Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - AimoE

Sivuja: [1] 2 3 ... 154
1
Tein taannoin erästä tarvetta varten joukon bash-scriptejä, joista löytyy nämä kaksi funktiota:

Koodia: [Valitse]
csv-disks(){
    local dcols=name,hotplug,tran,rm,subsystems,rota,type,pttype,size,model
    lsblk -de7 -pbo $dcols -lJ |
yq -o=csv '
[

# Filter out non-writable media
  .blockdevices
  | filter(.pttype) | filter(.type != "rom") # ODD
  | filter((.tran == "usb" and .hotplug == false) | not) # live boot media

# Prioritize internal over external and SSD over HDD over flash memory
  | with(.[];
          with(select(.hotplug == false ); .priority += 10) # internal
        | with(select(.hotplug == true  ); .priority +=  0) # external
        | with(select(.tran    == "nvme"); .priority +=  1) # fast SSD
        | with(select(.rota    == false ); .priority +=  1) # SSD
        | with(select(.rm      == false ); .priority +=  1) # not flash
        )
  | sort_by(.priority, .size) # biggest with highest priority
  | reverse                   # at top

# Repurpose selected details
  | .[]
  | (select(.pttype == "dos") | .pttype) = "mbr"
  | (select(.hotplug == false and .rm == false and .rota == false)
                                               | .class) = "kiinto-SSD"
  | (select(.hotplug == false and .rm == false and .rota == true )
                                               | .class) = "kiinto-HDD"
  | (select(.hotplug == true and .rm == false) | .class) = "oheislevy"
  | (select(.hotplug == true and .rm == true)  | .class) = "oheismuisti"

# Tabulate selected details
  | [.name, .size, (.pttype | upcase), (.tran | upcase), .class, .model ]
]
'
}
select-disk(){
    local heads=Polku,Koko,Osiotaulu,Liitos,Tyyppi,Malli
    local PS3=$(printf "\nValitse levy: ")
    local IFS=$'\n'
    echo
    select line in $(csv-disks | column -ts , -N $heads -R Koko)
    do
[ $REPLY -eq 1 ] && continue
disk=$(echo $line | cut -d' ' -f1)
break
    done &&
printf "\033[1m\033[7m"disk=$disk"\033[0m\n" # bold reverse
}

Ensimmäinen vaatii (mikefarh-) yq:n; se laatii luettelon levyistä ja lisää luetteloon luokittelutietoa. Toinen esittää levyt valikkona, josta voi valita ja asettaa valitun levyn /dev-polun muuttujaan disk.

Vaikkei näitä funktioita tarvitsisikaan sellaisenaan, sieltä löytyy koodia lukemalla aika monta keinoa etsiä tietoa levyistä.

2
Löysin:

Avaa alikansion ominaisuudet, ja täppää "Korjaa kansio".
Tämä korjaa kansion indeksin (msf).

3
Olen hankkinut näppäimistön, jota voin käyttää kummankin läppärini kanssa. Hiiret ovat erilliset. Nyt minulle on jo kaksi kertaa käynyt niin, että avaan toisella koneella sähköpostin, joka on vielä IMAP-palvelimella, ja siirryn sitten kirjoittamaan jotain toisella koneella – tai ainakin luulen niin; olenkin kirjoittanut ensimmäisen koneen Thunderbird-ikkunaan. Kauhukseni huomaan, että se tärkeä sähköposti, jonka oli juuri avannut ja jonka kohdalla kohdistin oli, on kadonnut. Ensimmäisellä kerralla sain lähettäjän lähettämään postin uudelleen. Tänään kadotin koko ketjun. Selaimella löydän viestit palvelimelta, joten varmuuden vuoksi tallensin alikansion kaikki viestit zip-tiedostoon.

Ongelma on saada palvelimella olevat viestit taas näkymään Thunderbirdissä. Kun talletan zipistä avaamani viestin kopion kyseiseen alikansioon TB:n avulla, kopio näkyy selaimessa, mutta TB ei näytä edes kopiota.

