Viestit

1

Yleistä keskustelua / Vs: Kirjavinkkejä Algoritmeihin liittyen?

« : 03.10.26 - klo:21.09 »

En ymmärrä kvanttiteknologiaa lainkaan.

Olen siinä määrin loppuelämäni ajan "vanhan" liiton miehiä, että jos algoritmi on hidas niin se on hidas kaikella mahdollisella prosessorin suorituskyvyn nopeudella hidas eli suorittimien laskentateho ei ole tärkeää. Tietenkin vähän turvallinen lähestymistapa itselleni vieraaseen kvanttiteknologiaan niin mieluusti soveltaa siihenkin.

Jos palstalla on joku kvanttilaskennan asiantuntia linjoilla voinee kertoa, onko kvanttilaskennan osalta myös perinteisesti suoritetut hitaat algoritmit hitaita vai onko tämä kumottuna tulevaisuudessa? Aika tottakai käsitän sen teoreettisna abstraktiona näkemättä rajoja ylä- en -alarajalla mitä ymmärtämättömyyteni kvanttitekniikan osalta käsitän, että 1 ja 0 voi olla samaan aikaan kubikien käsittelyssä, niin se on jotain mullistavaa tekniikkaa, mitä nykyisellään voi olla joko - tai 0 ja 1.

Pitäisikö tässä palata koulun penkille?

2

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Vinkkejä Conwayn Game of Lifeen?

« : 28.09.26 - klo:22.31 »

@Jere, tuota varmastikin kannattaa tutkia ja laittaa tuloksistaan tietoa?

Juu, filosofiaani kuuluu avoimesti tulosten julkaisu ja alttiiksi kritiikille ammuttavaksi alas, vaikka olisin miten metsässä omien tulosteni kanssa.

Itseltäni puuttuu teoria/tieto-pohja valta-osasta reaalielämän sovelluksista, joissa tätä gol -automaatiota voisi hyödyntää. Ensikerran, kun luin tästä Conwayn matematiikasta, niin lääketieteen parissa hyödyntäminen reaalielämässä kävi itselläni mielessä ja onhan se yksi ala mm. ympäristösuunnittelun ja paikallisen tason yritysten selviytymistä kipailusta jollain tietyllä raja-arvot määritellyillä pinta-aloilla.

En ole vieläkään käytännön implentointeja lainkaan suorittanut, mitä 3*3 -matriisista aloitan ja sitten laajennan aluetta varmistettunani koodini oikein toimivaksi.

Tähän en ole vielä käyttänyt yhtä paljon perehtymistunteja vapaa-ajallani, mitä Tetriksen ratkaisualgoritmeihin, mitä samalla olen lukenut nyt kesällä 2026 algoritmiikkaan liittyvää kirjallisuutta lähinnä ahneista algoritmeistä, mitä Tetris-ratkaisuihin voi liittyä Dijkstra:n algoritmi, missä on paino, tai tietty "hintalappu" jokaisen siirron osalta ilman menneisyyttä käsittääkseni.

Tämän säikeen aloitin ohjelmointi-kategoriassa, ja vaikka en vinkkejä aluksi kaivannutkaan itse tekniseen implementointiin, julkaisen nyt ensimmäisen koodini, joka sisältää seuraavat toiminnot:

• 3*3 -matriisin alustaminen satunnaisarvolla 1 tai 0.
• Jos annettu koordinaatti sisältää elossa olevan solut, tulostuu teksti "elossa", sekä koordinaatti, jossa alkio on elossa.
  

Koodia: [Valitse]

import random;
#Funktio 3*3 -matriisin alustukseen satunnaisarvolla {1,0}
def alusta():
    arr =  [[0]*3]*3;
    for x in range(len(arr) - 1, -1, -1):
        for y in range(len(arr) - 1, -1, -1):
            arr[x][y] = random.randrange(0,2);
    return arr;

#Tarkistaa annetun alueen koordinaatin tilan.
def kuollut(arr,x,y):
    if arr[x][y] == 1:
        return ("elossa",x,y);
arr = alusta();

for x in range(len(arr)):
    for y in range(len(arr)):   
        if kuollut(arr,x,y):
            print (kuollut(arr,x,y))


Tulokset 3 ajokerran osalta:

ajokerta 1:

Koodia: [Valitse]

('elossa', 0, 0)
('elossa', 0, 1)
('elossa', 1, 0)
('elossa', 1, 1)
('elossa', 2, 0)
('elossa', 2, 1)
ajokerta 2

Koodia: [Valitse]

:

('elossa', 0, 1)
('elossa', 1, 1)
('elossa', 2, 1)
ajokerta 3:

Koodia: [Valitse]

('elossa', 0, 2)
('elossa', 1, 2)
('elossa', 2, 2)

 

3

Yleistä keskustelua / Kirjavinkkejä Algoritmeihin liittyen?

