Viestit

2221

Yleistä keskustelua / Vs: Raspberry Pi

« : 01.04.13 - klo:12.51 »

Päivityksien asennus (214MB) kesti 1h40.
Hetkinen, tämä menee jo mielenkiintoiseksi.

Elikkäs tmpfs komentoa ei löydy, mutta Linux.fi tmpfs sivun mukaan Tmpfs-osio voidaan liittää automaattisesti käynnistyksen yhteydessä lisäämällä /etc/fstab-tiedostoon rivi. Pyydän vinkkejä miten se tehdään. Alla Debian Raspin tuloste.

tmpfs on kernelin optio. Yleensä käännetty mukaan. Jos oikein haluaa brassailla käännä oma kerneli.
tmpfs komentoa ei siis löydy. Sen sijaan voit mount -t tmpfs ...  ks man mount. Systeemin kansioita
ei kannata kopeloida jos ei tiedä mitä tekee. Siksi fstab on hyvä paikka. tmpfs on hyvä paikka jos joku
ohjelma kirjoittaa/lukee paljon levyltä. Esim. nettiselaimen välimuisti, c-ohjelman käännös.

Kun on vähän muistia paremman tulokseen saa kun siirtää/liittää esim. /var /tmp kansiot nopeammalle levylle. Muistikorttia tarvitaan vain käynnistykseen loput systeemistä voi olla muualla.

2222

Yleistä keskustelua / Vs: Raspberry Pi

« : 31.03.13 - klo:15.52 »

Joo. Itselläni sattuu olemaan tuo vanhempi revisio B mallista. Vain 256Mb muistia, joten kortilla on lightdm vie kymmenesosan (vei, ennenkuin sai kenkää )

Itsellä nyt slim käytössä.  Melko kevyt ja helppo konffata autologin ja pistää muutama ohjelma autostarttiin. Tosin kyllä startx käynnistää työpöydän siinä kuin joku gdm.

2223

Yleistä keskustelua / Vs: Raspberry Pi

« : 31.03.13 - klo:14.15 »

Itselläni toimii moitteetta 3 Teran kiintolevy USB2:ssa ja scp siirrolla siihen matroska leffoja.

Siirtyy siis nopeudella n. 4 Mt/s.

Itse olen käyttänyt ihan konqueror & fish (eli ssh). Jostain minulle on jäänyt se käsitys, että
kun tuota salausta puretaan, niin se vaatisi levytilaa. Ja eihän sitä muistikortilla ole kun
OpenElec on pienellä osiolla. Siinä olisi puuhastelua jos saisi kaikki TV-tallenteet Rasberryllä
katsottavaan muotoon. 

2224

Yleistä keskustelua / Vs: Raspberry Pi

« : 31.03.13 - klo:13.31 »

Tuollaista pätkimisongelmaa oli minulla lähinnä hitaan muistikortin kanssa.. Sitten samalla kertaa kun hankin nopeamman kortin laitoin myös noatime option /etc/fstabiin ja ylikellotin. En tiedä mikä noista sitten eniten vaikutti asiaan, mutta berrybootti oli edelleen käytössä joten siitä tuskin oli kiinni.

noatime nopeuttaa kun tiedostojen aikaleimoja ei päivitetä jatkuvasti. Vanha kunnon Ext2 tai ext3 ilman journalointia auttaa myös. Muistikortin nopeus vaikutaa. Itsellä joku halpa kamerasta "lainassa" vuosien takaa. Ovat nuokin kehittyneet kovasti. /tmp tai vastaavan siirto muistiin ei kuitenkaan ole älytön ajatus. Riippuu käytöstä. "Pullonkaula" on kuitenkin kortille kirjoitus. kerneli kuitenkin pitää tiedostoja muistissa mahdollisuuksien mukaan.  Selviytyykö rasberry myös isoista tiedostoista? Kannattaako edes yrittää isompaa matroskaa siirtää ssh:lla?

2225

Yleistä keskustelua / Vs: Hyödyttääkö Ubuntu enää Linux-yhteisöä?

