Viestit

1

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« : 26.02.26 - klo:19.32 »

Tuli tässä mieleen kulta­neidon taonta (Kalevalassa). Ihminen on rakentanut ensimmäiset koneistot rauta­kauden aikana, ja heti on joku alkanut pohtia mekaanisen ihmisen rakentamista. Seppo Ilmarinen joutui kuitenkin huomaamaan, että kulta­neidon kylki on kylmä vaikka kuinka monta peittoa petiin haalisi.

Meinaan vaan että ei ole ihan uusi puheenaihe tämä.

2

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« : 26.02.26 - klo:19.20 »

Vielä. Katsotaan mitä ajan kanssa käy. Koska se aivojenkin tieto on tasan tarkkaan jollain tavalla luettavissa. (Pakko olla eivät ne muuten toimisi)

Aivoja ei voi lukea sillä tavalla kuin tieto­koneen muistia voi lukea. Aivoja voidaan tutkia vain tutkimalla niiden toimintaa, ei sisältöä. Ja toimintaakin voidaan seurata vain aivojen pinta­kerroksissa. Syvälle ei päästä.

Kieli­kyky on evoluution tulos kuten ihminenkin. Tiedetään, että sikiön kehitys seuraa esi-isien evoluutio­vaiheita. Myöskin kieli­kyky alkaa muotoutua aivoihin jo sikiö­aikana. Kielen oppiminen on orgaaninen prosessi; kieli ei tipahda meille taivaasta.

Usein sanotaan, että ajattelu perustuu sanoihin. En tiedä onko näin, mutta jos siinä on mitään perää, niin sanoja on ollut jo ihmisen esi-isien aivoissa, ja edelleenkin on (ainakin ihmis-) apinoiden aivoissa. Kielen evoluutiota ajaa vuoro­vaikutus­tarve. Ihmisellä se tarve on paljon suurempi kuin muilla apinoilla, koska muihin lajeihin verrattuna ihminen on voimakas vain yhteisönä; yksilöinä olemme aivan avuttomia (iho on ohut, luut eivät kestä, lihasvoima ei riitä, jne.)

3

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« : 25.02.26 - klo:16.06 »

Sacksin kirjassa esimerkkinä oli mies, joka periaatteessa ei ollut oppinut mitään kieltä, mutta aikuisena kuitenkin oppi. Hänelle oli lapsena opetettu algebraa, eli hänelle oli kehittynyt kyky ymmärtää symboleja, ja ilmeisesti se auttoi kielen oppimisessa myöhemmin. Mehän emme voi tietää mitä kaikkia kokemuksia kielettömällä ihmisellä on lapsena ollut, joten jokaisessa tapauksessa ei löydetä selitystä miten kielen oppiminen myöhemmin onnistuu.

Joka tapauksessa kielikyvyn syntymiseen ihmisen aivoissa tarvitaan kokemuksia, kuten kosketus-, ääni-, maku- yms. kokemuksia ja monimutkaisempia elämyksiä, joihin kielen sanat ja ilmaukset aivoissa liitetään. Tietokoneet nielevät sana-aineistoja ihan eri tavalla, eikä siitä synny sellaista kielitajua joka ihmisillä on.

4

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« : 25.02.26 - klo:15.30 »

@TMD106:

Kysymyksen tarkoitus oli herättää miettimään robottia siltä kannalta, miten paljon luotat robottiin, jota pidät tekoälyrobottina. Luotatko siihen, että valmistaja on tehnyt siitä täysin turvallisen (ja onko se silloin "oikeasti" tekoälyrobotti) vai luotatko siihen, että se ymmärtää sinua niin hyvin, ettei sen kanssa ole mitään riskiä.

@qwertyy:

Vammaisten mukaan vetäminen on harhautus. Enhän minä puhunut pissaamisesta vaan puhuin vessahädästä ja tarpeesta pissata ja ulostaa.

