Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Hajakenttä

Sivuja: [1] 2 3 ... 78
1
Tosi hienoa kun on niin paljon hyviä mielipiteitä ja kaikki hyvin perusteltuja. On sellaisiakin, joita ei heti tule ajatelleeksi. Täytyy tarttua muutamaan juttuun.

Radion AM aluehan on lähes käyttämätön nykyisin. Harvassa talossa on edes AM keskusantennin vahvistimia ja sitä pitkää piiskaa katolla, joka oli ennen joka kerrostalossa. Tuossa vilahti ajatus AM alueen hyötykäytöstä. Olen sitä joskus itsekin pohtinut, mutta hylännyt internetin tieltä. Hyvä AM radiolähetin on nykyisin kohtuuhintainen ja pienikokoinen. Niitä saa parhaiten rapakon takaa, jossa AM radio elää ja voi hyvin. Pienitehoisenakin se kattaa helposti 50 km hyvällä kuuluvuudella vastaanottimen sisäisellä ferriittiantennillakin. Se olisi siis kelpo konsepti vaikkapa koulujen omalle radioasemalle. Kun oppilaat tekisivät se ohjelmasisällön saisivat hyvää käytännön mediakasvatusta. Omalla tekemällä musiikilla ei olisi tekijänoikeuskustannuksia. Tietenkin se olisi monofonista ja etäällä kuultuna hiukan kohinaista, mutta lähialueella virheetöntä. Lähestyvän ukkosen kuulisi kyllä. Lähipiirissäni on äikänmaikka ja muitakin opettajia ja oppilaita ja uskallan arvata, että innokasta harrastajkuntaa kyllä löytyy, sekä koulutyönä, että harrastuksena. Kodin ja koulun tiedottaminenkin saisi uutta sisältöä ja toimitusvarmuutta. Mitä sanoo lainsäädäntö? Mitä sanoo valtiovalta? Niistä en tiedä oikeastaan mitään.

Kun alkoivat taas nuo uudet sodat, entisten lisäksi, on vanhan ammattisotilaan mielessä kierrellyt ajatus nettiriippumattomasta tiedonvälityksestä. Ihmiset rakentelevat omatoimisesti kyläradioverkkoja 68 MHz VHF alueelle nimenomaan katkeilevien nettiyhteyksien takia ihan omaksi turvallisuudekseen ja turvallisuudentunteen parantamiseksi, joka sekin on arvokas tavoite. AM radioasemat pitkin asutuskeskuksia ja kyliä muodostaisvat valmiin tiedotusverkon ja sen osaavan käyttäjäkunnan. Eikä se kilpailisi lainkaan kriisinajan FM viranomaijohtoisen radioverkon kanssa. Varmaan toimisi yhteistyössäkin mainiosti, ja ennen kaikkea, olisi jo valmiiksi pystyssä ja osaavissa käsissä. AM lähete on toimiva myös häiriöllisissä olosuhteissa. Siitä saa selvän vielä signaali/häirintä suhteella 1/4, kun taas FM lähete hukkuu härintään jo suhteella 1/1.

Minullakin tulee valokuitu MPY:ltä, joka lakkasi toimittamasta FM radiota heti kun sai luvan. Rakensin kauniin sisustukseen sopivan sisäantennin. Koromattu kahden sauvan dipoli ja siihen hyvä pöytäjalusta. Balun tyyppinen sovitin 300 ohm/75 ohm. Kyllä sillä radiota kuunteli, osan aikaa, mutta kun naapuri käynnisti jonkin laitteen, jossa on epästandardi virtalähde, sellainen halpakaupan USB virtalähde, alkoi paha kohina. Jokainen voi laskeskella vaikka omasta asunnostaan montako USB virtalähdettä on pistorasioissa kiinni 24/7. Jos vielä muutamassa taloudessa käytetään omaa FM lähetintä, sellaista kympin parin, on kohinataso sitä luokkaa, että sisäantennilla ei tee mitään.

Piti siis rakentaa kunnollinen ulkoantenni. Rivitalossa pitää olla kaikki asunnot samantasoisia. Nooh... Astuin siis varpaille sitä sääntöä, mutta samalla tuolla ullakolla johtoa vetäessä suunnittelin, kuinka koko taloon voidaan tehdä radioantenneille keskusantenniverkko entisen rinnalle, ja millä kustannuksilla. Siihen entiseen keskusantenniin sitä ei voi tehdä isojen tasoerojen vuoksi, sanoi antenniurakoitsija, pari päivää yritettyään. Samalla varauduin myös rakentamaan samaan mastoon kyläradion 5/8 lambdan ympärisäteilevän antennin, kun sen aika tulee.

