Kirjoittaja Aihe: Musiikintuotanto Linuxilla  (Luettu 80811 kertaa)

planetisti

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 421
    • Profiili
Vs: Musiikintuotanto Linuxilla
« Vastaus #60 : 26.12.12 - klo:01.30 »
Ketjun aiheeseen pääsee hyvin kiinni, jos ostaa firewire -äänikortin, ja alkaa puuhastelemaan. Erityisesti, jos haluaa katsella youtubea, kuunnella spotifya, kuunnella soundcloudia, kuunnella musiikkia haluamallaan musiikkisoittimella, äänittää soittimia ja äänittää midi-raitoja, alkaa ymmärtämään Linux-audion ongelmia.

Aikaisemmin on nostettu aiheellisesti esiin, että musiikin tuotantokone ja kone viihdekäyttöön on hyvä olla erikseen, ja siinä tapauksessa Linux-audio on jo oikeasti vahvoilla.

Semmoinenkin muuten on, kuin Dreamstudio - voisi sopia minulle, sillä pidän Unitysta. Kxstudiossa on hienoja systeemejä, esim. Bristolin eri soittimien käynnistys listasta tuplaklikkaamalla, mutta - en ole modulaarisen Linux-audion ystävä. Haluan yhden ohjelman, joka käskyttää kaikkea muuta, eli perinteisen DAW:in kuten Ardour 3:n. En halua linkittää midiä tai audiota itse, ellei ole kyseessä poikkeustapaus. Nyt alkaa olla käsillä se hetki, jolloin voin käynnistää A3:sen ja siinä kaikki - sessio sisältää tietysti käytetyt LV2-plugarit ja niiden tallennetut tilat.

Systeeminhallinta kuten Kxstudion työkalut mahdollistavat modulaarisen Linux-studion helpomman hallinnan, mutta olen itse eri filosofialla liikkellä. Ehkä joku voisi valottaa asiaa; miksi modulaarinen Linux-studio on ajatuksena mielenkiintoinen? Modulaarisuudella tarkoitan sitä, että hyvin moneen asiaan on erillinen ohjelma, ja ohjelmat toimivat lopulta yhdessä jackin kautta synkronoituna. Esim. Ardour2, Hydrogen, Alsa Modular Synth, Linuxsampler.

ajaaskel

  • Palvelimen ylläpitäjä
  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3394
    • Profiili
Vs: Musiikintuotanto Linuxilla
« Vastaus #61 : 26.12.12 - klo:13.11 »
Lainaus
En halua linkittää midiä tai audiota itse, ellei ole kyseessä poikkeustapaus.

Käyttötarpeet voivat olla hieman erilaisia eri käyttäjäryhmillä.  "Sekakäyttäjillä" asia varmaan menee likimain noin kuin hahmottelit, itselläni taas juuri tuo audion linkitys itse on aivan välttämätön ominaisuus moniraitastudiossa (äänitysstudio).   Sen sijaan että siirtelisin isokalvoisen kondensaattorimikin johtoja muuttelemalla vaikkapa äänityskanavasta 1 äänityskanavalle 9 voin parilla hiiren klikkauksella tehdä tuon saman muutoksen.   Kätevää/nopeaa, käytän "Patchage" ohjelmaa tuohon.  Johdon saa poistettua klikkaamalla kerran molempia päitä, uusi johto syntyy samoin kun vain klikkaa alkupäätä ja loppupäätä minne se halutaan.   Kunkin (Firewire-) äänimodulin  tulokanavan voi ohjata moniraitanauhurin halutulle raidalle ja vastaavasti moniraitanauhurin kunkin lähdön pystyy ohjaamaan mihin hyvänsä äänimodulin lähtökanavaan. 
« Viimeksi muokattu: 26.12.12 - klo:13.19 kirjoittanut ajaaskel »
Autamme ilolla ja ilmaiseksi omalla ajallamme.  Ethän vaadi, uhoa tai isottele näin saamasi palvelun johdosta.

Heikki Ketoharju

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 716
  • Tee enemmän, harmittaa vähemmän!
    • Profiili
    • heikki.ketoharju.info
Vs: Musiikintuotanto Linuxilla
« Vastaus #62 : 26.12.12 - klo:13.57 »
Systeeminhallinta kuten Kxstudion työkalut mahdollistavat modulaarisen Linux-studion helpomman hallinnan, mutta olen itse eri filosofialla liikkellä. Ehkä joku voisi valottaa asiaa; miksi modulaarinen Linux-studio on ajatuksena mielenkiintoinen? Modulaarisuudella tarkoitan sitä, että hyvin moneen asiaan on erillinen ohjelma, ja ohjelmat toimivat lopulta yhdessä jackin kautta synkronoituna. Esim. Ardour2, Hydrogen, Alsa Modular Synth, Linuxsampler.

Livenä soittaessa modulaarisuudesta on selvä hyöty: jos yksi softa kaatuu, muut jatkavat. Tällälailla setup on suhteellisen vakaa. Toki ideaalitilanteessa yksikään softa ei kaadu ollenkaan. Yleensä näin toki onkin, mutta joskus jokin softa kaatuu, ja silloin se on helppo myös käynnistää uudestaan, koska yksinkertaisen softan käynnistysaika on lyhyt verrattuna kokonaiseen dawiin, jonka uudelleenkäynnistäminen katkaisee äänen jopa useaksi minuutiksi.

Ambient-musiikin tekoon modulaarinen setup on myös loistava, koska mitään rajoituksia sille, mitä äänilähteitä ja prosessoreja kytkee yhteen, ei ole. Hauskaa on toki sekin, että yhden työkalun vaihtaminen toiseen jättää muiden käyttöliittymät ennalleen. Esimerkiksi käytän Rakarrackia säännöllisesti milloin minkäkin ohjelmien efektoimiseen, ja prosessi+käyttöliittymä on aina tasan sama riippumatta siitä, mistä ääni tulee.

Tuon modulaarisen työtavan opetteleminen on hidasta, ja toistaiseksi siihen myös liittyy hankaluuksia johtuen puutteellisesta tai monimutkaisesta toiminnallisuudesta. Minä ohjelmoin kytkennät Jack Patchbayhin, jolloin niitä ei tarvitse tehdä uusiksi enää yhden kerran jälkeen. Lisäksi toki haaveilen, että tulevaisuudessa olisi yhä enemmän sellaisia Daweja kuin Ardour, joissa Jackin kytkennät tehdään Dawin kautta. Tämä antaisi mahdollisuuden tehdä modulaarisuudesta käyttäjäystävällisempää automatisoimalla osan kytkennöistä ja antamalla käyttäjälle päätösvalta vain sellaisissa valinnoissa, joiden voi olettaa häntä kiinnostavan.

