Viestit

1

Yleistä keskustelua / Vs: Vuonna 2027 Californiassa käyttöjärjestelmän on tiedettävä käyttäjän ikä

« : tänään kello 19:31 »

Ai niin, onhan HightrustId -- unohdin kun en ole löytänyt sille käyttöä. En tiedä onko se kolmas vaihtoehto vai väistyykö se lopulta Findynetin ratkaisun tieltä vai mikä se on.

2

Yleistä keskustelua / Vs: Vuonna 2027 Californiassa käyttöjärjestelmän on tiedettävä käyttäjän ikä

« : tänään kello 19:24 »

Blueprint luettelee esimerkkejä  siitä, miten ikä poimitaan sovelukseen:

Proof of age issued based on national eIDs, passports and ID cards, pre-installed apps with age info, such as banking apps, or offline third-party activation, such as post office.

Tuosta voisi päätellä, että tarkistus tehdään lähteestä, joka on digitaalisesti varmennettu, jolloin olisi luonnollista, että myöskin sovellus on allekirjoitettu.

En ole vielä lukenut sivustoa pidemmälle.

Suomessa en nyt tiedä kuin kaksi hanketta jossa identiteettilompakkoa tehdään, kun heikkoa tunnistusta (käytännössä anonyymiä) tarjoava vaihtoehto tipahti pois kun sitä ei mikään kumppani kaivannut. Kaupankäyntiin soveltuva PlusID on jo käytössä, mutta julkishallintoon kelpaavaa vahvaa tunnistusta tekevä Findynet-osuuskunta ei ole ihan vielä saanut sovellusta julkaisuun asti. Osuuskunnassa on mukana Finanssiala, Posti, Kela, muutama pankki, ja IT-firmoja. Kansainvälistä kilpailua varmaan tulee kuitenkin.

Google-kaupassa on jo monia ID-sovelluksia, joista on vaikea tietää mihin voi luottaa ja mihin ei. Mitenkähän sekin ratkaistaan...

3

Yleistä keskustelua / Vs: Vuonna 2027 Californiassa käyttöjärjestelmän on tiedettävä käyttäjän ikä

« : tänään kello 12:10 »

Yle kertoi eilen, että EU:n sovellus iän varmistamiseksi valmis.

https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/eu-age-verification
https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/factpages/blueprint-age-verification-solution-help-protect-minors-online

EU:n komissiossa digiasioista vastaa Helena Virkkunen.
https://commission.europa.eu/about/organisation/college-commissioners/henna-virkkunen_fi

4

Yleistä keskustelua / Vs: Atostek ID ja Chrome (Organisaatiosi ylläpitää selainta)

« : tänään kello 11:59 »

Oisiko selitys tässä; https://dvv.fi/kansalaisvarmenne-kortinlukijaohjelmisto ?

Juuri siihenhän minä viittasin.

5

Yleistä keskustelua / Atostek ID ja Chrome (Organisaatiosi ylläpitää selainta)

« : tänään kello 07:41 »

Minulla on Chrome asennettuna vain Windowsilla, mutta tämä asia ei koske Windowsia, joten postaan yleiseen keskusteluun.

Olen ihmetellyt miksi Google Chrome kertoo, että "Organisaatiosi ylläpitää selainta". Netistä löytyviä neuvoja seuraamalla päättelen, että selitys on policy-asetus PopupsAllowedForUrls, jonka arvo on ["https://[*.]ehoito.fi:443"]. Mitään muita policy-setuksia nimittäin ole tehty.

Arvon perusteella näyttää siltä, että tämän policyn on asettanut Atostek ID. Kansalaisen kannalta tuntuu aika rajulta että Atostek ID onnistuu kaappaamaan Chrome-asetukset tällä tavalla, kun asetusta kuitenkin tarvitaan vain reseptien kirjoittamiseen. Virkakäytössä selain varmaan on muutenkin organisaation hallinnassa, mutta selvästikään Atostek ID ei ole tarkoitettu kansalaisten käyttöön ainakaan laajamittaisesti.

En ole vielä keksinyt miten kaappaan selaimen hallinnan takaisin itselleni.

6

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe

« : 14.04.26 - klo:17.35 »

Haittojen torjuntaan keskittyminen on taistelua tuulimyllyjä vastaan. Myllyjä tarvitaan.

Teitä tarvitaan. Kulkuneuvoja tarvitaan. Liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta on parannettu keräämällä ja analysoimalla tietoa liikenteestä ja liikenneonnettomuuksista, ja laatimalla tutkitun tiedon pohjalta sääntöjä, joita tienrakennuksessa, kulkuneuvojen tuotannossa ja liikenteessä liikkuessa täytyy noudattaa. Kulkuyhteyksiä on avattu verovaroin sinne, missä kaupallinen liikenne ei kannata, mutta kunnan ei silti tarvitse omistaa busseja, joilla lapset kuljetetaan kouluun, eikä kunnan tarvitse itse tuottaa busseja ja koulutakseja.

