Viestit

21

Yleistä keskustelua / Vs: Kuunneltavaa - ei musiikkia

« : 06.03.11 - klo:10.28 »

Luontoretki.: Palokärki talviruokinnalla 20.2.2011

Luontoretkellä Juha Laaksonen suuntasi matkansa Vantaalle Kuhajoentielle. Tavoitteena oli yrittää bongata Leena ja Heikki Luodon pihapiirissä ruokintapaikan talilla käyvä palokärki.

Bonuksena tulee myös hieno kuva tuosta uljaasta siivekkäästä.

22

Yleistä keskustelua / Vs: mikä kone olisi hyvä?

« : 14.02.11 - klo:19.55 »

Huomasin että nykyisen koneesi prossu on.... nojoo jätetään sanomatta, kun menee seunsuuriin heti ja toinen voi loukkaantuakin. No tiedät kyllä millainen prossu siinä on.

http://www.cpubenchmark.net/cpu_list.php
Tuon sivun perusteella saa karkean käsityksen prossun tehosta. Sitten jossain vaiheessa kun olet uutta konetta harkitsemassa niin noudata seuraavaa algoritmia:

Huomaathan että tässä esimerkissä luvut on enemmän tai vähemmän hatusta temmattuja. Sinun täytyy sitten kahden vuoden kuluttua selvittää mitä nuo vastaavat luvut sillä hetkellä ovat.

1) Katsotaan millaiset prossut halvoissa koneissa on. Oletetaan, että ne saavat cpu benchmarkissa pisteitä keskimäärin 3000. Tämä luku riippuu tietysti siitä milloin rupeat seuraamaan tarjouksia, joten oikeasti se voi olla jotain aivan muuta silloin kahden vuoden kuluttua.
2) Katsotaan paljonko muistia niissä sen hetkisissä edullisissa koneissa on. Oletetaan että niissä on vaikka 8 GB.
3) Seurataan alennuksia ja katsotaan milloin vastaan tulee kone jonka prossussa on sopivasti enemmän pisteitä kuin esimerkiksi se 3000 - mielellään saman verran mitä keskihintaisissa on.
4) Katsotaan vielä että onhan siitä muistia enemmän, kuin niissä halvimmissa. Eli näiden oletusten valossa toivottavaa, olisi että muistia olisi vaikkapa 16 GB tai jotain sinne päin.
5) Ostetaan kone joka täyttää nämä ehdot ja on lisäksi keskihintaista halvempi. Tämä onnistuu tarjouksia seuraamalla. Tähän mennessä jo pelkästään muistin määriä ja hintaa katsomalla pääsee hyvin alkuun sillä yleisesti ottaen hyvä prossu ja paljon muistia menevät suurin piirtein käsi kädessä.

23

Yleistä keskustelua / Vs: Miksi aloitit Linuxin käytön tietokoneessa?

« : 08.02.11 - klo:23.14 »

Haluaisin muuten aloittaa Linuxin käytön myös puhelimessa. Androidhan ei vissiin ihan ole sitä.

Miksei
Linuxhan sieläkin on alla piilossa...

Onkos MeeGo sitten jos Android ei? En ole oikein käsittänyt miksi Androidia ei lueta "linuxiksi".

Jäädään sitä MeeGoa odottelemaan, mutta sillä välin kuitenkin on jo tarjolla kovasti kehuttu linux pohjainen Android ja Maemo (N900 luurissa). Molemmille on runsaasti ohjelmia tarjolla ja kuulema toimivat ihan mukavasti. Maemo on tosin hieman keskeneräisen tuntuinen, joten jollei halua ollenkaan asennella ohjelmia ja twiikkailla juttuja, kannattaa maemo ohittaa suosiolla.

Maemo on kuitenkin enemmän linuxmainen kuin android siinä mielessä, että tälle on ainakin teoriassa mahdollista asentaa mitä hyvänsä debianille tarkoitettuja ohjelmia. Esim näppärä pikkuinen taulukkolaskin gnumeric, pdf-ohjelma Evince tekstiohjelma Abiword huippulaskin Qalculate ja hyvin teknillinen tilastomatematiikkaalaskentaympäristö R on jo tullut asennettua tähän. Muitakin pöytäkoneista tuttuja ohjelmia on tarjolla, mutten ole vain tarvinnut niitä vielä. Ai niin ja mainittakoon vielä, että nämä ohjelmat oli syytä asentaa, koska Maemon tekijöillä ei ollut aikaa miettiä käyttäjän tarpeita edes tämän vertaa. Toivottavasti androidilla on paremmin homma hallussa.