Modulaarisessa systeemissä ohjelmat voivat toimia myös eri tietokoneilla ilman että yhdenkään ohjelman tai käyttäjänkään tarvitsee asiasta sen kummemmin välittää.

Summa summarum: uskon, että nykyisenkaltainen modulaarinen järjestelmä olisi mahdollista toteuttaa paljon käyttäjäystävällisempänä, ja juuri siksi FalkTX:n viritelmät kiinnostavat. Ehkä Cadencen ja Claudian avulla tällainen on tulevaisuudessa helpommin mahdollista: http://www.youtube.com/watch?v=peMR6Agc7Es
-
Minä kirjoittelen suomenkielisiä ohjeita Linux-musiikintekoon:
http://linux.fi/wiki/Musiikinteko_Linuxilla
-
Kansainvälinen Linux-audio -wiki, sovellusluettelo ja äänikorttitietokanta:
http://wiki.linuxaudio.org

planetisti

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 421
    • Profiili
Vs: Musiikintuotanto Linuxilla
« Vastaus #63 : 27.12.12 - klo:00.33 »
Sen sijaan että siirtelisin isokalvoisen kondensaattorimikin johtoja muuttelemalla vaikkapa äänityskanavasta 1 äänityskanavalle 9 voin parilla hiiren klikkauksella tehdä tuon saman muutoksen.   Kätevää/nopeaa, käytän "Patchage" ohjelmaa tuohon.  Johdon saa poistettua klikkaamalla kerran molempia päitä, uusi johto syntyy samoin kun vain klikkaa alkupäätä ja loppupäätä minne se halutaan.   Kunkin (Firewire-) äänimodulin  tulokanavan voi ohjata moniraitanauhurin halutulle raidalle ja vastaavasti moniraitanauhurin kunkin lähdön pystyy ohjaamaan mihin hyvänsä äänimodulin lähtökanavaan.

Mitä tarkoitat moniraitanauhurilla? Jos äänität Ardourilla, voit valita äärimmäisen helposti sen, mitä inputtia mikäkin kanava äänittää.

Heikki Ketoharju

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 716
  • Tee enemmän, harmittaa vähemmän!
    • Profiili
    • heikki.ketoharju.info
Vs: Musiikintuotanto Linuxilla
« Vastaus #64 : 27.12.12 - klo:22.33 »
Sen sijaan että siirtelisin isokalvoisen kondensaattorimikin johtoja muuttelemalla vaikkapa äänityskanavasta 1 äänityskanavalle 9 voin parilla hiiren klikkauksella tehdä tuon saman muutoksen.   Kätevää/nopeaa, käytän "Patchage" ohjelmaa tuohon.  Johdon saa poistettua klikkaamalla kerran molempia päitä, uusi johto syntyy samoin kun vain klikkaa alkupäätä ja loppupäätä minne se halutaan.   Kunkin (Firewire-) äänimodulin  tulokanavan voi ohjata moniraitanauhurin halutulle raidalle ja vastaavasti moniraitanauhurin kunkin lähdön pystyy ohjaamaan mihin hyvänsä äänimodulin lähtökanavaan.

Mitä tarkoitat moniraitanauhurilla? Jos äänität Ardourilla, voit valita äärimmäisen helposti sen, mitä inputtia mikäkin kanava äänittää.
Toi on ajaaskel siinä mielessä vähän huono esimerkki modulaarisuudesta, että joka ikisessä käyttämässäni musiikinteko-ohjelmassa on voinut valita, mistä äänikortin inputista jollekin raidalle nauhoitetaan. Oli kyse siis Pro Toolsista tai Digital Performerista tai mistä hyvänsä... Samoin myös outputit on pystynyt reitittämään äänikorttiin aika vapaasti.

Mutta myös planetisti on siinä mielessä harhateillä, että Ardourhan käyttää koko ajan Jackia taustalla, ja tekee myös kaiken sisäisen reitityksensä Jackin avulla. Jos luot vaikka Ardouriin bus-raidan, ja katsot Jackin kytkentöjä, huomaat että tosiasiassa Ardour on reitittänyt kaikki busiin menevät sendit Jackin avulla! Itse asiassa kun siis vaihdat raidan äänityslähdettä Ardourista, tulos on tasan sama kuin jos tekisit kytkennän QJackCtl:llä tai Patchagella. Toki itsekin olen sitä mieltä, että Ardour on helpompi, mutta periaatteessa kyse on siis vain helpommasta tavasta tehdä toi sama reititysoperaatio.

Koska Ardour hyödyntää Jackia, Ardourissa voi raidan inputiksi valita minkä tahansa äänikortin sisääntulon, mutta yhtä hyvin myös minkä tahansa käynnissä olevan ohjelman. Ardour 3:ssa sama pätee myös midikytkentöihin. Tällainen ei ole mahdollista isoissa tunnetuissa musantekosoftissa ilman erillistä kikkailua, eli siinä mielessä Linux ja Jack on hyvin edistynyt systeemi. Mielestäni tulevaisuus voisi olla juuri tämänkaltainen: järjestelmä olisi taustasta modulaarinen, mutta käyttäjälle se ei välttämättä näkyisi mitenkään muuten kuin vain jännittävänä joustavuutena ja helppoutena, ohjelmien huolehtiessa tylsästä reitityksestä.

