Viestit

1

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälykäs virustorjunta on RIESA

« : tänään kello 13:54 »

En minä kyllä Inteliä sormella osoittaisi. Jos ajurit eivät ole ajan tasalla, vika on käyttämässäni laitevalmistajan varusohjelmassa, joka ei ole niitä päivittänyt, tai päivittää vain ihan pakolliset. Haluaisin luottaa siihen, että se päivittää kaikki, mutta näköjään ei. Grafiikka-ajuria ei siis atrvinnut päivittää, se oli ajan tasalla. Noi langattomat yhteydet vaan oli vanhoja.

Onhan se aika epätoivoinen homma yrittää pitää yllä tietokantaa kaikkien konemallien kaikista esiasennetuista softista.

2

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälykäs virustorjunta on RIESA

« : tänään kello 09:32 »

Eipä näemmä olekaan Windowsin oletus ajurissa vGPU tukea jos haluaa jaa GUI kikkareita, eli silloin tosiaan joutuu asentamaan Intelin ajuripaketin. Mutta siihenhän riittää kun vain menet tuonne Intelin sivulle ja laitat asennuksen päälle.
https://www.intel.com/content/www/us/en/support/detect.html

Tuolla on automaattitunnistin, jota itse varmaankin käyttäisin jos ois tarve.

Tärkein tarve on zenity. Yritän pitää bash-scriptit mahdollisimman samoina Ubuntu-koneella ja WIndows-koneella. Kokeilin Scoop-asennuksena https://github.com/ncruces/zenity/wiki/Zenity-for-WSL,-Cygwin,-MSYS2 -versiota, mutta se on täysin rampa. Isoin puute on checklist ja radiolist -tuki.

Aloitin pitkän kaavan mukaan, eli asensin tuon detect-työkalun ja avasin sen. Se näyttää koneen Intel-tiedot (sic!) selaimessa ja ehdottaa päivittämään Bluetooth- ja Wi-Fi-ajurin, mutta ei sano grafiikasta mitään. Sen mukana käynnistysvalikkoon ilmestyi Intel Graphics Software. Avatessa se ilmoitti, että vanha käyttöliittymä pitäisi poistaa, mutta ei kertonut millä nimellä se löytyy, joten sen kanssa puuhatessa meni taas lisää aikaa. Poiston jälkeen katselin muita tietoja. Intel Graphics Software ilmoittaa kohdassa Grafiikka että "Nykyinen laitteistosi ei tue mitään grafiikkaominaisuuksia", mutta kohdassa Näyttö se päästäää säätämään sekä sisäisen että ulkoisen näytön monia ominaisuuksia.

No, jatkoin WSL:n asennukseen. WSL-asetuksista löytyi kohdasta Valinnaiset ominaisuudet asetus Ota graafiset käyttöliittymäsovellukset käyttöön, ja se oli oletuksena käytössä. Uusi Intel Graphics Software on kyllä parempi kuin vanha Intel-grafiikkakomentokeskus, mutta ei siihen WSL:n takia olisi kannattanut aikaa uhrata.

Olkoon tämä opiksi ja ojennukseksi.

WSL ei näköjään tarjoa Resolutea vielä. Aloitin siis Noblen kanssa. Zenity toimii ihan hyvin, warning ja error -messuista huolimatta.

3

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälykäs virustorjunta on RIESA

« : 01.05.26 - klo:18.59 »

Olen tutkinut WSL:n asennusohjeita. Ne näyttävät selkeiltä, mutta silti saavat raapimaan päätä.

Ubuntun komentoja kehotetaan suorittamaan PowerShellissä tai erikseen asennettavassa Windows Terminal -päätteessä; mistään ohjeesta ei käy ilmi, että WSL-Ubuntun mukana tulisi pääte jota voisin käyttää. Jos tarkoitus on vain korvata Mintty, niin millä tavalla WSL-Ubuntun asennus siihen muka auttaa?

Run Linux GUI apps -ohje sanoo, että ensin pitää asentaa vGPU-ajuri ja antaa linkit eri GPU-valmistajille, mutta kun avaan Intel-linkin, siellä onkin vain yleinen Intelin lataussivu, enkä keksi mitä sieltä pitäisi asentaa?

4

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Thunderbird ja pääsalasana?

« : 28.04.26 - klo:09.05 »

Yhteydetön tila päällä?