24

Yleistä keskustelua / Vs: Suosikki ohjelmasi

« : 07.02.11 - klo:15.29 »

Olisin voinut listata kaikki tylsät ja tutut, kuten firefox, gimp ja vlc, mutta tällä kertaa tuleekin jotain vähän harvinaisempaa.

kupfer (Helpottaa ja nopeuttaa ohjelmien käynnistämistä. Aivan loistava ohjelma. Enää ei hiirtä tarvita ohjelmien käynistelyyn eikä eikä menuissa tarvitse harhailla kuvakkeita etsien.)
kid3 (mp3 tiedostojen id3 tagien rämpläämiseen)
kdenlive (videoeditointiin)
agave (toistensa kanssa sopusoinnussa olevien värien suunnitteluun)
josm (omien GPS reittien lisääminen open street mappiin)
SciTe (Mukava tekstieditori, joka värittää koodia fiksusti kielen perusteella. Olen toistaiseksi kokeillut sitä vain yksinkertaiseen C ja R ohjelmointiin.)

25

Yleistä keskustelua / Vs: mikä kone olisi hyvä?

« : 07.02.11 - klo:15.24 »

Toisaalta tuota voi katsoa siltä kantilta, että mietit millainen kone juuri nyt olisi super hyvä ja aivan liian kallis ja kahden vuoden kuluttua kasaat itsellesi juuri sellaisen. Todennäköisesti siinä vaiheessa komponentit ovat jo vanhentuneet ja halventuneet roimasti, joten nykyään 2000 € maksava kone saattaa irrota parilla huntilla myöhemmin.

Lopputuloksena ei kuitenkaan saa konetta, joka täyttäisi senhetkiset vaatimukset, mutta mikäli sinun vaatimuksesi eivät kasva, toimisi tällainen kone varmaankin ihan mukavasti. Minäkin olen kulkenut tietokoneiden kohdalla jälkijunassa jo useiden vuosien ajan ja olen ollut ihan tyytyväinen.

Jos kuitenkin tahdot pelata uusimpia pelejä ja harrastaa esim. videoeditointia HD-resoluutiolla, tai jotain mikä nyt kahden vuoden kuluttua onkaan eniten resursseja vaativa operaatio, kannattaa tosiaan alkaa tutkimaan komponentteja pari kuukautta ennen hankintaa. Tietokonemaailmassa kaksi vuotta on aika pitkä aika. Kaksi vuotta sitten oli neliytimisiä prossuja ja nykyään AMD kaavailee jo kahdeksanytimisiä.

26

Yleistä keskustelua / Vs: Linuxin haavoittuvaisuus

« : 10.01.11 - klo:22.15 »

Tyhmyydeltä suojelemiseen voidaan varmaankin sisällyttää myös huolimattomuus, tietämättömyys ja muut semmoiset asiat, jotka tuppaavat aiheuttamaan sekasotkua koneessa.

Kyllähän windowskin suojelee itseään käyttäjän tyhmyydeltä. Windows hakemiston tiedostot eivät normaalisti ole lainkaan näkyvissä ja monien järjestelmää koskevien asioiden tekeminen vaatii lisävarmennuksia (olethan aivan varma että haluat... tämä vaatii admin oikat jne). Aikaisemmissa winukoissahan ei näin ollut. Kaverini onnistui jopa siirtämää windows hakemiston vahingossa winzip hakemistoon koska resurssienhallinnan siirto-operaatio vaatii vain huolimattoman hiiren huiskauksen. Ilmeisesti oli klikkaamassa jotain w:llä alkavaa hakemistoa ja liikauttikin vahingossa hiirtä hieman ja hakemisto siirtyi toisen sisään. Minullekin kävi vastaavia onnettomuuksia, joten opettelin käyttämään resurssienhallintaa 100% näppiksellä.

Olen huomannut, että ubuntussakin järisyttävien operaatiodien tekeminen vaatii salasanan naputtelua ja tietoa. "Vaaralliset" toiminnot on eivät ole ensimmäisenä tyrkyllä, vaan ovat hieman syrjässä ja tällaisten toimintojen tekeminen saattaa vaatia hieman ymmärrystä ja perehtymistä. Eikö tällainen suunnittelu siis suojele järjestelmää käyttäjältä? Sanoppa mitä tämä sitten on, jos ei kerran saa puhua suojelemisesta?