« : 28.09.26 - klo:21.10 »

Mitä kirjoja kannattaisi lukea Algoritmeihin liittyen?

Mitä tein kirjasto-alueeni haulla saatavilla olevista nimikkeistä yleiskatsauksen, tarjontaa on ihan kiitettävästi, ja varmaan vähän samoja menetelmiä pitävät sisällään väistämättikin, mutta pitäisi olla perusteista eteenpäin menemiseen kiinnostukseni kohteista.

Lainasin Grogging Algorithms -teoksen, mitä päädyin ahneista algoritmeistä Disjkstra -algoritmiin Tetris-ratkaisu -harrastukseni/kiinnostukseni kautta väittämättä sitä parhaaksi tai ainoaksi oikeaksi, jos haluaa ohjelmoida Tetris-tekoälyä, yksi muiden joukossa.

Kielitaitoni rajoittuu englanti/ruotsi ok/suomi äidinkieli. Taitaa parhaat olla saatavilla englanniksi?

Jos annatte jonkin kirjasuosituksen, perusteluita myös sisätöluetteloon viitaten miksi juuri valinta kohdistuu kyseiseen suositukseen.

Avainsanoja, jotka jo jotakuinkin tuttuja on lista, linkitetty lista,puu, binääripuu,pino, jono, graafi, hajoita ja hallitse -metodi, lajittelu, syvähaku, tämän kaltaiset termit. Tuossa Grogging Algorithms on ja nämä esiteltynä ymmärrettävästi. Lisäksi logaritmifunkiolla esitettävä aikakompleksisuus -luokat on tuttuja, mitä algoritmit erityisesti polynomaalisessa ajassa suoriutuvat ovat kiinnostuksen kohteena.

4

Yleistä keskustelua / Vs: Mielipiteitä tästä

« : 02.09.26 - klo:23.05 »

On ihan totta ollut jo ennen World Wide Webin Tim Berners-Leen Cernin läpimurron löytymistä viihdejätit on saaneet ostettua rahalla itselleen tärkeäksi kokemista medioista arvostelut mieleisikseen (esim. Elokuvat ja videopelit) rahalla. En epäile lainkaan, että näillä Suomen näkökulmasta aasiahalpis-tuontifirmoilla olisi palkattuja arvostelijoita tai näin tekoälyn nousutrendien aikakaudella tekoäly luo niille edulliset myyvät arvostelut sinne kärkeen, mitä osa voi vielä niitä lukevilla olla tyyliin 4-5 kohtauksen sisältävän puolentoista tunnin mielenkiintoisen filmin aikana valta-osa katsojista uupuu jo ensimmäisen 5 minuutin jälkeen ja sulkee television viittaamatta nyt mihinkään erityiseen AV-tuotantokategoriaan ja tosiheebot katsovat filmin alusta loppuun. 

Aiemmissa vastauksissa tässä säikeessä on mainittua noista kierrätyssertifikaateista (qwertyy -nimimerkki), niin jossain kohtaa en muista olenko kiroittanut tälläkin palstalla, mitä kokemusta on Turun Ekotorin suunnattomasta tietokoneromusta, mikä se loppusijoituspaikka on, mutta olen kuullut, että nykyisin olisi jotain sertifikaatteja, joiden perusteella tietokoneromu ne myydään kierrätysmetalleiksi sielläkin.

Jonkun verran perehtynyt kiertotalouteen, niin jos jollakulla tämän palstan lukijalla antaa jotain URL -osoitetta tai vinkkejä, miten lähtisin perkaamaan elektroniikkajätteen kierrätys -aiheesta vaikkapa Suomen ja EU-tason näkökulmasta juuri sertifikaateista yms, otan vinkkejä vastaan.

Elektroniikkaromusta isompia kysymyksiä on se, että Maa planeettanahan ei kestä lopulta ihmisen yhä kiihtyvää kulutusta, ja tämä halpatuonti -järjestelmä vain kiihdyttää tätä kehitystä. Kuluttajan oma vastuu korostuu jatkossa siis entisestään, jos sitä edes koskaan ollutkaan olemassa.

5

Yleistä keskustelua / Vs: Identiteetin suojaus (kerro miten väärässä olen)

« : 02.09.26 - klo:22.45 »

Mielenkiintoinen aihe.

Itsekin sen "virheen" -tehnyt, että FB -tunnuksilla muutamaan palveluun olen rekannut itseni sisään.

Noissa kirjautuminen G:n, FB:n tai Apple:n tileillä palveluihin se ongelma, että sitten jos lopettaa jonkun noista kolmesta millä rekisteröitynyt alunperin, myös katoaa loggausmahdollisuus niihin palveluihin, joihin rekannut itsensä alunperin.

