Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Aiheet - Jere Sumell

Sivuja: [1] 2 3
1
Luin tämän aamun sunnuntain 7.3.2021 aamun printti - Turun Sanomista, jossa oli aukeaman ja puolen sivun artikkeli Espoon Otanniemestä kvanttitietokone-projektista, jollaiseen Suomen valtio on investoinut.

Artikkelissa todettiin, että käyttovalmiina se voisi olla tämän 2020-vuosikymmenen lopussa, mutta ennen kuin jotain reaalimaailman ongelmia sillä pystyttäisiin laskemaan tai ratkomaan, pitäisi loytää keino, jolla kubittien lukumäärä saataisiin 50- nostettua ylemmäs. Sata mainittiin tavoitteena.

Aikamoinen jäähdytys tuossa koneessa, kun kone on huoneen kokoinen, niin Kelvinin asteessahan komponentit on viilentymässä, jotta ei syttyisi tulipaloa. KElvinin aste sentään -273 Celsius -astetta.

Artikkelissa mainittiin myos Googlen kehitteillä oleva kone ja Kiinakin on onnistunut omalla kvanttitietokoneellaan supertietokonetta nopeammin jotain teoreettista ongelmaa, varmaan toki ei ainoastaan syotto tai tulostuslaitteena näytto ja näppäimisto, mutta myos muita mittauslaitteita tai teollisuuskoneita, tai mitä tahansa koneita, mutta varmaan Googlen kvanttitietokoneeseen on asennettu heidän oma Android -käyttis.

Kyllä varmaan Otanniemessäkin pyorii jokin Linux-distro, jolla ajetaan ohjelmakoodia tuolla kvanttikoneella sitten kun se on valmiina käyttoon.

Nyky kahden tilan tietokoneet toimivat kahden tilan periaatteella, että bitin arvo on 0 tai 1, ja sitten tuo kubidi voi omata yhtäaika molemmat arvot, niin ei varmaankaan ainakaan korkean tason kielillä ohjelmia laadittaessa, ohjelmoitaessa juuri muutoksia tule, tai ylipäätään jos laaditaan algoritmejä, joita kvanttitietokoneen on tarkoitus suorittaa, koska käsitin, että kubitissakaan ole kuin kaksi tilaa, joskin se poikkeaa näistä von Neumaan koneista siinä, että kubitin arvo voi olla yhtäaikaa molemmat.

2
Mitenkäs C-kielessä voisi tarkistaa syötteen tietotyypin? Esimerkkinä tällainen ohjelma, kun laskee kertoman komentorivin parametrista, pitäisi tarkistaa, onko syöten int-tyyppiä, eikä negatiivinen eikä muumerkkijono

Koodia: [Valitse]
#include <stdio.h>

//Declaring function(s)
int kertoma(int x);

int kertoma(int x) {
    if (x<=0) {
    return 1;
    }
    return (x*kertoma(x-1));
}
//Main Method
int main(int argc, char *argv[]) {
    if (argc <=1) {
        printf("Syötä parametrina luku, jonka kertoman tuloksen haluat selvittää!");
    }
    else
    {
        int tulos;
        int input = atoi(argv[1]);
        tulos = kertoma(input);
        printf("%d",tulos);
    }
}

Minimalistisin keino olisi vähiten koodia että tarvitsisi kirjoittaa, lyhtentäisin koodia

Koodia: [Valitse]
#include <stdio.h>

//Declaring function(s)
int kertoma(int x);

int kertoma(int x) {
    if (x<=0) {
    return 1;
    }
    return (x*kertoma(x-1));
}
//Main Method
int main(int argc, char *argv[]) {
    if (argc <=1) {
        printf("Syötä parametrina luku, jonka kertoman tuloksen haluat selvittää!");
    }
    else
    {

        printf("%d",kertoma(atoi(argv[1]));
    }
}

Eli eliminoisin tarvittavien muuttujien sijoitusoperaatiot lauseella

Koodia: [Valitse]
printf("%d",kertoma(atoi(argv[1]));
Meneekö se ihan tuossa haarautumis-ehtolausekohdassa tuolla
if (argc <=1 ), vai miten tuon syötteen tyypin voisi tarkistaa, että jos käyttäjä syöttää esimerkiksi stringin


