Viestit

1

Yleistä keskustelua / Vs: Iltalehti ja Ubuntu

« : tänään kello 13:48 »

Russutusta Waylandista en ihan ymmärrä, koska sehän kuitenkin sisältää xwaylandin.

xwaylandissä ajetaan vain yksittäisiä X-ohjelmia Waylandin alla. Ongelmana on se, että jos Wayland syystä tai toisesta (esim. näyttöajurien takia) ei toimi koneessa lainkaan kunnolla, vaihtoehtoa ei sitten ole, koska X:ään ei voi kirjautua.

2

Yleistä keskustelua / Vs: EU haluaa kieltää vahvan salauksen | Chat Control-laki-Tunnetaan CSAM-asetuksena

« : 04.10.25 - klo:22.01 »

Suomen pitää nuo EU-direktiivit ratifioida ja jos kyse perustuslain muuttamisesta, niin vaatii tuon 5/6 enemmistön Eduskunnassa.

Sinulla on sitten paljon kovempi luotto Suomen kykyyn ja haluun pullikoida EU:ta vastaan, kun päätös on jo ylempänä tehty — saati siihen, miten kävisi, kun Suomen eduskunnan päätös viedään EU-tuomioistuimeen.

3

Yleistä keskustelua / Vs: EU haluaa kieltää vahvan salauksen | Chat Control-laki-Tunnetaan CSAM-asetuksena

« : 04.10.25 - klo:21.12 »

Tämä aihe on perustuslain suojaaman viestinnän luottamuksen kannalta ongelmallinen. Ei sitä suojaa voi millään eu-määräyksellä kumota.

EU:n lainsäädäntö menee kuitenkin Suomen oman edelle. Periaatteessa kai tässä tapauksessa EU:sta tulee määräys säätää laki Suomessa, jolloin perustuslakivaliokunta ottaa sen tarkasteluunsa, mutta jos ja kun asia on EU-tasolla jo saanut vihreää valoa, olisi melkein perustuslaillinen kriisi enää torpata sitä jäsenmaan tasolla.

4

Yleistä keskustelua / Vs: EU haluaa kieltää vahvan salauksen | Chat Control-laki-Tunnetaan CSAM-asetuksena

« : 04.10.25 - klo:20.27 »

Olisivatpa asiat niin helppoja

Ensinnäkään en usko, että viranomaisten edes tarvitsee tietää. Ne voivat ennakoida tilanteen ja yrittää estää ohjelman leviämisen ja käytön.

Toisekseen ne voivat valvoa liikennettä ja panna tarkkailulistalle sen, minkä salausta eivät pysty purkamaan.

Ja lopulta tietysti ovat tilanteet, joissa viranomainen jo tarkkailee jotakuta. Silloin todetaan vain ohjelman käyttö, joka jo sinänsä riittää todentamaan rikoksen.

5

Multimedia ja grafiikka / Vs: Nuolia ja viivoja vailla

« : 04.10.25 - klo:15.51 »

Joku voisi sanoa TikZ

6

Yleistä keskustelua / Vs: EU haluaa kieltää vahvan salauksen | Chat Control-laki-Tunnetaan CSAM-asetuksena

« : 04.10.25 - klo:14.02 »

Tuanoinnii – jos ottaisin jonkin avoimella koodilla tehdyn viestintäsovelluksen, niitäkin tietääkseni on, ja imaisisin sen lähdekoodin ja tekisin ihan oman version, jakelujulkaisun siitä. Siinä olisi tietenkin vahva salaus päästä päähän. Jos anonyyminä tekisin ja julkaisisin sen porukoille,

Villakoiran ydinhän on siinä, että pitäisi ensin saada vastapuolikin ottamaan ohjelma käyttöön. Se sulkisi jo pois aika suuren osan tavallisista käyttäjistä. Itse yritin jossain vaiheessa GPG-salata sähköpostini, mutta mitäpäs hyötyä siitä oli, kun vastaanottajat silloin eivät pystyneet niitä lukemaan? Pelkästään GPG-allekirjoitus aiheuttaa usein sen, että vastaanottajan sähköpostiohjelma ilmoittaa viestin olevan vioittunut ja lukukelvoton.

Ja sitten taas, jos porukkaa saa lähtemään hommaan mukaan, tieto leviää myös viranomaisille, jotka pian vaatisivat laittoman ohjelman jakelua kuriin.

7

Yleistä keskustelua / Vs: EU haluaa kieltää vahvan salauksen | Chat Control-laki-Tunnetaan CSAM-asetuksena

« : 04.10.25 - klo:13.14 »

Perinteinen symmetrinen xor-salaus on melko helppo toteuttaa itse. Toki se avain pitää saada vastapuolelle jotain toista reittiä, vaikka kirjeellä.

Eli salaus jäisi käyttämättä kaikilta paitsi juuri niiltä, joita viranomaiset eniten väittävät haluavansa salakuunnella.