Mitä käännöksen virheettömyyteen tulee, niin on aika mahdotonta määritellä mikä olisi virheetön käännös. Käännöksen tarkkuus on aina suhteellista.

Kielitaju ei kehity aivoihin itsestään, vaan kielen oppiminen perustuu kokemuksiin. Sanoja ja ilmauksia ei voi ymmärtää ellei niitä voi yhdistää omiin kokemuksiinsa jollakin mielekkäällä tavalla.

Mistä tuleekin mieleen, että samalla tavalla kuin näkökyky kehittyy vauvana, myöskin kielikyvyn kehittymiseen on aikaikkuna. Jos esimerkiksi aistivammojen takia ei ole päässyt oppimaan kieltä ensimmäisen kymmenen vuoden aikana, ei enää sen jälkeen pysty oppimaan mitään kieltä. Siitä on tietoa lääketieteellisessä kirjallisuudessa, ja myöskin Oliver Sacks kertoo siitä jossakin kirjassaan.

5

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« : 24.02.26 - klo:19.26 »

Onnistuit taaskin väistämään varsinaisen pointin.

Jotta tekoäly voisi oikeasti ymmärtää ihmisiä niin hyvin, että se esimerkiksi pystyy "virheettömään" kääntämiseen, robotin täytyy pystyä kokemaan tuntemuksia joita ihmiset tuntevat. Uskotko että voidaan rakentaa robotti, jolla on tarve syödä ja juoda, tarve pissata ja ulostaa, ja tarve ejakuloida?

6

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« : 24.02.26 - klo:18.37 »

Ajatusleikki: on olemassa tekoälyrobotti, jonka kanssa voi harrastaa seksiä.

Olisitko valmis

• nussimaan robottia
• robotin nussittavaksi
• rakastelemaan robotin kanssa
• ei, en harrastaisi seksiä robotin kanssa

(ei tarvitse vastata, kysymys on retorinen)

7

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« : 24.02.26 - klo:12.21 »

Nussimista ei toki osaa, mutta Japanista varmaan löytyy sellainenkin ihme.

Mekaanisesti, ehkä. Mutta tuntemukset ja tunteet ei kyllä koneellistu. Nussisitko itse koneen kanssa?

8

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« : 24.02.26 - klo:07.25 »

Tieto­koneilla ei ole nälkä eikä jano eikä vessa­hätä, eikä niitä paneta.

Aivoihin kertyvä elämys­maailma koostuu sekä sisäisistä että ulkoisista elämyksistä, eikä kaikki ohjaus tapahdu hermo­ratojen välityksellä. Sisä­elimet (ja suolisto­bakteerit) viestivät tuottamalla hormoneita. Hermostossa on yhtäältä reseptoreja, jotka tunnistavat umpi­eritys­järjestelmän hormoni­viestejä, ja toisaalta neuroneja, jotka itse tuottavat hormoneja. Osa tästä viestinnästä on tarkoitettu toisille hermo­soluille kaukana aivoista. Kaikki ohjaus ei todellakaan tapahdu hermo­ratojen välityksellä.

Tieto­koneella voi vain jäljitellä ulkoisia asioita.

9

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Bash: monirivinen kommentti

« : 23.02.26 - klo:09.29 »

Yleensä kun joudun kommentoimaan osan bash-scriptistä, teen sen tyyliin

Koodia: [Valitse]

: ’
ohitettavat
komennot
’
Toinen suositeltu tyyli on

Koodia: [Valitse]

<<SELITE
ohitettavat
komennot
SELITE
’
Tänään tuli kiire tehdä väliaikainen korjaus scriptiin, jossa eräs apukomento ei viime päivityksen jäljeltä toiminutkaan. Halusin tehdä pikapaikkauksen niin, että korvattavan kohdan lisäksi myös korvaava koodi pomppaa silmille, ja koin että tavalliset kommentointitavat eivät ole tarpeeksi selkeitä. Päädyin tekemään paikkauksen tähän tyyliin:

Koodia: [Valitse]

KORJAA_PIAN(){
ohitettavat
komennot
}
POISTA_PIAN(){
väliaikaiset
komennot
}
POISTA_PIAN
’
Bash nimittäin ei välitä siitä, missä kohdassa funktiot määritellään, joten tämän voi sijoittaa vaikka  loopin sisään tai funktion koodiin tai mihin vaan.