Vähän ajankohtaisia tuulia mitä seuraan, niin vasta viime vuosina Suomessakin julkinen keskustelu alkanut vasta viriämään, että EU:n Suomi sen pienenä osana täällä pohjoisen itänurkassa pitäisi olla vähemmän riippuvainen Atlantin takaisesta vallasta ainakin sen suhteen missä meidän tietoja on säilössä.

Suomen EU-mepeistä taitaa kokoomuksen Henna Virkkunen olla näistä ajankohtaisista digiviestintä -asioista ainakin ryhmissä mukana Brysselissä, ja käsittääkseni on ihan myös terveellä pohjalla edistämssä Euroopan Unionin alueen itsenäisempää otetta meistä kerättävän ja säilytettävän datan osalta maantieteellisesti, mitä koen EU-alueen asiat puoluerajojen kannatuksen ylittävänä asiana ja toimijoina suomalaiset EU-politiikan ytimessä.

Vilkutan siis vihreää valoa EU:n suuntaan tavis-suomalaisen näkökulmasta.

EU-tasolla käsittääkseni on jonkinlainen oma identiteettilompakon tyyppinen kehitteillä ja Suomella kansalaisille, mikä voisi jossain kohtaa ehkä korvata nämä yksityisten teknojättifirmojen tunnistautumis-ongelmat. Korjatkaa ja täydentäkää jos olen hakoteillä.

6

Yleistä keskustelua / Vs: Mielipiteitä tästä

« : 31.08.26 - klo:11.14 »

Varmaan useimpiin tietokoneisiin voi vaihtaa käyttöjärjestelmän Linuxiin vaihtelevin insinööritaidoin, mutta hälytyskellot soi tuossa halpatuonnissa.

Olin noin 10 vuotta sitten ATK-tuessa eräässä järjestössä, johon joku asiakkaaksi tuleva oli tilannut halpatuonti-itäostona tabletin, ja ei ollut saanut siihen edes virtaa päälle oman kuvauksensa mukaan.

Noissa Dropshpping-firmojenkin suosimissa aasiamantereiden tuontitavaroissa on se ongelma, että ne eivät ole aitoja jos sieltä tulee jotain mikä on tilattuna ylipäätään.

Olen kuullut myös, että jos tilaa esim. Pölynimurin noista halpatuontifirmoista, niin toimitus kestää pitkään jopa useita kuukausia ja sitten tulee täysin eri tuote, mitä on tilannut. En suosi.

En itse harrasta halpa-itätuontitavaraa, jo Virosta ennen sen EU-jäsenyyttä kokemusta arvobrändi-rannekellosta.

Passaa, ja odottele parempaa tarjousta, sanoisin. Sanani ei ole tietenkään laki, oma valintahan on tilaako vai ei.

7

Yleistä keskustelua / Nykyaikaiset radiovastaanottimet ja DAB+ -tekniikka?

« : 31.08.26 - klo:10.36 »

Mitä itse pidän, että radiossa on parempi kuva mitä televisiossa. Ajankohtaista sinkkutaloudessani on radiovastaanottimen hankinta.



Eilen illalla selasin kodinkoneliike Powerin juhlavuoden tarjouksia, jos löytyisi tarpeeksi kompakti ja modeni ehkä jopa vintage -tyylinen radiovastaanotin hyötykäyttöön.

DAB+ -tekniikkaa tukevia näyttäisi olevan paljonkin, mitä tuo kirjainmerkkiyhdistelmä oli itselleni vieras entuudestaan, niin G-AI -vastasi, että YLEkin luopunut tekniikasta, eikä Suomessa ole laajasti saatavilla -/+ -lähetyksiä.

Muistan joskus Digiboxi -buumin aikaan, mitä Suomen grand-old -tietokirjailija Petteri Järvinen suomi digitelevisiokehityksen lähteneen alun perin väärille urille, niin onko tässä DAB+-lähetystekniikan ja sen suosion vähyys Suomessa tekniikka tyyliin "Loistava tulevaisuus takana"? Luin, että YLE:llä ollut kokeiluja, mutta ovat luopuneet tekniikasta.

En käytä puhelinta audion suoratoistopalveluissa, ja nykyinen läppärini ei tue Bluetooth -tekniikkaa, niin melkein päädyn varmaan perinteiseen FM-radio/CD/C-kasetti yhdistelmään, vaikka verkon yli toistavia nykyaikaisia radioita on ihan kelpo hintaan myös saatavilla.

8

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Vinkkejä Conwayn Game of Lifeen? [RATKAISTU]

« : 02.08.26 - klo:20.11 »

Sen sijaan, että olisin itse lähtenyt ohjelmoimaan tyhjältä pöydältä tätä, tyydyin liutaan aihetta käsittelevään YT-videoon ja informaativisten nettitekstisisältöjen (osa AI-vastauksia) ja nettiselaimella simuloitava sukupolvesta sukupolveen asteittain käyden läpi jopa mielenkiintoisa näköaloja löysin.

