Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Tomin

Sivuja: [1] 2 3 ... 576
1
Onpa harvinaisen huonosti muotoiltu: Jussi Erosen kolumni: ”Homeinen” koodi ei haise nenään, mutta se mädättää ohjelmistot

On aika mahdotonta välttyä saamasta sitä käsitystä, että home tulee koodiin nimenomaan avoimen koodin käytön takia. Tarkoittaako Eronen todellakin juuuri sitä?

En tiedä tulkitsisinko tuota nyt ihan niinkään, mutta mielestäni tuohon lauseeseen liittyy toinen syvempi ongelma: siinä rinnastetaan avoin lähdekoodi vapaaehtoistyöhön. Sehän ei sitä läheskään aina ole. Monet komponentit ovat isompien tai pienempien ohjelmistoyritysten toteuttamia. Toki mukaan mahtuu harrastusprojektejakin ja niitä lienee syytä käyttää vain harkitusti.

Lainaus
Kukaan tuskin valmistaa harrastuksekseen betonielementtejä, mutta kaikki myytävät tietotekniikan ohjelmistot sisältävät sen sijaan runsaasti avointa lähdekoodia eli vapaaehtoistyönä kehitettyjä koodielementtejä.

2
Flatpakeissä nuo asetustiedostot yms. on .var-hakemiston alla kotihakemistossa. Komentoriviltä suoritus tapahtuu 'flatpak run' -komennolla.

3
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Ubuntun salasana hukassa
« : 03.01.26 - klo:17.05 »
Tässä toinen ohje, joka näyttäisi olevan alkuperäistä tekoa eli ei kopioitu muualta: https://askubuntu.com/questions/24006/how-do-i-reset-a-lost-administrative-password mutta valitettavasti vain englanniksi.

Eiköhän se mene ihan näin.
https://www.sinsmarts.com/fi/blog/ubuntu-forgotten-login-password-reset-steps/?srsltid=AfmBOopn9aaEbxetL8LfOrbualqm-kLoHPPbqRuCrSHWaZJk5KQrTSOi

Aika hämärän linkin löysit. Ohjeet näyttäisivät olevan muuten oikein, mutta passwd-komennon käytössä on pientä epätarkkuutta. Pelkkä 'passwd' vaihtaisi root-käyttäjän salasanan. Hyvää tuossa on toki verrattain laadukas (kone?)käännös suomeksi ja päivitetyt kuvakaappaukset, eikä ole vain kopioitu stackoverflown vastausta, kuten joillain sivustoilla näytetään tehdyn. Ihmettelen kuitenkin hieman miksi kiinalaisella teolisuuteen erikoistuneella yrityksellä olisi sivuillaan suomenkieliset ohjeet Ubuntun salasanan vaihtemiseen.

4
Laitealue / Vs: Ulkoinen SSD -levy rikki?
« : 02.01.26 - klo:08.22 »
Öh. M.2 on liitin. Se ei ole protokolla. Enkä kyllä oikein näe miten sen suunnittelussa olisi varauduttu kovin paljoa ns. hot swappaukseen. En itse lähtisi asentelemaan M.2-liitäntäisiä NVMe- tai SATA-levyjä lennosta koneen ollessa käynnissä. Tämä on myös epärelevanttia jarmalan kommentin kannalta.

Kun siirryin käyttämään konetta, jossa oli M.2 vuonna 2021, luin tietoa tuosta protokollasta. Ehkä olen ymmärtänyt väärin tai kirjoittaja on ollut epätarkka.

Päättelisin ettei M.2-liitintä ole tehty lennosta kiinnitettäväksi siitä, että kaikki pinnit ovat saman pituisia. Tämän voi nähdä vaikkapa SATA-liittimessä, joka tukee ko. toimintoa. M.2:n Wikipedia-sivu ei myöskään mainitse moista mahdollisuutta. Eräs toinen vaihtoehto on NGSFF, joka on suunniteltu palvelimiin ja sen voi tosiaan kytkeä lennosta.

