Viestit

1

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: zenity-bugi?

« : 14.02.26 - klo:08.16 »

Ongelmaversio ei ole enää tallessa. Keskeneräinen komentotiedosto oli tämän tyylinen, hyvin lyhyt ja yksinkertainen:

Koodia: [Valitse]

for arg in $(zenity \
--list --checklist \
--separator=' ' --print-column=2 \
--column='' --column='' false abc false xyz
    )
do
    printf "kyllä/ei-kysymys $arg? "
    read yn || break # Ctrl-D
    echo processing ${yn:-k} $arg
done
Mukana oli tietenkin zenityn --title ja --text ja erilainen arvoluettelo ja echo-rivin tilalla eri komento. Tämä yllä näkyvä toimii sellaisenaan, joten en tiedä mikä vika aiemmassa oli. Hämmentävää kun komentotiedosto on näin yksinkertainen.

Siitä tuli lopulta vieläkin yksinkertaisempi, kun korvasin zenity-komennon muuttujalla $@ ja siirsin arvoluettelon desktop-tiedoston Action-määrityksiin. Lopulliseen versioon tosin tarvittiin hieman lisäkoodia sitä varten, ettei telakasta käynnistetty pääteikkuna sulkeudu heti kun viimeinen valinta on prosessoitu. Keskeneräisessä versiossa sitäkään ei ollut silloin kun taistelin yn-kyssärin kanssa.

Greppasin yn-muuttujaa muista scripteistäni. Löysin vain yhden, jonka joskus otan sourcella mukaan. Tässä tapauksessa en sourcettanut sitä edes epäsuorasti.

Onpa mysteeri.

2

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / zenity-bugi?

« : 12.02.26 - klo:17.30 »

Olin testaamassa Bash.scriptiä, jossa oli väliaikaista logiikkkaa. Ensin se kysyy käyttäjältä valintoja "zenity --list --check-list" -komennolla, ja sitten on tarkentava yes/no -kyssäri, jonka olen tehnyt tyyliin

Koodia: [Valitse]

printf "kyssäri"; read yn Yllättäen muuttuja "yn" oli tyhjä read-komennon jälkeen. Kun aikani olin lyönyt päätä ruutuun, kokeilin auttaisiko jos suorittaa zenity-komennon aliprosessissa, eli käärittynä ()-sulkeisiin. Se ratkaisi ongelman täysin. Tämän jälkeen nimesin muuttujan toiseksi, ja sekin auttoi.

Onkohan tämä fiitseri vai bugi?

3

Yleistä keskustelua / Vs: KeePassXC todentimena

« : 09.02.26 - klo:15.30 »

Palaan vielä KeePassXC:n käyttöön todentimena. KeePassXC tukee 2FA-tunnistusta (mutta suosittelee tallettamaan TOTP-salaisuudet eri tietokantaan). Lisäksi se tukee passkey-tunnistusta. KeePassDX-puhelinsovellukseen passkey-tuki on tulossa, mutta KeePassXC ei ole tarjolla puhelimiin, eikä se tue QR-koodin lukua.

KeePassDX:n tuki passkeylle valmistui näköjään 21.11.2025. Keepass2Android:lle tuki on edelleen tekeillä (#2099).

4

Yleistä keskustelua / Vs: Änestäminen mobiiliverkossa

« : 09.02.26 - klo:15.15 »

Suomessa vaalipiirien edustajamäärät tarkistetaan joka vaaleihin sen mukaan, paljonko piirissä on asukkaita. Väki muuttaa pohjoisesta etelään niin paljon, että paikat siirtyvät pohjoisen vaalipiireistä kaupunkien vaalipiireihin. Käytännössä on jo huomattu, että kun piiristä voidaan valita vähemmän kuin kymmenen kansanedustajaa, niin jostakin vaalipiiristä pääseekin eduskuntaan vain yhden puolueen edustajia. Koko maan tasolla vaalipiirijakoa on hankala muuttaa. Siitä on tehty monia ristiriitaisia ehdotuksia. Mutta meillä sitä sentään yritetään ratkoa, pyritään siihen, että monipuolinen edustus säilyy.

USA:ssa se mahdollisuus meni ohi kun piirijaon periaatteita muokattiin viimeksi 1960-luvulla. Alkuaan kussakin piirissä oli ollut sen verran asukkaita, että saattoi kuvitella että piirin ainokainen edustaja henkilökohtaisesti edustaa oman piirinsä äänestäjiä. Edustajainhuoneen kokoa ei voi loputtomasti kasvataa väestön mukana, ja asukkaita on nykyään niin paljon, ettei piirien laajentaminen muuttaisi miksikään sitä, ettei edustajalla ole henkilökohtaista suhdetta äänestäjiinsä. Mutta kun piirit jäivät nykyiseen kokoluokkaan 60-luvun päätöksissä, USA jämähti nykyiseen partitilanteeseen. Sekä demokraatit että republikaanit pelkäävät asemansa menetystä jos piirien koko kasvaa niin, että muita puolueita pääsee läpi.