Seuraavana vaiheena pidän selvittää, miten voin hyödyntää kaiken tämän GOF -valistuneemman tietämysekskursion jäljiltä käytännön elämässä.

9

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe

« : 02.08.26 - klo:20.01 »

Sattuipa tulemaan vastaan tällainen uutinen tekoälystä.
https://dawn.fi/uutiset/2026/07/31/suno-gema-oikeusjuttu-tekoalymusiikki

Kerrankin 100:lla tekijänoikeuden puolesta. Hitto alkaisivatkin vain vetään kaikki järjestöt kuvataide, kirjallisuus jne. heti oikein urakalla oikeuteen näitä tekoälyripuli firmoja

Mielenkiintoinen uutispoiminta. Aiemminhan tekijänoikeuden alaista musiikkia on käytetty mm. oppilaitoksissa ynnä muualla ihmiskorvan harjaannuttamiseen, mutta nytpä on koulutettava kohde tekoälymallin data. Mielenkiintoista seurata, miten tuomiossa linjataan tekoälyn luomus.

Kääntöpuolella tekoälyn hyödyntäminen "laillisesti", mitä merkittävimmillä esim. kitaristeilla on usein tietty tunnistettava soittotyyli, niiin tämänkaltaiset artistit voivat soittaa studio-oloissa tietyn määrän koulutusdataa tekoälyn laskettavaksi, ja hyodyntää sitten tekoälyä oman liiketoiminnan kehittämisen eteen.

Tänään muuten astui voimaan EU-linjaus,että yhtiöiden on merkattava esim. digitaalisella vesileimalla AI-sisältö, tai jos firmalla on asiakaspalvelu chat-bot käytössä tms. AI-tavaraa. Sanktioukaasina sakko.

Ei kannata ehkä lähteä luomaan mitään elämää suurempaa passiota luovien medioiden alalla koulutusdatalla tässä vaiheessa pelikentän ollessa harmaalla alueella ja vielä suurimmalta osin mustan auer-sumun peitossa. Eirtoten käytetyn koulutusdatan, johon ei itse omista oikeuksia eritotenkaan  yksityishenkilönä vielä vähemmän, mitä tekoäly ei kykene käsittääkseni lopulliseen päätöksentekoon itse, vaan jättää valinnan vapauden ja siihen liittyvän vastuun tekoälyä hyödyntävälle ihmiselle. No, ehkä kantaa-ottava multimedia-luomus tarjoaa enemmän kysymyksiä, mitä valmiiksi pureskeltuja vastauksia sitten lopulta.

Kansalaiset, tuottakaa itse tekoälynne koulutusdata.
 

10

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Etsiskelen kalenteria jolla ei ole mitään kytkyjä googleen tai ai systeemeihin

« : 14.07.26 - klo:19.50 »

Itse olin opiskeluaikana innovaatioprojekti (15 op, pakollinen) kurssilla kolmannella vuodella jonkin verran tekemisissä tuon kalenterihomman kanssa, mitä yritin koodata pätevää .ics -tiedostogeneraattoria, minkä saisi vietyä silloiseen MS Outlookiin. (TUAS, opinahjoni, oli ja on vieläkin vissiin MS -yhteistyöoppilaitos, niin oli luontevaa saada kalenterimerkinnät opiskelijoiden verkkokalentereihin).

https://en.wikipedia.org/wiki/ICalendar

Ohjelmoin silloin 2015/2016 eli noin 10 vuotta takaperin jonkinlaisen generaattorin Javalla .ICS -tiedoston luontiin, mutta sitä ei saanut vietyä Outlookiin, G:n kalenteriin tapahtuman sai vietyä ilman virheherjoja. En tiedä, onko muuttunut Outlookin uusien versioiden myötä, en tiedä onko O365 nykyisin uusin, taisin Mikkiksen Office -support -laudalle kirjoittaa silloin jonkin kysymyksenkin siitä ja liitin sinne moderaattorien pyynnöstä virheilmoitukset ja .ICS -tiedoston sisällön. Muistaakseni lopullista ratkaisua ei löytynyt viimein.

Itselläni nykyisin aika vähän muistettavia deadline -ajankohtia, joten kirjoitan Mintin Apuohjelmat-valikosta löytyvään "Muistilaput" jonkin kuvaavan tekstin, josta muistutuksena katson sitten. Tietenkään ei ole puhdasoppinen tapa, eikä mobiilisti toimiva ratkaisu, jonka esim jonkinlainen .ICS-formaattia käyttävä avoin oihjelmisto voi tarjota.

11

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Vinkkejä Conwayn Game of Lifeen?

« : 25.06.26 - klo:16.37 »

Suosittelen parikoodausta LLM:n kanssa. Ilmaiset versiotkin osaavat auttaa tällaisissa suppeissa tehtävissä oikein hyvin.

