Kirjoittaja Aihe: Suorittimien lukumäärä  (Luettu 6714 kertaa)

ilkant

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1409
  • Kubuntu
    • Profiili
Suorittimien lukumäärä
« : 11.01.25 - klo:22.35 »
Kubuntu 24.10 Tietokeskus sanoo koneesta: Suorittimet: 12 x Intel Core i5-10400F.

Tuo 12 on säikeiden määrä. Ytimiä on vain 6 kappaletta.

Kysymys: Kumpi on määräävämpi tekijä prosessorissa. Säikeiden vai ytimien määrä?

_Pete_

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1847
  • Fufufuuffuuu
    • Profiili
Vs: Suorittimien lukumäärä
« Vastaus #1 : 13.01.25 - klo:12.57 »
Jotkut suorittimet tukevat HyperThreading ominaisuutta joka tarkoittaa että yksi ydin pystyy suoittamaan samaan aikaan kahta säiettä.

Käytännössä se näkyy käyttöjärjestelmällä niin että ytimiä näkyy olevan tupla määrä mitä niitä fyysiesti oikeasti on. Näin on myös sinun
koneesi tapauksessa.

Mistofelees

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 684
    • Profiili
Vs: Suorittimien lukumäärä
« Vastaus #2 : 12.03.25 - klo:14.09 »
En ole itse kokkeillut, mutta kaveri, joka ajaa raskasta laskentaa painottaa ytimiä. Hänestä säikeistä ei ole hyötyä.
Saattaa olla, että säikeet nopeuttavat jotain operaatioita, mutta ei sellaista teholaskentaa, kuin hän suorittaa.

qwertyy

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 5799
    • Profiili
Vs: Suorittimien lukumäärä
« Vastaus #3 : 13.03.25 - klo:18.50 »
Tuohon ei taida olla mitään yksiselitteistä vastausta olemassakaan. Ydin on aina se mikä tekee työn, mutta tuo säikeistys on jonkinmoinen virtuaalinen jako. Eli kuten Mistofeeles tuossa mainitsi, niin esim. joku raaka laskenta vaikka Boinc/F@H, niin siinä noista säikeistyksistä ei taida olla juuri mitään hyötyä. Mutta sitten vaikka joku Proxmox serveri, joka suorittaa useita virtuaalikoneita suht isolla kuormalla, niin siinä käsittääkseni taas tuo säikeistys voi auttaa aika paljonkin. Käsittääkseni tuon säikeistyksen isoin hyöty tulee siitä, että tavallaan vaikka se perus tuplaydin jaetaan useampaan osaan, niin järjestelmän viiveet todennäköisesti laskee aika paljon. En ole tehnyt mitään benchmarkkeja, mutta näppituntumalta minusta tuo säikeistys on varsin hyödyllinen palvelinkäytössä kuormitettuna.

Mutta prosessorit on ylipäätään varsin monimutkaisia ja siellä on todella paljon muitakin mopeuteen vaikuttavia asioita, kuten vähän puhuttu välimuisti. En muista mitkä prossut oli kyseessä, tästä on kyllä jo todella kauan, mutta silloin omistin melkein vastaavat kaksi prosessoria. Kellotaajuus lähes sama ja ytimien määrä sama. Toisessa oli merkittävästi, oliko peräti tuplasti enemmän välimuisteja ja suoriskyvyssä oli valtava ero. Itse asiassa taitaa vielä nykyäänkin olla, että ne hinnat alkaen prossuperheiden malleissa kaikissa on merkittävästi vähemmän muistia, mitä ns. tehokäyttäjien malleissa. Siis esim. vanhat Celeronit, Atomit ja onkos se nyt N-sarja Intelillä viimeisimpänä. Toki aika tekee kaikilla tehtävänsä ja itsellä on kotipalvelimessa vanhempi, mutta silloinen keskitason i5-6500T prosessori ja uusimmat N-sarjan mallit on hyvin lähellä samaa suorituskykyä. Osittain uusien transkoodaustuen takia tietyissä tapauksissa murhaavan paljon parempia ja vielä pienemmällä virrankulutuksella.