5
Miten yrität kirjautua Gmailiin? Käytätkö nettiselainta (Firefox, Chrome tai muu) vai sähköpostiohjelmaa (esim. Thunderbird)?

En usko, että on tarvetta lisätä viestiin tuota sähköpostiosoitetta. Se ainoastaan vetää puoleensa spämmereitä.

6
Laitealue / Vs: Ulkoinen SSD -levy rikki?
« : 30.12.25 - klo:08.20 »
M.2 protokollaan kuuluu, että laitteen voi irroittaa ja liittää kesken koneen käynnissäolon. Kaupoissa paljon M.2 SSD -levyjä myytävänä.

Öh. M.2 on liitin. Se ei ole protokolla. Enkä kyllä oikein näe miten sen suunnittelussa olisi varauduttu kovin paljoa ns. hot swappaukseen. En itse lähtisi asentelemaan M.2-liitäntäisiä NVMe- tai SATA-levyjä lennosta koneen ollessa käynnissä. Tämä on myös epärelevanttia jarmalan kommentin kannalta.

Erilaisia USB-liitäntäisiä SSD:ä ja koteloita SSD-levyille on saatavilla paljon. USB on sekä liitin että protokolla. USB-levyt voi huoletta liittää ja irroittaa koneen ollessa käynnissä, mutta silloinkin täytyy huolehtia ettei levylle ole tarvetta kirjoittaa, kun levy irroitetaan. Tämä onnistuu parhaiten irroittamalla ohjelmallisesti tiedostojärjestelmä ja odottamalla lupaa irroittaa levy. Joskus käyttöliittymän nappi voi myös sammuttaa levyn.

Eikös nämä SSD:t ole sellaisia, että niiden pitäisi olla koko ajan koneessa kiinni, jotta PC saisi trimmatuksi tiedostot aina kuntoon. SSD:llä tieto ei säily montakaan kuukautta/vuotta, jos siinä ei ole virtoja päällä.

No periaatteessa kaikki flashmuistiin tallennettu tieto häviää ennen pitkään, jos sitä ei virkistetä välillä. Tämä koskee paitsi SSD-levyjä niin myös muistitikkuja ja -kortteja. Luin joskus, että jossain SSD-levyjen speksissä lukisi vähintään vuosi menettämättä yhtään dataa. Veikkaan, että halvoilla levyillä se raja tulee aiemmin täyteen ja paremmilla levyillä voi mennä kauemmin.

Jos tekee säännöllisesti ja usein varmuuskopioita ulkoiselle SSD-levylle, niin se pitänee tiedot hyvin. Joka tapauksessa kannattaa käyttää sellaista varmuuskopiointia, jossa on mahdollista tarkistaa tietojen eheys ja se kannattaa ajaa ainakin joskus.

7
Yleistä keskustelua / Vs: Braven päivitys
« : 24.12.25 - klo:15.12 »
Eiköhän tuo johdu vain siitä, että järjestelmään on laitettu multilib (32-bittisten sovellusten tukea varten), mutta ko. repo ei tarjoa mitään 32-bittisiä varastoja. Sen voi siis jättää huomiotta.

8
Laitealue / Vs: Uusia NVMe-USB ohjaimia
« : 15.12.25 - klo:08.45 »
Vaikka tuollanen 10 Gbit/s (eli 1 GB/s) kuulostaa nopealta, niin pitää muistaa, että keskusmuisti on vielä kertaluokkaa nopeampi. Esim. DDR5-5200 kahdella kanavalla on 5,2 GT/s × 64 bit/T × 2 = 665,6 Gbit/s = 83,2 GB/s.

9
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Kirjoitin hukkui
« : 12.12.25 - klo:19.29 »
Automaattipäivityksistä joku voi olla eri mieltä, mutta ne kannattaa oman kokemukseni mukaan kytkeä pois päältä. Sama, mitä eri lähteistä kootun aineiston perusteella tekoäly luo sen ulostulo-esityksen, ei ole mitään taetta ilman aiheen koulutetun asiantuntijan ulostulo-materiaalin asiasisällön yms. tarkistusta, että kyseessä on puuta-heinää disinformaatiota, mitä kuitenkin ihminen viime kädessä tekee ainakin toistaiseksi ja onneksi vielä sen lopullisen valinnan.