Kiitos vinkistä! Tekoäly-buumin viime aikona yhä vallaten alaa on saanut minut vähentämään ohjelmointipuolen harrastusta, ja tietokoneen käyttöä muutoinkin. Täytyy myöntää, että lähinnä mielipidekysymyksissä G:n tekoälyyn "sokeasti" itse myös hairahtunut pitämään ehdottomana vastauksena ilman laajempaa lähdetarkistuksia.

Pitäisi varmaan hakeutua johonkin tekoälyn käyttöön ja sen soveltamiseen -ihan reaalielämän kursseille, mitä se on tullut jäädäkseen tuntuu siltä, 4 korkeakoulututkintoa olen aloittanut, ja yhdestä saanut ainoastaan paperit ulos, niin tekoälystä ollut mitään opinnoissa.

Taas G:n tekoälystä luettuna,ja "absoluuttisena totuutena" pitäen näköjään tuo laaja kielimalli soveltuu myös koodauksen apulaisen rooliin. Erityisesti virheellisten lopputulosten välttämiseksi voi olla ihan paikallaan AI-avustajaa käyttää.

12

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vinkkejä Conwayn Game of Lifeen?

« : 25.06.26 - klo:09.51 »

Ajattelin ottaa loppukesän omaksi "projektiksi" Conwayn Game Of Life-esityksen, mutta ennen soveltamista erityisesti reaalielämään pitäisi ohjelmoida säännöstö siten, että ilman ihmiskäyttäjän interaktiota ohjelma toimisi omillaan.

En kaipaa niinkään teknistä valmista ohjelmakoodia miltään kieleltä, mutta yleisiä vinkkejä esim. missä järjestyksessä 4:n säännön tarkistus ylijoukkoistumisen ja alijoukkoistumisen, sekä elämän syntymisen (sähkön syöttö portista läpi, 1) olisi järkevintä käydä läpi olettaen, että kirjoitan jokaisen säännön osalta oman metodin/funktion.

Sitten oma metodi tietyn solun/alkion tarkastamiseen onko elossa vai kuollut.

Aluksi ajattelin käydä läpi 3x3 -taulukon (rajoitettu alue) kaikki tilanteet rekursiona aina uusi tilanne syöteparametrina alkutilanteena, mikä on oleellinen.

Lisäksi olisi mukavaa kuulla, mitä moni varmasti ohjelminut samaa tällä palstalla, minkälaisia mielenkiintoisia alkutilanteina on olemassa ja mikä oletuksena tai perusteena alkutilanteelle. Menee jo soveltamisen puolelle, mutta kaikenlainen keskustelu tämän ympärillä on kiintoisaa.

13

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe

« : 14.04.26 - klo:20.21 »

Sitä ei valitettavasti voi rajata Suomeen, olemme Euroopan Unionin jäsen ja iso osa säätelystä tulee sieltä, plus boonuksena vaikka emme olisikaan emme voisi muuttaa maata jonkin sortin ulkoilmamuseoksi.

Juu, Euroopan Unionin päätöksenteko on kiinteä osa myös Suomen kansallisisia lainsäädäntöprosesseja, eurooppalaisia ollaan. Ja sitten sotilaat kokevat myös laajemmin itsensä osaksi puolustusliitto NATO:a nykyisin vastavuoroisesti yhtenä osana sitä avun tarpeen annon/saamisen suhteen jos tosipaikka tulee, ja tulevat sukupolvet kasvavat ajatukseen, että Suomi on aina tai koko heidän elinikänsä ajan kuulunut puolustusliittoon ja se on luonteva osa varusmiespalvelun suorittavien osalta mielessä. Siellä on lisäksi sitten artikloita ja sopimuksia, joissa Suomi on mukana itäportin vartijana täällä Pohjoisessa itänurkassa.

Tuntui ainakin johonkin aikaa, että nuo isot teknojätit lähinnä nyt läntisessä maailmassa Jenkeistä toimivat mielivaltaisesti ja sitten kun tulee EU-tasolla jokin todella iso uhkasakko ennakkotapaus-oikeusprosessin tuomiona, muuttavat sitten vasta toimintaansa. Liikeyrityksinä laskevat, että kannattaa sakonkin uhalla toimia, ja sitten maksavat maallikkokansalaisen näkökulmasta tähtitieteelliset sakot, joka lienee jokin prosenttiosuus liikevaihdosta,

On pitkä prosessi EU:lla päästä irti noista rapakon takaa sijaitsevista teknojäteistä omavaraikseksi palveluiden tuottajana, mitä Euroopassa ole yhtään prosessoritehdastakaan taida olla.