Vaikka intenet välittää hyvän valikoiman radioasemia, joita välillä itsekin kuuntelen, ja myös Yle kuuluu sitä kautta ilman häiriöitä, ei se ole täysin pitävä ratkaisu, eikä FM radiolähetyksiä voi sillä korvata. Se johtuu juuri kriisivalmiudesta ja tärkeältä osaltaan viranomaispalvelujen välittämisestä. Viranomaistiedotteiden ja mm. merisään toimittaminen yleisölle mahdollisimman varmatoimisesti ja sinnekin, mihin ei netti ole mahdollinen, kuten juuri merelle, on se syy. FM radio ei ole mitenkään vanhanaikainen, eikä vanhenemassa pois. Siksi soisin, että sitä kehitettäisiin digitaalisen radion suuntaan, ja nimenomaan tämän nykyisen rinnalle, ainakin siirtymäajaksi. Digitaalinen radiovastaanotin, joka on tietysti aluksi kallis, mutta muodostuu markkinalakien mukaan edulliseksi aika pian, sisältää myös kuvan, tosin still kuvan, ja se tarjoaa hyvät mahdollisuudet kaupallisten tiedotteiden jakamiseen. Se saattaa olla sen mahdollisuus...



2
Lipsahdin vähän aiheesta hifistelyn puolelle. Se ei ihan ollut tarkoitus. Kysehän oli näistä radiovastaanottimista.

Pointtini yrittää olla, että FM lähetys nykyisin on hyvin korkealaatuinen, jos ääntä kuunnellaan, ja jos on hyvä vastaanotin. Ja tarkoitan tässä radiolla nimenomaan troposfäärin kautta radioaalloilla toimivaa lähetystä ja sen vastaanottoa. Ja sekin on digitaalinen jo valmiiksi aina lähettimelle asti. Sen lähettäminen digitaalisena kuuntelijalle on vain askelen päässä, siis teknisesti. Kaupallisesti asia voi olla toinen. Digitaalinen radio toisi tietenkin lisäpalveluja ja paljon kanavia ja kaikkeen analogiseen radiointiin liittyvä kohina saataisiin ratkaisevasti vähenemään. Sehän on kuitenkin taivahan tosi, että ei ole olemassa digitaalisia radioaaltoja. Ne voivat olla digitaalisesti moduloituja, siis sisällöltään, mutta itse lähetteen kantoaalto on aina analoginen ja toimii ja häiriintyy luonnonlakien mukaan.

Kaikkihan muistavat television siirtymisen digitaalitekniikkaan ja sen aiheuttaman porun juuri sen hyvän kuluttajakaluston romutuksen takia.

Vaikka FM lähetys olisi kuinka hyvä, ja vaikka vastaanotin olisi kuinka kallis ja hienoimmat mahdolliset jalopuupöntöt lypsämässä rumpukalvoja ulos korvista, meillä olisi silti hyvin vähän mahdollisuuksia edes tietää, saatika vaikuttaa siihen lähetettävän audion talletusformaattiin ja sen pakkaamiseen, tai dynamiikan kavennukseen ym. ääneen vaikuttavaan tekniikkaan. Voidaan siis vertailla vain sitä samaa äänilähdettä eri kuuntelulaitteilla, eikä se ole käytännössä aivan helppoa.

Kyllästyin kuuntelemaan television ääntä, hintasaoltaan keskimääräiseltä Bose kaijutinsysteemiltä. Sen ääni oli kiusallisen muovipurkkimainen. Siksi rakensin hyvistä elementeistä ja paksusta puusta tukevat lisäkaijuttimet. Tietenkin tein samalla kaikki liitännät, joita saatoin odottaa tarvittavan. Optisen ja rca liitännän lisäksi tein bluetooth liitännän, jotta muitakin vehkeitä voisi kuunnella hyvällä pönttösarjalla. Siinä yhteydessä etsin bluetooth moduulia enkä millään löytänyt muita kuin mp-3 moduuleita. Ehkä en ole osannut etsiä tarpeeksi sinnikkäästi, mutta ei se ole tärkeää.