Johtuen siitä, että reititys tehdään Jackin kautta, Ardour on myös ihan uudella tavalla avoin softa: kenen hyvänsä kiinnostuneen on helppo vilkaista, miten raidat on toisiinsa kytketty.
« Viimeksi muokattu: 28.12.12 - klo:13.45 kirjoittanut Heikki Ketoharju »
-
Minä kirjoittelen suomenkielisiä ohjeita Linux-musiikintekoon:
http://linux.fi/wiki/Musiikinteko_Linuxilla
-
Kansainvälinen Linux-audio -wiki, sovellusluettelo ja äänikorttitietokanta:
http://wiki.linuxaudio.org

2-mieli-FI-poliisi

  • Vieras
Vs: Musiikintuotanto Linuxilla
« Vastaus #65 : 28.12.12 - klo:21.03 »
Alankohan päästä jyvälle mistä on kyse? (nope)

Itseäni kaivelee "teitä lukiessani" lähinnä se, että "asiat voi tehdä helpommikin", joten hyvällä tuurilla löydän sen kultajyvän mikä "tökkii logiikantajuani vastaan". Kuten meidän hyvän itsetunnon omaavien piirissä on tapana sanoa: Ottakaa saamanne huomio kohteliaisuutena ja sparratkaa yleisen edun puolesta. ;)

Eli, pahoitteluni audiopuolen osaajille! ("Trollaan" jatkossakin :D) Kuten Heikki ja Ajaaskelkin antoivat edellä ymmärtää niin "sekakäyttäjän ja pro käyttäjän" välimaastoon jää "tavaraa" jonka voisi jalostaa helppokäyttöisyydeksi.

Klassinen esimerkki loppukäyttäjän logiikasta: "Haluan äänittää tietokoneeltani kuuluvan äänen, eli avaan ao ohjelman ja painan Rec nappia?" Ehei, ensin avaat Alsa/Pulse härdellit ja valtsen sieltä input sourcen. Helppokäyttöisyyttä olisi äänittää kaikki outputista lähtevä audio Oletusasena. Mutkun, eikun, jotkut groubiet (kehittäjät) ovat niin sotapolulla, ettei siihen vaikuta enää evoluutiokaan.

Digitaalisen musiikin tekemiseen liittyvistä ohjemista olen mieltä, että ne eivät ole luovaan musiikin "säveltämiseen" suunniteltuja vaan pikemminkin luomisprosessin teknisiin rajoitteisiin keskittyviä (pro).

Alsa = Rautatuki valitsin ilman Gui:ta yms.
PulseAusio = Gui reaaliaudiohallinta ohjelmaisto (työpöytätasolla).
Jack = Asennetun Pro ohjelman mukana tuleva edellisiä kyykyttävä tai niitä ohjaava "kytkin".

"Roolit ovat jo pitkään olleet tähän suuntaan kallellaan". Mutta miksi ei yhdistymistä ole tapahtunut?


Harrastuspohjaisen musiikinteon pitäisi olla lapsillekin graafista, hauskaa, innovatiivista ja mukaansa tempaavaa! Syvyyttäkin kyllä löytyy, jos "alalle hurahtaa".

Planetisti mennee jo zuk-zuk junallaan kohti omaa määränpäätään... missä tahto, siellä keinot.

planetisti

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 421
    • Profiili
Vs: Musiikintuotanto Linuxilla
« Vastaus #66 : 29.12.12 - klo:11.05 »
Mutta myös planetisti on siinä mielessä harhateillä, että Ardourhan käyttää koko ajan Jackia taustalla, ja tekee myös kaiken sisäisen reitityksensä Jackin avulla. Jos luot vaikka Ardouriin bus-raidan, ja katsot Jackin kytkentöjä, huomaat että tosiasiassa Ardour on reitittänyt kaikki busiin menevät sendit Jackin avulla! Itse asiassa kun siis vaihdat raidan äänityslähdettä Ardourista, tulos on tasan sama kuin jos tekisit kytkennän QJackCtl:llä tai Patchagella. Toki itsekin olen sitä mieltä, että Ardour on helpompi, mutta periaatteessa kyse on siis vain helpommasta tavasta tehdä toi sama reititysoperaatio.

Minun pointtini on se, että ei-triviaaleja kytkentöjä ei oikeastaan ole, joten miksi kukaan haluaisi tehdä niitä itse? Tiedän kyllä, että jack on aina siellä taustalla.

Livesoitossakin DAW voisi olla taustalla auki.

Koska Ardour hyödyntää Jackia, Ardourissa voi raidan inputiksi valita minkä tahansa äänikortin sisääntulon, mutta yhtä hyvin myös minkä tahansa käynnissä olevan ohjelman. Ardour 3:ssa sama pätee myös midikytkentöihin. Tällainen ei ole mahdollista isoissa tunnetuissa musantekosoftissa ilman erillistä kikkailua, eli siinä mielessä Linux ja Jack on hyvin edistynyt systeemi. Mielestäni tulevaisuus voisi olla juuri tämänkaltainen: järjestelmä olisi taustasta modulaarinen, mutta käyttäjälle se ei välttämättä näkyisi mitenkään muuten kuin vain jännittävänä joustavuutena ja helppoutena, ohjelmien huolehtiessa tylsästä reitityksestä.

Muistaakseni Logicissa USB-MIDI-kiippari ohjaa aina sitä softasynaa, mikä on ikkunana aktiivinen ja esillä. Miten tämän voi tehdä paremmin? Varmaan siinä pystyy tallentamaan asetuksen myös niin, että em. kiippari ohjaa aina tietyllä kanavalla tiettyä synaa.

Ainakin Ardourissa pystyy tuon mainitsemasi reitittämisen johdosta tekemään mitä vain kiippariasetelmia, ja tässä kohden voi olla ei-triviaaleja kytkentöjä.

planetisti

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 421
    • Profiili
Vs: Musiikintuotanto Linuxilla
« Vastaus #67 : 29.12.12 - klo:18.27 »
Osittain aiheen vierestä totean, etten vieläkään osaa soittaa .mkv -tiedostoja stereona VLC:llä. Äänikortissani on 6 lähtöä, ja KXStudion pulse-jack -skripti ottaa ne kaikki automaattisesti käyttöön, surround-hengessä. Vaan minä haluan äänen stereona. Ensinnäkin, millä metodilla vaikka mplayerin "-af channels=2" vipu miksaa kanavat yhteen? Sehän ei ole triviaali juttu, ammattilaiset käyttävät perusasetuksina esim. takakanavat -4db suhteessä etukanaviin, subbarista ja keskikaiuttimesta en tiedä. Toisekseen, millä ihmeellä säädän esim. VLC:n tuottamaan ulostulon stereona? Sen pulseaudio-ulostulossa ei voi asiaa säätää, ALSA-ulostulossa pystyy.

Tällainen asia, joka on toiminut vuosikymmenen ilman mitään säätöä muissa käyttöjärjestelmissä, aiheuttaa ongelmia uusimmalla Ubuntulla.

