Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Jere Sumell

Sivuja: [1] 2 3 ... 40
1
Kirjoitin tuonne "oppaat" -alavalikon alle vajaat 3 vuotta takaperin julkaisupäivä 1. maaliskuuta 2023 oppaan DVD/CD-levyjen rippauksesta omaan kirjastoon. Toiminee edelleen ja myös DVD-levystä .iso -levykuva huomioituna ja ainakin itselläni toimii DVD+ R -levy standalone -Blu Ray -soittimessani, niin voi katsoa ilman tietokonetta kirjaston levyjä myöhemmin.

Suora linkki, jos et jaksa "oppaat" -kategoriaa selata:
https://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=57901.0

2
Olen nyt lukenut myöskin Kyberturvallisuuskeskuksen sivun, johon Eronen viittaa ("Kyberkestävyyssäädös"). Erosen mukaan "säädös vaatii hyvää tietoturvan perustasoa kaikkiin myytyihin ohjelmistoihin", mutta todellisuudessa säädös on rajatumpi. Täytyyhän sen olla, että sen voisi ottaa vakavasti.

Ihan totta. Avoimen lähdekoodin ennen stable-julkaisua etuna on se, että riittävän moni (sisältäen myös huippuammattilaisia/koulutettuja omalla alallaan) ovat nähneet koodin ja yleinen hyväksyntä ennen julkaisuun päätyä vaatii tietyt ehdot ja mitä suurempi joukko oman alansa asiantuntijoita on mukana projektissa, "virheiden" todennäköisyys laskee, eikä käsittääkseni Suomessa ainakaan firmat kykenisi eikä koskaan varmaan kykenekään täysin 100-varmaa ohjelmistoa luomaan?

Jos nyt suljetut päivitykset yms. otetaan nimeltä mainitsematon MS, jonka käyttöehtoihin massa/peruskäyttäjät ovat osa ehkä tiedostettuaan myös riskin antaneet suostumuksensa "lakiteknisiin" kirjoituksiin jos aikovat käyttää ylipäätäänsä tietokonetta mihin tahansa, joista Eronenkin mainitsee tuon "lakitekninen", niin nyt ei ole mitään tutkimusaineistoa esittää mutta mututuntumalla vaikuttaa, että suljettujen tietoturvapäivitysten jakelu ihan riskitasoa hyökkäyksille ole ainakaan vähempää, mitä avoimuuden lähestymistavalla. Tämän voinee kaikki allekirjoittaa.

Ei tuo Erosen kolumni omasta mielestäni kovinkaan hyvä ole, vaikka ehkä johdanto-kappaleessa mainitsee avoimen lähdekoodin viritelläkseen lukijan mielenkiinnon ja varmaan jonkinlaista kokemuspohjaa on rakennusalalta kolumnin kirjoittalta, mitä viittaa perinteiseen rakennuselementtien valmistamiseen, niistä ja rakentamisesta en tiedä mitään mutta kait siellä pätee pääasiassa suljetut standardit yms. firmakohtaisesti myös, mitä avoimuus varmaan on altavastaajana osuudesta noiden elementtirakenteiden osalta. En tiedä, mutta vaikuttaa jotenkin huonolta vertauskohteelta onko siellä muuta yhteistä. muuta kuin "rakennuskomponentti" -termi kielessä, jos ei oteta huomioon että elementtien suunnittelijat käyttävät avoimia ohjelmistoja niiden rakennuselementtien suunnitteluun?

Mitä johdanto-kappaleessa tuo avoin lähdekoodi on mainittu, niin varmaan normilukija YLE:n kohdeyleisön massasta mieltää tuon avoimeen koodiin koko tekstin viitaten myöhemmin noihin tietoturvapäivityksiin, jos viesti on tämä, mielestäni ei kovin hyvä kolumni tekstisisällöltään.

3
Tulipa mieleen, että olisikohan muuten Flatseal toiminut jos sillä olisi antanut lisää "rauta oikeuksia", eli näppäimistön vielä erikseen? Paha sanoa.

Itsekään en tiedä.

Ilman maalaisjärkeä "maallikkoajattelu":n päättelyllä aina tuntuu jotenkin vaaralliselta, että resurssien jakamista lähtee harjoittamaan niin ennen pitkää jokin kone/ohjelmisto tai ihminen haltuunottaa ei-toivotusti resursseja tyyliin "välistäveto".

