Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Multimedia ja grafiikka => Aiheen aloitti: planetisti - 01.09.11 - klo:14.48
-
Olen vähän tippunut kyydistä: mitä eri jakeluita on tällä hetkellä olemassa musiikin äänittämiseen ja tuotantoon keskittyen?
Mitkä ytimet toimivat RT -moodissa ja kuinka hyvin? Onko edelleen niin, että tämä RT -ominaisuus pitää olla, ja että sitä varten pitää olla oma ydin? Eikö ole kovin vanhanaikaista käynnistää konetta uudelleen, jotta RT -moodiin pääsee?
Ovatko uudet firewire -modulit jo yleisessä käytössä? Tuovatko ne paremman suorituskyvyn?
Mitä eri versioita on JACK:istä?
Onko ladish tai muut vastaavat sessiohallinnat yleisessä käytössä, toimivatko ne?
Mitä muutoksia pitää tehdä perus Ubuntuun, jotta voi harrastaa musiikintuotantoa pienillä latensseilla? Kannattaako valita erityinen jakelu, vai voiko homman kasata itse lisäämällä sopivat pakettivarastot? Mitä pakettivarastoja on olemassa musiikin tuotantoon liittyen? Kuinka useasti niitä päivitetään?
Toimiiko pulseaudio JACK:in kanssa yhteen? Ovatko useimmat ääneen liittyvät ohjelmat jo käännetty JACK -tuella?
Onko eri ohjelmien eri versioilla yhteensopivuusongelmia? Millä yhdistelmällä saa tehokkaimman ja pienilatenssisimman äänityssetupin, jos vaaditaan ffado,jackd,ardour? Pitääkö tätä varten kääntää tarvittavat ohjelmat itse? Kannattaako siihen varautua?
-
Mitkä ytimet toimivat RT -moodissa ja kuinka hyvin? Onko edelleen niin, että tämä RT -ominaisuus pitää olla, ja että sitä varten pitää olla oma ydin?
RT-ydin ei ole lainkaan välttämätön, mutta siitä voi olla apua tavoiteltaessa mahdollisimman pieniä latensseja. Ainahan erikoistumalla tiettyyn käyttötarkoitukseen voidaan parantaa suorituskykyä.
Katso myös: http://jackaudio.org/realtime_vs_realtime_kernel
Eikö ole kovin vanhanaikaista käynnistää konetta uudelleen, jotta RT -moodiin pääsee?
"RT-moodiin" pääsee kyllä lennossa, mutta vaniljakerneliä ei silti ole täysin optimoitu reaaliaikakäyttöön, kuten ei muitakaan geneerisiä käyttöjärjestelmiä.
Kannattaako valita erityinen jakelu, vai voiko homman kasata itse lisäämällä sopivat pakettivarastot?
Voi toki kasata itse melko pienellä vaivalla, kuten ennenkin.
Toimiiko pulseaudio JACK:in kanssa yhteen?
Jos PulseAudio on tarpeellinen, voit käyttää sitä Jackin päällä. Ohjeita:
https://wiki.archlinux.org/index.php/PulseAudio#PulseAudio_through_JACK_the_new_way
https://wiki.archlinux.org/index.php/PulseAudio#Pulseaudio_through_JACK_the_old_way
-
Tässä omia kokemuksia, olen äänitellyt aika usein omiin tarpeisiin. Olen myös hieman haeskellut ja kokeillut eri tapoja laittaa tuo asia kasalle.
Ensimmäinen tyydyttävästi toimiva kokoonpano oli Ubuntu Studio 10.10 pohjainen johon vaihdoin "pre-empt" kernelin. FireWire / FFADO ei toiminut itselläni kuin vanhemmalla FireWire -stack: llä jonka viritin käsin siihen käyttöön.
Vaihdoin Natty Studioon 11.04 kun huomasin uuden FireWiren toimivan siinä ok suoraan paketista, ei tarvinnut enää vaihtaa vanhempaan FireWire softaan että äänityksessä käyttämäni Echo Audiofire 12 moduli heräsi toimintaan.
Mukana tulleen vakiokernelin kanssa en itse tullut vieläkään toimeen, ei näyttänyt "pysyvän kyydissä" eli ei ehtinyt käsitellä äänidataa riittävän nopeasti. Tuo näkyy häipyminä äänityksessä ja silmämääräisesti sen näkee kun "xrun" -laskuri alkaa kasvaa (tai huonommassa tapauksessa juosta) tuossa QjackCtrl -ohjelman ikkunassa. Vaihdoin kerneliksi tuolta Alession PPA: sta "low latency" version ja tuo yhdistelmä on toiminut hyvin käytännössä.
Voiko rakennella Ubuntu Studion kaltaisen kokoonpanon tavallisesta Ubuntusta ? No varmasti voi mutta varaa sitten riittävästi aikaa ja osaamista tiedon hakua, selvitystä, asetusten virittelyä ym. varten jotka olisi valmiiksi tehtynä Ubuntu (Natty 11.04) Studiossa. Eli ei kannata ellei ole erityistä kiinnostusta tuohon. Itse pystyn, moni muu täällä foorumilla pystyy mutta silti oma ehdotukseni toistaiseksi on asentaa Natty Studio, lisätä ohjelmalähteisiin Alession PPA, asentaa "low-latency" kernel sieltä, tarkastaa asetukset "Qjackctrl" -ohjelmasta ja alkaa äänitellä Ardour: lla.
Itselläni on 12 ääniraitaa sisään / ulos tuossa "Echo Audiofire 12" -modulissa, Ardourissa olen vastaavasti määrittänyt 12 raitaa käyttöön. Nämä Ardourin 12 raitaa ovat normaalisti samassa järjestyksessä kuin kanavat tuossa "Echo" -modulissa. Järjestystä on helppoa tarvittaessa muuttaa ohjelmallisesti, itse käytän "Patchage" -ohjelmaa tuohon tarkoitukseen, ei tarvitse siirrellä kaapeleita kanavasta toiseen. Ardour muistaa käytetyn kaapelijärjestyksen. Olen tehnyt ja tallettanut Ardouriin "template" :n eli eräänlaisen asetustiedoston joka lataa 12 tyhjää raitaa oikeassa järjestyksessä kun aloittaa uuden kappaleen äänityksen. Kun aloittaa uuden kappaleen eli valitsee "New" Ardourissa menussa näkyy yhtenä valintana "12-raitaa", valitsee sen ja kaikki on oikeassa järjestyksessä kunhan vain itse soittelee riittävän hyvin sen jälkeen. :)
PS. Jotkut muut ovat olleet tyytyväisiä vakiokernelin toimintaan myös äänityskäytössä. Oma kokemukseni perustuu Intel Q8300 koneeseen (neliydin Intel) ja "Echo Audiofire 12" -moduliin liitettynä FireWire -kaapelilla tuohon koneeseen. Tekokkaampi kone (i7 -->) voi pysyä kyydissä "laiskemmalla" kernelilläkin. Tilanne voisi olla toinen myös jos ottaisin 24 raitaa käyttöön asentamalla toisen äänimodulin. Tuon saisi helposti kiinni lenkittämällä "FireWire" -kaapelilla toinen moduli kiinni. Dataa tulvisi silloin tuplamäärä. Kehitys kerneleissä on siihen suuntaan että vakiokerneliin on tuotu mukaan rt-ominaisuuksia lisääntyvässä määrin. Muita jakeluita kuin Ubuntu en ole kokeillut musiikin tekoon, niitä varmasti löytyy mutta rajallinen aika on hillinnyt kiinnostusta nyt kun käytössä on jo toimiva järjestelmä.
