Viestit

1

Yleistä keskustelua / Vs: Uusi tietomuoto TOON

« : 18.11.25 - klo:06.41 »

Englanninkielisessä kuvauksessa ei puhuta tekstin vähentymisestä, vaan pienemmästä "token"-määrästä. Aaltosulkeet ovat iso osa JSON-tekstin token-määrästä, joten merkkeinä laskettuna ero tekstin määrässä ei ole iso. YAML-muotoon verrattuna TOON saattaa jopa sisältää enemmän tokeneita, sisällöstä riippuen.

Suurin ero on rakenteessa. Kun luetaan JSON-YAML-tyyppisiä tiedostoja, jäsennys tuottaa muistiin tietorakennetta, jota ei voi käsitellä ennen koko tiedosto on luettu loppuun. Olen nähnyt vain TOON-koodiesimerkkejä, enkä ole lukenut dokumentaatiota, mutta rivimäärän ilmoittaminen etukäteen viittaa siihen, että TOON-rivit voidaan heti prosessoida sitä mukaa kun niitä luetaan, ikään kuin TOON-data olisi päättymätön syötevirta. En ihan ymmärrä miksi esittelyteksti painottaa token-määrän vähennystä, kun tämä rakenteellinen ero on minun silmissäni paljon isompi optimaatio.

Rivimäärän ilmoittaminen etukäteen kuitenkin vaatii tiedoston kirjoittajalta sellaista esiprosessointia, joka ei ole kaikissa tilanteissa mielekästä. YAML vaatii kirjoittajalta paljon vähemmän kuin TOON.

JSON-muodosta varmaan aika moni haluaa päästä eroon, mutta en usko, että YAML korvautuu TOONilla.

2

Yleistä keskustelua / Vs: Uusi tietomuoto TOON

« : 17.11.25 - klo:14.28 »

Kannattaisi ensin lukea se sivu, johon ilkant  antoi linkin. TOON on tehty ihan tiettyyn tarkoitukseen, ja hyötyä täytyy arvioida sitä tarkoitusta vasten. TOON ei ole tarkoitettu YAML:n tai JSON:n korvaajaksi.

3

Yleistä keskustelua / Vs: Uusi tietomuoto TOON

« : 17.11.25 - klo:12.04 »

Eikö tuo ole vähän kuin YAML?

Vähän. Tuo rivien lukumäärän ilmoittaminen etukäteen on aika ratkaiseva ero siinä käytössä, johon TOON on suunniteltu.

4

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: Kubuntu 25.04 -> 25.10 ja näytön asetukset

« : 03.11.25 - klo:11.01 »

Tarkista xrandr, lisää resoluutio käsin tarvittaessa

Onko xrandr mukana Kubuntussa?

Jostain versiosta alkaen xrandr ei ole enää perus-Ubuntun pakettivarastossa; joitakin randr-kirjastoja löytyy ja lrandr LXDE:lle, mutta ei xrandr-komentoa.

5

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Atostekid ohjelman asennus

« : 30.10.25 - klo:12.54 »

Tänään on julkaistu versio 4.4, jossa on korjattu vakavia haavoittuvuuksia: https://dvv.fi/-/tarkea-tiedote-atostek-id-n-kayttajille-lataa-uusin-atostek-id-kortinlukijaohjelmisto.

Se sattui silmään syötevirrasta juuri kun olin lukemassa tätä ketjua.

6

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Atostekid ohjelman asennus

« : 29.10.25 - klo:06.02 »

Kiitos varmistuksesta, tietoa en löytänyt DVV:n sivuilta.

Varsinaista vaatimusta ei löydy, mutta kun etsii julkaisumuistiosta hakusanalla Debian, niin sivulta 20/24 löytyy tieto, että ohjelmisto on testattu Ubuntu 24.04:llä. Se on hakusanan viimeinen osuma koko dokumentissa. Hakusanalle Ubuntu se on ainoa osuma. Enivei, aika heikosti on siis tietoa.