En ole käyttänyt tuota ohjelmistoa enkä asenna sitä, minkä linkkasit. Tehojen puolesta tämä Linux-läppärini ei ole elinehtoni (videopelaamisen suhteen) saada 8BitDo Pro Controller 2:ta tällä hetkellä toimimaan, plussaa jos sen saisi jotenkin järkevästi firmiksen päivityksen suhteen myös mitä ohjain oli hyvä investointi kokemukseni mukaan. Winkkari-käyttäjät ovat netissä kirjoittaneet, että tuo ohjain tukee myös Switch 2 -konsolin osalta ketä sillä pelaa, mutta itse olen lähinnä retroasteella pelaamieni pelien ja konsolien suhteen-

4
Mitä illemalla lueskelin italialaisen yleisneron Leonardo Da Vincin suosimasta peilikirjoitus-tekniikasta, mitä käytännön syistä vasenkätisenä yritti välttää itseään sotkemasta musteeseen ollut ainoa syy.

Jos on tylsiä hetkiä, saa olla todella tylsää tai on lyhyt breikki, kirjoituspelien osalta netistä löytyy ZType -viihdeverkkosovellus, jossa voi myös itse syöttää pelin lähdetekstin. Tuo ZType on vaikutteeltaan Space Invanders -klassikon tyyppinen. Niitä on muitakin, mutta tuossa ZTypessä nyt ainakin voi käyttää lähdetekstinä omaa syötettä.

Museum of Sciencen sivustolla on lomake, johon syöttämällä tekstiä viereen tulostuu oikealta vasemmalle Da Vinci -demonstraationa samainen teksti.

Muuttuu oivaltavasti vaihtoehtoiseksi tavaksi pelata peilikirjoitus-tekstilähteellä tuota ZTypeä, siinä tulee jonkin verran vaikeusastetta lisää, ja sanojen eliminointi ajallaan on ainakin itselläni jonkin verran hitaampaa verraten länsimaalaisina ollaan totuttu vasen->oikea -suuntaan.

Nightmare -vaikeusaste en ole itse kokeillut, mutta jokin itselle vieras kieli, joka ei juonnu mistään itselle tunnetusta kielestä jo ilman peilikirjoitusta tuottaa haastetta, mutta pieniä annoksina virkistävää ajankulua.

Museum of Sciencen esitys peilikirjoitus -aktiviteetista, jossa myös lomake tekstin tuottamiseen väärinpäin:
https://www.mos.org/leonardo/activities/mirror-writing.html

ZType:n virallinen sivu:
https://zty.pe/

5
Pistän nyt ajankulukseni eroavaisuuslistan (toimiva - alkutilanne) -diff -komennon kanssa kahteen pylvääseen eroteltuna .cfg-tiedoston sisällön tulostettuna vain rivit, jotka eroavat toisistaan.

Koodia: [Valitse]
[INFO] [Input] Found input driver: "x".       | [INFO] [Input] Found input driver: "udev".
[INFO] [Video] Set video size to: 960x720.       | [INFO] [Video] Set video size to: fullscreen.
      > [INFO] [XINERAMA] Xinerama version: 1.1.
      > [INFO] [XINERAMA] Xinerama screens: 1.
      > [INFO] [GLX] Using Xinerama on screen #0.
      > [INFO] [GLX] Using windowed fullscreen.
[INFO] [GL] Using resolution 960x697.       | [INFO] [GL] Using resolution 1366x768.
[INFO] [X11] Master pointer, 2 "Virtual core pointer".       | [WARN] [udev] Couldn't open any keyboard, mouse or touchpad.
      > [INFO] [PulseAudio] Requested 24576 bytes buffer, got 18432.
      > [INFO] [Audio] Started synchronous audio driver.
      > [INFO] [GLX] Resized fullscreen resolution to 1366x768.

Mielenkiintoista tuossa on se, että en tehnyt mielestäni mitään muutoksia Retroarchiin, niin yllättäen jättänyt näköjään tunnistamatta datan syöttölaitteet.

