Viestit

1

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoäly

« : 22.03.23 - klo:10.21 »

No myönnettäköön, että se on "mielenkiintoinen" näkökanta sekin. Joskaan ei ehkä ihan sellainen jota itse allekirjoittaisin.

Kannattaa pohtia asiaa siltä kannalta, mihin enimmäkseen itse päivittäin kieltä käytät. Ylivoimainen enemmistö kielenkäytöstä on tilantäytettä – höpötystä joka ei siirrä mitään suuria ”ajatuksia” vaan pitää vain yllä sosiaalista tasapainoa tai luo uusia suhteita. Länsimainen filosofia tosin pitkään keskittyi vain siihen ”ajatusten välittämisen” funktioon, mikä johti kielentutkijoitakin harhaan kielen luonteesta.

Toinen kilpaileva kanta ”ajatusten välittämiselle” on muuten se, että kieli itsessään on ajattelun väline eli kieli on olemassa pikemmin yksilön sisäistä kuin yksilöiden välistä puhetta varten. Tätä on ajanut ainakin yksi kielen evoluution tutkija, jonka nimi on juuri nyt minulta hukassa Derek Bickerton.

MUOKS: Kävin kirjahyllyllä

2

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoäly

« : 21.03.23 - klo:23.53 »

Ei aivan. Itse asiassa ne kielen teoreetikot, joiden mukaan kieli edes ensi sijassa olisi ”ajatusten” välittämisen väline, ovat aika lailla vähemmistö.

Ihan mielenkiinnosta mikä se nykyinen enemmistökanta tuohon sitten on? Mikä sen kielen tarkoitus on jos ei ajatustenvaihto?

Enemmistön kanta luultavasti olisi, että kieli toimii faattisen viestinnän välineenä: luo sosiaalisia yhteyksiä. Kielen evoluution teoriassa tämä kulkee grooming-teorian nimellä, koska silloin kielen alkuperä yhdistetään ihmisapinoiden sosiaaliseen karvansukimiseen.

3

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoäly

« : 21.03.23 - klo:22.23 »

Tämä oikeakielisyyskysymys nyt näytti saavan tässä turhankin suuren roolin.

Muistuttaisin taas, että ”oikeakielisyys” (jota sanaa ei ole käytetty sitten 1960-luvun) on aivan eri asia kuin kielentutkimus. Asia ei kiinnosta minua kielenhuollon (joka on nykyään käytetty sana) vaan kielenkehityksen näkökulmasta.

Kieli on kuitenkin vain väline ajatusten välittämiselle.

Ei aivan. Itse asiassa ne kielen teoreetikot, joiden mukaan kieli edes ensi sijassa olisi ”ajatusten” välittämisen väline, ovat aika lailla vähemmistö.

Muuten, SuperOskar, oletko tyytyväinen tuohon kirjoittamaasi
"Olen juuri yhdessä paikkaa keskustellut siitä.."

Koska mitä? Inkongruentin rakenteenko tähden? Ne ovat kuuluneet suomen kieleen niin kauan kuin suomea on ollut olemassakaan!

4

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoäly

« : 21.03.23 - klo:20.11 »

Vielä kommentti tähän:

Tekoäly oppii kieltä siitä materiaalista, jota netti on pullollaan, mutta niin oppivat ihmisetkin.

Mielenkiintoinen onkin sitten kysymys negatiivisesta evidenssistä. Vaikka Noam Chomsky aikanaan (1960-luvulla) väitti, ettei ihmiskielessä sellaista ole, sen jälkeiset tutkijat ovat moneen kertaan osoittaneet paitsi sen olemassaolon myös yleisyyden ja tarpeellisuuden kielenomaksumisessa. Positiivinen evidenssi – havaittavissa olevat kielenilmaukset – ovat ilman muuta materiaalia sekä tekoälylle että ihmisille, mutta negatiivinen evidenssi eli väärien muotojen torjunta ja sanktiointi saattaa tekoälyltä vielä puuttua.

5

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoäly

« : 21.03.23 - klo:20.05 »

Niin no kielentutkimus ja oikeakielisyys ovat yksi asia,

Ei vaan kaksi asiaa

Eikä kielentutkijalle todellakaan tarvitse sanoa, että kielet elävät ja muuttuvat! Kuten suomalaisista kielentutkijoista Martti Rapola sanoi jo 1940-luvulla: ”Voisipa sanoa, että mikään ei ihmiskielessä ole ajasta aikaan ja kaikkialla yhtä varmasti toistuva ominaisuus kuin juuri muuttuvaisuus”.