Tietoliikenteessä on sama juttu. Väylät ja joukkoliikenne ovat yhteisessä käytössä, ja niiden turvallisuus  ja ylipäätään arkkitehtuuri vaativat yhteiskunnan sääntelyä. Sääntelyssä voidaan mennä pitkällekin. Venäjällä yritetään kahlita tietoverkon käyttöä. Kiinassa valvotaan mitä kansalaiset tekevät tietoverkossa. Valvonta vaatii paljon ihmistyötä – onkohan Kiinan ehtinyt tekoälykisassa pitkälle juuri siksi että valvonta on niin työlästä?

Sääntelyllä voidaan suojata yksilöitä tai vallanpitäjiä tai voitontavoittelua, mutta täysin iman sääntöjä ei pärjätä missään.

7

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe

« : 14.04.26 - klo:16.10 »

Perimmäinen ongelma on alustajättiläisten liiketoimintamalli, joka aluksi perustui mainostuloihin ja sitten myöskin alustan keräämän datan jalostusarvoon ja sen jalostettavuuteen ja jalostusasteen pohjalta määräytyvään myyntiarvoon.

Internet on luotu sillä ajatuksella, että tiedon täytyy olla kaikkien saatavilla. Niinpä meni pitkään ennen kuin alettiin kiinnittää huomiota tekijänoikeuksiin. Tekijänoikeuksista voidaan kuitenkin keskustella vain silloin, kun omistajuus tunnistetaan – kun data on arkaluontoista tai korkealle jalostettua – mutta internetistä on tähänkin asti louhittu, koostettu ja jalostettu dataa välittämättä siitä, voidaanko omistajuus osoittaa.

Tekoäly nostaa sille syötettävän datan jalostusarvoa ja saattaa samalla nostaa tuloksen myyntiarvoa. Suurin osa tekoälyllä nettiin tuupatusta tavarasta on toki arvotonta tuubaa, eikä sen haitallisuus riipu jalostus- tai myyntiarvosta. Alustajättien hinku tarjota kaikille mahdollisuus tuuban tuuppaamiseen perustuukin siihen odotukseen, että tekoälypalveluiden markkinat alkavat tuottaa satumaisia voittoja. Tämä on se liiketoimintamalli, johon yhteiskunnat joutuvat nyt ottamaan kantaa.

8

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe

« : 14.04.26 - klo:15.02 »

Pointti on se, että "Security by obscurity" -menetelmät on jo moneen kertaan murrettu. Salauksen luotettavuus päinvastoin paranee siitä, että salausalgoritmit ja -kättelyt ovat yleisesti tiedossa, jolloin niitä voidaan jatkuvasti katselmoida, testata ja parannella.

9

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe

« : 14.04.26 - klo:12.20 »

Jo http:n korvaaminen jollain omalla protokollalla nostaisi tietoturvaa huomattavasti, koska se torppaisi tiedon helpon luettavuuden.

Jo http:n korvaaminen https:llä nostaa turvatasoa. Siihen voi lisätä dedikoidun salauksen ilman että tarvii mitään uusia kättelyitä keksiä.

10

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe

« : 14.04.26 - klo:06.05 »

Juu mutta se vaatii ydinenergialain päivittämistä. Se on nykyisellään aika rajoittava.

No voi hyvät hyssykät. Ihan kuin Suomessa ei olisi lakeja koskaan muutettu. Jos avaat sen ekan linkin ja katsot kuvaa, näet että eduskunta on Helenin suunnitelmissa etappina muiden joukossa.

11

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe

« : 13.04.26 - klo:19.19 »

Mitä tällä hetkellä pienoisydinvoimaloihin tulee, niin eipä oikein mahdollista, joka reaktori nykyisellään vaatii eduskunnan päätöksen, plus stuk:in säätely ja valvonta on suunniteltu täysikokoisille laitoksille.

Kyllä Helsingin Energia on ihan tosissaan pienydinvoimalaa tuomassa verkkoon: https://www.helen.fi/tietoa-meista/ydinvoima/ydinenergia

https://www.helen.fi/artikkelit/2025/Naapuruston-pienydinvoimala-lammittaa-kotisi-vuonna-2040

12

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe

« : 11.04.26 - klo:14.39 »

Oikeastaan tämä on hyvä asia, koska mollaamalla yhtä kilpailijaa hallinto nostaa kissan pöydälle asiassa, joka on teknologiaylistyksen huumassa jäänyt jalkoihin. Se asia siis, ei kissa.