Tuosta Linuxissa Pro Controller 2 -ohjaimen firmiksen päivityksestä luin Redditin palstalta jotakuinkin muistaakseni ei kovinkaan vanhaa säiettä, jossa oli linkattuna Githubista löytyvä python-scripti, mitä vielä vuonna 2025 on tuki voimassa ollut, ja tuo python-scripti on viime vuonna viimeksi päivitetty.

https://github.com/fwupd/8bitdo-firmware/tree/master

Ohjaimeni ei ole tällä hetkellä enää tänä iltana saatavillani, kokeilen tuota huomenna. Tuo python-ohjelma lupaa ainakin selitys-kentän mukaan tarjota fw:n asennuksen manuaalisesti valmistajan palvelimelta. Varmaan joku muukin on selannut samaa? Jos on, niin kertokaa toimiiko päivitys, jos ohjaimen on liittänyt USB-porttiin.

6
Kiitos nopeista vastauksista ja oli apua molemmista!

$HOME/.var/ -hakemistosta poistin retroarch.cfg -tiedoston config -alihakemistosta ja käynnistin softan uudelleen, niin ongelma ratkeni ja hiirikin näyttää toimivan. En tiedä, miten .cfg-tiedosto oli korruptoitunut ja en tiedä pistänkö varmuuskopiota jakoon alkutilanteesta.

Palstan päämoderaattori "Tomin" vastaus oli ratkaiseva jäljille pääsyn myötä, mitä olin väärässä hakemistossa .cfg -tiedostoa muokannut.

Kiitos kovasti!

7
Näppäimistö ei enää toimi edes RetroArch -valikoiden suhteen. Tietääkö joku, miten asian saisi korjattua?

Olen poistanut $HOME/.config/retroarch -kansiosta retroarch.cfg -tiedoston ja käynnistänyt uudelleen ohjelman, eikä toimi, mitä ohjelma pitää "väkivaltaisesti"  ilman quittiin pääsemättä näppäimistön tai saati hiiriosoittimen avulla tai millään muullakaan syöttölaitteella.

Olen myös muuttanut .cfg -tiedostosta input_ =-rivin arvoksi "x" ja "linuxraw" -sdl2 -sijaan, eikä toiminut.

video_input on "gl" ja layout -arvona on "xmb"

Tuossapa ne, mitä netistä niitä eri palstoilta louhittua vinkkejä.

Aluksi yritin "puhdasta" poista ohjelma/asenna uudelleen, mutta ongelma pysyy samana.

En löytänyt retroarch -ajotiedostoa whereis komennolla järjestelmästäni, että eri kytkimillä käynnistystä päätteeltä olisi voinut yrittää.

Ennen Retroarchin käynnistymistä ruudulla näkyy pieni graafisen käyttöliittymän ikkuna, jonka tekstiä ei näy, mikä lienee perua aiemmin rytmipelejä netistä etsiessäni Linuxille avoimen lähdekoodin etterna -ohjelman asennuksen jäljitä tuntuu että jokin päivitys viime toimivan kerran jälkeen (RetroArch toimi ennen tätä toimintaani), on päivittynyt ja on jotenkin häiritsemässä Retroarchin käyttämiä resursseja.

Scroll Lock -painike näppäimistöltä ratkaisu ei myöskään tehoa. Jokin ristiriita lienee joidenkin resurssien varauksen suhteen kahteen tai useampaan Retroarchin kanssa.

Sitten näppäimistön lisäksi joku tietänee kertoa, onko 8bitDo -pro controller 2 -ohjain yhteensopiva myös firmwaren päivityksen osalta Linuxin emulaattoreissa? Windows 10:ssä eri emulaattorit näyttävät ohjaimen nimellä "Switch Pro Controller" viitaten Switchillä Nintendon konsolimalliin, eikä kytkimeen. En tiedä, toimiiko ohjaimen valmistajan sivuilta löytyvä ohjaimen Firmwaren päivityssofta Linuxissa sama mitä Windows 10:ssä on yhä tuki voimassa.


8
Itsekin postauksen julkaistuani havaitsin, että menee en tiedä iloisesti, mutta kaksi eri Logoa sekaisin tekstissäni.

Kaupallis/teknisen -koulutukseni ottaen huomioon "virhe" sallittaneen.

Positiivista tämän säikeen omassa sooloillussanikin osittain on se, että täytyy syventyä Turing Completeness, ja voisi illan käyttää tietojenkäsittely-aiheiden parissa itseäni sivistääkseni.

G:n tekoäly antaa vastaukseksi, että "Turing-täydellinen algoritmi on kykenevä ratkaisemaan minkä tahansa algoritmisesti ratkeavan ongelman saman, mitä Turingin kone kykenee ratkaisemaan annetun ajan ja muistiresurssien puitteissa", noin vapaasti suomennettuna.

