Viestit

1

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Päivitys noble – raccoon jätti sovellukset päivittämättä [peruutus]

« : 04.09.26 - klo:09.45 »

Äh, liekö kaihi tehnyt temput. Ei se ollut vielä tasonnosto.

2

Asentaminen ja käyttöönotto / Päivitys noble – raccoon jätti sovellukset päivittämättä [peruutus]

« : 04.09.26 - klo:09.17 »

Kun päivitin Noble-koneeni tänä aamuna, tavallinen päivirttäinen päivitys teki tasonnoston Noblesta äsken julkaistuun Raccooniin. Tätä olinkin jo odottanut, mutta yllätys oli suuri, kun huomasin, että valtava määrä sovelluksia jäi Noble-versioiksi.

Olen selannut nyt kaikki julkaisumuistiot 24.04:n ja 26.04.1:n väliltä, enkä löydä selitystä mistään tälle asialle.

Koodia: [Valitse]

apt list | grep asennettu | grep /noble näyttää valtavan määrän paketteja, esimerkiksi:

Koodia: [Valitse]

samba/noble-updates,noble-security,now 2:4.19.5+dfsg-4ubuntu9.7 amd64 [asennettu] (sekä julkaisumuistio että pakettihaku kertovat, että version pitäisi olla 4.23)

Koodia: [Valitse]

apt list | grep asennettu | grep -v /noble näyttää vain ne muutamat paketit, jotka olen asentanut muualta kuin Ubuntun pakettivarastoista.

Tälläkin koneella olisin halunnut asentaa uuden LTS-vesion puhtaana, mutta erinäisistä käytännön syistä jouduin odottamaan että 26.04.01 tulee tarjolle.

Miten päivitän kaikki sovellukset Raccoon-tasoon? Tavallinen apt full-upgrade ei nyt auta. Enkä tosiaan mistään löydä selitystä saati ohjetta.

3

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe

« : 03.09.26 - klo:19.12 »

Juu, siis nimenomaan Ai datakeskuksia tarkoitan. Perinteisemmät datakeskukset sitten ihan erikseen.

Niin, no tänään Yle teki uuden jutun samasta Cerebrasin datakeskuksesta josta kyse oli edellisessäkin jutussa johon linkkasin. Tämän päivän jutusta käy ilmi maksavat asiakkaat (OpenAI ja Amzonin AWS) ja että OpenAI:n Altman on eräs Cerebrasin sijoittajista. Saadaan Suomessakin nähdä onko Sami jo keksinyt AI:lle ansaintamallin.

4

Yleistä keskustelua / Vs: Identiteetin suojaus (kerro miten väärässä olen)

« : 03.09.26 - klo:09.20 »

Kaivelin hieman lisää tuota EUDI-lompakon tarkoitusta, ja tuli selväksi, että maksupalveludirektiivi sitoo EUDI-lompakon asiakkaan vahvaan tunnistukseen. EUDI-lompakon jälkeen on tulossa yrityslompakko, eli yrityksen vahva tunnistus. Maksudirektiivin kannalta lompakot tarvitaan rahanpesun ja huijausten torjuntaan.

Tuli myös mieleen, että yksityisten henkilöiden väliset verkostot kiinnostavat some-jättejä ehkä enemmän yhden henkilön monet identiteetit. Yhteystiedoille on rahakkaat markkinat.

Edit: löysin ajatuksia herättävän artikkelin, joka liitttyy EUDI-lompakkoon, mutta käsittelee asiaa paljon laajemmin: Who’s Really Afraid of Digital Identity?

5

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe

« : 03.09.26 - klo:07.07 »

En pidä koko Ai datakeskus tuubasta mitä tänne ollaan tuuttaamassa. Jokuhan laittoi jo melkein valmiin laitoksen jäihin just äsken, kertoo ihan tarpeeksi miljonäärien hommista. Mutta joka tapauksessa, minusta tuollainen mittari pitäisi olla ehdottomasti ja päivittää vaatimusta säännöllisesti, ettei haaskata sitä "halpaa sähköä" ns. huonosti toimiviin/suunniteltuihin vehkeisiin. Jos joku raja-arvo ei täyty, niin laitos pitäisi poistaa käytöstä.

