Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - ljpp

Sivuja: [1] 2 3 ... 7
1
Salasanakyselyssä on laajamittaisempaa ongelmaa. Salasanan joutuu useasti kirjoittamaan kahdesti, esimerkiksi sovelluksia asennellessa, sillä ensimmäinen yritys failaa vaikka se on taatusti kirjoitettu oikein.

2
Tässä 18.04:ssa on jotain vakavaa häikkää liittyen sisäänkirjautumiseen. Nämä siis uunituoreella puhtaalla asennuksella.

- Sisäänkirjautuessa järjestelmä väitti, että salasana on väärin. Toistin tämän useita kertoja, joten 99,9% varmuudella salasana ei ollut väärin joka yrittämällä. Ei ole maailman monimutkaisin password käytössä.
- Toisella kerralla systeemi hyväksyy salasanan, mutta työpöytä ei lataudu - vain purppura tausta ja hiiren kursori.
   -> Tähän workaround on klikata Cancel, valita käyttäjä uusiksi ja syöttää salasana. Silloin se hyväksytään.
- CTRL-ALT-F4 ja kirjautuminen kyllä onnistuu normaalisti
- Myöskään Wayland-session asetus ei suostunut tarttumaan oletuksena.

Mutta vielä erikoisemmaksi homma menee, kun jatkoin kuitenkin systeemin käyttöä ja konfigurointia, niin nyt lopulta sisäänkirjautuminen tuntuisi toimivan luotettavammin ja Wayland-sessiokin pysyy valittuna.

Asiasta on useita liittyviä bugeja raportoituna, koskien työpöydän latautumista, sekä itse kirjautumista/autentikoitumista:
https://bugs.launchpad.net/ubuntu/+source/gdm3/+bug/1766137

3
Haluaisin laittaa vanhaan läppäriin (Thinkpad X301, 4GB RAM) pienen zram swap-osion, SSD:lle swappauksen välttämiseksi. Asennuspaketti zram-config allokoi kuitenkin 50% muistista zram:lle, joka on mielestäni turhan paljon. Joku 512mb (luultavasti 2x256) olisi sopivampi, mutta en löydä mistään järkevää dokumentointia kuin zram/zram-config asetuksia säädetään mieleisekseen?

/etc/init/zram-config.conf ei sisällä mitään järkevää.

Apuja tai linkkiä hyvään zram dokumentaatioon?


4
Tuli testattua tämä Ubuntu MATE ensimmäistä kertaa 16.04 versiossa ja helkkari soikoon - tämähän on nykyään jopa perheen paras ja tästä taitaa tulla uusi vakioasennukseni.

Ubuntu MATE on jäänyt varsin vähälle huomiolle, mutta tässä vähän tarinaa englanniksi:
http://cd-rw.org/t/ubuntu-mate-16-04-is-exceptionally-sane/130/2

Tämä on tosiaan varsin pätevästi ja mainioin oletusarvoin ja sovelluksin koostettu distro. Vanhan hyvän ajan Ubuntu-kokemus!

5
Ubuntun kehitysversio / Vs: Ubuntu 16.04 LTS Xenial Xerus
« : 30.03.16 - klo:10.29 »
Käykääs antamassa tälle bugille lisää heattia, kun ei tunnu prkl etenevän:

https://bugs.launchpad.net/ubuntu/+source/linux/+bug/1550704

Ongelma on ollut tiedossa vaikka kuinka pitkään, Ratkaisu tai ainakin workaround on myös ollut tiedossa jo vuoden päivät. Saataisiin Surfacesta vihdoin timanttinen Linux-rauta.

6
Useimmat ongelmani liittyivät pikemmin Plasma 5:een kuin suoranaisesti Leapiin. Suurin ongelma oli kuitenkin mahdollisesti distronkin ongelma: näytönpiirron käsittämätön hitaus.

Tämä on erikoinen. Olen käyttänyt koneita saman ikäluokan Thinkpadeilla (T410, X301) kuin sinä, eli vanhoilla Intelin piirisarjoilla ja vastaavaa ei ole esiintynyt. Itseasiassa piti tulla kysymään seuraavaa.