-
RT-ydin ei ole lainkaan välttämätön, mutta siitä voi olla apua tavoiteltaessa mahdollisimman pieniä latensseja. Ainahan erikoistumalla tiettyyn käyttötarkoitukseen voidaan parantaa suorituskykyä.
Katso myös: http://jackaudio.org/realtime_vs_realtime_kernel
"RT-moodiin" pääsee kyllä lennossa, mutta vaniljakerneliä ei silti ole täysin optimoitu reaaliaikakäyttöön, kuten ei muitakaan geneerisiä käyttöjärjestelmiä.
Eli tarpeeksi suurilla latensseilla pitäisi vaniljakernelilläkin pystyä toimimaan ilman xruneja? Olen tässä viimeiset neljä vuotta testannut eri Linuxeja audiokäytössä, ja minulle on syntynyt kuva, että RT-kernel on pakollinen, muuten tulee aina xruneja. Paitsi Arch Linuxin kanssa, jostain syystä, siinä käytin Archin peruskerneliä. Mitäs sitten tarkoittaa "low-latency" -ydin?
Tuossa linkissä mainitaan, että RT-ydintä voi tarvita, jos "Your hardware configuration triggers poor latency behaviour which might be improved with an RT kernel". Minkälaisiin tilanteisiin tämä viittaa?
Vielä semmoinen kommentti, että kannettavilla tietokoneilla pitäisi pystyä yhdistämään pitkä akunkesto ja mahdollisesti silloin tällöin tapahtuva musiikin äänittäminen, tällöin erillinen RT-ydin on epäkäytännöllinen.
Jos PulseAudio on tarpeellinen, voit käyttää sitä Jackin päällä. Ohjeita:
https://wiki.archlinux.org/index.php/PulseAudio#PulseAudio_through_JACK_the_new_way
https://wiki.archlinux.org/index.php/PulseAudio#Pulseaudio_through_JACK_the_old_way
Juu, omien kokemusten mukaan tämä systeemi toimi koneellani noin vuosi sitten aika hyvin, joskin pulseaudio vei hirmuisesti prossutehoja. Nykyisessä asennuksessa pulseaudion jack-sink kaatuu aina, kun ääni, jota sen kautta on soitettu, katkeaa. Luulen, että tämä ongelma on syntyy siitä, että minulla on hyvinkin uudet jackd ja ffado käännetty lähdekoodista. Tämä taas oli pakollista, jotta sain xrunit pois...
Kokonaisuudessaan perustin tämän aiheen, koska minulle on syntynyt todella epäluotettava kuva Linux-audion toiminnasta vuosien saatossa. Tietysti pitäisi yrittää jäädyttää tilanne aina, kun löytää toimivan kokoonpanon. Linux-maailman auktoriteettien olemattomuus näkyy audiopuolella, mikä on ärsyttävää, mutta myös mielenkiintoista.
-
Ensimmäinen tyydyttävästi toimiva kokoonpano oli Ubuntu Studio 10.10 pohjainen johon vaihdoin "pre-empt" kernelin. FireWire / FFADO ei toiminut itselläni kuin vanhemmalla FireWire -stack: llä jonka viritin käsin siihen käyttöön.
Mitäs on "pre-empt"? Sama asia kuin RT?
Vaihdoin Natty Studioon 11.04 kun huomasin uuden FireWiren toimivan siinä ok suoraan paketista, ei tarvinnut enää vaihtaa vanhempaan FireWire softaan että äänityksessä käyttämäni Echo Audiofire 12 moduli heräsi toimintaan.
Mukana tulleen vakiokernelin kanssa en itse tullut vieläkään toimeen, ei näyttänyt "pysyvän kyydissä" eli ei ehtinyt käsitellä äänidataa riittävän nopeasti. Tuo näkyy häipyminä äänityksessä ja silmämääräisesti sen näkee kun "xrun" -laskuri alkaa kasvaa (tai huonommassa tapauksessa juosta) tuossa QjackCtrl -ohjelman ikkunassa. Vaihdoin kerneliksi tuolta Alession PPA: sta "low latency" version ja tuo yhdistelmä on toiminut hyvin käytännössä.
Minulla on sama kokemus, mutta jouduin lisäksi kääntämään jackd:n ja ffadon. Käyttääkö kukaan Natty studion omaa ydintä? Jos ei, niin hommahan on ihan pelleilyä.
Voiko rakennella Ubuntu Studion kaltaisen kokoonpanon tavallisesta Ubuntusta ? No varmasti voi mutta varaa sitten riittävästi aikaa ja osaamista tiedon hakua, selvitystä, asetusten virittelyä ym. varten jotka olisi valmiiksi tehtynä Ubuntu (Natty 11.04) Studiossa. Eli ei kannata ellei ole erityistä kiinnostusta tuohon. Itse pystyn, moni muu täällä foorumilla pystyy mutta silti oma ehdotukseni toistaiseksi on asentaa Natty Studio, lisätä ohjelmalähteisiin Alession PPA, asentaa "low-latency" kernel sieltä, tarkastaa asetukset "Qjackctrl" -ohjelmasta ja alkaa äänitellä Ardour: lla.
Olen itse kokeillut sekä rakentaa itse koko homman Archilla tai perus Ubuntulla, että Ubuntustudiota ja myös 64studiota aikoinaan. Noissa valmiissa musiikkijakeluissa on hirveä määrä ohjelmia mukana, joista suurella osalla en tee mitään. Lisäksi en oikein luota tuollaisiin kokoelmiin: minulla on karmeita kokemuksia siitä, miten oletusohjelmiksi valikoituu KDE-ohjelmia, joita en halua käyttää. Välillä tuntuu, että vaikka poistaisin ohjelmat, niin silti sieltä avautuu joku Okular vähän väliä. Ehkä tämä ei kuulu aiheeseen.
Toisaalta kiinnostaisi saada lista kaikista niistä säädöistä, joita musiikkijakelut tekevät verrattuna perusjakeluihin. Esim. käyttäjä ryhmään "audio", limits.confiin ne tietyt rivit jne... Ovatko nämä kaikki vieläkin pakollisia tehdä? Tämä seikka yhdistettynä erillisiin RT-ytimiin tekee koko Linux-audiosta sekavaa touhua. Onko Linux-ydin suunniteltu niin, että tehostetut RT-ominaisuudet saa käyttöön vain niin, että kääntää oman erillisen kernelin?
PS. Jotkut muut ovat olleet tyytyväisiä vakiokernelin toimintaan myös äänityskäytössä. Oma kokemukseni perustuu Intel Q8300 koneeseen (neliydin Intel) ja "Echo Audiofire 12" -moduliin liitettynä FireWire -kaapelilla tuohon koneeseen. Tekokkaampi kone (i7 -->) voi pysyä kyydissä "laiskemmalla" kernelilläkin. Tilanne voisi olla toinen myös jos ottaisin 24 raitaa käyttöön asentamalla toisen äänimodulin. Tuon saisi helposti kiinni lenkittämällä "FireWire" -kaapelilla toinen moduli kiinni. Dataa tulvisi silloin tuplamäärä. Kehitys kerneleissä on siihen suuntaan että vakiokerneliin on tuotu mukaan rt-ominaisuuksia lisääntyvässä määrin. Muita jakeluita kuin Ubuntu en ole kokeillut musiikin tekoon, niitä varmasti löytyy mutta rajallinen aika on hillinnyt kiinnostusta nyt kun käytössä on jo toimiva järjestelmä.
Omassa koneessani on Celeron 1,6 GHz :) Xruniton systeemi oli käytössä jo 4 vuotta sitten, freebobin kanssa, mutta uudet jakelut eivät ole mitkään toimineet suorilta ilman xruneja. Ja nämä xrunit mistä puhun, ovat ihan kuultavissa olevia ritinöitä. En siedä niitä yhtäkään.