Joskus jo aika kauan sitten kommentoin aika kovasti jotain videota, jossa verrattiin todella vanhaa ibarin läppäriä johonkin uuteen halpis koneeseen ja jonkin lyhyen laskentakomennon perusteella väitettiin, että suorituskyky on täysin identtinen. Koneissa oli siis ihan valtavasti ikäeroa ja toki tuossa testissä näytti hyvin samalta, mutta kerroinkin, että kokeilkaas mennä katsoon jotain nykypäivän videota vaikka ihan YouTubesta. Vanha ei olisi näyttänyt kuin muutaman ruudun sekunti hirveällä nykimisellä ja uusi varmasti olisi kyennyt täysin virheettömään toistoon modernien dekoodaustukien takia. Uskoisin, että juuri näissä on se juurisyy miksi MS vaatii virallisesti W11 käytössä suht modernin prosessorituen. Ilmeisesti siellä on jo jossain jotain prosessia olemassa, mikä vaatii jotain tiettyä tukea prosessoreilta.

Alla on esimerkiksi tuo jo mainittu jo nyt vanhempi i5-6500t ja vaikkapa vanha pöytäkoneprossorini Sandy Bridge i7-2600k joka oli pitkään varsin kova suoritin. Jos selaa speksejä, niin kannattaa selata sinne instruction set kohtaan. Uudemmassa on paljon enemmän moderneja "ohjeistuksia"
https://www.cpu-world.com/Compare/579/Intel_Core_i5_i5-6500T_vs_Intel_Core_i7_i7-2600K.html

Korjatkaa toki jos livahti ihan vääriä ajatuksia. Kutakuinkin tuossa käsityksessä kuitenkin itse. Harmillisesti nykyään valmistajat nimeää tuotteet ihan naurettavasti ja ei ole sitä vanhaa Celeron, i3, i5 ja i7 sarjaa ja selkeää numerointia mikä mistäkin sarjasta on paras. AMD vielä pahempi nykyään nimeämään suorittimiä. Isompi numerosarja ei todellakaan tarkoita tuoreempaa ja tehokkaampaa prosessoria.

ilkant

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1409
  • Kubuntu
    • Profiili
Vs: Suorittimien lukumäärä
« Vastaus #4 : 18.03.25 - klo:16.03 »
Kiitokset hyvistä vastauksista!

Jere Sumell

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 752
  • Talous, Hallinto ja Markkinointi (AMK, 2017),B.B.A
    • Profiili
    • Tietokone-blogi
Vs: Suorittimien lukumäärä
« Vastaus #5 : 20.03.25 - klo:09.34 »
Mielenkiintoinen aihe!

Hankittavassa tai komponenteista rakennettavassa koneessa kokonaisuus ratkaisee käyttötarpeen mukaan tosiaan, minkä tyyppistä laskentaa koneella suoritetaan. Itselläni ei ole kokemusta kriittisestä tiedelaskennasta, kotioloissa itselläni ratkaisee prosessori nyt tärkeimpänä komponenttina sen jälkeen välimuistin määrä ja sitten onko hankkimassani uudessa koneessa SSD-kiintolevy. Itse olen viime aikoina enimmäkseen omassa kuplassa elänyt kotosalla ja taas tietokonepelien pelaamiseen käyttänyt enimmäkseen konetta, joka sekin on hyvä esimerkki laskentakykyä vaativaa toimintaa tietokoneella ja sopiva resurssitehokas kombo noista kolmesta, mihin kiinnitän konetta hankittaessa huomiota. Ja nykyisin myös näytönohjaimen grafiikan osalta ja ei ole yhdentekevää, mikä grafiiikkasuoritin koneessa on erityisesti kaltaisellani pelien pelaamiseen konetta käyttävä törmää väistämättä.

Yhteenvetona siis, että pelkkä prosessori, vaikka se tärkein tietokonekomponentti onkin sen toiminnan kannalta, mitä voi olettaa että emolevy koneessa tukee haluttua prosessoria, niin pelkästään prosessorin laskentateho ei tosiaan ratkaise kaikkea. Prosessoreihin, jos omat taloudelliset resurssit ovat loputtomat teoriassa, niin prosessoreihin saa upotettua sievon summan rahaa, eikä sitten välttämättä optimoitua ratkaisua saa omaan käyttötarkoitukseen, jos ei arvioi kokonaiskokoonpanoa.

Ytimien lukumäärä on käsittääkseni taloudellisesti kuormittavampaa menojen osalta, mitä suorittimien säikeisiin jaettavat laskutehtävät, mitä varmaan palvelimien ylläpitäjät etenkin, jos myyvät ominaisuus-hinnoitteluperusteella rautapalvelua.