Mutta mielenkiintoista on nimenomaan se, millaisia muutoksia tulee ja miten. Liittomuotojen tempusluonne on aina ollut epämääräinen, ja kun suomen passiivi ei muutenkaan koskaan ole ollut sama kuin indoeurooppalaisten kielten passiivi vaan siitä on puhuttu mm. neljäntenä persoonana ja impersonaalina, voi olla, että tämä muutos merkitsee koko pääluokkakategorian panemista uusiksi – mutta hyvin eri tavalla kuin ympäröivissä indoeurooppalaisissa kielissä.

6

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoäly

« : 21.03.23 - klo:18.28 »

Kielentutkijaa kiinnostavan virheenkin tekoäly näkyy tekevän:

Koodia: [Valitse]

Olen kehitetty tekoälypohjaiseksi kielelliseksi malliksi,
Olen juuri yhdessä paikkaa keskustellut siitä, onko suomessa aitoja liittotempuksia lainkaan. Tuossakin iloisesti passiivin liittomuoto on kehitetty tulee korvatuksi aktiivimuotoisella kopulalla ja passiivin partisiipilla. Kehityksen lienevät aloittaneet TV-kääntäjät, jotka merkkimäärää supistaakseen päättivät, että teidät on pidätetty on muitta mutkitta korvattavissa sekamuotoisella olette pidätetty -muodosteella, jossa liittomuotoisuus on purettu.

7

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Onko pythonissa tapaa vapauttaa muistia kun ei muuttujaa enää tarvita ?

« : 15.03.23 - klo:13.40 »

Joku tiennee tekniset yksityiskohdat paremmin, mutta:

a) Pythonissa on automaattinen roskienkeruu.

b) Pythonin tyypit jakautuvat kahtia sen mukaan, miten ne parametreina funktioon välitetään. Listat ja sanastot välitetään viitteinä, ei kopioina.

8

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Makefile asennuksessa ja ehdolliset päätökset

« : 04.03.23 - klo:15.19 »

Itse itselleni vastaten… Ilmeisesti se mitä tavoittelen on makelle liian hienoa, mutta se onnistunee, että ensin asettaa makefilessä ehdoitta muuttujan arvon ja sitten muuttaa sitä komentoriviltä:

Koodia: [Valitse]

make install ADMINS=staff

9

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Makefile asennuksessa ja ehdolliset päätökset

« : 03.03.23 - klo:15.49 »

Sattuisiko joku tietämään… Minulla kun on käytössä eri järjestelmiä, eräiden omien apuohjelmien asentamisessa pitää aina valita, pannaanko niiden omistajaksi staff- vai wheel-ryhmä – Debianissa staff, openSUSEssa wheel. Yleensä olen asennusta varten tehnyt skriptin, mutta kävi mielessä, kävisikö Makefile ja ”make install”.

Muuten toimii, mutta ongelma on tuo ryhmän valinta. Lueskelin otsa tuskanhiessä GNU maken ohjeita ja päättelin, että ns. secondary expansion voisi olla ratkaisu: ensimmäisellä lukukerralla Makefile päättäisi ryhmän, toisella lukukerralla asettaisi sen käyttöön.

Tällaista yritin:

Koodia: [Valitse]

# "getent group wheel” palauttaa /etc/group-tiedostosta rivin,
# JOS siellä sellaista on
WHEEL := $(shell getent group wheel)
# Aloitetaan toisen lukukerran erikoisjärjestelyt…
.SECONDEXPANSION:
# Jos $(WHEEL) sisältää toisella lukukerralla jotakin…
ifneq ($$(WHEEL),)
ADMINS := wheel
else
ADMINS := staff
endif
# Seuraava rivi lienee turha, mutta lisäsin kumminkin
.SECONDEXPANSION:
# $(ADMINS)-muuttujan pitäisi toisella lukukerralla sisältää
# oikea ryhmä
INSTALL = install -m 755 -g $$(ADMINS)
Tämä ei todellakaan toimi, edes niin että tietäisi mitä se tekee, koska se jää vain ikuisesti jonnekin.

Voi hyvin olla, että ideani on mahdoton ja oikeasti pitäisi olla skripti, joka generoisi järjestelmäkohtaisesti Makefilen. Se tuntuisi kuitenkin ajanhaaskuulta, koska saman tien skriptillä voi sitten tehdä kaiken.

Mielipiteitä kovemmilta hakkereilta?

10

Laitealue / Vs: Tietolevy lopussa, kone temppuilee ja virheilmoituksia käynistyksessä?

« : 03.03.23 - klo:15.03 »

Ettei koneessa ole kiinni sellaista muistitikkua, jossa on myös CD:n tavoin toimiva osuus? Minulla on yksi neligigainen Sandisk Cruzer, jota käytän usein asennuksiin, ja joka ikinen kerta loki vilisee ilmoituksia ”CD-asemasta”, jota ei voi lukea, koska siellä ei todellakaan ole mitään. Tikun ei tarvitse kuin olla kiinni koneessa, niin näitä ilmestyy.