3
Ostan Elisan E-kirjasta enimmäkseen äänikirjoja, mutta olen harkinnut pariin e-kirjaan investoimista. Itselläni on Samsungin Android - tabletti, ja Elisan kirjat ovat DRM - suojattuja ja äänikirjoissa on vesileima joka kerta kirjahyllystä latauksen yhteydessä tiedostoihin liitettynä, niin osaisiko joku suositella jotain hyvää Android-sovellusta, jolla voisi kätevästi muuntaa tabletin asianmukaiseksi e-kirja lukulaitteeksi? Mahdollisesti myös integroida oman Elisa Kirja -kirjahylly -profiilin kanssa.

4
Nyt lauantain iltapäivemmällä voisin pari heittoa pistää Jani Alander tuohon sinun esittämääsi koodi-postaukseen.

Obfuskointi on milenekinntoinen aihealue, itse en ole obfuskoinut koskaan mitään koodiani, mutta voisi kuvitella, että erityisesti jos kaupallista lisä-arvoa jollekin taholle valmistetusta koodista kyse, eikä kyse ole avoimen lähdekoodin ratkaisusta, niin varmaan aika yleisessä käytössä ohjelmistoyrityksissä?

AMK:n ohjelmointikursseilla millään, tai Turun yliopistonkaan niissä ohjelmointi ja algoritmi-kursseilla, joihin olen ottanut osaa, yliopisto-tekniikan maisteri opinnot ovat vielä kesken elämäntilanteeni vuoksi, niin kukaan ohjaaja, lehtori tai ohjelmointi-kurssin opettaja ei ole puhunut mitään tuosta ohjelman lähdekoodin obfuskoinnista edes sivumennen.

Olisiko sinulla jotain hyvää kirjalähdettä, minkä välityksellä voisi perehtyä tuohon obfuskointiin taustoihin, ja käytännön sovelluksiin teollisuuskäytössä, vaikka mikään elämäni aikana valmistamani lähdekoodi ole ollut sen arvoinen, että olisi jotain peiteltävää, tai haluaisin salata jotain. Ylipäätään mitä syvemmälle tietokoneharrastuksessa olen mennyt AMK-opintojeni jälkeenkin, olen alati yhä enemmän etääntynyt suljetuista ympäristöistä tai niihin liittyvistä ratkaisuista. Kannatan avoimuutta, ja vastavuoroista toimintaa ja mielelläni jaan toisille, mitä omin itselleni. Tämä pätee elämänfilosofiassani voisi kai vaikutteena ainakin toimii lähes kaikkeen, tai miksei kaikkeen toimintaani. Vaikuttaa jotenkin siltä, että suljetut lähdekoodit ja ohjelmistot ja ympäristöt ovat niin 90-lukua, ysäriä, ja yritysmaailmassakin kasvava trendi avoimuus ja avoimen open-source -koodin kehittäminen ja sen hyödyntäminen.

Mainitsit itsekin Jani, että paljon muuttujia tuossa sinun auringonlaskuaikaa mittaavassa ohjelmaharjoituksessa. Itsekin käytän yleensä paljon välimuuttujia tavallisesti, ja tulostan niitä välillä testatakseni jonkin muuttujan arvoa ihan ajaen ohjelman, vaikka Debuggeri on ihan hyödyllinen työkalu, Pythonissakin on ja mitä itse Javaa eniten koodaan harrastemielellä jotain pientä, niin Javassakin on ihan hyvä debuggeri ohjelmoidessani Eclipse IDE:llä. Mitä tulee tuohon debuggerin ohjelmointiin itseensä, niin liittynee samaan aiheeseen, mitä keskustelu kääntäjien toiminnasta. Debuggeri on käsittääkseni ohjelmointikielen tulkki, ja tulkki poikkeaa kääntäjästä siinä, että tulkki tulkitsee yhden koodirivin kerrallaan konekieliseksi ilman, että suorittaisi sitä, kun taas tosiaan kääntäjä käy koko ohjelman läpi ja kääntää sen ajettavaan muotoon, jotta valmiin ohjelman suorittaminen olisi vaivattomampaa jälkikäteenkin. Tulkinta täytyy tehdä ohjelmalle joka kerta uudelleen, mutta käännös ainoastaan kerran.