Ehkä tuosta voisi antaa palautetta, jos uskoo että siitä olisi apua.

7

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Värin lämpötilan vaikutus värin koodiin? [Ratkaistu, jotenkuten]

« : 27.10.25 - klo:10.00 »

Epäilin alusta asti, että osa ongelmasta johtuisi siitä, että Windows muuntaa myös taustavaloa, Ubuntu ei. Niinpä jatkoin ratkaisun hakemista.

xbacklight ei toimi Waylandin kanssa (ja netin mukaan se ei ylipäätään toimi uusilla koneilla).
Näyttö ei myöskään totellut light-komentoa.
Yritin asentaa Gnome-laajennusta Soft brightness (tai Soft brightness Plus), mutta Gonme Shell extenstions ilmoitti, että ne eivät ole yhteensopivia.

Lopulta löysin toimivan neuvon. Lisäsin GRUB_CMDLINE_DEFAULT-arvoon asetuksen "acpi_backlight=native" ja sen jälkeen Gnome-laajennuksen asennus onnistui. Vielä piti avata sen asetukset ja ottaa hallinta käyttöön. Näyttö himmeni heti, mutta väri on edelleen keltaisempi kuin Windows-koneella.

Joudun siis aloittamaan värikokeilut uudestaan, mutta taustavalon pikku himmennys auttoi jo selvästi.

8

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Värin lämpötilan vaikutus värin koodiin? [Ratkaistu, jotenkuten]

« : 24.10.25 - klo:11.38 »

Tässä on nyt kysymys vain kaihista ja ylipäätään silmien ikääntymisestä ja sen vaatimasta virittelystä.

9

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Värin lämpötilan vaikutus värin koodiin? [Ratkaistu, jotenkuten]

« : 24.10.25 - klo:08.43 »

En osaa sanoa, miten asia menee teoriassa, mutta sillä tavalla voisi saada esille tuon eron, että laittaa molemmille näytöille saman kuvan. Sitten ottaa siitä kuva digikameralla ja kuvankäsittelyssä kaivaa esiin valkoisen pikselin erot RGB-arvoina. Niiden ero lienee lähellä tuota värilämpötilan eroa.

Lämpötilen eron laskemiseen on netissä monta sivustoa. Ongelma on se, miten se lämpötilaero ympätään värin koodiin (tai miinustetaan tms).

Tällävälin hain ja hain netistä keinoa, enkä löytänyt. Sitten tajusin, että kyse olikin siitä, että Windows-läppärin omalla näytöllä väri oli erilainen kuin ulkoisella näytöllä (kun se on kiinni Windows-koneessa HDMI:llä). Ubuntu-läppärin omalla näytöllä väri on sama kuin ulkoisella näytöllä. Windows tekee siis läppärin omalla näytöllä jonkin lisäsäädön, jolle ei löydy selitystä.

Lopulta päädyin vain kokeilemaan eri värikoodeja. Tämä tuntui toimivan:

1. Avasin sivun https://www.color-hex.com/color/HEKSAKOODI,
   täppäsin kohdasta "Shades" sävyä, joka oli lähempänä oikeaa,
   ja poimin sen rgb-koodin.
2. Syötin rgb-koodin sivulle https://www.rgbtohex.net/,
   vähensin keltaista ja poimin heksakoodin.

Nyt väri on suunnilleen sellainen jota hain. Ei ihan, mutta melkein.

10

Ubuntu tietokoneissa / Värin lämpötilan vaikutus värin koodiin? [Ratkaistu, jotenkuten]

« : 22.10.25 - klo:19.58 »

Olen asettanut kummallakin läppärillä taustan yksiväriseksi (ei kuvaa). Haluaisin asettaa koneille täsmälleen saman värin, mutta ongelma on se, että Windowsissa yövalo ei vaikuta taustaväriin, Ubuntussa vaikuttaa. Koneet ovat samanmerkkiset ja -malliset ja yövalo on niissä päällä koko ajan.


