Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - SuperOscar

Sivuja: [1] 2 3 ... 207
1
Yleistä keskustelua / Vs: Varoitus Brave-selaimesta
« : tänään kello 10:08 »
En ole koskaan maksanut enkä maksa Brave:lle mitään. En siis vieläkään ymmärrä miksi nyt pitäisi lopettaa Braven käyttö?

Aina kun jokin on ilmaista, kannattaa miettiä, kuka maksaa laskut ja miten. Metan somet ovat tunnetusti myös ilmaisia siinä mielessä, että harva (jos kukaan) maksaa niistä mitään. Käyttäjä onkin se tuote, jota myydään. Nimenomaan tässä on se vaara.

Jokainen tietysti arvioi sitten riskit itse.

2
Yleistä keskustelua / Vs: Varoitus Brave-selaimesta
« : 30.03.25 - klo:10.48 »
Olenhan minä Vivaldia takavuosina käyttänyt mutta sitten Chrome vei mennessään kun kaikki vaan toimi sillä ja toimii edelleen.

Mennään taas vähän otsikosta sivuun, mutta tässä on kolme tai neljäkin eri asiaa:
  • Yksityisyys ja tietosuoja. Chrome on tunnetusti näiden osalta yksi huonoimmista, koska Google ottaa ja hyödyntää käyttäjästä kaiken, minkä irti saa.
  • Tavallisten (HTML) verkkosivujen toiminta eli miten selainmoottori toimii. Tässä Chrome, Vivaldi ja Brave ovat täsmälleen yhtä hyviä, koska niillä on täsmälleen sama selainmoottori.
  • Edelliseen liittyy dynaamisten sivujen toiminta, mikä tarkoittaa yleensä skriptejä. Kaikissa Chromium-pohjaisissa on taas periaatteessa tismalleen yhtäläinen potentiaali, mutta yksityisyyttä korostavat selaimet usein haittaavat tietoisesti skriptien toimintaa, koska niitä käytetään myös muuhun kuin varsinaiseen käyttäjän palvelemiseen.
  • Sitten on vielä multimedian toiminta, joka liittyy ei niinkään suoranaisesti itse selaimeen kuin koodekkeihin, joista vain osa on täysin vapaita.

3
Yleistä keskustelua / Vs: Varoitus Brave-selaimesta
« : 29.03.25 - klo:19.58 »
Näin harrastelija-amatöörin silmin nähtynä Vivaldi vaikuttaisi olevan suositeltava selain

Olen totta kai samaa mieltä, kun olen suurelta osin vastuussa Vivaldin suomennoksestakin 😆

Tosiasia kuitenkin on, että Vivaldiakin pyörittää Chromium, ja siksi Googlen Manifest V3 vaikuttaa suoraan siihenkin. Vivaldin oma mainosesto ei tepsi YouTuben mainoksiin, ja uBlock Origin -laajennus, joka tepsii, tulee sen takia lakkaamaan ennen pitkää toimimasta.

4
Yleistä keskustelua / Vs: Varoitus Brave-selaimesta
« : 29.03.25 - klo:17.11 »
Enemmänkin jäi ihmetyttämään, että mikä se ongelma/varoitus Bravesta sitten loppujenlopuksi oli?

Sehän oli heti tuolla ensimmäisessä viestissä:

Lainaus
[T]he point [of Brave] has never been putting users in control, the point has always been to lure privacy-conscious users to use a product that was meant to be nothing but a cash cow with the primary goal of extracting every single cent of profit that can be extracted in any way - ethical or not.

Linkissä luetellaan sitten tapauksia vuosien varrelta, jossa tämä on todentunut.

5
Yleistä keskustelua / Kokemuksia Zen-selaimesta
« : 26.03.25 - klo:09.28 »
Toisessa säikeessä nostettiin esille tuoreehko Zen-selain, josta olin jo juttua nähnyt muuallakin. Asensin sen nyt itselleni kokeeksi Flatpakinä.

Ensikokemus on se, että jälleen kerran (!) selaimia uudistetaan yrittämällä karsia rönsyt ja keskittymällä oleelliseen. Kuten yllä mainitussa säikeessäkin totesin, näinhän Chromekin aloitti: pois turhat työkalurivit ja muu silmille hyppivä tilpehööri, keskiöön itse verkkosivu ja vain navigoinnissa tarpeellisimmat käyttöliittymäalkiot.