G:n tekoäly sivisti minua myös, että "Logo" on proseduraalinen ohjelmointikieli, jolla on OOP-lähestymistavan laajennuksia.

Polku sivistyneempään suuntaan otettuani näin lauantai-iltapäivänä.


EDIT Lisäys 15:20 : 10.01.2026

Ei ketään voine kiistää, etteikö algoritmin määritelmään liittyen olisi mielenkiintoinen aihe, mihin tuo harhapoluille lähtemis kaupallisen tuotemerkin ja saman nimisen ohjelmointikielen postaukseni johdattaa.  Ja sehän olisi kokonaan uuden säikeen aihe, Epätäydellisyydestäkin on ennen Turingin konetta käsittääkseni esitetty teorioita, muistelisin joskus noin 20 vuotta sitten lukeneeni hyvin laaditusta opintomonisteesta.

9
Itse tosin en oikein tykkää "ohjelmoida" logoa, koska se ei ole "Turing täydellinen" (ainakaan tässä 2024.04:n Ubuntuvariantissa).

Miten esim. lapsille suunnatussa ohjelmoinnin, jossa on tarkoitus opiskella ja kasvattaa algoritmiseen ajatteluun, esim. Python -kielen turtle ei ole "Turing -täydellinen"? Mitä Pythonissa kaikki muuttujat ja tietotyypit, yms. käsitellään olioina, niin miten ohjelmoitu logo tässä ketjussa esillä ollut algoritmisesti ratkeava komentokäskysarja ei olisi ekvivalentti muiden määritelmien kanssa?

Olet arvon "kamara" varmaan viisastuneempi Turingin teesien suhteen, mitä itse olen, ja vaikka ei tulevista algoritmin määritelmistä voi tietää mitään lähtökohtaisesti, niin voitko kouluttaa lisää pätevin argumentein, miksi librelogon turtle-case ei ole "Turing-täydellinen"?

On totta, että itsekään en välttämättä lähtisi "ohjelmoimaan" firman logoa erityisestikään nyt kovan tekoälybuumin nousevan trendin takia, jos joku firma tilaisi minulta koko yrityksen kattavaa brändiuudistusta, ja alunperinkään ole oikein painanut arvoa että firman pelkällä logolla olisi niin suurta merkitystä.

Mutta silti jopa kiinteistöhoitoyhtiöt tilaavat varmaan joltain markkinointitoimistolta yhä nykyään ja muut firmat kokonaisvaltaisia brändiuudistuksia, jossa ulospäin näkyvää osaa on juuri esim. firman logo vain yhtenä osana, niin maksavat siitä ihan sievoisia summia.

10
Oikolukuni ei ihan stemmaa näköjään tällä hetkellä.

Olisi pitänyt lukea alkuperäinen postaus vielä uudestaan, mitä kysyjä näköjään on kysynyt tekoälyltä vastausta, eikä niinkään liitännäisestä mikä hyödyntää tekoälyä.

Parempi kait itselleni sammuttaa kone tältä iltaa.

11
Nyt taitaa olla kyse LibreLogosta, josta en kyllä minäkään häpeäkseni ole mitään tiennyt, vaikka se näkyy olleen osa LibreOfficea jo vuodesta 2012.

Liittyykö tuohon suoraan tai välittömästi tekoäly-ominaisuuksia, mitä Wikipedian artikkelin mukaan turtle-oliota grafiikan luonnin osalta tuolla voi luoda.

Python-opiskelu lähi itselläni python-tulkin komentorivillä turtle-olioon viitaten noita komentoja, niin sai välittömän palautteen tulkilta.

12
Jos tätä tarkoitat

https://extensions.libreoffice.org/en/extensions/show/99431

niin näköjään vaatii 7.4 Libreoffice -vcersion toimiakseen. Itselläni on Versio: 6.4.7.2, joten en voi hyödyntää tätä liitännäistä ennen ohjelmiston päivittämistä.


13
Logon suhteen kannattanee luoda esim. firman mallipohja valmiiksi, niin ei tarvitse joka virallista asiakirjaa kohden luoda uudestaan logoa. Säästyy aikaa, kun voi käyttää kerran luotua kustomoitua mallipohjaa.

14
Vähän hyvän joulusyöpöttelyn ja kinkun eritoten jäljiltä tietokoneharrastusta pienen tauon jälkeen.

Itse ja toin tuon tekstin sarakkeisiin tuosta samaisesta .csv -tiedostosta, niin tuon kuvankaappauksen osalta eri, mutta erottimena pelkkä puolipiste.

