Viestit

1

Yleistä keskustelua / Tekoäly ja ammatit

« : tänään kello 07:34 »

Kun media arvailee tekoälyn vaikutusta, ammatit valitaan sen perusteella, paljonko niissä on ihmisiä, mutta pienelläkin ammattilaisjoukolla voi olla iso vaikutus. Esimerkiksi jos puhelinten tehtailussa tarvitaan softan suunnitteluun tuhansia ihmisiä, niin mekaniikkaan tarvitaan satoja ja hardikseen kymmeniä suunnittelijoita.

Minulla on sellainen mielikuva, että fyysisten piirilevyjen leiskoja on vasta tällä vuosituhannella alettu tekemään pääosin tietokoneohjelmien avulla. Onko kellään realistista käsitystä siitä, missä mitassa a) kytkentäkaavion, b) leiskan tekoa voidaan tehostaa tekoälyn avulla? Juu, tiedän että leiskan tekoonkin tarjotaan jo tekoälyä. En ole kysymässä esimerkkejä siitä, vaan minua kiinnostaa mikä on oikeasti realistista.

PS.
Pitäsikö tänne perustaa oma osio tekoälykeskusteluille?

2

Yleistä keskustelua / IPIDEA

« : 18.03.26 - klo:10.38 »

IPIDEA - Kotilaitteita hyödyntävä välityspalveluverkko

Kiinalainen.

3

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« : 14.03.26 - klo:09.19 »

Tekoäly on suuri muutos, mikään ei ole ennallaan!

Voiko tekoäly muuttaa ohjelman lisenssin:
https://arstechnica.com/ai/2026/03/ai-can-rewrite-open-source-code-but-can-it-rewrite-the-license-too/

Kun puhutaan kirjaston uudesta toteutuksesta, kyse on käsittääkseni kahdesta eri asiasta: yhtäältä API ja toisaalta lähdekoodi API:n takana.

Jos API perustuu standardiin, sillä on julkaisija ja julkaisijan määrittelemä lisenssi. Jos kyseessä on de-facto-API, kuten esimerkiksi coreutils:n tapauksessa, API:lla ei ole lisenssiä. Korjatkaa jos olen väärässä, mutta jos API-lisenssiä ei ole, niin Blanchardilla on oikeus vain oman lähdekoodinsa lisensointiin, eikä tämä tapaus mitenkään eroa kaikista niistä muista tapauksista, joissa tekoäly haravoi koodia lisensseistä välittämättä.

4

Yleistä keskustelua / Vs: Vuonna 2027 Californiassa käyttöjärjestelmän on tiedettävä käyttäjän ikä

« : 11.03.26 - klo:17.32 »

Tuossa valtioneuvostonuutisessa sanotaan myös, että "Sovellus ei korvaa fyysisiä asiakirjoja, vaan toimii niiden rinnalla maksutta ja vapaaehtoisesti".

Nytkin SIM-kortin saaminen operaattorilta vaatii henkilökortin tai passin, koska SIM-kortilla on mobiilivarmenne, käyttipä sitä tai ei. Oletan, että sovellus sidotaan samaan luottamusverkkoon vaatimalla tunnistautuminen mobiiilivarmenteella tai pankkitunnuksilla. No ainakin aluksi myös pankkitunnuksilla; pankit haluavat niistä eroon jahka uusi lompakko on tosikäytössä.

5

Yleistä keskustelua / Vs: Vuonna 2027 Californiassa käyttöjärjestelmän on tiedettävä käyttäjän ikä

« : 11.03.26 - klo:13.16 »

Teknisesti EU:n identiteettilompakko mahdollistaa sen, että käyttäjä osoittaa ikänsä ilman, että kertoo itsestään mitään muuta. Mahtaako USA:ssa olla käynnissä hanketta joka sisältäisi tämän aspektin?

Juu, ei auta varsinaiseen valvontaongelmaan, se on selvä. Yhtäältä mikään tekninen ratkaisu ei estä perhettä tai kaveriporukkaa käyttämästä samaa tiliä, toisaalta kaikkia OpenSource-käyttiksiä voi valjastaa. Kunhan tuli EU mainittua.

6

Ubuntu tietokoneissa / Inkscape: värin asetus kuviolle

« : 06.03.26 - klo:07.06 »

Yritän pitkästä aikaa piirtää kuvaa Inkscapella.

