Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - SuperOscar

Sivuja: [1] 2 3 ... 173
1
Yleistä keskustelua / Vs: Toimisto ohjelmistot
« : 06.09.19 - klo:23.17 »
Oli se jo listalla. Käytätkö ilmais vai maksullista versiota?

No niinpäs olikin! En huomannut, kun oli Free Office sen yllä.

Olen ihan maksanut versiosta, koska halusin tukea hyvää yritystä. Ja olisin tosiaan valmis auttamaan enemmänkin, jos vain antaisivat :p

2
Yleistä keskustelua / Vs: Toimisto ohjelmistot
« : 06.09.19 - klo:20.12 »
Lisäisin luetteloon saksalaisen Softmaker Officen, joka on Microsoft Office -tueltaan hyvä ja ulkonäöllisestikin tutumpi Microsoft-käyttäjille:

https://www.softmaker.com/en/

Valitettavasti ohjelman suomennos on pahasti puolitekoinen eikä jatkuva avautumiseni aiheesta ole tuottanut tulosta. Ensin vastattiin, että käytän beetaversiota, lopullisessa versiossa kielituki on kunnossa. Sitten vastattiin, että uudempi versio on aivan kohta tulossa. Viimeisin vastaus taisi olla, että tukea kehitetään. Olen yrittänyt tarjoutua joukkoistushengessä itse hoitamaan homman kotiin, mutta ei ole kelvannut, kun heillä on kuulemma omat kääntäjät ::)

Sikäli harmi, että ohjelma on hyvä, vaikka suljettua koodia.

3
Uskoakseni muutkin tuetut Linux-jakelut pyrkivät siihen että TB ja FF ovat aina uusimmassa versiossa.

Ei pidä paikkaansa: esimerkiksi Debian valitsee aina jonkin Firefoxin version, jota se itse pitkäaikaistukee. Sen takia ohjelman nimikin on valikossa ”Firefox ESR” (ESR = Extended Support Release ’pidennetyn tuen julkaisu’) eikä pelkkä Firefox.

4
Voinko käynnistää firefox:n toisesta jakelusta sen asetuksin, tai
kuinka erilaiset asetukset voi kopioida jakelusta toiseen ???

Asetukset eivät eroa jakeluittain, mutta ne voivat erota sen mukaan, mikä eri jakeluissa on Firefoxin versio.

En kuitenkaan ole koskaan törmännyt ongelmiin, vaikka jakelu on alta vaihtunut.

5
Internetistä voi hyvin hakea tietoa ja jos ihmisella on tiedonhankintataidot kunnossa ja hän osaa myös niitä, tietoa myös löytyy, kunhan vain osaa etsiä oikeasta paikasta ja/tai käyttää hakukoneita tehokkaasti.

Toki. Tosin vaikeinta on etsiä tietoa siitä, mistä ei tiedä yhtään mitään ::)

6
Siksi mielestäni sillä mikä on firman nykytilanne ei pitäisi olla merkitystä historiasta kertoessa.

En tarkoittanut firman nykytilannetta vaan nykyistä tilannetta laajemmassa mielessä. Jos haastattelija ei ole koskaan edes kuullut 1960–70-luvun minikoneista, käyttiksistä tai ohjelmista, hän ei osaa niistä myöskään kysyä eikä haastateltava ehkä siksi mitään kerrokaan. Varmasti hän kuitenkin tietää Applen ja Microsoftin ja osaa kysyä niistä.

7
Vähän hassulta se tosin IMHO tuntuu, että yrityksen nykyinen koko tai se, että yritystä ei enää ole vaikuttaisivat siihen miten historiaa kerrotaan.
Yritys kuitenkin teki mitä teki sillloin joskus riippumatta siitä mikä on nykytilanne.

Mutta totta kai se vaikuttaa. Historia ei koskaan ole sama kuin miten tapahtumat menivät: pikemmin se on yritys selittää, miksi asiat ovat nyt niin kuin ovat.

8
Mikähän idea oli tuoda kuvaan kaksi Visicalcin kehittäjää ja antaa toisen vain aukoa suutaan yrittäen saada puheenvuoroa?

Minusta se oli jotenkin hauska kohtaus! Veikkaisin, että lähdemateriaalissa kumpikin saa kyllä sanansa sanottua mutta lopulliseen koosteeseen valittiin kiinnostavimmat osat.

Kieltämättä Applen merkitys dokkarissa vähän ylikorostui, mutta se on varmaan ymmärrettävää nykynäkökulmasta, kun Apple on maailman suurin yritys ja DEC kuollut ja kuopattu. Haikailemani PDP:tkin olivat minejä eivätkä mikroja, joten tavallisen taatiaisen on vaikeampi nähdä niiden merkitystä.