En tiedä mikä näppäin ne hävitti näkyvistä, enkä tiedä mitä googlettaisin.

4
Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe
« : 01.08.26 - klo:13.03 »
Ei ihme, että openAI on taloudellisissa ongelmissa, kun strategia oli tämä  ;D
https://youtube.com/shorts/pLnyjxgFxew?si=BS7swJz_zCguSS4v

Keräsin tähän asioita, joita olen ajan kuluessa poiminut Internetin ja nettipalveluiden talouspuolesta.

Isoa infraa vaativa liiketoiminta alkaa aina tappiollisena. Internet-infran tarjoaminen on aika perinteistä bisnestä, sillä jokainen uusi käyttäjä parantaa tulosta. Käytön kasvulle ei näy rajaa.

Somea voitiin rakentaa vähitellen, mutta kehitys- ja operointikulut ovat kasvaneet nopeasti. Some-palveluita on aika mahdotonta muuttaa täysin maksullisiksi, joten mainonta on tärkeä tulonlähde. Kun some-dataa oli kertynyt tarpeeksi, myöskin datan myynti tuli mahdolliseksi. Voitollisuus ei silti ole itsestäänselvää, koska somen käyttö on ailahtelevaa. Tekoälytauhka voi uhata somen suosiota.

Tekoälyn operointi maksaa niin paljon, että toistaiseksi jokainen uusi asiakas vain kasvattaa tappiota, käytön maksuullisuudesta huolimatta. Kasvulle on muitakin rajoja: energiansaanti, vedensaanti (jäähdytykseen) ja uusien datakeskusten sijoittamisen vaikeudet.

5
Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe
« : 01.08.26 - klo:08.38 »
Täytyy vielä palata syntyihin syviin ...

Solujen erilaistumista geenit ohjaavat suoraan, mutta soluista koostuvien kudosten erilaistumista geenit ohjaavat vain välillisesti. Esi­merkiksi lihakset ovat evoluution aikana kehittyneet ensin, ja luusto on kasvanut lihasten tueksi sitä mukaa kun lihakset ovat kasvaneet voimakkaammiksi. Vielä syntymän jälkeenkin luut vahvistuvat ja heikentyvät sen mukaan, paljonko lihaksia käytetään.

Hermo­verkoston sisäinen järjestäytyminen aivoissa on vieläkin kauempana geenien suorasta ohjauksesta. Kehon­kartta rakentuu aivoihin sitä mukaa kun kehon eri elimet muotoutuvat ja alkavat viestittää olemassa­olostaan. Aivojen muutakin järjestäytymistä muovaa ennen­kaikkea se, miten keho ja aivot viestivät toistensa kanssa, sekä sikiö­aikana että sen jälkeen.

Tämän prosessin loppu­tulosta ei voi mallintaa niillä keinoilla, joita teko­älyä nyt rakennetaan. Prosessin toiminnasta voidaan mallintaa pieni osa.

7
Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe
« : 29.07.26 - klo:19.12 »
Ei ihme, että openAI on taloudellisissa ongelmissa, kun strategia oli tämä  ;D
https://youtube.com/shorts/pLnyjxgFxew?si=BS7swJz_zCguSS4v

Ouch.

Altman varmaankin luottaa ahnauden kasaantumiseen. Tekoäly vaatii niin raskaita investointeja, että kilpailijoita on vähän, mikä johtaa monopolisoitumiseen. Mutta ei se voittoja takaa.

8
Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe
« : 29.07.26 - klo:18.24 »
Tekoäly tutkisi tseään? Sehän tukehtuu omaan töhnäänsä.

Siis tekoälytauhkaa on jo nyt niin paljon, että siitä täytyy olla haittaa tekoälyn kouluttamiselle, saati sitten tutkimiselle.

9
Ai niin, unohdin mainita, että Elisan Webmail-sivua ei voi (enää 12.11.2025 jälkeen) käyttää Ubuntulla: https://yhteiso.elisa.fi/saehkoeposti-68/elisa-saehkoepostipalvelun-kaeyttoeliittymae-uudistuu-529383

En ehkä huomannut selatessani tuota jotain olennaista, mutta missä tuolla niin lukee?