EDIT: Jos yritän käyttää VLC:n jack-outputtia, stereona, niin äänet vain häviää välillä pausen yhteydessä. Totemia olisi kiva käyttää, mutta kun musta ruutu DPSM:n vuoksi hyökkää tasaisin väliajoin kimppuun, vaikka miten yrittäisi ottaa sen pois päältä.
« Viimeksi muokattu: 29.12.12 - klo:18.34 kirjoittanut planetisti »

Heikki Ketoharju

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 716
  • Tee enemmän, harmittaa vähemmän!
    • Profiili
    • heikki.ketoharju.info
Vs: Musiikintuotanto Linuxilla
« Vastaus #68 : 29.12.12 - klo:23.25 »
Minun pointtini on se, että ei-triviaaleja kytkentöjä ei oikeastaan ole, joten miksi kukaan haluaisi tehdä niitä itse? Tiedän kyllä, että jack on aina siellä taustalla.

Livesoitossakin DAW voisi olla taustalla auki.
No ainakin minusta on hauskaa tehdä kytkentöjä käsin! Meillä musiikkiteknologian opinnoissa oli ongelmana, että meidän äänitysstudiot oli normalisoituja. Se johti tilanteeseen, jossa koulusta valmistuvat opiskelijat ei vielä oikein tajunneet reititysasioita, eikä esmes oikein ymmärtäneet Firewire-interfacen, ADATilla siihen kytkettävän etusen ja ristikytkentätaulun keskinäistä työnjakoa.

Toki livesoitossakin DAW vois aivan hyvin olla taustalla auki, ja niinhän monesti onkin tyyliin joku Ableton Live tai Main Stage. Tietääkseni jotkut vetääkin vaikkapa Renoisella livenä (Ainakin Modlys muistaakseni keikkailee Renoisella Ubuntun päällä). Itsekin tässä joulun pyhinä olen testaillut Renoisea Cell-laajennoksen ja Livid Blockin kanssa, ja hienostihan se toimii.

Ainakin Ardourissa pystyy tuon mainitsemasi reitittämisen johdosta tekemään mitä vain kiippariasetelmia, ja tässä kohden voi olla ei-triviaaleja kytkentöjä.
En ole vielä hirveästi testaillut Ardour kolmosta, joten en ole ihan varma että miten hyvä se on midi-työskentelyssä. Louigi Veronan kanssa kun juttelin, niin hän ei ole toistaiseksi innostunut: http://www.louigiverona.ru/textboard/topic/12#reply_79

Minä kyllä perinteisesti olen tykännyt Ardourista paljon enemmän kuin Qtractorista tai Rosegardenista, joten pitää ehdottomasti testata A3:sta kunhan saan tuon KX Studion asennettua.

Noita monikanavaääniasioita sun pitää varmaan kysyä nm:ltä, joka tiennee parhaiten.

Toki jos saat ohjelman tuuttaamaan tarpeeksi monta Jack-porttia, voit yksinkertaisesti säätää QJackCtl Patchbayn kytkemään ohjelman outputit automaattisesti haluamiisi äänikortin ulosmenoihin. Mulla on lukuisia erilaisia Patchbay-skriptejä, joiden avulla saan kytkettyä instrumenttini automaattisesti haluaamiini softiin kun isken ne kiinni. Suosittelen.
-
Minä kirjoittelen suomenkielisiä ohjeita Linux-musiikintekoon:
http://linux.fi/wiki/Musiikinteko_Linuxilla
-
Kansainvälinen Linux-audio -wiki, sovellusluettelo ja äänikorttitietokanta:
http://wiki.linuxaudio.org

nm

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 13989
    • Profiili
Vs: Musiikintuotanto Linuxilla
« Vastaus #69 : 30.12.12 - klo:20.41 »
Ensinnäkin, millä metodilla vaikka mplayerin "-af channels=2" vipu miksaa kanavat yhteen? Sehän ei ole triviaali juttu, ammattilaiset käyttävät perusasetuksina esim. takakanavat -4db suhteessä etukanaviin, subbarista ja keskikaiuttimesta en tiedä.

MPlayer käyttää oletuksena liba52:n sisäistä alasmiksausta. Parametrit selviävät varmaankin lähdekoodista. Tiedän niistä vain sen, että LFE-kanava tiputetaan kokonaan pois.

Jos haluat säätää kanavien äänenvoimakkuuksia tarkemmin, käytä miksaukseen pan-suodinta:
http://www.mplayerhq.hu/DOCS/HTML/en/advaudio-channels.html
(katso esimerkit "downmixing 6-channel PCM" ja "Playing 5.1 audio on big speakers without a subwoofer")

Toisekseen, millä ihmeellä säädän esim. VLC:n tuottamaan ulostulon stereona? Sen pulseaudio-ulostulossa ei voi asiaa säätää, ALSA-ulostulossa pystyy.

Entä jos käytät ALSA-lähtömoduulia ja asetat laitteeksi "Playback/recording through the PulseAudio sound server"?

Heikki Ketoharju

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 716
  • Tee enemmän, harmittaa vähemmän!
    • Profiili
    • heikki.ketoharju.info
Vs: Musiikintuotanto Linuxilla
« Vastaus #70 : 02.01.13 - klo:14.14 »
Cadence ei käynnisty, valittaa GTK-symboleista.

Asensin KXStudion puhtaan 12.10 -asennuksen päälle (ilman kde-työpöytiä tai muitakaan), ja tätä ongelmaa ei tullut. Kun sitten asensin kde4-työpöydän, kokeilin sitä, totesin taas kerran ettei se ole minua varten ja yritin poistaa (todeten taas kerran, että asennetun työpöydän poistaminen on hankalaa), huomasin että tällainen ongelma Cadenceen tosiaankin ilmaantui.

Sen saa korjattua asentamalla qtconfig-qt4 -paketin, ja vaihtamalla teemaksi jotain muuta kuin GTK+ tai Desktop Settings (Default). Minä valitsin Plastiquen, joka on se perinteisempi KDE-ulkoasu. QTCurve on nykyaikaisemman näköinen QT-teema.

Olen nyt jonkin verran testaillut tuon qtconfig-qt4:n kanssa, ja pakko sanoa, että vähän satunnaisia muutoksia se tuon Cadencen ulkoasuun tuntuu tekevän. QTCurven avulla saattaa saada välillä myös aika lähelle Ubuntun perus-GTK-teemaa tulevan ulkoasun.

Ehkä joku fiksumpi osaa kertoa, miten tuota oikein pitäisi säätää. Pääasia kuitenkin, että Cadence käynnistyy.