Flatpak-asennuksen takia en saanut kirjanmerkkejä ja muuta siirtymään toisista selaimista, koska hiekkalaatikostaan Zen ei niitä edes havainnut. Tämän voisi paikata kohtuuvaivalla tekemällä vientejä ja tuonteja, mutta katsotaan, onko tarpeen.

Käyttöliittymä tuntuu ainakin minulla pysyvän jääräpäisesti tummassa tilassa. Asetuksista en löydä edes asetusta, jolla sen muuttaisi. Katsellut sivut sen sijaan voi kyllä vaihtaa oletusarvoisesta tummasta vaaleaan näkymään.

Muuten ei toistaiseksi huomautettavaa, toimii.

6
Yleistä keskustelua / Vs: Varoitus Brave-selaimesta
« : 26.03.25 - klo:09.11 »
Zen : […]
Poistimpa mokoman, on kyllä niin omaperäisen näköinen kötöstys että ei jatkoon,

Kun Chrome tuli, sitäkin pidettiin ”omaperäisen näköisenä”, koska se oli silloisiin selaimiin verrattuna äärimmäisen pelkistetty. Muut olivat jatkuvasti lisänneet työkalurivejä ja niille painikkeita, mutta Chrome lähti siitä, että osoiterivi ja pari tarpeellista painiketta sen vieressä riittää. Zen tuntuu aloittavan samalla idealla.

Asentelin sen kokeeksi nyt itsekin, ja minua harmitti lähinnä ilmeisesti oletusarvoinen ja pakollinen tumma tila. Sivujen teeman saattoi vaihtaa vaaleaksi, mutta käyttöliittymä pysyy itsepintaisesti tummana. – Tosin ehkä tämä keskustelu pitäisi jo siirtää omaan säikeeseensä.

7
Yleistä keskustelua / Vs: Varoitus Brave-selaimesta
« : 25.03.25 - klo:21.01 »
Kiitos linkistä. Mitä suosittelisit tilalle?

e. Tuolla samaisella sivulla suositeltiin tällaista: https://zen-browser.app/download/ Kiinnostaisi kokeilla, mutta en osaa asentaa.

Itse käytän Vivaldia, joka myös on profiloitunut vahvasti tuohon yksityisyydensuojaan. Löytämääsi Zeniä olen kuullut kiitettävän, mutten tunne sitä itse.

Lopulta ongelma on tietysti se, että selainmoottoreita on käytännössä vain kaksi: Firefoxin Gecko ja Googlen Chromium. Varsinaiset selaimet on rakennettu näiden päälle. Tai siis toki muitakin on, esimerkiksi Falkonissa, mutta sitten on sitä enemmän sivuja, joilla selain ei toimi.

8
Vedin mutkia suoraksi, mutta kuvittelin, että kuitenkin open source-puolella olisi mahdollista saada kustannustehokkuuttakin ts. ei ainakaan maksettaisi käytännössä monopoleille suoraan.

Kun puhutaan isoista yrityksistä tai ehkä paremmin tässä tapauksessa julkisyhteisöistä, hinta tuskin on oleellisin argumentti. Päättäjät tietävät, että datasta huolehtiminen maksaa, ja he ovat valmiita maksamaan siitä. Huolissaan he ovat ennen muuta huoltovarmuudesta: siitä että kaikki varmasti toimii vuosia eteenpäin huonoinakin päivinä. Siinä Microsoftin kaltaisella megakonsernilla on vähän eri sortin lihakset kuin jollakin ”Heikin ja Penan softapajalla”, vaikka jälkimmäinen kuinka kauppaisi tuotettaan halvalla.

9
Lisenssimaksu maksetaan siitä, että on joku tietty firma, jolta saadaan päivityksiä ja tukipalveluita ja lisämaksusta muutakin.

Tässä on nimenomaan Microsoftin vipuvarsi. Kaikki tietävät, että se tulee olemaan olemassa niin pitkälle kuin yrityksen tai yhteisön katse kantaa. Koska se on valtava konserni, sillä on varaa antaa ohjelmat ja palvelut jollekin tilaajalle joksikin aikaa aivan järjettömän halvalla, kunhan saa asiakkaan pidettyä.