Debuggerissa, kun asetetaan ne breakpointit koodiin, niin aloituspisteestä lopetuskoodiriviin niin saa määriteltyä, minkä kohta koodista tulkitaan tarkasteltavaksi muuttujien arvojen yms. osalta. Tulkin algoritmi on yksinkertaisempi, mitä kääntäjän, kääntäjässä on useampia vaiheita, joskin molemmat algoritmeistä lienee rekursiivisia.

Noissa korkeakoulujen ohjelmointiharjoituksissa ja kursseilla ainakaan Turun korkeakouluissa Turun AMK:ssa ja Turun Yliopistossa ei vaadita virhetilanteiden huomiomista, tai syötetiedon oikeellisuuden tarkistusta, tai tiedon validointia. AMK:n olio-ohjelmoinnin jatkokurssilla enemmän vaadittiin, minkä ymmärtää, kun siellä on jonkinlainen laajempi idea työelämälähtöisyydestä, mitä yliopistossa, niin ohjelmistokehitys-työpaikoissa voi kulua useita miestyöviikkoja pelkästään virheellisten syöttöjen tarkistus--koodeihin, koska ohjelma toimitetaan asiakkaalle, jonka ei tarvitse ymmärtää mitään teknologiasta tai ohjelman anatomiasta ja käyttäjät voivat olla juuri niin "tyhmiä" kuin haluavat. En nyt tuolla tarkoita, että kukaan ihminen olisi tyhmä, mutta otan viitekehykseksi jonkin esimerkiksi Googlen hakukoneen avoimen tekstikentän, mihin teoriassa voi kuka tahansa sitä käyttävä kirjoittaa periaatteessa minkälaisen hakusana-merkkijonon hyvänsä, ja sitä puolta on mahdoton rajoittaa mitenkään, mutta Googlen ohjelmistokehittäjät pitävät siitä huolen, kun hakulomake käy jonkinlaisen prosessiohjelman läpi, jossa määritelty Googlen ideoimat sääntöehdot ja toki sitten vielä valkoiset ja mustat listat käytössä, mutta puhtaasti hakumerkkijonon merkkien tarkistukseen. Näin ei kukaan red-hat pääse anarkiaa harrastamaan Googlen järjestelmissä, kun ei kaikki 15-vuotaiden skriptikakaroiden haut mene läpi.

5
Olen käyttänyt opiskelukoneenani 2005 vuoden silloista XP-kannettavaa, ja rautana siinä on 32-bitin arkkitehtuurilla yhden ytimen prosessori, ja vajaat 1 gigatavua välimuistia.

Lubuntu 14.04 on tuki päättynyt joiltain osin, ja 18-04 on todella raskas pyörittää siinä ja luin 20.04 version osalta, että tuo 18.04 on viimeinen 32 -bittinen Lubuntu-distro.

Löytyisikö vielä kevyempää Linux-distroa mielellään, jossa toimisi Cinnamon-työpöytäympäristö, vai heitänkö koneella vesilintua ja vien ekotorille?

Heräsi kysymys, mahtaako enää millään jakeluversiolla olla 32-bittisellä versiolla tukiaikaa jäljellä?

6
Katselin tuossa hakukoneella "Microprogramming language 2021" ja "Microprogramming languages 2020" -hakutermeillä, niin ei oikein löytynyt mitään. Käytin Google-hakua noihin.

Lähinnä tuli arkistoista 1973/1980 -luvulta tieteellisiä dokumentteja, ja eräässä koulutushakusivustolla "Best Computer Science Graduates" -sivustolla oli artikkeli, että nykyisin hyvin pitkälle ohjelmointi suoritetaan korkeamman tason kehitetyillä ohjelmointikielillä.

