Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - SuperOscar

Sivuja: [1] 2 3 ... 223
1
Kauppapaikka / Vs: O: Näytönohjain RX 6600 8 GB
« : 10.10.26 - klo:10.49 »
En jaksa ymmärtää, miten pelkkä näytönohjain kuluttaisi 30-kertaa enemmän sähköä kuin kokonainen miniPC. Selittäkää.

Menee jo pahasti säikeen aiheesta sivuun, mutta… Kyllähän tuon tehonkulutuksen ymmärtää, kun katsoo, mitä kaikkea vanhemmissakin peleissä ruudulla tapahtuu. Itse huomasin selvän eron Intel ARC A380:n ja Radeon RX 570 NITRO+:n välillä (jälkimmäisen hyväksi) pelatessani vanhaa Doom 3:ta Linuxissa ja tullessani tähän kohtaukseen:
https://youtu.be/zJiMwG8W02c?si=oKB7ubOHi9z6NGn7

Tuota kun pelaa jollakin 2560×1440 tarkkuudella, alkaa huomata erot.

2
Se täytyy todeta, että nää varsinaiset emo BSD:t ovat käyttökokemukseltaan jotain sellaista mitä keskiverto linux distro joskus 20 vuotta sitten. Jos osaa ja on kärsivällisyyttä niin joo saa pelaamaan.

Paitsi että joskus on yllättäviä kantoja kaskessa kuten Unicode-tuen riittämättömyys tai NFS-tuen heikkous tms. Sinänsä saan NASsistani käännetyksi ”vivusta” myös NFSv2/v3-tuen käyttöön, muttei millään viitsisi mennä historiassa taaksepäin. Unicode taas tahtoo olla välttämättömyys, kun puhuu suomea (eikä halua palata aikoihin, jolloin piti leikkiä koodisivuilla).

Odotan jännityksellä, saako FreeBSD toteutettua sen, että Plasma olisi mahdollista ottaa käyttöön suoraan asennuksesta.

3
Mulla on joskus ollut puhdas FreeBSD KDE:llä varustettuna, ja muistelisin että sen näppäimistöasettelun kanssa oli säätöä...ettei olisi ollut niin, että se piti asettaa myös FreeBSD:n komentorivitilaan oikeaksi tai muuten tulee ongelmia.

Tämä saattaa hyvin olla. NetBSD:ssä taas UTF-8:n saaminen konsoliin tuntui mahdottoman vaikealta, joten jätin senkin kokeilun sikseen.

Taitaa olla aika jättää BSD:t hetkeksi rauhaan ja kokeilla muita ”vaihtoehtoisia järjestelmiä”. Guix olisi kiinnostellut, mutta tyssäsi heti näyttöajurin puutteeseen (jo asennusohjelma kehottaa vaihtamaan ”vapautta kunnioittavaan” näytönohjaimeen kertomatta yhtään, mistähän kuusenkäkkyrästä sellaisen vuonna 2026 tempaisisi!).

4
Minulla on. Olen ollut hyvin tyytyväinen. Siirryin GitHubista sinne (tai ”siirryn” – osin homma on yhä kesken). Codeberg on ottanut ”tekoälyyn” (eli suuriin kielimalleihin) tiukan linjan, mikä minusta on hyvä.

Muistan tosin Mastodonissa nähneeni jonkun ”oikean” kehittäjän esittäneen pitkässä blogissa vasta-argumentteja Codebergia vastaan, mutta en muista, mistä siinä oli kyse. Saattoi liittyä juuri tähän kielimallien käyttöön eli kyseinen kehittäjä katsoi oikeudekseen käyttää niitä tms.

5
FreeBSD:ssä on minulla edelleen riittänyt vaikeuksia: Plasman Wayland-istunto tosiaan käynnistyy SDDM:stä mutta vain sekunnin osiksi – ja nyt huomasin, että vaikka X11-istunto pysyy pystyssä, siihen ei saa kirveelläkään suomalaista näppistä! Plasman järjestelmäasetuksista voi kyllä olla asentavinaan sen, mutta näppis on ja pysyy jenkkinä.

Kokeilin sitten vuorostaan NetBSD:tä vähän enemmän (löydettyäni ohjeen, miten AMD:n ajurit voisi saada käyttöön), ja voihan rähmä: kuten ei OpenBSD, sekään ei tue NFS:n nelosversiota!

6
Ei se Fedora kyllä tämän foorumin käyttöä estä  :D

Juu ei. Raspberry Pi -nimipalvelimessa ajoin Ubuntua vielä vuoteen 2023 asti, mutta muuten olin Ubuntusta irtautunut jo joskus ennen vuotta 2010. Täällä olen silti säännöllisesti pyörinyt  ;D

7
Sama ominaisuus taitaa nykyään olla jo kaikissa graafisissa käyttöliittymissä; olisikohan Windows sen alkuaan lanseerannut. Aivan vakiintunutta suomenkielistä nimeä sille ei taida olla, mutta voi kokeilla verbejä laatoittaa, kiinnittää, asetella eri muodoissa ja johdoksina.