Voisiko joku kokeilla PeaceKeeper testin Ubuntu 15.10 (mikä tahansa työpöytä) vs openSUSE Leap? Jos käytössäsi on Intelin GPU, niin aina parempi. Olen tässä ihmetellyt miksi saan pari-kolme sataa pistettä huonomman tuloksen *Buntulla kuin openSUSE:lla, tai vaikka Arch pohjaisilla distroilla. Nyt kun 15.10 vielä tuore, niin kernelin tai ajureiden versioissakaan ei ole niin isoa eroa.

7
Löytyykö palstalaisilta mielipiteitä tai jopa kokemuksia uudesta "maata mullistavasta" openSUSE 42.1 Leap julkaisusta?

Toisaalta pirun houkutteleva konsepti:
- SUSE Linux Enterprise pohjalla
- Mutta tuoteempi kernel, työpöydät ja sovellukset
- Pitkä elinkaari ja +0.1 päivitykset 12 kuukauden sykleissä (synkroonissa SLE service packien kanssa)

Houkuttelisi ottaa tämä Plasma 5:lla käyttöön pöytäkoneessa, jossa olen perinteisesti ajanut aina Ubuntu LTSiä, mutta mutta... Informaatio ja kommentteja netissä on varsin vähän ja nekin ristiriitaisia:

- S.Bhartiya hehkuttaa tätä kritiikittömästi ja estoitta useilla eri sivustoilla, kuten Linux.com
- Toisaalta kriittisempiäkin näkemyksiä löytyy, kuten tämä, sekä eri nettisivujen keskustelu/kommenttiosioissa.

Olisi kiva kokeilla jotain uutta ja tosiaan "paperilla" tuo vaikuttaa lupaavalta, mutta seuraava Ubuntun LTS on kuitenkin jo kulman takana ja se kaikella todennäköisyydellä pelittää taas kuin junan vessa..

8
Pikaisen haun perusteella Manjarolle ei ole täällä omaa ketjuansa. Nyt kuitenkin distro on mielestäni sellaisessa kehitysvaiheessa, että se on ehdottomasti oman threadinsa arvoinen.
Tämä palsta on nimenomaan pyhitetty Ubuntu-jakelulle. Alue "Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut" ovat ihan omiaan. Manjaro on Arch-jakeluun perustuva jakelu (vrt. Ubuntu - Debian).
Vielä Manjaro ei ole edes valmis, vaan yhä kehitystilassaoleva jakelu, jota en itse edes suosittelisi.
Jos intoa riittää tutustua Arch-jakeluun, kannattaa asentaa Arch - ja viritetellä se ihan omin rahkein.
Luepa <tag>:sta, ettei Manjaro ole minulle lainkaan tuntematon jakelu - ja jota en laajemmin edes suosittele.

Anteeksi, mutta en ymmärtänyt kirjoitustasi oikeastaan ollenkaan.

- Kyllä tämä on Ubuntu-foorumi ja sitä kautta yksi aktiivisimpia Linux-yhteisöjä Suomessa. Ja täällä on tämä alue muille käyttöjärjestelmille ja distoille, johon Manjaro avauksen kirjoitin. Oliko tässä joku pointti?
- Manjaro on rolling distro, joten koska sen voidaan sitten sanoa olevan valmis? Onko Arch nyt tai joskus myöhemmin valmis?
- Suosittelet asentamaan Archin, joka on monessakin mielessä ihan perusteltu juttu (been there, done that), mutta kuten itsekkin tagissasi mainostat, käytät kuitenkin myös Manjaroa - miksi?
- Kertoisitko miksi et suosittele, tai mihin tarkoitukseen et suosittele? Tuo kommentti ei sellaisenaan kerro vielä mitään.

9
Pikaisen haun perusteella Manjarolle ei ole täällä omaa ketjuansa. Nyt kuitenkin distro on mielestäni sellaisessa kehitysvaiheessa, että se on ehdottomasti oman threadinsa arvoinen.