Pete mainitsikin aiemmin, että hyperthreading -menetelmässä prosessori lähettää laskutoimituksen jopa säikeeseen yhtä aikaa, aloin aamulla miettimään tekniikkaa, että valitseeko prosessori seuraavana eniten jonossa olleen säikeeseen, mihin prosessin lähettää sellaiseen, joka on ollut pisimpään idle-tilassa, ja varmaan pete osannee vastata, onko tuo 2 säikeeseen yhtä aikaa tällä hetkellä maksimi noiden säikeiden osalta, mitä yhden tehtävän prosessori lähettää?

Ydin tulee kuitenkin ennen säikeitä, vaikka varmaan ajallisesti ei ainakaan kotikäytössä ole mitenkään kriittinen aika, mikä kestää aktivoimasta säikeisiin operaatioita lähettämistä. Oma mututuntumani siis, että laskentatehon ollen kriittinen, ytimien lukumäärä on säikeitä merkittävämpi ja nopeampi, joskin taloudellisesti raskaampi. Joku asiasta oikeasti tietävä voi korjata tämän harhakäsitykseni, jos olen väärässä.

Joku taisi mainita tässä noiden prosessori-perheiden nimeämisen outouteen liittyvän asian, mitä muutamassa viime koneessani on ollut intelin i-perheen prosessori, joskin tässä Mint-koneessani jota nyt käytän väliaikaisesti ykköskoneenani, on AMD:n A-sarjan 64-bittinen prossa, joskaan sekään kerro ominaisuuksista suoraan, mutta kyllä pienellä ajankäytön käytttämisellä pystyy jokseenkin päättelemään tuoteperheen seuraavaa mallia, mutta tosiaan ei suoraan kerro.

Harmittaa alkanut viimeaikoina vähän offtopicv, kun 1996-vuodelta vuosituhannen vaihteeseen Mikrobitti.-lehtiä tullut hävitettyä ja joskus hyvien printtilehtien -aikakaudella, jota oma sukupolveni on elänyt, niin prosessoreihin erikoistunut kotimainenkin julkaisu on ollut muistaakseni, niistä vanhoista lehtiartikkeleista kanssa voisi löytää hyvää asiaviihdetyyppistä ajankulua. Tietty netin käytetyn tavaran kotimaisetkin verkkoalustat siellä on niitä julkaisuja varmasti saatavilla.
Free Internet and  people for humans all over the globe!

(Profiilikuvassa oma valokuvani GIMPissä editoituna Disney Classic-väripaletin väreihin ja muunnettuna bittikartta-tiedostosta vektorigrafiikaksi.)

ilkant

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1409
  • Kubuntu
    • Profiili
Vs: Suorittimien lukumäärä
« Vastaus #6 : 22.03.25 - klo:02.12 »
Tämä kone on ollut käytössä nyt 4 vuotta. Minkäänlaista todellista tarvetta ei ole uudemmalle koneelle. Aikoinaan ostin muistia reilusti. Ajattelin, että teen dna-genetiikan laskentaa. No, enpä ole tehnyt edes, vaikka hankin kirjojakin teoriapohjaksi. Harrastus on päässyt päämääriin, joita minulla on ollut.

Nuo uudempien tietokoneiden ostohalu on lähinnä sitä, että käytännössä tutustuisi P- ja E-ytimiin. En usko, että koneet sinänsä edes tuntuisivat kovin paljon nopeammilta kuin tämä. Nettilinja on noussut tänä aikana 50 M:stä 600 M:aan. Neljän vuoden aikana peruskäyttö ei ole muuttunut yhtään. Ainoastaan harvoin tulee pientä hetkittäistä hidastelua. Koneen myötä olen kyllä oppinut M.2- ja nvme-tekniikasta jotain. Numeronmurskausta olen harrastanut ainoastaan Gimps-projektissa alkulukujen etsinnässä. Kunnes huomasin, että siitä ei ole hyöytyä, mutta haittaa: Näytönohjaimen tuuletin alkoi äännellä suurilla kierroksilla.
« Viimeksi muokattu: 22.03.25 - klo:02.14 kirjoittanut ilkant »

raimo

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 4390
  • KDE neon
    • Profiili
Vs: Suorittimien lukumäärä
« Vastaus #7 : 22.03.25 - klo:04.57 »
Kubuntu 24.10 Tietokeskus sanoo koneesta: Suorittimet: 12 x Intel Core i5-10400F.

Tuo 12 on säikeiden määrä. Ytimiä on vain 6 kappaletta.

