Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Jere Sumell

Sivuja: [1] 2 3 ... 12
1
Yleistä keskustelua / Vs: Lopettaako Google seurannan?
« : 07.03.21 - klo:20.47 »
Twitteri oli alkuun ihan hyvä ajatus, että sai nopeasti tiedotuksen maailmalle, mutta mihinkään keskusteluun se ei sovellu ja siitä on tullut yksi pahimmista trollaus ja kiusanteko alustoista. On aivan uskomatonta, kun jotkut aktivistit ottaa jonkun kohteekseen ja masinoi kampanjan henkilöä vastaan vain, kun joku twiittasi jotain jonkun mielestä epäsopivaa tai asia ymmärrettiin tahallaan väärin tai kyseistä asiaa ei edes tapahtunut kunhan joku vain keksi panna kampanjan alulle.

Tuli mieleen tuon oman viimeisemmän postaukseni jälkeen Twitteriin liittyen, ja sain vahvistusta ajatukselle kun mainitsit tuon trollauksen, jota en viitsinyt sanana käyttää postauksessani, vaan käytin sivistyneemmin omaa termiäni "joukkoviestinnän himoshoppaaja", niin varmaan voisi sanoa, vaikka nyt ei ole mitään tutkimustulos-lähdettä esittääkään, että Twitter on suosituin trollaus-alusta, erityisesti mitä nyt viimeisimpien Amerikan Presidentin vaalien alla puhuttiin paljon kyseisisiin vaaleihin kansalaisiin vaikuttavasta viestinnästä vaaleihin ja ehdokkaisiin liittyen, niin eniten mitä vaaleja olen elämäni aikana seurannut, some ja poliittinen trollaus nosti päätään eniten koko kansantajuisia asioita esittävän julkisen median osalta, ja koko ajan syntyy uusia kysymyksiä, joita ne nostavat esille.

Alkuperäinen ajatus Twitteristä pikaviestien jakelukanavana on hieno, mutta kääntöpuolena sen valtavan suosion ja massojen saavuttamisen läpilyönnin johdosta siinä on yhä enenevimmissä määrin lisääntynyt sen käytössä nuo varjopuolet, kyllä tuo Twitter noista hyvin tunnetuista paljon puhutuista pikaviestinsovelluksista, jotka tavoittavat joka keskiverto-joen ja John Smithin ja Matti Meikäläisen haja-asutusalueen syrjätorpassa lienee suosituin trollausalusta, koska se on rakennettu siten juuri, että pikaviestien lähettäminen massoille on äärimmäisen nopeaa ja helppoa, eikä Twitterissäkään aluksi varmaan kontrolloitu mitenkään, ja juuri se, että se saavuttaa massat nopeasti, kuten juuri perättömien tiedotusten tai "faktojen" jakelu, joita sitten puhutaan tosina. On fakta, että jos tarpeeksi suurelle yleisölle esittää ihan uskotttavalla viestinnällä tosipohjalta jotain täyttä puppua, jos viestin kohdistaa oikein, niin jokin tietty prosenttiosuus niistä, ketä se viesti tavoittaa, uskovat sen sinisilmäisesti. Sitten niiden joukosta se juttu lähtee leviämään ja saa uusia ilmentymiä.

Juuri, mitä tässä aiemminkin tullut tässä säikeessä esillä, että nykyajan 2000-luvulla syntyneet jonnet pitävät varmaan kaikkea netistä löytyvää tekstiä faktana uskoen sitä sinisilmäisesti, jos jossain kasvun vaiheessa on jäänyt mieleen joltain jättämättä lähdekritiikin, tai medialukutaidon merkitys. Varmaan 2021 vuonna nyt jo peruskouluissakin ollaan valveutuneesti herätty siihen, mutta erityisesti maailmanlaajuisessa verkossa, jos missä korostuu lähdekritiikin merkitys tai medialukutaito, miten siitä puhutaan julkisessa mediassa.

En tiedä, mitä käytännön teknologiaa, tai menetelmiä ihmistyövoimaa lukuunottamatta on Twitterillä puuttua noihin sivutuotteena syntyneisiin lieveilmiöihin, onko mitään, vaikka paljon varmaan noilla some-jäteillä on ihan ihmisiäkin sisältömoderaattoreina, mutta tiedon määrä kasvaa niin valtavasti koko ajan, että sitäkään nyt loputtomasti ole varaa palkata, ja käytössä olevan ajan määräkin on rajallinen käsite.

En ole selvittänyt, mutta näppituntumalta voisi kuvitella, että Googlella ja Googlen emoyhtiöllä on tuohon sisällön tarkistukseen kehittyneemmät tekoäly-algoritmit tällä hetkellä ainakin videosisällön moderointiin, tekstin moderointiin valjastettu botti palvelun ylläpitäjän sääntöjen mukaista sisältöä suodattavaksi ja julkaistavksi lienee helpoin, teksti lienee helpoin kohde, sitten varmaankin ääni, ja kuvasisältöön on vaikeinta kehittää tekoälyä-bottia, joka suodattaa sitä sisältöä tietyin ohjein mukaan, vaikka ääni ja tekstisisällön moderointialgoritmitkään mitään uusia asioita ole. Varmaankin tekstilouhinta tuli ensin, sitten ääni, ja lopulta kuva, joku voi kertoa tämän historiasta, jos eri lähdetyyppien louhinnasta jotain tietoa enemmän.

