Viestit

1

Yleistä keskustelua / Vs: Tekstitykset (Star Wars)

« : 17.06.10 - klo:12.59 »

Eikö olisi yksinkertaisinta katsoa miten nuo on tekstitetty englanniksi? Veikkaan, että siellä on käytössä Artoo ja Threepio.

2

Yleistä keskustelua / Vs: Paljonko olisit valmis maksamaan Linuxista

« : 10.06.10 - klo:21.38 »

Jo perusohjelmien asennuksessa tunteja kertyy Linuxissa Windowsia vähemmän, koska asennuspaketteja ei tarvitse metsästää pitkin nettiä.

Näin varmaan on. - Minulla kun on niin pitkä aika siitä, kun viimeksi asensin Windowsin.

Tuossa minun vertailussani oletin, että Windows on esiasennettu kaupasta ostettuun koneeseen ja että mukana on myös valmistajan mukaan paketoimia ohjelmistoja.

3

Yleistä keskustelua / Vs: Paljonko olisit valmis maksamaan Linuxista

« : 10.06.10 - klo:19.02 »

Paljonko sinun linuxisi olisi maksanut, jos lasket omalle työlle jonkin hinnan, vaikka pienenkin. Kerro se hinta sitten niillä tunneilla, jotka olet käyttänyt asentamiseen, lisähärpäkkeiden asentamiseen, pikku ongelmien ratkaisemiseen yhteisön tuella, jne.

Riippumatta omalle työlle laskettavan tuntitaksan suuruudesta Linux on "maksanut" minulle vähemmän kuin Windows, koska Windowsin kanssa ohjelmistojen asentamiseen ja ongelmien ratkomiseen on kulunut selvästi enemmän aikaa. Lisäksi Linuxiin verrattaessa ylimääräisiä "kustannuksia" syntyy muun muassa Windowsin onnettoman ikkunahallinnan ja puuttuvien työpöytien vuoksi.

Moni, sanoisinpa että suurin osa tietokoneen käyttäjistä, on valmis maksamaan siitä että koneessa on kaikki valmiina. Meille, jotka täällä keskustelemme on noiden lisäksi vielä yksi motivaatio: harrastus.

Jo perusohjelmien asennuksessa tunteja kertyy Linuxissa Windowsia vähemmän, koska asennuspaketteja ei tarvitse metsästää pitkin nettiä. Moni on varmasti valmis maksamaan koneesta jossa kaikki on valmiina. Sellaisia koneita ei vain hirveästi ole näkynyt. Sen sijaan usein näkee ihmisten maksavan Windowsista, vaikka se on vielä keskeneräisempi kuin vasta-asennettu Linux.

4

Yleistä keskustelua / Vs: Canonical ei kehitä Linuxia

« : 09.06.10 - klo:02.17 »

Pelkkä käyttäminen ei ole kehittämistä. Bugiraporttien tekeminen voidaan luokitella kehittämiseksi (tai ainakin rahanarvoiseksi toiminnaksi kehittäjien kannalta).

Bugiraporttien kirjoittaminen on ilman muuta kehittämistä. Normaalisti tuosta työstä maksetaan ohjelmoijille palkkaa. Monesti firmoissa on erikseen testaukseen keskittyneitä henkilöitä. Bugiraporttien ohella kaikki muutkin parannusehdotukset saattavat olla todella rahanarvoista tavaraa. Myöskään näitä ei synny, jos käyttäjiä ei ole (riittävästi).

Väitinkö minä jotakin muuta?

Ubuntun tapauksessa oleellinen kysymys on, että menevätkö tiedot bugeista ja mahdolliset valmiit korjaukset upstreamiin, jolloin ne hyödyttävät kaikkia muitakin vai jäävätkö ne pelkästään Ubuntun käyttöön. Muistaakseni Ubuntua on kritisoitu siitä, etteivät korjaukset mene kovin hyvin alkuperäisiin projekteihin. Joku paremmin asioista tietävä voi varmaan kertoa mikä tilanne on nykyään.

Tämä on se kritiikki, joka Ubuntun kohdalla on ilmeisesti ainakin ennen osunut kohdalleen. Edelleenkään mainitunkaltainenkaan toiminta ei vahingoita upstreamia, mutta ei toisaalta parhaalla mahdollisella tavalla vahvistakaan.

Lyhyesti sanottuna: tuollaisesta toiminnasta ei ole upstreamille mitään hyötyä. Tämän ketjun aiheena on "Canonical ei kehitä Linuxia" ja jos tuo kritiikki on edelleen aiheellista, niin se osuu suoraan maaliinsa.

Itse näkisin tilanteen mieluusti niin, että upstream hoitelisi itse hommansa ja pitkälle paketointinsakin.

Mitä tarkoitat upstreamin hommilla? Entä mitä paketoinnilla? Seuraavan lainauksen perusteella tarkoitat paketoinnilla ilmeisesti jakelukohtaista paketointia. Siihenhän on käsittääkseni kehitetty erilaisia apujärjestelmiä, jotka osaavat pullauttaa automaattisesti valmiit paketit useammalle eri järjestelmälle. En tosin tiedä niiden toimivuudesta mitään sen tarkempaa.

Tällöin tosin distroja saisi olla mielellään vain yksi, tai korkeintaan pari.

Jaa, mitkäs karsitaan pois ja mitä jätetään jäljelle? Eikö Linuxin valinnanvapaus ole hyvä asia?