Manjaro 15.09 (Bellatrix) julkaistiin 27.09.2015:
https://manjaro.github.io/

Olen muutaman kuukauden Manjaroa nyt tutkiskellut ja se on mielestäni (Ubuntun jälkeen) mielenkiintoisin distro tällä hetkellä. Se on monilta osin "Arch-pohjainen Ubuntu", mitä aika ajoin jotkut ovat kaivanneet. Mielenkiintoisin ominaisuus Manjarossa on sen "semi-rolling" päivitysmalli, eli Manjaro ei käytä suoraan Arch repoja, joissa meininki on vähän liiankin nopeaa järjestelmän stabiliteetin kannalta. Sen sijaan muutoksia tarjoillaan "ryppäissä" X kertaa kuussa, jota edeltää edes jonkinlainen testausvaihe - ja kaikkea tätä edeltää tietysti Archin tekemä oma testaus. Eli Manjaro tarjoaa tavallaan yhden laajunvarmistuskerroksen lisää, päivittyen kuitenkin moninkertaisesti ripeämpään tahtiin kuin puolivuosittainenUbuntu. Ainakin XFCE versio vaikuttaa varsin vakaalta "tuotantokäyttöön", muutaman viikon ja useamman päivityksen perusteella.

Muita silmiinpistäviä piirteitä on hyvä dokumentaatio ja nettiyhteisö, joka pienempien distrojen kohdalla on yleensä heikkous. Eli tukea löytyy netistä kiitettävästi ja lisäksi Arch dokumentaatio pitkälti sovellettavissa Manjaron kanssa. Jossain määrin uniikki ominaisuus on mahdollisuus helposti vaihdella kerneliä, eli voi valita vanhempaa ja vakaampaa tai uusinta uutta, tarpeidensa mukaan. Ja sokerina pohjalla on Arch-yhteensopivuuden mukanaan tuoma AUR repo, josta löytyy älytön määrä yhteisön tekemiä softapaketteja.

Kannattaa ehdottomasti tutustua, jos et vielä ole. Pari nettisivua on jo ehtinyt 15.09 rellua testaamaan ja arviot alla:
http://cd-rw.org/t/manjaro-linux-the-ugly-duckling/57
http://www.zdnet.com/article/hands-on-manjaro-linux-15-09/

Onko täällä muita Manjaro käyttäjiä tai siitä kiinnostuneita? Olen nyt ajellut tätä testiläppärilläni ja se on sujunut niin hyvin, että houkuttelisi asentaa myös 1. koneeseen, mutta sitä ennen olisi kiva kuulla pidemmän aikavälin kokemuksia siitä, kuinka vakaa Manjaro oikeasti on kun sitä on ajettu ja päivitetty vuosi-pari?

10
Yleistä keskustelua / Ubuntu/Linuxista on tullut tylsä?
« : 01.06.15 - klo:00.39 »
Bongasin Twitteristä mielenkiintoisen näkemysartikkelin, jonka mukaan Linuxista (näyttää viittaavan lähinnä Ubuntuun) on tullut tylsä ja siksi se on valmis tavallisen käyttäjän työpöydäksi.

http://cd-rw.org/t/desktop-linux-computing-has-entered-a-state-of-boredomness/15/1

Ja hetken tuota mietittyäni, niin näinhän se on. Distrohoppailu on itseltäkin jäänyt ja LTS Ubuntu tai Mint on nopea mutta pitkäkestoinen ratkaisu koneen käyttöönottoon. Piti oikein pakottaa itsensä asentamaan uusvanhalle läppärille Ubuntu Gnome 15.04, jos sitä vaikka jaksaisi 6kk välein päivitellä. Tylsää, mutta kaikki toimii ja se kai se tavoite on ollutkin?

11
Onko tältä saralta jotain uutta? Kiinnostaisi ladata ratkaiseva Liiga finaali arkistoihin, mutta ymmärteekseni tuon stream URLin kaivaminen jne. ei maksullisella silällöllä toimi. Olen Ruutu+ tilaaja.

12
Ubuntun kehitysversio / Vs: Ubuntu 14.04 LTS Trusty Tahr
« : 09.04.14 - klo:18.12 »
Onko 14.04:ssa Unity edelleen raskaampi kuin Gnome Shell?

13
Juu, varmuuskopioita ei ole järkevää pakata juuri siitä syystä, että pienehkö bittivirhe voi rikkoa paketin. Tämän takia jotkut oikeat backup ohjelmat osaavat esimerkiksi lisätä mukaan X prosenttia virheenkorjausdataa, jolloin virheensietokyky paranee.

