Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - AimoE

Sivuja: [1] 2 3 ... 154
1
Laitealue / Vs: Tekoäly neuvojana, onko riski suuri
« : 26.08.26 - klo:07.08 »
Minua se on mietityttänyt siltä kannalta, että kun tämän foorumin ikäjakauma kallistuu koko ajan vanhempaan päin, jolloin asiat alkavat muutenkin unohtua, niin kiusaus voi joillakin olla suuri tarttua tekoälyyn pelastajana. Kun oma kyky arvioida vastausten osuvuutta heikkenee heikkenemistään, tekoäly voi olla petollinen kumppani.

2
Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe
« : 25.08.26 - klo:16.11 »
Ilmainen ChatGPT pohti tekoälyagenttien karkaamista monelta kiinnostavalta kannalta (liite).

Olisit voinut tallettaa sen vaikkapa PDF-tiedostoksi. Kaikilla käyttäjillä ei ole samoja LibreOffice- (tms.) asetuksia kuin sinulla. Minulla teksti näkyi harmaana mustalla taustalla, ja jouduin pohtimaan muutanko asetuksiani tämän takia vai talletanko itse PDF-tiedostoon.

3
Ja löytyypä tieto virallisestakin lähteesä: Elokuun 27.2026;
https://documentation.ubuntu.com/release-notes/26.04/schedule/

Ihan tasan sama lähde kuin minulla tuossa yllä; sinä vain hyppäsit viikkonumeron yli.

4
https://ubuntu.com/project/docs/release-team/list-of-releases/ kertoo, että 26.04.1 julkaistaan "Aug 2026", mutta tarkka päivä on "TBD".

https://documentation.ubuntu.com/release-notes/26.04/schedule/ kertoo tarkan päivän "August 27", mutta viikkonumero on 46 -- marraskuussa!

x.04.1-versiot on aiemmin julkaistu jo kesäkuussa. Onko kukaan seurannut mitä on tekeillä, mikä tätä viivyttää?

5
Laitealue / Vs: Uusi kiinalainen NUC
« : 11.08.26 - klo:19.31 »
Ja sitten taas jyräämään Windows 11 kumoon Ubuntulla. Vartokaa...

Kas, tikulla ei olekaan vaihtoehtona suomenkielistä Ubuntua, joten valitsin englannin. Voiko Ubuntun kielen vaihtaa jälkikäteen?

Jos otat verkkoyhteyden asennusta varten, saat suomenkielisen saman tien. Paketteja se vaan on. No, ehkä hakemistojen nimien (kuten Lataukset vs Download) kanssa voi yarvita lisävirittelyä. En tiedä kun en ole lykännyt suomentamista.

6
Snapin voi ottaa pois käytöstä jos malttaa olla käyttämättä sellaisia sovelluksia, joita ei ole Ubuntun pakettivarastossa Esimerkiksi firmware-updater on ihan kätevä. Aika monet sovellukset ovat edelleen saatavilla sekä että, mutta Firefoxin asennukseen Mozilla tarjoaa asennuspakettia, joka ei ole Canonicalin missään varastossa. Sen asennus vaatii hieman snap-prioriteettien virittelyä; siitä on ohje lataussivulla.

Itse en ole yrittänyt kokonaan poistaa snäppiä nyt kun jopa KeePassXC toimii myös snap-versiona. Vastaan ei ole tullut mitään ikävää, mutta ei minulla ihan hirveästi ole lisäsovelluksiakaan.

7
Yleistä keskustelua / Kaunokirjallinen Turing-testi
« : 05.08.26 - klo:10.57 »
https://www.cambridge.org/core/journals/judgment-and-decision-making/article/bot-or-not-can-people-tell-the-difference-between-stories-written-by-a-human-or-by-an-ai-system/45E6DC0BB90AA648654D5AE243F6C667

Tuloksia:
  • Testattavat arvioivat ihmisen kirjoittaman paremmaksi jos heille kerrottiin onko tekstiä ihmisen vai tekoälyn kirjoittama -- jopa silloin, kun heille valehdeltiin.
  • Fiktion laaja lukeneisuus ei auttanut tunnistamaan tekstiä tekoälyn tekemäksi, mutta kokemus tekoälyn käytöstä auttoi.
Tässä vaiheessa tekoälyn tuotokset eivät ole vielä niin syvälle juurtuneita, että oltaisiin täysin epävarmoja siitä, onko tekoäly oppinut tekoälyltä vai ihmisen kirjoittamista lähteistä.