Mikä ehkä hyvin kertoo, mistä todellisuudessa on kyse: halutaan massavalvontaa, jotta kansa pysyy kurissa eikä rettelöi valtaa pitäville rikkaille.

8

Yleistä keskustelua / Vs: EU haluaa kieltää vahvan salauksen | Chat Control-laki-Tunnetaan CSAM-asetuksena

« : 04.10.25 - klo:12.39 »

on käyttäjän helppo salata omat datansa.

Tässä on kyse nimenomaan keskustelusovelluksista eli viestinvälityksestä käyttäjältä toiselle. Tavoitteena on, että viranomainen voisi aina salakuunnella kaikkea, mitä käyttäjät keskenään juttelevat.

Myös omien tiedostojen salauksen kieltäminen on ollut esillä aina silloin tällöin. Vasta puoli vuotta sitten Ranskassa torjuttiin laki salausohjelmien pakollisista takaporteista.

9

Yleistä keskustelua / Vs: Vaihtoehtoja amerikkalaisille palveluille

« : 04.10.25 - klo:12.13 »

Herättelen tätäkin vanhaa säiettä… Tänään peruin viimein SpiderOak ONEn tilauksen, tai mikä CrossClave ONE Backup sen nimi nykyään onkaan: paitsi amerikkalaisuus, palvelussa oli alkanut vaivata a) toiminnassa viime vuoden aikana tapahtuneet pitkätkin katkokset ja b) epävarmuus jo pelkästä nimestä!

Ihan suoraa vastinetta ohjelmalle ei kuitenkaan ole. SpiderOak oli alkuaan todella hyvä pilvivarmuuskopiointipalvelu. Se pyöri kaiken aikaa taustalla, ja sen avulla saattoi palata helposti jonkin tiedoston aiempiin versioihin. Nyt pyöritän koneilla paikallisesti BackInTimea samassa tarkoituksessa, mutta tietenkään sillä ei selviä levyrikosta.

(Alun perin pilvivarmuuskopiopalvelun nimi oli sama kuin yrityksen, SpiderOak, sitten yritys ilmeisesti alkoi tehdä muutakin, jolloin nimeen lisättiin ”ONE”. Lopulta siitä muusta tuli yrityksen päätuote, ja jos oikein olen ymmärtänyt, alkuperäinen päätuote yhtiöitettiin erilleen eikä ”SpiderOak” kuulu nimeen enää millään lailla.)

10

Yleistä keskustelua / Vs: EU haluaa kieltää vahvan salauksen | Chat Control-laki-Tunnetaan CSAM-asetuksena

« : 04.10.25 - klo:12.06 »

Herättelen säiettä, koska asia tuntuu taas elävän: Saksan on aina välillä voinut lukea vastustajiin, mutta nyt se on jälleen kerran luiskahtanut kannastaan epävarmaksi. Tällä hetkellä varmoina vastustajina pidetään Suomen lisäksi vain Alankomaita, Itävaltaa, Luxemburgia, Puolaa, Sloveniaa, Tšekkiä ja Viroa:

https://fightchatcontrol.eu

11

Multimedia ja grafiikka / Vs: REW-ohjelma Linux-tietokoneeseen

« : 01.10.25 - klo:15.04 »

Kurkistin tänään sen verran, että kyse näkyy olevan Java-ohjelmasta. Asennuspaketteja on kaksi erilaista: toisessa vaadittu Java tulee mukana, toinen olettaa, että se löytyy koneelta. Jälkimmäinen on luultavasti selkeästi pienempi, joten sitä kannattanee kokeilla ensin. Olettaisin (mutten tiedä varmaksi) Javan kuuluvan *buntun perusasennukseen.

12

Multimedia ja grafiikka / Vs: REW-ohjelma Linux-tietokoneeseen

« : 30.09.25 - klo:23.00 »

En vielä ehtinyt etsiä ja kokeilla, mutta kyse voi olla esimerkiksi siitä, että tilaa loppuu. Skripteinä toimitettavat asennuspaketit ovat usein ns. tarballeja eli Tar-paketteja, jotka skripti vain purkaa (ja mahdollisesti sen jälkeen käynnistää paketissa olleen varsinaisen asennusohjelman). Jos tila loppuu kesken, skripti epäonnistuu.

13

Yleistä keskustelua / Vs: Vaarallinen pankkitroijalainen Tinba?

« : 29.09.25 - klo:07.15 »

EU:n vaatimus siitä, että käyttäjän täytyy voida valita mitä evästeitä hyväksyy, on kääntynyt itseään vastaan.

On KÄÄNNETTY itseään vastaan. Ei se vahingossa tapahtunut, vaan evästeistä hyötyjät ovat tehneet kaikkensa, jotta niistä kieltäytyminen olisi mahdollisimman hankalaa.