Lähdin etsimään tietoa/ohjetta siinä vaiheessa kun kirjautuminen ei enää onnistunutkaan. Nyt kun yritin kirjautumista että saisin tarkan ilmoitustekstin, niin näkyypä taas onnistuvan. Siitä näkyy olleen huutoa tuolla yhteisössä.

10
Ai niin, unohdin mainita, että Elisan Webmail-sivua ei voi (enää 12.11.2025 jälkeen) käyttää Ubuntulla: https://yhteiso.elisa.fi/saehkoeposti-68/elisa-saehkoepostipalvelun-kaeyttoeliittymae-uudistuu-529383

11
Niin, oletettavasti paljon riippuu juuri sitä minkä­laista posti­laatikkoa käyttää.

Minulla on muutama Gmail-osoite Elisan lisäksi, ja kun asensin viimeisimmän TB-version (153), se vaati hyväksymään että Googlella on lupa käyttää minun yhteys­tietojani. Pop-up ei täsmentänyt käyttääkö Google vain niitä yhteys­tietoja, jotka liittyvät Google-tileihini vaiko kaikkia yhteys­tietoja, joten kävin katsomassa, onko tililleni talletettu yhetys­tietoja. Olin jo tilien perustamisen yhteydessä poistanut kaikki tiedon­keruuruksit (tein sen selaimessa ennen kuin avasin tilin TB:ssä), mutta olipa sinne ilmestynyt uusi ruksi­boksi, nimenomaan yhteys­tietojen keruuta varten. Poistin sen ruksin, mutta en nyt tosiaan tiedä, käyttääkö Google muitakin yhteys­tietojani, vaikka se ei näy Google-tileillä.

Täytyy siis etsiä vaihto­ehtoa Googlelle.

12
Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe
« : 27.07.26 - klo:08.07 »
Niitä hormoneja ja sisäelimiä on sellaisillakin otuksilla jotka ainakin osittain toimivat kuin yksinkertaista ohjelmaa ajava robotti. Tyyliin vaikka miksi tietyt hyönteiset kärähtävät liekissä. Niiden ohjelma sanoo että hakeudu valonlähdettä kohden sillä ei ole mitään väliä, vaikka lämpö alkaisikin kärventää. Ts. mietinpähän asian relevanssia siltä kantilta. Suurella osalla noista asioista on tekemistä lähinnä matalan tason ei tietoisten ylläpitotoimintojen kanssa.

Kiitos, teet tämän helpoksi. Tietoisuus ei synny tyhjästä, vaan siihen tarvitaan valtava massa muisti­jälkiä, jotka ovat peräisin aistimuksista ja muistijälkien yhdistelystä, suodatuksesta, muunnoksista, jne.

Palataan lainaukseen jonka esitin aiemmin:
Lainaus
Anthropicin väitteistä huolimatta Clauden tietoisuus on yhtä todennäköinen kuin se, että sää­järjestelmän simulaatio synnyttää todellisen hurrikaanin.
Sää­järjestelmän simulaatio tehdään sähköisen ja digitaalisen datan varassa. Todelliseen hurrikaaniin tarvitaan ihan muita molekyylejä. Ihan samalla tavalla aidon tietoisuuden saavuttamiseen tarvitaan muutakin kuin simulaatio aivojen toiminnasta. Pelkän kielimallin perusteella ei voi päätellä miten aivot ovat käsitelleet aistien tuottamia muistijälkiä.

13
Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe
« : 26.07.26 - klo:19.40 »
Niin tuota jos asiaa oikein nyt perustavalla tasolla katsotaan niin eipä niillä hermoimpulsseilla saatika aivokemikaalien reaktioilla ole mitään sen kummempaa merkityksellisyyttä. Ne ovat dataa siinä missä sähköiset bititkin. Mahdolliset merkitykset syntyvät prosessoinnissa.