Käsin polttelu ei kyllä ole mielekäs vaihtoehto - materiaalia on niin paljon.Toisaalta levyjä on käytettävissä ilmaiseksi hirmuinen määrä, niin olisi kiva olla semi-automaattinen ratkaisu jolla voisi kerran pari vuodessa ottaa dumpin koko Home osiosta. Heittelisi vain levyjä koneeseen sitä mukaan kun etenee.

14
Kovalevyllä olisi muutama kymmene gigaa valokuvia sun muuta ja varastossa olisi sadoittain tyhjiä DVD-R levyjä. Osaako joku suositella hyvää varmuuskopiointiohjelmaa Ubuntulle?

15
Tulee vähän harrasteltua valokuvausta ja toistaiseksi olen havainnut parhaimmaksi tehdä RAW kuvien käsittelyn Windowsilla (Canon DPP softalla), mutta Ubuntu on kuitenkin pääasiallinen käyttöjärjestelmäni. Olen kuitenkin huomannut, että väritasapaino Windowsin ja Ubuntun puolella ei ole identtinen, ja koska teen kuvan käsittelyn häviöttömästi RAW kuvalla tapahtuu se Windowsilla, mutta kun palaan normaaliin käyttöympäristööni Ubuntuun, huomaan ettei kuva näytäkkään enään täysin samalta.

Miten saan väritasapainot identtisiksi tai edes lähelle toisiaan? Näyttö on LG:n M2880D, perus 22" TFT ja koneessa on Nvidian näytönohjain, jonka ajurit ovat myös käytössä molemmissa käyttöjärjestelmissä.

16
Ongelma ratkesi. Jos asennukset teki USB tikulta käyttäen luontiin UNetBootinia, ko. ongelma ilmenee. DVD levyltä asennettuna hiiri toimii normaalisti.

17
Aloin epäilemään samaa, mutta BIOSista kaikki on OK ja Fn+F8 ei vaikuta mitään. Ja tosiaan USB live bootti toimii, joka on hämmentävää.

18
Yritin asentaa uusimman Ubuntun Thinkpad X301 koneeseeni jossa kaikki aikaisemmat versiot ovat toimineet moitteetta. Live sessiossa kaikki onkin niinkuin pitää, mutta asennuksen jälkeen hiiri (joystick) ei toimi ollenkaan. Sama ongelma niin perus Ubuntulla kuin Gnome versiossakin.

Täytynee palata pikavauhdilla 12.04:seen, ellei jollain ole heittää tähän jotain nopeaa fixiä?

19
Kone on aikansa high-endiä, joskin muutaman vuoden vanha. Intelin Core 2 Duo muistaakseni alustana. Pitää tarkistaa tuo USB tikun formaatti/partitiointi -- toisaalta vaikka siirto olisikin hidasta, niin ei sen missään nimessä tulisi jumittaa konetta, vaikka pidempään kestäisikin. Ja läppäri on läppäri juuri siitä syystä että tarvitsen kannettavan, joten ehdotukset koneen vaihdosta jätän omaan arvoonsa. Windowsillahan tällaista ongelmaa ei ole.

20
Kone on Dell XT2 läppäri, jossa 4GB RAM ja 64GB SSD levy.

En oikein osta tuota selitystä tällä konfiguraatiolla, vaikka oireet kieltämättä ovat juuri samankaltaiset kuin rankasti swapatessa. Tosin mitä joskus tosi isoilla kuvatiedostoilla (ja muutaman sadan megan muistilla) törmäsin kovempaan swappailuun joitain vuosia sitten, niin silloinkin mm. hiiri liikkui ihan OK vaikka muuten kone kävikin hitaalla. Ubuntu/Linux näyttää laittavan välimuistiin n. 400-500MB tavaraa, jonka jälkeen USB kirjoitus ja jumitus alkaa - ei olla siis lähelläkään muistin määrän loppumista.

NTFS tai EXT4 ei ole vaihtoehto, koska kodinelektroniikkalaitteet (televisiot, PS3, jne) eivät kys. tiedostojärjestelmiä tue.

Sivuja: [1] 2 3 ... 7