Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - SuperOscar

Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 200
21
Itse inhoan Latin Modernia sen verran paljon, etten käytä sitä ollenkaan, jos suinkin voin välttää, mutta muistaakseni pelkästään venäjän kielipaketin asentamalla pitäisi tulla kyrillinen fonttikin.

LuaLaTeX ja XeLaTeXhan käyttävät samaa fontspec-pakettia; ainoa ero on oikeastaan se, että LuaLaTeXia käytettäessä ei ladata XeLaTeXin määrittäviä paketteja xunicode ja xltxxtra.

22
Voiko asentaa vanhan python kakkosen? Miten sitä käytettäisiin? Saako sillä vanhat softat toimimaan muuttamatta niitä?

Voi asentaa (ks. kamaran vastaus) ja saa toimimaan, mutta kovin suositeltuna sitä ei voi pitää, koska Python 2:ta ei ole enää aikoihin päivitetty.

Lainaus
Jos käyttää kolmosta, miten softia pitää muuttaa?

Siihen on valmis skripti.

23
jq osaa jopa laskeakin, eli tuhannella jako kävisi kätevästi suoraan tällaisella putkella:

Koodia: [Valitse]
komento_joka_sylkee_JSONia | jq '.emeter.get_realtime.power_mw / 1000'

24
"Tuo ekan viestin linkki ei muuten osoita mihinkään keskusteluun. (On myös vähän erikoista, että siinä on tuo PHPSESSID. Tietääkseni sitä ei tällä foorumilla edes normaalisti käytetä.)"
=> Nappasin osoitteen suoraan selaimen osoiteriviltä sen enempää miettimättä.

Tuo on outoa, koska kuten joku toinen jo totesi, PHPSESSID ei kuulu Ubuntu-keskustelualueiden käyttämiin kyselyihin. Esim. tällä hetkellä minun osoiterivilläni lukee kysymysmerkin perässä:

Koodia: [Valitse]
action=post;quote=446021;topic=58548.0;last_msg=446021
Lainaus
"Pääset kirjautumisnäytötä virtuaalikonsoliin CTRL+ALT+F2 (Tai F3, F4) yhdistelmällä ja kirjaudu sisään tunnuksillasi."
=> Varmaan hyvä ohje, mutta kun perusongelma oli se, että nimenomaan tässä kirjautumisnäytössä näppäimistö, mukaanluettuna nuo CTRL-yhdistelmät, ei toimi.

Toimiiko hiiri? Tarkoitan vain, olisiko koko kirjautumisenhallinta kaatunut vai onko ongelma pelkästään yhdessä (USB-?) laitteessa.

Lainaus
Kiitoksia ohjeista, mutta näköjään ei auta kuin toistaiseksi pysyä automaattilogin'ssa.

Sitäkin hallitsee samainen kirjautumisenhallinta ;D

25
Niin siis nuo SDDM, LightDM ja gdm ovat kaikki noita kirjautumisnäyttöjä (suomeksi kirjautumisohjelma Linux.fi:ssä, joka tosin kaipaisi päivitystä),

Toinen yleinen nimitys on display manager, mistä ”DM” nimiin tuleekin, ja suomennosnimi on tosissaan vaihdellut: mainitsemiesi lisäksi ainakin (sisään)kirjautumisruutu, (sisään)kirjautumisohjelma ja näytönhallinta osuvat silmiini Plasman käännösjonoista, ja muistelenpa istunnonhallinnankin joskus jossakin nähneeni.

26
Plasma käyttää vakiona LighrDM:ä

Itse asiassa yleisesti ei. Plasman oletus on SDDM. Kubuntu tosin taitaa käyttää LightDM:ää.

27
Kyllä sen ISO-tiedoston voi tavalliseen tapaan vain ”polttaa” tikulle, vaikka Mint suositteleekin sen tarkistamista.

Sinänsä tarkistaminenkaan ei ole vaikeaa: ajat vain sha256sum-komennon, jolle parametriksi tulee ISO-tiedoston nimi. Sitten vertaa tulosta Mintin sivustolta ladattuun sha256sum.txt-tiedostoon.