27

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Palautusosion kopioiminen uudelle kiintolevylle.

« : 10.01.11 - klo:21.58 »

Sain operaation toteutettua dd:llä. Aluksi kokeilin pelkän palautusosion kopiointia, mutta jostain syystä se osio ei tahtonut käynnistyä missään olosuhteissa. Siispä seuraavaksi helpon, mutta massiivisen pitkä operaatio oli kopioida koko hiton kiintolevy. Noin viisi tuntia myöhemmin operaatio oli valmis ja uudella kovolla oli kopio edellisestä + tyhjää tilaa, jonka osioin live cd:n gpartedilla sopivaan formaattiin.

Edelleen silti kiinnostaisi miten voisi tehdä toisen palautuslevyn. Epäilen, että edellinen levysarja oli jotenkin rikki tai jotain...

28

Yleistä keskustelua / Vs: Linuxin haavoittuvaisuus

« : 08.01.11 - klo:21.09 »

Ai niin ja artikkelissa tuotiin esiin myös cross-platform ohjelmien myötä tulevat riskit. Ilmeisesti siis CP ohjelmien yleistyessä myös samaa ideaa noudattavat haittaohjelmat voivat yleistyä. Tämä seikka saattaa silti jäädä kakkoseksi virheelliselle turvallisuuden tunteelle ja käyttäjän huolimattomuudelle ja tietämättömyydelle, jotka mielestäni ovat edelleen myös Windows koneen suurimmat uhat.

29

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Palautusosion kopioiminen uudelle kiintolevylle.

« : 08.01.11 - klo:13.08 »

 

2. Kopioi palautusosio uudelle kiintolevylle osioimattomaan tilaan.

Joo no millä ohjelmalla suosittelisit? Partimagea ehdotettiin tuossa aikaisemmin. Sitä täytyykin koettaa seuraavaksi.

Palautusosio on vähän alle 10 GB joten siinä kauaa nokka tuhissut, kun sen kopion dd:llä. Jos kopioisin koko kiintolevyn, eli jotain 200 GB, niin siinä saattaa jo vierähtää.

Jos tosiaan kopsin dd:llä if=/dev/sda of=/dev/sdb niin käykö siinä niin, että 500 GB kovoon jää suuri (suurinpiirtein 250 GB kokoinen) osioimaton alue? Muistaakseni vanhan kovon kapasiteetti oli sen 250, joten se kun kopsitaan 500:lle kovolle, niin minun järkeilyni mukaan sinne jäisi tyhjää paljon. Senhän voisi sitten osioida uudellaan taas.

30

Yleistä keskustelua / Vs: Linuxin haavoittuvaisuus

« : 06.01.11 - klo:13.45 »

Tuon artikkelin ideana oli paljastaa eräitä konsteja, joilla haitallista koodia saadaan ajettua käyttäjän tietämättä. Samalla kirjoittaja tahtoi tuoda esille, että turvallisuuden tunteelle ei pitäisi antaa sijaa, vaan näihin epäkohtiin tulisi puuttua. Jos social engineering ei lasketa, on nykyinen linux kone tietysti melko turvallinen, mutta aina siinä on parantamisen varaa. Artikkelissa kerrottiin juuri näistä huomiota vaativista kohdista.

31

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Palautusosion kopioiminen uudelle kiintolevylle.

« : 06.01.11 - klo:13.39 »

Joo dd:n käyttöä ennen tietysti vähän lueskelein aiheesta ja sain selville, että osioiden tulee olla saman kokoisia. Katson megatavun tarkkuudella paljonko palautusosion koko on ja tein uudelle kovolle samanlaisen. Tarkempia tietoja en saanut mistään ja sitä paitsi osiointityökalu ei olisi houlinutkaan tarkempia lukuja.

32

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Palautusosion kopioiminen uudelle kiintolevylle.

« : 05.01.11 - klo:22.34 »

Joo mäkin justiinsa tarkistin niiden sivuilta, että jotain likemmäs 40€ maksaa levyt. Olen ilmeisesti väärää sukupolvea tässä suhteessa. Nykynuoriso (ns. diginatiivit) ovat tottuneet siihen että netti on se paikka mistä ostetaan juttuja, joita ei välttämättä voi käyttää parin vuoden päästä (musiikki, kirjat, leffat, softat jne.). Minä taas ajattelen että netistä tuommoiset asiat haetaan ilmaiseksi ja rahat käytetään fyysisten esineiden hankkimiseen, joita mahdollisesti voi käyttää paljon pidempään.

