väittämän, että AMD olisi avaamassa suljetunkin ajurin
  • Nvidian Wayland-tuki näyttää edelleenkin epätodennäköiseltä.

Olen siis alkanut harkita Radeon-näyttökorttiin vaihtamista.

Jonkinlaisia Radeon/Nvidia-vertailutaulukoita löytyy guuglaamalla, mutta kaikissa tuntuu olevan sama vika: vertaillut mallit ovat tasan sellaisia, joita verkkokaupoista taas ei löydy. Missään en myöskään ole nähnyt mitään kuvausta siitä, miten nämä 4000/5000/…-sarjanumerot vertautuvat toisiinsa, saati miten sadat tai kymmenet tuon numerosarjan sisällä.

Onko heittää jotain mutua vahvempaa mielipidettä kehään – kannattaako ja jos, mihin malliin pitäisi tähdätä? Käytän yksinomaisesti vapaita käyttiksiä, ja käyttö on 99-prosenttisesti ”vakavaa” 2D-puurtamista eli pelitehoista ei tarvitse huolehtia.

PS. Ai niin, mitä hiljaisempi sen parempi. En tiedä onko passiivijäähyisiä enää, mutta niitä olen aikanaan suosinut.

9
Yleistä keskustelua / Vivaldi-selain
« : 25.09.17 - klo:20.53 »
Jokunen foorumilainen on jo aiemmin löytänyt Chromiumin moottoriin pohjautuvan Vivaldi-selaimen. Selainta ovat olleet kehittämässä monet aiemmin Operaa kehittäneet tahot, ja se on suunnattu tehokäyttäjille.

Selaimen uusin versio 1.12 on ensimmäinen, joka on (liki) täysin suomennettu (by yours truly). Piakkoin saapuvaan 1.13-versioon saan korjattua pari havaitsemaani käännösmokaa, ja jos joku bongaa niitä lisää, ilmoitelkaa.

Omalta kannaltani selain toimii muuten erinomaisesti, mutta:
  • videoiden toistamisessa on usein vaikeuksia yleisesti asennetuista liitännäisistä huolimatta eli ilmeisesti Vivaldi ei aina löydä liitännäisiä
  • selaimesta puuttuu kirjanmerkkien ja muun tiedon tahdistus koneesta toiseen, eikä sellaista ilmeisesti ole luvassakaan ennen 2.0-versiota.

Myös Vivaldin kotisivu on muuten jo suomennettu, mutta jostain syystä käännöstyö ei valu eteenpäin. Käännöstyöryhmän vetäjä on luvannut viedä tietoa tästä eteenpäin.

10
Apua ei ole nyt tarvis, koska asia ratkesi, mutta kerronpa vinkiksi muillekin:

Ihmettelin junassa istuessa, kun Mintin (18.1 KDE) ilmoitusalueen päivityskuvake oli punaisena rastina ja avattaessa urputti apt-välimuistin olevan vioittunut (englanniksi suoraan kääntäen ”apt cache is corrupted”). Ratkaisuksi se tarjosi peilipalvelimen vaihtoa, minkä tein pariin kertaan tuloksetta. Samaan aikaan päätteessä ”apt-get update” toimi moitteitta eikä ilmoittanut mitään virheitä.

Guuglaamallakaan en löytänyt ratkaisua, mutta sitten kokeilin käynnistää mintupdaten päätteestä ja huomasin virheilmoituksen mainitsevan jotain /etc/apt-kansion tiedostoista.

Ratkaisu: yksi pakettivarastoluetteloista, tässä tapauksessa  /etc/apt/sources.list.d/official-package-repositories.list, oli oikeuksiltaan 600 (rw-------). Kun oikeuksiin lisäsi koko maailman lukuoikeudet (644), mintupdatekin lakkasi valittamasta.

Muoks: Korjattu tiedoston sijainti.

11
Yleistä keskustelua / Eri distrojen käyttö
« : 16.10.16 - klo:18.15 »
(Olen tätä jaanannut täällä ennenkin, mutta aloitetaan uusi säie.)

Olin aikanaan aika distrosurffaaja, vaikka viime aikoina on tahtonut valinta aina pysähtyä tiettyihin suosikkeihin kuten Debianiin. Koneistani jostain vuodesta 2010 alkavan muutoslokin perusteella saattaa laskea seuraavanlaisia tuloksia. Luvut ilmaisevat kokonaisina päivinä, kauanko jokin distro on ollut käytössä, ja luku 0 tarkoittaa, että jo samana päivänä asennuksen päälle on jyrätty uusi asennus.