Mielestäni televieion omat kaijuttimet aiheuttavat laitteelle tärinää. Kaijutin on sähkömekaaninen transduuseri ja tärisee rajusti. Se aiheuttaa vuosien kuluessa elektroniikalle metallin väsymistä ja katkoksia. Ai, mistäkö tiedän...

Optisella Toslink audion siirrolla saadaan myös täysi galvaaninen erotus laitteiden välille, myös maadoitusten osalta. ja siten päästään eroon yhdestä hurinan ja kohinan lähteestä. Eikä siihen tarvita edes hifineurootikon kultakorvaa.





3
Digitaalisia lähetyksiä oli tosiaan vähän aikaa joskus vuosikymmeniä sitten. Vastaanottimia ei vaan kukaan myynyt ja tekniikan tulevaisuudesta mainittiin siinä määrin epämääräisiä arvioita, että kukaan ei siihen uskonut, eikä myyntiin tullut vastaanottimia. Teniikan antamat ominaisuudet olisvat kyllä olleet jo silloin tosi hienot ja kestäisivät arvostelun vieläkin.

Työporukan kanssa vietailtiin -90 luvulla yhdellä Ylen pääasemalla katsomassa laitteita. Siellä olivat rinnakain digitaaliset ja analogiset vehkeet. Meitä kiinnosti enemmän jälkimäiset suurtehoklystroneineen. Nyt, kun vuodet ovat vierineet, tekniikka on pääosiltaan modernisoitunut ja radio-ohjelma meille tulee digitaalisena, ei enää radiolinkeillä, vaan valokuitua pitkin aina sinne lähettimelle asti. Siellä se sitten muutetaan analogiseen muotoon ja puhalletaan antennista troposfääriin. Lähetyksen puolesta olisi siis aika pieni askel digitaalisiin lähetyksiin.

Radion kuuntelu on minulle ja perheelleni aina ollut tärkeä asia. Siksi ostin reilut 40 vuotta sitten vähillä rahoillani vastaanottimen parhaasta päästä. Se oli Harman -Kardon ja sen ajan valikoimasta parhaita ja kalleimpia. Ei mikään alkeellinenkaan edes nykyajan mitoilla: digitaalinen synteesiviritin ja PLL ym. Vuosikymmenien varrella jouduin korjaamaan sen muutaman kerran, mutta lopulta olivat kaikki potentiometrit sellaisia rohisijoita, että päätin ostaa uuden. Pettymys oli paha, kun lupauksista huolimatta, vinyylilevyjä ei voinut kuunnella kelvottoman RIAA korjaimen takia. Myös antenniliitäntä piti rakentaa uusiksi sopimattoman liittimen vuoksi. Kuukauden päästä loppui valokuitumme yleisradiolähetysten välitys keskusantenniimme, kun valtiovalta antoi luvan lopettaa sen. Piti siis rakentaa oma antenni. Nyt kuuluu taas. Vinyylivaraston kuuntelemisen takia hankin uuden ja kunnollisen vastaanottimen. Niin olisi pitänyt tehdä heti.

Koska tässä "kunnollisessa" vastaanottimessa (Marantz) on hyvä FM vastaanotin, nettiyhteys, kaikki paikalliset CD-soitin ja phono ym, bluetooth ja vaikka mitä edelleen opeteltavaa, voin hyvin vertailla äänen laatua eri välityskanavilla varsinkin klassista musiikkia kuunnellessa. Uskallan väittää, että Ylen FM-lähetyksellä on hyvin korkea tekninen laatu. Nettiradioilla on kelvollinen äänen laatu, mutta selvästi havaittavan ohut. Häviöttömästä nettiradion tai suoratoistopalvelun musiikista, jos sellaista edes on saatavissa, joutuu maksamaan ektraa pelkän äänenlaadun vuoksi, musiikista itsestään tietysti myös. Jos bluetoothilla siirtää musiikkia jostain laitteesta Hi-Fi laitteistoon se ohenee lisää sen mp-3 siirron vuoksi. Sen huomaa kun vaihtaa siirtotapaa, vaikka johdolliseksi. Ei se tietenkään kaikkia haittaa.