11

Yleistä keskustelua / Vs: Sähköpöydän kotinkuljetus - kokemuksia?

« : 02.03.23 - klo:13.10 »

Kuljetusalalla kuskina suhaileva tuttu on sanonut, että samanlaisia nuo kuriiripalvelut ovat aika lailla kaikki, mm. alihankintaketjujen takia. Vaikka kuljetuksen ilmoitettu toimittaja olisi yritys X, ovelle voi ilmestyä kuitenkin yrityksen Y auto.

Lähinnä niissä kai ongelmana on se, että kun ne on suunniteltu alun perin yritysmaailmaa varten, niissä ei oikein ole osattu ottaa huomioon tavallisen sukankuluttajan arkea kuten esim. sitä, että kotona ei nökötetä säntillisesti passissa 8–18.

12

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: Miten bios päitetään manuaalisesti Kubuntu 22.04?

« : 09.02.23 - klo:13.04 »

Kubuntu tarjoaa mm. biosin päivitystä joka kerta kun käynnistän koneeni ja avaan Kubuntun.

Hetkinen, tämä ei kuulosta oikealta. BIOS päivitetään yleensä BIOSista käsin, ei käyttiksestä, enkä koskaan ole kuullut yhdenkään Linux-jakelun tarjoavan mitään siihen liittyvää mahdollisuuttakaan. Yleensä ongelmana on pikemmin ollut se, että päivitys on mahdollista vain Microsoftin järjestelmien avulla.

Mitä se tarkalleen ottaen sinulle tarjoaa?

13

Laitealue / Vs: ata? = /dev/sd?

« : 03.02.23 - klo:17.28 »

En ole varma, täsmääkö diskseq-numero välttämättä ata-numeroon. Ehkä usein on niin, mutta voisiko diskseq-sarjassa olla joukossa myös muita kuin ata-laitteita, kuten NVME-levyjä?

Sen sijaan ainakin Ubuntussa /dev/disk/by-path näyttää poluissa ata-numeron:

No niin, tuo /dev/disk/by-path näyttikin selvimmältä. Tosin numerot ovat samat kuin /dev/disk/by-diskseq-kansiossa, ja itse asiassa on myös niin, että ata1 = sda jnpp.

14

Laitealue / ata? = /dev/sd?

« : 03.02.23 - klo:12.50 »

Koneella jolla on monta (turhan monta!) kiintolevyä käynnistyksessä pukkaa virheilmoitusta. journalctl kertoo näin:

Koodia: [Valitse]

helmi 03 14:25:08 aquinas kernel: ata4: COMRESET failed (errno=-16)
helmi 03 14:25:08 aquinas kernel: ata4: link is slow to respond, please be patient (ready=0)
Haluaisin nyt varmistaa, mikä levy on kyseessä. /dev/disk-kansiossa on monenmoista lajittelutapaa, mutta ymmärränkö oikein, että esim. /dev/disk/by-diskseq/4 olisi sama kuin ata4 (eli näyttäisi olevan /disk/sdd, NASsista irrotettu vanha kolmiterainen levy)?

15

Yleistä keskustelua / Vs: Lahjoitin KDE:lle rahaa

« : 31.01.23 - klo:19.36 »

Eikö KDE:ta saisi tukea vai miksi vastustus?

Heh, hyvä kysymys… 

Itse olen vankasti Plasma-käyttäjä, mutta olen kyllä tukenut muitakin projekteja, mm. Haikua, vaikkei siitä koskaan tulisikaan mitään valmista. Onhan se vähintään tapa osoittaa, että jostakin löytyy projektiin kiinnostusta.

16

Yleistä keskustelua / Vs: Montako ”käynnistystapaa” PC:lle lopulta on?

« : 18.12.22 - klo:14.43 »

Kohta 2. kuulostaa kummalliselta, toisaalta minä en käytä Windowsia.

Itse asiassa juuri tänä vuonna asensin yli kymmenen vuoden tauon jälkeen Windowsin (Win10) yhdelle koneelleni, ja se toimi ihan hyvin 3-tavalla. Tosin koska saatoin antaa Windowsille kokonaisen oman levyn ja antaa sen osioida itse itsensä, se loi sinne neljä osiota: ”Windows recovery”, ”EFI system” (vaikka siis toisella levyllä oli jo vastaava), ”MS reserved” sekä C:-aseman.

17

Yleistä keskustelua / Montako ”käynnistystapaa” PC:lle lopulta on?