5

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Kubuntun asennus Ventoyllä ja Windowsilla

« : 28.04.26 - klo:08.53 »

Minulla on 16GB:n tikulla Ventoy, kaksi Ubuntu-julkaisua ja jotain pientä sälää. Kolmea Ubuntu.isoa sille ei mahdu. 64GB:n tikulle mahtuu aika paljon enemmän.

6

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Ubuntu -26.04 LTS asennus/varoitus

« : 27.04.26 - klo:19.17 »

senkun alustat sen toiseen formaattiin, ei se tikun vika ole

7

Yleistä keskustelua / Digijäämistö

« : 27.04.26 - klo:14.32 »

Kysy kirjaston­hoitajalta -palvelusta sattui silmiin kysymys digi­testamentin mallista. Kirjaston vastauksessa viitataan ensin netti­sivuun, jonka ohje antaa ymmärtää, että testamenttiin kirjataan sala­sanat, ja sitten malli­asia­kirjaan, jonka ohjeissa päinvastoin painotetaan, että sala­sanoja ei pidä antaa kellekään. Digi­testamenttihan on enemmän valta­kirja kuin testamentti.

Minua jäi mieityttämään se, että kummassakaan lähteessä ei ole paneuduttu siihen, miten määritellään se joukko tilejä, joista täytyy erikseen ilmoittaa. Mallissa luetellaan mm. mobiili­varmennetta tarjoavat puhelin­operaattorit, jotka saavat tiedon kuolemasta ilman peri­kunnan apuakin. Oleellista olisikin tietää, onko asiakkuudessa kyse puhelin­liittymästä vai sellaisesta palvelusta, joka ei vaadi vahvaa tunnistusta – ja onko jälkimmäisellä mitään väliä.

Ellei kyse ole julkisesta some-profiilista (kuten FB- tai X- tai Instagram tai vaikkapa Ubuntu Suomi -foorumi), luulisi että käyttäjä­tunnuksena käytettävän sähkö­posti­osoitteen sulkeminen riittää. Jos verkko­kaupan tms. sivuston yllä­pito ei ikinä tarkista, onko asiakkaan tai jäsenen (tili edelleen käytössä ja) sp-osoite voimassa, se on kai heidän pään­särkynsä. Vai tarvitaanko siihen jotain sääntöjä?

Vinkki: jäämistöön oleellisesti kuuluvat tietueet voi KeePass-tietokannassa tägätä ja tägin avulla poimia tulostettavaksi ilman sala­sanoja.

8

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Mistä löydän Grub-muutoslokin?

« : 26.04.26 - klo:06.27 »

Se muutosluettelo, jota on kopioitu pitkin poikin, onkin siis muutosloki sellaisenaan. Jotenkin kuvittelin että alkuperäinen olisi työstetympi. Grub on hyvin tärkeä komponentti.

No tärkeintä on, että TPM2- ja LUKS2-tuki ovat vihdoin mukana.

9

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Ubuntu 26.04 LTS asennusohjelma ei käynnisty

« : 24.04.26 - klo:18.26 »

Kyllä sen pitäisi onnistua. Onko kone siis niin vanha, ettei siinä ole UEFIa? Entä levy, onko se GPT-osioitu vai MBR? UEFI vaatii GPT:n mutta legacy ei vaadi MBR:ää. Löysin netistä tällaisen keskustelun: https://discourse.ubuntu.com/t/distro-install-using-mbr-instead-of-gpt/73420/5, joka on käyty silloin kun resolute oli vielä työn alla. Siinä levyllä oli GPT, mutta Resolute-asennus muutti osioinnin MBR:ksi koska jokin ehto xyz ei täyttynyt. En viitsi lukea niin tarkkaan kun ei koske minua mitenköään. Noista päivistä Resolute on kehittynyt eteenpäin, joten siitä ei voi suoraan vetää johtopäätöksiä, mutta jotain sinun koneessasi on mikä ei ole sopinut. Joko se on liian vanha ja piste, tai sitten sitä voi vielä virittää.

10

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Kubuntun asennus Ventoyllä ja Windowsilla

« : 24.04.26 - klo:18.21 »

Kyllä resoluten voi kopioida samalle tikulle, kunhan siellä on tilaa. Jos ei ole, pitää edellinen .iso-tieodsto poistaa ensin, sitten toimii.

11

Ubuntu tietokoneissa / Mistä löydän Grub-muutoslokin?