Muutamat distrot (ainakin esim. Slackware ja Arch Linux) pyrkivät hyvin pitkälle tähän, että se paketoitu versio ohjelmasta X olisi mahdollisimman täysin ohjelman X koodia muokkaamattomana. (Toki varmasti kaikki pyrkivät tähän ainakin jollain tasoilla, mutta toiset enemmän kuin toiset)

Tuon perusteella kuvittelisin Slackwaren ja Arch Linuxin kehittäjien pyrkivän tekemään bugikorjauksia suoraan upstream-projekteihin, jolloin hyödyt tulevat suoraan kaikkien käyttöön. Jos jokin jakelu toimii eri tavalla niin sen toiminnasta ei ole hyötyä upstreamille eikä muille jakeluille. Samalla jakelu ampuu myös itseään jalkaan, koska jakelussa käytetty versio erkanee jokaisen jakelukohtaisen bugikorjauksen johdosta yhä enemmän alkuperäisestä upstream-projektista.

Myös ennakoitavuus ja tiheä päivitysväli tulevien versioiden kanssa on Ubuntun valtti.

Se voi myös olla ongelma. Jos julkaisupäivämäärä on pyhä, niin julkaistu versio voi vielä kärsiä pahoista bugeista. Siksi itse en ainakaan ole asentamassa minkään jakelun uusia versioita ensimmäisten joukossa. On hyvä odottaa parista viikosta pariin kuukauteen ja seurata muiden kokemuksia.

Sitten kun komentorivillä työskennellään pääsääntöisesti, konffitiedostot saisivat minun puolestani olla mallia Arch Linux. Eipä debianin/ubuntunkaan konffitiedostot sijaintiensa ja rakenteensa puolesta tosin kovin huonoja ole. Välillä on ottanut pottuun kun eri distroperheiden edustajissa monet ihan perus konffifilet ovat eri paikoissa. Kun on ubuntu/debianpohjaisiin tottunut (btw. ubuntu on loistava komentoriviltä, minä tykkään), tekisi mieli sanoa, että vaikkapa Slackwaressa on moni asia ihan "väärässä" paikassa.

Itselläni ei ole kokemusta sen enempää Arch Linuxista kuin Slackwarestakaan, mutta Susen osalta voin sanoa asetustiedostojen olevan suoraan helvetistä. Esimerkiksi verkkoasetukset on huomattavasti inhimillisempää näpyttää Ubuntussa kuin Susessa ja jälkimmäisessä kannattaakin suosiolla käynnistää yast.

Aina on hyvä muistaa, että täydellistä jakelua ei ole olemassakaan ja distro-hopperina tietysti silti aina etsiä sitä kuin graalin maljaa... Ubuntuun sitä on vain aina vaan ja uudestaan palannut, mutta tuskin sitä vaikkapa 5-10 vuoden päästä käyttää ubuntua. Aika näyttää.

Yleensähän suositut jakelut ovat vaihtuneet vuoden tai parin sykleillä. Ubuntu on tosin siltä osin poikkeuksellinen jakelu, että sen taustalta löytyy paljon rahoitusta ja ilmaiset levyt tuovat sille edelleen etua suhteessa muihin jakeluihin.

5

Yleistä keskustelua / Vs: Canonical ei kehitä Linuxia

« : 09.06.10 - klo:02.10 »

On se Atrian porukkakin kummaa poppoota, kun
eivät osallistu lihakarjan jalostukseen

Eikös Atrian toimialana ole nimenomaan lihan jalostus?

Tottahan ne jotka aiemmin ovat tehneet rahaa
puuhastelulla, ovat käärmeisään kun yllättäen
joutuvat ihan vakavissaan tekemään töitä, että
tulot säilyisivät.

Jos nämä "puuhastelijat" toimisivat samalla tavalla kuin Canonical niin mitä tapahtuisi kehitykselle? Kaikki kasaisivat omaa kivaa jakelua ja odottaisivat muiden tekevän pohjatyön?

6

Yleistä keskustelua / Vs: Canonical ei kehitä Linuxia

« : 08.06.10 - klo:12.36 »

Ubuntu tai canonical ei ole millään tavalla haitannut Linuxin kehitystä, päin vastoin. Käyttäminenkin on kehittämistä.

Pelkkä käyttäminen ei ole kehittämistä. Bugiraporttien tekeminen voidaan luokitella kehittämiseksi (tai ainakin rahanarvoiseksi toiminnaksi kehittäjien kannalta).

Ubuntun tapauksessa oleellinen kysymys on, että menevätkö tiedot bugeista ja mahdolliset valmiit korjaukset upstreamiin, jolloin ne hyödyttävät kaikkia muitakin vai jäävätkö ne pelkästään Ubuntun käyttöön. Muistaakseni Ubuntua on kritisoitu siitä, etteivät korjaukset mene kovin hyvin alkuperäisiin projekteihin. Joku paremmin asioista tietävä voi varmaan kertoa mikä tilanne on nykyään.

Ubuntun merkitys on ollut Linuxin tuominen järkevässä, helposti omaksuttavassa ja toiminnaltaan mietityssä paketissa normikäyttäjän työpöydälle. Kuka muistaa ajan ennen Ubuntua?

Muistan hämärästi. Omien kokemuksieni mukaan Ubuntu ei ollut millään osa-alueella poikkeuksellisen mullistava muihin jakeluihin nähden. Windows-maailmasta tulevan käyttäjän kannalta se oli ehkä jopa vaikeampikäyttöisempi, koska siitä puuttuivat graafiset ohjelmat asetusten muokkaamiseen. Nämä asiat olivat kunnossa esimerkiksi Mandrakessa ja Susessa.