« : 18.12.22 - klo:13.58 »

Pahoittelut epäselvästä otsikoinnista – en oikein tiedä, miten ongelmaa kutsua! Seuraa sunnuntaista pohdintaa…

Minulla oli kuva, että PC:n käynnistystapoja olisi kaksi: vanha (BIOS) ja uusi (UEFI). Vanhassa tavassa Grub – jos puhutaan nyt vain siitä –  asennettiin laitteen tai osion alkusektoriin ikään kuin näkymättömiin. Uuteen taas tarvitaan pieni FAT-alustettu /boot/efi-osio, mutta siinä se – ihmeempiä ei tarvitse miettiä.

Minulla on tosin itselleni kirjoitettuna myös vanha ohje, joka väittää, että Windows-yhteensopiva tapa vaatisi kaksi FAT-alustettua osiota, jotka pitää tarkkaan nimetä. /boot/efi-osion nimeksi olisi annettava ”UEFI BOOT”, ja lisäksi vaadittaisiin ”BIOS BOOT” -niminen osio; edelleen piti vielä olla tarkkana kummankin osion lipuista ja asettaa ne oikein.

Yksinkertaistettu ohje on toiminut minulla viime vuosina hyvin esim. Debianissa ja openSUSEssa, kunhan koneen buuttaa niin, että BIOSin buuttivalikossa lukee tikun mallinimen edessä ”UEFI:”. Jos valitsee käynnistysvalinnan, jossa näkyy pelkkä tikun mallinimi, päätyy vanhaan buuttiin, joka ei osaa hyödyntää /boot/efi-osiota vaan yrittää tunkea itsensä laitteen alkusektoriin.

Viime aikoina ihmetystä on kuitenkin herättänyt RHEL-maailma, johon yritin tutustua. Yksikään RHEL-klooni ei suostu tikulta käynnistämään, jos aloitan sen BIOSista tuossa ”UEFI: mallinimi” tilassa. Tulee vain virheilmoitus virheellisestä levykuvasta. Pelkän tikun mallinimen sisältävä käynnistysvalinta pääsee asennusohjelmaan, mutta levyosioinnissa varoitetaan, että tarvitsisin vielä juuri BIOS BOOT -osion, jotta kone käynnistyisi.

Näin päädytään kysymykseeni: onko siis niin, että käynnistystapoja onkin kolme:

• perinteinen BIOS-tapa, jossa Grub asennetaan laitteen alkusektoriin
• ”vaikea UEFI-tapa”, jossa vaaditaan kaksi erilaista FAT-alustettua osiota ja
• ”helppo UEFI-tapa”, jossa pelkkä /boot/efi-osio riittää?

Pohdintaa voisi vielä jatkaa ottamalla mukaan Secure Bootit ja Trusted Bootit, mutta tämä riittääköön…! 

18

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: RHEL-versumin puutteellinen TeXLive

« : 14.12.22 - klo:15.34 »

Täydennän vielä, jos säie sattuu joskus osumaan jonkun tarvitsijan silmään…

TUGin sivulla annettu asennusohje ei aivan riitä. Ainakin latexmk (jota esim. Sublime Textin LaTeXtools hyödyntää) ja Biber kieltäytyvät vielä toimimasta. Tuntuu kuitenkin riittävän, jos ajaa:

Koodia: [Valitse]

sudo dnf install libnsl perl-Unicode-Normalize perl-sigtrap
libnsl-kirjastoa vaatii Biber, Perl-moduuleja latexmk.

19

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: RHEL-versumin puutteellinen TeXLive

« : 13.12.22 - klo:21.15 »

Itse itselleni vastaten: vaikka verkosta guuglatenkaan löytää aiheesta hämmentävän vähän mitään, pari ohjetta tuli vastaan, joissa kehotettiin suoraan poistamaan RHEL-asennuslähteestä tulevan TeXLiven asennus ja asentamaan se käsin TUGin sivulta. Hieman isohan tuo noin on, ~ 4500 pakettia ja ilmeisesti noin 7 GiB tilaa. Päivittäminenkin jää tietysti omille hoteille ja on helpointa tehdä aina TeXLiven päivityttyä uuteen vuosiversioon.

20

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Kiinnostunut Manjarosta

« : 12.12.22 - klo:12.40 »

Ei missään jakelussa ole _pakko_ päivittää, jos haluaa tehdä töitä.

Tämä lienee luonnekysymys. Minä ainakaan en tahdo mitenkään pystyä keskittymään omaan työntekooni, kun järjestelmä tuntuu kaiken aikaa kyttäävän selkäni takana, koska pidän taukoa, jotta päästäisiin päivittämään. Tästä syystä minulle esim. windowsmainen ”viivytä päivityksen asennusta n tuntia” on täysin mahdoton. Päivitys roikkuisi kuin Damokleen miekka pääni päällä ja estäisi tehokkaasti minua tekemästä mitään.