Joskus katsoin ajan kuluksi mitä netistä löytyy äänisisällön louhintaan liittyen, niin se nyt ei ainakaan ole mitään uutta mitä ääni toiminut jopa kuvaakin tärkeämpänä elämässäni oikeastaan aina, teksti toki tärkeimpänä lähteenä.

2
Yleistä keskustelua / Vs: Lopettaako Google seurannan?
« : 07.03.21 - klo:19.18 »
Tuli nyt tuo Twitter tässä ketjussa mainituksi muutamaan otteeseen, niin siinähän taitaa olla vieläkin se 160 merkkiä maksimipituus yhdelle "twiitille", sama, mikä oli aluksi matkapuhelimissa, kun ne alkoi yleistymään ja ihmiset alkoivat lähettää toisilleen tekstiviestejä.

Se on totta, että ei Twitteriin mitään laajempaa tarinaa voi julkaista, mutta silti maailman historian ainut kärkimies entinen Amerikan Presidentti taisi olla maailmanhistorian ensimmäinen valtaa pitävä keulahahmo, josta pystyi ihan konkreettisesti toteamaan vähän vitsilläkin, että mies, joka johtaa maailmaa 160-merkin turvin.

Kyllä Twitterilläkin nyt jonkinlainen paikka on mielestäni, mutta jos nyt jotain tykkää tiedottaa, sitä varten kannattaa jokin blogi perustaa tai jotain, kyllä Twitterisäkin nyt jotain, jos haluaa koko maailmalle tiedottaa jotain lyhyttä viestiä, joka mahtuu siihen 160 merkkiin, mutta jos käyttää noita #- tai @ merkkejä, että haluaa spämmätä eri kanaville, tai käyttäjille yksityisviestejä tuolla Twitterissä, nuokin vie tilaa sitten alkuperäiseltä viestiltä 160:stä merkistä.

Esimerkiksi jos jakaa Nintendo Switchillä pelivideon sen jälkeen, kun on ensin liittänyt Nintendo-tilinsä Twitteriin, niin kone antaa oletuksena liudan hastagilla kanavia, joihin Nintendo olettaa, että käyttäjä kohdistaa videonsa Twitterissä, niin ei siinä paljoa saatetekstiin enää merkkejä mahdukkaan.

Twitterin kaltainen viestipalvelu on otollinen alusta, ainakin siellä on tehty helpoksi joukkoviestintä. Joukko sopivia #-hasttageja, ja loput sitten kohdistaa yksityishenkilöille @-etumerkillä saa viestin laajalle leviämään, mitä nyt tykkää tuoda julkisuuteen vaikka itse en nyt ole tämänkaltaista joukkoviestintää sillä harrastanutkaan.

Twitter vielä luo uuden kanavan, jos käyttää #-etumerkkiä, jonka nimistä kanavaa siellä ei vielä ole, niin sekin lisää jonkun joukkoviestinnän himoshoppaajaa hyödyntämään mahdollisuutta.

3
https://people.maths.bris.ac.uk/~csxam/presentations/talk-bfa.pdf


Tuossa on se dokumentti, josta luin sitä Boolen Algebrasta kvanttimaailmaan -hakutermiäni. Tuossa puhutaan Kvanttipiirin koostuvan kvanttiveräjistä, siinä missä mikrotietokoneet koostuu loogisistä piireistä ja veräjistä, joskin hyvin yksinkertaiset loogiset piirit, todellisuudessa ne on monimutkaisempia kaikkine rekistereineen ja muineen. Veräjä lienee porttia virallisempi termi, tai sama kumpaa käyttää (gates). Varmaan arkikielessä monet asiantuntijatkin käyttää sekaisin porttia ja veräjää, vaikka veräjällä ja portilla on eroa, jos miettii, missä yhteydessä yleensä puhutaan tietokoneistuksesta puhuttaessa portista (port). Nehän on englannin kielessäkin eroteltu eri sanoiksi näin olle sisältäen eri merkityksen.

Laskeminen suoritetaan Boolen Algebrassa, kuten hyvin kaikki tämänkin palstan aktiivit tietävät, +*-operaattoreilla ja negaatioita hyödyntämällä saadaan sievennettyä saman funktion toteuttavaa sarjaan kytkettyjen veräjien lukumäärää sievemmäksi, mutta tuossa kvanttipiiri-mallissa näköjään laskenta tapahtuu matriisien avulla, tuollainen 8*8 matriisi kyseessä.

Se nyt ei itselleni selvinnyt ainakaan tuon dokumentin pohjalta, että ratkaistaanko lauseke samalla systeemillä, mitä matriisi matematiikassa, ja viittaako + ja * -merkit + (Boolen Algebrassa tuttuu Tai, OR, ja * Ja, AND).

4
Tuota minä vähän epäilen että niitä kubitteja säädetään sillain yksi kerrallaan. Sillä tapaa oikein Wanhaan aikaan tietokoneitakin ohjelmoitiin. Ja jos joku tulkki oli niin sekin oli mallia eräajo, ts toimitetaan datat, ajetaan ne läpi, ja ihmetellään tuloksia.

Se voi olla. Lienet oikeassa! Ei tässä kannata menettää kvanttitietokone-hypystä yöunia vielä 2021 alkuvuodesta 37-vuotta vanhenneen elämän edetessä yhä.