Tuota antennin tarvetta taloyhtiössä kartoittaessa huomasin olevani lähes ainoa radion kuuntelija. Oli joku muukin, joka kylläkin kuunteli radiota matkaradiolla, eikä kaivannut keskusantennia. Joku ilmoitti kuuntelevansa vain autossa. Useimmat eivät ole kuunnelleet vuosikymmeniin tavallista ääniradiota.

Kodinelektroniikkaliikkeessä, sellaisessa hyvin isossa, ihmeteltiin kovasti, että kukaan sellaista Hi-Fi stereosettiä kukaan enää kysyy. Eihän niitä ole kysytty kymmeniin vuosiin. Piti tilata ja tuli kolmen kuukauden kuluttua. Ja sekin oli hukkaostos – 150 €. Marantz tuli kolmesa päivässä erikoisliikkeestä – 500 €, ja on todella hyvä.





4
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Viipyykö 26.04 päivitys?
« : 08.10.26 - klo:15.12 »
Xubuntulle tuli tänään ekan kerran tarjous päivittää tämä 24.04 uuteen 26.04:ään. Tein varmuuskopiot ajan tasalle ja otin vastaan päivityksen. Eipä tullut siitä valmista. Virheilmoitus oli seuraavanlainen:

Lainaus
Tarvittavia päivitykseen liittyviä tarkistuksia ei voitu tehdä

Ratkaisematon ongelma ilmaantui laskiessa päivitystä.

 Jos mikään näistä ei sovellu, raportoi tämä virhe käyttäen komentoa 'ubuntu-bug ubuntu-release-upgrader-core' päätteessä. Jos haluat itse tutkia tätä, lokitiedostot sijainnissa '/var/log/dist-upgrade' sisältävät yksityiskohdat päivityksestä. Varsinkin, katso 'main.log' ja 'apt.log'.

Päätteeseen tuli tuon ehdotetun koodin vastaus:

Koodia: [Valitse]
timo@romupaja:~$ ubuntu-bug ubuntu-release-upgrader-core
REDACTED config part /etc/cloud/cloud.cfg.d/99-installer.cfg, insufficient permissions
REDACTED config part /etc/cloud/cloud.cfg.d/90-installer-network.cfg, insufficient permissions


Kehittäjälle lähetettäväksi tarjoutui raportti, josta en saanut kopiota tänne, mutta lähetin sen, en tiedä menikö mihinkään.

Ei taida tulla tästä uutta päivittämällä. Täytynee tehdä täysin uusi asennus, mutta ei sillä kiirettä...



5
Tuanoinnii – tuo dd kyllä palauttaa .iso tiedoston siihen tikkuun, mutta eihän sillä asennuksessa tee mitään, eihän...

Mutta jos käyttää 'levyt' ohjelmaa, täsmälleen kuten Marah esitti, se palauttaa, eli kirjoittaa tikulle levykuvan, eli .img tiedoston, jolla on tarkoitus tehdä järjestelmän asennus.

Lisäksi muistuttaisin, että ennen uuden asennuksen tekemistä vanhan päälle täytyy tehdä aivan erilliselle tikulle, tai muulle medialle, varmuuskopio omasta kotihakemistosta. Sitten on yksinkertaista palauttaa uuteen asennukseen omat vanhat toimitteet, asiakirjat, kuvat, ym. Vielä ennen sitä kannattaa ottaa kotikansioon talteen internetselaimen (Firefoxin) kirjanmerkkikansio. Sen saa sitten liitettyä uuteen systeemiin foxiin: Näytä kirjanmerkit (Ctrl+vaihto+O) – Valikosta: Järjestele kirjanmerkkejä – Ylärivistä: Tuo ja varmuuskopioi – Pudotusvalikosta: Vie kirjanmerkit HTML tiedostoon – Valitse kohteeksi kotikansio ja tallenna.

Jos kotihakemisto on isonpuoleinen, kannattaa käyttää ulkoista kiintolevyä. Ne eivät ole pahoissa hinnoissa. Jotain pilvipalvelua voi myös käyttää, mieluiten kotimaista. On muutenkin hyvä huolehtia ajoittain varmuuskopioinnista. Ai, mistäkö tiedän...  8)



6
Ettei vaan olisi kyse Googlen tavasta ilmoittaa käyttäjälle, jos tiliä käytetään epätavallisesta paikasta? En ole vuosiin käyttänyt Windowsia, mutta ehkä senkin käyttö vuororellen Ubuntun kanssa johtaa reittimuutoksiin signaalitiellä palvelimelta toiselle. Google ystävällisesti informoi käyttäjää, että tiliäsi on käyttänyt joku toinen ja kannattaa vaihtaa salasana turvallisuusyistä. On siinä kyllä huomautus, että jos se olit sinä itse niin kaikki on hyvin, mutta saattaa mennä hätiköidessä ohi. En tiedä, mutta arvaan, että Google "haistaa" käytön tulevan eri palvelimen kautta kuin tavallisesti sillä käyttäjällä.