Miten on, ohjelmoidaanko enää käytännössä konekielellä mitään muualla, paitsi tiedeyhteisöissä ehkä, jos poissuljetaan esimerkiksi korkeamman tason kielet, joilla päästään lähemmäksi rautatasoa.

7
Joskus puhelinmodoemien aikoihin olin aktiivisempi IRC:ssä, mutta nykyisin käyn siellä satunnaisesti, IRCNetissä on pari kanavaa, jossa käyn välillä keskustelemassa.

Voiko IRC:ssä suojata jotenkin yksityisyyden, ko yksi syy, miksi entykkää roikkua kanavalla passiivisena koko ajan, kun ennen pitkää joku katkaisee huvin vuoksi yhteyden, vaika en harrasta anarkiaa kanavalla, tai muuta sabotointia.

Maksan DNA:lle F-Securen FreedomeVPN -yhteyden käytöstä pari euroa kuussa, mutta suojaakotuo VPN:äkään IRC:ssä sitä, että operaattorilta saatu osoite olisi siellä julkista riistaa?

Eräs tuttuni kysyi minulta noin vuosi takaperin, että "Käyttääkö IRC:tä enää ketään?", tämä piti ircciä lähinnä kuolleena, mutta kyllä ainakin tuolla vakiochat-irc-ryhmässä, jossa välillä vierailen, tietty kantaporukka vielä on jäljellä, ja mitä katsoin hakukoneella IRCNet -palvelimien toiminnasta niin IRC-Galleria -yhteisökin vielä pystyssä, en tiedä, onko se enää kovinkaan aktiivinen. Itse tosin en koskaan IRC-galleriaan liittynyt.

Toinen ongelma tossa IRCNet -palvelimien kanavalla keskustelussa on, kun IRCNet ei mahdollista nimimerkin rekkausta, ni periaatteessa kuka tahansa voi haltuunottaa toisen vakionimimerkin, jos uhri ei ole 24/7 sisällä.

8
Yleistä keskustelua / Dropshipping -postimyynnistä
« : 06.09.20 - klo:15.27 »
Tietoverkon kehittyneet kauppa-alustat ja markkinapaikat mahdollistaneet uudentyyppisen postimyynti-yrittäjyysmuodon, jonka englanninkielinen termi on "Dropshipping".
Onko tällä palstalla joku kenties kyseistä liiketoimintaa harjoittava? Jonkun verran olen selvittänyt aihetta liiketalouden ja hallinnon tradenomina, niin enemmän olen löytänyt ongelmallisuutta toimintatavassa, kuin etuja.
Lyhyt SWOT-analyysi DropShippingistä

Edut:
- DS-postimyyntiyrittäjyyden aloituskynnyt on todella matala ja suurta alkupääomaa ei tarvitse sijoittaa toimintaan.
- Kulurakenne toiminnassa voi olla olemattoman kevyt, erityisesti jos hoitaa kirjanpidon itse.
Haitat:
- Käsittääkseni DS-postimyyntikauppias toimii vain välikätenä tuotteen tilaamisen suhteen, ja toimittaa sen suoraan asiakkaalleen ilman, että näkee itse tuotetta missään vaiheessa, tämä nostaa kysymyksen siitä, että kuinka käsitellä mahdolliset tuotepalautukset ja reklamaatio-tilanteet: Ennen pitkää muodostuu asiakasjoukko, joka reklamoi tuotteesta, tai palauttaa sen, niin DS-yrittäjä on helposti kusessa palautusten ja reklaamien kanssa.
Mahdollisuudet
- Osa-aika-yrityksenä saattaa saada jonkinlaista lisätuloa?
- Vaikka en pidä DS-yritystoiminta -tavasta, on siinä enemmän järkeä, kuin esimerkiksi verkostomarkkinoinnissa varmaankin tai siinä, että myisi verkkokaupassaan tuotteita affiliate-linkkien kautta pelkästään. Toisaalta ne kaikki kuuluvat omassa maailmassani kategoriaan "En ymmärrä miten ne toimii, ja sellaiseen ei pidä lähteä mukaan, mitä ei ymmärrä täysin." Dropshippingin lisäksi tuli mainituksi tällaiseksi toiminta-alaksi verkostomarkkinoinnin keinoin myytävät tuotteet tai palvelut, ja sitten on vielä mainosala sellainen, jonka alan yrittäjyyttä en ole koskaan harkinnut, koska en ymmärrä täysin niitä, tai ollenkaan. Noista kolmesta ehkä tuo DS on järkevin jos pitää valita kolmesta huonosta.
Uhat
- Asiakkaiden reklamaatioiden ja palautusten ansiosta DS-yrittäjänä ajaa itsensä syvään liemeen sen jälkeen, kun jonkin aikaa voi toimia jotenkuten kaupankäynti