Itse toki olen sitä mieltä, että komentorivi on se helpoin ja samalla ainoa oikea paikka asetusten muokkaamiseen. Aikanaan kuitenkin ihmettelin sitä, että Ubuntun asentaneet olivat eri forumeilla itkemässä komentorivikäytön vuoksi. Miksi he eivät asentaneet jotakin toista jakelua, jossa komentoriviä ei olisi tarvinnut yhtä paljon käyttää? Olen selittänyt asian itselleni sillä, että muita jakeluita ei pystynyt tilaamaan ilmaiseksi postilaatikkoon. Toisaalta cd-kampanjan ansiosta Ubuntu sai myös huomattavan suuren näkyvyyden muihin jakeluihin nähden, kun useat Linuxia ensimmäistä kertaa kokeilleet kilpaa hehkuttivat sen ylivertaisuutta Windowsiin nähden. Ubuntulla oli todella tehokas markkinointikampanja.

Kaikissa muissa ilmaisversio oli rampautettu ja osittain tahallaan ikäväksi tehty.

Tuolloin minulla taisi olla käytössä Mandrake ja ei se minusta ollut millään tavalla rampautettu. Häiritsevin ominaisuus taisi olla traystä löytyvä kaupallisiin ominaisuuksiin liittyvä ohjelma. Itseäni se oli vastassa ainoastaan ensimmäisellä käynnistyskerralla, koska suljin ohjelman ja kielsin sitä käynnistymästä enää uudelleen. Jonkun tietokonelehden Linux-jakeluiden testissä toimittaja nosti tuon saman asian aivan suunnattomaksi ongelmaksi. Ilmeisesti toimittaja halusi saada jonkun toisen jakelun väkisin voittamaan vertailun... En enää muista mikä jakelu oli todettu parhaaksi. Luultavasti joko Suse tai Ubuntu.

Lisäksi suurimmassa osassa vastaavia jakeluita oli jotain suljettua ja kaupallista kuonaa mukana, kun Ubuntu oli käytännössä täyin vapaan lähdekoodin softaa.

Nyt on pakko kysyä, että onko sinun koneellasi mitään suljettua ja kaupallista kuonaa asennettuna? Näytönohjaimen ajurit? Flash? Windows-fontit tai -koodekit?

Minun käsitykseni mukaan nuo olivat ensimmäisiä asioita, joita uusi käyttäjä halusi asentaa Ubuntun asentamisen jälkeen.

Myös kääntäminen, oppaiden tekeminen ja vaikkapa foorumilla avustaminen ovat ajamassa kollektiivisesti Linux-maailmaa eteenpäin.

Käännösprojektit ainakin suomenkielisessä "yhteisössä" ovat varmasti hyötyneet Ubuntun suosiosta, koska sillä puolella asiat käsittääkseni osataan tehdä oikein eli käännökset tehdään upstreamissa. Oppaiden hyödyllisyys riippuu pitkälti siitä, mitä asioita niissä käsitellään ja sama tietysti pätee forumilla avustamiseen. Joka tapauksessa näistä on ollut hyötyä muidenkin jakeluiden kannalta.

7

Yleistä keskustelua / Vs: Canonical ei kehitä Linuxia

« : 07.06.10 - klo:14.42 »

Tässä pitää mielestäni erottaa kaksi "yhteisöä" toisistaan: toinen on Linux-käyttäjien muodostama "yhteisö" ja toinen on Linux-kehittäjien muodostama "yhteisö."

Oikeastaan taidetaan osua erimielisyyden ytimeen: minusta nimenomaan ei pidä erottaa.

Epäilinkin, että tässä tulee se ratkaiseva näkemysero.

Voi siis olla, että Canonical antaa suoraan kehittäjäyhteisölle vähän (en sano että näin olisi, mutta näin on väitetty enkä ole pätevä asiaa tarkistamaan), mutta koska se antaa jotakin käyttäjäyhteisölle, se hyödyttää välillisesti kehittäjäyhteisöäkin.

Minusta kritiikki koskee nimenomaan kehittäjäyhteisöön liittyvää toimintaa. Toki käyttäjäyhteisöstä voi olla välillistä hyötyä kehittäjäyhteisölle, mutta sen hyödyn arvioinnissa käyttäisin sitä maksu-menetelmää. Tuottaako tuo käyttäjäyhteisö rahanarvoista hyötyä ja kuinka suuri tämä arvonlisä on?

Todennäköisesti toiset jakelut eivät hyödy tuosta käyttäjäyhteisestö juuri lainkaan, mutta yksittäisten ohjelmistojen kehittäjille siitä voi olla enemmän hyötyä lahjoitusten ja käyttäjäpalautteen muodossa.

Eli jos palataan metaforiin: Kumisaapastehtaan kokoonpanolinja (= Linux-ytimen kehittäjäyhteisö) ei ehkä suoraan hyödy logistiikka- ja markkinointiosastojen (= Canonical) työstä, koska nämä eivät kertaakaan edes koske saappaaseen saati että niitä kokoaisivat, mutta ilman jälkimmäisiä osastoja ei kukaan kaipaisi sitä ensimmäistäkään.