Minulla on sama prosessori ilman tuota F-kirjainta, eikä kyllä ole tullut mieleenkään vaihtaa konetta (Uutena ostettu yrityskone Lenovo V50s-07IMB).
Windows  11 Pro pyörii kui rasvattu salama ja Linuxit vieläkin paremmin. SSDt piileskelevä NVME 256Gt ja normi SSD 1Tt
Muistia laitoin heti uutena 32Gt joten ei swappaa missään tilanteessa, ei sillä ei ole edes mitään swappia mihin swapata. :)

2 koneena on ties miten vanha sotaratsu HP 8x i7-4790  HP EliteDesk 800 G SFF käytetty yrityskone SSD 240Gt ja HDD 3Tt, tuokin jaksaa hienosti kaikki Linuxit.
Siinä muistia ei ole kuin 16Gt, riittää sekin ilman swappia normaalit ja epänormaalitkin surfailut.

edit: kappas KDE neon asennus on tehnyt 512Mt /swapfile tiedoston 2. koneeseen,
kasvatin sen nyt jopa 1Gt kokoon oli ihan oikein laittannut sen /etc/fstab tiedostoon.
Ei pöllömpi asennusohjelma. Sen lisäksi että neon osaa kysyä mitä editoria käytetään päätteessä.

« Viimeksi muokattu: 22.03.25 - klo:06.19 kirjoittanut raimo »
Tietä käyden tien on vanki. Vapaa on vain umpihanki.
Aaro Hellaakoski

Jere Sumell

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 752
  • Talous, Hallinto ja Markkinointi (AMK, 2017),B.B.A
    • Profiili
    • Tietokone-blogi
Vs: Suorittimien lukumäärä
« Vastaus #8 : 23.03.25 - klo:15.36 »
Tämä kone on ollut käytössä nyt 4 vuotta. Minkäänlaista todellista tarvetta ei ole uudemmalle koneelle. Aikoinaan ostin muistia reilusti. Ajattelin, että teen dna-genetiikan laskentaa. No, enpä ole tehnyt edes, vaikka hankin kirjojakin teoriapohjaksi. Harrastus on päässyt päämääriin, joita minulla on ollut.


Itsekin sain Turun AMK:sta valmistuttuani yhteishaun pelkän valintakoemenestyksen perusteella biotekniikan insinööritutkinto-oikeuden, mutta terveydentilani heikkeni merkittävästi ja luovuin paikasta. Itseänikin kiinnostaa genome-dataan liittyvä ohjelmointi koneellinen laskenta, mitä olen perehtynyt aiheeseen netin välityksellä, niin esimerkiksi evoluutioalgoritimiikkaa käytetään esimerkiksi sovellettassa lääkketutkimus-käytössä positiivisessa mielessä, ja mitä saattaisi kiinnostaa vielä yksi kunnollinen opinnäytetyö tehdä, niin siinä olisi ja aktivointia omassa elämässä vähän ihmisten ilmoille.

Jotenkin jäänyt COVID19-lockdownin jäljiltä "kotihiireksi" kämpälleni vaihe päällä, että pelaan tietokoneella, kuuntelen musiikkia CD-levyiltä/radiota ja katson televisiota.Elämäntilanteeseeni sopisi juuri jokin opiskelunn kaltainen toiminta kauttaaltaan.

Mikrobiologia/genetiikka ei kiinnostanut lukiovuosinani lainkaan, olin saada ehdot biologian pakollisesta kakkoskurssista, mutta itsenäisen ajattelun avauduttua vasta kirjoitusten jälkeen ja ihmisenä kasvun myötä laaja ihmiskäsitys, niin alkanut aikuisemmalla iällä kiinnostaa elävien organismien ja luonnon monimuotoisuus uudella tavalla.

On totta, että mitään kaikki sairaudet parantavaa bakteerivijelmän omavaraisena lisääntyvää ilmentymää en saisi varmaan valvotuissa olosuhteissa lopulta opinnäytetyössäni siinä kanditutkielmassa esitettyä, ja pistämään alulle kotikaupunkni AMK:n biolabrassa, mutta voisi olla aiheellista aloittaa opinnot taas.
Free Internet and  people for humans all over the globe!

(Profiilikuvassa oma valokuvani GIMPissä editoituna Disney Classic-väripaletin väreihin ja muunnettuna bittikartta-tiedostosta vektorigrafiikaksi.)