5

Yleistä keskustelua / Microsoftin artikkeleiden suomennokset

« : 09.02.26 - klo:14.39 »

Olen joskus ennenkin kommentoinut sitä, miten kehnosti Microsoft valvoo automaattikäännösten laatua, mutta edelleen se jaksaa yllättää.

Yritin etsiä netistä passkey-termin erilaisia suomennoksia. Haku ”Mcrosoft passkey” löysi muutamia www.microsoft.com/security-artikkeleita, joiden teksti ei hirveästi auta ymmärtämään asiaa, mutta ainakin kieli on tarkempaa kuin upport.microsoft.com -artikkeleissa, joita löytyi paljon enemmän. Kaivoin suomennokset esiin vaihtamalla url-rivillä ”en-us”-kohdan muotoon ”fi-fi”, jos se ei tullut halla suoraan. Tuen artikkeleissa on kaikissa automaattikäännetty sisältö, joka menee niin paljon pieleen että on taas pakko nostaa niitä esiin.

Kaikken pahin joka silmiin sattui oli tämä:

https://support.microsoft.com/en-us/account-billing/signing-in-with-a-passkey-09a49a86-ca47-406c-8acc-ed0e3c852c6d

Signing in with a passkey

What are passkeys?

Passkeys are a replacement for your password. With passkeys, you can sign into your Microsoft personal account or your work/school account using your face, fingerprint, or PIN. Signing in with a passkey is simple and fast and helps protect you against phishing attacks.
...

https://support.microsoft.com/fi-fi/account-billing/sis%C3%A4%C3%A4nkirjautuminen-tunnuskoodilla-09a49a86-ca47-406c-8acc-ed0e3c852c6d

Sisäänkirjautuminen tunnuskoodilla

Mitä ovat todentamisnäppäimet?

Salasanasi korvaa todentamisavaimen. Salasanalla voit kirjautua henkilökohtaiselle Microsoft-tilillesi tai työpaikan tai oppilaitoksen tilille kasvojen, sormenjäljen tai PIN-koodin avulla. Sisäänkirjautuminen todentamisavaimen avulla on helppoa ja nopeaa, ja se suojaa sinua tietojenkalasteluhyökkäyksiltä.
...

Ensin puhutaan näppäimistä, sitten leipätekstissä subjekti ja objekti vaihtavat paikkaa. Olen jo Google-kääntäjän kanssa huomannut, että käännöksissä suomesta englantiin arviolta ehkä 20% objektin sisältävistä lauseista kääntyy niin, että subjekti ja objekti vaihtavat paikkaa. Tässä on käännetty englannista suomeen ja silti saatu ne vaihtumaan. Koko sivulta on vaikea löytää virkettä, joka olisi edes vahingossa käännetty oikein.

Tietoturva on niin tärkeä asia, että sen kanssa ei kannattaisi leikkiä. Miten Microsoftilla on varaa tällaiseen?

6

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« : 08.02.26 - klo:14.10 »

Ylen artikkeli Tekoäly tunnistaa ihmiset yhä yllättävämmillä tavoilla on taas esimerkki datan imuroinnista. Tosin tässä kerrotaan sellaisesta datasta, jota täytyy kerätä pitkän ajan kuluessa per käyttäjä, joten luulisi että tällaista tarkkailtavien tunnistusta käytetään vain kohdennetusti. Mutta eihän se asiaa mitenkään mukavammaksi tee.

7

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« : 08.02.26 - klo:11.25 »

90-luvulla kehiteltiin tuotteita, joiden nimeen pantiin etuliitteeksi "äly". Silloin todettiin, että tekoälyn tarkoitus on saada järjestelmän suunnittelijat näyttämään älykkäiltä. Nykyinen "tekoäly" mahdollistaa sen, että tehdään ihan muuta kuin miltä päälle päin näyttää; koodin imurointi on siitä helppo esimerkki. Kyse ei ole enää siitä, mikä vaikuttaa äklykkäältä, vaan siitä, mikä on hallittua ja mikä hallitsematonta. Ja kuka hallitsee ja miksi.

Amerikkalaiset teeskentelivät haluavansa kieltää TikTokin siksi, että he näkivät TikTok-algoritmin arvon manipuloinitvälineenä ja halusivat sen omaan käyttöönsä. Sehän on kehitetty ihan toisenlaisen sääntelyn oloissa, ja osoittautunut hyvin tehokkaaksi.