« : 31.03.13 - klo:13.13 »

Mutta toisaalta ainahan voi asentaa paketinhallinnan ohi, jopa kääntää lähdekoodista (harmi vaan kun missään kunnon mainstream distrossa ei ole yhtä näppärää systeemiä kuin FreeBSD:n ports collection tuohon)

Gentoon paketinhallinta on portattu BSD:stä. Gentoon erikoisuuksiin kuuluu juuri suhteellisen helppo asennus paketinhallinnan ulkopuollelta.

Ja onhan Git. git clone "joku ohjelma jostain". Sitten vain kääntämään ja asentamaan. Mikään ei estä Ubuntussa gitin käyttöä. Tosin riippuvuuksien hallinta hankalaa. Onneksi usein read.me osaa kertoa ne.

Gentoon ohjelma-9999.ebuild paketit sisältävät käytännössä ohjeen siitä miten ohjelma ladataan gitillä & käännetään systeemiin. Noita "asennus ohjeita" voi muutella esim. gitin kehityshaara, joku tietty versio, mitä paikkauksia pistetään mukaan. riippuvuudet. Omat väsäilynsä voi tallentaa omaan kansioonsa ja liittää sen osaksi pakentinhallintaa. Mikä parasta niitä voi levitellä eteenpäin helposti. Ihan pieniä tekstitiedostaja kun ovat.

Ubuntun paketinhallintaa ei ole kovin helppo sorkkia. Paketit jopa versiokohtaisia. Ubuntun version 12 pakettia ei kannata asentaa uuteen systeemiin. Jos joku lempiohjelma jäi pois (versio)päivityksestä niin ei sitä saa takaisin. Kaverin valitti, että joku hänen lempieditorinsa "katosi" versiopäivityksessä. Yritysten kuintenkin helpompi siirtyä Linuxiin jos takana on joku yritys, josta mahdollisesti saa sitä tuotetukea. Jotain tuotantoa ei kannattane rakentaa jonkun harrastusprojektin varaan

Ubuntusta pidän kovasti kun haluan asentaa nopeasti toimivan työpöydän hieman vanhempaan koneeseen. Suomen kieli on hyvin tuettuna. Pääsee heti kirjoittamaan. Musan ja leffat saa toimimaan tunnin, parin tai päivien uurastuksella. Onpa ollut joskus jopa pelastus kun kun ei ole keksinyt miten siitä läppäristä (Win) nyt saa kuvan tykkiin.

2226

Yleistä keskustelua / Vs: Raspberry Pi

« : 31.03.13 - klo:12.08 »

Tuohon meizirkki kommenttiin viitaten niin onko normaalia, että Debian versio asentaa (HUOM! ei lataa vaan kirjaimellisesti asentaa) päivityksiä (214 MB) toista tuntia? Välillä on pitkiä taukoja -  ei tapahdu mitään ja sitten mennään muutamia rivejä. BerryBoot käytössä.

Pitäisin ihan normaalina. Jos olisi enempi muistia niin päivitykset kannattaisi lukea & purkaa ram-levyllä muistissa. Jo rivi

Koodia: [Valitse]

tmpfs     /tmp            tmpfs      defaults        0 0 fstab tiedostossa voi auttaa.
Siitä on aikaa kun koetin ajaa Ubuntua tikulta. Oli sietämättömän hidas. Päivitykset kestivät koko päivän.
Itsellä OpenElec Rasberry Pi:ssä ja myös Atom Ion koneessa kokeilin sitä tikulta. Nopeudessa ei suurtakaan eroa kun asennusmedia on niin hidas. XBMC:stä on versio 12.1 ilmestynyt ja soittaa musaa tuossa taustalla. Biisien vaihdossa ritisee välillä. Jokaisessa soittimessa on omat omituisuutensa. Exaile voisi olla kokeilemisen arvoinen. Tai sitten ihan mpd.

2227

Yleistä keskustelua / Vs: Raspberry Pi

« : 30.03.13 - klo:20.55 »

minusta dd if=image of=/dev/rbpilevy on ihan kätevä. Turha moisen takia graafista kikkaretta asentaa. Samaa ohjelmaa se kuitenkin käyttää.

Edit esim.

Koodia: [Valitse]

localhost apu # time dd if=lubuntu-12.04-desktop-i386.iso of=/dev/sdd
1409624+0 tietuetta sisään
1409624+0 tietuetta ulos
721727488 tavua (722 MB) kopioitu 358,886 sekunnissa, 2,0 MB/s

real    5m58.889s
user    0m1.561s
sys     0m19.368s

Hieman hitaasti meni. Ubuntut käynnistyvät tuosta suoraan kunhan partio on käynnistyvä. Sen voi tarkistaa fdisk -l.  "*" ilmoittaa onko levy käynnistyvä.