Kun olin Euroopan kiertueella moottoripyörällä ja ajelin viikon Toskanassa ja ajoin Itävallan ja Slovenian kautta alas ja Alppien yli ylös, siinä tuli kaikkiaan 22 eri hotellia ja -paikkakuntaa. Koska käytin miniläppäriä ja sen Linuxia (koska se oli tarpeeksi pieni laite sivulaukkuun) ja aina hotellissa suunnittelin, että mihinkäs sitä seuraavaksi ja varasin uuden hotellin, tuli tuo Googlen kysymys/huomautus joka kerta. En minä siitä mitään välittänyt, koska tiesin olleeni itse se "vierailija". Jos pysyn kotona vaan niin kysymys tulee vain ekalla kerralla kun avaan Googlen tilin matkan jälkeen. Siitä asti jokapäiväisessä käytössä ei huomautuksia tule.

Sama huomautus tulee silloinkin kun vaihdan taloyhtiömme valokuituyhteydeltä (Mikkeli) 4G modemin ilmatielle (Jyväskylä), vaikka istun silti samalla sohvalla.

Voihan olla, että jostain Googlen tilin/Gmailin asetuksista voisi säätää, että tuleeko näitä turvallisuusilmoituksia ja millä tavalla, mutta olen liian yksinkertainen ja vanhuudenhöperö niitä penkomaan. Varsinkin kun pärjään näilläkin (enkä enää lähde Toskanaan).

Google varmaankin uskoo, että mobiililaitteet, kuten puhelimet, liikkuvat luonnostaan niin vilkkaasti, että Androidilla ei tuota ilmiötä ole ollut. Muuten olisikin koko radioaaltojen valtameri täynnä näitä turvakyselyitä.



7
Edelleem toimii, uuden käynnistyksenkin jälkeen. Merkitsen ratkaistuksi.

8
Lainaus
Kokeile asentaa suoraan deb-paketista.

Kiitos.
Lähti se toimimaan. Hassua, että Debianin paketit sopii tässä paremmin kuin omat. "Mitä serkumpi, sitä herkumpi." ;D

9
Ahaa. Tuoko se on nimeltään? Täällä näkyy olevan 0.11.2. Tämä laite on Xubuntu 24.04.
Latasin nuo molemmat 0.11.3 ja 0.12. Kumpaakaan ei suostu snap-kauppa sovellus asentamaan. Sanoo, että ei tuettu.
Kun poistaa ja asentaa uudelleen Ubuntun lähteestä aptilla tulee sama 0.11.2. Se ei edelleenkään saa tietoja Norjasta.  :-\




10
Paneeliin liitettävä säätietojen näyttö ei ole toiminut pitkään aikaan. Sanoo, että tietoja ei ole saatavissa. Onko jokin keino siihen?

Muissa sovelluksissa, kuten Weatherian ja Sää tulee tiedot kyllä ihan hyvin ja niillä olen tuon Sääpäivitys sovelluksen korvannut. Niillä on muistaakseni sama norjalainen tietojen lähde kuin Sääpäivitykselläkin oli. Niissä on lisäksi tulevan sään ennuste, jota Sääpäivitys ei tee, vain oleva sää, jonka tietenkin aistii pistämällä nokkansa ulos. Joissakin tapauksissa on kuitenkin tarpeellista tietää tuulen nopeus ja suunta, sekä ilmanpaineen arvo ja muutossuunta. Niitä tarvitaan vaikkapa motoristeille, purjehtijoille tai kalastajille.

Voisikohan koittaa asentaa päätteellä? Kun tietäisi sen alkuperäisen kutsumanimen niin aptilla tai snapilla asentaisi ja ehkä sitten näkisi mikä palikka puuttuu...