-
Itse äänitän kiinteässä paikassa eli ei ole tarvinnut miettiä akun kestoja tai laitteiston kuljetettavuutta. Käynnistäminen toisella menuvalinnalla äänityskäyttöä varten on ollut aika pieni vaiva. Jos tuo häiritsisi enemmän niin laittaisin SSD -levyn koneeseeni. Itse koen että äänitystyökaluksi tuo kuvaamani kokoonpano on ollut ihan hyvä. Jäädytän aina kokoonpanon kun se on hyvässä järjestyksessä, tuon pitää toimia liki joka viikonloppu silloin kun haluamme äänittää. Uutuuksia testaan erillisellä asennuksella toiseen osioon ja sellaisesta voi tulla pääjärjestelmä jos siellä on jotain oleellista parannusta. Ei noista ylimääräisistä ohjelmista Ubuntu Studiossa ole itselleni ollut mitään harmia, siellä ne ovat maanneet levyllä rauhassa. Asensin Ubuntu Studiosta vain audio-osan.
-
Asensin 2.6.31-rt ytimen. 0.3ms latenssit n. 12% DSP-kuormilla. Ei Xruneja, vaikkei rtirq:ä oltu konfailtu, ei noatime käytössä ( EXT4 eikä EXT 3 ? ), ei inotify eikä swappiness. Vanha stack käytössä.
Releet: i7-2600K, Firewire 400 Halfdublex.
t. Koivukoski
ps. Konfailen rtirq:n, palailen huomenna.
-
No nyt on RTIRQ_NAME_LIST:n ja NON_TREADED:n lisätty ochi1394, mutta _HIGH_LIST:n ei vielä lisätty softirq-timer, -hrtimer eikä -tasklet. Ardourissa 6 kpl track ja 7 kpl bus, joka bussissa comp/limitteri, 4-alueinen param.eq, sekä C*HRTF. Mainissa 4-alueinen param.eq, 10-alueinen graf.eq (stereo). Bus nro 7 lisäksi stereo-plate ja stereo-reverberator.
Äänitys ilman Xruneja DSP-kuorma n. 50%. Käynnistin wvdialin ja Firefoxin ja kirjoitan tämän, Ardour taustalla, ei Xruneja. No nvidiat kateissa yms. LV2 ??.
3.0.0.9/14 LowLatency xrunnaisi jo yhdellä bus:a eli kyllä rt-ydin ja audio on tarpeen jos monitoroi Ardourista. Muutenhan latenseilla ei ole väliä (Cubase kymmenistä jopa satoihin msek.).
3.0.3-rt jo ovella, mutta Nvidiat kiusaa.
Buffers 0.2ms, Sample Rate 96000, Frames/Period 16
t. Koivukoski1
ps. Kuva liitteenä.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Reilusti on efektejä käytössä, i7 -koneella tuo näköjään käy leikiten. Jossain vaiheessa sain huomata että oma Q8300 koneeni ei ole niin hääppönen toisessakaan mielessä ja aivan eri tarkoituksessa: Se ei tue CPU tasolla virtualisointia. Tuosta Q8300 prossusta on kahta versiota (tarkastamattomien nettihuhujen mukaan), oma vanhempi versioni tässä "FS Amilo Pi -jotain" -pöytäkoneessani sekä uudempi jossa on jo virtualisointi mukana.
Pystytkö muuten kokeilemaan 24 raitaa Ardourissa tuolla efektivarustuksella (tai/ja ilman) ? Iso efektimäärä aiheuttaa prosessointikuormaa mutta kiinnostaisi nähdä miten tuo selviää datatulvasta eli missä alkaa tulla koneen rajat vastaan datan välityksen puolella.
-
Joo mikä ettei, pitää vain hieman odotella (äänitys meneillään). Kokeilen vaikka 16-32 kanavaa. StudioLive 24/4/2:ssa tulee, SampeRate 48000, 24 kanavaa firewire 400:a. Ei kai tuo äänitys mitään kuormita, mutta pienet latenssit ja plugarit kyllä. Olihan tuossa kokeessa jo varaa latenssin nostoon? Kellot taitaa olla helteiden jäljiltä 4.2G.
t. Koivukoski1
-
No nyt on RTIRQ_NAME_LIST:n ja NON_TREADED:n lisätty ochi1394, mutta _HIGH_LIST:n ei vielä lisätty softirq-timer, -hrtimer eikä -tasklet.
Mitä lisätty, mihin, ja miksi?
Ardourissa 6 kpl track ja 7 kpl bus, joka bussissa comp/limitteri, 4-alueinen param.eq, sekä C*HRTF. Mainissa 4-alueinen param.eq, 10-alueinen graf.eq (stereo). Bus nro 7 lisäksi stereo-plate ja stereo-reverberator.
Äänitys ilman Xruneja DSP-kuorma n. 50%. Käynnistin wvdialin ja Firefoxin ja kirjoitan tämän, Ardour taustalla, ei Xruneja. No nvidiat kateissa yms. LV2 ??.
3.0.0.9/14 LowLatency xrunnaisi jo yhdellä bus:a eli kyllä rt-ydin ja audio on tarpeen jos monitoroi Ardourista. Muutenhan latenseilla ei ole väliä (Cubase kymmenistä jopa satoihin msek.).
3.0.3-rt jo ovella, mutta Nvidiat kiusaa.
Buffers 0.2ms, Sample Rate 96000, Frames/Period 16
Omien kokemusteni mukaan Ardourin busseissa on pieni delay, eikö? Se tekee niistä vähän turhia.
-
LowLatency ja RT-kerneleissä on /etc/default/rtirq.
# IRQ thread service names
# (space separated list, from higher to lower priority).
RTIRQ_NAME_LIST="rtc0 firewire snd i8042" #rtc normaalisti vaihdoin rtc0?
# Highest priority.
RTIRQ_PRIO_HIGH=90
# Priority decrease step.
RTIRQ_PRIO_DECR=5
# Whether to reset all IRQ threads to SCHED_OTHER.
RTIRQ_RESET_ALL=1 # tässä normaalisti 0, kokeilin nyt 1. Ei vaikutusta lowlat. ytimellä?
# On kernel configurations that support it,
# which services should be NOT threaded
# (space separated list).
RTIRQ_NON_THREADED="rtc0 firewire snd" #rtc vaihdettu rtc0?
# Process names which will be forced to the
# highest realtime priority range (99-91)
# (space separated list, from highest to lower priority).
# RTIRQ_HIGH_LIST="timer" # RT-ytimelle softirq-timer.....?
Eli uudella stackilla lisätty firewiret, vanhalla firewiren tilalle ohci1394.
t. Koivukoski1
-
Äänitin 16 track ja monitoroin 17 bus. Bus:t oli varustettu 4-al.param.eq, sekä tap dyn. compuralla.
Nvidia ei toimi, josta vaikeuksia (näyttö ei tunnistu) en saannut kuin 13 bus:a varustettua ja näkyviin.
Main:a 16-al.graf.eq, 4-al.param.eq, sekä FastLookaHead limitter.
SampleRate 96000
Frames/Period 16
JackSetupLatensy 0.333 msec.
DSP-load 68% äänitys ja toisto (ilman äänitystä, toistolla DSP-load 60%)
Ei Xruneja
i7-2600k 3.8G, ddr3 1600 cl7, Phonic MkII
2.6.31-rt 32bit, ei ole mitään softirq-timer yms. "säätöjä" tehty.
t. Koivukoski1
-
Daisy-chaining onnistui. Nyt Ardour näkee 36 kanavaa?! Eli 2kpl Phonic 24 deskejä. Kokeilen ...
t. Koivukoski1
-
Äänitin 16 track ja monitoroin 17 bus. Bus:t oli varustettu 4-al.param.eq, sekä tap dyn. compuralla.