8
Tein taannoin erästä tarvetta varten joukon bash-scriptejä, joista löytyy nämä kaksi funktiota:

Koodia: [Valitse]
csv-disks(){
    local dcols=name,hotplug,tran,rm,subsystems,rota,type,pttype,size,model
    lsblk -de7 -pbo $dcols -lJ |
yq -o=csv '
[

# Filter out non-writable media
  .blockdevices
  | filter(.pttype) | filter(.type != "rom") # ODD
  | filter((.tran == "usb" and .hotplug == false) | not) # live boot media

# Prioritize internal over external and SSD over HDD over flash memory
  | with(.[];
          with(select(.hotplug == false ); .priority += 10) # internal
        | with(select(.hotplug == true  ); .priority +=  0) # external
        | with(select(.tran    == "nvme"); .priority +=  1) # fast SSD
        | with(select(.rota    == false ); .priority +=  1) # SSD
        | with(select(.rm      == false ); .priority +=  1) # not flash
        )
  | sort_by(.priority, .size) # biggest with highest priority
  | reverse                   # at top

# Repurpose selected details
  | .[]
  | (select(.pttype == "dos") | .pttype) = "mbr"
  | (select(.hotplug == false and .rm == false and .rota == false)
                                               | .class) = "kiinto-SSD"
  | (select(.hotplug == false and .rm == false and .rota == true )
                                               | .class) = "kiinto-HDD"
  | (select(.hotplug == true and .rm == false) | .class) = "oheislevy"
  | (select(.hotplug == true and .rm == true)  | .class) = "oheismuisti"

# Tabulate selected details
  | [.name, .size, (.pttype | upcase), (.tran | upcase), .class, .model ]
]
'
}
select-disk(){
    local heads=Polku,Koko,Osiotaulu,Liitos,Tyyppi,Malli
    local PS3=$(printf "\nValitse levy: ")
    local IFS=$'\n'
    echo
    select line in $(csv-disks | column -ts , -N $heads -R Koko)
    do
[ $REPLY -eq 1 ] && continue
disk=$(echo $line | cut -d' ' -f1)
break
    done &&
printf "\033[1m\033[7m"disk=$disk"\033[0m\n" # bold reverse
}

Ensimmäinen vaatii (mikefarh-) yq:n; se laatii luettelon levyistä ja lisää luetteloon luokittelutietoa. Toinen esittää levyt valikkona, josta voi valita ja asettaa valitun levyn /dev-polun muuttujaan disk.

Vaikkei näitä funktioita tarvitsisikaan sellaisenaan, sieltä löytyy koodia lukemalla aika monta keinoa etsiä tietoa levyistä.

9
Löysin:

Avaa alikansion ominaisuudet, ja täppää "Korjaa kansio".
Tämä korjaa kansion indeksin (msf).

10
Olen hankkinut näppäimistön, jota voin käyttää kummankin läppärini kanssa. Hiiret ovat erilliset. Nyt minulle on jo kaksi kertaa käynyt niin, että avaan toisella koneella sähköpostin, joka on vielä IMAP-palvelimella, ja siirryn sitten kirjoittamaan jotain toisella koneella – tai ainakin luulen niin; olenkin kirjoittanut ensimmäisen koneen Thunderbird-ikkunaan. Kauhukseni huomaan, että se tärkeä sähköposti, jonka oli juuri avannut ja jonka kohdalla kohdistin oli, on kadonnut. Ensimmäisellä kerralla sain lähettäjän lähettämään postin uudelleen. Tänään kadotin koko ketjun. Selaimella löydän viestit palvelimelta, joten varmuuden vuoksi tallensin alikansion kaikki viestit zip-tiedostoon.

Ongelma on saada palvelimella olevat viestit taas näkymään Thunderbirdissä. Kun talletan zipistä avaamani viestin kopion kyseiseen alikansioon TB:n avulla, kopio näkyy selaimessa, mutta TB ei näytä edes kopiota.

En tiedä mikä näppäin ne hävitti näkyvistä, enkä tiedä mitä googlettaisin.

11
Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe
« : 01.08.26 - klo:13.03 »
Ei ihme, että openAI on taloudellisissa ongelmissa, kun strategia oli tämä  ;D
https://youtube.com/shorts/pLnyjxgFxew?si=BS7swJz_zCguSS4v

Keräsin tähän asioita, joita olen ajan kuluessa poiminut Internetin ja nettipalveluiden talouspuolesta.