11
Snap-kaupassa näkyy olevan hakusanalla 'backup' sovelluksia varmuuskopiointiin enemmän kuin lääkäri määrää. En ole niitä kokeillut kun yhden – DejaDup – nimisen, joka löytyy taas hassusti nimellä 'varmuuskopio'. Siitä voi määritellä mitä kopioidaan ja kuinka usein ja mihin talletetaan. Kohteeksi voi valita vaikka jonkin pilvipalvelun tai omalla koneella olevan toisen levyn. Kun sitä kokeilin totesin, että kopiotiedostoa ei sen salauksen vuoksi voi lukea toisella koneella. Jos siis oma tietokone tuhoutuu tulipalossa tai varastetaan ei toisella laitteella saa kopioita luetuksi salasanallakaan. Voi olla, että se vika on jo korjattu.

Itselleni riittää mainiosti kun pienellä basch skriptillä tehty komentosarja tekee kopion omista valituista hakemistoista omalla laitteella olevaan nopeaan muistikorttiin. Se on kevyt ja nopea ja vaivaton ja olen sitä käyttänyt jo vuosia. Mitään graafisia sovelluksia en tarvitse. Siitä on juttua täällä:
https://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=59197.msg450137#msg450137


12
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Thunderbird ja pääsalasana?
« : 28.04.26 - klo:13.56 »
Yhteydet toimivat ja sähköpostit kulkevat ihan hyvin riippumatta siitä miten Thunderbird on avattu, oikealla tai väärällä salasanalla. Jos on väärä salasana se ilmenee vain ilmoituksena:

"IMAP palvelimen imap.gmail.com ei tue valittua todennustapaa. Muuta todennustapaa palvelinasetuksista: Tilien asetukset - Palvelinasetukset."

Olen asettanut palvelinasetukset oletuksille, enkä mitään muuta osaa sinne asetella. Palvelin kohdassa on: imap.gmail.com, enkä osaa siihen muutakaan vaihtoehtoa...

Voin tietenkin poistaa käytöstä salasanan. Thunderbird toimii silloinkin ihan moitteetta ja ilman mitään virheilmoituksia. Silloin se vaain käynnistyy käynnistyskuvakkeesta heti ja nikottelematta. Kun itse tietokone on slasanalla suojattu niin onhan siinä silloinkin tietoturvaa kotitarpeiksi. Kokeeksi laitoin tuon salasanan sähköpostiohjelmalle ja suuresti ihmettelen, että se ei olekaan oikeasti SALAsana, vaan mikä vaan kelpaa sen tilalle, vaikka tyhjä.





13
Ubuntu tietokoneissa / Thunderbird ja pääsalasana?
« : 27.04.26 - klo:11.49 »
Miten Thunderbirdin pääsalasanan pitäisi toimia? Käytän Gmail sähköpostipalvelua Thunderbirdillä, jolla se toimii muuten hyvin. Asetusten valikosta asetin pääsalasanan. Se toimii niin, että avatessa Tb:n tulee salasanaikkuna, johon tunnussana sitten kirjoitetaan ja posti-ikkuna aukeaa. Kuitenkin se toimii myös niin, että salasanan sijasta kirjoittaa jotain satunnaista, tai ei mitään ja sammuttaa kyselyikkunan yläkulman ruksista ja Tb:n postit aukeavat luettavaksi ja kirjoitettavaksi ihan hyvin. Tosin se salasanan kyselyikkuna tulee uudelleen aina kun vaihtaa välillä: saapuneet > kaikki viestit > roskaposti jne. mutta sammuttamalla aina kyselyikkunan ylänurkan ruksista päsee aina jatkamaan.

Olenko ymmärtänyt jotain ihan väärin? Luulin, että salasana suojaisi sähköpostini urkkimiselta, vaikka itse tietokoneen saisikin auki.


14
Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on totuus AI:n takana...
« : 23.03.26 - klo:14.01 »
Täällä toinen eläkeläisäijä muistelee, kuinka –60 luvulla ensimmäiset tietokoneet tulivat pankkeihin ja isompiin kaupaketjuihin ja samalla tuli paljon sekaannuksia ja virheellisiä laskutuksia ym. harmeja. Usin selitys oli vastuuta pakoileva kommentti "tietokone on tehnyt virheen" ja siitä tuli oikein vakiosanonta kaikkeen töppäilyyn, sen osasivat pikkulapsetkin. Ennustan, että kohta kuullaan selittely "tekoäly on tehnyt virheen" ja sillä taas pakoillaan vastuuta.