14

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe

« : 13.04.26 - klo:21.12 »

Tuossa Jere on se juttu, kun nyt vapaassa yhteiskunnassa ainakin oletettavasti elämme, että homma menee niinpäin, että se on sallittua mikä ei ole nimenomaisesti kiellettyä. Epävapaissa yhteiskunnissa kaikki on kiellettyä mikä ei ole nimenomaisesti sallittua.
Ja tästä johtuu se, että lainsäädäntö tulee aina teknologian perässä. Huolimatta riskeistä suosisin itse sitä vapaan yhteiskunnan lähestymistapaa parempana. Säädellään jälkikäteen jos tarvetta ilmenee.

No juu, olen itsekin vapaan yhteiskunnan kannalla laajasti, joskin toivoisi tietyillä osa-alueilla avoimuutta nykyistä enemmän, jos nyt rajataan kotimaahamme Suomeen tämä tarkastelu.

Varsinkin demokratioisssa lainsäätäjät pääsääntöisesti eivät ole mitään asiantuntijoita, ja heidän kykynsä ennakoida asioita on aika onneton.

Juu, ei päätöksentekijät sitten ihan kansallisen parlamentin tasolla lainsäätäjät olekaan välttämättä minkään alan asiantuntija, sillä kansanedustajaksi voi päätyä, vaikka ei olisi peruskoulusta päästötodistusta. Toisaalta kansanedustajilla on laajat poliittiset ja asiantuntemusta omaavat sidosryhmät ja eri istunnoissa kuulevat laaja-alaisesti kunkin alan asiantuntijoita, keitä sitten ovatkaan. En sitten tiedä, miten sen osan eduskunnasta, joka lopulta toimii enemmistönä (käytännössä istuva hallituskokoonpanon puolueiden istuvat kansanedustajat [ryhmäkuri, äänestys]) voivat muokata asiantuntijoiden valinnoilla, keitä kuulevat sitten sitä lopputulemaa.

Kyllä Helsingin Energia on ihan tosissaan pienydinvoimalaa tuomassa verkkoon: https://www.helen.fi/tietoa-meista/ydinvoima/ydinenergia

https://www.helen.fi/artikkelit/2025/Naapuruston-pienydinvoimala-lammittaa-kotisi-vuonna-2040

Tuo EU-tasolla säädelty fossilivapaus aikaraja on muuten aika kunniahimoinen tavoite. Tuo Helenin "2040-vuonna energiaratkaisuna pienydinvoimala" -lienee jonkinlainen pilottihanke ja uniikki koko Suomenkin mittakaavassa keskittyen nyt pääkaupunkiseutuun?

EU:n Green Deal - Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ulottuu fossilivapaus-tavoitteeseen vuoteen 2050 ja sitten 90% nettokkasvihuonepäästöjen osalta tuohon Helenin 2040 -tavoitevuoteen vuodesta 1990.

Paljon ehtii vielä tapahtua 2040-2050 vuoteen mennessä, yleensä pitkän matkan aikana tulee odottamattomiakin takapakkeja alkuperäisiin tavotteisiin pyrkimysten osalta, mutta tulokset sitten arvioitavissa tuolloin elossa olevien asiantuntijoiden toimesta.

15

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe

« : 13.04.26 - klo:12.57 »

Eipä sitä voidakaan. Siksi monissa asioissa pitäisi vetää se töpseli irti netistä ja siirtyä johonkin muuhun tapaan vaihtaa informaatiota. Tulevaisuudessa yksi haitallinen nollapäivähaavoittuvuus voi levitä huomattavasti tekoälyn kautta ennen kuin siihen kyetään reagoimaan.

Toisaalta ihminen on niin laiska, että tuskin mikään muuttuu, ennen kuin se paska osuu ekan kerran kunnolla tuulettimeen.

Olen jossain julkisessa blogissanikin todennut jo useita vuosia sitten, että järjestys on väärä mitä teknologia kehittyy kankeita hallinto/lakirakenteita paljon nopeammin sen, että järjestyksen pitäisi olla se, että ensin pistetään lainsäädäntö kuntoon ja sen jälkeen päästetään vasta toimijat markkinoille. Yleensä päätöksentekijät aloittavat vasta sitten lakisäädösten valmistelun/muuttamisen, kun jokin tarpeeksi haitallinen isku suurempi ennakkotapaus tulee julkisuuteen.

En tiedä muista toimialoista, ja tämä teknologia - ala nyt esimerkkinä mitä kovasti elämme digitaalisaation aikakautta.

Ehkä järjestys on nykyisellään se mikä se on, mitä ihminen ei ole kaikkiin tuleviin skenaarioihin kykenevä ottamaan kantaa, mitä mitään kaikkitietävän tulevaisuuden kristallipalloa ei ole olemassa.

Ongelmana vain, jos jotain vakavaa tapahtuu esim. kriittisiin infroihin kuten sähkön- ja -vedenjakelujärjestelmät ja joku tod näk. valtiollinen taho lamauttaa ne, niin sitten tosiaan kun vahinko tapahtunut jo, niin sitten voi olla jo myöhäistä puuttua ja järjestelmien takaisin ylösajo ynnä muiden seurauksien paikkaamisessa kuluu resrusseja kuten aikaa ja ennen muuta rahaa ja mahdollisesti ihmishenkiä.