Tästä olen siinä mielessä samaa mieltä, ettei se ytimen kehittäminen ole kaikki kaikessa. Canonicalin logistiikka- ja markkinointiosastojen toiminta ei kuitenkaan minun uskoakseni hirveästi hyödytä muita jos verrataan esimerkiksi uusien ohjelmistojen osien kehittämiseen. Buuttia nopeuttava tapahtumapohjainen käynnistysjärjestelmä on muulle "kehittäjäyhteisölle" uskoakseni huomattavasti arvokkaampi kuin esimerkiksi yhden vuoden aikana tapahtunut Ubuntun markkinointi.

8

Yleistä keskustelua / Vs: Canonical ei kehitä Linuxia

« : 07.06.10 - klo:14.18 »

Sinä sen väitteen esitit.

Itse asiassa sinä sanoit:

(vrt. toisten mielestä Canonical markkinoi Linuxia ja tuo lisää Linux-käyttäjiä, kun taas toisten mielestä Canonical markkinoi Ubuntua ja tuo lisää Ubuntu-käyttäjiä hyödyttämättä muita).

johon vastattiin että Ubuntu parantaa Linuxin mainetta, joka hyödyttää kaikkia jotka ovat tekemisissä Linuxin kanssa. Tämän jälkeen nimenomaan sinä aloit puhumaan siitä kuinka paljon Ubuntu on tuonut käyttäjiä muille jakeluille.

Viittasin tähän:

• Monet Ubuntulla aloittaneista Linux-käyttäjistä ovat vasta Ubuntun jälkeen kokeilleet muitakin distroja – osa on saattanut jopa siirtyä siihen glorifioituun ytimen kehitystyöhön.

Mitä tulee tuohon alkuperäiseen kommenttiini niin sen ei ollut tarkoitus kuvata omia mielipiteitäni vaan pyrin osoittamaan siinä näkemyseron eri leirien välillä. Toisten jakeluiden kannalta Canonical ei ole juurikaan tuonut uusia Linux-käyttäjiä vaan nimenomaan Ubuntu-käyttäjiä.

Tuosta lainatusta lauseesta on vaikea tietää mitä siinä sanalla 'Linux' tarkoitetaan, ja itseasiassa vaikka tiedettäisiinkin niin silti lause on epäselvä.

Hyväntahtoisella tulkinnalla lauseesta voi saada kohtuullisen järkevän. Tekstistä tulee varsin raskasta luettavaa jos tulkinnanvaraisuuksista halutaan päästä eroon. Yritän kuitenkin avata alkuperäistä ajatusta hieman tarkemmin. Toivottavasti tästä on apua.

Tässä yhteydessä Linux-käyttäjillä tarkoitetaan tasapuolisesti kaikkien jakeluiden käyttäjiä. Tähän joukkoon tietysti kuuluvat myös Ubuntun käyttäjät. Jokainen jakelu on tietysti kiinnostunut lähinnä omista käyttäjistään, joten he tarkastelevat väitettä Linux-käyttäjien lisääntymisestä lähinnä oman jakelun kannalta. Heidän kannaltaan Canonical ei ole tuonut lisää Linux-käyttäjiä vaan nimenomaan lisää Ubuntu-käyttäjiä.

Eric Raymond kyllästyi Fedoraan kun tuli ongelmia jonkun päivityksen kanssa ja arvokkaita työtunteja meni hukkaan järjestelmän palauttamisessa. Hän siirtyi käyttämään Ubuntua, ja neuvoo oppaassaan "How to be a Hacker" muitakin aloittamaan Ubuntulla. Minusta näyttää kovasti siltä että Eric Raymond olisi valmis maksamaan rahaa siitä hyödystä mitä Ubuntu on hänelle säästyneinä työtunteina ja säästyneenä vaivana tuottanut.

Hyvin mahdollista ja tuo noudattaa sitä ajatustani hyödyn arvioimisesta. Eric Raymondin kohdalla Canonical on siis tarjonnut ongelmattomamman alustan kehitysympäristöksi ja näin ollen Canonical on hyödyttänyt ainakin yhtä kehittäjäyhteisön jäsentä.

Käyttäjälaumoista ei ehkä moni olisi valmis maksamaan, mutta toisaalta miksi ylipäätään jatkuvasti otat esille nämä käyttäjälaumat kun ne eivät ole mitenkään olennaisia; ainoastaan sinä olet näin väittänyt.

Ok, jos olemme kaikki samaa mieltä siitä, ettei Canonicalin tuomilla käyttäjälaumoilla ole mitään merkitystä arvioitaessa Canonicalin hyödyllisyyttä "Linux-yhteisön" kannalta, niin minä tyydyn kyllä siihen.

Toisaalta taas Greg Kroah-Hartman argumentoi tyyliin "ei kannata olla Canonicalin asiakas", josta voisi ehkä päätellä että häntä harmittaa että Ubuntulla on paljon käyttäjiä. Ehkä hän olisi valmis jopa maksamaan näistä käyttäjistä?

Pikemminkin hän saattaisi olla valmis maksamaan ettei niitä käyttäjiä olisi...

9

Yleistä keskustelua / Vs: Canonical ei kehitä Linuxia

« : 07.06.10 - klo:11.33 »

Onko toisaalta väliä, siirtyvätkö Ubuntun käyttäjät muihin distroihin vai eivät?

On siinä tapauksessa, että Ubuntun väitetään tuoneen muillekin jakeluille uusia käyttäjiä.

Jos väite on tuo.