Ubuntun oletusarvot ovat

org.gnome.settings-daemon.plugins.color night-light-temperature uint32 2700

org.gnome.desktop.background primary-color '#023c88'


Kun olen valinnut värin Windows-koneella ja lämpötilan Ubuntu-koneella, miten päätttelen sen värikoodin, jolla saan Ubuntu-koneella taustan täysin samanväriseksi kuin Windows-koneella?

Laskentaa ei tarvitse tehdä komentorivillä; jokin netistä löytyvä muunnossivu käy ihan hyvin. Haluan vain tietää millä laskukaavalla tms. keinolla se tehdään.

11

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Thunderbirdin roskakori ei tyhjene

« : 18.10.25 - klo:14.01 »

Joskus ongelma on palveluntarjoajan päässä. Minulla on sähköposti, johon tarjotaan webbikäyttöliittymä, ja jos yritän poistaa jonkun kansion kokonaan, se ei poistu TB:n kautta, vaan pitää mennä selaimen kautta. Yksittäiset viestit ovat kyllä poistuneet. Tosin en poista niitä roskakorista yksitellen, vaan olen säätänyt asetukset niin että ne poistetaan vasta kun suljen TB:n.

12

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Firefox/Feedbro-ylläri

« : 14.10.25 - klo:14.43 »

No, ehkä mun pitää kokeilla Firefoxin apt-asennusta jotta näen, onko kyse snapista vai jostain muusta.

13

Ubuntu tietokoneissa / Firefox/Feedbro-ylläri

« : 13.10.25 - klo:13.02 »

Olen päättänyt kokeilla snap-versioita ennen kuin siirryn takaisin apt-versioihin. Käytössä on Noble (24.04). Mozillan Firefoxin ja Thunderbirdin lisäksi olen ottanut käyttöön KeePassXC:n snap-asennuksena, koska versiosta 2.7.9 alkaen se vihdoin käyttäytyy hiekkalaatikkosääntöjen mukaan (Noblen KeePassXC on 2.7.6).

Tänään tuli yllätys eteen. Firefoxin Feedbro-laajennus näyttää nyt vain ne syötteet, joita ei ole vielä merkitty luetuiksi. Laajennus on viimeksi päivttynyt 27.9.2025 ja Firefox 4. tai 5.10. (snap -komennoilla se ei han helposti selviä). Myöskään snapd ei ole päivittynyt sitten elokuun.

Olen ihan ymmälläni siitä, miksi luetut syötteet eivät enää näy, ja miksi juuri tänään? Ubuntu-päivitykset ajan joka päivä, mutta en tiedä mitä päivitystä lokitiedostoista pitäisi etsiä, kun nuo keskeiset (Firefox, Feedbro, snapd) eovät ole päivittyneet.

Windows-koneen Firefox & Feedbro -parivaljakko toimii kuten ennenkin.

14

Yleistä keskustelua / Vs: Ottaako Microsoft Windows-koneet hallintaansa?

« : 10.10.25 - klo:18.03 »

Minusta Windowsin suojatun käynnistyksen varmenteen vanhentuminen ja varmenteiden myöntäjän päivitykset on oleellinen tässä. Microsoft haluaa varmistaa, että BIOS-päivitykset on tehty ja Microsoftin varmenteet voidaan toimittaa perille luotettavasti. Kun Microsoft on pannut kaikkensa tähän Secure Bootin turvallisuuteen, niiin ymmärrän sen, että varmenteiden vaihto halutaan tehdä luotettavasti. Tämä on ihan tekninen huomio; en ota kantaa siihen, onko Secure Boot sen arvoinen.

Siitä toki voi olla huolissaan antaako tämä operaatio mahdollisuuden kytkyihin, joita me emme täällä EU-alueella hyväksy.