Isoa infraa vaativa liiketoiminta alkaa aina tappiollisena. Internet-infran tarjoaminen on aika perinteistä bisnestä, sillä jokainen uusi käyttäjä parantaa tulosta. Käytön kasvulle ei näy rajaa.

Somea voitiin rakentaa vähitellen, mutta kehitys- ja operointikulut ovat kasvaneet nopeasti. Some-palveluita on aika mahdotonta muuttaa täysin maksullisiksi, joten mainonta on tärkeä tulonlähde. Kun some-dataa oli kertynyt tarpeeksi, myöskin datan myynti tuli mahdolliseksi. Voitollisuus ei silti ole itsestäänselvää, koska somen käyttö on ailahtelevaa. Tekoälytauhka voi uhata somen suosiota.

Tekoälyn operointi maksaa niin paljon, että toistaiseksi jokainen uusi asiakas vain kasvattaa tappiota, käytön maksuullisuudesta huolimatta. Kasvulle on muitakin rajoja: energiansaanti, vedensaanti (jäähdytykseen) ja uusien datakeskusten sijoittamisen vaikeudet.

12
Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe
« : 01.08.26 - klo:08.38 »
Täytyy vielä palata syntyihin syviin ...

Solujen erilaistumista geenit ohjaavat suoraan, mutta soluista koostuvien kudosten erilaistumista geenit ohjaavat vain välillisesti. Esi­merkiksi lihakset ovat evoluution aikana kehittyneet ensin, ja luusto on kasvanut lihasten tueksi sitä mukaa kun lihakset ovat kasvaneet voimakkaammiksi. Vielä syntymän jälkeenkin luut vahvistuvat ja heikentyvät sen mukaan, paljonko lihaksia käytetään.

Hermo­verkoston sisäinen järjestäytyminen aivoissa on vieläkin kauempana geenien suorasta ohjauksesta. Kehon­kartta rakentuu aivoihin sitä mukaa kun kehon eri elimet muotoutuvat ja alkavat viestittää olemassa­olostaan. Aivojen muutakin järjestäytymistä muovaa ennen­kaikkea se, miten keho ja aivot viestivät toistensa kanssa, sekä sikiö­aikana että sen jälkeen.

Tämän prosessin loppu­tulosta ei voi mallintaa niillä keinoilla, joita teko­älyä nyt rakennetaan. Prosessin toiminnasta voidaan mallintaa pieni osa.

14
Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe
« : 29.07.26 - klo:19.12 »
Ei ihme, että openAI on taloudellisissa ongelmissa, kun strategia oli tämä  ;D
https://youtube.com/shorts/pLnyjxgFxew?si=BS7swJz_zCguSS4v

Ouch.

Altman varmaankin luottaa ahnauden kasaantumiseen. Tekoäly vaatii niin raskaita investointeja, että kilpailijoita on vähän, mikä johtaa monopolisoitumiseen. Mutta ei se voittoja takaa.

15
Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe
« : 29.07.26 - klo:18.24 »
Tekoäly tutkisi tseään? Sehän tukehtuu omaan töhnäänsä.

Siis tekoälytauhkaa on jo nyt niin paljon, että siitä täytyy olla haittaa tekoälyn kouluttamiselle, saati sitten tutkimiselle.

16
Ai niin, unohdin mainita, että Elisan Webmail-sivua ei voi (enää 12.11.2025 jälkeen) käyttää Ubuntulla: https://yhteiso.elisa.fi/saehkoeposti-68/elisa-saehkoepostipalvelun-kaeyttoeliittymae-uudistuu-529383

En ehkä huomannut selatessani tuota jotain olennaista, mutta missä tuolla niin lukee?

Lähdin etsimään tietoa/ohjetta siinä vaiheessa kun kirjautuminen ei enää onnistunutkaan. Nyt kun yritin kirjautumista että saisin tarkan ilmoitustekstin, niin näkyypä taas onnistuvan. Siitä näkyy olleen huutoa tuolla yhteisössä.