Nvidia ei toimi, josta vaikeuksia (näyttö ei tunnistu) en saannut kuin 13 bus:a varustettua ja näkyviin.
Main:a 16-al.graf.eq, 4-al.param.eq, sekä FastLookaHead limitter.
SampleRate 96000
Frames/Period 16
JackSetupLatensy 0.333 msec.
DSP-load 68% äänitys ja toisto (ilman äänitystä, toistolla DSP-load 60%)
Ei Xruneja
i7-2600k 3.8G, ddr3 1600 cl7, Phonic MkII
2.6.31-rt 32bit, ei ole mitään softirq-timer yms. "säätöjä" tehty.
t. Koivukoski1
Näköjään tarpeeksi tehokkaalla prossulla homma toimii, mutta mikä sun jackd ja ffado on? Mulla on tämmönen pakettivarasto
http://ppa.launchpad.net/ladi-team/ppa/ubuntu
kun halusin testata Ladish-sessiohallintaa. Nyt näyttäisi, että löytyy paketit
jackd
jackd-firewire
jackd1-firewire
jackd1
jackd2-firewire
jackd2
joista neljä viimeistä ovat "dummy"-paketteja.
Tämä ei tosin ole virallinen musiikintuotantokoneeni, mutta joka tapauksessa, erittäin sekavaa! En suosittele, että kukaan lisää tuota pakettivarastoa, en tiedä miten siitä pääsee eroon!
Mutta mitä versioita porukka käyttää noin ylipäätään? jackd1, jackd2, mitä eroa? Jossain vaiheessa oli jackdmp tjsp.
-
2.6.31-rt:
jackd 0,116.1-4
ffado 2.0
2.6.38-11:
Kokeilin molempia Jack1 ja Jack2, en huomannut mitään eroa toiminnassa (Jack2:a FreeBob).
Libffado 2.0.99 ja libfado-dev (ei varmaankaan tarpeellinen?).
Tuosta prossun tehosta:
2.6.38-11 gen. ja i7-2600k 3.8Ghz xrundaa jo pienillä kuormilla, vaikka suuret puskurit (paljon latenssia). 2.6.31-rt ja vanha 2Core Quod 3Ghz kykenee moniin kanaviin ja useisiin plugareihin niissä ilman xruneja, minimi latensseilla.
Eikä pieniä latenseja tarvitse, jos monitoroi soiton esim. deskillä tms.
Jos xrunit kiusaa niin kannattaa kokeilla eri ytimiä.
t. Koivukoski1
Edit: Preempted ei sama kuin rt.
-
Vastailenpa minäkin tähän hieman...
Mitä eri versioita on JACK:istä?
Onko ladish tai muut vastaavat sessiohallinnat yleisessä käytössä, toimivatko ne?
Jackista on tällä hetkellä kaksi versiota: JACK1 ja JACK2. Toistaiseksi olen käyttänyt ykkösversiota ja pärjännyt sillä hyvin. Versiot ovat olemassa rinnakkain, eikä ole tarvetta siirtyä JACK2:een. Ks tarkemmin: http://trac.jackaudio.org/wiki/Q_differenc_jack1_jack2
Jackissa on nykyään oma sessionhallinta nimeltä jack_session. QJackCtl:ssä on sisäänrakennettu tuki sille, mutta kaikki softat eivät vielä tue sitä. Ladish saattaa siis olla tarpeellinen joissain tapauksissa. En ole testaillut sessionhallintoja, vaan olen kirjoittanut omat skriptit, jotka käynnistävät ohjelmat halutulla tavalla. Toimii oikein hyvin!
Kannattaako valita erityinen jakelu, vai voiko homman kasata itse lisäämällä sopivat pakettivarastot?
Jakeluiden osalta tilanne on hieman epäselvä. AVLinuxia on kovasti kehuttu – itse en ole koettanut. Tämän ohella on lukuisa määrä muita: http://wiki.linuxmusicians.com/doku.php?id=linux_multimedia_distro_s
Kaikki näistä eivät ole hirveän eloisia – osaa ei ole päivitetty vuosikausiin...
AVLinux-trendin ohella on toinenkin trendi: Arch Linux. Monet musaihmiset tuntuvat tykästyneen siihen. Koska musiikkitouhut vaatii kuitenkin pientä säätämistä, Archin edellyttämä säätö ei tunnu enää niin pahalta. Minullakin on kyseisestä järjestelmästä hyviä kokemuksia: Ubuntun kaltaista päivityshässäkkää ei ole, koska ditro on rolling-release, softat saa oikeasti toimimaan todella vähällä säätämisellä ja ihan kaikki kokeilemisen arvoinen on saatavilla AURin kautta. Siistiä!
***
Netistä löytyy jonkin verran ohjeita ja kamaa musan tekemiseen, mutta sitä ei ole oikein kattavasti koottu mihinkään. Muutamia mielestäni seuraamisen arvoisia tyyppejä kuitenkin löytyy.
Jeremy Jongepier – A musician's workflow: www.youtube.com/watch?v=4Btcpp_lOwA
Louigi Verona – Elektroninen musiikki ja Linux: http://louigiverona.ru/?page=projects&s=writings&t=linux
***
Jos sitten puhutaan siitä, miltä asiat voivat osaavan käyttäjän käsissä kuulostaa, niin esimerkiksi tällaista aika uskottavan kuuloista electroa saa aikaan LMMS:llä: http://soundcloud.com/macrowave (sävellykset eivät ehkä ole kuolemattomia mestariteoksia, mutta soundi lienee kiistatta ajanmukainen)
Elektroakustista. Tässä videossa näkyy, miten softat saa pelaamaan yhteen. The Infinite Repeat - Unaware of a Direction: http://www.youtube.com/user/AutoStatic3000#p/u/4/azj7OAzP_GI
Ambient. Louigi Veronan aina yhtä hiotut soundit, sekä viime keväänä kummastusta herättänyt Din-syntetisaattori: http://www.dinisnoise.org/sounds/
-
Lisäsin rtirq:n vielä _LIST="softirq-timer softirq-hrtimer softirq-tasklet". En tiedän auttoiko, mutta...?
Äänitin 16 kanavaa, toistin 16 mono-bus:a, joissa TAP-dynam.+4-alueParamEq+ C*HRTF plugarit+1 kpl StereoSend / bus. Lisäksi 4 stereobus:a, joissa TAP-reverberatorit. Mainissa 4-alueParamEQ ja FastLookAhead limitter. Tämä siis 2.6.31-rt 64bit. 64-bittinen tuntuu GUI:n osalta epävakaammalta, kuin 32:n, mutta kun tappoi tarpeeksi prosesseja, alkoi se pysyä tolpillaan.Kokeilen saman joskus 32-bittisellä.
JackSetup latency 0.333 msec.
DSP-load 73-79 %.
EI XRUNEJA!!!
t. Koivukoski1
ps. mitähän prosesseja kannattaa lopettaa ennen studion starttia?
Edit: htimer->hrtimer
-
Teen kohta päivityksen pääkoneeseeni, siihen tulee kunnon prosessori. Samalla asennan koko systeemin uusiksi, sillä en tule ikinä saamaan nykyisessä konfiguraatiossa kaikkea toimimaan. Tällä hetkellä olen valitsemassa Arch -linuxin. Siirryin siitä pois ehkä turhan hätäisesti, vaikken edelleenkään ole hirveän vakuuttunut sen audiotuotantotuesta. Esim. http://archaudio.org/ on ihan kuollut. Toisaalta Archin kanssa joudun mm. kääntämään MPD:n aina sen päivittyessä (ei osaa JACKia suoraan), jotain muutakin pikkukivaa siinä oli, jonka takia ärsyynnyin.