Englanniksi tiling ja snap taitavat olla yleisimmät.

8
Tätä täytyy katsoa.

Kuten sanoin, joskus näillä on kerrannaisvaikutuksia, kuten että ”tapa X” esiintyy siellä täällä muuallakin. Periaatteessa voisi tehdä eron alemman tason (”tapa prosessi/tehtävä”) ja ylemmän tason (”sulje sovellus/ikkuna väkisin” tms.) kohteiden välillä, koska usein käyttäjä ei edes törmää noihin edellisiin.

Ja tekee mitä tahansa, joku närkästyy kumminkin 8)

9
En tiedä tai muista, onko tuo juuri minun käännökseni, mutta yllä jo annettiinkin siihen syy ja selitys.

Ohjelmia kääntäessä tulee tuskallisen usein vastaan tilanteita, jossa kaksi englannin sanaa olisi luonnollista kääntää suomeksi samoin. Käyttäjä menee kumminkin vielä enemmän sekaisin, jos valikossa on kaksi ”Sulje ikkuna” -valintaa, jotka tekevät aivan eri asioita mutta joita pelkästään valikkoa lukemalla ei voi toisistaan erottaa.

Takanahan on lopulta se, että Un*xin historiassa päätettiin verbillä ”kill” ilmaista signaalien lähettämistä prosesseille. Läheskään kaikki kill-komennolla lähetettävät signaalit eivät ”tapa” tai edes ”lopeta” tai ”keskeytä” prosessia, vaan esimerkiksi jokin
Koodia: [Valitse]
killall -USR1 waybartaisi muistaakseni pyytää Waybar-paneelia lukemaan asetustiedostonsa uudestaan.

MUOKS: Pienen miettimistuokion jälkeen… Toki se voisi olla vaikka ”Sulje ikkuna väkisin”. Suomeksi se ehkä olisi jopa parempi, mutta silläkin on kerrannaisvaikutuksia. Moni Un*xiin sisään kasvanut ymmärtää välittömästi, mitä ”tappamisella” ohjelmien yhteydessä tarkoitetaan ja tajuaa siten heti, mistä on kyse.

10
Okei, sitten se luultavasti buuttaa oikeassa tilassa – olettaen että myös koneesi on EFI-tilassa.

Se kaksi piippausta muistaakseni kuuluu kyllä asiaan eikä kerro virheestä: jos oikein muistan, Debianin asennusmediat tekevät aina niin.

11
Valitsitko oikean ”moodin”, perinteisen tai EFI-buutin? Joskus ne näkyvät BIOSin buuttilistassa kahtena eri laitteena, joista toisessa lukee jossakin kohtaa ”EFI”.

12
”Historioita” on oikeastaan kaksi: nuo mistä puhut ovat komentotulkin historia eli muisti kirjoittamistasi komennoista. Ne tallennetaan aina annettujen lukujen mukaan kotikansion piilotiedostoon, jonka nimi vaihtelee. Bash taitaa käyttää nimeä .bash_history.

Toinen ”historia” koskee päätettä kuten Konsolea ja liittyy vain siihen, montako näkemäänsä riviä pääteohjelma muistaa eli mihin asti voi näkymää vierittää. Ei taida olla tapaa säilyttää sitä istuntojen yli.

13
Itseähän ei sinänsä kiinnosta se onko Wayland istunto vakaa vaan se toimivatko SOVELLUKSET sen alla kuten kuuluu.

Olen totta kai samaa mieltä, mutta ajattelinkin tavallisen käyttäjän näkökulmasta: istunto on ”vakaa”, jos kaikki toimii eikä kaatumisia ilmene.

14
Juu. Eri käyttiksethän eivät oikeastaan edes näe toisiaan – tai näkevät tasan sen verran, että mahdollisesti havaitsevat kiintolevyllä osion, jonka tunnistavat toiseksi käyttikseksi. Ne eivät kajoa toistensa tietoihin, vallankaan salasanoihin. En myöskään yhtään tiedä, mikä on ”Lens”, tai miten sillä voisi vaihtaa minkään käyttiksen salasanaa.

Olisiko tässä kyse WSL:stä eli Windowsin sisällä pyörivästä Ubuntusta?

15
Mutta pakko sanoa, että jostain syystä Fedoran KDE on ollut muutama vuosi sitten oikeastaan se ainoa käyttis, joka meni täysin solmuun päivityksistä,

Toisaalta sen ajan jälkeen Plasmasta on tullut ensimmäisen luokan jäsen Fedora-perheessä eli tuen pitäisi olla nyt samalla tasolla Gnomen kanssa. Aikaisemminhan Gnomea lukuun ottamatta muut ympäristöt olivat vain yhteisön tukemia.