Toisin sanoen siis vanhan kiintoelvyn palautusosiota pitäisi jotenkin fiksusti koettaa käytää. Kokeilin siirtää dd:llä sen uudelle kovolle, mutta sepä ei käynnistynytkään enää siitä. Harmi. Sillä kun olisi voinut asentaa uudelle kovolle winukan ihan puhtaalta pöydältä. En tosin huomioinut MBR:ää enkä boot loadereita ollenkaan. Onko niillä merkitystä tässä asiassa?

Acron true image ja norton ghost eivät käy päinsä aikaisemmista perusteluista johtuen. Vaativat rahaa softasta jota käytän kerran elämässäni.

33

Yleistä keskustelua / Linuxin haavoittuvaisuus

« : 03.01.11 - klo:15.31 »

Rupesin tässä tutkimaan että mikä mahtaa olla linux-virusten nykyinen tilanne, ja mitään hälyttävää ei vielä tullut vastaan. Mielenkiintoista materiaalia sen sijaan tuli: How to write a Linux virus in 5 easy steps. Artikkeli on tuskastuttavan pitkä, joten tässä tulee muutama mielenkiintoinen lainaus:

But nevertheless, users can't just catch a virus by email or downloading malware from the Internet, contrary to “those Windows users”. Linux will protect them from their own stupidity. At least so the story goes. But sadly, that's not true.

A false sense of security is worse than a lack of security.

Do not underestimate user ignorance – even on Linux

You might argue that most Linux users tend to be a bit more aware of what they are doing. They usually had to make a conscious choice about their OS and therefore tend to not be your typical non-technical user. But that is changing! Some netbooks are shipped with Linux as default.

That would sound suspicious to most of us, but 'most' is not 'all' and user stupidity is everywhere.

Edelleenkin siis haitallisen koodin levittäminen edellyttää käyttäjän virhettä, sillä tämäkään järjestelmä ei ole idioottivarma. Linux ei vielä ole main-stream käyttis, mutta siihen suuntaan ollaan menossa, kun koulut ja virastot vaihtavat käyttistä. Pahantahtoiset koodarit todennäköisesti tulevat hyödyntämään tätä tilaisuutta, joten turvallisuuden illuusio saisi jo haihtua linux-käyttäjiltä.

The easiest solution to prevent this kind of problem is to not just blindly click on attachments that people have sent you. Does that sound like a sentence you have always heard in the context of Windows before? You bet. The point is: Even on Linux this advice should be taken serious.

Tuolla on muuten sitten vastauksia moniin artikkelin herättämiin kysymyksiin: Follow up: How to write a Linux virus
Koodia ei pidä välttämättä ajaa roottina ja muuta vastaavaa jännää löytyi sieltä.

34

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Palautusosion kopioiminen uudelle kiintolevylle.

« : 03.01.11 - klo:13.48 »

Vanhan windows läppärin kovo vetelee viimeisiä, mutta data on vielä luettavissa. HP ja MS:n natsipolitiikasta johtuen kaikki on tehty vaikeaksi ja molemmille osapuolille pitäisi maksaa paljon rahaa, että tämä ongelma ratkeaisi. Ai niin ja tarkoitus on jättää tuolle läppärille vista. Päivittäiseen käyttöön on UNR ja kubuntu koneet sitten erikseen.

Nyt on uusi edellistä suurempi ja järkevän hintainen (eli ei HP:n) kiintoelvy hommattu, mutta itse tehty vista recovery DVD ei tietenkään suostu yhteistyöhön uuden kiintoelvyn kanssa ja toista recovery DVD-settiä ei voi tehdä. Jotain kopiosuojapelleilyjä taas... Näistä syistä johtuen ei siis voida poissulkea viallisen kiekon aiheuttamaa vikaa. Mikseivät vain laittaisi koneen mukaan asennuslevyä, kuten ennen vanhaan. _{Peruna, porkkana, palsternakka, punajuuri...}

Vanhalla kiintolevyllä on kuitenkin palautusosio ja tulin ajatelleeksi, että jos sen saisi näppärästi jäljennettyä uudelle kovolle. Olisiko ubuntu live CD:llä jotain näppäriä työkaluja tämän toteuttamiseksi? Joskus muistaakseni dd tulin kopioineeksi kopioineeksi osioita. Edellyttäisikö tämä sitä että uudelle kovolle tehtäisiin palautusosion kokoinen uusi osio, jonne dd:llä sitten kopioitaisiin alkuperäinen palautusosio? Täytyykö samalla huomioida jotain muutakin kuten MBR?