2228

Multimedia ja grafiikka / Vs: B4 latenssi

« : 29.03.13 - klo:16.44 »

Poista pulseaudio käytöstä jos auttasi. Mitä suorempaan wine (ilman rajapintoja) pääsee äänikorttiin käsiksi - sitä pienempi viive. Ubuntu Studiossa on kerneli jossa pienemmät latenssit, mutta miten toimii wine:n kanssa ei tietoa.

2229

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Useampia prosesseja käyntiin samaan aikaan

« : 29.03.13 - klo:14.11 »

Funtoossa tuon voi laittaa make.confiin mutta miten Ubuntussa?

Käsittääkseni make.conf asetus vaikuttaa vain paketinhallintaan. Jos lataat gitillä vaikka uusimman xbmc version voit testata nopeuseroa make ja make -j5 välillä (tee make clean välissä. Ubuntussa monia suhteellisen vanhoja softia. Mitäs muita softia on joissa voi vaikuttaa komentorivillä miten työt suoritetaan? Monet vidopakkaajat taitavat olla sellaisia. Töitä voi jakaa myös grafiikkakortin suorittimelle jos ajuri/softa mahdollistaa. Voisi olla kätevää vaikka fraktaalien laskennassa.

2230

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Useampia prosesseja käyntiin samaan aikaan

« : 27.03.13 - klo:20.41 »

Käännöksissä nopeuttaa make -j5 (hyvä arvo jos 4 prosessoria). Merkitys kasvaa jos hidas kone. Esim. kernelin käännösaika voi puolittua kun käännös jaetaan rinnakkaisiin prosesseihin. Skriptien teossa suoritusteho voi parantua kun ohjelman kutsun perään lisätään &. Aina toki ei mahdollista. Nykyään terminaaliin voi avata useita välilehtiä jolloin rinnakkain suorittaminen onnistuu helposti.  Skriptit sitten taas toinen juttu.

2231

Multimedia ja grafiikka / Vs: Musiikintuotanto Linuxilla

« : 26.03.13 - klo:15.52 »

Minä muistelin, että .bashrc ajetaan aina kun Bash käynnistyy, ei siis kirjautumisen yhteydessä.

Melkein jokaisessa työpöytäympäristössä on autostart kansio/tiedosto jonne voi määritellä automaattisesti
käynnistyviä ohjelmia ym. Jopa vaatimaton slim osaa automaattisen kirjautumisen & autostart

Joka tapauksessa itse korjasin ongelman sillä karuimmalla mahdollisella tavalla: tyhjensin kaikki piilotiedostot kotikansiostani (paitsi .mozilla-kansiota, jossa Firefoxin asetukset). Homma ei haitannut lainkaan, koska kyseessä on edelleen ihan uusi KXStudio-asennus, johon ei ole juuri mitään hyviä asetusmuutoksia tehty. Tämä auttoi, ja kaikki järjestelmän kummallisuudet katosivat.

Joskus olen AV Linuxinkin nollannut vastaavalla tekniikalla, eli olen ottanut syrjään kaikkien musiikintuotanto-ohjelmien piilotiedostot, ja sitten poistanut kaikki muut piilotiedostot. Tällälailla sain koko järjestelmän nollattua oletusasetuksiinsa paitsi muutamia tarvitsemiani musiikintekosoftia.

Joskus on kätevää luoda myös uusi käyttäjä. Saapi helposti perusastukset käyttöön. Tiedostoja poistellessa helposti katoaa jotain tärkeääkin.

Ps. Näytön repeilyyn voi auttaa xorg.conf tiedostossa
Section "Extensions"
        Option "Composite" "Disable"
EndSection

Ja ei kai kukaan tarvitse 3D efektejä??