Piirrän kuviota, jolle en halua täyttöä ollenkaan, haluan vain reunaviivan värin. Siispä valitsen "Ei maalia", ja siirryn viivan väirykseen. Valitsen värin ja Inkscape tekee siitä täyttövärin; reunaviiva jää mustaksi. En ymmärrä miten se voi mennä näin, kun olen ihan selvästi valitsemassa viivalle väriä. Mikä logiikka tässä on?

Ubuntu Noble, Inkscape 1.2

7

Ubuntu tietokoneissa / Vs: rootin teema [Ratkaistu]

« : 28.02.26 - klo:08.29 »

Selvisi!

Kokeilin samaa nautiluksen kanssa, ja nautilus osasi kertoa:

Koodia: [Valitse]

========================================================
Tämä sovellus ei toimi oikein jos se suoritetaan root-oikeuksin (ei edes
sudo-komennolla). Sen sijaan voit yrittää suorittaa `nautilus admin:/`.
========================================================
Niinpä kokeilin totteleeko baobab samaa loitsua ja totteleehan se:

Koodia: [Valitse]

baobab admin:/ &

8

Ubuntu tietokoneissa / Vs: rootin teema

« : 28.02.26 - klo:06.43 »

Kun avaan dconf-editorin rinnakkain omalla ja root-tunnuksella, kumpikin ikkuna on tumma. Nuo kolme asetusta ovat samassa arvossa. Tai no gtk-theme oli hieman eri Yaru-variaaatio.

Baobab-asetuksista ei löydy mitään teemaan liittyvää.

9

Ubuntu tietokoneissa / rootin teema [Ratkaistu]

« : 27.02.26 - klo:20.52 »

Kun suoritan sudolla jotain, joka avaa uuden ikkunan, niin siinä on vaalea teema. Esimerkiksi komento "baobab" avaa oman teemani mukaan tumman ikkunan, mutta "subo -ib baobab" avaa vaalean ikkunan.

Mitä pitää tehdä että rootin teeman voi asettaa mieleisekseen?

10

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« : 26.02.26 - klo:19.32 »

Tuli tässä mieleen kulta­neidon taonta (Kalevalassa). Ihminen on rakentanut ensimmäiset koneistot rauta­kauden aikana, ja heti on joku alkanut pohtia mekaanisen ihmisen rakentamista. Seppo Ilmarinen joutui kuitenkin huomaamaan, että kulta­neidon kylki on kylmä vaikka kuinka monta peittoa petiin haalisi.

Meinaan vaan että ei ole ihan uusi puheenaihe tämä.

11

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« : 26.02.26 - klo:19.20 »

Vielä. Katsotaan mitä ajan kanssa käy. Koska se aivojenkin tieto on tasan tarkkaan jollain tavalla luettavissa. (Pakko olla eivät ne muuten toimisi)

Aivoja ei voi lukea sillä tavalla kuin tieto­koneen muistia voi lukea. Aivoja voidaan tutkia vain tutkimalla niiden toimintaa, ei sisältöä. Ja toimintaakin voidaan seurata vain aivojen pinta­kerroksissa. Syvälle ei päästä.

Kieli­kyky on evoluution tulos kuten ihminenkin. Tiedetään, että sikiön kehitys seuraa esi-isien evoluutio­vaiheita. Myöskin kieli­kyky alkaa muotoutua aivoihin jo sikiö­aikana. Kielen oppiminen on orgaaninen prosessi; kieli ei tipahda meille taivaasta.

Usein sanotaan, että ajattelu perustuu sanoihin. En tiedä onko näin, mutta jos siinä on mitään perää, niin sanoja on ollut jo ihmisen esi-isien aivoissa, ja edelleenkin on (ainakin ihmis-) apinoiden aivoissa. Kielen evoluutiota ajaa vuoro­vaikutus­tarve. Ihmisellä se tarve on paljon suurempi kuin muilla apinoilla, koska muihin lajeihin verrattuna ihminen on voimakas vain yhteisönä; yksilöinä olemme aivan avuttomia (iho on ohut, luut eivät kestä, lihasvoima ei riitä, jne.)