Koodia: [Valitse]
----- nykyinen pöytäkone (PCSpecialist) -----
Debian GNU/Linux    370
openSUSE            0

----- Edellinen pääkannettava, Samsung X420 (toimi jonkin aikaa myös palvelimena) -----
FreeBSD             582
Debian GNU/Linux    473
*poissa käytöstä*   360
CrunchBang          296
Ubuntu              203
Linux Mint          197
Kubuntu             27
Fedora              21
aptosid             11
OpenBSD             6
siduction           4
openSUSE            3
Xubuntu             1
Arch                1
Lubuntu             0
Mageia              0
Fuduntu             0

----- Samsung N140-minikannettava -----
Debian GNU/Linux    1030
Ubuntu              515
Crunchbang Linux    422
openSUSE            98
Trisquel GNU/Linux  94
Xubuntu             42
Peppermint OS       3
Linux Mint          0

----- nykyinen pääkannettava, Lenovo T420 -----
openSUSE            1032
Debian GNU/Linux    276
Linux Mint KDE      70
Mageia              2
Sabayon Linux       1
Kubuntu             1
siduction           0

----- aikaisempi pöytäkone (itse koottu) -----
openSUSE            955
*poissa käytöstä*   326
Arch Linux          302
Debian GNU/Linux    218
Mageia              154
aptosid             90
Kubuntu             80
Linux Mint KDE      36
siduction           27
Sabayon Linux       3
Linux Mint          3
CrunchBang          3
SimplyMEPIS         1
Fedora              1
Calculate Linux     0
Foresight Linux     0
Frugalware          0
SolydK              0
Pardus              0
Scientific Linux    0

12
Painiskelen tässä vähän itseni kanssa ja utelen ajatuksia…

Äitini koneessa on (Ubuntu 14.04 LTS:ään perustuva) Linux Mint 17.3 KDE. KDE tuli aikanaan valittua paitsi siksi, että se on parhaiten suomennettu (kröhm – olen itse mukana kotoistuksessa), myös siksi, että tunnen sen parhaiten.

Koneen (Lenovon Ideapad) WLAN-kortti, Broadcom 43142, on kuitenkin kaiken aikaa ollut hankala: yhteys on hidas ja pätkii. Etenkin pankkiasioita hoitaessa äitini ajautuu tuon tuosta tukanraaston partaalle, kun pyörylä vain pyörii eikä sivu lataudu, ja liian usein tilanne päättyykin aikakatkaisuun ja virheilmoitukseen. Guuglaamalla selvisi, että kyseisen kortin ajurilla on tunnettuja ongelmia Ubuntu 14.04:ssä mutta myöhemmissä versioissa ne olisi ratkaistu.

Vaihtoehtoja on ainakin kaksi:

a) Voisin asentaa koneelle uudemman Mintin eli Ubuntu 16.04 LTS:ään perustuvan version 18. En kuitenkaan KDE:ta, koska sitä ei vielä Mint 18:ssa ole enkä toistaiseksi edes pidä Plasma 5:ta valmiina käyttöön. Tästä kuitenkin seuraisi, että koneen käyttöliittymä muuttuisi aika lailla, mikä luultavasti ei olisi yhtään äidin mieleen ::)

b) Tai sitten voisin yrittää saada asennetuksi nykyiseen Mintiin uudemman 43142-ajurin nappaamalla sen uudemman Mintin/Ubuntun lähteistä. Jossain englanninkielisellä Ubuntu-foorumilla näin jo ohjeenkin ajurin kaappamiseen (versiosta 14.10, mutta varmaan minä yrittäisin uudempaa), mutta tänään en sitä taas löydä.

Onko mielipiteitä, kannattaako tuota b:tä edes harkita?

13
(Samaa ongelmaa on ratkottu ennenkin, mutta nyt se ilmaantui taas uudessa muodossa :P)

Teen aina joskus MythTV:llä tai nyttemmin VDR:llä tallennetuista TV-tallenteista MPEG-tiedostoja ProjectX:llä ja pienellä apuskriptillä. Näin niitä on yleensä helpompi navigoida muissa laitteissa, muuten ne ovat joskus katsottavissa vain eteenpäin normaalinopeudella ja kaikenlainen kelaaminen on mahdotonta.