Näitä ei liene kukaan kokeillut?
http://gentoostudio.org/
http://en.gentoo-wiki.com/wiki/Music_studio

2232

Multimedia ja grafiikka / Vs: VLC Player & Flac

« : 25.03.13 - klo:15.38 »

Windowsissa libFLAC:n tapaiset kirjastot tulevat ohjelmien mukana joko DLL-tiedostoina tai kiinteästi ja näkymättömästi muihin binääreihin linkitettyinä. Tämä johtaa siihen, että melkein kaikista kirjastosta on järjestelmässä useita kopioita -- joskin yleensä hieman erilaisina versioina. Linuxissa tavallinen käytäntö taas on, että kirjastot ovat omissa paketeissaan. Ohjelmapaketit määräävät riippuvuuksiensa kautta, mitä kirjastoja ne tarvitsevat. Jokaisesta kirjastosta on asennettuna yleensä vain yksi tai kaksi versiota ja ne ladataan muistiin vain kerran. Tämä säästää sekä muistia että levytilaa, mutta edellyttää että ohjelma käännetään ja paketoidaan erikseen kaikille jakeluille.

Pitääpä myöntyä olleeni väärässä. flac libflac-dev pitää olla asennettuna, jotta VLC:n saa käännettyä. VLC:n voi kääntää niin että se käyttää systeemiin asennettuja kirjastoja tai sitten ne linkitetään VLC:n koodiin kiinteästi mukaan. Jos käytetään ulkoisia kirjastoja, niin VLC menee "rikki" kun esim. flac, x264, FFmpeg, ... päivitetään. Paketinhallinta yleensä hoitaa nuo riippuvuudet. Paitsi jos jotain on asennettu paketinhallinnan ulkopuolelta. Eli jos tarvitsee uudemman FFmpeg ja kääntää sen systeemiin, niin sen jälkeen moni ohjelma on rikki. Ubuntun pakettikokoelma on kovasti parantunut vuosien mittaan. Leffakoneessa minulla on vielä Gentoo - siinä kun on helppo kääntää kaikki tarvittavat paketit uusiksi riippuvuuksien mukaan. Ja "static" valinta on mahdollinen monen ohjelman kohdalla. OpenElec (http://www.openelec.tv/) on esimerkki pienestä jakelusta multimedia käyttöön. Käsittääkseni tuossa on paljolti linkitetty mediakirjastot staattisesti. Tuskinpa XBMC toimisi Rasberry Pi:llä muistikortilta tarpeeksi nopeasti. Soittaa muuten myös 24/96 (vain stereo) flac.

2233

Multimedia ja grafiikka / Vs: VLC Player & Flac

« : 24.03.13 - klo:21.03 »

Linuxissa VLC käyttää samoja järjestelmään asennettuja kodekkeja kuin kaikki muutkin mediasoittimet -- useimmiten libav:n demuksereita ja dekoodereita, mutta FLAC:n tapauksessa libFLACia. Tästä huolimatta eri soittimet ja multimediakehykset voivat toimia hieman eri tavalla.

Kodekkien riippuvuudet ovat aina hankalia. VLC mainostaa kuitenkin etusivullaan
Plays most codecs with no codec packs needed:
MPEG-2, DivX, H.264, MKV, WebM, WMV, MP3...
http://www.videolan.org/vlc/features.html
Olen ymmärtänyt, että nuo soi ilman erillisiä kodekkeja.
VLC:llä on paljon erilaisia riippivuuksia. Riippuu hieman miten sen kääntää. KDE vai GTK kirjastoilla & lukuisat kodekit. libFLACia käyttää myös esim. easytag ja kid3. En ole ihan varma käyttääkö VLC sisäistä kodekkia Flac-formaatin soittoon ja tuota ulkoista tagien korjailuun/näyttämiseen. Flac-formaatissa olevaa ääntähän voi olla myös matroskassa tai ogg-vorbis kääreessä. Ainakaan Windowsiin en muista ikinä asentaneeni mitään flac-kirjastoa erikseen. Kyllä VLC tai Foobar2000 on sen hanskannut ihan omilla kirjastoilla.

Itsellä tuli taas ongelmia flac-toiston kanssa kun päivitin Amarokin. Tai flac soi hyvin, mutta jos seuraava
oli mp3 niin soitto tyssäsi. Piti kiireesti pistää vanha takaisin. Nykyään flac formaattia soittaa paljon myös XBMC, jolla onnistuu myös HD-ääni HDMI-piuhan kautta. Monikanavainen 5.1 24/96 ääni (Flac) toistuu jos on moista ääntä tukeva av-vahvistin.