Anteeksi nyt, mutta mitä tekemistä tekoälyllä on käyttöjärjestelmän automaattisten päivitysten kanssa? Päivitykset ovat jakelun toimittajan/kehittäijien luomia ja testaamia eivät disinformaatiota. En näe järkeä automaattisen päivityksen pois ottamisessa ellei ole tarkoitus itse asentaa päivityksiä käsin säännöllisesti, mikä on toki mahdollista, mutta ei oikeastaan tuo lisäarvoa peruskäyttäjälle.

10
Puhutaanko tässä nyt Sudokujen ratkaisemisesta vai niiden luomisesta? Nuohan ovat kaksi eri ongelmaa. Kirjoitan alla olemassa olevien Sudokujen ratkaisemisesta.

Sudokun voi kyllä ratkaista aika helposti ihan ohjelmallisestikin. Siinähän ei tarvitse kuin käydä soluja läpi vuoronperään ja tarkistaa, mitkä numerot ovat mahdollisia. Jos mahdollisuuksia on yksi, niin sen täytyy olla oikein. Sitten jos ei sillä löydy ratkaisua vaikka kierroksella on käyty kaikki ruudut läpi, täytyy etsiä ruutu, jossa on mahdollisimman vähän mahdollisuuksia, ja ratkaista nämä vaihtoehdot erikseen (eräänlainen brute force -ratkaisu tämäkin). Jos päätyy umpikujaan, niin jatkaa toista vaihtoehtoa. Sehän voi sitten haarautua useammankin kerran, mitä voi potentiaalisesti vähän optimoida laittamalla haarautumiset jonoon ja ratkaisemalla nämä mahdolliset myöhemmin tapahtuvat haarautumiset vasta ns. helpompien jälkeen. Toki myös voi toteuttaa kaikenlaisia muitakin kikkoja, mitä paperillakin käyttäisi, kuten ruutujen ryhmittelyä käypien numeroiden avulla, mikä poissulkee muita numeroita, mutta koodi alkaa sitten mennä monimutkaiseksi. (Selitin tuon varmaan huonosti, mutta jos katsoo vaikka YouTubesta sudokunratkaisukikkoja, niin siellä on kaikenlaista edistyneemmille ratkaisijoille.)

Olen parit ratkaisijat kirjoittanut Pythonilla ja yhden myös C:llä joskus opiskeluaikoina, ja paperilla noita tulee aina välillä ratkaistua. Yksi kiva kikka C:n kanssa on esittää ruutujen arvot bittivektoreina, jolloin niitä voi yhdistellä bittioperaatioilla ja siten varsin nopeasti tarkistaa, mitkä numerot sopivat tyhjään ruutuun. Tuo haarautuminen on myös verrattain helppo rinnakkaistaa.

Mitä tulee tuohon brute forceen, niin ei kai tuollaisen normaalin 9x9-ruudukon ratkaisu niin kauan voi viedä, vaikka sen toteuttaisi huonostikin. Toki jos yleistää sudokun ratkaisun mielettömän suurelle ruudukolle, niin se alkaa viedä paljonkin aikaa tietenkin. Geneettisiä algoritmeja en ole tähän ongelmaan koskaan koittanut, enkä oikein näe, että Sudokujen ratkaisemiseen se auttaisi paljoakaan. Sen sijaan Sudokujen luomiseen sellainen voisi olla ihan paikallaankin.

11
Kokeilin, niin se toimi - periaatteessa. Mutta työpöydällä 8 sijainnut Vivaldi-ikkuna tuli samaan työpöytään 1, johon tuli myös alunperin sillä työpöydällä olleet Vivaldi-ikkuna(t). Selvä bugi Vivaldissa.