Olen miettinyt huolestuneena mitä Suomeen on todella paljon AI-datakeskushankeprojekteja jo niitä on myönnettykin mitä noita datakeskuksia rakentavia ja operoivia firmoja kiinnostaa Suomi vakaan infran osalta Suomi on houkutteleva maa, mutta Suomen sähköntuotantokapasiteetti ei riitä edes käsittääkseni kantasuomalaisten tarpeita kattavaksi, niin herää kysymys pitäisikö ulkomaisille teknoyhtiöille antaa mitään veroetuhelpotusta.

Asia erikseen, jos tuottavat itse datakeskuksensa tarvitseman energian, mitä ne ei ole mitään vähäkulutuksellisia. En tiedä, onko mahdollista, että firmat rakentavat pienoisydinvoimalan datakeskuksen yhteyteen omistamalleen kiinteistölle, onko mahdollista että se kattaisi koko keskuksen tarvitseman energian. Ainakaan varmaan ne ei hukkasähköä/ylijäämäenergiaa kykene tuottamaan, jota sitten voisivat ja myydä uusiokäyttöön.

Noiden datakeskusten sijaintien osaltakin on ongelmallista, että ne keskittyvät hyvin epätasaisesti mitään Suomen valtion tasolla tasaisemmin skaalautuneet, ne on vissiin enin hankkeista etelämässä, mitä täälä on alan osaamista varmaan ja maine kaupungeilla parempi, mitä kansainväliset firmat arvioi monia asioita ennen lopullisen investointipäätöksien tekemistä pidemmällä aikajanalla. (Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan alettua itä-suomi menettää profilointipisteitä mielenkiinnosta investoida itä-suomeen mitään.)

Pitänee varmaan vähän syventää tietämystä niin tekoälyn, kuin energiapolitiikan osalta. Olen vasta lukenut pari kirjaa tekoälyyn liittyen, ja kokeillut ääniraitojen tuottamista, ja tekstin tuottamista parilla tekoälyllä ja hyvin vähän kuva/video-puolta.

16

Ubuntu tietokoneissa / Vs: rootin teema

« : 27.02.26 - klo:21.33 »

Koti-hakemistossa on piilotettuna kansio .themes, joka näyttää itselläni olevan tyhjää täynnä.

Pitäisi varmaan ladata jostain luotettavasta lähteestä jokin kokonaisvaltainen itselleni sopiva teema.

Ask Ubuntussa joku on tiedustellut asiaa, ja vastaus lienee symbolisen linkin luomisesta tuohon .themes -kansioon.

17

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Sudoku ja evoluutio/geneerinen algoritmi

« : 13.02.26 - klo:10.03 »

Näköjään Sudoku-ongelmalla on yhteyksiä biologisiin ongelmiinkin.

Syvyys- ja -leveyshaut oli tuttuja ennestään, mutta päädyin lukemaan muistakin algoritmeistä suora linkki

https://see-algorithms.com/

Kustannustehokas (aikakompleksisuuden osalta) lajittelualgoritmi yhdistettynä kustannustehokkaaseen hakualgoritmiin voisi tuottaa joitain tuloksia yhdistettynä siihen, että en etsi valmiita ratkaisuja vaan pyöräkin pitää keksiä uudestaan mitä olen luonteeltani.

Mitä itsekin opiskelin AMK-tutkintoni työkyvyttömyyseläkkeellä ja kerran bioteknologian insinööritutkinnon keskeyttäneenä valmistumiseni jälkeen ja Data Analyytikan FM:n keskeyttämisen jälkeen COVID19 -Lockdownin lyötyä päälle, ottaa asiaksi esim. lääkekehitykseen liittyvän Suodkun kautta jokin pätevä algoritmiikka.

Sudokujen ratkaisemisessa kynä/paperi -menetelmällä oikein keskittyen asiaan itselläni on sama vaikutus, mitä kuuntelen musiikkia CD -levyiltä ja täytän palapeliä makuuhuoneeni pöydällä,oikein keskittyneenä, niin positiivinen vaikutus mielialaan.

Onko muuten joku yrittänyt abstrahoida samaa päättelylogikkaa pseudo-tasolla tietokoneelle ohjelmoitavaksi koneen ymmärtämään muotoon, miten kynä/paperi-menetelmällä jäsentää printtisudokun ratkaisun?

18

Oppaiden kehittäminen / Vs: systemd -opas tilauksessa

« : 30.01.26 - klo:19.15 »

Tiekartat (roadmap) opetus/opiskelutarkoituksessa voi olla hyodyllisiäkin. Jokin aika takaperin lukiessani ohjelmointiin liittyvää materiaalia netistä, ekaa kertaa tuli vastaan "roadmap.sh" -palvelu.