Sitten mitä "Muotoile solut", niin siinä valuutassa tosiaan tuo merkistökoodauksen osalta "muokkaa-> etsi ja korvaa[. ,] ja sitten joko ennen tai jälkeen korvauksen pistät "H,M,O" -sarakkeiden tyypisti valuutta.

Varmasti tässä tullut jo ratkaisu aiemminkin, mutta pistän nyt oman ratkaisuni säikeen jatkoksi.

15
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Kirjoitin hukkui
« : 13.12.25 - klo:08.48 »
No ajatus lähti siitä, että molemmissa sama että molemmissa on käyttäjän valinnan mukaan tarkistettava ennen hyväksymistä asiasisältö/tulevat muutokset päivityksen jälkeen, jos ei halua luottaa päivitysten automatisointiin. Ei tekoälyllä ainakaan toistaiseksi ole mitään muuta tekemistä kirjoitinongelman/automaattisilla päivityksillä, on ihan totta. Viime aikoina ollut kova tekoälybuumi nousevassa trendissä, niin jotenkin se pulpahti pinnalle kirjoittaessani vastausta.

Käsittääkseni automaattiset päivitykset ovat ja siinä määrin turvallinen tapa ja sujuvoittaa käyttöä/ylläpitoa, mitä ainakaan stable, vakaisiin järjestelmiin lopullisiin päivityksiin ei nyt ihan mitään bugisia/rikkinäisiä resursseja asennukkaan lähtökohtaisesti.

16
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Kirjoitin hukkui
« : 12.12.25 - klo:16.15 »
Ihmeekseni huomasin juuri, että kirjoitin toimii taas. Automaattipäivitykset ovat hoitaneet homman.

Hienoa, että sait toimimaan!

Automaattipäivityksistä joku voi olla eri mieltä, mutta ne kannattaa oman kokemukseni mukaan kytkeä pois päältä. Sama, mitä eri lähteistä kootun aineiston perusteella tekoäly luo sen ulostulo-esityksen, ei ole mitään taetta ilman aiheen koulutetun asiantuntijan ulostulo-materiaalin asiasisällön yms. tarkistusta, että kyseessä on puuta-heinää disinformaatiota, mitä kuitenkin ihminen viime kädessä tekee ainakin toistaiseksi ja onneksi vielä sen lopullisen valinnan.

Vaikuttaa siltä, että olet jossain "merkittävämmässä" vastuuasemassa organisaatiossa, jossa työskentelet, mitä olet ylläpitäjänä CUPS - tulostinresurssissa, niin yhtenä tiilenä kokonaisseinässä voit lähteä tosiaan ja jo ajatkin julkisella foorumilla julkishallinnon Linux/avointa open source maailmaa. Avoin halintohan on yksi tuon open source-filosofian ilmentymä ja käyttösovellus ihmisten ja päättäjien maailmassa.

Lisää [RATKAISTU] tuonne aloituspostaukseen ohjeen käyttösääntöetiketin mukaan ja omasta puolestanikin tervetuloa lähinnä itse olen peruskäyttäjä Linuxin osalta, ja pienimuotoisena harrastukseksi jättäneenä, mutta silti lämpimästi tervetuloa foorumille, ja "mikään aihe/ongelma"  ei ole liian vähäpätöinen", lainatakseni Keskisarjaa.

Menee vähän politiikaksi, mutta viimeksi eilen oli Maikkarin kymppiuutisissa, mitä isot amerikkalaiset teknojätit infroineen puskee läpi in-house-tekniikan osalta esimerkkinä oli Aller Media Haminan osalta muistaakseni, mitä avoimet järjestelmät avoimine datoineen itsekin kannatan avointa maailmaa, ja vävenenää byrokratiaa ja vapautta.

Vielä vähän oman päälle 40 -vuotta jatkuneen elämäni kokemuksella tämän tietokoneharrastuksen parissa siitä yli puolet kiitettävästi, niin julkisen hallinnon siirtyminen avoimempien järjestelmien ja toimintatapojen suuntaan ei ole uusi teema, esimerkiksi kotikaupungissani Turussa on ollut muistaakseni julkisuudessa esilletuloja jo 2000-luvun vaihteen jälkeen muutama vuosi, korjatkaa jos olen väärässä.