« : 24.04.26 - klo:16.40 »

Netistä löytyy osittaisia luetteloita ominaisuuksista, jotka ovat muuttuneet versiosta 2.12 versioon 2.14. Mistä löydän muutosluettelon kokonaisena jo ennen kuin lähden asentamaan resolutea? En keksi missä se on Grub-dokkarisaitilla tai muuallakaan.

12

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Ubuntu 26.04 LTS asennusohjelma ei käynnisty

« : 24.04.26 - klo:12.05 »

Luitko myös kohdan Known issues? LTS-to-LTS-muistion linkki osoittaa interim-to-LTS-julkaisumuistioon: https://documentation.ubuntu.com/release-notes/26.04/changes-since-previous-interim/#resolute-known-issues

Siellä on jotain hw-spesifejä juttuja, mutta äkkiseltään katsottuna aika vähän. Tuntuu siltä, että julkaisumuistio itse viittasi hw-spesifisiin juttuihin enemmän kuin Known issues.

Kannattaa kyllä lukea julkaisumuistio aika tarkkaan läpi muutenkin. Esimerkiksi moni ohjelma on korvattu uudella.

13

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälykäs virustorjunta on RIESA

« : 21.04.26 - klo:19.40 »

Jos kuitenkin ajaisit omaa koodiasi WSL:n sisällä, kaatumiset eivät häiritsisi virustutkaa, eikä se varmaankaan rikkoisi Scoopin kautta tai manuaalisesti asennettua Resticiä ja muita sovelluksia.

Niin, restic olisi helpointa asentaa WSL:n sisällä, Ubuntun pakettivarastosta, mutta silloin tulisi taatusti ongelmia polkujen kanssa. Jos taas asentaa suoraan Windowsiin, on aina se riski, että pelkkä komennon kaatuminen taaskin triggeröi karanteenin. Silloin kun ekan kerran tuli karanteenitilanne, se koski pelkkää restic:ä, ei minttyä tai bashiä.

Tarvitsetko myöskään välttämättä juuri F-Securea? Eikö Defender riittäisi?

Täytyy harkita.

14

Yleistä keskustelua / Vs: Vuonna 2027 Californiassa käyttöjärjestelmän on tiedettävä käyttäjän ikä

« : 21.04.26 - klo:18.32 »

Yle kertoi eilen, että EU:n sovellus iän varmistamiseksi valmis.

ja nyt Yle kertoo, että sovellus on helppo murtaa.

Ilmeisesti todellisuudessa toimii vain virallisella androidilla, ja ios:silla.

Siitä on tulossa myös tietokoneella käytettävä versio.

15

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälykäs virustorjunta on RIESA

« : 21.04.26 - klo:10.30 »

Itsellä ei ole noita asennettuna, mutta esim. chocolatey kyllä, enkä ole törmännyt ärsyttävyyksiin aikoihin. Toki jos käyttää marginaalisoftia, niin tuollaista se on ollut kauan, eikä siihen tekoäly ole vaikuttanut, tuollaisia ne heurestiikat on.

Minulla ei ole koskaan aikaisemmin ollut mitään ongelmia virustorjunnan kanssa, ei yhtään karanteenia ennen tekoälyä.

Onko se WSL muka raskas? Ei minusta ja tapauksessasi ongelmia ei olisi jos käyttäisit sitä?

Restic on varmuuskopiointiohjelma, jossa levynkäyttö korostuu. varsinkin jos varmistus tehdään paikalliselle levylle, sieltä se raskaus tulee. WSL ei pärjää suorituskyvyssä suoraan Windowsiin asennetulle restiville.

16

Yleistä keskustelua / Tekoälykäs virustorjunta on RIESA

« : 21.04.26 - klo:06.40 »

Selaimessa tekoälyä voi vielä vältellä, mutta Windows-koneella olevan F-Securen tekoäly tuppaa tekemään elämän erittäin hankalaksi.

Olen kokenut WSL:n liian raskaaksi keinoksi siihen, että saan bash:n, core-utilsin ja muutamia muita perusjuttuja käyttööni myös Windows-koneella. Nyt kun F-Secure käyttää tekoälyä, joudun jatkuvasti tilanteisiin, joissa F-Secure ilmoittaa havainneensa ”epäilyttävää toimintaa”, ja kyse on joka kerran ollut siitä, että tein jonkun kirjoitusvirheen, jonka takia oma bash-scriptini kaatui. Ensin F-secure panee mintty.exe:n karanteeniin. Jos en heti tajua purkaa karateenia vaan erehdyn avaamaan mintty-ikkunan uudelleen, F-Secure estää sekä minttyn että bashin käytön ja vaatii heti buuttaamaan koneen, jotta se voi viimeistellä siivouksen.