12

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« : 25.02.26 - klo:16.06 »

Sacksin kirjassa esimerkkinä oli mies, joka periaatteessa ei ollut oppinut mitään kieltä, mutta aikuisena kuitenkin oppi. Hänelle oli lapsena opetettu algebraa, eli hänelle oli kehittynyt kyky ymmärtää symboleja, ja ilmeisesti se auttoi kielen oppimisessa myöhemmin. Mehän emme voi tietää mitä kaikkia kokemuksia kielettömällä ihmisellä on lapsena ollut, joten jokaisessa tapauksessa ei löydetä selitystä miten kielen oppiminen myöhemmin onnistuu.

Joka tapauksessa kielikyvyn syntymiseen ihmisen aivoissa tarvitaan kokemuksia, kuten kosketus-, ääni-, maku- yms. kokemuksia ja monimutkaisempia elämyksiä, joihin kielen sanat ja ilmaukset aivoissa liitetään. Tietokoneet nielevät sana-aineistoja ihan eri tavalla, eikä siitä synny sellaista kielitajua joka ihmisillä on.

13

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« : 25.02.26 - klo:15.30 »

@TMD106:

Kysymyksen tarkoitus oli herättää miettimään robottia siltä kannalta, miten paljon luotat robottiin, jota pidät tekoälyrobottina. Luotatko siihen, että valmistaja on tehnyt siitä täysin turvallisen (ja onko se silloin "oikeasti" tekoälyrobotti) vai luotatko siihen, että se ymmärtää sinua niin hyvin, ettei sen kanssa ole mitään riskiä.

@qwertyy:

Vammaisten mukaan vetäminen on harhautus. Enhän minä puhunut pissaamisesta vaan puhuin vessahädästä ja tarpeesta pissata ja ulostaa.

Mitä käännöksen virheettömyyteen tulee, niin on aika mahdotonta määritellä mikä olisi virheetön käännös. Käännöksen tarkkuus on aina suhteellista.

Kielitaju ei kehity aivoihin itsestään, vaan kielen oppiminen perustuu kokemuksiin. Sanoja ja ilmauksia ei voi ymmärtää ellei niitä voi yhdistää omiin kokemuksiinsa jollakin mielekkäällä tavalla.

Mistä tuleekin mieleen, että samalla tavalla kuin näkökyky kehittyy vauvana, myöskin kielikyvyn kehittymiseen on aikaikkuna. Jos esimerkiksi aistivammojen takia ei ole päässyt oppimaan kieltä ensimmäisen kymmenen vuoden aikana, ei enää sen jälkeen pysty oppimaan mitään kieltä. Siitä on tietoa lääketieteellisessä kirjallisuudessa, ja myöskin Oliver Sacks kertoo siitä jossakin kirjassaan.

14

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« : 24.02.26 - klo:19.26 »

Onnistuit taaskin väistämään varsinaisen pointin.

Jotta tekoäly voisi oikeasti ymmärtää ihmisiä niin hyvin, että se esimerkiksi pystyy "virheettömään" kääntämiseen, robotin täytyy pystyä kokemaan tuntemuksia joita ihmiset tuntevat. Uskotko että voidaan rakentaa robotti, jolla on tarve syödä ja juoda, tarve pissata ja ulostaa, ja tarve ejakuloida?

15

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« : 24.02.26 - klo:18.37 »

Ajatusleikki: on olemassa tekoälyrobotti, jonka kanssa voi harrastaa seksiä.

Olisitko valmis

• nussimaan robottia
• robotin nussittavaksi
• rakastelemaan robotin kanssa
• ei, en harrastaisi seksiä robotin kanssa

(ei tarvitse vastata, kysymys on retorinen)

16

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« : 24.02.26 - klo:12.21 »

Nussimista ei toki osaa, mutta Japanista varmaan löytyy sellainenkin ihme.

Mekaanisesti, ehkä. Mutta tuntemukset ja tunteet ei kyllä koneellistu. Nussisitko itse koneen kanssa?

17

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« : 24.02.26 - klo:07.25 »

Tieto­koneilla ei ole nälkä eikä jano eikä vessa­hätä, eikä niitä paneta.

Aivoihin kertyvä elämys­maailma koostuu sekä sisäisistä että ulkoisista elämyksistä, eikä kaikki ohjaus tapahdu hermo­ratojen välityksellä. Sisä­elimet (ja suolisto­bakteerit) viestivät tuottamalla hormoneita. Hermostossa on yhtäältä reseptoreja, jotka tunnistavat umpi­eritys­järjestelmän hormoni­viestejä, ja toisaalta neuroneja, jotka itse tuottavat hormoneja. Osa tästä viestinnästä on tarkoitettu toisille hermo­soluille kaukana aivoista. Kaikki ohjaus ei todellakaan tapahdu hermo­ratojen välityksellä.