17
Puhutaanko tässä nyt Sudokujen ratkaisemisesta vai niiden luomisesta? Nuohan ovat kaksi eri ongelmaa. Kirjoitan alla olemassa olevien Sudokujen ratkaisemisesta

No lähinnä lähdin siitä, että molemmat tulevat samalla kertaa, jos ensin luo valmiin validin vaikka 9x9 -taulukon ja sitten sen jälkeen vasta lähtee koneen tekemään valintoja, mitkä ruudukot poistaisi tietyn vaikeusasteen ratkojalle tarjottavaksi.

Sudokun voi kyllä ratkaista aika helposti ihan ohjelmallisestikin. Siinähän ei tarvitse kuin käydä soluja läpi vuoronperään ja tarkistaa, mitkä numerot ovat mahdollisia. Jos mahdollisuuksia on yksi, niin sen täytyy olla oikein. Sitten jos ei sillä löydy ratkaisua vaikka kierroksella on käyty kaikki ruudut läpi, täytyy etsiä ruutu, jossa on mahdollisimman vähän mahdollisuuksia, ja ratkaista nämä vaihtoehdot erikseen (eräänlainen brute force -ratkaisu tämäkin). Jos päätyy umpikujaan, niin jatkaa toista vaihtoehtoa. Sehän voi sitten haarautua useammankin kerran, mitä voi potentiaalisesti vähän optimoida laittamalla haarautumiset jonoon ja ratkaisemalla nämä mahdolliset myöhemmin tapahtuvat haarautumiset vasta ns. helpompien jälkeen. Toki myös voi toteuttaa kaikenlaisia muitakin kikkoja, mitä paperillakin käyttäisi, kuten ruutujen ryhmittelyä käypien numeroiden avulla, mikä poissulkee muita numeroita, mutta koodi alkaa sitten mennä monimutkaiseksi. (Selitin tuon varmaan huonosti, mutta jos katsoo vaikka YouTubesta sudokunratkaisukikkoja, niin siellä on kaikenlaista edistyneemmille ratkaisijoille.)

Juu, netistä löytyy tutoriaaleja ihan riittävästi joka tasolle. Ratkaisu-palveluitakin löytyy maailmalta todella paljon, jossa syötetään alkutilanne ja sitten verkkosovellus lisää kandidaatit eri ruudukoihin ja ulostulona on ratkaisu.

Olen parit ratkaisijat kirjoittanut Pythonilla ja yhden myös C:llä joskus opiskeluaikoina, ja paperilla noita tulee aina välillä ratkaistua. Yksi kiva kikka C:n kanssa on esittää ruutujen arvot bittivektoreina, jolloin niitä voi yhdistellä bittioperaatioilla ja siten varsin nopeasti tarkistaa, mitkä numerot sopivat tyhjään ruutuun. Tuo haarautuminen on myös verrattain helppo rinnakkaistaa.

Itsekin selailin jotain paperia netissä, missä oli käsiteltynä alkuun 0 ja 1 binääreinä matriisi-taulukko, ja vielä pitää syventyä enemmän tähän aiheeseen, että lähtisi mitään ohjelmoimaan. Oivalsin heti, että 0 ja 1:llä toimiminen lienee mielenkiintoisempaa, kun 0-9 arvoilla ainakin alkutilanteen syöteparametrina ratkaisijalle annettuna. Se on se tie, jos päädyn itse ja miettisin Pythonia, että se voisi olla mielekäs kieli, jos päädyn ohjelmoimaan.


Mitä tulee tuohon brute forceen, niin ei kai tuollaisen normaalin 9x9-ruudukon ratkaisu niin kauan voi viedä, vaikka sen toteuttaisi huonostikin. Toki jos yleistää sudokun ratkaisun mielettömän suurelle ruudukolle, niin se alkaa viedä paljonkin aikaa tietenkin. Geneettisiä algoritmeja en ole tähän ongelmaan koskaan koittanut, enkä oikein näe, että Sudokujen ratkaisemiseen se auttaisi paljoakaan. Sen sijaan Sudokujen luomiseen sellainen voisi olla ihan paikallaankin.

Juu, ei BF ole kovin kustannustehokas sen lisäksi, että se on hitain. Lähinnä mitä itselläni jonkinlaiset äärityypit joko-tai (0 tai 1), mitä kaksitila -periaattella tajuan tietokoneen toimintaa, niin jotenkin mielsin aluksi verrattain suuren joukon erilaisia sudokupohjia/pelitilanteita ja ratkaisut samalla ajokerralla. On totta, että yksittäisen tehtävän pohja/ratkaisu ei nyt kauaa aikaa vie edes raalla laskentateholla.