5
Mun käsittääkseni kvanttitietokoneet on sellaisella asteella kuin perinteiset oli viiskytluvulla, ne ei tarvi eikä oikeastaan pystykään ajamaan mitään käyttöjärjestelmää.

No jollei käyttöjärjestelmää, niin kyllä siihen jokin tulkki ainakin täytyy olla ohjelmoituna, että voidaan syöttää ohjelmakoodia sisään, jota kone osaa tulkita ja suorittaa?

Googletin "Quantum Computer OS", niin selvisi, että Euroopassakin on yrityksiä, jotka kehittävät ja toimittavat kvanttikoneille saatavia ihan käyttöjärjestelmiäkin.

Epäilisin, että tulkki nyt ainakin löytyy, vaikka kvanttitietokone muistuttaa juuri noita Jani Alander sinun mainitsemiasi 50-luvun koko huoneen tilan käyttämiä koneita ainakin koon puolesta, mutta ei sitten muutoin varmaan mitenkään muutoin siltä ajalta.

Onko palastalla muuten kvanttifyysikkoja, tai kvanttitietokoneista kenties jopa Espoossa opiskelevia tai Otanniemestä valmistuneita insinöörejä tai aiheesta aidosti perillä olevia, miten käsitteiden tasolla menee, kun niissä on nykytietokoneiden mallin mukaan kaksi tilaa, mutta erotuksena tosiaan vain se, että qubitin arvo voi olla yhtä aikaa sama.

Katsoin Googelsta Quantum Computer Boolean, joskaan ei tullut hakuehdotuksissa, mutta jossain yliopiston monisteessa oli, että mitä nykytietokoneet Boolen algebran matemaattinen esitys on P~(0,1)_n , niin monisteessa oli esitetty Kvanttitietokone loogisena piirinä, niin pitäisi muuttaa ajatus tuosta perinteisestä Boolen ideasta P~(+-1). Onko näillä jotain virallista termiä olemassa, ja käyttääkö kvanttitietokoneistajat jotain muuta menetelmää, kuin Boolen Algebraa kvanttifyysikot osannee vastata.

6
Yleistä keskustelua / Vs: Lopettaako Google seurannan?
« : 07.03.21 - klo:18.18 »
Itse olen aika vähillä some-tileillä selvinnyt, kun ensimmäinen oli mihin rekkasin itseni Facebook 2014 valtavan sosiaalisen paineen kasvun myötä reaalielämässä, sitten AMK-opintojen ekana vuonna oli yhdellä kurssilla julkaistava jokin viikon teemaan liittyvä video, jonka lopulta siirsin Youtubeen, vaikka Goole+ -palveluun en mitään muuta kuin lyhyen kuvauksen itsestäni lisäsin, mutta on se nyt kätevä sähköpostia pitää Googlessa tuntuu nyt eniten turvalliselta niistä, mitä on saatavilla joskaan sähköposti mitenkään luotettava ole mielestäni. Drivekin ihan hyödyllinen, vaikka Google+:aan en koskaan lähtenyt lisäämään mitään ja sitten 2015 kesällä liityin Twitteriin, mutta en ole enää lisännyt sinne pitkään aikaan juuri mitään, lähinnä välillä käyn seuraamassa sitä seinää, kun seuraan joitain kärkipolitiikkoja ja muita julkisia tehtäviä hoitavia henkilöitä, niin he käyttävät jonkin verran Twitteriä tiedotuskanavanaan, joskaan Trumpin twiittejä nyt siellä ei enää näy uusia, ja vanhatkin on taidettu poistaa siltä istumalta, mitä Twitter jäädyttin Trumpin tilit tuon Kongressitalo-mellakkaan liittyvän kohun takia.

Sitten olen Instagramiin vielä liittynyt, mutta sekin on Facebookin omistama yhtiö/palvelu, niin sama vaikka sielläkin sitten olen, kun Facebookia suostun käyttämään. En ole Instagramiin juuri muuta lisännyt, kuin valmistujaisjuhlista valokuvani, pari videota ja Nintendo Switchillä jakanut yhden pelivideon Paper Mario Origamin alkupuolelta, mutta siitä huolimatta tilini kerää säännöllisesti seuraajia, enimmäkseen politiikan parista toimijoita, joiden kanssa olen joskus ollut tekemisissä tai meitä yhdistää sama puoluesitoutumis-aate, tai joku, ketä olen joskus oikeassa elämässä tavannut.

Aika heikosti tosiaan tulee noita some-palveluita käytettyä, en voi sanoa olevani mitenkään some-aktiivi, tuntuu vähän siltä, että mitä vähemmän niitä käyttää, niin sitä parempi. Sama mitä noihin nykyisiin älykodinkoneisiin tulee, niissäkin olen selvinnyt vähällä, puhelin nyt oli ensimmäinen, mutta sitten hankkisin tabletin ja viimeisimpänä älytelevision, ja kaikki on saman valmistajan Android-laitteita, joihin olen rekisteröinyt ainoan sähköpostiosoitteeni.