Sinä sen väitteen esitit. Tosin asiayhteyteen nähden tästä väitteestä on minun mielestäni väännetty kohtuuttoman paljon. Jostain syystä se vain nousi huomion kohteeksi muiden asioiden ohitse.

Mutta eikö oleellisempaa ole se, paljonko Linux-yhteisöön tulee käyttäjiä, yhteisöhän tässä on asetettu syyttäjänkin asemaan (= Ubuntu ei anna takaisin yhteisölle jne.).

Tässä pitää mielestäni erottaa kaksi "yhteisöä" toisistaan: toinen on Linux-käyttäjien muodostama "yhteisö" ja toinen on Linux-kehittäjien muodostama "yhteisö." Linux pitää tulkita tässä kohtaa laveasti eli Linux-kehittäjiä ovat kaikki kehittäjät, jotka toimivat Linux-ohjelmistojen parissa. Väitteessä "Ubuntu ei anna takaisin yhteisölle" puhutaan mielestäni nimenomaan kehittäjäyhteisöstä.

Väitettä pitää mielestäni tarkastalle siltä kannalta, että tuottavatko Ubuntu-käyttäjät mitään lisäarvoa muulle kehittäjäyhteisölle. Olisiko joku osa kehittäjistä valmis maksamaan näistä käyttäjistä Canonicalille, jos heitä ei muuten olisi olemassa?

Tässä ei oteta kantaa siihen onko Canonical tuottanut lisäarvoa käyttäjäyhteisölle. Alkuperäinen väite on nimittäin mielestäni esitetty siinä hengessä, että Canonical ei anna takaisin kehittäjäyhteisölle.

Onko se massa pakottanut laitevalmistajat tai verkkosisällöntuottajat ottamaan Linuxin paremmin huomioon?

On. Ainakin minä olen huomannut hitaan mutta selvän muutoksen parempaan verkkosisällöntuottajien tapauksessa.

Olisiko esimerkkejä? Näiden tulisi olla sellaisia muutoksia ettei Firefoxin Windows-versio ole niitä edesauttanut. Firefoxin Windows-version käyttäjämäärät ovat sen verran massiivisia, ettei Linux-käyttäjillä ole liiemmin merkitystä niiden rinnalla.

Väitän, että verkkosisällön kannalta Firefoxin Windows-versio ja sen suosio on ollut huomattavasti merkittävämpi asia Linux-yhteisön kannalta kuin Ubuntun tai minkään muunkaan jakelun käyttäjämäärät.

Olen samaa mieltä, mutta eihän se tarkoita, etteikö Ubuntun käyttäjämäärilläkin olisi vaikutusta.

Jos puhutaan asioista joihin Firefoxin Windows-versiolla on ollut vaikutusta, niin silloin Linuxin käyttäjämäärillä ei ole mitään merkitystä. Käyttäjämäärät ovat ihan eri luokkaa. Se on sitten eri asia jos jotakin on tapahtunut sellaisella alueella johon Firefoxilla ei ole ollut vaikutusta.

10

Yleistä keskustelua / Vs: Canonical ei kehitä Linuxia

« : 06.06.10 - klo:17.42 »

Onko toisaalta väliä, siirtyvätkö Ubuntun käyttäjät muihin distroihin vai eivät?

On siinä tapauksessa, että Ubuntun väitetään tuoneen muillekin jakeluille uusia käyttäjiä. Muussa tapauksessa sillä ei ole merkitystä.

Ollessaan Ubuntun käyttäjiä he ovat Linuxin käyttäjien (aito) osajoukko. Jos tämä massa pakottaa esimerkiksi laitevalmistajat, verkkosisällöntuottajat jne. ottamaan Linuxinkin käyttäjiä paremmin huomioon, Ubuntusta on ollut välillistä mutta varsin merkittävää hyötyä muullekin Linux-yhteisölle.

Onko se massa pakottanut laitevalmistajat tai verkkosisällöntuottajat ottamaan Linuxin paremmin huomioon?

Väitän, että verkkosisällön kannalta Firefoxin Windows-versio ja sen suosio on ollut huomattavasti merkittävämpi asia Linux-yhteisön kannalta kuin Ubuntun tai minkään muunkaan jakelun käyttäjämäärät. Flashin Linux-tuen kannalta Ubuntun käyttäjämäärillä on toki voinut olla merkitystä.

Laitevalmistajista en osaa sanoa yhtään mitään, kun en itse ole pahemmin tuoreeseen rautaan koskenut.

Yleensä ongelma kaikissa viittauksissa käyttäjämäärästä seuraaviin etuihin on niiden etujen mittaamisen vaikeus. Ei pystytä osoittamaan, että käyttäjämäärällä olisi ollut jotakin merkitystä asian X tapahtumiseen.

11

Yleistä keskustelua / Vs: Canonical ei kehitä Linuxia

« : 06.06.10 - klo:16.50 »

Ubuntusta on haittaa muille jakeluille silloin, kun Ubuntua ja Linuxia käytetään synonyymeinä.

Muistetaanhan nyt että

• Ubuntu ei ole Linux
• Linux on ydin
• Ubuntu on jakelu
• jakelu ei ole ydin

Eli onko nyt huoli siitä että kun tähän asti kuka tahansa on voinut houkutella miljoonittain käyttäjiä laittamalla mainokseen avainsanan 'Linux', niin jos Ubuntu kasvaa liian suureksi niin tämä Linux-tuotemerkin vetovoima häviää?