13

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe

« : 10.04.26 - klo:09.51 »

Koska Anthropic ei ole suostunut talutusnuoraan, hallinnolla on tarve mustamaalata sitä, esittää se jotenkin vaarallaisemmaksi kuin ne tekoälyfirmat, jotka ovat hyvää kamua hallinnon kanssa.

14

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Jfs käyttö

« : 08.04.26 - klo:20.14 »

Levykuva eli disk image on tarkka kopio jostain levystä, tai se voi olla tiedosto, joka on koottu ikään kuin se olisi todellisen fyysisen levyn kuva. Tarkka kopio tarkoittaa, että tiedostoon on tavu tavulta, sektori sektorilta kopioitu levyn kaikki sisältö, sekä data että rakenteet. Jos siis levyllä on monta osiota, niin levykuva sisältää jokaisen osion. Asiaa toki hämärtää se, että levykuva voi olla koottu muulla tavalla kuin kopioimalla joku fyysinen levy.

Katso esim. mounting multiple partitions from a disk image file.

15

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Jfs käyttö

« : 08.04.26 - klo:08.24 »

Ei vaan tiedostojärjestelmä.

Tiedostojärjestelmä on siellä levykuvan sisällä. Esimerkiksi ISO-tiedosto on sellainen.

Itse olen käyttänyt LUKS-salattuja tiedostoja, joiden sisälle olen tehnyt ext4-tiedostojärjestelmän.

Levykuva sisältää (potentiaalisesti usealta) osioita kopioidut tiedostojärjestelmät, mutta mount kohdistuu aina tiedostojärjestelmään. Liittämiseen ei tarvita laitetta tai osiota, vaan riittää että tiedostossa (tms.) on jotain minkä voi esittää tiedostojärjestelmänä.

Eniten olen käyttänyt cryptmount-komentoa, muut ovat olleet niin satunnaisia juttuja ettei niitä erikseen muista. Nykyään tulee joskus käytettyä komentoa "restic mount", mutta siinä kohteena ei ole yksittäinen tiedosto, vaan restic-repossa oleva snapshot eli varmuuskopio, jonka restic dynaamisesti esittää tiedostojärjestelmänä liitosta varten.

16

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Jfs käyttö

« : 07.04.26 - klo:19.32 »

aina silloin tällöin tulee vastaan tiedostoja, joissa on tiedostojärjestelmä

Eli levykuvia.

Ei vaan tiedostojärjestelmä.

Edit: Juuri nyt ei tule yhtään esimerkkiä. Tai tulee, mutta ei sellaistra jossa mount-komento kohdistetaan nimenomaan yksittäiseen tiedostoon. Jouduin siis googlettamaan esimerkkiä ja ekana haaviin jäi https://github.com/google/mount-zip.

17

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Jfs käyttö

« : 07.04.26 - klo:19.19 »

"Everything is a file" - kuinka usein olet itse mountannut tiedoston?

Ajatteletko siis, että kyse olisi levykuvasta?

Kyse on tiedostojärjestelmästä. En kyllä tiedä yhtään mitään jfs:stä, mutta aina silloin tällöin tulee vastaan tiedostoja, joissa on tiedostojärjestelmä ja kyseisen fs:n voi mountata komennolla joka kohdistuu siihen tiedostoon.

18

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Jfs käyttö

« : 07.04.26 - klo:18.17 »

Yhdellä kiintolevyllä voi toki olla monia osioita ja jokaisella oma tiedostojärjestelmä, mutta jotenkin muotoilu silti kuulostaa siltä, että puhutaan tiedostoista eikä osioista. En vain keksi, minkä tiedostomuodon olisi lähellä ”JFS”:ää 

"Everything is a file" - kuinka usein olet itse mountannut tiedoston?

19

Yleistä keskustelua / Vs: Vuonna 2027 Californiassa käyttöjärjestelmän on tiedettävä käyttäjän ikä

« : 03.04.26 - klo:13.43 »

Amerikkalainen pääoma on itsetuhoon asti sääntelykauhuista, joten jos passin tai henkkarin kuvaamisen idea on amerikkalainen, niin kyse on myöskin  siitä, että joudutaan keksimään kikkakolmosia että pärjätään ilman asiallista sääntelyä. Jos idea on muualta, kyse on pärjäämistarpeesta globaalissa sääntelysekamelskassa.

20

Yleistä keskustelua / Vs: Vuonna 2027 Californiassa käyttöjärjestelmän on tiedettävä käyttäjän ikä

« : 03.04.26 - klo:07.58 »

Koska suuret IT-firmat ovat USA:ssa, jenkit kuvittelevat että he ovat koko maailmaa edessä kaikissa IT-asioissa. Ongelma onkin juuri firmojen suuri koko, joka jähmettää kehityksen.