15

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Déjà-Dup uudistuu, jihuu

« : 10.10.25 - klo:12.33 »

Asensin uusimman Déjà-Dupin flatpakilla ja kokemus on hyvä.

Kokeilin voiko apt-versiota (Noble) ja flatpak-versiota käyttää rinnakkain, ja kyllä se onnistuu kunhan varoo käynnistämästä niitä yhtaikaa. Esimerkiksi telakasta ja Toiminnot-näkymästä käynnistyvä deja-dup on flatpak-asennuksen jäljeltä flatpak-versio, mutta jos muuta kautta käynnistän apt-version, niin telakan kuvakkeessa onkin yhtäkkiä apt-version pikavalikko.

Poimin molempien asetukset (gsettings-komennoilla, koska flatpak-hiekkalaatikossa dconf-editor ei ole käytettävissä). Yllättävän vähän asetuksia on täydennetty. Yhteensä asetuksia on nyt 35, joista uusia on vain neljä. Backend-enumiin on lisätty Rclone. Suurin toiminnallinen muutos asetuksissa on se, että Drive-folder ja Local-folder -arvoja käytetään eri tavalla kuin ennen.

Yllättäen uudessa versiossa ei ole enää --restore ja --restore-missing -ohjaimia. Muistelen että Nautiluksessa on olisi aiemmin ollut integroituna palautus varmuuskopiolta, mutta nyt ei ainakaan ole. Milloinkahan se mahtoi kadota. En kokeillut uutta versiota duplicity:n kanssa, joten en tiedä miten palautus siinä tehdään, mutta restic joka tapauksessa tarjoaa virtuaalisen tiedostojärjestelmän, jonka Déjà-Dup avaa tiedostoselaimeen, ja sieltä voi kopioida tiedostoja ihan tiedostoselaimen keinoilla.

Testasin uutta versiota osana päivittäistä rutiinia, johon kuuluu puhelimen varmistus tietokoneelle, kahden läppärin tahdistuskansion kopiointi ristiin, paikallinen varmistus, ja ohjelmistojen päivitys (mukaan lukien snap ja nyt myös flatpak, ja tarvittaessa reboot). Varmistus on erillisessä komentotiedostossa, ja kun uusi käynnistyskomento oli pantu paikalleen, ainoa uuden Déjà-Dup:n vaatima lisäys oli

Koodia: [Valitse]

trap true SIGCHLD
Déjà-Dup on tarkoituksella äärimmäisen yksinkertainen, joten sen avulla ei opi restic:stä yhtään sen enempää kuin duplicity:stäkään. Restic venyy moneen menoon; jos sitä haluaa käyttää monipuolisesti, kannattaa Déjà-Dup jättää sivuun, mutta pelkän kotihakemiston päivittäiseen varmistukseen Déjà-Dup/restic sopii oikein hyvin.

16

Yleistä keskustelua / Vs: Ottaako Microsoft Windows-koneet hallintaansa?

« : 10.10.25 - klo:11.47 »

Asennuksen jälkeen voi luoda toisen tilin, joka on paikallinen tili, ja sitten käyttää sitä paikallista tiliä sen Microsoftiin kytketyn sijaan. Kannattaa siis päättää tilien nimet valmiiksi jo ennen asennusta.

En ole tarkemmin perehtynyt asiaan, mutta jutussa mainitaan

– Poistamme kaikki tunnetut mekanismit paikallisen käyttäjän tekemiseksi Windowsin käyttöönottokokemuksessa, yhtiö kertoi blogissaan aiemmin.

https://www.windowslatest.com/2025/10/07/microsoft-confirms-windows-11-to-require-microsoft-account-internet-during-oobe-tested/
kertoo, että paikallisen tilin voi edelleen luoda. Eihän sitä tiedä säilyykö sellaisena, mutta ainakin nyt testattavana oleva versio sallii sen.