Tässä välissä oli muutama eri Ubuntu, jotka mm. käynnistyvät ja sammuvat pirun paljon nopeammin. Lisäksi automaattinen kirjautuminen toimii, Archin kanssa ei ikinä toiminut uuden GDM:n kanssa. Tällaisia pieniä ärsyttäviä yksityiskohtia. Pitäisikö sittenkin jatkaa Ubuntun kanssa?
Niin, onkos täällä kokemuksia Harrison Mixbusista tai LinuxDSP:n plugareista? Ostan joko Mixbusin, 150 dollaria, tai LinuxDSP:n plugarikokoelman, 50 puntaa.
-
LinuxDSP:n demoja olen kokeillut, ihan hyviltä vaikuttivat. Ne demot kannattaa ladata ja kokeilla. Toisaalta ihan pakettienhallinnasta saat hyviä plugareita, jopa hienoilla GUI:a. Näyttävät GUI:t voivat kyllä viedä huomion kuuntelusta katseluun?!
Ubuntu Studion voi asentaa "ilman" ohjelmia, kun ei vaan valitse niitä asennuksessa.
Sitten paketeista audiot.....
Mikä ei toimi? Mikä prossu tulee?
t. Koivukoski1
-
Mixbusista löytyy myös demo. Tottakai demot kokeillaan ennen ostopäätöksiä.
Nykyisessä systeemissä pulseaudio ei saa ääntä jackiin. Siispä kun kaverit haluavat soittaa youtubesta tai spotifysta biisin, joudun sanomaan, ettei toimi, koska Linuxin audio on sekavaa touhua. Uusi prossu on 3GHz core 2 duo.
-
Nykyisessä systeemissä pulseaudio ei saa ääntä jackiin. Siispä kun kaverit haluavat soittaa youtubesta tai spotifysta biisin
Oletko kokeillut asettaa ALSA-sovellukset toistamaan äänet suoraan Jackilla (http://jackaudio.org/routing_alsa) Pulsen sijaan?
-
Innostuin vielä antamaan nykyiselle systeemilleni mahdollisuuden :) Tietääkö kukaan, miten olen sekoittanut systeemini:
Olen asentanut repon
http://ppa.launchpad.net/ladi-team/ppa/ubuntu
jonka kautta asentanut mm. jackd-firewire -paketin. Komento "jackd" sanoo
The program 'jackd' can be found in the following packages:
* jackd1
* jackd2
Try: sudo apt-get install <selected package>
Komento "sudo apt-get install jackd1" sanoo
Luetaan pakettiluetteloita... Valmis
Muodostetaan riippuvuussuhteiden puu
Luetaan tilatiedot... Valmis
jackd1 on jo uusin versio.
0 päivitetty, 0 uutta asennusta, 0 poistettavaa ja 0 päivittämätöntä.
No, homma toimii, jos käytän itse kääntämää jackd:tä, mutta systeemin puolesta jotain on rikki. Tuossahan pitää muutenkin poistaa manuaalisesti pakettivaraston asentamia jackd:n .so tiedostoja ynnä muuta, jos haluaa käyttää omaa jackd:tä.
Sitten aloin katselemaan tätä sivua:
https://help.ubuntu.com/community/UbuntuStudio/RealTimeKernel
# If you do not require low latency for your system then please use the -generic kernel.
# If you need a low latency system (e.g. for recording audio) then please use the -preempt kernel as a first choice. This reduces latency but doesn't sacrifice power saving features. It is available only for 64 bit systems (also called amd64).
# If the -preempt kernel does not provide enough low latency for your needs (or you have an 32 bit system) then you should try the -lowlatency kernel.
# If the -lowlatency kernel isn't enough then you should try the -rt kernel
# If the -rt kernel isn't enough stable for you then you should try the -realtime kernel
Minun tämänhetkisellä hitaalla prosessorilla vaikuttaa siltä, että tarvitsen rt-kernelin. Vaan mistä sellaisen saisin? Käyttis on Maverick, Bogani-ppa:ssa on vain low-latency -kerneleitä. Mistä saan esim. tuon 2.6.31-rt?
Nykyisessä systeemissä pulseaudio ei saa ääntä jackiin. Siispä kun kaverit haluavat soittaa youtubesta tai spotifysta biisin
Oletko kokeillut asettaa ALSA-sovellukset toistamaan äänet suoraan Jackilla (http://jackaudio.org/routing_alsa) Pulsen sijaan?
En ole kokeillut, alan tutkimaan tätä:
http://alsa.opensrc.org/Jack_and_Loopback_device_as_Alsa-to-Jack_bridge
-
Oletko kokeillut asettaa ALSA-sovellukset toistamaan äänet suoraan Jackilla (http://jackaudio.org/routing_alsa) Pulsen sijaan?
En ole kokeillut, alan tutkimaan tätä:
http://alsa.opensrc.org/Jack_and_Loopback_device_as_Alsa-to-Jack_bridge
Jumankauta, se toimii! Pientä delayta on havaittavissa, ja prossu huutaa vähän armoa, mutta on tämä parempi kuin ei mitään! Tarkoitushan on tehdä tästä pääkoneesta äänityskoneen lisäksi myös mediakone.
-
The program 'jackd' can be found in the following packages:
* jackd1
* jackd2
Try: sudo apt-get install <selected package>
Komento "sudo apt-get install jackd1" sanoo
Luetaan pakettiluetteloita... Valmis
Muodostetaan riippuvuussuhteiden puu
Luetaan tilatiedot... Valmis
jackd1 on jo uusin versio.
0 päivitetty, 0 uutta asennusta, 0 poistettavaa ja 0 päivittämätöntä.
Kannattaisi ehkä poistaa jackd1 kokonaan (sudo apt-get purge jackd1) ja asentaa se sitten uudelleen. Tai jos riippuudet aiheuttavat ongelmia, koeta asentaa jackd2 ja vaihda sitten takaisin jackd1:een.
En ole kokeillut, alan tutkimaan tätä:
http://alsa.opensrc.org/Jack_and_Loopback_device_as_Alsa-to-Jack_bridge
Tuo loopback on turhan hankala systeemi, jos tarvitset vain tuen tavalliselle stereotoistolle Flashista, Spotifysta ja muista vastaavista ohjelmista. Sen sijaan pitäisi hyvin riittää, että asetat oletuslaitteeksi jack-liitännäisen, kuten linkittämäni sivun kohdassa Using the ALSA JACK PCM plugin neuvotaan.
-
Ehkä helpoin tapa kokeilla 2.6.31-rt on asentaa Ubuntu Studio 9.04 Alt. Älä anna päivitysten poistaa turhia paketteja (korvaa 31-rt:n 32 ytimellä). Hyvä, että nyt äänet toimii.
Mediaan asentaisin ehkä 11.04?
t. Koivukoski1
-
Hieman päivitystä, nyt ilmassa on taas valoa ja rakkautta.
Lisäsin kxstudion pakettivarastot, joista päivitin ffadot ja jackd:t pakettiversioihin. Nyt homma toimii pelkästään paketeilla, ja pääsin ladish -varastosta eroon.
Ytimenä on 3.0.0-11-lowlatency #18ppa1~natty1-Ubuntu SMP PREEMPT ja tällä mennään sillä ongelmia ei juuri nyt ole.
Sain uuden prossun ja nyt xrunittomuus on lähes oletusarvo vaikka pistäisin 2x64 framet. Itse asiassa kuunnellessani MPD:n kautta musaa, kuulen välillä pieniä lempeitä poksahduksia, joiden alkuperä pitää selvittää.