Juuri tätä myyttiä se vuoden 2001 tutkimus yritti purkaa auki. Tyypillinen datakeskus palvelee useita asiakkaita. Nää tekoälylle varatut ovat toistaiseksi poikkeus säännöstä. Kun samaa datakeskusta käyttää yksityiset yritykset, yliopistot, virastot, yms. niin ei datakeskus mitään voi jos yksittäinen asiakas ei kykene koko ajan käyttämään täyttä tehoa. Eihän sitä ole mitään järkeä vaatia.

6

Yleistä keskustelua / Vs: Identiteetin suojaus (kerro miten väärässä olen)

« : 03.09.26 - klo:06.57 »

EU-tasolla käsittääkseni on jonkinlainen oma identiteettilompakon tyyppinen kehitteillä ja Suomella kansalaisille, mikä voisi jossain kohtaa ehkä korvata nämä yksityisten teknojättifirmojen tunnistautumis-ongelmat. Korjatkaa ja täydentäkää jos olen hakoteillä.

EUDI Wallet -hanke kehittää konseptia, jolle tulee monia erilaisia toteutuksia. Viranomaiskäyttöön tulee lompakko, joka vaatii vahvan tunnistautumisen. Tuleeko rinnalle kaupallisia lompakoita, jotka eivät ollenkaan vaadi vahvaa tunnistautumista, on minulle vielä jäänyt epäselväksi. Lompakon ajatus on kyllä se, että kussakin tilanteessa sieltä näytetään vain se tieto, joka on tarpeellinen. Eli vaikka lompakon omistaja on tunnistettu vahvasti, lompakon ei ole tarkoitus paljastaa todellista identeettiä kaikille. Mutta jos kaikki lompakot vaativat omistajan vahvan tunnistuksen, niin ei se lompakko silloin korvaa vaikkapa Yubikeytä.

Saa nähdä.

7

Yleistä keskustelua / Identiteetin suojaus (kerro miten väärässä olen)

« : 02.09.26 - klo:10.02 »

Ensin oli "Sign in with Google" -tyyppinen kirjautuminen, jonka avulla IT-jäteille kertyy arvokasta tietoa asiakkaidensa yhteysverkostoista. Vältin sitä niin paljon kuin pystyin.

Sitten tuli passkey, jonka markkinoinnissa jotkut IT-jätit kehuvat, että salasanoja ei enää tarvita. Todellisuudessa passkey tekee salasanan tarpeettomaksi vain silloin, kun sen ottaa käyttöön korporaatio tms. iso asiakas, jolla on keino käyttäjien vahvaan tunnistamiseen.

Yksityiset Internet-käyttäjät eivät suostu tunnistautumaan vahvasti missään missä laki ei sitä vaadi, joten yleisessä käytössä IT-jätit vaativat, että tilillä täytyy kaappausten varalta olla salasanan lisäksi vaihtoehtoisia tunnistautumistapoja kuten toinen sähköpostiosoite, puhelinnumero, tai fyysinen avainlaite ennen kuin passkeyn voi ottaa käyttöön. Kaikilla näillä vaihtoehdoillakin on vahvistuksenaan salasana, PIN-koodi, tms. tunnistautumistapa.

Passkeyn infrastruktuuri perustuu arkkitehtuuriin, jossa käyttäjien ja verkkopalveluiden välissä on välityspalvelu, joka rekisteröi verkkopalveluiden ja niiden käyttäjien väliset yhteydet eri tunnistautumistapojen tarkkuudella. Eri IT-jäteillä on eri välityspalvelut, mutta niitä ei ole monta, ja ne ovat kaikki amerikkalaisia.

Ainoa tapa, jolla yksityinen henkilö voi rajoittaa sitä, miten kattavasti jokin IT-jätti näkee hänen yhteysverkostonsa, on jättää ottamatta käyttöön vaihtoehtoisia tunnistautumistapoja. Käytännössä niitä on kuitenkin pakko olla, joten seuraava yritys on jakaa verkosto osiin, joilla ei ole yhteyksiä keskenään. Jokainen osaverkko kuitenkin täytyy ankkuroida eri joukkoon tunnistautumistekijöitä. Vaikka yksityinen henkilö onnistuisikin hankkimaan tarpeeksi monta puhelinta, SIM-korttia, avainlaitetta tai IT-jäteille tuntematonta sähköpostiosoitetta, niin osaverkkojen täysi eristäminen toisistaan käy aika ylivoimaiseksi kaikessa skitsoudessaan.

