Testasin etten käytä järjestelmälevyä kopioimiseen/pakkaamiseen ja aikalailla paremmin tuntui toimivan. Kumma, ettei ole tullut mieleen kokeilla aikaisemmin. Pitää tältä pohjalta miettiä tätä systeemiä, tuo on ollut suurimpia harmeja Ubuntun käytössä.
Juu, tämä on vanha konsti, mutta kokemukseni mukaan SATA-2 levyillä välttämätön ja Ubuntu käytössä tilanne kärjistyy. SCSI-levyillä homma ei ole koskaan ollut ongelma, mutta eipä niitä enää juurikaan käytetä työasemissa. Mahdollisesti serveri-SATA-levyt toimivat asiallisesti kuorman alla, mutta niitä en ole kokeillut.
Kuten tuolla edellä mainitsin, niin läppäri-arkkitehtuurissa vasta SSD-levyillä varustettu läppäri ratkaisee ongelman, koska läppäriinhän ei juuri milloinkaan saa toista kovalevyä sisäiseksi (= jostain syystä sen kokoiset läppärit joihin saa kaksi kovalevyä eivät ole olleet kovassa suosiossa) ja "Sata/ Sata II / Intel Dual Core -aikakaudella", ulkoiset toimivat tässä suhteessa varsin huonosti (kokemukset vain DELLin parhaista=kalleimmista läppäreistä tuolla aikakaudella). Tuon aikakauden Windows-käytössä asia ei oikeasti ole yhtään parempi - tosin eri syystä. Nämä läppärit ovat nimittäin varustettuja XP SP3 32-bit käyttiksellä ja - monestakin syystä johtuen - oikeassa käytössä nämä läppärit tukehtuvat omaan arkkitehtuuriinsa jo ennenkuin varsinaisen kopioinnnin tai levynkuormituksen saa kunnolla edes käyntiin. USB-levyn ja sisäisen levyn samanaikainen kuormitus saa Windows-järjestelmän toimimaan hyvin arvaamattomasti, esim. virtualisoinnissa ja nuo koneet on lähipiiristä poistettu tarpeettomina jo jonkin aikaa sitten. Paremmalla käyttiksellä, esim. Vista 64-bit, tilanne on kylläkin jonkin verran parannettavissa - mutta lienee aika harvinaista että näin vanhojen koneiden Windows käyttistä upgradattaisiin useampien satojen eurojen arvoisella uudemmalla versiolla.
Olisi tietysti mukava "poimia vain rusinat pullasta" ja yhdistää eri käyttöjärjestelmien hyvät puolet, mutta näin todellinen vertailutilanne ei mene.
EDIT: Toisaalta tuosta edellisestä tulee helposti mielikuva, että samanaikaiset kopioinnit eivät koskaan toimisi. Näin asia ei ole, mutta järjestelmän konfiguraation pitää olla oikeanlainen.
Esimerkiksi:
AMD Dual Core järjestelmä (noin 5000++ ja Asus perusemot M2/M4 sarjaa).
Kopioinnissa voi tulla vaikeuksia jos niitä levyjä on vain yksi - en tiedä varmasti, koska en milloinkaan käytä sellaista järjestelmää (työasemassa - vanhat läppärithän ovatkin tässä ihan surkeita ... taas kokemukseni ovat vain DELLeistä).
Halpisvaihtoehtona:
- IDE-levy systeemilevynä (kun niitä pyörii nurkissa vapaana)
- SATA II-levyt datalevyinä (kun ovat isoja)
Tällaisella konfiguraatiolla voi olla monia samanaikaisia kopiointeja käynnissä, verkosta ja USB-tikulle, ilman että järjestelmä interaktiivisessa käytössä on erityisen hidas, puhumattakaan että se olisi jumissa.
Järjestelmä on kuitenkin tällöin kuormitettuna - sen huomaa kun teet jotakin joka vaati sekä CPUta että levyä - esim. virtuaalikoneen tai vaikkapa Firefoxin käynnistys 10:llä välilehdellä kestää kauan (siis jos kopiointeja on samaan aikaan käynnissä).
Tuollaisen prosessorin saa nykyään jo varsin helposti tukehtumaan ja eikä tuo SATA-II levykään kestä montaa oikeasti kuormittavaa temppua samaan aikaan. Näitä asioita voi sitten helpoiten korjata käyttämällä useampia datalevyjä.
Jos vaaditaan ihan kunnollista suorituskykyä, niin i5/i7 pohjainen järjestelmä modernilla emolla on jotain muuta kuin edellä mainittu. Kun SATA-II levyt vaihdetaan SSD-levyihin niin homma muuttuu hyvin erilaiseksi, mutta valitettavasti hintakin pompsahtaa jos dataa on paljon. Jos dataa on vain kohtuullisesti, niin eihän se SSD silloin nosta järjestelmän hintaa välttämättä paljoakaan tai yhtään, koska kuitenkin tarvitaan kaksi levyä. Ulkoisissa medioissa USB 3:kin on n. 2-3 kertaa nopeampi (verrattuna USB 2:een), joten homma paranee tälläkin tavalla melko paljon.