Mikä mahtaa olla tuo DS-postimyyntifirman toimiala-luokitus Yritystietojärjestelmässä? Onko se ihan vähittäistavara-kauppa ja tuotteiden ja palveluiden myynti, vai onko se tuonti-toimintaan liittyvä jotenkin?

Tuonti ja -vienti -yritysmuotona on yksi haasteellisimmista, kun siinä täytyy tuntea hyvin kohdemaan tai tuontimaan ihmisten kulttuuri ja liikekulttuuri, ja mahdollisesti olla myös kohdemaassa yrittäjänä. Varmaan ei ole vaikeaakaan saada jonkinlaista tuontilisenssiä esimerkiksi Nintendolta Japanista, jos haluaisi alkaa tuomaan Nintendo-pelejä Suomeen, mutta sopimukset noissa retailer-caseissa voivat olla sellaisia, että niistä ei pääse kovin helpolla eroon, ja sitten on naimisissa mahdollisesti hautaan saakka kyseisen yrityksen kanssa, eli ennen pitkää kusessa. Lisäksi jälleenmyyjän sopimukset jälleenmyyjänä voi olla aika huono juridinen asema, kun sopimuksen tarjoava osapuoli, eli laitevalmistaja varmaan tavallisesti sanelee ehdot ja voi muuttaa omaksi edukseen sopimuksia miten tahtoo.

Onko joku perillä tuosta DS -toimintamallista, tai tekeekö foorumilla joku kyseistä bisnestä? Tuntuu, että kyseisiä toimijoita on Suomessa kuin sieniä sateella, osittain johtuen varmaan todella matalasta aloituskynnyksestä ja tarvittavasta aloituspääomasta, kun laki on muuttunut, että osakeyhtiönkin voi perustaa 0 euron alkupääomalla, mutta menestyminen voi olla kiven takana valta-osalla noista yrityksistä.

9
Kirjoitin aikani kuluksi Google Docs -työkalulla ensimmäisen version käyttö-ohjeesta "OpenVPN -yhteyden asettaminen ja käyttöönotto Linux Mint -järjestelmässä", joka on suunnattu Linux-käyttäjille, jotka eivät ole kovinkaan eteviä teknologian suhteen, tämän ohjeen loin tilauksesta, kun lähipiirissäni on Linux-käyttäjä, joka käyttää ainoastaan Linux Mint -järjestelmää, ja hänellä on humaani peruskäyttäjän lähestymistapa tietokoneen käyttöön, eikä hän ole tietokone-insinööri.

Jaoin dokumentin Google Drive-kansiostani, ja sallisin kommentoinnin kaikille linkin saaneille, jos tulisi jotain parannusehdotuksia, tai jos joku löytää jonkin huomion.

Suora linkki .PDF -ohjetiedostooni on
https://drive.google.com/file/d/1RbXQ8vc6tXIctb6oF2Op_p_yy3bvubi4/view?usp=sharing

Vaikka tämä on Ubuntu -distron Suomi-yhteisö, tuota Mint-ohjetta voi soveltaa myös Ubuntuun ja Ubuntu -varianttidistroihin ja Mint:kin on käsittääkseni Ubuntu-pohjainen?