Eroa on myös sillä, millaisesta julkaisusta on kyse. Windows Home -julkaisun käyttäjillä on vähemmän pelivaraa kuin Pro-käyttäjillä. Tuossa artikkelissa oli muitakin tärkeitä yksityiskohtia.

17

Yleistä keskustelua / Vs: Ottaako Microsoft Windows-koneet hallintaansa?

« : 10.10.25 - klo:09.19 »

Mut onko tietoa jos asennukse jälkee kirjautuu tililtä ulos, nii onko rakkine hyödytön?

Asennuksen jälkeen voi luoda toisen tilin, joka on paikallinen tili, ja sitten käyttää sitä paikallista tiliä sen Microsoftiin kytketyn sijaan. Kannattaa siis päättää tilien nimet valmiiksi jo ennen asennusta.

Itselläni on Windows 10:stä tasonnostolla päivitetty Windows 11, enkä ole vielä liittänyt sitä mihinkään Microsoft-tiliin, mutta olen hieman yrittänyt ottaa selvää miten se kannattaa tehdä ennen kuin teen sen.

Varmaankin luon nykyisen tilini rinnalle uuden tilin, ja liitän sen, niin jää tämä nykyinen ennalleen.   

18

Yleistä keskustelua / Vs: Ohjelmointikielien historiapuu

« : 09.10.25 - klo:14.28 »

Kyllä se on ihan tarkasti määritelty mikä on ohjelmointikieli ja mikä ei näin kertoo: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ohjelmointikieli

Kiitos. Pääjaolla tarkoitin siis paradigmoja.

Kyllä tässä ikä paljastuu, kun minulta jäi tuo olio-ohjelmointi pois. Se alkoi tulla mukaan 80-luvulla mutta ei ehtinyt omaan opinto-ohjelmaani, joten tiedot siitä ovat oma-aloitteisesti hankittuja.

19

Yleistä keskustelua / Vs: Ohjelmointikielien historiapuu

« : 09.10.25 - klo:06.33 »

Ja jos tuota kaaviota vähän kritisoisi, niin Pythonissa on mielestäni jonkinmoiset listojen käsittelyominaisuudet kuten Lispissä.

Kun ohjelmointikieliä luokitellaan, "listojen käsittely" ei ole oikea kriteeri. Listoja käsitellään kaikissa kielissä jollain lailla, mutta useimmat kielet ovat silti proseduraalisia. Prolog on logiikkaohjelmointiin tehty, Lisp ja Haskell ovat funktionaalisia kieliä. Tämä kolmijako (proseduraalinen, funktionaalinen ja logiikkaohjelmointi) on tärkein. En edes tiedä muita pääkategorioita.

Monissa proseduraalisissa kielissä, myöskin Pythonissa, on mukana ominaisuuksia, joiden avulla koodia voi kirjoittaa funktionaaliseen tyyliin, mutta se ei muuta kieltä funktionaaliseksi, se on vain tyyli.

20

Ubuntu tietokoneissa / Déjà-Dup uudistuu, jihuu

« : 07.10.25 - klo:20.04 »

Olen jo vuosia odottanut että Déjà-Dup sallisi sen, että ~/.cache/deja-dup on symbolinen linkki, mutta en ole seurannut sen kehitystä yhtään. Minulta on jäänyt täysin huomaamatta, että siihen on jo jonkin aikaa ollut tekeillä restic-tuki duplicityn rinnalle. Tänään huomasin, että syyskuun puolivälissä julkaistu Déjà-Dup 49.0 tekee resticistä ensisijaisen (silloin, kun vanhoja varmistuksia ei ole). Samalla käyttöliittymä on uudistettu perusteellisesti. Hieno homma.

Canonicalin kannalta juttu on hankalampi; snap-paketin kehitys on tökähtänyt Canonicalin vastuulla oleviin vaikeuksiin, joten uudistetun Déjà-Dupin voi nyt asentaa Ubuntuun vain flatpak-versiona.