21
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Openofficen erot linuxissa ja windowsissa Word-asiakirja (application/msword)
« : 19.01.10 - klo:22.24 »Olisi pitänyt kai tarkistaa tuolta standardista oikea muoto.
Sieltä se oikea muoto helpoiten löytyy
Ubuntu 22.04 LTS | Lataa ja asenna | Tutustu yhteisöön | Blogi | Yritysten tarjoamat palvelut
Liity Ubuntu Suomen seuraan: Facebook tai Twitter
Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Olisi pitänyt kai tarkistaa tuolta standardista oikea muoto.
Taitaa olla headerissä koodausvirhe...Koodia: [Valitse]Content-Disposition: "attachment; filename=1809 liite.doc"
Content-Type: "application/msword"
näyttäisi oikeammalta...
Content-Disposition: attachment; filename="1809 liite.doc"
Content-Type: application/msword
Kaikkien tulisi voida toteuttaa vapaasti persoonaansa netissä, lakien puitteissa.
Lapsellista käyttäytymistä Mozillalta kun menee marmattamaan johonkin EU:n kilpailuvirastoon, että ku meidän tuote ei menesty koska yritys joka on tehnyt käyttöjärjestelmän ja käyttää oma tekemää selainta siinä pilaa heidän markkinaosuutensa.
Pystyykö osioita suurentamaan osiokohtaisesti niin että myös tiedostojärjestelmien koko muuttuu? Jos pystyy niin päteekö tämä kaikille tiedostojärjestelmille vai ainoastaan niille joissa on mahdollisuus koon suurentamiseen?1. Pystyy. Gparted suurentaa osion ja sitten tiedostojärjestelmän.
2. Kaikki tiedostojärjestelmiin joihin löytyy tuki tj-kohtaisista työkaluista laajennustoiminnolle. Näitä on ainakin yleisimmät linuxin käyttämät(ext, xfs, reiserfs) ja fat/ntfs.
Olen käyttänyt käyttöjärjestelmän kopiointiin live-CD:n gpartedia. Sillä saa samalla suurennettua kopioidun kokoa jo kopioitaessa.
Koska kyseessä eivät ole identtiset levyt.
Järkevältä kuulostava pointti. Onko huonoja kokemuksia vai "vain" epäilys?
Ennemmin osioi uuden levyn käsin, kopioi tavarat sinne ja tekee tarvittavat muutokset fstab:iin. Lopuksi asentaa grubin tai lilon uudelle levylle. Itse en kopioisi osioita suoraan dd:llä.Mikset? Sillä minä kloonaan koneita luokissani ja on toiminut.
nyt ei ole ssh:ta käytössä ympäristöön joten miten sama homma telnetillä tai vastaavalla hoituu.
ikkunoiden välillä siirryn joko f9:llä (joka näyttää ohjelman kaikki ikkunat), tai sitten vien hiiren vasempaan alakulmaan joka tekee saman jutun
ja mitä tarkoittaa staattisesti linkitetty
Sama pätee OS X:ään, jo ohjelman asentaminen tuntuu turhauttavalta kun klikkaillaan seuraava, hyväksy, seuraava jne, kun on tottunut vain raahaamaan ohjelmiin ohjelman ja alkanut käyttämään.
Mitäs kautta päivitykset tulevat siihen raahattuun ohjelmistoon?
Ohjelman kautta, joka on parempi kuin ubuntun tapa..miksikö? Koska on kymmeniä ohjelmia ainakin itellä joita käytän kerran tai kaks vuodessa, ja neki on semmosia joissa ei oo väliä vaikka ei ois uudempaa versiota...sit ku konetta tarttis päivitellä ni ootelisin ihan turhaan ohjelmien päivittymistä, nyt ei tarvi murehtia semmosista, päivittää vaan just ne jotka haluaa.
Ubuntu tekee esim itellä niin, et joka päivityksen yhteydes se asentaa totem-mozzillan uusiksi jos en sitä ruksaile pois, raivostuttavaa kun haluan et se pysyy pois
Sama pätee OS X:ään, jo ohjelman asentaminen tuntuu turhauttavalta kun klikkaillaan seuraava, hyväksy, seuraava jne, kun on tottunut vain raahaamaan ohjelmiin ohjelman ja alkanut käyttämään.
noinhan mulla tuolla lukikin...toistappa tuo noin 60 kertaa peräkkäin...ei kovin nopeatapa, kun voit suoraan pikanäppäimellä valita sen että rajaat alueen, ja sit se tallentuu suoraan työpöydälle.
ja ikkunoista, en todellakaan halua jokatyöpöydän ikkunaa alapalkkiin, eihän siitä tulis mitään ku ois 50 ikkunaa alapalkissa...
Mäkillä näkyy ne avoimet ohjelmat suoraan, [...]
ja jos jossain ohjelmas tapahtuu muutos (esim adium joka on messengeri, joku huutaa sinne jotain) niin se ilmoittaa siitä (esim adiumissa tulee lukemaan kirjoittajan nimimerkki), kun klikkaa ohjelmasta, se siirtyy oikealle työpöydälle, oikeaan ohjelmaan ja ohjelman sisällä oikeaan ikkunaan
OS X:n kanssa perus tallaajan on mielestäni paljon helpompi toimia. En tiedä miten esim screenshotit edes toimii ubuntussa, paitsi valikon kautta sovelluksen avaamalla. Mäkissä on pikanäppäimet sivun, ikkunan, kuvakkeen tai rajatun alueen kuvaamiselle ja tallentuu suoraan työpöydälle.Ai näppäimistössä monta nappulaa kuvakaappauksia varten?! Ubuntussa kuvakaappaukset onnistuvat painamalla PrtSc (Print Screen) näppäintä (jos Alt on pohjassa niin ottaa vain aktiivisesta ikkunasta). Tallennus paikka pitää valita käsin. Ei ehkä ihan yhtä kätevää, mutta ei mielestäni kovin vaikeaakaan jos vain tietää, että kuvakaappaukset otetaan PrtSc:llä.
Mites jos näppikses ei ole prtsc näppäintä?
Ja toki noi asiat saa linuxiin, mutta mielestäni ei ole järkevää vertailla toisen käyttiksen oletusta, ja toisen käyttiksen toimintoja muokkauksen jälkeen.
Ja mitä työpöytiin tulee, niin itse käytän os x:ssä kuutta työpöytää, joten kyllä se olisi suht tarpeellista toimia myös muissa koneissa joita käytän, toimeen tulisin minimissään neljällä, mutta 6 on mukavempi käyttää
Amiga on ainoa poikkeus, se on ollut kokoajan käytössä.
Amiga 500 ja sen jälkeen 600.
EI täysin, vaan siten, että käyttöliittymän kautta kerättäisiin halutut parametrit ja lähetettäisiin ne sitten taustalla pyörivälle / pyöriville ohjelmille, jotka suorittaisivat varsinaisen toiminnon.Jos pitäisi rakentaa pieni ohjelma, joka olisi pelkkää käyttöliittymää, niin mitä kannattaisi käyttää työkaluna ?Siis käyttöliittymä ilman toiminnallisuutta?
Jos pitäisi rakentaa pieni ohjelma, joka olisi pelkkää käyttöliittymää, niin mitä kannattaisi käyttää työkaluna ?