15
Ihan uteliaisuuttani katselin Vollan sivuja. Aika kalliita puhelimia ovat, mutta ehkäpä hyvinkin hintansa arvoisia. On siellä vaihtoehtojakin. Houkuttimena on sanottu, että eroon Googlesta. Siitähän on viime aikoina ollut enenevässä määrin puhetta, joten tuo mainoslause on vuonna 2023 annettuna ollut oikeilla jäjillä. Se ero Googlesta, tai siis Androidista, tarkoittanee UbuntuTouch käyttöjärjestelmää.

Muistin, että minullahan on jo vuosia ollut UbuntuTouch tabletti, joka on jäänyt lähes kokonaan käyttämättä. Sen pahin puute on ollut pankkiyhteyden kelvottomuus. Tai siis pankki ei ole hyväksynyt sitä yhteyskumppaniksi, eikä pankkiasioita ole voinut hoitaa sillä. Nooh – kun siitä on jo vuosia vierinyt kun viimeksi koitin niin koitinpa uudellee ja yllätyin. Pankkiasioita pystyikin sillä hoitamaan ja maksuja tekemään. Yhden kerran siinä muutaman minuutin jälkeen tuli ilmoitus, jotain siihen tyyliin, että pankkiyhteys ja yhteysväline eivät ole luotettavia, ja siinä oli nappi "jatka silti". Painoin sitä ja yhteys toimi ihan nöyrästi. Aikaisemmin tuli tyly esto. Jotain on siis pankin kriteereissä muuttunut. Edes se, että tämä vanha UbuntuTouch ei ole saanut vuosiin päivityksiä ja se perustuu Lucid Lynxin Touch versioon ei näy haittaavan. Turvallisuudesta en tiedä, eikä ole aikomusta tuota tablettia pankissa käyttää, kunhan vaan kokeilin.

Androidin kaltaista sovellusta Osuuspankille ei ole kukaan vaivautunut UbuntuTouchille tekemään. Ainakaan nopealla etsimisellä sovellusvarastosta sellaista ei löytynyt. Tavallisella selaimella pankkipalvelut kyllä toimivat kuten työpöytälaitteilla. Voihan se olla aika pikkuruista pränttiä puhelimen näytöllä.

Vollan UbuntuTouch lienee uudempaa mallia ja siten se lienee parempi ja toimivampi. Varmaan sovelluksiakin enemmän. Ei ole aikomusta Vollaa ostaa, vaikka kannatankin eurooppalaisia vehkeitä ja avointa koodia.

Käsittääkseni melkein mihin tahansa puhelimeen voi asentaa UbuntuTouch käyttöjärjestelmän. Itse minäkin asensin sen tähän tablettiin, jossa oli uutena siihen spesiaalina tehty Ubuntu, joka ei toiminut hyvin, eikä sitä sitten pitkään edes ylläpidetty. Täällä Ubuntun keskustelussa hyvät ihmiset opettivat sen asennuksen, mutta enää en uskalla ruveta. Vanhuus vaivaa ja järki hidastuu. :-[






16
Yleistä keskustelua / Vs: Lataaminen keskeytyy
« : 10.03.26 - klo:18.18 »
Lainaus
Varmaan; ihmettelen lähinnä sikäli, ettei ole kuin pari vuotta, kun yhdessä kannettavassani oli muistia neljä gigaa, enkä koskaan muista kokeneeni siinä mitään selittämätöntä hitautta saati latausten keskeytymistä.
Samoin olen kokenut minäkin. Ja sitten kuluivat ne muutamat vuodet ja alkoivat selaimen jäätymiset. Latuksen keskeytymistä en minäkään ole havainnut. LinuxMint siinä samassa laitteessa on toiminut moitteettomasti.

Lainaus
Minusta tuntuu vain aika epäuskottavalta, että muistin vähyys selittäisi latausvirheet
Niin minustakin, enkä sitä tarkoittanutkaan. Epäilin palvelimen hitautta tai ruuhkaa siellä jossain. Mutta – kun nyt ajattelen – voisiko selaimen hidastelu vaikuttaa latauksen datavirtaan silloin kun lataus tapahtuu selaimen kautta? Selainhan voi mykistyä ihan sekunniksi huomaamattakin. Taitaa olla kaukaahaettua arvausta kun en asiaa ymmärrä kunnaolla. Sehän ratkeaisi silloin lataamalla .iso päätekomennolla ihan ilman mitään selainta, vai kui? Mikä se komento olisi? Onhan Windowsillakin komentopääte, muistaakseni.