10
Kvanttitietokone on verrattain tuntematon maailma itselleni. Varmaan jonain päivänä se on ihan yhtä yleellinen hyödyke kotitalouksissa ja arkipäiväinen, mitä nykyisin on mikrotietokoneet ja läppärit arkikäytössä. Tosin sen, mitä olen perehtynyt kvanttitietokoneeseen, niin enimmäkseen sillä saavutetaan suurin hyöty turvallisuus/kryptografian -alalla sen huiman laskentatehon ansiosta, jonka se tarjoaa.

Tuollainen pisti silmään, kun katsoin Wikipediasta "Kvanttitietokone", suora lainaus Wikipediasta:
Lainaus
Tavoitteena on saada matemaattinen ongelma sellaiseen muotoon, että kvanttitietokoneessa oikea vastaus vahvistaa itseään, kun taas väärät vastaukset päinvastoin pyrkivät heikentämään itseään.
"Ohjelmointi ja algoritmit" -otsakkeen alta, niin tuli mielen assosiaatio tuosta tuloksen itsensä vahvistamisesta, että mikä yhteys sillä on heuristisiin hakualgoritmeihin tai heuristiikkaan noin yleisesti? Yleismaailmallinen viitekehys lienee heuristisen haun käytännön sovelluksesta on jokin shakkipelissä vastustajan voittaminen mahdollisimman vähin siirroin, tai jokin roolipeli, jossa annetusta kartasta täytyisi löytää kätketty aarre mahdollisimman nopeasti sillä ennakkotiedolla, että ei ole käsitystä ennakkoon, missä se sijaitsee.

Mulla oli lukiossa lyhyt fysiikka ja kemia ja matematiikka, ja maailmassa niin paljon aiheita, joita olisi mielenkiintoista opiskella, ja tuosta kvanttitietokoneesta saisi varmaan Fysiikan kandi-tutkielman jostain osa-alueesta tehtyäkin, mutta itselläni ei ollut Turun Yliopistossa Fysiikkaa edes sivuaineena. Kvanttifysiikka on itselleni kovin etäinen aihe, en tiedä, pitäisikö ottaa oikein asiaksi, ja hakeutua Quantum-laitokselle, ja opiskella kolme vuotta Fysiikan kandi-opinnäytetyötutkielmaan kvanttitietokoneeseen perehtyen opintonsa päättäneenä, niin saisi jonkin käsityksen aiheesta?

11
Päivitin kesäkuun alussa Lubuntu 14.04:stä 16:04:n kautta uusimpaan 18:04:ään.

Tänään vasta havaitsin, että tehtäväpalkissa on tuplasti network-manager:in kuvake. Kuitenkaan task managerissa, tehtävälistassa näkyy ainoastaan sen olevan yksinkertaisena ajossa, tehtävälistassa on tosin jokin modem-manager pääkäyttäjän käyttäjänä olevana prosessina, mutta nuo molemmat kuvat on network-manager-ohjelman kuvakkeita. Pitäisi toinen noista poistaa.

12
Onko palstalaisilla jotain kokemusta noista isojen it-yritysten tarjoamista sertifikaatti-järjestelmistä ja mikä hyöty niiden hankkimisesta mahtaa olla työpaikan hakua ajatellen? Turun AMK:ssakin olisi voinut opintojen ohessa suorittaa Cisco tai -Microsoft-sertifikaatteja, mutta en lähtenyt niitä suorittamaan vaan päädyin selaamaan Microsoft Server -sertifikaatin koulutusmateriaalia. Varmaankin jotain etua voisi olla työmarkkinoilla, jos yrityksessä, johon hakee töihin, on käytössä kyseinen teknologia tai ohjelmisto, mistä työnhakija on hankkinut sertifikaatin.

Yksi ja, mikä kävi mielessä, SAP-sertifikaatin hankkiminen voisikin tuoda ihan kivanoloisen kuukausi-tilipussin, jos päätyisi töihin SAP-konsultiksi. Sama, mikä isompi yritys pankki, elintarvike-konserni, varasto tai mikä tahansa, niin kyllähän siellä helposti on toiminnanohjaus-järjestelmä-puolela SAP. Itselläni on rajalliset rahavarat käytössä, ja voi olla vaikeuksia saada rahoitettua tuota SAP-sertifikaattia, ja vielä vaikeampaa löytää ketään työnantajaa, joka kylmiltään ottaisi mut töihin ja aluksi kustantaisi koulutuksen ja loppukokeeseen osallistumisen.