Flac on jo melko vanha & vakaa kodekki (suhteellista) minkä takia minua kiinnostaisi edes flac -t rikkinäinen.flac tuloste. Ja voihan noita koettaa koodata uusiksi jollain toisella flac versiolla / optiolla.
Itsellä taitaa vanhimmat flac-tiedostot olla vuodelta 2004? Ja joskus on käynyt mielessä pitäisikö ne "tuorestaa" uudemmalla versiolla.

Voi olla, että bugi liittyy CD levyjen rippaamiseen. "Pregap" "hidden track" hakusanoilla löytyy infoa. Minulla on esim. yksi Sir Elwoodin H... CD jossa piiloraitana levyraadin arvostelu. Joka tapauksessa cue tai toc-tiedostojen viilailu jotta piiloraidat saa oikein on oma taiteenlajinsa. Noitahan voi muutella jos biisit katkeaa väärästä kohtaa.

2234

Multimedia ja grafiikka / Vs: VLC Player & Flac

« : 23.03.13 - klo:13.50 »

Ei homma ole kummoinen. Kunhan pyöräyttää Audacityn läpi, niin toimii. Ihmetyttää vaan kun ei ilman tuota VLC toistimella toimi?...

Millä olet ripannut CD levyt? VLC:tä en juuri käytä, flac tiedostoja on paljon kertynyt. Itse taas olen pistänyt paljon aikaa tagien kirjoitteluun. Yleensä on ongelmana tauko biisien välissä esim live levytyksissä vaikka sitä ei saisi olla. Oletkos ajanut flac -t? Entä replaygain? onko käytössä? CD levyjen rippaus on oma taiteenlajinsa ja paras ohjelma siihen on EAC. VLC sisältää lähes kaikki kodekit ja käsittääkseni juuri käytä koneeseen muita asennettuja kodekkeja. Voit kokeilla jotain sotinta joka käyttää vaikka xine-lib kirjasastoa tai gstreamer kirjastoa. Hyvä testiaineisto on joku live levytys, missä kappaleiden välissä ei saisi olla taukoa.

2235

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Kolmen käyttiksen backupit ulkoiselle kovalevylle (Win/Kubuntu/OSX)

« : 23.03.13 - klo:12.45 »

Back in Time näköjään käyttää rsync-ohjelmaa. Mikä on hyvin käyttökelpoinen. Sillä kopio tiedostoja toiselle levylle vaikka verkon yli. Ja optioita riittää. Tuolla kopion valokuvat ja musiikkitiedostot säännöllisesti ulkoiselle kovalevylle. Hakemistorakenne pysyy samana ja vain muutetut tiedostot kopioidaan. Tuolle on monia graafisia gui viritelmiä esim.
http://www.howtogeek.com/66348/how-to-setup-rsync-backups-on-linux-the-easy-way/

Hyvän tuloksen saa myös kun pistää rsyncin ajettavaksi cronnissa. Koko systeemiä ei tuolla kannata kopioida - esim koko Windows-levyä. Siihen on parempia tapoja. Vaikka tekemällä dar-ohjelmalla siitä paketin. Dar on käyttökelpoisempi kun tar. Tekee varmuuskopioiden palautusta on myös syytä harjoitella ja dokumentoida ihan ylös. Kun levy hajoaa ja ei ole käsillä käynnistyslevyä/tikkua jolla palautuksen pystyy tekemään ollaan pulassa.

Esimekki vielä työkaverin kertomana.
Työkaverin vaimo käytti kannettavaa ja ulkoista levyä keittiön pöydällä illalla.
Illan päätteeksi hän nosti kannettavan ja ulkoisen levyn pois tieltä keittiön hellalle.
Yöllä sitten kissa hyppäsi hellalle ja vahingossa pisti tassullaan hellan päälle.
Kannettavasta ja siitä ulkoisesta levystä ei jäänyt mitään pelastettavaa.

Minusta on turhaa säästöä ostaa varmistuksiin vain yksi levy. Se kun on usein
samassa paikassa kuin se varmistettava kone. Ja usein vahingon tapahtuessa
molemmat ovat käyttökelvottomia.