35

Yleistä keskustelua / Vs: Kuunneltavaa - ei musiikkia

« : 26.12.10 - klo:21.26 »

http://www.whalesounds.com/home/index.html
Valaiden ääniä erilaisissa tilanteissa. Tätä kun pitää taustamusiikkina niin varman herättää huomiota. sen verran psykedeelistä, mutta kuitenkin kiehtovaa vinkunaa, rapinaa, huminaa ja ujellusta tämä on. Jos joku kaveri sattuu kulkemaan ohi, herättää tämä melko varmasti keskustelua. Aika monipuolinen biisilista noilla valailla tuntuu kuitenkin olevan.

36

Yleistä keskustelua / Vs: Konetta kasaamassa: Komponenttien yhteensopivuus?

« : 19.12.10 - klo:18.57 »

Noniin pitäähän minunkin lähteä tähän leikkiin mukaan.

Koodia: [Valitse]

sudo hdparm -tTi /dev/sda

Koodia: [Valitse]

Model=P-SSD1800, FwRev=Ver2.Y0C, SerialNo=0208263010589
 Config={ HardSect NotMFM Fixed DTR>10Mbs }
 RawCHS=15636/16/63, TrkSize=32256, SectSize=512, ECCbytes=4
 BuffType=DualPort, BuffSize=1kB, MaxMultSect=1, MultSect=off
 CurCHS=15636/16/63, CurSects=15761088, LBA=yes, LBAsects=15761088
 IORDY=yes, tPIO={min:120,w/IORDY:120}, tDMA={min:120,rec:120}
 PIO modes:  pio0 pio1 pio2 pio3 pio4
 DMA modes:  mdma0 mdma1 mdma2
 UDMA modes: udma0 udma1 udma2 udma3 *udma4
 AdvancedPM=no
 Drive conforms to: Unspecified:  ATA/ATAPI-4,5

 * signifies the current active mode

 Timing cached reads:   1092 MB in  2.00 seconds = 545.77 MB/sec
 Timing buffered disk reads:  116 MB in  3.04 seconds =  38.11 MB/secMitenkäs näitä tuloksia sitten pitäisi tulkita? Kyseessä on muuten acer aspire 1 pikkuläppärin vieläkin pikkiriikkisempi SSD-levy. Kokemuksieni mukaan tällä levyllä kirjoittamisesta vastaa kaiketi joku tervatynnyriin hukkunut etana, mutta lukunopeudet ovat ilmeisesti ihan kohdallaan.

37

Yleistä keskustelua / Vs: Konetta kasaamassa: Komponenttien yhteensopivuus?

« : 18.12.10 - klo:15.24 »

http://www.seagate.com/docs/pdf/datasheet/disc/ds1720_barracuda_green.pdf
Tuossa olisi yksi ehdokas kiintolevyksi. Rupesin tosiaan miettimään sitä, että onko järkevää ostaa vähän kalliimpi 6 Gb/s kovo, jos laite ei kuitenkaan kykene hyödyntämään uutta nopeampaa liitäntää täysipainoisesti. Valmistajathan rakentavat laitteita, joissa on myyviä numeroita, eikä heitä kiinnosta onko moisten numeroiden takan mitään järkeä (paitsi myyntiluvut tietysti). Onko näissä "SATA III" kovoissa siis järkeä?
 
Ai niin ja tuo linkki oli sitä varten että siitä näkee laitteen speksit. En oikein tiedä katsoinko oikeaa riviä, mutta mielestäni loogisin kohta oli "sustained data rate OD" = 144 MB/s, joka muuten on 1,125 Gib/s. Oletin että MB/s tarkoitti mebibittejä. Jos tämä 1,125 Gib/s on todellakin tämän laitteen suurin käytännön siirtonopeus, riittäisi sille peräti ensimmäinen versio SATA-liitännästä. Eihän se näin voi mennä? Tai siis voi, jos ymmärtää jotain teknologian markkinoinnista. Sama juttu kuin kameroiden megapikselitkin...

38

Yleistä keskustelua / Vs: Miksi aloitit Linuxin käytön tietokoneessa?