Tilanteen purkaminen on työlästä. Jos olen asentanut ohjelmat Cygwin:llä, on helpointa asentaa koko Cygwin uudelleen. Scoopin avulla minttyn, bashin, core-utils:n yms. saa käyttöön asentamalla git:n. Siinä tapauksessa joudun buutin jälkeen poistamaan git-asennuksen ja asentamaan sen uudelleen. Sekä Cygwin- että Scoop-tapauksessa hässäkkä pidentää testaussyklejä huomattavasti.

Joidenkin lisäohjelmien kanssa uudelleen asentaminenkaan ei auta, vaan joudun odottamaan muutaman viikon kunnes F-Securen ihmistyöläiset ovat tunnistaneet väärän luokituksen ja pääsen taas käyttämään ohjelmaa. Esimerkiksi yq:n kanssa tämä on tapahtunut useamman kerran. Resticin tukifoorumilla varoitetaan, että WSL:n kautta se on liian raskas, ja Scoop-asennuksena se on jo kerran joutunut karanteeniin. En uskalla ottaa restic:ä käyttöön Windowsilla tämän takia.

17

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Sain ohjelmaprojektin "valmiiksi"

« : 19.04.26 - klo:20.04 »

Tällä hetkellä Anthropicin, OpenAI:n ja Googlen LLM:t tuottavat sinänsä varsin luotettavaa koodia. Bugeja tulee jonkin verran etenkin uusia ominaisuuksia lisätessä, kun LLM:llä ei yleensä ole aukotonta käsitystä koko projektista, mutta väittäisin, että jälki on parempaa kuin suurimmalla osalla ammattikoodareista.

Keskustelusta saa sen käsityksen, että tekoälyä käytetään vain koodin kirjoittamiseen, vaikka ohjelmistokehitys on nimenomaan kehittämistä. Kysynpä vaan paljonko uusien ominaisuuksien kehityksessä menee aikaa testailuun ja viankorjauksiin verrattuna käytössä olevan ohjelmiston viankorjauksiin? Muuttaako tekoäly niiden suhdetta?

Tietoturvan osalta riskit ovat pitkälti samat kuin itse koodatuissa projekteissa. Ehkäpä vaarallisin on netistä ladattaviin kirjastoihin ujutettu tahallinen haittakoodi, joka voi hyvinkin osua omalle kohdalle mm. JavaScript, Python ja Rust-projekteissa, joissa käytetään laajasti peruskirjastojen ulkopuolista koodia, jossa on edelleen riippuvuuksia muihin kolmannen osapuolen paketteihin. Palvelinohjelmissa ja nettisovelluksissa on lisäksi perinteiset ongelmat rajapintojen turvaamisessa ja syötteen käsittelyssä. Näitäkin voi toisaalta analysoida tekoälyn avulla.

Silloin kun koetaan, että ohjelmisto ei toimi kuten sen odotetaan toimivan, kyse voi olla

• siitä, että sitä ei ole koodattu kuten oli tarkoitus (tahallaan tai vahingossa) tai
• siitä, että jokin asia olisi alunperinkin pitänyt funtsata paremmin tai
• siitä, että muuttuneet olosuhteet vaativat uuden funtsauskierroksen.

Miten ohjelmiston on ”tarkoitus toimia” määritellään viime kädessä kirjoittamalla testitapauksia ja tietysti lähdekoodia, mutta funtsauksestakin täytyy jäädä joku jälki jonnekin; ohjelmistosta ja sen ominaisuuksista täytyy voida viestiä, sopia ja tehdä päätöksiä ihan ihmisten kesken.

Onko tekoälyllä mitään roolia siinä, miten inhimilliset funtsaukset kirjataan ja miten niitä tulkitaan koodauksessa? Tai miten käyttöoppaita laaditaan? Tai miten käyttäjien/asiakkaiden/sidosryhmien näkemyksiä kerätään, seulotaan ja tulkitaan vaatimustenhallinnan tarpeisiin?