 Vielä esimerkki rsyncin käytöstä verkon yli
#! /bin/bash
# vaatii ssh ja autogin sille täytyy olla määritelty
eval 'ssh-agent'
/root/.add-dsa
rsync -e ssh --timeout=180 -Cavuzb vaimonMac:/home/ /mirror1/vaimonMac/home/
ssh-agent -k

2236

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Mint ja Yle Areena

« : 21.03.13 - klo:19.27 »

Tällä asentuu v2.0.2 jos sattuu olemaan vielä jokin vanhempi versio käytössä:

Koodia: [Valitse]

wget -r -O./asenna_yle-dl.bash homelinuxpc.com/download/asenna_yle-dl.bash && chmod +x asenna_yle-dl.bash && ./asenna_yle-dl.bash 

Hieno ohje asennukseen http://www.homelinuxpc.com/download/Areenan_nauhoituksen_asennus.html

Hieman kaipaisin kuitenkin lisäksi git versiota ja miten käännetään lähdekoodista. Hieman tuossa oli juttua riippuvuuksista. Itse koetin oikeastaan asentaa XBMC:hen ylearena pluginia joka vaatii tuon yle-dll. En osaa yhtään python kieltä, mutta muutaman riippuvuuden osasin arvata. Olisi hienoa jos pääsisi samaan toimivuuteen Youtuben kanssa - voisi katsoa ohjelmia kauko-ohjain kädessä ilman selainta.

2237

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Kolmen käyttiksen backupit ulkoiselle kovalevylle (Win/Kubuntu/OSX)

« : 21.03.13 - klo:19.02 »

Mac-koneissa hyvä oma varmistussysteemi. Käsittääkseni riittää uusi levy rikkoutuneen tilalle & varmistuslevy piuhalla kiinni. Homma jatkuu sitten automaattisesti. Jotain tuollaista työkaveri kehui. Eli suosittelen vaimolle omaa levyä.

dd:llä voit kopioida koko Win7 & Ubuntu levyn sille ulkoiselle kovalevylle. Toimii varmimmin joltain liveCD:ltä.
Sitten varmistelet ne tiedostot, jotka ovat muuttuneet levykuvan tekohetken jälkeen. Vaikka sammutuksen yhteydessä. Tilantarve vaihtelee kovasti. Jos pieniä tiedostoja tikku riittää. Jos vaikka teräväpiirtovideota niin tilaa tarvitaan enempi. Ajatus, että kaikki data vain yhdellä levyllä on hieman pelottava. Itsellä valokuvat kahdella ulkoisella & pöytäkone + muut koneet ja mediat.

Itse suosin koettuja ja kokeiltuja tar, dar, rsync, ... kukaan ei tiedä toimiiko tuo WD:n SmartDrive kun Win on päivittynyt versioon XXX ja Ubuntu & Mac samoin.

2238

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: linux microSD kortille

« : 21.03.13 - klo:18.32 »

Rasberry Pi:ssä  SD kortti on ainoa vaihtoehto

2239

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Sabayon 11 - täysi UEFI Secure boot-tuki ym + kysymyksiä....

« : 19.03.13 - klo:19.49 »

Nyt on sitten koettu todeksi se miten tavattoman hidas tämä Sabayonin upgrade-toiminta on. Kyse ei ole siitä että verkkoyhteys olisi muuten jotekin hidas. Paketit latautuvat tavattoman hitaasti. Myös MATE-työpöydän päivittyminen (esim. valikot) tapahtuvat tavattoman hitaasti.

Hitaus on suhteellista. 2G muistia on vähänlaisesti pöytäkoneessa. Eilen latasin ja käänsin uuden kernelin leffakoneeseen. Asetusten tekoon meni puolisen tuntia ja kääntämiseen n. 45 min (ssh yhteydellä). Ja tuossa vain tarvittavat ajurit mukana eikä initrdtä kun en käytä. Jos paljon päivitettävää ssh on kätevä ja ei sitä kaikkea tarvitse kerralla..

2240

Ubuntun kehitysversio / Vs: Nvidian lisäajurin käynnistys

« : 19.03.13 - klo:19.02 »

Miten tietää toimiiko nvidian videopurkaja, mikä olisi ehkä tärkein koska en pelaa.

Video puretaan näytönohjaimella kun CPU:n kuorma on muutamia prosentteja teräväpiirtoa katsottaessa.ks http://en.wikipedia.org/wiki/VDPAU