Ylen tekstitykset tulevat mukaan, kun muistaa ProjectX:n asetuksissa rastittaa ruudun ”additional export as VobSub”, jonka jälkeen ajetaan spuunmux .sup.sub-tiedostolle ja sitten spumux-ohjelmalla syntyneet .png-kuvat lisätään .mpg-tiedostoon, joka kootaan mplex-ohjelmalla. Ongelma on tekstitysten väri, joka on vaihdellut sattumanvaraisesti ja jota on täytynyt ImageMagickin convertilla korjata esim. näin (zsh:ssa):

Koodia: [Valitse]
for f in sub<->.png; do
    convert $f -fill white -opaque \#7f0000 $f.fix
    rm $f
    mv $f.fix $f
done

(Tässä korjataan tekstitys, jossa reunaväri on musta ja sisus tummanpunainen siten, että sisuksen väri vaihdetaan valkoiseksi.)

Aiemmin on aina ollut niin, että tuloksena .mpg-tiedostossa on tämän jälkeen yksi tekstitys, joka koostuu noista .png-tiedostoista, mitä ikinä niiden väreille on tehnytkin. Nyt minulla on ainakin yksi tiedosto, jossa tekstitysraitoja on kaksi. Ensimmäinen raita on ilmeisesti alkuperäinen, tummanpunaista tekstiä mustin reunoin, ja toinen raita tuo convertilla muokattu. Ja tietysti joka ikinen ohjelma poimii oletusarvoisesti ensimmäisen eli lukukelvottoman raidan.

Koska .png-kuvissa teksti on valkoista mustin reunoin, on aika ilmeistä, että ensimmäinen raita tulee jostain (.sup.sub-tiedostosta?) suoraan, spuunmux–spumux-proseduurin ulottumattomista. Onko mitään keinoa saada se pois? Tai muuttaa värejä suoraan .sup.sub-tiedostossa, jolloin koko convert-himmeliä ei tarvittaisi?

14
Yleistä keskustelua / /proc ja /sys
« : 06.02.16 - klo:16.20 »
Pienellä guuglauksella sain varmistettua vanhan muistikuvani, että /proc on vanhempi ja sekavaksi moitittu virtuaalirakenne koneen laitteistotietojen esittämiseen ja /sys uudempi ja tarkoitettu sen korvaajaksi. Mistään en kuitenkaan onnistunut löytämään minkäänlaista tietoa siitä, onko /proc tarkoitus hiljalleen poistaa käytöstä. Tietääkö joku asiasta tarkemmin?

15
Yleistä keskustelua / Kevyt mutta toimiva selain?
« : 25.01.16 - klo:14.04 »
Sain kohta seitsemän vuotta vanhan Samsungin N140 -pikkukannettavani takaisin kannettavakäyttöön, kun kotiverkon nimipalvelimeksi saapui Raspberry Pi. Samsung on vuoden palvelinkäytön jälkeenkin kunnossa; se oli aikanaan loistava ostos, kevyt mutta tukeva, ei muovinen rimpula. Nytkin sillä tekisi monia asioita matkakäytössä, kun vain on riittävän kevyt ikkunanhallinta eli laatoittava i3 käytössä.

Ongelmana on selain. Muissa koneissa selaimenani on ensisijaisesti Chromium, mutta sekä se että Iceweasel (= Debianin Firefox) osoittautuivat nykykunnossaan liian raskaiksi. Iceweaselissä jumi voi iskeä jo selatessa asetusten sivuja ???

Varsinaisista kevytselaimista olen kokeillut Dilloa ja Netsurfia. Dillo on kevyt muttei piirrä useimpia sivuja lähestulkoonkaan oikein. Netsurf oli parempi mutta jo Ylen uutisten sivu tulee vähän sinnepäin.

Onko ehdotuksia? Tarve olisi siis löytää selain, joka ei ole ”varsinainen” kevytselain (jolloin sen renderöinnit ovat vähän mitä sattuu) mutta jossa kehitystyö olisi kuitenkin painottunut ohjelman pitämiseen kevyenä.