Jos poissulkee Facebookin tuon täysin järjettömän toimintamallin yksityisen henkilön näkökulmasta, mitä vapaaehtoisesti täytyy syytää myytäväksi itsestä kaikki mahdollinen yksityinenkin tieto, niin on siinä hyviäkin puolia, jonkin verran tehnyt kauppaa noissa Facebookin kauppapaikoissa, ja seuraan muutamaa kirppisryhmää, ja artistia, mutta siinä se sitten melkein onkin ne edut. Messengerikin ihan kiva kyllä jonkin pikaviestin lähettämiseen, mutta on asioita, joista ei voi netissä mainita sanallakaan, sama kuinka läheiselle ihmiselle sen kertoisi kahden kesken.

Ollaan nyt some-ajan kansalaisia, ollaan Facebookissa, Twitterissä, ja Instagramissa suht passiivisena, ja hyväksytään tiedon keruu. Reaalimaailmassakin elämä voi joskus tuntua ikävältä, tai monimutkaiselta kaikkine ihmissuhteineen ja ylimääräisine päänvaivoineen, mutta ilman netin käyttöä ja sitä, että hyväksyy noiden tekno-jättien tiedonkeruun, elämästä voi tulla painajaista etenkin kun kaikki virastoissa asiointikin on aika pitkälle verkkoasioinnissa nykyään, ei ainoastaan korona-ajan takia, mutta se on nouseva trendi ollut jo pitkään ja kaikenlaisia verkko-asiointi-palveluita kehitetään koko ajan yhä enemmän.

Täytyy myöntää, että vaikka olen juurtunut tietokoneharrastukseeni, ja olen IKI ry:n elinikäinen jäsen, pohjimmiltaan en eturintamassa olisi viemässä kaikkea mahdollista reaalimaailmasta digitaalisaatio - kehitys -ajatus edellä. Digitaalisaatio-kehitykseen nyt ei voi tavallinen kuluttaja vaikuttaa muuta kuin hyvin mikro-tasolla oman elämän valintojen kautta vähän pystyy vaikuttamaan, joskaan ei suurieleisesti.

7
Yleistä keskustelua / Vs: Lopettaako Google seurannan?
« : 07.03.21 - klo:12.36 »
On tuossa digitaalisessa plagiointitarkistusjärjestelmässä sekin ongelma, että vaikka se tarkistaisikin sen lähteen, jonka opiskelija on tarkkojen sääntojen mukaan merkatun lähteen siihen syntatkisesti oikein kirjoittanut, omaa järjestelmä tallennettuna kaikki jo valmiit opinnäytetyot, joka suojaa käsittääkseni aika hyin sitä, että ei ainakaan toisesta saman tason opinnäytetyosta voi tekstiä kopioida suoraan. Vastapuolella on se, että sitten kun oman opparin on luovuttanut oppilaitoksen kirjastoon arkistointiin ja jakeluun itse valitulla valitulla lisenssillä, jonka puitteissa kirjasto jakelee sitä, niin saa sen plagiointisuojan omaan oppariin, että sitten kun joku seuraava joskus tekee vastaavasta aiheesta opinnäytetyotä, ei ainakaan jo julkaistusta opinnäytetyosta voi leijona-osaa tekstiä kopioida.

Voi olla, että tuo muiden AMK-oppareiden oma viitetarkistus ohjelmassa toimii jotakuinkin kivasti ainakin Suomen rajojen sisällä, olettaen että kaikilla Suomen AMK:illa on käytossa sama järjestelmä.

8
Aikamoinen jäähdytys tuossa koneessa, kun kone on huoneen kokoinen, niin Kelvinin asteessahan komponentit on viilentymässä, jotta ei syttyisi tulipaloa.
Ei tulipalo ole se ongelma, miksi niitä pidetään lähellä absoluuttista nollapistettä (0° Kelvin). Korkeammissa lämpötiloissa molekyylien liike-energia (lämpö on molekyylien liikettä) helposti sotkee tai tuhoaa niitä kvanttitiloja, joita kvanttilaskennassa käytetään.

Joo, no tuossa artikkelissakin mainittiin, että yksi ongelma tuossa tavoitteessa lisätä noita qubittien lukumäärää kun se ei ole yhtä helppoe kuin tiilten kasaaminen päällekkäin, kun ne vaikuttavat toisten qubittien tilaan, joka aiheuttaa helposti laskennassa virhetilanteita.

Noista käyttojärjestelmistä, Briteissä kehitteillä tuollainen, kuin Deltaflow, en tiedä kuinka laajasti se on Brittien ulkopuolella käytossa, varmaan Suomen valtiokin tuossa Otanniemen koneessa käyttää jotain muuta, kuin kotimaista kvanttikoneisiin suunniteltua käyttojärjestelmää, kun en ole lainkaan varma, onko kotimaassa kukaan kehittänyt vielä sellaista, mutta voisi kuvitella, että kehityksen alla on Suomessakin sellainen.

Deltaflow

9
Luin tämän aamun sunnuntain 7.3.2021 aamun printti - Turun Sanomista, jossa oli aukeaman ja puolen sivun artikkeli Espoon Otanniemestä kvanttitietokone-projektista, jollaiseen Suomen valtio on investoinut.

Artikkelissa todettiin, että käyttovalmiina se voisi olla tämän 2020-vuosikymmenen lopussa, mutta ennen kuin jotain reaalimaailman ongelmia sillä pystyttäisiin laskemaan tai ratkomaan, pitäisi loytää keino, jolla kubittien lukumäärä saataisiin 50- nostettua ylemmäs. Sata mainittiin tavoitteena.