Tekoälyllä mallinnetaan vain aivoja, ilman kehoa ja sen sisäelimiä. Kun munuaiset yms. tuottavat hormoneja tms. kertoakseen aivoille jotain, kyse ei ole "aivokemiasta" vaan ihan koko kehosta. Tekoäly ei edes yritä mallintaa koko kokonaisuutta. Vaikka kuinka puhutaan älykkyydestä, niin todellinen ymmärrys jää puuttumaan.

PS. Kun poimin etymologisesta sanakirjasta aiheeseen liittyviä sanoja, totesin että "järki", "käsittää" ja "ymmärtää" ovat vain itämerensuomalaisia sanoja. "Tietää" löytyy myös saamesta ja "äly", "mieli" ja "tajuta" löytyvät kauempaakin. Vanhimmaksi sanaksi osoittautuu "tuntea", joka löytyy jopa samojedikielistä, eikä merkityskirjo ole kovin paljoa edes hajaantunut. Kyllä tämä kertoo jotain tuntemisen tärkeydestä.

14
Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe
« : 26.07.26 - klo:08.03 »
Perus­käsitteitä:
  • Tieto­kone käsittelee sähkö­varauksista koostuvaa sähköistä dataa.
  • Ohjelmisto käsittelee biteistä koostuvia numeroita eli digitaalista dataa.
  • Tieto­koneen ohjelmistojen avulla
    ihminen käsittelee ihmisille merkityksellistä digitaalista tietoa.
  • Teko­äly käsittelee digitaalista dataa. Ihmisen tulkinnasta riippuu onko se tietoa vai tauhkaa.


Ihminen ei ole kone.

Ihmien sisä­elimet ja hermosto viestivät kumpikin toisilleen monien erilaisten viesti­järjestelmien, esi­merkiksi hormonien avulla; esi­merkiksi ihmisen aivo­lisäke tuottaa ainakin yhdeksää eri hormonia. Jopa suolisto­bakteerit osallistuvat kehon kemialliseen viestintään.

Aivot muodostavat kehon aistimusten (sensation) pohjalta tuntemuksia (feeling) ja muisti­jälkiä, joista ihmisen mieli muodostaa tunteita (emotion). Tunteet voivat olla hyviä ja huonoja, voimakkaita ja heikkoja, ja kaikkea niiden väliltä. Voimakas tunne heijastuu takaisin kehoon liikutuksena (affection). Ihmisen tajuntaan (cognition) tästä kaikesta suodattuu vain pieni osa.


Teko­äly on kone.

Teko­äly on tieto­koneiden, ohjelmistojen, kieli­mallien ja sähköisen viestinnän varassa. Teko­älyltä puuttuu täysin kehon­sisäinen kemiallis-hermostollinen viestintä­verkosto, joka tarvitaan tunteiden muodostumiseen ja niiden laadun tunnistamiseen.

Vaikka ihmiset eivät tiedä mitä kaikkea toisella on mielessä, he saattavat ilman yhteistä kieltäkin tunnistaa toistensa tunteita. Vähäinenkin ärsyke, kuten ääni, kuva tai teksti, saattaa herättää ihmisessä tunteita ja sisältää merkityksiä, joita teko­äly ei ikinä tavoita. Teko­älylle voidaan opettaa mitä ja miten ihmiset kirjoittavat tai puhuvat (myöskin elein, ilmein ja äänen­sävyin), mutta ilman elin­tärkeitä kehon­sisäisiä aistimuksia teko­älyltä puuttuu se tuntemus­kirjo, johon ihmisen tunteet ja tunne­äly perustuvat.


Teko­äly on ihmisen työ­kalu.

Teko­älyn avulla voidaan monia töitä tehdä entistä tehokkaammin. Tehokkuutta voidaan mitata kahdella tavalla: tuotetaanko entistä enemmän samalla työn­tekijä­määrällä vai tuotetaanko sama määrä entistä pienemmällä työn­tekijä­määrällä. Kummassakin tapauksessa varsinaisen työn tekee edelleen ihminen. Työn luonteen muuttuessa entisiä työn­tekijöitä saatetaan korvata uuteen työ­tapaan paremmin soveltuvilla, mutta teko­äly ei koskaan korvaa ihmisiä; ihmiset kilpailevat työ­paikoista toistensa, eivät teko­älyn kanssa.