Yleiskielessä Linux tarkoittaa useimmiten Linux-jakelua. Minusta on jossain määrin vaarana, että yleiskielessä Ubuntusta ja Linuxista luodaan synonyymejä. Puhutaan siis Linuxista silloin kun tarkoitetaan Ubuntua ja päinvastoin. Tästä syntyy mielikuva, että Linux ja Ubuntu ovat yksi ja sama asia.

Minä luonnollisesti kannatan täsmällisyyttä termeissä eli Linux on ydin ja Linux-jakelu on jakelu.

Tässä on eroa siinä mielessä, että ensimmäisen tulkinnan perusteella ei voitaisi väittää Ubuntun tuoneen uusia käyttäjiä muille jakeluille (siinä määrin että sillä olisi merkitystä).

Miksi yhden tuotteen pitäisi tuoda uusia käyttäjiä jollekin kilpailevalle tuotteelle?

Tällaisissa "Canonical ei kehitä Linuxia" -keskusteluissa yleensä puolustetaan Canonicalia sanomalla, että Ubuntu on tuonut paljon uusia Linux-käyttäjiä ja osa heistä siirtyy käyttämään myös muita jakeluita. Canonical on siis hyödyttänyt "Linux-yhteisöä" uusia käyttäjiä houkuttelemalla.

Yhden tuotteen ei siis tarvitse tuoda uusia käyttäjiä kilpailevalle tuotteelle, mutta tuo on argumentti jota Canonicalin puolustajat yleensä käyttävät. Itse olen pitänyt sitä aina varsin kyseenalaisena argumenttina, koska omasta mielestäni erityisesti edistyneemmät käyttäjät (eli sellaiset jotka todennäköisemmin lähtevät kokeilemaan myös muita jakeluita) olisivat todennäköisesti asentaneet joka tapauksessa jonkin Linux-jakelun riippumatta siitä olisiko Ubuntua olemassa vai ei.

Minusta tämä keskustelu on siinä mielessä turhaa, että noihin esittämiini kysymyksiin ei ole olemassa kiistattomia vastauksia. Kuitenkin ne ovat varsin oleellisia jos halutaan arvioida Ubuntun väitettyjä hyötyjä muulle "yhteisölle."

Keskustelu on turhaa ja kysymyksiin ei löydy vastauksia. Kuitenkin nämä kysymykset (ja keskustelu?) ovat varsin oleellisia???

Keskustelu Ubuntun väitetyistä hyödyistä muulle "yhteisölle" on turhaa, koska asian arvioimisen kannalta oleellisiin kysymyksiin ei ole olemassa kunnollisia vastauksia. Ne kysymykset ovat siis oleellisia väitettyjen hyötyjen arvioimisen kannalta. Koska niihin kysyksiin ei ole vastauksia, niin silloin ei niitä hyötyjäkään pystytä arvioimaan ja näin ollen keskustelu asiasta on varsin turhaa.

12

Yleistä keskustelua / Vs: Canonical ei kehitä Linuxia

« : 05.06.10 - klo:20.27 »

Ubuntusta on haittaa muille jakeluille silloin, kun Ubuntua ja Linuxia käytetään synonyymeinä.

Siinä mielessä kyllä, että muut jakelut eivät saa paljon huomiota. Toisaalta tuskin ne saisivat sitä sen enempää, vaikkei Ubuntu saisi yhtään.

Sillä ei ole merkitystä saisivatko ne sen enempää huomiota. Vaarana tuossa synonyymitilanteessa on se, että Linuxista puhuttaessa ihmiset ajattelevat suoraan Ubuntua tiedostamatta näitä muita vaihtoehtoja. Tätä kautta tuosta voi olla suoranaista haittaakin muille jakeluille.

Tässä on eroa siinä mielessä, että ensimmäisen tulkinnan perusteella ei voitaisi väittää Ubuntun tuoneen uusia käyttäjiä muille jakeluille (siinä määrin että sillä olisi merkitystä).

Koska kyseessä on vain kourallinen ihmisiä, jo yksi Ubuntusta muualle siirtynyt muodostaa prosentuaalisesti merkittävän osuuden tapauksista

Ei muodosta, koska se yksittäistapaus eliminoidaan tilastollisena poikkeuksena

Edellisessä viestissäni esitinkin menetelmää, jolla hyödyllisyyttä voitaisiin yrittää arvioida suhteellisen objektiivisesti. Onko ryhmä A tehnyt jotakin sellaista, minkä tekemisestä ryhmä B olisi valmis maksamaan?

No, vaikka B hyötyisikin A:sta, aina se ei ole valmis tästä maksamaan tai sen ei tarvitse maksaa.

Tarkastelu suoritetaankin sillä oletuksella, että tuotettu asia ei ole olemassa jollei siitä makseta. Käytännössä siis pyritään arvioimaan tuotetun asian todellista arvoa toisille osapuolille. Maksaminen on oikeastaan hieman huono sanavalinta tässä yhteydessä, koska tarkoituksena on nimenomaan arvioida tuotteesta syntyvää lisäarvoa toisille ryhmille.

Esimerkkisi perusteella täytyy tehdä muitakin tarkennuksia terminologiaan (hihastahan minä tätä ravistan). Tarkastelussa ryhmiä ovat vain ja ainoastaan eri kehittäjäryhmät. Se mitä nämä ryhmät tuottavat joko suoraan tai välillisesti ovat tuotteita. Kirjoitin seuraavan lainauksen näiden määritysten mukaisesti uudelleen.