Itse asiassa lain mukaan pitäisi muista kuin välttämättömistä evästeistä kieltäytymisen olla oletuspainike, mutta näin ei ole juuri koskaan. Yleensä vaihtoehdot ovat ”Hyväksy kaikki”, joka on oletus, ja piilotetumpi ”Kieltäydy kaikista”, joka johtaa milloin mihinkin harmiin. Toimiva vaihtoehto ”Hyväksy vain välttämättömät” löytyy usein vasta parin askelen takaa.

14

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Mitä tuo SGID merkitsee?

« : 24.09.25 - klo:19.41 »

Täällä: https://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=59462.msg452061#msg452061

Kiitos, nyt panin sen kirjanmerkiksi

15

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Mitä tuo SGID merkitsee?

« : 24.09.25 - klo:18.07 »

Mä käytän ko. konetta vain komentotulkin (SSH:n) kautta, joten siihenkö tuo sitten toimisi?

Toimisi, koska komentotulkeille umaskin asettaminen on helppoa ja ne kunnioittavat sitä. Riittää, että lisäät käynnistysskriptiin (~/.bashrc, ~/.zshenv tai vastaava):

Koodia: [Valitse]

umask 077

16

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Mitä tuo SGID merkitsee?

« : 24.09.25 - klo:17.15 »

Jos minulla on kansiossa käyttöoikeudet vain itselleni, mutta sitten kansiossa olevassa tiedostossa myös ryhmälle, niin näkeekö joku rymäläinen tuon tiedoston, jos tietää siihen suoran polun?

Koodia: [Valitse]

drwx------   ... .
-rw-rw----   ... tiedosto

Ei näe. Mutta jos välissä olevissa kansioissa on g+x, näkee. Lukuoikeutta ei tarvita.

Miten saan asetettua niin, että kaikki uusiin tiedostoihin tulee oikeudet vain minulle?

Nimenomaan tämä on nykyään tehty tavattoman hankalaksi. Esimerkiksi nimenomaisesti Gnome tuntuu aktiivisesti olevan piittaamatta alla olevan järjestelmän asettamista oikeuksista ja käyttää oikeuksia 644 (= rw-r--r--) aina.

Periaatteessa pitäisi riittää, että asettaa /etc/login.defs-tiedostossa UMASK-rivillä arvon 077, mutta se ei ole riittänyt vuosiin graafisille ohjelmille.

Ihan vastikään joku kuitenkin jossakin toisessa säikeessä vinkkasi, miten Arch Linuxin wiki neuvoo käyttämään SystemD:tä ja PAMia tähän; en kuitenkaan löydä sitä säiettä juuri nyt enkä tullut vielä itsekään kokeilleeksi.

17

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: Päivitys särki Vivaldin (Fedora/Plasma 6.4.4)?

« : 21.09.25 - klo:11.48 »

Siirrä ~/.config/vivaldi jonnekin turvaan ja kokeile käynnistää. Jos toimii, vika on asetuksissa.

18

Kauppapaikka / Vs: Kestävää mininäppistä etsitään

« : 19.09.25 - klo:22.33 »

Normaalit näppäimet, mutta enterin jälkeen oikea puoli pois.

Sitten kannattaa etsiä niitä 60- tai 65-prosenttisia. TenKeyLess (TKL) on muistaakseni 85-prosenttinen. Prosenttiluku siis kertoo vain, paljonko ”normaalista” PC-näppäimistöstä on näppäimiä jäljellä.

19

Ubuntu tietokoneissa / Vs: LibreOfficen oikeudet

« : 19.09.25 - klo:22.31 »

Nykyisin Debianissa ja Ubuntussa pitäisi olla /etc/login.defs-tiedostossa nämä olennaiset asetukset:

Nimenomaan ei enää ole. Debianissa oli versioon 12 saakka, mutta ei enää 13:ssa.

Ja toinen juttu on se, ettei tuo asetus ole toiminut koskaan. Ainakin kaikki Gnomen ohjelmat jättävät sen iloisesti huomiotta.

20

Kauppapaikka / Vs: Kestävää mininäppistä etsitään

« : 19.09.25 - klo:16.51 »

Hakusessa on mininäppis, jonka näppäinten merkkaukset ovat kestävät. Minulla sormenpäät ovat ilmeisen karheat; vuosia sitten halvan Deltacon A ja S kirjaimissa esiintyi kulumajälkiä jo muutaman kuukauden käytön jälkeen. Muutoin saisi kyllä olla aivan tavallinen mekaaninen näppis. Teollisuusversioissa hintalappu tahtoo olla turhan suuri. - Onko suosituksia?

Ducky on laadukas ja näppäinhatut tarvittaessa vaihdettavissa. Löytyy Jimmsistä. Tosin en tiedä, onko sillä ”mininäppistä” haluamassasi mielessä, mutta ainakin 60/65 % kokoisia ja TenKeyLess-mallisia löytyy.