Linux-kurssin osalta on yksi haarauma myos neljän kohteen palvelunhallinta -materiaali. (systemd).

https://roadmap.sh/linux

Kävi mielessä jopa vuosilisenssi (vajaat 100€ / vuosi) ja käyttäisi ohjelmointiresurssien, algoritmiikan, koneoppimisen osa-alueiden osalta noita kursseja ja totetuttaisi noita sovellusideoita, joita tuo sivusto tarjoaa jos saisi rakennettua tämän vuoden aikana ammattimaisemman portfolion omasta käytännon tason osaamisesta.

Jos tällä palstalla jollakulla on lisenssi tuohon roadmap -palveluun, osannee kertoa onko hintansa väärti.

19

Multimedia ja grafiikka / Vs: Millä saan leffat DVD:lle, niin että ne toimii DVD soittimessa?

« : 20.01.26 - klo:09.36 »

Kirjoitin tuonne "oppaat" -alavalikon alle vajaat 3 vuotta takaperin julkaisupäivä 1. maaliskuuta 2023 oppaan DVD/CD-levyjen rippauksesta omaan kirjastoon. Toiminee edelleen ja myös DVD-levystä .iso -levykuva huomioituna ja ainakin itselläni toimii DVD+ R -levy standalone -Blu Ray -soittimessani, niin voi katsoa ilman tietokonetta kirjaston levyjä myöhemmin.

Suora linkki, jos et jaksa "oppaat" -kategoriaa selata:
https://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=57901.0

20

Yleistä keskustelua / Vs: Jussi Erosen kolumni homeisesta koodista

« : 18.01.26 - klo:13.31 »

Olen nyt lukenut myöskin Kyberturvallisuuskeskuksen sivun, johon Eronen viittaa ("Kyberkestävyyssäädös"). Erosen mukaan "säädös vaatii hyvää tietoturvan perustasoa kaikkiin myytyihin ohjelmistoihin", mutta todellisuudessa säädös on rajatumpi. Täytyyhän sen olla, että sen voisi ottaa vakavasti.

Ihan totta. Avoimen lähdekoodin ennen stable-julkaisua etuna on se, että riittävän moni (sisältäen myös huippuammattilaisia/koulutettuja omalla alallaan) ovat nähneet koodin ja yleinen hyväksyntä ennen julkaisuun päätyä vaatii tietyt ehdot ja mitä suurempi joukko oman alansa asiantuntijoita on mukana projektissa, "virheiden" todennäköisyys laskee, eikä käsittääkseni Suomessa ainakaan firmat kykenisi eikä koskaan varmaan kykenekään täysin 100-varmaa ohjelmistoa luomaan?

Jos nyt suljetut päivitykset yms. otetaan nimeltä mainitsematon MS, jonka käyttöehtoihin massa/peruskäyttäjät ovat osa ehkä tiedostettuaan myös riskin antaneet suostumuksensa "lakiteknisiin" kirjoituksiin jos aikovat käyttää ylipäätäänsä tietokonetta mihin tahansa, joista Eronenkin mainitsee tuon "lakitekninen", niin nyt ei ole mitään tutkimusaineistoa esittää mutta mututuntumalla vaikuttaa, että suljettujen tietoturvapäivitysten jakelu ihan riskitasoa hyökkäyksille ole ainakaan vähempää, mitä avoimuuden lähestymistavalla. Tämän voinee kaikki allekirjoittaa.

Ei tuo Erosen kolumni omasta mielestäni kovinkaan hyvä ole, vaikka ehkä johdanto-kappaleessa mainitsee avoimen lähdekoodin viritelläkseen lukijan mielenkiinnon ja varmaan jonkinlaista kokemuspohjaa on rakennusalalta kolumnin kirjoittalta, mitä viittaa perinteiseen rakennuselementtien valmistamiseen, niistä ja rakentamisesta en tiedä mitään mutta kait siellä pätee pääasiassa suljetut standardit yms. firmakohtaisesti myös, mitä avoimuus varmaan on altavastaajana osuudesta noiden elementtirakenteiden osalta. En tiedä, mutta vaikuttaa jotenkin huonolta vertauskohteelta onko siellä muuta yhteistä. muuta kuin "rakennuskomponentti" -termi kielessä, jos ei oteta huomioon että elementtien suunnittelijat käyttävät avoimia ohjelmistoja niiden rakennuselementtien suunnitteluun?

Mitä johdanto-kappaleessa tuo avoin lähdekoodi on mainittu, niin varmaan normilukija YLE:n kohdeyleisön massasta mieltää tuon avoimeen koodiin koko tekstin viitaten myöhemmin noihin tietoturvapäivityksiin, jos viesti on tämä, mielestäni ei kovin hyvä kolumni tekstisisällöltään.