28
Riippuu siitä, olitko asentaessa EFI- vai BIOS-tilassa. Debianin käynnistys-ISO pystyy käynnistymään kummassa tilassa vain, ja ainakin minun koneillani pitää BIOSin buuttivalikossa valita juuri oikea eli se, jossa lukee ”EFI” tai ”UEFI” tikun nimen edessä.

29
Tärkein mitä tarvitset on se levyosio, jossa Debianin /boot-kansio sijaitsee, mikä mitä todennäköisimmin on sama kuin Debianin juurikansion osio. Jos muistat sen itse, se helpottaa kummasti.

Jos esimerkiksi se on /dev/sda4, seuraavilla komennoilla pääsee kätevästi buuttaamaan:

Koodia: [Valitse]
set root=(hd1,gpt4)
linux /boot/vmlinuz[SARKAIN]
initrd /boot/initrd[SARKAIN]
boot

Grubin ”hd1” on siis sama kuin ”sda” (a → 1, b → 2 jne.) ja ”gpt4” vastaa suoraan osionumeroa. Esimerkin sarkaintäydennykset helpottavat kummasti, koska yleensä vmlinuz*-ydintiedoston ja initrd*-käynnistys-RAM-levyn nimessä on ytimen versionumero ja muuta tilpehööriä.

30
Pythonissa yläluokan metodeja ei yleensäkään kutsuta implisiittisesti

Tätä kuitenkin hämärtää se, että metodit itsessään siirtyvät ”implisiittisesti”. Ajatus on varmaan jollain lailla ymmärrettävä, muttei välttämättä avaudu aloittelijalle.

31
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Riipiikö vi?
« : 06.01.24 - klo:21.11 »
Nanon tilalla voi nykyään käyttää myös microa, joka tottelee mahdollisimman pitkälle GUI-ympäristöstä tuttuja näppäinyhdistelmiä (X11:n tai Waylandin alla paremmin, konsolissa vähän huonommin, koska esim. Vaihto+nuolinäppäimet eivät mene pääte-emuloinnin läpi).

Löytyy paketista ”micro” (joissakin jakeluissa ”micro-editor”).

32
Ja siis nyt ei edes tulla ajatelleeksi, että ohjelma ei toimi edes. Noitten vastausten takia epäilin, että python-kääntäjässä on bugi. Nimittäin tarkistin, että en ole tehnyt mitään kirjoitusvirhettä kirjoittaessani valokuvasta koodit tekstieditorilla.

Yksi mahdollisuus on, että koodi on Python 2:sta, mutta Python 3 käyttäytyy eri lailla. En pääse tarkistamaan, koska Python 2:ta ei enää koneella ole.

Lainaus
Ja tuossa esitetyssä ohjelmapätkässä kuvittelin, että tuo super tapahtuu automaattisesti ilman erillistä ohjeistusta.

En muista yksityiskohtia, mutta kokeilemallakin selviää, että metodit periytyvät ilman super().__init__()-kutsuakin.

Vinkiksi voisin antaa dir()-funktion, jolla näkee kivasti aina olion nimiavaruuden mm. metodit ja instanssimuuttujat. Kokeile esimerkiksi:

Koodia: [Valitse]
f = Football(['Team A', 'Team B'])
dir(f)


33
Tuohon voisi vielä jatkaa, että jos Sport.name on ajateltu lajin nimeksi, ehkä johdannaisluokan pitäisi asettaa se:

Koodia: [Valitse]
class Football(Sport):
    def __init__(self, teams):
        super().__init__('Football')
        # …

34
Laitealue / Vs: lataava usb-c
« : 28.12.23 - klo:19.52 »
Koneessa on erikseen virtalähdetä varten kytkentäpaikka, joten oletan ettei sitä USB-portin kautta ladata.