« : 18.12.10 - klo:02.29 »

Oletteko muuten panneet merkille kuinka vähän läppäreitä lopultakin käytetään itse päätarkoitukseen (siirrot paikasta toiseen). Hämmästyttävän monet käyttävät sitä kuten tavallista PC:tä (desktop), vakaasti yhdessä ja samassa paikassa. Juuri siksi Linus Torvaldskin on kritisoinut koko laptoppia ja pitää vasta netbookia varsinaisena "läppärinä".

Naulan kantaan. Molemmissa asiossa vielä.
Tunnen muutamia ihmisiä, joille läppäri on vain pienikokoinen pöytäkone. Minun miniläppärini sen sijaan vaeltelee milloin missäkin. Jos tällä läppärillä olisi ns. työpiste, niin se olisi sänkyni. Aika usein tulee meinaan sängyssä loikoillessa rämplättyä miniläppärillä yhtä sun toista, kun ei jaksa laittaa pöytäkonetta päälle. Miniläppäri on myös riittävän pieni, että sitä viitsii kuljettaa repussa milloin minnekin.

Toisaalta tunnen yhden kaverin, joka käyttää perinteistä läppäriä mobiilina tietokoneena. Sillä tehdään tekniikan alan monimutkaisia laskelmia toimiston ulkopuolella.

39

Yleistä keskustelua / Vs: Konetta kasaamassa: Komponenttien yhteensopivuus?

« : 18.12.10 - klo:02.23 »

Luulisin, että jos valitsee muistin jossa yksittäisen kamman hinta on kolminumeroinen luku ja ensimmäinen numero ei ole " 1 ", jonkinlaisia yhteensopivuusongelmia voi emon kanssa tulla. Käsittääkseni tällaista viilausta et ole tekemässä (enkä ole varma DD3 muistien kanssa miten asia menee).

Joo kaikkein hienointa ja kalleinta muistia ei kannata ostaa jos ei todella osaa arvostaa sen ominaisuuksia. Minä arvostan noita erikoismuisteja yhtä paljon kuin meren pohjasta löytynyttä muinaista kuohujuomaa: ylihinnoiteltua hifistelyä. Ehkä joku toinen osaa hyödyntää...

Nyt kun tosiaan muistit tuli puheeksi niin sanoppa onko niillä latensseilla oleellista merkitystä, jos konetta ei aio käyttää pelaamiseen?

Hiljattain tutkin muuten tom's hardwaren mittaustuloksia ja cpu:n suorituskykyyn (cinebench testeissä) ei muistin kellotaajuudella tuntunut olevan vaikutusta. Onko siis niillä taajuuksilla loppujen lopuksi mitään virkaa? Kyllähän niitä muisteja kellotetaankin, joten johonkin se varmaan vaikuttaa.

40

Yleistä keskustelua / Vs: Konetta kasaamassa: Komponenttien yhteensopivuus?

« : 16.12.10 - klo:23.42 »

Joo no vaikka varsinaisesti komponenttiehdotuksia en tullutkaan etsimään, niin ovathan nuo silti varteenotettavia juttuja. Useampi kiintolevy ja mahdollisesti SSD on ollut, mielessä, mutta ajattelin päivittää noihin vasta, kun tarvetta ilmenee. Todennäköisesti hinnat ovat siinä vaiheessa taas laskeneet kivasti. Tuota pitääkin vielä tutkia, onko järkevää ostaa 6 Gb/s kovoa sittenkään. Vaikka teoreettista siirtonopeutta onkin tuplasti edelliseen nähden, jääkin nähtäväksi pysyykö kiintolevy tahdissa mukana.

Useita erilaisia ostoslistoja olen omien kriteerieni pohjalta tehnyt ja jostain syystä sonatan boksit ovat siellä aika usein olleet. Yksi tärkeä kriteeri on ollut asennusmukavuus, sillä (kuten äskeisestä ehkä huomasittekin) loodan sisältöä voi joutua romplaamaan välillä. Jäähdytys on ollut boksia valitessa myös mielessä, joten hyvin tuulettuviin malleihin olenkin jo tutustunut.

Mutta siis takaisin asiaan: Onko kellään ideoita voiko esim. muistien ja emon yhteensopimattomuuteen vaikuttaa muukin kuin kellotaajuus? Ennen hankintaa aijon kuitenkin tsekkailla vielä mitä eri komponenttien valmistajilla on sanottavaa yhteensopivuuksista. Monet valmistajat kertovatkin onneksi selvästi minkä muiden komponenttien kanssa myytävä tuote täsmää.