EDIT:
Nyt taisi löytyä se oikea tapa tehdä asia. Tässä topikissa on ongelman syy: http://www.linuxmusicians.com/viewtopic.php?f=47&p=26312

Kaikki nuo ohjelmat pitää siis ajaa komennolla
Koodia: [Valitse]
env DESKTOP_SESSION=beh <ohjelma>
Eli esimerkiksi Cadence käynnistyy komennolla
Koodia: [Valitse]
env DESKTOP_SESSION=beh cadence
Toki edelleen yllämainitsemani ohjeet ovat ihan hyvät, mikäli ei halua ajaa noita komentoja komentoriviltä. Lisäksi voi tietenkin asettaa tuon kyseisen komennon kaikkien KX Studion ohjelmien käynnistyskomennoksi kansiossa
Koodia: [Valitse]
/usr/share/applications
Onkohan tapaa asettaa tuo ympäristömuuttuja sisäänkirjautumisen yhteydessä?
« Viimeksi muokattu: 02.01.13 - klo:14.53 kirjoittanut Heikki Ketoharju »
-
Minä kirjoittelen suomenkielisiä ohjeita Linux-musiikintekoon:
http://linux.fi/wiki/Musiikinteko_Linuxilla
-
Kansainvälinen Linux-audio -wiki, sovellusluettelo ja äänikorttitietokanta:
http://wiki.linuxaudio.org

ajaaskel

  • Palvelimen ylläpitäjä
  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3394
    • Profiili
Vs: Musiikintuotanto Linuxilla
« Vastaus #71 : 02.01.13 - klo:15.11 »
Lainaus
Onkohan tapaa asettaa tuo ympäristömuuttuja sisäänkirjautumisen yhteydessä?
On. Heräsi silti pieni epäily mahtaisikohan tuo aiheuttaa sivuvaikutuksia johonkin muuhun ?  Mitä koneesi näyttää nyt kun annat

Koodia: [Valitse]
echo $DESKTOP_SESSION
ennen kuin ajat järjestelmän asettaman muuttujan yli ?  Mitkähän muut asiat riippuvat tuosta muuttujasta ? No kokeilemallahan tuo selviäisi ?  "export" auttaisi kokeilussa jo ennen kuin muuttaa pysyvämmin.


Hieman noista ympäristömuuttujista.

Päätteessä komento
Koodia: [Valitse]
envnäyttää nykyiset ympäristömuuttujat.  Aina kun jokin ohjelma käynnistetään se perii kopion näistä ympäristömuuttujista.  Jos tämä ohjelma muuttaa ympäristömuuttujia se muutos kohdistuu vain siihen uuteen kopioon ympäristöstä jonka se ohjelma sai ja tuo kopio häviää kun ohjelma lopettaa toimintansa.    Testimielessä tuo on kätevää:  Jos muutat ympäristömuuttujia päätteessä ne ovat voimassa kyseisessä päätteessä niin kauan kuin tuo pääte on auki.  Myös pääte on saanut ympäristönsä kopiona edelliseltä tasolta eli vaikka jotain menisi epäjärjestykseen kokeiluissa niin päätteen sulkemisen yhteydessä  muutokset häipyvät.   Pääte on kätevä paikka testata tuon takia.   Tuonne voi määrittää mitä hyvänsä (vaikka hatusta keksittyjä) muuttujia tarpeen mukaan:

Koodia: [Valitse]
export LEMMIKKI=kissa
Kun kurkistaa "env" komennolla tuon pitäisi näkyä.  Mitähän näkyy nyt jos kirjoitat päätteeseen:

Koodia: [Valitse]
echo $LEMMIKKI
Jos nyt käynnistää jonkun ohjelman tuon jälkeen minkä pitää tietää ympäristömuuttujan "LEMMIKKI" arvo niin se ohjelma näkee sen.  Jos tuon muuttujan arvo olisi alkuaan systeemin asettamana ollut "koira" niin meidän päätteessä näin tekemä muutos kissaksi ei näy muualle järjestelmään.  Siinä mielessä tällä tasolla tehty muutos on ongelmaton "ulospäin" samoin kuin itse ohjelman käynnistyksen yhteydessä muutettu ympäristö pelkästään kyseiselle ohjelmalle.

Ohjelmoijille nämä ovat hyvin tuttuja juttuja mutta näistä ideoista lienee hyötyä laajemminkin eli kaikille ketkä kokeilevat uusia ohjelmia.

PS.  Omia virityksiä voi tehdä luomalla editorilla ".bashrc" tiedoston kotihakemiston alle, tuo ajetaan yleensä loginin yhteydessä jos se on olemassa.
« Viimeksi muokattu: 02.01.13 - klo:17.11 kirjoittanut ajaaskel »
Autamme ilolla ja ilmaiseksi omalla ajallamme.  Ethän vaadi, uhoa tai isottele näin saamasi palvelun johdosta.

Heikki Ketoharju

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 716
  • Tee enemmän, harmittaa vähemmän!
    • Profiili
    • heikki.ketoharju.info
Vs: Musiikintuotanto Linuxilla
« Vastaus #72 : 03.01.13 - klo:22.19 »
Hei!

Minä muistelin, että .bashrc ajetaan aina kun Bash käynnistyy, ei siis kirjautumisen yhteydessä.

Olet oikeassa, että tuo ympäristömuuttuja voi vaikuttaa arvaamattomasti muihin ohjelmiin. Ehkä parempi vaihtoehto on kuitenkin tuo QT-teeman vaihtaminen joksikin muuksi.

Joka tapauksessa itse korjasin ongelman sillä karuimmalla mahdollisella tavalla: tyhjensin kaikki piilotiedostot kotikansiostani (paitsi .mozilla-kansiota, jossa Firefoxin asetukset). Homma ei haitannut lainkaan, koska kyseessä on edelleen ihan uusi KXStudio-asennus, johon ei ole juuri mitään hyviä asetusmuutoksia tehty. Tämä auttoi, ja kaikki järjestelmän kummallisuudet katosivat.