Voi riippua myös ikkunointiympäristöstä. X11-protokollaa käytettäessä ohjelmat saavat itse valita ikkunoiden paikat. Waylandiä käytettäessä tuo riippuu siitä toteuttavatko ohjelmat ja komposiittori tietyn varsin tuoreen protokollan.

https://wayland.app/protocols/wayland-protocols/18
https://blogs.kde.org/2025/04/12/this-week-in-plasma-the-beginnings-of-wayland-session-restore/

12
Multimedia ja grafiikka / Vs: Zoomin äänet
« : 16.11.25 - klo:12.38 »
Tarkoitatko, että ohjelmassa itsessään ei ole äänenvoimakkuuden säätöä? Tämä on tietysti sovelluksen eli Zoomin kehittäjien oma päätös, eikä meillä ole oikein mahdollisuutta tietää, miksi he ovat näin päättäneet tehdä.

13
Kyseessä sìis sama juttu kuin Iltalehdessä? Kirjoitit siitä aiemmin oman aiheensa: https://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=59484.0

Voidaan toki yhdistää keskustelut. :)

14
Hiljattain uutisoitiin myös siitä, miten ICC vaihtaa Microsoftin tuotteista Open Deskiin. Käytännössä se on julkishallinnolle tehty kokoelma erinäisiä avoimen koodin ohjelmistoja, kuten Nextcloud ja Collabora Online.

15
Muistaa vain, että kaapeli pitää olla oikea USB, eikä joku vajaasti kytketty monesti jonkin halpislaitteen mukana tullut latauskaapeli ja toki ajatus mukana, että mikä liittymä puhelimessa olikaan, ettei jollain datapaketillisella liittymällä mitään gigatavujen päivityksiä lähde tekeen.

Jos kännykkä on koti-Wifissä, niin sillä USB-johdolla voi myös yhdistää kännykän kautta omaan lähiverkkoon.

16
Jotenkin tulee mieleen, että olet vaihtanut kansioiden oletusohjelman tiedostojen hallinnasta (tai mikä liekään termi Windowsissa) Dropboxin sovellukseksi. En tiedä voiko Windowsissa näin tehdä, mutta sellainen tuli mieleen.

17
WPS:llä onnistuu helpoiten. Muuten tarvitaan nähtävästi Windows (tai ehkä macOS), joilla verkkoasetukset saa tehtyä Canonin ohjelmalla USB:n kautta.

Ohje:
https://www.canon.fi/support/consumer_products/pixma_printer_wireless_connection_setup/mg3250_printer_wireless_connection_setup/

Minulla on käytössä ZTE matkareititin. En löytänyt siitä WPS-painiketta. Onnistuukohan tuon monitoimilaitteen käyttöönotto ollenkaan?

Se WPS-painike voi olla myös nappi asetussivulla. Eli tietokoneen selaimella saa aktivoitua.

18
En lukuisista yrityksistä huolimatta saa tuota toimimaan. Itse tiedostot saan kyllä haettua (toiseen kansioon tai download zip) mutta en mitenkään saa tuota toista etärepoa yhdistettyä omaan valmiseen repooni.

Varmaan tarkoitus on
Koodia: [Valitse]
git remote add toinen url
git fetch toinen
git merge toinen/master --allow-unrelated-histories

Tai jotain sellaista.

Onko tällaiselle yhdistämiselle oikeaa tarvetta vai onko tämä jotain akateemista kikkailua?

Joo, ei tuollaista kyllä juuri koskaan tarvitse tehdä.

19
Ubuntun kehitysversio / Vs: Ubuntu 25.10 Questing Quokka
« : 08.10.25 - klo:19.15 »
Noin 20 vuotta sitten juttelin jonkun kanssa, että onko Rust parempi kuin Python.

Vähän liioittelun makua, kun Rust 1.0 julkaistiin 2015 ja ensimmäinen julkinen versiokin oli vasta 2012. :)

https://en.wikipedia.org/wiki/Rust_(programming_language)

Sivuja: [1] 2 3 ... 576