Tämä sopii vain lyhytaikaiseen paikkaukseen. Pysyvämpään poiskommentointiin :’’ on parempi.

10

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« : 23.02.26 - klo:06.48 »

Kaikki tekniikka on jo käytännössä olemassa, kyse on vain prosessointitehosta.

Prosessoreita voi käyttää vain mekaaniseen päättelyyn. Tekstiä koneella voi käsitellä koska tekstiä ei tarvitse kaivaa esiin ihmisen aivoista. Me olemme kirjoittaneet paljon tekstiä. Me olemmme tuottaneet paljon ääntä analysoitavaksi. Mutta aivoissamme meillä jokaisella kokemusmaailma, jota ei voi syöttää tekoälylle oppimateriaaliksi tai syötteeksi.

11

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« : 22.02.26 - klo:20.33 »

Vielä lisätäkseni tähän, niin katsoppas ihan mielenkiinnosta tämä video. Biisin tekijä on sitä mieltä, että tekoälyn versio onkin parempi mitä hänen. Tuli yllätetyksi, koska ajatteli tehdä videon siitä huono tekoäly vielä on.
https://www.youtube.com/watch?v=ZxYAtL0D50A

Edellisessä videossa koko idea oli tekstissä ja sen ääniasussa. Sitä ei jaksanut katsoa, sitä piti kuunnella. Musavideo jatkaa samaa rataa, vaikka esiintyjä onkin elävä. Tekstiä ja ääntä on helpompi käsitellä mekaanisesti kuin kuvaa.

Kuuloaistimukset käsitellään liskoaivoissa, mutta näköaistimukset muokkaavat aivoja niin paljon, että vain pikkuvauva voi oppia näkemään. Kun ihminen sokeutuu myöhemmässä elämässä ja elää täysin sokeana useamman vuoden, mikään leikkaus tms. ei voi enää palauttaa näkökykyä vaikka silmät olisivat terveet. Aivot näkevät vain valoa ja varjoa, mutta eivät pysty tunnistamaan muuta. Sokeiden vuosien aikana aivojen näköalueet muokkautuvat uuteen käyttöön, eikä niitä enää voi muokata näköaistin käyttöön. Vain vastasyntyneen vauvan aivot kykenevät siihen.

[[Neurologi Oliver Sacks kertoi eräässä kirjassaan juuri tästä. Eräs mies oli sokeutunut ja tottunut siihen jo. Sitten auttamishaluiset sukulaiset järjestivät hänet leikkaukseen jossa silmät korjattiin, mutta miehen aivot eivät kyenneet käsittelemään sitä mitä silmät kertoivat. Ennen leikkausta hän koki itsensä terveeksi, leikkauksen jälkeen hän oli yhtäkkiä vammainen. Se oli valtava romahdus itsetunnossa.]]

12

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« : 22.02.26 - klo:20.11 »

Onhan tietotekniikassa framegen ollut juttu jo varmaan vuosikymmenen. Siinäkin kehitetään tyhjästä uusia väliruutuja ja vieläpä mediaan, jonka sisältö on dynaaminen, eikä mikään ennalta arvattava video.
https://www.youtube.com/watch?v=aEd9OrNify8&t=2s

Pitäisi tietää millaisilla prompteilla tuo on tehty, eli kuinka paljon kässäri on prompteista peräisin.