Silti olisi hauska kuulla itärajan takaisia käyttökokemuksia esim. Elektronika BK -kotitietokoneesta! On jotenkin hauska kuvitella vaihtoehtohistoriaa, jossa IBM olisi myöhästynyt PC-julkaisustaan ja DEC olisi saanut PDP/VAX-arkkitehtuuriin perustuvat koneet mikrojen markkinajohtajaksi. En siis tarkoita Rainbow 100:aa, koska siinä oli Zilog Z80A ja Intel 8088, vaan että neuvostoliittolaisten tapaan olisi todella jatkettu minikonearkkitehtuuria mikropuolelle.

9
VAXista tuli suosittu VMS:n takia. […] Se oli ehkä aika lyhyt anajakso, muttta kyllä myöskin DEC muutti maailmaa.

Mutta jo ennen VAXia oli PDP, jolla 1960–70-luvuilla leikkivät kaikki merkittävät nörtit! Unixkin tehtiin aivan ensiksi PDP:lle (PDP-6 tai -7, en muista enkä viitsi nyt tarkistaa). Neuvostoliitossa tehtiin jopa kotitietokoneita PDP-klooneista!

10
Pari juttua jäi dokkarista kuitenkin vaivaamaan:

  • Toisin kuin väitettiin, IBM ei ollut 1970–80-lukujen taitteessa yksiselitteisesti vakuuttunut henkilökohtaisista tietokoneista. Yksi syy hyllyosien käyttämiseen ja avoimeen arkkitehtuuriin oli juuri se, että johtoportaassa oli paljon niitä, joille PC oli pelkkä lelu. Markkinoiden kannalta tämä osoittautui hyväksi asiaksi, koska muuten IBM olisi toiminut kuten Apple ja patentoinut joka ikisen osan ja liitännän PC:ssä.
  • Digital Equipmentin ja erityisesti PDP-sarjan ratkaisevaa roolia ei mainittu millään lailla, vaikka oikeastaan yhä vieläkin MS-DOSin ja WIndowsin voi sanoa edustavan jatkoa DECin alkuperäisille käyttiksille pikemmin kuin Unixille.

11
Eikö DOJ ole oikeusministeriö eikä puolustusministeriö Yhdysvalloissa?

Jep. DOD (tai ”DoD”) olisi puolustusministeriö.

12
Varmaan monia eri mahdollisuuksia, mutta minulla käy mielessä, että tehtäväsovelma on kaatunut tai jämähtänyt.

Cinnamonin rakenne on tosin hyvin erilainen, mutta KDE Plasmassa minulle on joskus käynyt niin. Silloin tosin riitti ulos- ja sisäänkirjaus. Jollei se tepsi, voisi yrittää metsästää sovelman asetukset ja poistaa ne, jos niissä on jotain niin pahasti metsässä, ettei sovelma pääse käynnistymään kunnolla.

Parempi ratkaisuja saa esittää :)

13
Kiitos! Se ratkaisi ongelman.

Debianissa se on itse asiassa valittavissa asennusvaiheessa, mutta moni ei ehkä huomaa valita sitä, koska siitä puhutaan ”tulostuspalvelimena”. Onhan se sitä, mutta harva tulee ajatelleeksi tarvitsevansa ”palvelinta”, kun tarkoitus on tulostaa vain yhdeltä koneelta.

15
Ylivoimaisesti paras tekstintunnistusohjelma on ABBYYn FineReader, joka ei koskaan ole saapunut Linuxiin. Sen OCR-moottori, jota komentoriviltä voi käyttää, on kuitenkin ollut (maksullisessa) jakelussa:

https://ocr4linux.com/en:start

Viimeksi kun oli tarvis, oli kuitenkin joku huoltokatkos tms., joka esti lataamisen. Kokeile.

16
Yleistä keskustelua / Vs: Miten tulostimia särjetään
« : 19.08.19 - klo:17.55 »
En tiedä saanko ystävän vai vihamiehen ehdottamalla riskisijoitusta...

Heh :) Uutta tulostintahan minä väkisinkin olen alkanut katsella.

Se vain harmittaa, että yleensä aina kun jotain ostan, haluaisin saada jotain lisää. Toisin sanoen että uusi laite olisi jollain lailla parempi kuin edellinen eikä vain korvaisi rikkinäistä. Mutta kun tuossa Samsungissa on jo kaikki, mitä tulostimelta tarvitsen!