Aikamoinen jäähdytys tuossa koneessa, kun kone on huoneen kokoinen, niin Kelvinin asteessahan komponentit on viilentymässä, jotta ei syttyisi tulipaloa. KElvinin aste sentään -273 Celsius -astetta.

Artikkelissa mainittiin myos Googlen kehitteillä oleva kone ja Kiinakin on onnistunut omalla kvanttitietokoneellaan supertietokonetta nopeammin jotain teoreettista ongelmaa, varmaan toki ei ainoastaan syotto tai tulostuslaitteena näytto ja näppäimisto, mutta myos muita mittauslaitteita tai teollisuuskoneita, tai mitä tahansa koneita, mutta varmaan Googlen kvanttitietokoneeseen on asennettu heidän oma Android -käyttis.

Kyllä varmaan Otanniemessäkin pyorii jokin Linux-distro, jolla ajetaan ohjelmakoodia tuolla kvanttikoneella sitten kun se on valmiina käyttoon.

Nyky kahden tilan tietokoneet toimivat kahden tilan periaatteella, että bitin arvo on 0 tai 1, ja sitten tuo kubidi voi omata yhtäaika molemmat arvot, niin ei varmaankaan ainakaan korkean tason kielillä ohjelmia laadittaessa, ohjelmoitaessa juuri muutoksia tule, tai ylipäätään jos laaditaan algoritmejä, joita kvanttitietokoneen on tarkoitus suorittaa, koska käsitin, että kubitissakaan ole kuin kaksi tilaa, joskin se poikkeaa näistä von Neumaan koneista siinä, että kubitin arvo voi olla yhtäaikaa molemmat.

10
Yleistä keskustelua / Vs: Lopettaako Google seurannan?
« : 07.03.21 - klo:11.17 »
Täytyy kyllä todeta, että Facebookin käyttö on jäänyt huomattavan vähemmälle sitten viimeisimmän algoritmimuutoksen minkä ne pisti "uutisvirtaan". Nykyään se on täynnä jotain iltapäivälehti/hesari roskaa, ja ne kaverien postaukset on hävinnyt murto-osaan. Vaihdoin perinteisemmin toimivaan someen. Mewe on tätä nykyä oma suosikkini.

Itsekin olen vähentänyt kaikkien sosiaalisten medioiden seuraamista, saati lisäämistä mitään postauksia niihin vähenemään päin kaikissa noissa Amerikkalaissa somejäteissä tileillä, joissa minulla se on. puhuin hyvän sivarikaverini kanssa ihan puhelimella viime perjantaina iltasella, kun tämä soitti kuulumisia, niin mainitsin, että kun tavallisesti ollaan juteltu facessa, niin mainitsin tuon some-aktiivisuuden vähentämisen, niin kaverinikin totesi, että hänkin on vähän kyllästynyt somen seurantaan tai sinne mitään lisäämään viime aikoina viimeistään.

No, vaikka noita Facebook-kutsuviestejä alkoi postiin tulemaan 2006 -vuonna, liityin vasta 2014 sosiaalisen paineen kasvun myota Facebookkiin, ja jos en olisi nykyisin ollut siellä vasta 7 vuotta, en varmaankaan enää liittyisi. Toisaalta tiliä kannata poistaakaan sieltä, kun nyt on jo sielu luovutettu pirulle.

Onhan se aika absurdi ajatus tuo Facebookin toiminta/ansaintamalli, jos ajattelee sitä perinteisen liiketoiminnan kannalta, että minä yksityisenä luonnollisena henkilona luovutan itsestäni kaiken mahdollisen yksityisen tietoni jollekin Amerikkalaiselle jättiyritykselle vapaaehtoisesti, jotta kasvottoman jenkkikorporaation osakkaiden voitot paranisi, ja yritys voisi tienata rahaa sillä tiedolla, jota olen vapaaehtoisesti luovuttanut firmalle, Facebookin tapauksessa siitä pisteestä sakka, kun tein valinnan, että hyväksyn Facebookin käyttäjäsopimuksen ehdot, ja aloin käyttämään sitä palvelua.

11
Yleistä keskustelua / Vs: Lopettaako Google seurannan?
« : 07.03.21 - klo:11.11 »
Mitä tämä tarkoittaa https://www.hs.fi/talous/art-2000007841900.html?
Tarkoittaako, että Kuukkeli on huomannut trendin, johon sen on sopeuduttava?
Onko seurannan kaikenlaiset estot ja pienetkin kiusat, kuten kaikkien keksien ja historiatietojen hävittäminen kun selain suljetaan jne lisääntynyt?
Keinoja seurannan hankaloittamiseen löytyy ja jos niitä on otettu yhä yleisemmin käyttöön niin Kuukkelin on tunnustettava tosiasiat ja esitettävä "edelläkävijää" ...

Luin saman uutisen digitodaysta perjantaina vai milloin se julkaistiin, tosin siinä puhuttiin vain käyttäjiä seuraavien mainosevästeistä luopumisesta 2022 mennessä.