Tulee mieleen Speden sketsi, joka ei voisi toimia koneälyversiona. Spede kutsui vieraaksi M.A. Nummisen, jutteli muodon vuoksi hetken, ja ehdotti duettoa. Numminen soitti kitaraa ja kumpikin lauloi, M.A. vingahtelevalla tyylillään ja Spede normaalisti. Kesken laulun he vaihtoivat tyyliä keskenään niin sujuvasti, että monelta se vaihto varmaan jäi huomaamatta. Minua Spede harvemmin viihdytti, mutta tästä tempusta Spede saa aplodit minultakin.

13

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Hiiri herättää koneen

« : 22.02.26 - klo:19.50 »

Alkoi ärsyttää se, että hiiri herättää koneen valmiustilasta. Netistä löytyy paljon ohjeita, joissa herätys estetään tyyliin

Koodia: [Valitse]

echo disable | sudo tee /sys/bus/usb/devices/*/power/wakeup
Yritin noudattaa tätä neuvoa, mutta sain Invalid argument -virheilmoituksia. Päättelin, että kernel varmaankin suojaa sisuksiaan nykyään paremmin. Oli jo aikakin.


Päädyin tähän ratkaisuun:

Koodia: [Valitse]

#!/bin/bash

rules=/etc/udev/rules.d/90-usb-wakeup.rules
format=(
    'ACTION=="add", SUBSYSTEM=="usb", DRIVERS=="usb",'
    'ATTRS{idVendor}=="%s", ATTRS{idProduct}=="%s",'
    'ATTRS{power/wakeup}="disabled"'
)
format=${format[@]}

for file in /sys/bus/usb/devices/*/power/wakeup
do
    [[ $(cat $file) == enabled ]] || continue

    d=${file%/power/wakeup}
    printf "$format\n" $(cat $d/idVendor) $(cat $d/idProduct)

done | sudo tee -a $rules
Aiempaan verrattuna tässä on se hyvä puoli, että estosta jää jälki, jonka avulla eston voi perua; sääntötiedoston voi poistaa helposti. Sekin on hyvä puoli, että näin lyhyt koodinpätkä on helppo lukea.

Mutta tämä komentotiedosto täytyy suorittaa sokkona. Teki mieli kirjoittaa viimeinen rivi muotoon

Koodia: [Valitse]

done # | sudo tee -a $rules # uncomment for immediate effect

Tein siitä sitten interaktiivisemman version:

Koodia: [Valitse]

#!/bin/bash

rules=/etc/udev/rules.d/90-usb-wakeup.rules
format=(
    'ACTION=="add", SUBSYSTEM=="usb", DRIVERS=="usb",'
    'ATTRS{idVendor}=="%s", ATTRS{idProduct}=="%s",'
    'ATTRS{power/wakeup}="disabled"'
)
format=${format[@]}

comment(){
    for f in iManufacturer iProduct manufacturer product
    do
[[ -f $1//$f ]] && printf " $(cat $1/$f)"
    done
}
pick(){
    zenity --list --checklist \
   --title 'Estä herätys valmiustilasta' \
   --text 'Herätys on sallittu näille:' \
   --ok-label 'Jatka' --cancel-label 'Peru' \
   --column '' --column '' --column 'USB-laite' \
   --hide-column 2 --print-column 2 --separator ' ' \
   "$@" || exit # cancel button
}
advice(){
    echo "
Esto tulee voimaan kun USB-laite kytketään uudelleen.

Voit palauttaa herätyksen poistamalla estosäännöt:
    sudo rm $rules
"
}
menu=()
for file in /sys/bus/usb/devices/*/power/wakeup
do
    [[ $(cat $file) == enabled ]] || continue

    d=${file%/power/wakeup}
    menu+=( true $d "$(comment $d)" )
done
for d in $(pick ${menu[@]})
do
    echo "#$(comment $d)"
    printf "$format\n" $(cat $d/idVendor) $(cat $d/idProduct)

done | sudo tee -a $rules && advice

... ja työn touhussa totesin, että ainoa USB-laite, joka herättää koneen, on Logitech Universal Receiver, eikä siihen paritettuja laitteita voi estää yksitellen. Plääh.