En muista lähdettä, mutta Sudokuun on liitettävissä vissiin heuristisia hakumenetelmiäkin.

18
Olen viime pari viikkoa viettänyt perinteisen lyijykynä/humaanin ajanvietteen parissa, johon myös liittyy Sudokun ratkaiseminen perinteisen printtimedian välityksellä vuorovaikutuksen tapahtuessa.

En ole mikään expertti enää aivotärähdyksen jäljiltä enkä koskaan ole ollut, vaikka matematiikka oli paras alani esim. ylppäreissä kuulakärkikynällä vastaukset kirjottaen.

Alkoi kiinnostamaan kombinatoriikan osalta Sudoku-tehtävän ratkaisu, niin päädyin lukemaan geneerisestä algoritmistä kyseisen ristikkotehtävän ratkaisun osalta.

Tuttuja on jo yhteissumma 1-9 -tehtävässä, mutta ohjelmoinnin osalta se ei riitä. Lisäksi "Killer sudoku solver" -videoita olen katsonut ja ymmärrän eri strategioita, mitä esim. raalla laskentateholla (brute force) on mahdotonta ratkaista kotiläppärillä tai luoda kaikkia sextiljoonaa Sudoku-mallia ratkaistavaksi asiakkaille, mitä suoritus kestäisi enemmän varmaan mitä elinaikaa jäljellä ihmisellä.

Mielenkiintoista on myös se, että tämä nyt paljastaa amatöörimäisyyteni Sudoku-tyypin osalta,, mitä pidin aiemmin jopa tietokoneshakkia ihmisen elinaikana kaikkia pelitilanteita koneen luovutettaveen ratkaistavaksi, mitä Sudokussa on vielä enemmän niitä alkutilanne -vaihtoehtoja, ja itse humaanin harrastuksen osalta kynä/paperi -ratkaisuvaihtoehtoja, vielä vähemmän ehtii universumin kaikkia Sudokuja ratkaisemaan.

Päädyin nettisession jälkeen siihen, että ainakin permutaatiosta liikkeelle lähtiessä voisi karsia pois alkutilanne-vaihtoehtoja, mitä onko se 16/17 -alkuasetelmassa numeroita antamalla ollaan globaalisti päästy minimiin tällä "Sudoku patterns permutation -approached way" -to do-it.

Onko palstalla muita Sudoku-harrastajia, ja jos on niin näkemys ja myös esimerkki Geneerisestä algoritmistä olisi kiinnostava. BF - on mahdoton ihmisen elinajan puitteissa.

19
Laitealue / Vs: DVD-asema
« : 13.11.25 - klo:12.42 »
Juu, kiitti paljon avuliaista viesteistä!

Tutustun tarkemmin noihin mainittuihin malleihin loppuviikon aikana, luen käyttäjäarvosteluita jos löytyy ja muutoinkin perehdyn aiheeseen.

Voi olla, että kerron täällä sitten, mihin päädyin ja mistä syystä.

20
Laitealue / Vs: DVD-asema
« : 12.11.25 - klo:10.30 »
Vähän menee tämäkin offtopicin puolelle, mutta liittyy USB-porttiin liitettävien laitteiden aiheeseen.

Olen yrittänyt etsiä Linux Mint -yhteensopivaa Wifi-USB -sovitinta, mitä vielä nykyiselläänkään nuo verkkokaupat mitkä niitä myy, niin tuotekuvauksissa luvata kun Windows -yhteensopivuutta ja esim. Verkkokauppa.comin asiakaspalautteita myös lukeneena, oikein sieltäkään saanut mitään Linuxissa toimivuuden taetta.

Linkatkaa joku Mintissä toimiva Wifi-USB sovitin ja sama riesa on ulkoisen Bluetooth -sovittimen löytämisessä.

Käytän tosin usb:n kytkettyä näppäimistöä ja hiiri on kiinni, usbilla, niin voisi olla paikallaan jokin USB-jakorasia ja linkatkaa, miten saisi Wifi-sovittimen Bluetooth/QWERTY-näppäimistö ja hiiren toimimaan. USB-jakorasioiden osalta en ole etsinyt Linux-yhteensopivia.

Sivuja: [1] 2 3 ... 40