Sain youtubet ja Spotifyn toimimaan alsa->jack kautta, mutta äänessä oli joku häiriö. Sain kaiken toimimaan myös pulseaudion kautta, enkä ole siitä löytänyt vikoja, paitsi prossua se käyttää enemmän, kuin alsa->jack ratkaisu.
Latasin Harrison Mixbus -demon ja sehän näyttää ja toimii hienosti. Sillä on kyllä helppo tehdä haluamansa, mutta ei se miksaajan taitoja korvaa tietenkään. Pikaisen testailun perusteella sen suurin hyve on loistava käyttöliittymä.
Latasin myös LinuxDSP:n kaikki demoplugarit, ja esim. graafinen eq tuntui erittäin pätevältä. Stereokaiku oli vähän pettymys, kanava-eq kuulosti hyvältä, kuten myös kompura.
-
Hienoa, että lähti wörkkimään.
Itse käyttelen parametrisiä eq:ta, ehkä tullut Cubasesta tavaksi? Ardourissa hienolla Gui:a 4-band param. by Nedko Arnandov ja nyt uusi 10-band param. by Pere Rafols Soler.
Kaikulaitteista Tom Szilagyin IR on kokeilemisen arvoinen, mutta voi olla teho syöppö. Saman miehen Reveberator on ollut käytössä ja Gverb.
IR voi tietysti käyttää muuhunkin, kuin kaikujen tuottamiseen.
Tuota 2 core duo:a kelloittelin joskus aika kovastikin?
t. Koivukoski1
-
No, olen palannut nollapisteeseen. En tosiaankaan tiedä edes että mikä jakelu kannattaisi asentaa.
Vaatimukset:
- RT-ydin, lopulta se ja sama onko uusi vai vanha fw-stack kunhan toimii
- ffado ja ffado-mixer pitää toimia aivan täydellisesti. Olisi kiva, jos ffado-mixeriä varten ei tarttisi erikseen käynnistellä ffado-dbus-serveriä, esim. nyt Archissa pitää, kuka tietää miksi, ei kukaan
- Ei Xruneja kuunnellessa musiikkia ja selatessa nettiä, mielellään ei koskaan, mielummin kuuntelen kaiken musiikin CD:ltä kuin koen ärsyttävän poksahduksen keskellä Gates of Deliriumia tai muuta vastaavaa ihmiskunnan mestariteosta. Yksikin Xrun pelkästään musiikkia kuunnellessa, vailla muuta toimintaa koneella, on liikaa!
- normitilassa en tarvitse erityisen pieniä latensseja, mutta mielestäni mun 3GHz core duolla pitäisi päästä tarvittaessa tosi pieniin latensseihin. Hirveän positiivista kuvaa ei minulla ole tästäkään asiasta tähän asti.
- näytteenottotaajuutta pitäisi pystyä muuttamaan ilman, että joudun jännittämään, että käynnistyykö jackd enää. Tähän asti touhu on ollut täyttä arpomista. Välillä stopattua ja uudelleenkäynnistettyä jackd muuttuu zombiksi ja joudun rebuuttaamaan kuin windowsissa ikään. Suoraan lennosta hommaa ei ilmeisesti pysty hoitamaan, harmi sekin.
- Ardourin pitää toimia täydellisesti. Onko siitä naurettava mute-bugista päästy eroon? Tämmöiset virheet jyrsii mun kärsivällisyyttäni. Oli pakko nostaa tämä yksityiskohta esiin, koska en ymmärrä, miten Ubuntun kokoisessa jakelussa voi olla ardour, jossa mute-nappi ei tee mitään.
- pulseaudio -> jack pitää toimia täydellisesti. Mä en jaksa enää selitellä kavereille heidän halutessa katsella/kuunnella youtubesta jotain, tai spotifyn käytön yhteydessä, ettei onnistu kun Linuxin äänisysteemit on niin pirstaloituneita etten saa toimimaan.
- Nvidian suljetun ajurin pitää toimia, ilman repeilyä.
- kun painan koneen virtanappia käynnistääkseni sen, niin pitää olla mahdollista säätää homma niin, että loggaudun automaattisesti sisään, jackd käynnistyy haluamillani asetuksilla sekä mpd käynnistyy, ja siihen saa yhteyden verkon kautta. Edellisessä Ubuntustudiossani, taisi olla 11.04, saatavilla olleet gdm-säätötyökalut eivät yksinkertaisesti toimineet. Oli pakko kirjoittaa salasana ja se gdm-teemakin oli hemmetin ruma.
Ubuntusta 64studion kautta Archiin, sieltä Ubuntuun ja takaisin Archiin. Gnome3 on mielestäni oikein kiva, ja Archissa on se kivaa, että ohjelmista on uunituoreet versiot saatavilla. Rolling Release on ideana tulevaisuutta. En vain saa RT-ytimeen nvidian ajuria toimimaan, joten hermo menee. Lisäksi RT-ytimelläkin oli ajoittaisia Xruneja. Pulseaudio ei toimi jackin kanssa kunnolla, vaan kaatuu lähes kokoajan. Muitakin ongelmia on. Harvinaisen bugista aikakautta elän juuri nyt.
Tässä on vaan liikaa selvitettäviä asioita, en jaksa. Ehkä pitäisi palata takaisin Ubuntuun. Vaan on tämä melkoista sekoilua. Olen viiden vuoden aikana asentanut Linuxin tuotantokoneeseeni varmaan 5-6 kertaa, ja aina tulee eteen joku vaikeasti ratkaistava ongelma.
-
OSTA MAC.
-
OSTA MAC.
Bullshit..
-
Minulla on niin kevyet vaatimukset studiokäytön suhteen, että siihen minulla riittää Ubuntu (Studio) 10.04.4 LTS. Sillä mennään vielä tämä ja ensi talvikin (huhtikuu 2013 (työpöytä)).
http://www.ubuntugeek.com/ubuntu-version-names-and-end-of-life-details.html
Voisin olla sitä mieltä, että raskaammilla vaatimuksilla rakentaisin lähdekoodista ohjelmat, myös rt-ydin, seuraavan Ubuntu LTS-version päälle, jossa on itsessään viiden vuoden työpöytätuki.
Eikä sellaisella DAW-koneella edes mentäisi nettiin huvimielessä eikä sillä pyöritettäisi PulseAudiota. Se olisi vain ja ainoastaan digitaalinen äänityöasema. Surffilauta olisi sitten jotain ihan muuta, vaikkapa Asus Transformer Prime...
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Voisin olla sitä mieltä, että raskaammilla vaatimuksilla rakentaisin lähdekoodista ohjelmat, myös rt-ydin, seuraavan Ubuntu LTS-version päälle, jossa on itsessään viiden vuoden työpöytätuki.
Wanhaan hyvään aikaan oli neljä raitaa ja teknikko. Lasin takana oli studio muusikoille, jossa musiikki luotiin.
(http://www.poesboes.com/poesboes/Speakerphone/Studio.jpg)
Nyt jokainen joutuu olemaan sekä lasin tällä puolen teknikkona että lasin toisella puolella muusikkona. Tieto lisää tuskaa. Toisaalta - kukaan ei halua enää maksaa studioajasta ja teknikon osaamisesta?
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
OSTA MAC.
Olen tarpeeksi nähnyt sitäkin puolta, ja kyllähän esim. Logic välillä kaatuilee. Eihän sen pitäisi, mutta kun kaatuilee. Kerran kesken levynauhoitusten huomattiin, että Logicin asetuksissa olikin vaihtunut 16-bittisyys päälle. On sekin melkoinen moka, jos softasta johtui. No, joka tapauksessa en uutta konetta aio ostaa. Periaatteessa kaikki tarvitsemani asiat ovat toimineet hienosti jossain välissä, jollain ohjelmaversioilla, mutta nyt pitäisi saada kokonaisuus kuntoon.