Käytännössä olemme IT-jättien armoilla. Amerikkaan kertyy koko ajan enemmän tietoa, jonka avulla verkkopalveluiden käyttäjiä voidaan yksilöidä tarkkuudella, joka lähestyy vahvaa tunnistusta sitä lähemmäksi mitä enemmän verkkoa käytämme.

8

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe

« : 01.09.26 - klo:16.25 »

Niin pitkään kuin datakeskuksia yleensä on ollut olemassa. Rakennuksen pinta-ala ei ole vertailukelpoinen datakeskusten koosta.

Lonkalta voi vastata kuka vain, joten siirryin etsimään vastausta englanniksi, ja huomasin etten ollut ainoa. Quoran kysyjälle vastattiin (muiden vastausten lomassa) että MW otettiin mitaksi silloin, kun energiansaannista tuli rajoittava tekijä. Aloin sitten hakea lisää tietoa tästä näkökulmasta.

Ihan ensin etsin kuitenkin tietoa siitä, mistä alkaen datakeskuksista ylipäätään voi puhua. Kävin läpi useamman historiikin, ja totesin että varsinaisten datakeskusten rakentamisen vyöry alkoi 90-luvulla, jolloin hallinto, yliopistot ja yksityiset korporaatiot pääsivät merkittävässä mittakaavassa ulkoistamaan operoinnin pois omista palvelinsaleistaan.

Kalifornian sähkökriisi 2001 herätti ymmärtämään sähkönsaannin tärkeyden datakeskuksille. Ensimmäinen analyysi datakeskusten energiatarpeista kuitenkin julkaistiin jo vuoden 2001 alussa. Itse tutkimusartikkeliin en päässyt käsiksi, mutta siihen viitataan monessa paikassa.

Tutkimuksessa todettiin, että rakennushankkeiden tapa ilmoittaa datakeskusten koko megawatteina ei tarkoita sitä, että datakeskus todellisuudessa käyttää juuri kerrotun MW-määrän. Se kertoo vain sen rajan, johon asti rakennettava datakeskus kykenee toimimaan. Tästä voi päätellä, että MW oli silloin jo otettu suuruusluokan mittariksi, ja samalla vahvistaa että syy sen käyttöön todellakin on se, että sähkönsaanti on kasvua rajoittava tekijä.

Ennen 90-lukua MW:n käyttöön mittana ei vielä ollut tarvetta.

9

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe

« : 01.09.26 - klo:09.28 »

Mistä alkaen datakeskusten kokoa on mitattu megawatteina?

10

Laitealue / Vs: Tekoäly neuvojana, onko riski suuri

« : 26.08.26 - klo:07.08 »

Minua se on mietityttänyt siltä kannalta, että kun tämän foorumin ikäjakauma kallistuu koko ajan vanhempaan päin, jolloin asiat alkavat muutenkin unohtua, niin kiusaus voi joillakin olla suuri tarttua tekoälyyn pelastajana. Kun oma kyky arvioida vastausten osuvuutta heikkenee heikkenemistään, tekoäly voi olla petollinen kumppani.

11

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe

« : 25.08.26 - klo:16.11 »

Ilmainen ChatGPT pohti tekoälyagenttien karkaamista monelta kiinnostavalta kannalta (liite).

Olisit voinut tallettaa sen vaikkapa PDF-tiedostoksi. Kaikilla käyttäjillä ei ole samoja LibreOffice- (tms.) asetuksia kuin sinulla. Minulla teksti näkyi harmaana mustalla taustalla, ja jouduin pohtimaan muutanko asetuksiani tämän takia vai talletanko itse PDF-tiedostoon.

12

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Ubuntu 26.04.1:n julkaisuaikataulu

« : 16.08.26 - klo:20.09 »

Ja löytyypä tieto virallisestakin lähteesä: Elokuun 27.2026;
https://documentation.ubuntu.com/release-notes/26.04/schedule/

Ihan tasan sama lähde kuin minulla tuossa yllä; sinä vain hyppäsit viikkonumeron yli.

13

Asentaminen ja käyttöönotto / Ubuntu 26.04.1:n julkaisuaikataulu

« : 16.08.26 - klo:07.15 »

https://ubuntu.com/project/docs/release-team/list-of-releases/ kertoo, että 26.04.1 julkaistaan "Aug 2026", mutta tarkka päivä on "TBD".

https://documentation.ubuntu.com/release-notes/26.04/schedule/ kertoo tarkan päivän "August 27", mutta viikkonumero on 46 -- marraskuussa!

x.04.1-versiot on aiemmin julkaistu jo kesäkuussa. Onko kukaan seurannut mitä on tekeillä, mikä tätä viivyttää?