Tieto­koneella voi vain jäljitellä ulkoisia asioita.

18

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Bash: monirivinen kommentti

« : 23.02.26 - klo:09.29 »

Yleensä kun joudun kommentoimaan osan bash-scriptistä, teen sen tyyliin

Koodia: [Valitse]

: ’
ohitettavat
komennot
’
Toinen suositeltu tyyli on

Koodia: [Valitse]

<<SELITE
ohitettavat
komennot
SELITE
’
Tänään tuli kiire tehdä väliaikainen korjaus scriptiin, jossa eräs apukomento ei viime päivityksen jäljeltä toiminutkaan. Halusin tehdä pikapaikkauksen niin, että korvattavan kohdan lisäksi myös korvaava koodi pomppaa silmille, ja koin että tavalliset kommentointitavat eivät ole tarpeeksi selkeitä. Päädyin tekemään paikkauksen tähän tyyliin:

Koodia: [Valitse]

KORJAA_PIAN(){
ohitettavat
komennot
}
POISTA_PIAN(){
väliaikaiset
komennot
}
POISTA_PIAN
’
Bash nimittäin ei välitä siitä, missä kohdassa funktiot määritellään, joten tämän voi sijoittaa vaikka  loopin sisään tai funktion koodiin tai mihin vaan.

Tämä sopii vain lyhytaikaiseen paikkaukseen. Pysyvämpään poiskommentointiin :’’ on parempi.

19

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« : 23.02.26 - klo:06.48 »

Kaikki tekniikka on jo käytännössä olemassa, kyse on vain prosessointitehosta.

Prosessoreita voi käyttää vain mekaaniseen päättelyyn. Tekstiä koneella voi käsitellä koska tekstiä ei tarvitse kaivaa esiin ihmisen aivoista. Me olemme kirjoittaneet paljon tekstiä. Me olemmme tuottaneet paljon ääntä analysoitavaksi. Mutta aivoissamme meillä jokaisella kokemusmaailma, jota ei voi syöttää tekoälylle oppimateriaaliksi tai syötteeksi.

20

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...

« : 22.02.26 - klo:20.33 »

Vielä lisätäkseni tähän, niin katsoppas ihan mielenkiinnosta tämä video. Biisin tekijä on sitä mieltä, että tekoälyn versio onkin parempi mitä hänen. Tuli yllätetyksi, koska ajatteli tehdä videon siitä huono tekoäly vielä on.
https://www.youtube.com/watch?v=ZxYAtL0D50A

Edellisessä videossa koko idea oli tekstissä ja sen ääniasussa. Sitä ei jaksanut katsoa, sitä piti kuunnella. Musavideo jatkaa samaa rataa, vaikka esiintyjä onkin elävä. Tekstiä ja ääntä on helpompi käsitellä mekaanisesti kuin kuvaa.

Kuuloaistimukset käsitellään liskoaivoissa, mutta näköaistimukset muokkaavat aivoja niin paljon, että vain pikkuvauva voi oppia näkemään. Kun ihminen sokeutuu myöhemmässä elämässä ja elää täysin sokeana useamman vuoden, mikään leikkaus tms. ei voi enää palauttaa näkökykyä vaikka silmät olisivat terveet. Aivot näkevät vain valoa ja varjoa, mutta eivät pysty tunnistamaan muuta. Sokeiden vuosien aikana aivojen näköalueet muokkautuvat uuteen käyttöön, eikä niitä enää voi muokata näköaistin käyttöön. Vain vastasyntyneen vauvan aivot kykenevät siihen.

[[Neurologi Oliver Sacks kertoi eräässä kirjassaan juuri tästä. Eräs mies oli sokeutunut ja tottunut siihen jo. Sitten auttamishaluiset sukulaiset järjestivät hänet leikkaukseen jossa silmät korjattiin, mutta miehen aivot eivät kyenneet käsittelemään sitä mitä silmät kertoivat. Ennen leikkausta hän koki itsensä terveeksi, leikkauksen jälkeen hän oli yhtäkkiä vammainen. Se oli valtava romahdus itsetunnossa.]]