Joskus olen AV Linuxinkin nollannut vastaavalla tekniikalla, eli olen ottanut syrjään kaikkien musiikintuotanto-ohjelmien piilotiedostot, ja sitten poistanut kaikki muut piilotiedostot. Tällälailla sain koko järjestelmän nollattua oletusasetuksiinsa paitsi muutamia tarvitsemiani musiikintekosoftia.
-
Minä kirjoittelen suomenkielisiä ohjeita Linux-musiikintekoon:
http://linux.fi/wiki/Musiikinteko_Linuxilla
-
Kansainvälinen Linux-audio -wiki, sovellusluettelo ja äänikorttitietokanta:
http://wiki.linuxaudio.org

ajaaskel

  • Palvelimen ylläpitäjä
  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3394
    • Profiili
Vs: Musiikintuotanto Linuxilla
« Vastaus #73 : 03.01.13 - klo:23.43 »
Lainaus
Minä muistelin, että .bashrc ajetaan aina kun Bash käynnistyy, ei siis kirjautumisen yhteydessä.

Tuonhan kokeilee helposti,  tehdään editorilla tuo tiedosto ja laitetaan sisällöksi pelkkä

Koodia: [Valitse]
date >>koe.log
ja kirjaudutaan pari kertaa. Tuolta "koe.log" tiedostosta näkee ajan milloin .bashrc on ajettu.  Hyvin näyttäisi toimivan.  Kirjautumisnäytön ulkoasu saattaa muuttua sivuvaikutuksena (Mint), palautuu kun poistaa tuon .bashrc tiedoston ja käynnistää uuudestaan.
« Viimeksi muokattu: 03.01.13 - klo:23.56 kirjoittanut ajaaskel »
Autamme ilolla ja ilmaiseksi omalla ajallamme.  Ethän vaadi, uhoa tai isottele näin saamasi palvelun johdosta.

ajaaskel

  • Palvelimen ylläpitäjä
  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3394
    • Profiili
Vs: Musiikintuotanto Linuxilla
« Vastaus #74 : 23.01.13 - klo:16.06 »
Ketju jaettu,  synteesiääntä tietokoneella täällä:
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=44393.msg341579#msg341579
Autamme ilolla ja ilmaiseksi omalla ajallamme.  Ethän vaadi, uhoa tai isottele näin saamasi palvelun johdosta.

planetisti

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 421
    • Profiili
Vs: Musiikintuotanto Linuxilla
« Vastaus #75 : 18.03.13 - klo:12.38 »
Jaahas, pientä tilannekatsausta.

Ubuntu alkaa kulkemaan yhä vahvemmin omia polkujaan, mikä on mielestäni hyvä asia. Ongelmana on se, että Linuxin musiikintuotantokoneisto ei tunnu haluavan seurata. Ubuntustudio käyttää XFCE:tä, KXStudio KDE:tä jne. Dream Studio taitaa olla ainoa Unityyn panostava.

Uusimmissa Ubuntuissa on paremmat Nvidia-ajurit mitä koskaan aikaisemmin, peleissä on parempi suorituskyky ja ulkoisen näytön automaattinen käyttöönotto, HD-materiaali toistuu ilman repeilyä jne jne. Jostain syystä esim. KDE:llä graafinen suorituskyky ei ole yhtä hyvä HD-kuvaa katseltaessa.

Tällä hetkellä käytössäni on Ubuntu 12.10 jossa KXStudion repot; Unity kaatuu jokaisessa bootissa ja täytyy erikseen käynnistää. Nvidian grafiikkapiirin kanssa Xruneja tulee edelleen selvästi enemmän mitä integroidun grafiikkapiirin kanssa. Välillä on pakko bootata koko kone, sillä joskus jackd muuttuu zombiksi enkä saa sitä käynnistymään ilman pahaa pätkimistä. Ffado-mixeri aiheuttaa ääneen häiriötä, eikä käynnisty kuin kerran - toisen kerran jos sen haluaa avautuvan, pitää tappaa ffado-dbus-server.

Nämä ovat  yksittäisiä ongelmia. Olen huolissani yleisesti siitä, miten tilanne kehittyy. Ubuntu jatkanee suosituimpana jakeluna, ja Steamin (mahdollisesti myös MIR:in) myötä sillä lienee paras graafinen suorituskyky tulevaisuudessakin. Linuxaudion ei kannattaisi eriytyä!

Edelleen ollaan järkyttävän kaukana Mac OSX + Garagebandin helppoudesta. Ei se edistä Linuxaudiota, jos musiikintuotanto edellyttää kompromisseja ja omia jakeluitaan.

Ehkä pitäisi kokeilla, miten Dream Studio toimii, ennen kuin sen enempää valitan. Mutta ei silläkään ole 12.10:lle tukea. Tilanne on siis se, että yritän käyttää uusinta virallista Ubuntua, ja vakaa musiikintuotanto on vieläkin, aina vaan, hakusessa. Ehkä pitäisi myös välillä ottaa tuo Nvidia irti koneesta, se on vain viihteen vuoksi siinä kiinni, veikkaan että ainakin Xrunit poistuisivat kokonaan. Toisaalta, en halua ottaa sitä irti.

EDIT: sen verran tarkennusta, että xrunit eivät ole kovin suuri ongelma, ja alkavat ilmentyä muutenkin vasta aika pienillä latensseilla, esim. -n2 -p128, ja silloinkin niiden kanssa pärjää, ainakin editointi/miksausvaiheessa. Äänityksessä ne varmaan pitäisi olla täysin nollissa.

Ja vielä huomio: käytän edelleen qjackctl:a jackin hallintaan. Se on vanhentunut konsepti, herran jestas. Sitä paitsi sen tray-ikoni ei toimi uusimmissa Ubuntuissa.
« Viimeksi muokattu: 18.03.13 - klo:12.45 kirjoittanut planetisti »

koivukoski1

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 701
    • Profiili
Vs: Musiikintuotanto Linuxilla
« Vastaus #76 : 18.03.13 - klo:15.38 »
32 bit AVLinux on minulla ollut aika vakaa, rt-ydin, suljetut nvidiat. Xrunit vasta noin 100% kuormalla.
64 bit on UbuntuStudio 12.10 tosi vakaa, ei kertaakaan mitään ongelmia. KXSudion plugarit, suljetut nvidiat.
Virran säästöt on pois käytöstä.
-Koivukoski1
 

Heikki Ketoharju

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 716
  • Tee enemmän, harmittaa vähemmän!
    • Profiili
    • heikki.ketoharju.info
Vs: Musiikintuotanto Linuxilla
« Vastaus #77 : 22.03.13 - klo:21.30 »
Jaahas, pientä tilannekatsausta.