Ei välttämättä ole noin. Oli semmoinen kummallinen välivaihe, jossa (kannettavassa) tietokoneessa saattoi olla lataamiseen kykenevä USB-C-portti mutta silti erillinen virtaliitin. Minulla on semmoinen Dellin kannettava työkoneena. Luulin ensin joutuvani rahtaamaan perinteiseen virtaliittimeen menevää laturia kaiken aikaa mukanani, mutta sitten huomasin, että lataahan se itsensä aivan surutta myös USB-C-johdosta, jollaisen talo tarjoaa yleensä joka luokkaan.

35
Laitealue / Vs: lataava usb-c
« : 28.12.23 - klo:18.03 »
Kun laitteen suomenkielisessä käyttöohjeessa sanotaan, että USB-C-liitännän kautta voi "ladata laitetta", joudun arvailemaan ladataanko sillä oheislaitetta vai tietokonetta.

Mitä eroa siinä olisi? USB-C on lopultakin aika universaali: samaan laturiin olen liittänyt tietokonetta, tablettia, kännykkää ja ”oheislaitteita” kuten DisplayPort-jakajaa.

36
Mutta mikä on Compose näppäin? Auttaisiko se tuohon 〃 merkkiin?

Compose on vanhojen päätteiden näppäin, jota niin X11 kuin Waylandkin kyllä tukee. Näppäimistöasetukset ovat valitettavan työpöytäkohtaisia, joten voi mennä hetki, ennen kuin asetuksen löytää – lähinnä tiedän, mistä sen löytää Plasmassa: järjestelmäasetukset → Näppäimistö ja syöttötapa → Näppäimistö → Lisäasetukset → rasti kohtaan ”Muokkaa näppäimistövalintoja”, sitten etsitään kohta ”Compose-näppäimen sijainti”.

Composella saa kätevästi joitakin merkkejä, joita ei ole kotoistus-asettelustandardissakaan, esim.

© = Compose o c
® = Compose o r
™ = Compose t m
¶ = Compose P !
± = Compose + -
⅓ = Compose 1 3
⅔ = Compose 2 3
¼ = Compose 1 4
¾ = Compose 3 4

37
(Lähes) kaikkien Linuxien käyttämässä kotoistusstandardin mukaisessa näppäimistöasettelussa saa helposti suurimman osan eurooppalaisten kielten tarvitsemista tarkkeellisista merkeistä.

Hačekin suhuässää varten saa painamalla AltGr+'* (Ä:n oikealla puolen oleva näppäin), mihin sitten lisätään tarvittava kirjain: čšňř… Puołałaisen äłłän saa painamalla AltGr+L+L. Sediljin saa AltGr+\+kirjaimesta (çşţ). Ja niin pois päin.

Mutta tuon lisäksi kannattaa harkita perinteisen Compose-näppäimen sijoittamista jonnekin, koska sillä pääsee sitten vielä vähän pidemmälle!

38
Olen ajatellut, että muutos Qt 5 -> Qt 6 ei aluksi ole iso. Ainakin ne Qt 6 kuvakkeet, joita on esitelty, näyttävät melko samanlaisilta kuin tämän käytössä olevan version.

Ehkä pitäisi olla tarkkana ja erottaa asiat: Qt6 on ohjelmointikirjasto, johon kuvakkeet eivät liity millään tavalla. Plasma 6 on sitten Qt6:ta käyttävä käyttöliittymä, joka ne kuvakkeet esittelee.

Siirros Qt5:stä Qt6:een voisi olla käyttäjän näkökulmasta myös täysin merkityksetön, mutta Plasmaa tunnutaan kehittävän niin, että alustahyppäysten myötä tehdään myös näkyviä muutoksia käyttöliittymään.

39
Tuohon kariman mainitsemaan en ole tutustunut, mutta itselleni xremap on ollut riittävä. Toimii tiettävästi niin X11:ssä kuin Waylandissäkin. Olen sillä vaihtanut esim. ns. 60-prosenttisessa näppiksessä PgUp/PgDn- ja Home/End-näppäimet keskenään, koska jälkimmäisiä tarvitsen runsaasti, edellisiä en juurikaan.

40
KDE Bug Tracking System olisi parempi paikka ilmoittaa bugeista, etenkin jos pystyt sen toistamaan.

Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 200