17
Yleistä keskustelua / Vs: Lataaminen keskeytyy
« : 10.03.26 - klo:16.35 »
Lainaus
Onko Ubuntu tosiaan niin raskas?

En osaa perustella, mutta olen antanut kertoa, että Ubuntu itse ei mikään raskas ole, mutta jotkin sovellukset (Firefox) ovat kasvaneet niin vaativiksi, varsinkin snap-lisäkkeillä, että eivät oikein mahdu kylkeään kääntämään. Xubuntukin on hiukan kevyempi ja jättää hiukan enemmän resursseja sovelluksille. Mainittu LinuxMint on näköjään (omien epätieteellisten vertailujeni perusteella) Ubuntua ja Xubuntuakin kevyempi ja lisäksi se käyttää sovelluksia, joissa ei ole sanap-varustelua kokoansa paisuttamassa. Siksi vanha läppäri 4 Gt muistilla riittää mainiosti toistamaan elokuvaa Areenalta ja samanaikaisesti pari muuta nettisivua välilehdillä ja nuistinkäyttö silti alle 2 Gt. Samalla laitteella Xubuntulla Firefox katuili yhtenään. Toisella läppärillä on 8 Gt muistia ja Xubuntu ja silläkin on vaikeuksia välillä jumiutuvan Firefoxin kanssa, harvoin kylläkin.

Helppohan noita on jokaisen kokeilla itse. Mainitsin asiasta kun näitä monet lukevat ja tästäkin on paljon keskusteltu. Joku on myös pettynyt kun optimistiset lupaukset eivät toteudu.

Mutta... Kysymyshän koski sitä latauksen keskeytymistä...



18
Yleistä keskustelua / Vs: Lataaminen keskeytyy
« : 10.03.26 - klo:14.11 »
En minäkään Windowsista mitään tiedä, mutta omalla Xubuntulla latautuu tuosta linkistä ihan hyvin ja ehjänä. Nopeus tosin vaihtelee kovasti 1– 6 Mt/s ja kestää 20 min, vaikka on tämä valokuitunetti ja kohtalaisella nopeudella. Voisiko olla ruuhkaa palvelimella?

Epäilyttää tuo 8 Gt keskusmuisti. Ei se siihen lataamiseen vaikuta, mutta saattaa olla aika alarajoilla Ubuntua ajatellen. Xubuntu voi olla parempi valinta, jos jaksaa opetella hiukan enemmän työpöydän asettelua. Xubuntukin latautuu ihan hyvin tuosta lataussivun linkistä. Jos taas hluaa päästä vähemmällä säätämisellä niin LinuxMint on myös hyvä vaihtoehto. Niitä olen suosinut tuollaiselle muistille. Mint toimii hiukan keveämmin kun se ei käytä snap paketoituja sovellukia kuten Ubuntu ja Xubuntu (saa sanapin pois niistäkin). Myös LinuxMint on Ubuntuun perustuva. Siinä on myös valmiina kaikki tarvittava, eikä tarvita mitään jälkiasennuksia. Jos valitsee Cinnamon työpöydän niin siirtyminen Windowsista on helpompi.
https://www.linuxmint.com/download.php


Onnea harrastukseen :)



19
Lainaus
Volla on kyllä ihan oikea yritys. Ei liity Jollaan.

No niinpä tosiaan onkin. Korjasin erehdykseni. Pahoittelen.




EDIT: Korjasin otsikon lähemmäksi puheenaihetta.

20
Näkyy olevan jo alullansa ja esitelty messuilla. Ennakkotilauksiakin pieni kasa. Saattaa olla vaihtoehto entisille ulkomaisille markkinajohtajille ja jollain tasolla kotimainenkin. Käyttöjärjestelmäkin ihan Jollan itse tehty. Toivotan onnea heille ja kapulalle.

https://yle.fi/a/74-20213179



P.S. Moderoin otsikon kirjoitusvirheen: Volla = Jolla...

EDIT: Kyllä tosiaan on myös Volla. Siitä en tiedä mitään. Pahoittelen erehdystäni. On Jollakin silti ihan lupaava kehitelmä  :)

Sivuja: [1] 2 3 ... 78