16
Otin Gitin käyttöön parissa omaa ohjelmankehityshankkeessa helpottaakseni versionhallintaa. Jäi kuitenkin mietityttämään, mitä Git mahtaa tykätä, kun näiden kansioiden tiedostot synkataan kokonaisuudessaan toiselle koneelle versionhallinnan ”ohi”.

Tilanne on se, että kaikki omat tiedostoni ovat jokaisella koneella kansiossa ~/Omat. Tätä kansiota synkkaan Unisonilla eri koneiden välillä niin, että joka koneella on aina samat tiedostot.

~/Omat-kansion alla on kuitenkin pari alikansiota, leikitään vaikka että ~/Omat/foo/bar/baz ja ~/Omat/foo/spam/eggs, jotka ovat nyt Gitissä (eli niissä on alikansiot .git kummassakin haarassa).

Mitä mieltä raati on, voiko koko ~/Omat-kansion edelleen synkata Unisonilla vai pitäisikö nyt Gitillä hallitut osat siirtää sieltä toiseen kansiorakenteeseen, missä niitä synkattaisiin (kloonattaisiin) vain Gitillä? Vai kelpaisiko ratkaisuksi se, että .git-nimiset kansiot jätettäisiin Unison-synkkauksesta ulos ja kullakin koneella ajettaisiin git-komennot erikseen?

17
(Jotten jatkaisi vanhoja säikeitä…)

Saatuani uuden pöytäkoneeni luotettavasti toimimaan kokeilin vanhalla PC-BSD:tä.  Täytyy sanoa, että olen vaikuttunut. Ennen kaikkea PC-BSD:n oma ohjauspaneeli on erinomainen: palveluiden hallinta, reikien iskeminen palomuuriin, kaikki pikkuasiat hoituvat mukavasti graafisessa käyttöliittymässä pysytellen.

Myös AppCafé vaikuttaa Linux-jakelujen veroiselta graafinen asennin – eikä sillä, että Linux-puolella olisin niitä juuri käyttänyt, koska apt-get, zypper ja vastaavat tekevät työnsä hyvin ja nopeasti. BSD:n komentorivillä kuitenkin piilee pieniä yllätyksiä kaikille GNUn ohjelmien valitsimiin tottuneelle – puhumattakaan siitä, että oletuskomentotulkkina on tcsh :o

Nvidian ajuritkin asentuivat ongelmitta, ja järjestelmä vaikuttaa pikaisella silmäyksellä aivan yhtä käytettävältä kuin Linuxkin. Täytyy jatkaa kokeiluja.

18
Tämä on joko mystistä tai tavattoman helppoa:

Asensin palvelinkoneelleni (Ubuntu 14.04 LTS) lähinnä kokeen vuoksi squid-välityspalvelimen. Muokkasin tiedostosta /etc/squid3/squid.conf oleelliset jutut (ks. alempana), jonka jälkeen asetin asiakaskoneilla http- ja ftp-välityspalvelinasetuksen käyttämään osoitetta palvelinnimi:3128.

Tulos: Chromium pääsee läpi, kaksi muuta kokeilemaani selainta (rekonq, Konqueror) eivät ??? En tajua, miten tämä on edes mahdollista, koska kukin selain käyttää järjestelmän välityspalvelinasetuksia eli noita yllä mainittuja! On myös yhdentekevää, missä järjestyksessä ohjelmia kokeilen, tulos on aina sama – ikään kuin squid olisi fiksattu Chromiumiin eikä suostuisi enää päästämään muita läpi. Toisaalta esim. wget ja SUSEn päivitysohjelma zypper kyllä toimivat, vaikka käyttävät http-osoitteita.

Jos kyseessä olisi vain se, ettei muita selaimia kuin Chromiumia voi käyttää, ongelma olisi merkityksetön, koska muita en juuri oikeasti käytäkään. Tuntuu kuitenkin siltä, että vaikka nimenomaisesti olen yrittänyt estää socks-välityspalvelun käytön, Googlen kalenteri lakkaa päivittymästä KDE:n kalenteriin heti, kun välityspalvelin on käytössä.

Tässä vielä squid.conf, kun #-alkuiset rivit on grepattu ulos; keksiikö joku vian? Onko esim. asetusten järjestys väärä, se kun squidissä ilmeisesti on merkitsevä?