16
Joskus tulevaisuudessa Wayland todennäköisesti TOIMII, mutta se hetki ei ole vielä.

No jaa, noin minäkin ajattelin, kunnes Debian 13 tarjosi Plasmaa ensisijaisesti Wayland-istuntona. Ajattelin ensin, että täytyy kokeilla… mutta enpä ole sen koommin viitsinyt vaivautua X11-istuntoon kirjautua. Samoin FreeBSD 15.0:ssa Wayland-istunto toimi – lähinnä sovellukset kaatuilivat ja aiheuttivat *.core-tiedostojen kasautumista kotikansioon.

17
Toisaalta taas FreeBSD, joka 15.0-versiossa toimi kuin junan vessa, on 15.1-versiossa ongelmoinut.
[…]
Mutta täyden uudelleenasennuksen jälkeenkään ei ole toiminut. Pääsen työpöydälle kyllä komentoriviltä käsin Handbookissa neuvotulla komennolla:

Täytyypä korjata tästä yksi asia: eilen kokeillessani huomasin, että pääsen kyllä Plasman X11- mutten Wayland-istuntoon. Ilmeisesti siis ongelma on Wayland-kohtainen, mutta sekin on iso harmi, kun Plasma on kohta luopumassa X11-istunnoista kokonaan.

18
openSUSEssa pitää vielä valita, Leap vai Tumbleweed (tai itse asiassa muitakin vaihtoehtoja on, mutta pääasiassa nuo kaksi).

Käytin pääsääntöisesti Leapiä aina 15.6:een saakka, mutta 16.0 toi liikaa muutoksia. YaST katosi ja tilalle tuli kehno Myrlyn tai ei mitään, asennusohjelma vaihtui kotoistamattomaan jnpp. Tumbleweed sen sijaan on yhä käytössä eräänlaisena bleeding edge -kokeilujärjestelmänä, ja toimii kyllä vuodesta toiseen kuin junan vessa.

19
Ah vastasin itse omaan kysymykseen sen pitäisi olla joo vakaa versio, mutta kesäkuussa julkaistu....

Kyllä. Perusjärjestelmän osalta kaikki on kunnossa, mutta tosiaan paketit ovat siirtymäkauden ajan hieman löllyvällä pinnalla. Ilmeisesti useimmat paketit toimivat ongelmitta, mutta nimenomaan ydinmoduulit kuten näyttöajurit saattavat aiheuttaa ongelmia.

Tämä herättää kysymykseen, mitähän kehittäjät aikovat tehdä siinä tapauksessa, että Plasmasta tulee FreeBSD:n oletustyöpöytä, jonka voi asentaa suoraan jo ensiasennuksen yhteydessä? Luulisi, että siinä tapauksessa pitää huolehtia myös helpommasta päivitettävyydestä.

20
Paljon lisää kokeilleena palaan aiheeseen…

Ensinnäkin on sanottava, että OpenBSD on paljastunut paljon käyttökelpoisemmaksi kuin kuvittelinkaan. Jopa Plasma asentui täysin ongelmitta ja osoittautui toimivaksi. Suurin kiusa on se, että ilmeisesti SDDM, Slim ja vastaavat kirjautumishallinnat on poistettu paketeista – ne mainitaan kyllä oppaissa ikään kuin asennettavissa olevina, mutta oikeasti niitä ei enää vain ole. Sinänsä xenodm käynnistää Plasma-istunnonkin vaikeuksitta, mutta ongelmaksi tulee koneen sammutus tai uudelleenkäynnistys: työpöytäympäristöstä käsin voi vain kirjautua ulos xenodm:ään, ja xenodm:stä itsessään on vain mahdollista kirjautua sisään. Linux-ympäristöistä tutut ”Sammuta”- ja ”Käynnistä uudelleen” -vaihtoehdot puuttuvat kokonaan, ja ne on ilmeisesti hoidettava konsolista käsin.

Toisaalta taas FreeBSD, joka 15.0-versiossa toimi kuin junan vessa, on 15.1-versiossa ongelmoinut. Ensinnäkään päivitys 15.0→15.1 ei onnistunut päivittämään graafisen tilan tukea lainkaan eikä se onnistunut jälkikäteenkään. Myöhemmin luin FreeBSD:n foorumilta, että ilmeisesti ”siirtymäkauden aikana” eli ennen 15.0:n tuen päättymistä olisi ydinmoduulien asennuslähteeksi valittava freebsd-kmod normaalin asennuslähteen sijaan.

Mutta täyden uudelleenasennuksen jälkeenkään ei ole toiminut. Pääsen työpöydälle kyllä komentoriviltä käsin Handbookissa neuvotulla komennolla:
Koodia: [Valitse]
exec dbus-launch ck-launch-session startplasma-waylandSDDM:stä kirjautuessa sen sijaan työpöytä ilmestyy sekunniksi näkyviin, minkä jälkeen järjestelmä välittömästi kirjaa minut ulos. Lokeista (~/.local/share/wayland/…) päätellen kyse on jostakin DBusiin liittyvästä ongelmasta, joka mahdollisesti liittyy samaiseen siirtymäkauteen – tai sitten ei.

Sivuja: [1] 2 3 ... 223