14

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« : 22.02.26 - klo:19.19 »

Mullistavia kehitysharppauksia ei ehkä ole odotettavissa laitteistopuolella ainakaan lähivuosina. Mallien kykyjen kasvu on sen sijaan ollut huimaa etenkin viimeisten 5-10 vuoden aikana, eikä kehitys ole mielestäni vielä hidastunut, vaikka resursseista alkaa olla pulaa. Vielä 5 vuotta sitten olisin kuvitellut tekoälyn nykyisen tason Star Trek -scifiksi, huomattavasti kaukaisempaan tulevaisuuteen.

Trumpin hallinnossa varmistellaan takapakkia ihan urakalla. Ilmastokatastrofi asettaa kasvulle tiukat rajat -- tai maailmansota jo sitä ennen.

15

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« : 22.02.26 - klo:18.29 »

Kielimallit käsittelevät tekstiä, musiikkimallit musiikkia, jne. Ihminen käsittelee aistimuksia ja niiden aiheuttamia elämyksiä -- joista suurin osa ei edes nouse tietoisuuteen. Kun AI-robotti lukee tätä keskustelua, se lukee tekstiä. Kun ihminen lukee postauksia ja vastaa niihin, hän kokee elämyksiä, jotka täydentävät ja muokkaavat aiempia elämyksiä ja kokemuksia. Tietokoneilla ei ole elämyskokemuksia tai ylipäätään kokemuksia.

16

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« : 22.02.26 - klo:15.48 »

Uskoisin, että "tekoälyn" parhaillaan tulee olemaan todella mullistava ja mahdollistamaan esim. lähes virheettömät käännökset reaaliajassa erilaisista syötteistä esim. videot, äänet yms.

(korostus lisätty)

On se ihmeellistä tämä ikuinen optimismi.

Löysin kauan sitten kirjahyllystä manuaalin isän opiskeluajoilta (60-luvulta). Jos oikein muistan, kaapelitehdas oli lahjoittanut ensimmäisen tietokoneensa polille kun hankkivat uuden koneen, ja manuaali tuli sen mukana. Ohjelmat kirjoitettiin reikänauhoille, ja ohjelmointikieli oli paljaan konekielen ja hieman modernimman assemblyn välimuoto. Silti manuaali kehui että uudella (en muista minkä nimisellä) "ohjelmointijärjestelmällä" voi verrattain kokematonkin ohjelmoija oppia kirjoittamaan virheettömiä ohjelmia. Ihan kuin se ohjelmoitikielestä olisi kiinni.

Saat vielä nähdä, että ihmiskielten kääntäminen on paljon vaikeampaa kuin uskot.

Tekoäly käsitteenä perustuu siihen ajatukseen, että ajattelu on mekaanista. Mutta ihmisen aivot eivät erota toisistaan tietoa ja sen käsittelyä, vaan kaikki elämykset koko ajan fyysisesti muokkaavat neuroneita ja niiden yhteyksiä, sekä aivoissa että muualla kehossa. Ihmiset voivat tietokoneilla tehdä asioita, joilla jäljitellään ihmisen ajattelua, mutta ihmiskielten ymmärrykseen se ei riitä.

17

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Ubuntu toimivuus

« : 21.02.26 - klo:20.03 »

Riippuu vähän siitäkin, onko ikä laskettu ostosta vai valmistuksesta.

18

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / gvfs/mtp-liitoksen poiminta

« : 17.02.26 - klo:12.36 »

Yleensä tietokoneeseen on kytkettynä vain yksi puhelin, mutta joskus on tarve kopioida samalla komentotiedostolla tiedostoja eri kahdesta puhelimesta, joiden hakemistorakenteissa on jokin oleellinen ero. Tätä varten komentotiedossani on funktio, jonka avulla voin poimia juuri oikean puhelimen GVFS/MTP-liitospisteen ja sen perusteella päätellä minkä hakemistorakenteen mukaan toimitaan.