Teko­älyn tuottamiseenkin tarvitaan työn­tekijöitä.

Ihmisiä tarvitaan edelleen ohjelmistojen (kuten teko­äly­mallien ja niiden käyttö­liittymien) suunnitteluun ja ohjelmointiin, tieto­koneiden yms. laitteiden suunnitteluun ja valmistukseen, sekä data­keskusten ja tieto­liikenne­verkkojen rakentamiseen ja yllä­pitoon – energian ja raaka-aineiden tuotannosta puhumattakaan.


Ihmisiä tarvitaan edelleen myöskin teko­älyn opettamiseen.

Ennen kuin yhtään teko­äly­palvelua voitiin julkistaa, niille piti opettaa alkeet. Se alkoi pienen pienistä yksityis­kohdista, joita piti toistaa moneen kertaan. Iso osan tätä puuduttavaa työtä teko­äly­jätit joukkoistivat ihmisille ympäri inter­nettiä, maksaen työstä mitättömän pieniä palkkioita.

Mitä pidemmälle opetus etenee, sitä merkityksellisempiä opetettavat asiat ovat. Teko­äly­jättien onneksi käyttäjät opettavat teko­älyä koko ajan lisää, sekä tieten tahtoen että tietämättään.


Teko­äly täyttää sosiaalisen median kaiku­kammiota. 

Teko­äly on vaatinut suuria investointeja, joten teko­äly­jätit tietenkin keräävät maksua sen käytöstä. Yritykset, virastot ja muut yhteisöt voivat maksaa siitä, että omaan käyttöön opetettu teko­äly jää vain omaan käyttöön. Yksityis­henkilöt maksavat julkisen teko­älyn käytöstä ainakin datana, usein myöskin rahana.

Samaan aikaan some-alustojen ansainta­malli kannustaa ihmisiä julkaisemaan mahdollisimman paljon. EU:n tieto­suoja-asetuksen ja siihen perustuvan Suomen tieto­suoja­lain mukainen oikeus tulla unohdetuksi koskee vain henkilö­tietoja eli tietoja, joiden avulla henkilöitä voi tunnistaa yksilöllisesti tai luokitella ihmis­oikeuksia rikkovilla perusteilla. Some-jättien liike­toiminta­malli kuitenkin perustuu siihen, että kaikki tieto, jota ihmiset syöttävät alustalle, tuottaa arvoa some-alustan omistajille. Somea käyttämällä me maksamme palveluista datalla silloinkin, kun emme varsinaisesti julkaise somessa mitään – ja mitä enemmän tuotamme omia julkaisuja some-alustoille, sitä enemmän jäteillä on mainos­tilaa myytävänä.

Somen ja julkisen teko­älyn yhdistelmä tuottaa some-sivustoille jo niin paljon tauhkaa, että haluttua sisältöä on yhä useammin vaikea löytää.

15
Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe
« : 25.07.26 - klo:18.39 »
Tietoisuus on semmoinen juttu, että siitä on yhtä monta mielipidettä kuin on keskustelijaakin. Jopa alan tutkijoiden keskuudessa. Jotkut nostavat riman niin korkealle, että herää epäilys olisivatko edes kaikki ihmiset tietoisia....

Tuo lainaamani kohta kuitenkin pureutuu juuri siihen mistä oikeasti on kyse, riippumatta tiettyjen sanojen määrittelystä.

16
Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe
« : 25.07.26 - klo:14.49 »
Anthropic pohtii artikkeleissaan (https://www.anthropic.com/research/global-workspace ja https://www.anthropic.com/research/introspection) Clauden osoittavan tietoisuuden merkkejä.

Tietoisuuden tutkija vastaa:
Lainaus
Despite Anthropic’s claims, Claude is no more likely to achieve sentience than a simulation of a weather system is likely to generate a real hurricane.