Voisin olla sitä mieltä, että raskaammilla vaatimuksilla rakentaisin lähdekoodista ohjelmat, myös rt-ydin, seuraavan Ubuntu LTS-version päälle, jossa on itsessään viiden vuoden työpöytätuki.
En ymmärrä, mitä hyötyä lähdekoodista kääntämisellä olisi. LTS on varmaan muuten paras vaihtoehto.
Eikä sellaisella DAW-koneella edes mentäisi nettiin huvimielessä eikä sillä pyöritettäisi PulseAudiota. Se olisi vain ja ainoastaan digitaalinen äänityöasema. Surffilauta olisi sitten jotain ihan muuta, vaikkapa Asus Transformer Prime...
Tämä tietysti helpottaisi asioita, mutta... En suostu siihen, että Linuxin kanssa, kaikesta suorituskyvystä ja muokattavuudesta huolimatta, en voisi käyttää konettani samalla tavalla, miten Windows- ja OSX-käyttäjät ovat käyttäneet jo kymmenen vuotta. Tosin täyttä varmuutta minulla ei ole firewire-äänikorttien suorituskyvystä noilla toisilla käyttiksillä.
Nyt jokainen joutuu olemaan sekä lasin tällä puolen teknikkona että lasin toisella puolella muusikkona. Tieto lisää tuskaa. Toisaalta - kukaan ei halua enää maksaa studioajasta ja teknikon osaamisesta?
Kenellä on ammattitaitoon ja ammattikalustoon varaa? Yleisöllä ei ole varaa ostaa levyjä, keikkapaikoilla ei ole varaa maksaa kunnollisia korvauksia eikä oikeastaan kenelläkään ole varaa mihinkään. Olen sitä mieltä, että samaan aikaan ei kunnolla voi olla taiteilija ja teknikko. Musiikkiäänitteen kunnollinen luominen on melkoisen vaativa urakka, joka vaatii kalustoa, ammattitaitoa ja kokemusta. Pakko vain yrittää sompailla jotenkin, vaikka ilman ulkopuolista apua ei haluamaansa laatua koskaan tulekaan saamaan.
-
Jos haluaa uusimmat pluggarit, rt-ytimen, nvidian... Joutuu varmaankin askartelemaan. Ehkä joutuu valitsemaan Nvidian tai rt-ytimen välillä, jos ei halua askarrella. Tai ottaa vanhemman rt-ytimen käyttöön, kun tarvitsee rt:ä. Käyttäen muulloin esim. AVlinux:a mixaukseen yms.
Ubuntu Studio 12.04 toimi jo useita viikkoja hyvin 3.2.0-(6-10) rt-ytimellä, mutta nyt ollut hankalempaa.
3.2.0-16.24 RT taisi ilmestyä, mutta kai i386, kun vasta laitoin 8G muistia, en taida kokeilla.
Näillä releillä, W7-Cubase -firewire latensit n. 50xLinuxLatenssit. W7 StudioLivellä hiukka epävakaa,kun taas W7 PhonicHelixillä on vakaa. Eli eri valmistajien ajurit kai ratkaisee siellä?
t. Koivukoski1
-
Wanhaan hyvään aikaan oli neljä raitaa ja teknikko. Lasin takana oli studio muusikoille, jossa musiikki luotiin.
Wanhaan hyvään aikaan oli kaksi Revoxin 2 raitaista nauhuria joilla pyöriteltiin päällekkäisäänityksiä. Piti miksauksen osua aika nopsaan kuten haluttiin :) Agfan "kakkuja" on vieläkin tuolla varastossa, pitäisi vaan olla toimiva 2 raita Revox millä kuuntelisi.
Kyllä nykyiset systeemit ovat äänittäjän kannalta suorastaan idioottihelppoja kun dynamiikkaa on "lattiasta kattoon" käytettävissä ja vasteet viivasuorat ilman virittelyä.
-
Jos haluaa uusimmat pluggarit, rt-ytimen, nvidian... Joutuu varmaankin askartelemaan. Ehkä joutuu valitsemaan Nvidian tai rt-ytimen välillä, jos ei halua askarrella. Tai ottaa vanhemman rt-ytimen käyttöön, kun tarvitsee rt:ä. Käyttäen muulloin esim. AVlinux:a mixaukseen yms.
Minua ei haittaa askartelu, jos systeemi on kuitenkin suurelta osin pitkäikäisesti tuettu, mutta yksi ydin pitää olla kaikkeen toimintaan, minusta tämä on päivänselvä kehityssuunta jota kohden luulisi Linux-käyttäjien haluavan kulkea.
Ubuntu Studio 12.04 toimi jo useita viikkoja hyvin 3.2.0-(6-10) rt-ytimellä, mutta nyt ollut hankalempaa.
3.2.0-16.24 RT taisi ilmestyä, mutta kai i386, kun vasta laitoin 8G muistia, en taida kokeilla.
Mitä tarkoitat, että on ollut hankalampaa?
Testasin pikaisesti AVlinuxia, mutta sehän ei olekaan distro. En saanut yhtäkään xrunia aikaiseksi, vaikutti siis siten hyvältä, mutta siinä olisi melkoinen säätäminen omaan käyttöön.
-
Itse olen mieltänyt että erikoiskäyttö ja yleiskäyttö samassa systeemissä on hieman ristikkäinen toivomus ja erikoistarkoitukseen (studio) viritetyltä setup: lta en juuri muuta odota kuin että se tekee sille nimetyn työnsä eli itselläni toimii moniraitanauhurina. Jos se tekee muutakin niin hyvä. Tuo PulseAudio on itselläni toiminut koneen emon äänipiirin kautta kun taas kaikki studiokäyttö on tapahtunut FireWire-modulin kautta. En ole nähnyt vaivaa viritellä koko äänisysteemiä kulkemaan vain Jack: in kautta. Kernelissä olen ollut melko tyytyväinen "low-latency" tasoon, näytön HD-resoluutio toimii heti vakioajurilla GeForcella, RT: llä tuli tuo tuttu musta reuna.
AVlinuxin idea on siinä mielessä kätevä että ilman asiantuntemusta ja suurempaa syventymistä pääsee nopeasti kokeilemaan jo toimivilla asetuksilla. Varsinainen väline jolla olen nauhoitellut on tähän asti ollut Natty Studio.
-
Musiikinteko/mediatuotanto- ja yleiskäyttöympäristöt on mullakin erikseen. Aika moni ammattilainen tekee tuohon tyyliin järjestelmästä riippumatta: eli erillisillä osioilla on _täysin_ erilliset järjestelmät, joiden välillä bootataan, jolloin ei edes teoriassa mikään pääse sotkemaan mitään (paitsi tietenkin rautamuutokset, mutta sehän on asia erikseen).
Kolme distroa, joita tällä hetkellä Dave Phillips käyttelee: Ubuntu Studio, AV Linux ja Arch Linux. Näiden nimeen tuntuu vannovan moni muukin.
Vastaan Planetistin listaan omallani:
- RT-ydin, lopulta se ja sama onko uusi vai vanha fw-stack kunhan toimii
AV Linuxin ydin on ollut tyydyttävä. FW-laitteita mulla ei ole, joten niistä en voi sanoa. Stackit on ilmeisesti aiheuttaneet joillekuille ongelmia viime aikoina.