Toisaalta on se niinkin, että Samsungini voi katsoa täysin palvelleeksi. En muista tarkkaa ostovuotta, mutta ostin sen ajat sitten edesmenneestä Bulldogista Laukontorin laidalta ennen kuin muutin pois Tampereelta 2010, joten on se ainakin kymmenen vuotta vanha.

17
Yleistä keskustelua / Miten tulostimia särjetään
« : 19.08.19 - klo:17.10 »
Lupasin toisessa säikeessä kertoa oman karvaan esimerkkini tulostimista.

Minulla on periaatteessa kaikki tulostustarpeeni täyttävä mv-laser, Samsung ML-2851NDR. On 1200 dpi:n tarkkuus, lankaverkko ja kaksipuoleinen tulostus. Toiminut hyvin vuosia.

Sitten alkoi tulla sivulle suttua. Muistin yhdeltä laitteet paremmin tajuavalta tutultani kuulleeni, että kyseisenlainen vika johtuu kasetista. Varmistin kysymällä häneltä, ja hän sanoi homman hoituvan kunhan vien kasetin täytettäväksi.

No vein, liikkeeseen jota on ehkä turha tässä nimetä. Ensimmäiseksi myyjä ihmetteli kasetin kokoa: ei ollut kuulemma ikinä nähnyt niin isoa. Ihan normaali laserin kasetti siis. Olisi pitänyt arvata, että liike täyttää lähinnä mustesuihkarien kasetteja. Eivät luvanneet täyttää kasettia, koska heillä ei ollut siihen sopivaa sirua, mutta pystyivät myymään uuden merkittömän sopivan kasetin (n. 1/3 Samsungin kasetin hinnasta).

Ostin ja vein kotiin. Ei toimi, tulostin vilkuttaa vain punaista merkiksi että kasettia ei tunnisteta.

Vein kasetin takaisin liikkeeseen ja se vaihdettiin toiseen. Uudempi toimi sen verran, että tulostin havaitsi kasetin ja alkoi tulostaa, mutta aina ensimmäisen sivun loppupuolella tuli ”paperitukos” ja arkki täytyi kaivaa ulos koneesta. Yksikään sivu ei tulostunut loppuun.

Purettiin kaupat ja ostin alkuperäiskasetin. Muuten hyvä, mutta nyt tulostin on pysyvän oloisesti rikki: joka ikisen tulostuksen ensimmäiselle sivulle tulee tuhrua ja tuskastuttavan usein paperi jää sisään. Kun laitteesta ottaa virrat pois ja panee takaisin päälle, koko alkuperäinen tulostustyö tulee ulos – muuten ongelmitta mutta eka sivu yleensä tuhruisena.

Ilmeisesti merkittömien kasettien sirut jotenkin sekoittivat laitteen. Luulen että sen pystyisi yhä korjaamaan, mutta a) tuntemani osaajat  eivät enää halua tällaisia tehdä ja b) asialliseen liikkeeseen viemällä korjaus saattaisi onnistua mutta maksaisi helposti saman tien enemmän kuin uusi samanlainen tulostin.

Veeuttaa kyllä kohtalaisesti. Tulostimet taitaa olla markkinasyistä suunniteltu hajoamaan määräajassa.

18
Laitealue / Vs: Brother
« : 19.08.19 - klo:17.02 »
Halvalla ei saa hyvää,

Ehkä tähän väliin pitää panna oma tarinani, mutta ei tähän säikeeseen. Aloitan uuden ja linkitän sitten tähän.

Muoks: Tässä tuota tarinantynkää.

19
Laitealue / Vs: Brother
« : 19.08.19 - klo:15.07 »
Itseltäni ei ole kokemusta kovin tuoreesta Brotherista, mutta ainakaan silloin ei BRScript (Olisikohan ollut vuonna 2010) ollut täysin yhteensopiva PostScriptille. Toisin sanoen joutui joidenkin sivujen kanssa tappelemaan, jotta sai sivut tulostettua.

Noiden halvimpien Brotherien tulostuskieli näkyy olevan ”Windows GDI” eli ne ovat täysin ajurista riippuvaisia.

Halvinkin sopiva HP maksaa kaksi kertaa enemmän, mutta olisihan siinä sitten PCL6 ja Postscript.

20
Laitealue / Vs: Brother
« : 19.08.19 - klo:14.23 »
Kuikuilin vähän ostoaikeissa noita Brothereita. Joku ehkä osaisi vahvistaa, mutta näyttää siltä, että ajurit ovat 32-bittisiä, mikä tulevaisuutta ajatellen on vähän uhkaavaa?

Sivuja: [1] 2 3 ... 173