13
Luin kertauksen vuoksi täsäs ajan kuluksi "Aterioivat Filosofit" -ongelman Wikipediasta, joka on tietojenkäsittelyssä rinnakkaisuuteen liittyvä ongelma, joka on esitetty 1960-luvulla ensimmäisen kerran.

Onko palstalaisilla jollakulla koklemusta ohjelmistopatenteista? Ainakin istuva tasavallan presidentti Sauli Niinistö on puhunut joskus EU-tasolla niiden puolesta, että tietokone-ohjelman tai algoritminkin voisi patentoida. Itselleni tuli Helsingin solukämppä vuosinani, kun Sale haki ensimmäisen kerran valtuutusta presidentin töihin kansalta, hänen johonkin bileisiinsä kutsu postissa, mutta se ei liity nyt ohjelmistopatenttiin.

Ajattelin, että jos kehittäisi algoritmin, joka estää tuossa rinnakkaisuusongelmassa lukkiutumisen (deadlock) jotenkin yleisellä tasolla, olisiko mahdollista hakea pantettina siihen patentti-ja rekisterikeskukselta?

Katselin tuossa netissä hakukoneella, niin löysin tuollaisen, kuin "Banker's Algorithm", oikein muita ei löytnyt, jota käytetään tuon deadlockin välttämiseen.

Säikeisiin liittyvää ohjelmointia taitaa olla tiedossa?

14
Löytyisikö joltakulta erityisesti näitä kuvan Linux Magazine Special ja Admin Magazinen, myös muut numerot kiinnostavat kyseisistä lehdistä.

Voin maksaa postikulut, jos hinta on kohtuullinen vanhasta lehdestä, kaupat 05.06.2020, siis maksan tilisiirtona, jos joltakulta löytyy näitä lehtiä varastosta.


15
Kauppapaikka / DeMysTiFIed - How Operating System Works
« : 18.05.20 - klo:11.58 »
DeMystified -kirjasarjan käyttöjärjestelmäteos "How Operating Systems Works".


Hyväkuntoinen, opiskeluaikoina ostin "Käyttöjärjestelmät"-kurssin oppikirjana tämän itselleni. Enää ei ole käyttöä. En tiedä, käytetäänkö teosta enää Turun AMK:ssa kyseisen kurssin kurssikirjana, jos kyseistä kurssia vielä järjestetään. Kurssikirja oli validi tenttikirja 2014, kun itse olin kurssilla. Kirja on englannin kielinen, eikä sitä mielestäni ole suomennettu.

Hinta 15 euroa + postikulut
Nouto myös turusta mahdollinen
jere.sumell@iki.fi


16
IT-Pressin kustantama "Linux järjestelmänhaltijan käsikirja" Marcel Gagnè, suomennettu n. 530 sivua

Hinta 10 euroa + postikulut
Nouto myös Turusta mahdollinen.

Vähän vanhahan tuo on, mutta itselleni ei enää ole käyttöä kyseiselle kirjalle.

jere.sumell@iki.fi

17
Yleistä keskustelua / Googlen nimipalvelimista?
« : 14.05.20 - klo:10.31 »
Käyttääkö joku noita Googlen nimipalvelimia tällä foorumilla ja jos käyttää, mihin tarkoitukseen? Missä tilanteissa niiden käytöstä voisi olla jotain hyötyä?

18
Ajattelin nyt varmistaa, kun välillä saan työkeikan eräälle varastolle Linux-hommia tekemään ja koneen Mint -pääkäyttäjä hoitaa pientä kirja-antivariaattia harrastustoimintana, niin kun avasin tuon ketjun "Turvallinen salasana", ketjussa taisi joku, ellei ollut peräti tämän palstan moderaattori/ylläpitäjä "Tomin" :n vastauksessa, että Ubuntussa on oletuksena tuo SHA-512 bittinen cryptaus.