18

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe

« : 18.04.26 - klo:19.43 »

Hieman samaan tapaan kuin suomen kieli on suojellut meitä huijauksilta hyvin pitkään (nyt tilanne jo muuttumassa).

Luulet vaan. Ei se ole meitä suojannut, me ei vaan huomata kaikkea.

Hiljattain tarvitsin apukäsiä kotona tehtävään juttuun, ja etsin kotitalkkarityyppisiä sivuja. Ihan sujuvalla suomen kielellä. Meinasin ottaa yhteyttä yhteen, mutta tarkistin ensin sivuston maineen. Löysin varoituksen, että se houkuttelee työnhakijoita ja sitoo heidät johonkin mistä ei saa tuloja, ja josta ei pääse irti millään. Netissä on vaikka mitä huijauksia ihan ilman tekoälyäkin.

Edit - jatkoa:

En olisi yllättynyt, jos kävisi ilmi, että Suomessakin voi löytää ruokapaikan, joka maksaa siitä että silloin tällöin kirjoittaa arvosteluita ja suosituksia kyseisestä paikasta.
Eräs englantilainen, joka teki tällaisia arvosteluja, jäi miettimään miten moni arvostelu oikeasti on aito – ja päätti kokeilla miten pitkälle suosittelualustan avulla voi päästä. Hän oli perustavinaan ravintolan, jolla oli uusi hieno konsepti, ja sai sen rekisteröidyksi TripAdvisor-alustalla. Kun kiinnostuneita alkoi ilmaantua, hän vastasi puhelimessa että kaikki pöydät on varattu. Se nosti paikan suosion tappiin, vaikka koko ravintolaa ei ollut olemassakaan.
Koko tarina on täällä: https://www.vice.com/en/article/i-made-my-shed-the-top-rated-restaurant-on-tripadvisor/

19

Yleistä keskustelua / Vs: Kuinka poistaa tekoäly Android puhelimesta!!

« : 18.04.26 - klo:08.02 »

Kun huomasin että namiskan toiminto oli muuttunut, avasin asetukset ja etsin paikan, josta pääsin palauttamaan painikkeen toiminnon: Asetukset / Edistykselliset toiminot / Sivupainike.

20

Yleistä keskustelua / Vs: Vuonna 2027 Californiassa käyttöjärjestelmän on tiedettävä käyttäjän ikä

« : 17.04.26 - klo:14.22 »

Tausta:
EU kehittää muutakin kuin ID-lompakkoa kansalaisille. Valmistelussa on myöskin Digital Omnibus ja sen kyberturvallisuus- ja tekoälykytkyt, sekä liiketoiminnan ID-lompakko EU Business Wallet. Tämän lompakon on tarkoitus palvella kaikenkokoisia yrityksiä, mukaan lukien mikroyritykset. Yritysten ei ole pakko ottaa lompakkoa käyttöön; säädös asettaa vaatimuksia vain julkishallinnolle, jonka täytyy olla luottamusverkossa osallisena.

Varsinainen asia:
Silmiini sattui Findynetin vastaus kommentointipyntöön. Suosittelen lukemaan sen kokonaan, mutta poimin siitä muutaman palan Google-kääntäjällä suomennettuna:

Väliotsikot

Painopiste tunnistetiedoissa, ei lompakoissa

,

Vastuullisten viranomaisten mahdollistaminen

ja

Tarjoa oikeudellinen kehys, älä ohjelmistosuunnittelua

ovat ihan sellaisenaan valaisevia, ja seuraava kohta kiteyttää paljon hyvin ytimekkäästi (ja perustuu taatusti Findynetin omassa työssä kertyneisiin kokemuksiin):

Julkisen sektorin sääntely

Sääntelyn tulisi keskittyä julkisen sektorin organisaatioiden valtuuttamiseen digitaalisten tunnistetietojen myöntämiseen ja hyväksymiseen. Yritykset omaksuvat luonnollisesti tehokkaampia menetelmiä markkinavoimien kannustaessa niitä. Sitä vastoin julkisen sektorin toimijat tarvitsevat usein sääntelymandaatteja modernisoidakseen. Julkisen sektorin osallistumisen varmistaminen nopeuttaa käyttöönottoa ja yhteentoimivuutta eri toimialoilla.

Minusta tämä valaisee hirveän hyvin eroa EU:n ja USA:n lähestymistavoissa.