Canonical (= ryhmä C) on paketoinut – vältän nyt tahallani sanaa ”tuottanut”! – tuotteen U, joka tuntuu houkuttaneen varsin paljon käyttäjiä (= tuote K). Tuote K saattaisi olla valmis siitä maksamaan, mutta tätä C ei vaadi.

K:lla voi edelleen olla haluja tai tarpeita ostaa toisia tuotteita (ohjelmia, pelejä, ajureita), jolloin C hyödyttää välillisesti ryhmää T eli näiden tuotteiden kehittäjiä. T ei kuitenkaan ajattelisikaan maksavansa C:lle, eikä pitäisikään, vaikka se tästä hyötyy.

Tuo teksti ei nyt ole enää kaikilta osin kovin kelvollista luettavaa, mutta halusin säilyttää sen mahdollisimman hyvin ennallaan.

Tuote K on siis joukko maksukykyisiä ja -haluisia asiakkaita, jotka ryhmä C on välillisesti tuottanut tai luonut. Tässä asetelmassa on vain yksi oleellinen kysymys: Kuinka arvokas tuote K on todellisuudessa ryhmälle T eli paljonko ryhmä T on korkeintaan valmis maksamaan siitä?

Viimeinen lause lainauksessa ei siis pidä paikkaansa, koska se on ristiriidassa ylempänä tekemäni tarkennuksen kanssa. Ryhmä hyötyy toisen ryhmän tuottamasta tuotteesta vain jos he ovat valmiita maksamaan siitä. Mikäli ryhmä T siis hyötyy tuotteesta K, niin he ovat tässä tarkastelussa automaattisesti valmiita maksamaan ryhmälle C tuotteesta heille syntyneen lisäarvon verran.

13

Yleistä keskustelua / Vs: Canonical ei kehitä Linuxia

« : 05.06.10 - klo:18.57 »

• On kuitenkin järjetöntä väittää, että ”muita” hyödyttäisi vain ytimen kehitystyö: on muitakin osa-alueita, jotka täytyy hoitaa, mm. juuri markkinointi ja viimeistely.

Millä tavalla Ubuntun markkinointi ja viimeistely hyödyttää muita jakeluita?

Mutkan kautta. On se oikein tai väärin, Ubuntusta on onnistuttu luomaan kuva käyttöjärjestelmänä, johon Windowsista on helppo siirtyä. Ubuntusta on tullut todellinen vaihtoehto varsinkin silloin, kun hankitaan käytetty tai muuten vanhempi kone, johon Windows-lisenssiä ei tule. Koska Ubuntu on Linux, sen maine on koitunut muidenkin Linuxien eduksi.

Koituu jos koituu. Kuten myöhemmin toteatkin niin "joskus" Ubuntu samaistetaan Linuxiin. Sana "joskus" on lainausmerkeissä, koska mielestäni tämä samaistus on turhankin yleistä, erityisesti mediassa. Ubuntusta on haittaa muille jakeluille silloin, kun Ubuntua ja Linuxia käytetään synonyymeinä.

Kuinka moni Ubuntulla aloittaneista ei olisi Ubuntun puuttuessa tutustunut Linuxiin jonkin toisen jakelun kautta

Lukuja ei ole todisteeksi esittää, mutta ystävien, tuttujen ja sukulaisten kautta olen huomannut, että Linuxit ovat murtautuneet tietoisuuteen laajemmin vasta Ubuntun myötä. Muista kuin nörttikäyttäjistä en tiedä yhdenkään tuttuni aloittaneen muusta kuin Ubuntusta. Myöhemmin on yksi (todella: vain 1, tietooni) innostunut kokeilemaan muitakin jakeluja.

Vain yksi on innostunut kokeilemaan muita jakeluita Ubuntun jälkeen vai vain yksi on kokeillut muita jakeluita ensimmäisenä vaihtoehtonaan? Tässä on eroa siinä mielessä, että ensimmäisen tulkinnan perusteella ei voitaisi väittää Ubuntun tuoneen uusia käyttäjiä muille jakeluille (siinä määrin että sillä olisi merkitystä).

Mitään hillitöntä kilpailuasetelmaa tähän ei minusta pitäisi rakentaa, vaan nähdä se, että näin ne parhaiten täydentävät toisiaan.

Minusta tämä keskustelu on siinä mielessä turhaa, että noihin esittämiini kysymyksiin ei ole olemassa kiistattomia vastauksia. Kuitenkin ne ovat varsin oleellisia jos halutaan arvioida Ubuntun väitettyjä hyötyjä muulle "yhteisölle."

Edellisessä viestissäni esitinkin menetelmää, jolla hyödyllisyyttä voitaisiin yrittää arvioida suhteellisen objektiivisesti. Onko ryhmä A tehnyt jotakin sellaista, minkä tekemisestä ryhmä B olisi valmis maksamaan?

14

Yleistä keskustelua / Vs: Canonical ei kehitä Linuxia

« : 05.06.10 - klo:18.20 »

• Canonical totta kai markkinoi Ubuntua, sitä varten koko yritys on perustettu.
• Canonicalin toiminta on keskittynyt nimenomaan markkinointiin ja viimeistelyyn, ei Linux-ytimen kehittämiseen.

Ei kommentoitavaa näissä.

• On kuitenkin järjetöntä väittää, että ”muita” hyödyttäisi vain ytimen kehitystyö: on muitakin osa-alueita, jotka täytyy hoitaa, mm. juuri markkinointi ja viimeistely.