14

Laitealue / Vs: Uusi kiinalainen NUC

« : 11.08.26 - klo:19.31 »

Ja sitten taas jyräämään Windows 11 kumoon Ubuntulla. Vartokaa...

Kas, tikulla ei olekaan vaihtoehtona suomenkielistä Ubuntua, joten valitsin englannin. Voiko Ubuntun kielen vaihtaa jälkikäteen?

Jos otat verkkoyhteyden asennusta varten, saat suomenkielisen saman tien. Paketteja se vaan on. No, ehkä hakemistojen nimien (kuten Lataukset vs Download) kanssa voi yarvita lisävirittelyä. En tiedä kun en ole lykännyt suomentamista.

15

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Snap integroitu Ubuntu 26.04 syvällisemmin

« : 08.08.26 - klo:18.57 »

Snapin voi ottaa pois käytöstä jos malttaa olla käyttämättä sellaisia sovelluksia, joita ei ole Ubuntun pakettivarastossa Esimerkiksi firmware-updater on ihan kätevä. Aika monet sovellukset ovat edelleen saatavilla sekä että, mutta Firefoxin asennukseen Mozilla tarjoaa asennuspakettia, joka ei ole Canonicalin missään varastossa. Sen asennus vaatii hieman snap-prioriteettien virittelyä; siitä on ohje lataussivulla.

Itse en ole yrittänyt kokonaan poistaa snäppiä nyt kun jopa KeePassXC toimii myös snap-versiona. Vastaan ei ole tullut mitään ikävää, mutta ei minulla ihan hirveästi ole lisäsovelluksiakaan.

16

Yleistä keskustelua / Kaunokirjallinen Turing-testi

« : 05.08.26 - klo:10.57 »

https://www.cambridge.org/core/journals/judgment-and-decision-making/article/bot-or-not-can-people-tell-the-difference-between-stories-written-by-a-human-or-by-an-ai-system/45E6DC0BB90AA648654D5AE243F6C667

Tuloksia:

• Testattavat arvioivat ihmisen kirjoittaman paremmaksi jos heille kerrottiin onko tekstiä ihmisen vai tekoälyn kirjoittama -- jopa silloin, kun heille valehdeltiin.
  
• Fiktion laaja lukeneisuus ei auttanut tunnistamaan tekstiä tekoälyn tekemäksi, mutta kokemus tekoälyn käytöstä auttoi.

Tässä vaiheessa tekoälyn tuotokset eivät ole vielä niin syvälle juurtuneita, että oltaisiin täysin epävarmoja siitä, onko tekoäly oppinut tekoälyltä vai ihmisen kirjoittamista lähteistä.

17

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Ulkoinen kovalevy ei tule näkyviin tiedostonhallinnassa

« : 03.08.26 - klo:19.48 »

Tein taannoin erästä tarvetta varten joukon bash-scriptejä, joista löytyy nämä kaksi funktiota:

Koodia: [Valitse]

csv-disks(){
    local dcols=name,hotplug,tran,rm,subsystems,rota,type,pttype,size,model
    lsblk -de7 -pbo $dcols -lJ |
yq -o=csv '
[

# Filter out non-writable media
  .blockdevices
  | filter(.pttype) | filter(.type != "rom") # ODD
  | filter((.tran == "usb" and .hotplug == false) | not) # live boot media

# Prioritize internal over external and SSD over HDD over flash memory
  | with(.[];
          with(select(.hotplug == false ); .priority += 10) # internal
        | with(select(.hotplug == true  ); .priority +=  0) # external
        | with(select(.tran    == "nvme"); .priority +=  1) # fast SSD
        | with(select(.rota    == false ); .priority +=  1) # SSD
        | with(select(.rm      == false ); .priority +=  1) # not flash
        )
  | sort_by(.priority, .size) # biggest with highest priority
  | reverse                   # at top

# Repurpose selected details
  | .[]
  | (select(.pttype == "dos") | .pttype) = "mbr"
  | (select(.hotplug == false and .rm == false and .rota == false)
                                               | .class) = "kiinto-SSD"
  | (select(.hotplug == false and .rm == false and .rota == true )
                                               | .class) = "kiinto-HDD"
  | (select(.hotplug == true and .rm == false) | .class) = "oheislevy"
  | (select(.hotplug == true and .rm == true)  | .class) = "oheismuisti"