Noista seuraavista mainosevästeistähän pääsee eroon jpo nykyisin, jos ei pidä mainoksista, kun julkinen netti pursuaa ihan asiallistakin sisältoa sisältävät sivut jonkin verran mainontaa. Kuten Tomin vastasi, Mozilla säätion Firefox -selaimella mielestäni aivan riittävät mahdollisuudet estää tuo mainontaan liittyvä tiedon keruu yksittäisen perusnettisurffarin näkokulmasta. Ainakin itse ole tyytyväinen siihen.

12
Yleistä keskustelua / Vs: Lopettaako Google seurannan?
« : 07.03.21 - klo:11.07 »
Monet opiskelijat kopioivat suoraan tekstiä netistä opinnäytteisiinsä, ei viitsitä muokata yhtään edes tekstiä. Lähdeviittauksia ei tehdä ollenkaan, koska tieto esitetään yleistietona tai saatetaan viitata aivan toiselle www-sivulle opettajaa harhauttaakseen. Tietosanakirjatietoon ei tarvitse viitata lähdeviittauksissa, opetetaan nykyään. Oppilaitoksilla ei ole aikaa tarkistaa kaikkia koevastauksia hyvin takoin lähdeviittauksia myöten. Niinpä nuoriso on oppinut luottamaan aivan mihin tahansa, millä pystyy etätehtävät ja kirjalliset tehtävät tekemään muutamassa minuutissa perusteellisen oman kirjoittamisen ja jäsentelyn sijaan. Sama toistuu korkeakouluissa. Opettajat vastaavat vaatimalla pidempiä vastauksia ja arvostamalla niitä, jolloin sujuva ja tiiviisti asiansa esittävä opiskelija häviää ja aletaan arvostaa verbaalista akrobatiaa ja vastaukset pitenevät turhan takia. Ulkoaoppimisen sijaan pitäisi opettaa tiedon hakua ja tiivistä esittämistä ja ongelmien ratkaisua. En saa kannatusta opetusministeriössä ajatuksilleni.

Käsittääkseni kaikilla korkeakouluilla Suomessa on digitaalinen plagiointijärjestelmä, jonka läpi on opiskelijan pakko hyäväksyttää lähdeviitteet. Ainakin oma Turun AMK:n keskitasoa heikkomman lisäarvon oppari kävi järjestelmän läpi useaan kertaan. On totta,että kiire oppilaitoksissa opinnäytetyon ohjaajan humaanisti tarkistuksen tarkistus on nykyään mahdotonta, koska tietoverkoissa on niin valtava määrä tiedon lähteitä ja määrä kasvaa koko ajan.

13
Tuo on kyllä niin vanha versio, että itse asentaisin uudelleen. Onko koneessa usb-bootti mahdollisuus? Jos on niin esim. Balena Etcher:llä tai jollain vastaavalla tekee boottaavan tikun.

Itse annan ääneni qwertyy:n esittelemälle vaihtoehdolle.

Tuo "qwertyy":n ehdotus ja "Ganymedes":in komppaama idea ainakin on varmin keino saada "puhtaasti" homma hoidetuksi. Jos koneessa on USB-boottimahdollisuus, niin valmistat vain boottaavan USB-tikun tuosta 20.04 versiosta ensin. Varmuuskopioi ennen asennusta kaikki tärkeä koneelta, jotta saat ne takaisin uuteen järjestelmääsi asennuksen jälkeen, vaikka jotain voi saada palautettua TestDisk -partition recovery -sovelluksella etenkin, kun edellinenkin osiointi oli Linuxin asennusohjelman luoma.

Ota varmuuskopiot ja tee USB-tikku ja boottaa sillä kone, siis.

14
On mahdo
En osaa polttaa uutta levykuvaa. Voiko 16.04:n päivittää suoraan jostain lähteestä niin kuin 14.04:ään tuli päivitysmahdollisuus 18.04:ään?

Itse päivitin Lubuntu 14.04 > 18.04 lähteistä, ja tein Youtubute -videonkin aiheesta. Järjestelmä pitää ensin päivittää 16.04 -versioon, jonka jälkeen avautuu optio 18.04 -jatkoille. Tosiaan, 32-bittinen tuki on päättynyt, joten 18.04 lienee järkevin valinta.

Levykuvan poltto on helppoa xfburn -ohjelmalla. Lataat ensin levykuvan .ISO -tiedoston netistä jakelun download -sivulta netistä ja käynnistät xfburn -ohjelman, niin aloitusvalikossa on vaihtoehto "polta levykuva". Tarvitset vain tyhjän CD tai DVD -aihion.

Videoni kestää vain minuutin, joten ei liene paljoa aikaa elämästäsi vievä tapahtuma, vaikka senkin vielä katsoisit. Lisäsin alunperin sen Instagramiin, kun siellä on tuo minuutin limiitti jostain syystä videoille, ja vasta sen jälkeen lisäsin sen Youtube-kanavalleni, sama vaikka se on molemmissa, aiheellista olisi ollut saada hitusen pidempi video aiheesta, mutta suora linkki on

https://www.youtube.com/watch?v=VL8rCAqRYTA



15

Mikähän mahtaa olla evoluutioalgoritmi?

Suora lainaus Wikipediasta:
Lainaus
Evoluutioalgoritmi on tietokoneohjelman tekotapa, joka jäljittelee evoluutioteorian mukaista mekanismia, jossa luonnonvalinta valitsee sopivimmat mutaatiot jatkoon.