Koodia: [Valitse]
acl SSL_ports port 443
acl Safe_ports port 80          # http
acl Safe_ports port 21          # ftp
acl Safe_ports port 443         # https
acl Safe_ports port 1025-65535  # unregistered ports
acl CONNECT method CONNECT

http_access deny !Safe_ports
http_access deny CONNECT !SSL_ports
http_access allow localhost manager
http_access deny manager
http_access deny to_localhost
http_access allow localnet
http_access allow localhost
http_access deny all
icp_access allow localnet

http_port 3128
cache_dir ufs /var/spool/squid3 500 16 256
coredump_dir /var/spool/squid3

refresh_pattern ^ftp:           1440    20%     10080
refresh_pattern ^gopher:        1440    0%      1440
refresh_pattern -i (/cgi-bin/|\?) 0     0%      0
refresh_pattern (Release|Packages(.gz)*)$      0       20%     2880
refresh_pattern .               0       20%     4320

19
Tulipa tehtyä ensimmäinen kokeilu Linux-asennuksesta Windows 8 -kannettavaan (Lenovo). Kyllä on totisesti tehty hankalaksi...

Ensinnäkin BIOSin setupiin pääsee ilmeisesti tasan yhdellä keinolla: koneen ollessa sammuksissa painetaan koneen kylkeen piilotettua toista virtakytkintä, jota Lenovo nimittää Novo-näppäimeksi. Varsinaisesta virtakytkimestä painamalla mennään vain kyselemättä Wintendoon. Novo-painikkeella saa näkyviin valikon, jolla pääsee paitsi BIOS-asetuksiin myös käynnistysvalikkoon.

Asetin ensi töikseni BIOSissa buuttitilaksi ”Legacy bootin”, jonka jälkeen Linuxin (Mint 15 Cinnamon) asennus sujui suhteellisen ongelmitta. Virrat pois, Novo-painike peliin, käynnistys tikulta, asennus...

...paitsi että sen jälkeen kun koneen käynnistää virtakytkimestä, kone ilmoittaa aloittavansa ”automaattisen korjauksen”, jota se onneksi kuitenkaan ei onnistu suorittamaan. (Tai onneksi ja onneksi, tarkoitukseni oli kyllä säästää levyllä Wintendon palautusosiot kaiken varalta, vaikka otin koko levystä myös levykuvat Clonezillalla.)

Nyt kun vielä keksisi, mitä vielä pitää sorkkia, jottei konetta tarvitsisi aina käynnistää Novo-kytkimen ja buuttivalikon kautta :p

20
Keksiikö kukaan, mistä tämä voi johtua:

Olen nyt parin viikon ajan yrittänyt saada tavallisen käyttäjätunnukseni salasanaa vaihdetuksi FreeBSD-palvelimessani (9.2) onnistumatta. Homma näyttää etenevän ongelmitta:

Koodia: [Valitse]
tn@bahtin [~]$ passwd
Changing local password for tn
Old Password:
New Password:
Retype New Password:
tn@bahtin [~]$

...ts. virheilmoituksetta mennään ja /etc/passwd- (missä salasanakenttä on tyhjä) ja /etc/master.passwd-tiedostojen (missä salasanan varsinaisesti pitäisi olla) aikaleima päivittyy. Samoin päivittyy käyttäjätunnuksen (kryptattu) rivi master.passwd-tiedostossa. Salasana ei kuitenkaan vaihdu. Ei heti eikä odottamalla.

Kerberos tai vastaavat eivät ole käytössä, vaan palvelin toimii vain nimi- ja levypalvelinkäytössä.

Kahta asiaa olen tuuminut vielä kokeilla mutten saanut aikaiseksi:

  • turvallisempi yritelmä olisi yrittää salasanan vaihtoa konsolilta SSH-yhteyden sijaan (eli kaivaa vanha kannettava pöydän alta esiin, avata kansi ja kirjautua sisään; johtomylläkkä vain rasittaa ajatuksenakin)
  • vaarallisempi olisi poistaa /etc/master.passwd-tiedostosta joko käyttäjätunnukseni rivillä oleva salasana kokonaan tai poistaa jopa koko rivi; pelkona on tietysti, ettei tämän jälkeen pääse koneelle kirjautumaan lainkaan (SSH:ssa roottina kirjautuminen on estetty).

Sivuja: [1] 2 3 ... 5