8

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« : 07.02.26 - klo:13.36 »

Cambridge Analytica -tapausta on analysoitu paljon ja käytetty esimerkkinä siitä, miten poliitikot voivat ostaa some-dataa ja työkaluja sen datan hyödyntämiseen. Sen lisäksi, että palveluiden ostajia on päästy tunnistamaan, on myöskin koottu yhteen sitä, miten Cambridge Analytica ja sen maksavat asiakkaat ovat onnistuneet kokeilemaan menetelmiä ensin maissa, joissa some-sääntely on heikkoa, ja sitten soveltamaan niitä Brexit-kampanjoinnissa ja USA:n vaaleissa.

Nobel-palkittu Filippiiniläinen toimittaja Maria Ressa on monessa yhteydessä tuonut esiin siitä, miten erityisesti Filippiinit on ollut Cambridge Analytican koekenttä. Facebook-datan ja vaalivaikuttamisen avulla Duterte onnistuttiin nostamaan valtaan ensin demokraattisissa vaaleissa, ja sitten pitämään vallassa diktaattorina. Kun se onnistui, samoja menetelmiä saatiin sitten myydyksi etenkin konservatiivipoliitikoille. Trump ei ollut ainoa asiakas USA:ssa.

Ei ole mitään syytä olettaa, että kaikki manipulointi loppui siihen paikkaan, kun Cambridge Analytica paljastettiin ja Facebook maksoi korvauksia käyttäjilleen. Tekoäly tekee tämän kaiken entistä vaarallisemmaksi.

9

Yleistä keskustelua / Vs: Linux ja ChatGPT

« : 07.02.26 - klo:12.27 »

Jep. Lisäksi AI on taivas niille, jotka tahallaan haluavat vääristellä asioita. He pääsevät levittämään juoniaan tehokkaammin kuin koskaan ennen. Eikä vain levittämään. Tekoäly ja some-alustojen monopolisoituminen tarjoaa myöskin mahdollisuuden tehostaa aitojen lähteiden sensuuria.

10

Yleistä keskustelua / Vs: Änestäminen mobiiliverkossa

« : 07.02.26 - klo:07.29 »

Kyllä ne äänten laskut hyvin pitkälti yhden takana on ja esim. jenkkien 2020 massiivisesta vaalivilpistä on lukemattomia videoita ja todistajalausuntoja ja joka viikko paljastuu aina vain lisää.

Massiivista kampanjointia vilpistä on kyllä harastettu, mutta vilppiväitteet on moneen kertaa todettu perättömiksi. Ei se valhetta toistamalla todeksi muutu.

11

Yleistä keskustelua / Vs: Änestäminen mobiiliverkossa

« : 07.02.26 - klo:07.26 »

Tässä taitaa nyt mennä sekaisin Suomen ja USA:n äänestykset. Minun olisi pitänyt painottaa, että Podcast-keskustelussa oli kyse USA:n vaaleista, vaikkakin mainittiin että Kanadassa on kokeilut puhelinäänestystä. Suomessa äänestys ja vaalit ylipäätään ovat aika erilaiset kuin USA:ssa. Onneksi.

12

Yleistä keskustelua / Änestäminen mobiiliverkossa

« : 05.02.26 - klo:18.41 »

Tämä poiminta on tehty hieman samassa hengessä kuin Efraiminpojan Mikä on totuus AI:n takana....

Sattui kohdalle podcast, jossa keskustellaan kaiken muun naureskelun seassa siitä, miksi äänestyksen toteutus mobiiliverkossa on tietoturvan kannalta ihan liian haastavaa.

Äänestyskeskustelu on näissä pätkissä (mutta suosittelen kuuntelemaan edeltävää keskustelua hyvän matkaa ensin, että pääsee puherytmiin mukaan):

Koodia: [Valitse]

0:34:00 - Why You Can't Just Vote on Your Phone (It's Worse Than You Think)
0:40:00 - Digital Rain and Other Ways Foreign Powers Could Hack Elections


Lyhyesti: Äänestykseen voidaan puuttua monella muullakin tavalla kuin murtautumalla. Esimerkiksi jos vaalipiirit ovat pieniä, vaalihäirintää voidaan mobiiliverkossa hienosäätää tarkasti; voidaan vaikkapa aiheuttaa pientä paikallista verkkohäikkää, jolloin tiettyjen vaalipiirien vanhempi polvi lannistuu eikä onnistu äänestämään -- eikä vaalien järjestäjä edes huomaa että vaalia häirittiin.

Podcastin ulkopuolelta: Kaksipuoluejärjestelmä löytyy niistä maista, joissa vaalipiirit on laadittu niin pieniksi, että kustakin piiristä valitaan vain yksi edustaja. Tunnetuimmat ovat US ja UK.