No tuossa on nuo viittausmuuttujat, jos sen poistaa ja käyttää tavallista muuttujaa, toimii mutta ei todella mitään uraa uurtavaa. Ehkä tämäkin ketju on taputeltu?

16
Palaan vielä yhden postauksen ajaksi tähän viestisäikeeseen.

Mitä mainitsin tuon oman C-kirjaston laadinnasta, voisi olla ideaa ajan kuluksi laatia kirjasto, jossa on hyötykäyttöisiä metodeita kombinatoorikan, permutaatioiden laskentaan yms. matematiikan helpottamiseksi, vaikka varmaan jotkin biotietokoneinsinöörit varmaan julkaisseetkin C-kieleen sellaisen.

Tuollainenkin funktio tuli mieleen tuosta chtype.h -kirjastosta löytyvän isdigit-funktion hyödyntämiseen, jota voidaan ehkä tarvita jossain todennäköisyyslaskennassa syötteen tarkistuksessa vaihtoehtona tuolle nm:n esittämälle strtollille.

Koodia: [Valitse]
int checkInput(char *str[]) {
 for (int x = 0; x < strlen(*str); ++x)
    {
        if (!isdigit(*str[x])) return 1;
    }
    return 0;
}

En ole mitenkään tilastotieteen tai matematiikan syväosaaja, mutta esimerkiksi evoluutioalgoritmiä kehitellessä nuo permutaatioiden laskennat ja joissain muissa bioteknologia-sovelluksissa ihan asiallisia mutta myös kryptografian ongelma-asetteluissa. Evoluutiomatematiikkaa en ole koskaan tutustunut siihen, mutta jonkin verran perehtynyt evoluutioalgoritmiin, ja lukenut pääpiirteittäin Darwinin evoluutio-oppiteoksen että ymmärrän perusteiltaan sen toimintaperiaatteen. Bioteknologiaan en varmaan koskaan lähde syvemmin, kun kemian opinnoista lukiovuosilta viimeksi sitä lukeneena niin paljon jo aikaa ja jonkin Kemian lukionkertauskurssin suorittanut korkeakoulussa.

17


Kannattaa myös opetella käyttämään kääntäjää komentoriviltä. IDE voi olla kiva, mutta hämärtää aika paljon taustalla tapahtuvia asioita ja sitoo käyttäjän kyseiseen ympäristöön. C-kehityksessä (erityisesti Linuxissa/Unixissa) ei ole mitään yleisesti vakiintunutta kehitysympäristöä, vaan kaikilla on omat suosikkinsa. Useamman kuin yhden henkilön projektissa vältytään ongelmilta parhaiten, kun projektin buildaus ja riippuvuuksien hallinta hoidetaan geneerisemmillä työkaluilla.

Mielestäni kannattaa siis ainakin aluksi koodata pelkällä tekstieditorilla ja kääntäjällä. Make tai CMake auttaa sitten, kun projektissa alkaa olla useita tiedostoja ja alihakemistoja tai riippuvuuksia ulkoisiin kirjastoihin.

Koodia: [Valitse]
gcc -Wall -Werror -std=c11 -pedantic -o kertoma kertoma.c
Joo, kannattaa selvittää itselleen osoittimet ja viittaukset tarkasti. Tässä eräs suomenkielinen opas: https://fi.wikibooks.org/wiki/C/Osoittimet

Kiitos linkkivinkistä ja neuvosta! Käännän siis bash-konteopäätteeltä ohjelmaa, mutta kirjoitan sitä mielelläni CodeBlocksilla, joskin olen joskus kysellyt tässäkin yhteisöissä noien C-IDEjen perään, ja kuten totesit, ne on makuasioita, ei niistä sen enempää.

18

Joo kyllä vaan. Juuri tuota samaa asiaa tarkoittaa C:ssä pointter, eli osoitin on viittaus indeksinumeroon (muistiosoite) josta varsinainen tieto (muistiosoitteen arvo) löytyy.

Onko pointterin pointteri ikäänkuin sitten muistipaikan osoite, jossa on viittaus muistipaikkaan, jossa sijaitsee aiempi viittaus alkuperäisen tiedon sisältämään muistipaikkaan? Ehkä näiden pointtereiden takia monet ohjelmoijat voivat valvoa unettomia öitä, etenkin jos on laajat ohjelmistot hallittavana, erityisesti jos sitä viittausmuistipaikan osoitteen kautta voi muuttaa sitä alkuperäistä tietoa.

19
Kiitos "nm", todella paljon!

a.) miksi vertaat, jos syötteiden lukumäärä on pienempi, kuin 2? Numerointi varmaan alkaa ykkösestä, mutta onko ensimmäinen parametrialkio aina tyhjä vakiona vai mistä tuo 2:een vertaus tulee?

b) Tässä tulee juuri ongelmaksi ymmärtäminen noiden loppu ja syote pointterialustusten kanssa, että missä kohtaa ne liitetään juuri tuohon main-funktiossa syöteparametrina annettaviin char[] -taulukkoon, joka sisältää käyttäjän syötteet? Ehkä en ymmärrä juuri siitä syystä, kun en handlaa vielä noita pointtereita.