Pienempi softayritys sen sijaan ei voi kilpailla hinnalla, koska se ei voi toimia kauan tappiollisesti.

10
It's Foss Newsistä poimittua tänään: Can this become the European Union's own Linux Distribution?

Rehellisesti sanottuna tämä yritelmä tuskin vielä kantaa. Fedora ei vakuuta pohjana. Paitsi että se on amerikkalainen, se on pikemmin "bleeding edge" kuin julkishallinnon kaipaama vakaa työjuhta. Jutussa mainittu saksalainen openSUSE, kansainvälinen Debian tai ehdottoman vakaaksi tunnettu RHEL olisivat pohjaksi paremmin sopivia. RHEL olisi helppo kloonata vielä kerran - ja forkata jos alkaa tuntua, että Jenkkilään ei enää lainkaan voi luottaa.

Hyvä kuitenkin nähdä, että jotakin alkaa tapahtua.

11
Yleistä keskustelua / Varoitus Brave-selaimesta
« : 25.03.25 - klo:09.58 »
Muistin joskus aikaisemminkin asiasta postanneeni, mutta pikahaulla en nyt löytänyt…

Monien suosimasta Brave-selaimesta liikkuu aika ajoin varoituksia. Tässä nyt aivan tuore: Why I recommend against Brave. Oleellisin kohta ehkä tämä:

Lainaus
[T]he point [of Brave] has never been putting users in control, the point has always been to lure privacy-conscious users to use a product that was meant to be nothing but a cash cow with the primary goal of extracting every single cent of profit that can be extracted in any way - ethical or not.

Pitkän artikkelin lopussa on myös pari lisälinkkiä muihin koostejuttuihin Braveen liittyvistä tapauksista.

12
Pankkisovellukset on todella tarkkoja, eivätkä taida suostua toimimaan missään rootatuissa tai epävirallisissa puhelimissa vaikka saisi muuten asennettuakin.

Yllä mainitsemani Jollan ostanut tyyppi oli saanut ainakin oman pankkinsa toimimaan siinä.

13
Pitääkö nimenomaan olla Ubuntu vai kelpaako muu vapaa tai yksityisyyttä paremmin suojaava känny?

Ainakin Jolla ja Murena käyvät mielessä. Yksi seuraamani ihminen Mastodonissa oli ostanut edellisen ja vaikutti tyytyväiseltä, vaikka totesi kaiken (esim. verkkopankin) toimintakuntoon saamisen vaatineen vähän vaivannäköä.

14
En tiedä tekniikkaa tarkalleen, mutta mielessä käy, että voi olla mahdollista helpomminkin. Minulle on nimittäin pari kertaa eri syistä käynyt niin, että jonkin jakelun tai toisen käyttiksen (FreeBSD) asennuksen jälkeen kone vain iloisesti buuttaa aiemman käyttiksen käynnistysvalikkoon, jossa taas uutta käyttistä ei edes näy. Siihen kuitenkin aina päässyt menemällä BIOSiin ja valitsemalla sieltä oikean UEFI-tietueen, joka taas antaa uuden Grubin (tai BSD:n tapauksessa vastaavan valikon).

Olen ymmärtänyt, että nykyään Grub ei asennu enää kiintolevyn buuttisektoriin (jossa se voisi sotkea muita käyttiksiä) vaan rakentaa vain UEFI-tietueen ja pitää kamat siististi käyttiksen omilla osioilla. Näin ollen ratkaisu olisi opiskella vähän efibootmgr-komentoa ja asettaa sillä käynnistysjärjestys niin, että Windows on ei vain ensimmäinen vaan ainoa vaihtoehto. Sitten BIOSissa mutkan kautta kiertämällä pääsisi minne haluaa.

15
Vilkaisin tuota Aegista, ja kuvauksessa puhutaan salasanaholvista. FreeOTP ei sellaista mainitse.

Sikäli kuin ymmärrän, ”holvi” on Aegisissa vain nimitys sille, että vaaditaan tunniste ennen kuin sovellus edes näyttää niitä kytkettyjä palveluja – siis PIN tai biometrinen tunniste. Kun sovelluksen avaa, se pyytää avaamaan holvin. Microsoftin Authenticate tuntuu olevan samanlainen, kun taas Googlen Authenticator näyttää vain välittömästi liudan vilkkuvia numeroita.