Ubuntu alkaa kulkemaan yhä vahvemmin omia polkujaan, mikä on mielestäni hyvä asia. Ongelmana on se, että Linuxin musiikintuotantokoneisto ei tunnu haluavan seurata. Ubuntustudio käyttää XFCE:tä, KXStudio KDE:tä jne. Dream Studio taitaa olla ainoa Unityyn panostava.
KX Studio toimi kokemukseni mukaan Unityn kanssa tosi mallikkaasti, vaikka ei ole sille suunnattukaan. Itse tosin jouduin vaihtamaan XFCE-työpöytään, koska järjestelmä jäätyili jatkuvasti Unityn kanssa. Ilmeisesti mulla ei vaan riittäny muisti ja näyttis.


Tällä hetkellä käytössäni on Ubuntu 12.10 jossa KXStudion repot; Unity kaatuu jokaisessa bootissa ja täytyy erikseen käynnistää. Nvidian grafiikkapiirin kanssa Xruneja tulee edelleen selvästi enemmän mitä integroidun grafiikkapiirin kanssa. Välillä on pakko bootata koko kone, sillä joskus jackd muuttuu zombiksi enkä saa sitä käynnistymään ilman pahaa pätkimistä. Ffado-mixeri aiheuttaa ääneen häiriötä, eikä käynnisty kuin kerran - toisen kerran jos sen haluaa avautuvan, pitää tappaa ffado-dbus-server.
Onko sulla KX Studion kerneli vai Ubuntun oletuskerneli? Jos on KX Studion kerneli, saat varautua siihen, että näyttiksen ja suljettujen ajurien kanssa ongelmia tulee. Tämä toki vain veikkaus, mut yleensä audiokäyttöön optimoidut kernelit on aika konservatiivisia.

Nämä ovat  yksittäisiä ongelmia. Olen huolissani yleisesti siitä, miten tilanne kehittyy. Ubuntu jatkanee suosituimpana jakeluna, ja Steamin (mahdollisesti myös MIR:in) myötä sillä lienee paras graafinen suorituskyky tulevaisuudessakin. Linuxaudion ei kannattaisi eriytyä!
Huolesi on erittäin aiheellinen. En tiedä ketään audiokehittäjää, joka käyttäisi Unityä, tai muutakaan 3D-kiihdytettyä työpöytää.

Edelleen ollaan järkyttävän kaukana Mac OSX + Garagebandin helppoudesta. Ei se edistä Linuxaudiota, jos musiikintuotanto edellyttää kompromisseja ja omia jakeluitaan.
Ubuntulle ei juuri noita tuollaisia harrastelijaohjelmia ole. Lähimpänä kai joku Energy XT. Avoimen koodin softat on kaikki ammattilaiskäyttöön suunnattuja, joten kannattaa verrata ennemmin Logiciin tai Pro Toolsiin. Eroa varmasti löytyy sittenkin, mutta aika erityylisiä eroavaisuuksia.

Garageband on tosi helppo kyllä!

Tilanne on siis se, että yritän käyttää uusinta virallista Ubuntua, ja vakaa musiikintuotanto on vieläkin, aina vaan, hakusessa. Ehkä pitäisi myös välillä ottaa tuo Nvidia irti koneesta, se on vain viihteen vuoksi siinä kiinni, veikkaan että ainakin Xrunit poistuisivat kokonaan. Toisaalta, en halua ottaa sitä irti.
Suljettuja näytönohjainajureja ei ainakaan kannata käyttää. Minä olen aina käyttänyt musakoneissani avoimia ajureja. Nvidian näyttistä mulla ei koskaan ole ollutkaan, vaan lähinnä Intelin integroituja ja Atia. En siis osaa sanoa, miten audio toimii avoimien ajurien kanssa. Jack + näyttisajurit on aina ollu vähä ongelmallinen aihe, ja riippuu ymmärtääkseni paljo näyttisajurista, että toimiiko reaaliaikaisuus luotettavasti.

EDIT: sen verran tarkennusta, että xrunit eivät ole kovin suuri ongelma, ja alkavat ilmentyä muutenkin vasta aika pienillä latensseilla, esim. -n2 -p128, ja silloinkin niiden kanssa pärjää, ainakin editointi/miksausvaiheessa. Äänityksessä ne varmaan pitäisi olla täysin nollissa.
Editoitaessa kannattaa nostaa bufferia, koska reaaliaikaisuudelle ei ole niin paljoa tarvetta. Helpottaa xrunien kanssa.

Ja vielä huomio: käytän edelleen qjackctl:a jackin hallintaan. Se on vanhentunut konsepti, herran jestas. Sitä paitsi sen tray-ikoni ei toimi uusimmissa Ubuntuissa.
Ei kannatakaan käyttää QJackCtl:ää, vaan Cadencea ja Claudiaa. Itselläni toimivat loistavasti! QJackCtl:ää olen harkinnut patchaavani, koska Ruilla itsellään ei ole mitään kiinnostusta tukea Unityn indicatoreita. Jonkun pitäis siis lähettää hälle toimiva koodinpätkä. FalkTX:lläkään ei ehkä ole moiseen innostusta, koska puuhailee Cadencensa kanssa?
-
Minä kirjoittelen suomenkielisiä ohjeita Linux-musiikintekoon:
http://linux.fi/wiki/Musiikinteko_Linuxilla
-
Kansainvälinen Linux-audio -wiki, sovellusluettelo ja äänikorttitietokanta:
http://wiki.linuxaudio.org

Postimies

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2491
    • Profiili
Vs: Musiikintuotanto Linuxilla
« Vastaus #78 : 26.03.13 - klo:15.52 »

Minä muistelin, että .bashrc ajetaan aina kun Bash käynnistyy, ei siis kirjautumisen yhteydessä.
Melkein jokaisessa työpöytäympäristössä on autostart kansio/tiedosto jonne voi määritellä automaattisesti
käynnistyviä ohjelmia ym. Jopa vaatimaton slim osaa automaattisen kirjautumisen & autostart


Joka tapauksessa itse korjasin ongelman sillä karuimmalla mahdollisella tavalla: tyhjensin kaikki piilotiedostot kotikansiostani (paitsi .mozilla-kansiota, jossa Firefoxin asetukset). Homma ei haitannut lainkaan, koska kyseessä on edelleen ihan uusi KXStudio-asennus, johon ei ole juuri mitään hyviä asetusmuutoksia tehty. Tämä auttoi, ja kaikki järjestelmän kummallisuudet katosivat.