Funktio on ollut minulla jo pitkään käytössä, mutta olen nyt siistinyt sen koodia sen verran, että sen voisi esitellä muillekin.

Jos haluat kirjoittaa funktion omaan tiedostoonsa testaamista varten, tiedoston alkuun kannattaa lisätä:

Koodia: [Valitse]

#!/bin/bash
if [[ "${BASH_SOURCE[0]}" == "$0" ]]; then printf '# Käyttö:
source '$(printf '%q\n' $0)'
puhjuuri=$(poimi_mtp_juuri) && cd $puhjuuri && pwd
'; exit 1; fi

Varsinainen funktio:

Koodia: [Valitse]

poimi_mtp_juuri(){
    local gvfspolku="/run/user/$(id -u)/gvfs"
    while :
    do
local liitetty=( $(ls -1 $gvfspolku/ | grep ^mtp) )
case ${#liitetty[@]} in
    1) break ;;
    0)
zenity --question --title 'Puhelin ei ole liitetty' \
       --text 'Kytke puhelin USB-kaapelilla ensin' \
       --ok-label 'Yritä uudestaan' --cancel-label 'Keskeytä' ||
    return
;;
    *)
liitetty=$(
    zenity --list --radiolist --title 'Valitse puhelin' \
   --text 'Tarkista sarjanumero' \
   --ok-label 'Jatka' --cancel-label 'Keskeytä' \
   --column '' --column 'Laite' --print-column 2 \
   ${liitetty[@]/#/false }
) || return
break
;;
esac
    done
    echo "$gvfspolku/$liitetty"
}

Rivin ”1)   break ;;” voi kommentoida pois, jotta näkee valikon vaikka käsillä olisi vain yksi puhelin.

19

Laitealue / Vs: Järjestelmän jumiutuminen tiettyä Hesarin sivua luettaessa

« : 17.02.26 - klo:11.19 »

[ video löytyy myös: https://yle.fi/a/74-20210683 - kannattaa nähdä ]

20

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: zenity-bugi?

« : 14.02.26 - klo:08.16 »

Ongelmaversio ei ole enää tallessa. Keskeneräinen komentotiedosto oli tämän tyylinen, hyvin lyhyt ja yksinkertainen:

Koodia: [Valitse]

for arg in $(zenity \
--list --checklist \
--separator=' ' --print-column=2 \
--column='' --column='' false abc false xyz
    )
do
    printf "kyllä/ei-kysymys $arg? "
    read yn || break # Ctrl-D
    echo processing ${yn:-k} $arg
done
Mukana oli tietenkin zenityn --title ja --text ja erilainen arvoluettelo ja echo-rivin tilalla eri komento. Tämä yllä näkyvä toimii sellaisenaan, joten en tiedä mikä vika aiemmassa oli. Hämmentävää kun komentotiedosto on näin yksinkertainen.

Siitä tuli lopulta vieläkin yksinkertaisempi, kun korvasin zenity-komennon muuttujalla $@ ja siirsin arvoluettelon desktop-tiedoston Action-määrityksiin. Lopulliseen versioon tosin tarvittiin hieman lisäkoodia sitä varten, ettei telakasta käynnistetty pääteikkuna sulkeudu heti kun viimeinen valinta on prosessoitu. Keskeneräisessä versiossa sitäkään ei ollut silloin kun taistelin yn-kyssärin kanssa.

Greppasin yn-muuttujaa muista scripteistäni. Löysin vain yhden, jonka joskus otan sourcella mukaan. Tässä tapauksessa en sourcettanut sitä edes epäsuorasti.

Onpa mysteeri.