Vapaasti suomennettuna:
Lainaus
Anthropicin väitteistä huolimatta Clauden tietoisuus on yhtä todennäköinen kuin se, että sääjärjestelmän simulaatio synnyttää todellisen hurrikaanin.

Valitettavasti suomennokseen on älyttömän vaikea saada mukaan erottelua sanojen "consciousness" ja "sentience" välillä. Anthropicin artikkeleissa nimittäin käytetään c-sanaa, ja tutkija itse käyttää c-sanaa viitatessaan omaan tutkimuskohteeseensa, mutta vaihtaa silti s-sanaan vastauksessaan.

Yleisesti ajatellaan, että "sentience" painottaa enemmän kykyä tuntea, havaita ja kokea asioita ja tietoisuutta ja kykyä kokea tunteita, kun taas "consciousness" painottuu tiedon prosessointiin, mutta jälkimmäistä käytetään myös kattokäsitteenä.

Enivei, tuo lainaus on hyvin samansuuntainen sen kanssa, miten itse olen aina mieltänyt tekoälyn, ja miellän edelleen.

17
Ubuntu tietokoneissa / Firefoxin "uusi" container
« : 22.07.26 - klo:19.35 »
Firefox 153-version julkaisumuistio kertoo uudesta perusominaisuudesta ”container”, jonka kuvaus (https://support.mozilla.org/fi/kb/how-use-firefox-containers) kertoo, että 2016 julkaistussa Multi-Account Containers -laajennoksessa (https://addons.mozilla.org/fi/firefox/addon/multi-account-containers) on enemmän ominaisuuksia ja kehottaa lukemaan laajennoksen kuvauksen (https://support.mozilla.org/en-US/kb/containers). En löydä mistään vertailua näistä kahdesta.

Mozilla wikin kuvaus laajennoksesta (https://wiki.mozilla.org/Security/Contextual_Identity_Project/Containers#What_is_(and_isn't)_separated_between_Containers) kertoo millä tavalla laajennus-containerin tarjoama eristys on heikompi kuin käyttäjäprofiilin. Mutta entä tämä uusi perusominaisuus-container, päteekö sama luettelo siihen?

Onpa erikoinen tapa esitellä tämä ominaisuus.

18
Itse en ole yrittänyt Windowsin kanssa samalle levylle mitään asentaa, mutta muistan nähneeni ohjeen, joka anoi että Windows-salaus täytyy ottaa pois päältä Ubuntu-asennuksen ajaksi ja panna taas päälle sen jälkeen. Mitään muuta ohjetta en siihen ole nähnyt kuin tuon.

19
Itse olen päätynyt käyttämään .ics-tiedostoja, joita en synkkaa puhelimesta mihinkään muualle kuin omalle tietokoneelle kotona.

Nyt kun tarkistan mitä kaikkia kirjanmerkkejä olen kerännyt, niin kalenteria tarjoavat salatun sähköpostin lisäksi myöskin meiliboksi.fi, mailfence.com ja posteo.de. En tiedä niistä muuta kuin sähköpostin salauksen.

Edit: Talletan kalenterit .ics-tiedostoihin Android-sovelluksella iCal Export/Import, joka oli ilmainen kun aloitin, mutta ei ole enää.

20
Softan vanheneminen tekee puhlimenvalmistuksesta todella tuottavan.

En ole edelleenkään joutunut kertaakaan vaihtamaan puhelinta siksi, että se olisi fyysisesti hajonnut. Softa on aina ollut syy miksi pitä vaihtaa. Joskus on ollut sitäkin, että puhelimen antenneita ei voi enää softallakaan päivittää ajan tasalle, eli fyysinenkin puoli on vanhentunut, eikä pelkkä softa. Mutta mikään puhelin ei ole hajonnut minulla. Silti niitä joutuu vaihtamaan tiuhaan,

Kun käyttispäivitykset loppuvat, Signal on eka joka ilmoittaa tuen loppumisesta. Seuraava on pankkisovellus.

Sivuja: [1] 2 3 ... 154