Tämän päivän aikana tullut tehtyä havaintoja, ja opittua monta asiaa, ehkä tietämättäänkin alunperin ongelmasta, joka tuli itselläni vastaan tuossa kertoma-ohjelmassa. Tuokin kirjareferenssi "Unix Hater’s Handbook", jonka SuperOscar esitti, niin oli uusi kirjanimike itselleni, ei ole koskaan tullut missään kirjastossa vastaan, ja oman oppimisprosessin kautta olin tehnyt saman havainnon tuosta atoi-funktion käytöstä. Varmaan kirjaa voisi selata, jos jostain yrittäisi löytää, jos tulisi eteen muita vastaavia ongelmia C-kieleen liittyen, että ei tarvitsisi kaikkea learn-by-doing -menetelmällä päätellä itse nollasta.

Tuossakin strrol -metodin esimerkki-esityksessäsi "nm" on aika paljon koodirivejä tuohon syötteen virhetarkistukseen käytetty, vähemmällä koodauksella selvisi, jos kirjoittaisi metodin, jossa hyödyntää ctype.h -kirjaston isdigit() -funktiota, ja vaikka ohjelmoisi sen omaan kirjastoonsa, jonka sitten sisällyttäisi ohjelmaan, jos olisi jokin käytännön tarve todella vaikka kertoman laskemiselle käyttäjän syötteestä parametrilla. Tässä minun ohjelmatapauksessani en näe mitään käytännön sovellutusta tälle, niin siinäkin mielessä tuo virheiden tarkistus vain on tällainen nyanssi valmiimman tai teollisuuskäyttöisemmän koodin aikaansaamiseksi, ja siitä ponnahti tai pulpahti esiin tuo tietotyypin tarkistusongelma mielessäni.

Varmaan noita parametrisyötteitä ja merkkijono-syötteitä käsitteleviä kirjastoja on tässä 1970-luvulta lähtien maailmalle aika paljonkin julkaistu, ja tuo strrol on ja yksi, jossa on otettu kantaa tuohon syötteen oikeellisuuden tarkistukseen, mutta ajankuluksi jos haluaa merkkijono-kirjastoa alkaa ohjelmoimaan, niin sen voisi aloittaa vaikka tällä metodilla, mikä tarkistaa syötteen olevan positiivinen kokonaisluku, mutta juuri tuo nm:n esitys lienee ihan järkevä, jolla ohjelmasta saa "täydellisen". Kuten "nm" -totesit, kehittynyt taatusti 50 vuoden ajanjakson kuluessa nuo C-kirjastot paljonkin, en epäile sitä yhtään.

En noista GOTO -lausekeskusteluista muuta tiedä, että mielestäni suoria hyppylauseita tulisi välttää, jos kieli niitä tarjoaisi, nykyaikaisissa kielissä ei taida juuri niitä enää ollakaan, ehkä jäänteenä voi josain Visual Basicissa ollakin, ja sitäkin vielä käytetään ja ohjelmistokehitäjiä on, jotka ylläpitävät vielä kielillä ohjelmia, joissa niitä käytetään.

Oma hyppylause mielipiteeni perustui tosiaan siihen, että kun hyppylauseen seuraava suoritettava koodilause, tai lauseke on edessä, hyppylauseen suorituksen jälkeen muuttujien arvot eivät siirry mukana, vaan tosiaan muuttujien arvot voivat olla mitä tahansa, joka mahdollisesti aiheuttaa koko ohjelman kaatumisen jossain vaiheessa pahimmillaan, tai sen suoritus muuttuu epämääräiseksi tai vaikeaksi hallinnoida ja riskit kasvavat sitä mukaa, mitä laajemmasta ohjelmistosta on kyse. Kuten "Ganymedes" totesit, puhutaan varmaan eri tavalla käsittäen nuo hyppylauseet, uskon sinua, että jossain voi muuttujienkin arvot siirtyä joissain kielissä.






20
Minusta tähän C pointteri juttuun on hyvä lähestymistapa se että miettii miten tietokoneen muisti oikeasti muodostuu tavu tavulta. pseudokoodauskielellä muisti on taulukko joka alkaa 0 ja päättyy siihen mihin asti on muistia (= käytännössä cpu bittisyys).

Sen jälkeen mikä ero on sillä että muistiosoitteeseen 100 pistetään luku ja sillä että on osoitin muistiosotteeseen 100.

Konekielessähän on ne suora viittaus, epäsuoraviittaus, indeksoitu viittaus jne, ja tajuan sen, jos muistipaikassa 66 tai sinne tallennetaan muuttujan lukuarvo 7, ja muistipaikassa 7 sijaitsee suoralla osoiteviittaus-tavalla luku 66, saadaan tulosteeksi 7, joka sijaitsee muistipaikassa 66. Toimiiko tämä apuna yhtään noiden pointtereiden osalta?

Eli onko tuossa sinun esityksessäsi pointterien ajattelutavan lähestymisen helpommin tajuamiseen se, että on eroa, onko tietokoneen muistipaikassa fyysisesti sijaitseva tieto, vai viittaus muistipaikkaan, jossa tieto sijaitsee, kun lopulta se fyysiesti jossain muistipaikassa sijaitsee, mutta auttaako pointterien ymmärtämisessä tämän kaltainen ajattelu? Sitten on pointterien pointtereita,, niin jos tämä näin yksinkertaisella ajattelulla menee, niin sitten nuo pointterin pointteritkin on helppoja tajuta.


Sivuja: [1] 2 3 ... 12