Millä tavalla Ubuntun markkinointi ja viimeistely hyödyttää muita jakeluita?

• Tavoitteissaan Canonical on kaikesta (myös tästä enimmäkseen joutavasta murinasta) päätellen onnistunut hyvin ja tuonut näin ”Linux-yhteisöön” paljon uusia jäseniä.
• Monet Ubuntulla aloittaneista Linux-käyttäjistä ovat vasta Ubuntun jälkeen kokeilleet muitakin distroja – osa on saattanut jopa siirtyä siihen glorifioituun ytimen kehitystyöhön.

Kuinka moni Ubuntulla aloittaneista ei olisi Ubuntun puuttuessa tutustunut Linuxiin jonkin toisen jakelun kautta? Erityisesti, kuinka moni aktiivisista kehittäjistä ei olisi näin tehnyt?

Ymmärrän kyllä, että ohjelmoijalle vain ohjelmointi on ”oikeaa” työtä ja kaikki muu ajan haaskausta, mutta minkä ihmeen takia todellisuudentajunsa menettäneiden nörttien väittämiä tarvitsee muiden kuin ohjelmoijien toistella, sitä en tajua.

Asiaa voisi miettiä ehkä siltä kannalta, että maksaisiko toinen yritys toisen tekemästä työstä jos sitä ei olisi jo tehty. Uusi tapahtumapohjainen järjestelmä käyttöjärjestelmän käynnistymisen nopeuttamiseen kuulostaa rahanarvoiselta. Kilpailevan jakelun markkinointi ja viimeistely ei kuulosta sellaiselta.

15

Yleistä keskustelua / Vs: Canonical ei kehitä Linuxia

« : 05.06.10 - klo:12.16 »

On myös hyvä muistaa, että yleensä sellaiset talkoot joissa keskitytään saunailtaan enemmän kuin itse asiaan ovat kyllä suosittuja, mutta havoin saadaan mitään aikaan...

Vain jos saunassa käyntiä ja yleistä sosiaalista ilonpitoa ei lasketa aikaansaannokseksi. Ihmisten hyvinvoinnille silläkin on kuitenkin suuri merkitys.

Onko Canonicalin Linux-kehitys siis verrattavissa talkoisiin, joissa talkooväki keskittyy enemmän saunailtaan kuin itse talkoisiin? Jotkut saattavat pitää saunomista ja sosiaalista ilonpitoa aikaansaannoksena, mutta toiset talkooporukat eivät välttämättä ole samaa mieltä (vrt. toisten mielestä Canonical markkinoi Linuxia ja tuo lisää Linux-käyttäjiä, kun taas toisten mielestä Canonical markkinoi Ubuntua ja tuo lisää Ubuntu-käyttäjiä hyödyttämättä muita).

16

Yleistä keskustelua / Vs: Päätteen historia

« : 20.02.10 - klo:23.38 »

Koodia: [Valitse]

$ history
    1  history


17

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Bash lauseke

« : 30.01.10 - klo:18.00 »

Ilmeisesti Bashilläkin voi kaiken tehdä, kyse sitten siitä onko se jouhevaa.

Tuo minun ratkaisuni ei kyllä ole puhtaasti bashilla tehty vaikka sekin olisi kyllä mahdollista. Yleensähän bash on vain liima jolla yhdistetään eri sovelluksia halutun lopputuloksen saamiseksi.

Puhdas bash-ratkaisu voisi olla esimerkiksi tällainen:

Koodia: [Valitse]

$ i=24
$ k=5
$ (( i = (i + (i % k > 0 ? k : 0)) / k * k ))
$ echo "Tulos: $i"

Tarkemmin ajatellen tämä on parempi.

Koodia: [Valitse]

$ i=24
$ k=5
$ (( i = i % k == 0 ? i : (i / k + 1) * k ))
$ echo "Tulos: $i"


18

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Bash lauseke

« : 29.01.10 - klo:23.36 »

Onko tarkoituksena siis tehdä pyöristys aina ylöspäin halutun kantaluvun mukaisesti? Jos luku ei ole tasan kantaluvun moninkerta niin se pyöristetään ylöspäin seuraavaan moninkertaan?

Sen voi laskea dc:n avulla esimerkiksi seuraavasti:

Koodia: [Valitse]

$ dc <<< "24 5 sm[lm+]s1dlm%0!=1lm/lm*p"

Ensimmäinen luku on pyöristettävä luku ja toinen on käytettävä kantaluku.

Tietysti nuo parametrit voivat olla laskutoimituksiakin eli ensimmäisen viestin mukainen laskutoimitus "4 * 6" olisi tuossa seuraavanlainen:

Koodia: [Valitse]

$ dc <<< "4 6 * 5 sm[lm+]s1dlm%0!=1lm/lm*p"


19

Laitealue / Vs: Käytetyn skannerin testaaminen

« : 25.01.10 - klo:17.37 »

Sain käytetyn skannerin, joka saattaa olla toimimaton. Mutta kuitenkin haluaisin selvittää, toimiiko laite.

http://penguin-breeder.org/sane/mustek_pp/#installation

Targa Funline TS12EP näyttäisi olevan 1200 CP, joten cis1200 lienee oikea ajuri.

20

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: Expertille: Miten konquerorriin pistetään string arvo ?

« : 25.01.10 - klo:17.28 »

Eikö pidemmällä tähtäimellä olisi helpompaa vaihtaa vain pankkia?