# Tabulate selected details
  | [.name, .size, (.pttype | upcase), (.tran | upcase), .class, .model ]
]
'
}
select-disk(){
    local heads=Polku,Koko,Osiotaulu,Liitos,Tyyppi,Malli
    local PS3=$(printf "\nValitse levy: ")
    local IFS=$'\n'
    echo
    select line in $(csv-disks | column -ts , -N $heads -R Koko)
    do
[ $REPLY -eq 1 ] && continue
disk=$(echo $line | cut -d' ' -f1)
break
    done &&
printf "\033[1m\033[7m"disk=$disk"\033[0m\n" # bold reverse
}

Ensimmäinen vaatii (mikefarh-) yq:n; se laatii luettelon levyistä ja lisää luetteloon luokittelutietoa. Toinen esittää levyt valikkona, josta voi valita ja asettaa valitun levyn /dev-polun muuttujaan disk.

Vaikkei näitä funktioita tarvitsisikaan sellaisenaan, sieltä löytyy koodia lukemalla aika monta keinoa etsiä tietoa levyistä.

18

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Thunderbird ei näytä viestejä IMAP-palvelimelta [Ratkaistu]

« : 02.08.26 - klo:18.05 »

Löysin:

Avaa alikansion ominaisuudet, ja täppää "Korjaa kansio".
Tämä korjaa kansion indeksin (msf).

19

Ubuntu tietokoneissa / Thunderbird ei näytä viestejä IMAP-palvelimelta [Ratkaistu]

« : 02.08.26 - klo:17.13 »

Olen hankkinut näppäimistön, jota voin käyttää kummankin läppärini kanssa. Hiiret ovat erilliset. Nyt minulle on jo kaksi kertaa käynyt niin, että avaan toisella koneella sähköpostin, joka on vielä IMAP-palvelimella, ja siirryn sitten kirjoittamaan jotain toisella koneella – tai ainakin luulen niin; olenkin kirjoittanut ensimmäisen koneen Thunderbird-ikkunaan. Kauhukseni huomaan, että se tärkeä sähköposti, jonka oli juuri avannut ja jonka kohdalla kohdistin oli, on kadonnut. Ensimmäisellä kerralla sain lähettäjän lähettämään postin uudelleen. Tänään kadotin koko ketjun. Selaimella löydän viestit palvelimelta, joten varmuuden vuoksi tallensin alikansion kaikki viestit zip-tiedostoon.

Ongelma on saada palvelimella olevat viestit taas näkymään Thunderbirdissä. Kun talletan zipistä avaamani viestin kopion kyseiseen alikansioon TB:n avulla, kopio näkyy selaimessa, mutta TB ei näytä edes kopiota.

En tiedä mikä näppäin ne hävitti näkyvistä, enkä tiedä mitä googlettaisin.

20

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe

« : 01.08.26 - klo:13.03 »

Ei ihme, että openAI on taloudellisissa ongelmissa, kun strategia oli tämä 
https://youtube.com/shorts/pLnyjxgFxew?si=BS7swJz_zCguSS4v

Keräsin tähän asioita, joita olen ajan kuluessa poiminut Internetin ja nettipalveluiden talouspuolesta.

Isoa infraa vaativa liiketoiminta alkaa aina tappiollisena. Internet-infran tarjoaminen on aika perinteistä bisnestä, sillä jokainen uusi käyttäjä parantaa tulosta. Käytön kasvulle ei näy rajaa.

Somea voitiin rakentaa vähitellen, mutta kehitys- ja operointikulut ovat kasvaneet nopeasti. Some-palveluita on aika mahdotonta muuttaa täysin maksullisiksi, joten mainonta on tärkeä tulonlähde. Kun some-dataa oli kertynyt tarpeeksi, myöskin datan myynti tuli mahdolliseksi. Voitollisuus ei silti ole itsestäänselvää, koska somen käyttö on ailahtelevaa. Tekoälytauhka voi uhata somen suosiota.

Tekoälyn operointi maksaa niin paljon, että toistaiseksi jokainen uusi asiakas vain kasvattaa tappiota, käytön maksuullisuudesta huolimatta. Kasvulle on muitakin rajoja: energiansaanti, vedensaanti (jäähdytykseen) ja uusien datakeskusten sijoittamisen vaikeudet.