Joskus olen AV Linuxinkin nollannut vastaavalla tekniikalla, eli olen ottanut syrjään kaikkien musiikintuotanto-ohjelmien piilotiedostot, ja sitten poistanut kaikki muut piilotiedostot. Tällälailla sain koko järjestelmän nollattua oletusasetuksiinsa paitsi muutamia tarvitsemiani musiikintekosoftia.

Joskus on kätevää luoda myös uusi käyttäjä. Saapi helposti perusastukset käyttöön. Tiedostoja poistellessa helposti katoaa jotain tärkeääkin.

Ps. Näytön repeilyyn voi auttaa xorg.conf tiedostossa
Section "Extensions"
        Option "Composite" "Disable"
EndSection

Ja ei kai kukaan tarvitse 3D efektejä??

Näitä ei liene kukaan kokeillut?
http://gentoostudio.org/
http://en.gentoo-wiki.com/wiki/Music_studio

planetisti

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 421
    • Profiili
Vs: Musiikintuotanto Linuxilla
« Vastaus #79 : 29.03.13 - klo:16.31 »
Ei kannatakaan käyttää QJackCtl:ää, vaan Cadencea ja Claudiaa. Itselläni toimivat loistavasti! QJackCtl:ää olen harkinnut patchaavani, koska Ruilla itsellään ei ole mitään kiinnostusta tukea Unityn indicatoreita. Jonkun pitäis siis lähettää hälle toimiva koodinpätkä. FalkTX:lläkään ei ehkä ole moiseen innostusta, koska puuhailee Cadencensa kanssa?
Tarvitaan hyvin yksinkertainen JACK:in hallintaohjelma Unitylle. Katselen tässä qjackctl:n ominaisuuksia:

1. Start/stop napit. Mitä virkaa? Mieluummin suoraan näkyvissä periodi/näytteenottotaajuus, ja jos niitä vaihtaa, niin ohjelma automaattisesti sammuttaa ja uudelleenkäynnistää jackin, sekä kytkee ohjelmat.
2. Messages. Ei näitä tarvita, jos kaikki toimii.
3. Connect. Olen tästä aikaisemminkin puhunut; lukuunottamatta jotain erityistapauksia, tätä ei tarvita. Ardour3 hoitaa kytkennät.
4. Session. Mikä tämä edes on?
5. Patchbay. Voi olla hyödyllinen, mutta veikkaan, että pieni vähemmistö käyttää koko ominaisuutta.
6. Play/pause yms. napit. Mitä näillä tekee?
7. Quit. Uuden hallintaohjelman pitää olla aina saatavilla ja päällä, eli ei mitään quit-nappeja.

Sitten setup, ensin settings-välilehti:
8. Presetit. Hyvä idea, mutta niiden välillä pitää pystyä vaihtamaan suoraan niin, että jack sammuu/käynnistyy automaattisesti ja tekee kytkennät automaattisesti
9. Server prefix. Normikäyttäjälle täyttä sekoilua.
10. Name. ?
11. Driver. Normitilassa on selvää, että jos koneessa on kiinni fw-äänikortti, niin jack käyttää sitä. Ei minua kiinnosta ajurin nimi, vaan käytettävä äänikortti. Suuri enemmistö käyttää vain yhtä.
12. Realtime. Raksi ruutuun joka tapauksessa, turha kysyä minulta.
13. No memory lock. ?
14. Unlock memory. ?
15. Soft mode, Monitor, Force 16bit, H/W monitor, H/W meter, Ignore H/W. ?
16. Verbose messages. Ei loppukäyttäjä halua lukea näitä.
17. Priority. Eikö tähän ole joku triviaalisti paras vaihtoehto?
18. Frames/Periodi. Hyödyllinen.
19. Sample Rate. Pakollinen.
20. Periods/Buffer. Tämä on yleensä 2 tai 3, mutta oleellista on kai vain frames/periodin kanssa se, mikä on latenssi ja pyörittääkö kone.
21. Word Length, Wait (usec).  ?
22. Channels. ?
23. Port Maximum. ?
24. Timeout. Mitäs  hyötyä tätä on ruuvata?
25. Interface. Ilmeisesti tässä valitaan ALSA-ajurin tapauksessa äänikortti, jos niitä on useita ALSA:lla toimivia. Edelleen, minua kiinnostaa vain, mitä korttia käytän, ei mikään koodikieli joka kertoo saman.
26. Dither. Kuka tämmöstä käyttää?
27. Audio. Kuka käyttää korttia vain yhteen suuntaan, mitä hyötyä siitä olisi?
28. Input Device/Output Device. whaat?
29. Channels I/O. Mitä hyötyä?
30. Latency I/O. ?
31. MIDI driver. Huoh, miksi pitäisi olla valinnanvaraa?
32. Server suffix. Turha.
33. Start delay. Miksi tätä pitäisi säätää?

Options-välilehti:
34. Scripting. Tästä pitäisi päästä eroon. Itse käytän pulse-jack -komentoa jackin käynnistämisen jälkeen. En halua tietää koko asiasta, sen pitää olla automaattista. Pulseaudio vaatii lisätehoa. Joko sitä pitää keventää reilusti, tai ohjelmaan pitää tehdä nappi, jolla sen saa päälle/pois koneen äärirajoilla käytössä.
35. Statistics. Turhaa. Paitsi jos on Xrun-ongelma.
36. Connections. Mitä eroa tällä on Patchbayhyn?

Display-välilehti:
35. Messaging. Turhaa.
36. Time Display. Turhaa.
37. Messages window. Turhaa.
38. Connections window. No, voihan se olla kiva katsella kivaa kuvaa kytkennöistä.

Misc-välilehti:
39. Start JACK audio... Miksi ei?
40. Confirm application close. Mitä hyötyä on pistää kiinni koskaan?
41. Keep child windows... Ei mitään ali-ikkunoita.
42. Enable system tray icon. No todellakin, se voi olla siellä aina ja ikuisesti.
43. Delay window positioning... Whaat?
44. Single application... Whaat?
45. Save JACK audio... Turha optio.
46. Configure as temporary... ?
47. Confirm server shutdown. JACK saa olla päällä aina ja ikuisesti.
48. Enable ALSA sequencer. Mikähän tämä on, ja miksen sallisi?
49. Enable D-Bus interface. En ymmärrä.
50. Stop JACK audio server... EI!
51. Buttons. Jotain turhia ulkonäköoptioita.
52. Defaults. ?