Varmistaisin tästä, kun olen noin viikon ajan perehtynyt tähän UNIX/LINUX-salasanan taustoihin kohtuullisen kiitettävästi aikaa siihen käyttäneenä, että onko Linux Mint -distrossa ja tuo SHA512-oletuksena? (default) Oletukseni on, että olisi, kun Mint on Ubuntuun perusutva, mutta jos joku käyttää Minttiä niin kertokaa vielä varmistukseksi? Kiitos.

19
Lukeeko tällä palstalla tai omistaako ylipäätään ketään enää perinteisiä printtikirjoja, joiden aiheena on jokin Linux-teema?

Itselläni ei ole, kuin kaksi printti-Linux -julkaisua, ostin joskus 1990-luvun lopussa IT Pressin "Linux - Järjestelmänhaltijan opas", jossa käsiteltiin aataminaikaista Red Hat Linuxia, ja sitten ensimmäinen kosketukseni Linuxiin oli joskus PC SuperStoren vielä olleen bisneksessä, ostin sieltä Best Linux 2000, jossa oli suomenkielinen käsikirja mukana. En tiedä, voisi pistää myyntiin halvalla hinnalla ne tuonne kauppapaikka-ketjuun, jos joku on valmis niistä maksamaan jonkun euron, kun ne on olleet pitkään vailla käyttöä kirjastoni perinteisten tietotekniikka-kirjojen osastolla kirjahyllyssäni viemässä tilaa.

Sitten Linuxiin viittaava teos, jonka hankkisin tradenomi-opintojen Käyttöjärjestelmät -kurssin kurssikirjaksi, on DeMystiFieD -sarjan "How Operating System Works?", jossa ei nyt suoraan puhuta Linuxista, mutta yleisellä tasolla käyttöjärjestelmän toiminnasta rautatasolla. Ohjaaja sanoi, että kirja ei ole kovin korkeatasoinen, mutta minulla ei ole vertailukohtaa muihin tuon tietokirja-sarjan teoksiin, ja kyllä luin sen.

Linuxissa on nuo manuaalit joka komennolle, ja verkkoyhteisöt, kuten tämä Ubuntu Suomen kesustelualue  ja blogiartikkelit, mitä löytyy hakukoneiden kautta, sisältävät oikeastaan ongelmaan kuin ongelmaan ohjeita. Olen kuullut tämän myös saman entisen lukiokaveri-ihmisen suusta, joka ei juuri tiedä tietokoneista, mutta XP-päivitysten loputtua vaihtoi natiiviksi järjestelmäksi Ubuntun, ja hänkin totesi, että verkosta on löytänyt jokaiseen Ubuntu-ongelmaan ohjeita tähän asti.

20
Koodia: [Valitse]
openssl passwd -1 -salt yoursalt
Tuolla lähden muuttamaan salasanan. Voisiko olla mahdollista, että varmuuden vuoksi voi parantaa yöuniaan ajastamalla Bash-skriptiä esimerkiksi suoritettavaksi 2 kertaa kuussa, joka lisää kaikkien palvelimen käyttäjien salasanoihin satunnaisen merkkijonon sisältäen numeroita ja aakkosia suolaksi ilman, että käyttäjien toimia ei vaadita, tai nämä tietäisi asiasta mitään?

Koodia: [Valitse]
chpasswd -c SHA512 -s 0Salasanan vaihtaminen. onko tuo SHA512 turvallisempi, mitä PAM, joka on oletuksena ja kuinka monta kierrosta pitäisi tuohon SHA-suojaukseen käyttää, nyt tuossa näyttää olevan 0, mutta miten luvun valinnalla voisi vaikuttaa salasanan selvittäjän kannalta ajan pidentämiseen merkittävästi olettaen nyt, että tämä käyttää tehokasta kotikonetta nykyolosuhteissa? Vai voiko sillä vaikuttaa?


Sivuja: [1] 2 3