16
Käy mielessä, että juuri tällaiseen tarpeeseen voisi jokin muuttumaton jakelu kuten Fedora Silverblue tai openSUSE Aeon olla hyväksi. Järjestelmä olisi oikeasti se, mikä on, kunnes päätetään tehdä päivitys, joka tapahtuisi ”atomisena”.

Toisaalta ne eivät kai vielä oikein ole tavallista käyttäjää varten. Ainakin minun kokemukseni mukaan ne eivät esimerkiksi yleensä toimi tuplabuutissa lainkaan, vaan vaativat koko levyn itselleen.

17
Yleistä keskustelua / Vs: Uudet komentoriviohjelmat
« : 19.03.25 - klo:16.28 »
Tästä esimerkistä muuten – tämähän EI toimi, jos tiedostonimessä on esimerkiksi välilyöntejä.

Koodia: [Valitse]
micro $(ls -l *.txt | fzf | awk '{ print $NF }')

Korjaus voisi olla esimerkiksi:

Koodia: [Valitse]
micro "$(ls -l *.txt | fzf | cut -c43-)"
…mikä toimii ainakin Zsh:ssa ja käyttää hyväksi tietoa, että yleensä ls -l -tulosteessa sarakkeesta 43 alkaa tiedostonimi. Sekin tosin voi muistaakseni pettää, jos käytössä on SELinux (Fedora, openSUSE Tumbleweed). Toisaalta tämä oli vain esimerkki ;D

18
Jatkoa:

  • Googlen ja Microsoftin 2FA-todennussovellusten sijaan Aegis tai FreeOTP. Itse otin käyttöön ensin mainitun.
  • GitHubia olen korvaamassa saksalaisella Codebergillä.

19
Yleistä keskustelua / Vs: Uudet komentoriviohjelmat
« : 19.03.25 - klo:08.33 »
rg eli ripgrep: https://github.com/BurntSushi/ripgrep/

Sen olinkin unohtanut, vaikka joskus olen käyttänyt! Erinomaista.

20
Yleistä keskustelua / Uudet komentoriviohjelmat
« : 19.03.25 - klo:08.16 »
Utelenpa hieman uusista komentoriviohjelmista – siis sellaisista joita ei POSIX määrittele.

Itselleni ovat kasvaneet vakio-ohjelmiksi ainakin seuraavat; asentelen ne aina uuteen koneeseen heti ensimmäiseksi.

  • bat – periaatteessa syntaksivärityksen hallitseva ”cat”. Tosin oletusarvoisesti myös sivuttaa tekstin yms.
  • eza – uudempi ja paremmin ylläpidetty haarautus exasta. Kummallakin voi korvata ls:n, jota nopeampi kumpikin on.
  • fd – nopea hakuohjelma, kuten find mutta nopeampi ja itse asiassa noudattaa paremmin GNU-komentorivisyntaksia.
  • fzf – vuorovaikutteinen hakuohjelma, jota voi käyttää myös tiedostonvalintavalikkona.
  • gdu – periaatteessa vuorovaikutteinen du eli näyttää levyn tilankäytön. Aiemmin käytin ncdu:ta, joka on samanlainen, mutta Go’lla kirjoitettu gdu on huomattavasti nopeampi.
  • ov – Go’lla kirjoitettu sivutin, joka on syrjäyttänyt minulla käytössä mostin (jota journalctl ei kelpuuttanut sivutukseen ilman taikatemppuja) ja lessin.

Olisiko listaan lisättävää? Aina kiinnostaa kokeilla jotakin uutta!

MUOKS: Panenpa vielä esimerkin siitä, mitä tarkoitan fzf:stä tiedostonvalintavalikkona. Tässä näytetään ensin luettelo kansion kaikista *.txt-tiedostoista, näytetään ne fzf:llä valittavaksi ja sitten käynnistetään micro-muokkain valitulle tiedostolle.

Koodia: [Valitse]
micro $(ls -l *.txt | fzf | awk '{ print $NF }')

Sivuja: [1] 2 3 ... 207