17
Ai niin, unohdin mainita, että Elisan Webmail-sivua ei voi (enää 12.11.2025 jälkeen) käyttää Ubuntulla: https://yhteiso.elisa.fi/saehkoeposti-68/elisa-saehkoepostipalvelun-kaeyttoeliittymae-uudistuu-529383

18
Niin, oletettavasti paljon riippuu juuri sitä minkä­laista posti­laatikkoa käyttää.

Minulla on muutama Gmail-osoite Elisan lisäksi, ja kun asensin viimeisimmän TB-version (153), se vaati hyväksymään että Googlella on lupa käyttää minun yhteys­tietojani. Pop-up ei täsmentänyt käyttääkö Google vain niitä yhteys­tietoja, jotka liittyvät Google-tileihini vaiko kaikkia yhteys­tietoja, joten kävin katsomassa, onko tililleni talletettu yhetys­tietoja. Olin jo tilien perustamisen yhteydessä poistanut kaikki tiedon­keruuruksit (tein sen selaimessa ennen kuin avasin tilin TB:ssä), mutta olipa sinne ilmestynyt uusi ruksi­boksi, nimenomaan yhteys­tietojen keruuta varten. Poistin sen ruksin, mutta en nyt tosiaan tiedä, käyttääkö Google muitakin yhteys­tietojani, vaikka se ei näy Google-tileillä.

Täytyy siis etsiä vaihto­ehtoa Googlelle.

19
Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe
« : 27.07.26 - klo:08.07 »
Niitä hormoneja ja sisäelimiä on sellaisillakin otuksilla jotka ainakin osittain toimivat kuin yksinkertaista ohjelmaa ajava robotti. Tyyliin vaikka miksi tietyt hyönteiset kärähtävät liekissä. Niiden ohjelma sanoo että hakeudu valonlähdettä kohden sillä ei ole mitään väliä, vaikka lämpö alkaisikin kärventää. Ts. mietinpähän asian relevanssia siltä kantilta. Suurella osalla noista asioista on tekemistä lähinnä matalan tason ei tietoisten ylläpitotoimintojen kanssa.

Kiitos, teet tämän helpoksi. Tietoisuus ei synny tyhjästä, vaan siihen tarvitaan valtava massa muisti­jälkiä, jotka ovat peräisin aistimuksista ja muistijälkien yhdistelystä, suodatuksesta, muunnoksista, jne.

Palataan lainaukseen jonka esitin aiemmin:
Lainaus
Anthropicin väitteistä huolimatta Clauden tietoisuus on yhtä todennäköinen kuin se, että sää­järjestelmän simulaatio synnyttää todellisen hurrikaanin.
Sää­järjestelmän simulaatio tehdään sähköisen ja digitaalisen datan varassa. Todelliseen hurrikaaniin tarvitaan ihan muita molekyylejä. Ihan samalla tavalla aidon tietoisuuden saavuttamiseen tarvitaan muutakin kuin simulaatio aivojen toiminnasta. Pelkän kielimallin perusteella ei voi päätellä miten aivot ovat käsitelleet aistien tuottamia muistijälkiä.

20
Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe
« : 26.07.26 - klo:19.40 »
Niin tuota jos asiaa oikein nyt perustavalla tasolla katsotaan niin eipä niillä hermoimpulsseilla saatika aivokemikaalien reaktioilla ole mitään sen kummempaa merkityksellisyyttä. Ne ovat dataa siinä missä sähköiset bititkin. Mahdolliset merkitykset syntyvät prosessoinnissa.

Tekoälyllä mallinnetaan vain aivoja, ilman kehoa ja sen sisäelimiä. Kun munuaiset yms. tuottavat hormoneja tms. kertoakseen aivoille jotain, kyse ei ole "aivokemiasta" vaan ihan koko kehosta. Tekoäly ei edes yritä mallintaa koko kokonaisuutta. Vaikka kuinka puhutaan älykkyydestä, niin todellinen ymmärrys jää puuttumaan.

PS. Kun poimin etymologisesta sanakirjasta aiheeseen liittyviä sanoja, totesin että "järki", "käsittää" ja "ymmärtää" ovat vain itämerensuomalaisia sanoja. "Tietää" löytyy myös saamesta ja "äly", "mieli" ja "tajuta" löytyvät kauempaakin. Vanhimmaksi sanaksi osoittautuu "tuntea", joka löytyy jopa samojedikielistä, eikä merkityskirjo ole kovin paljoa edes hajaantunut. Kyllä tämä kertoo jotain tuntemisen tärkeydestä.

Sivuja: [1] 2 3 ... 154