13

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Kortinlukijaohjelman asennus

« : 03.02.26 - klo:19.53 »

Ei ritä että PPA:n ottaa käyttöön. Lisäksi PPA täytyy asettaa ensisijaiseksi muihin lähteisiin verattuna (tai Ubuntu-pakettivarasto viimesijaiseksi). Esimerkiksi https://ubuntuhandbook.org/index.php/2025/01/change-priority-ubuntu/ kertoo miten prioriteetteja asetetaan.

Täällä foorumillakin siitä on ollut esimerkkejä.

14

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Kortinlukijaohjelman asennus

« : 03.02.26 - klo:06.33 »

Kortinlukijoista on parikin ketjua, niissä on muutakin asiaa. Esim. snapin Firefox ei taida toimia uudella ohjelmistolla ilman jotain suurempaa kikkaa. Saatan olla informoinut itseni väärinkin, mutta mulla ainakin hakkasi vastaan ja jäi asentamatta.

Ei toimi ollenkaan snap-Fifefoxin kanssa, ei millään kikalla. Kannattaa aina lukea asennusohje ennen kuin asentaa, siellä se kerrotaan.

15

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Millä ohjelmalla voi ylikirjoittaa Androidissa ?

« : 03.02.26 - klo:06.31 »

Salaa muisti -- avaa salaus -- toista muutaman kerran. Jos et luota Androidin salaukseen, niin sitten on jo isompi ongelma.

16

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Selaimeen kaksi eri käynnistintä työpöydälle, miten?

« : 25.01.26 - klo:16.06 »

Itse en pidä siitä, että kuvakkeita on monta, joten monessa tapauksessa tapana laadin yhden -desktop-tiedoston, jonka kontekstivalikosa on lisää vaihtoehtoja. Ne luetellaan Actions-asetuksella ja sitten alle kirjoitetaan joukko [Desktop Action JOKUNIMI] -asetuksia.

Firefoxin profiilien tapauksessa tämä ei ehkä ole yhtä mielekästä, mutta ajattelin laittaa tämänkin mahdollisuuden näkyviin. Katso määritysstandardi.

17

Yleistä keskustelua / Vs: Tietokoneen kuumeneminen

« : 24.01.26 - klo:14.41 »

Kun koneen käyttäytyminen selvästi muuttuu, niin silloin kannattaa vähintäänkin tarkistaa tahnan tila (ja samalla pölyn määrä).

18

Yleistä keskustelua / Vs: Tietokoneen kuumeneminen

« : 24.01.26 - klo:13.16 »

Onko kyse läppäristä? Niihin kertyy huonepölyä, ja lisäksi niissä on prosessoria suojaava jäähdytystahna, joka vanhee ja täytyy vaihtaa noin kolmen vuoden välein. Jos sitä ei vaihda, prosessori voi hajota. Voit viedä koneen huoltoon, jossa siitä siivotaan pölyt ja vaihdetaan tahna. Tahnoja saa kaupastakin, mutta homma kannattaa teettää sellaisella joka oikeasti tietää mitä tekee, ettei tule staattisen sähkön takia vaurioita. Pöytäkoneiden kanssa puuhailijat ovat tottuneempia avaamaan koneen ja tekemään kaikenlaista.

19

Yleistä keskustelua / Vs: Jussi Erosen kolumni homeisesta koodista

« : 19.01.26 - klo:08.57 »

Säädöksen tekstiä tuntematta mieleen tulee, että pahimmillaan EU-säädös voisi olla Microsoftin kaltaisille isoille toimijoille käypä teḱosyy estää muun kuin niiden oman softan käyttöä, olipa se suljettua tai avointa. Käytännössä rajoitus ei kyllä onnistu sen paremmin kuin nykyäänkään.

20

Yleistä keskustelua / Vs: Jussi Erosen kolumni homeisesta koodista

« : 18.01.26 - klo:09.19 »

Olen nyt lukenut myöskin Kyberturvallisuuskeskuksen sivun, johon Eronen viittaa ("Kyberkestävyyssäädös"). Erosen mukaan "säädös vaatii hyvää tietoturvan perustasoa kaikkiin myytyihin ohjelmistoihin", mutta todellisuudessa säädös on rajatumpi. Täytyyhän sen olla, että sen voisi ottaa vakavasti.

Ehkäpä Erosen mopo lähti lapasesta sen takia, että säädöstä ei voi kohdistaa avoimen koodin kehittäjäyhteisöön; se kohdistuu vain  yrityksiin. Mutta sekin on näkökohta, jonka Eronen onnistuu hämärtämään sekasotkuksi.