- ffado ja ffado-mixer pitää toimia aivan täydellisesti. Olisi kiva, jos ffado-mixeriä varten ei tarttisi erikseen käynnistellä ffado-dbus-serveriä, esim. nyt Archissa pitää, kuka tietää miksi, ei kukaan
ffado-mixeristä en tiedä, mutta dbus-palvelujen käynnistäminen automaattisesti Archissa on mahdollista. Se tosin pitää säätää manuaalisesti. Miksikö? No juuri siksi kun Arch on semmoinen järjestelmä, ja sen käyttäjät juuri sitä haluaa :D
KDE- tai Gnome-työpöytä tarjoaa helpotusta taustapalvelujen käynnistämiseen, mutta siinä käynnistyy sitten helposti vähän kaikenlaista.
- Ei Xruneja kuunnellessa musiikkia ja selatessa nettiä, mielellään ei koskaan
Minulla ei tule xruneja AV Linuxia käyttäessäni. Hyvin vähän myöskään Archissa.
- normitilassa en tarvitse erityisen pieniä latensseja, mutta mielestäni mun 3GHz core duolla pitäisi päästä tarvittaessa tosi pieniin latensseihin. Hirveän positiivista kuvaa ei minulla ole tästäkään asiasta tähän asti.
Tähän vaikuttaa 1) äänikorttisi 2) jackin säädöt 3) korkeampi voima (mikäli joku sellaisiin uskoo. Minä tarkistaisin kohdat 1) ja 2) ennen mystisten rituaalien suorittamista.)
- näytteenottotaajuutta pitäisi pystyä muuttamaan ilman, että joudun jännittämään, että käynnistyykö jackd enää. Tähän asti touhu on ollut täyttä arpomista. Välillä stopattua ja uudelleenkäynnistettyä jackd muuttuu zombiksi ja joudun rebuuttaamaan kuin windowsissa ikään. Suoraan lennosta hommaa ei ilmeisesti pysty hoitamaan, harmi sekin.
Suoraan lennosta ei pysty vaihtamaan. Mulla hoituu Jackin uudelleenkäynnistyksen kanssa ongelmitta. Onko sulla äänikortin ajureissa jotain pulmaa, vai mitä ihmettä? Ja siksi toisekseen: ei sitä näytteenottotaajuutta myötäänsä pitäisi olla tarvetta rumpatakaan. Vaikka sehän on sitten jokaisen oma asia miten usein sitä vaihtaa, mut sanoinpa kuitenkin... Semmoinen vielä, et sudo killall -9 jackd pelastaa sut koko koneen uudelleenkäynnistykseltä - ainakin mikäli ei oo raudassa jotain mystistä.
- Ardourin pitää toimia täydellisesti. Onko siitä naurettava mute-bugista päästy eroon? Tämmöiset virheet jyrsii mun kärsivällisyyttäni. Oli pakko nostaa tämä yksityiskohta esiin, koska en ymmärrä, miten Ubuntun kokoisessa jakelussa voi olla ardour, jossa mute-nappi ei tee mitään.
En ole tuollaista mute-nappia löytänyt. Muita ärsyttäviä bugeja kylläkin. Ubuntun Ardouriin en luota, vaan lataan suoraan valmiin paketin Ardour.orgista. Ainakaan kolmosversiotahan ei tarvi kääntääkään kun se on binääripaketti. Kivaa. Bugeja on silti edelleen, mut hei: onhan niitä Pro Toolsissakin.
- pulseaudio -> jack pitää toimia täydellisesti. Mä en jaksa enää selitellä kavereille heidän halutessa katsella/kuunnella youtubesta jotain, tai spotifyn käytön yhteydessä, ettei onnistu kun Linuxin äänisysteemit on niin pirstaloituneita etten saa toimimaan.
Oon testaillu vähän Cadencea (http://kxstudio.sourceforge.net/KXStudio:Applications) ja vaikutti siistiltä. Tosin omaan käyttööni ei toiminut oikein kunnolla - ainakaan toistaiseksi. Buginen siis. Siinä kuitenkin nuo siltaukset on helposti olemassa (joskin bugisesti mutta helposti). Spotifyä pyöritän Winen päällä (missä on omat ongelmansa) ja wine kytkeytyy Jackiin. Toimii mainiosti aina kun kerran vuodessa sitä käytän viisi minuuttia.
Tietysti tässä voi kysyä, et onko varmasti hyvä idea yhdistää viihdekäyttö ja musanteko samaan järjestelmään?
- Nvidian suljetun ajurin pitää toimia, ilman repeilyä.
Tästä en osaa sanoa muuta kuin että Jackin pääkehittäjä Daviskin on välillä niiden kanssa tuskaillut. Kyllä ne joku kuitenkin on saanut joskus toimimaan. Ainakin Dave Phillips.
- kun painan koneen virtanappia käynnistääkseni sen, niin pitää olla mahdollista säätää homma niin, että loggaudun automaattisesti sisään, jackd käynnistyy haluamillani asetuksilla sekä mpd käynnistyy, ja siihen saa yhteyden verkon kautta.
Ja tuollaisenko haluaisit suuremmin virittelemättä toimimaan? Huh. No mutta kyllä se aika lähelle pitäisi onnistuakin, jos vain Jackin asetukset ja äänikortin ajurit on kohdillaan. Huom, jos. Minullahan ei mpd:stä tietysti kokemusta ole, ja kysynkin et onko varmasti hyvä idea yhdistää se yleis/viihdekäyttö ja musanteko samaan järjestelmään?
...Oli pakko kirjoittaa salasana ja se gdm-teemakin oli hemmetin ruma.
Ikävä kuulla. Onneksi ne ajat ovat jo takana päin Lightdm:n myötä. Right?
-
12.04 UbuntuStudio rt-ytimella mureni, eika tunnu palaavan.
AVLinux on nyt rt-ytimella, enka enaa korjaa ehjaa. Loistavat plugarit, Ardour 3.x ja latenssin saato MultiFastLookHead limitteriin mielenkiintoinen.
Muu kuin audio tehdaan omalla kovalla Ubuntu/Mint.
t. Koivukoski1
-
Musiikinteko/mediatuotanto- ja yleiskäyttöympäristöt on mullakin erikseen. Aika moni ammattilainen tekee tuohon tyyliin järjestelmästä riippumatta: eli erillisillä osioilla on _täysin_ erilliset järjestelmät, joiden välillä bootataan, jolloin ei edes teoriassa mikään pääse sotkemaan mitään (paitsi tietenkin rautamuutokset, mutta sehän on asia erikseen).
Periaatteessa jos ostan uuden koneen viihdekäyttöön, niin joustan vaatimuksistani. Mutta jos käytän nykyistä ainoata konettani esim. yleiseen musiikinkuunteluun, niin inspiraation iskiessä koneen pitää olla heti valmis tuotantoon. Tämä on erittäin tärkeää, fiilis katoaa säätäessä. Varsinkin joku uudelleenkäynnistys on vanhanaikainen idea, josta pitäisi pyrkiä eroon. Haluamani on täysin mahdollista esim. OSX:llä.
AV Linuxin ydin on ollut tyydyttävä. FW-laitteita mulla ei ole, joten niistä en voi sanoa. Stackit on ilmeisesti aiheuttaneet joillekuille ongelmia viime aikoina.
AV Linux vaikutti kyllä kivalta, mutta se ei käy, koska se ei ole distro. Tai onhan silläkin mahdollisuus, jos säätäisi ihan pirusti. Minusta tuo stackin vaihto uuteen oli osoitus Linux-maailman yhteisen vision puuttumisesta. Juuri, kun ffado saadaan valmiiksi, mikä on hemmetin hieno juttu sinällään, alkaa sekoilu stackien kanssa, mikä romuttaa yleisen toimivuuden kuukausiksi, jopa vuosiksi. Esim. Arch linuxin pakettivarastosta löytyvä RT-ydin on vanhalla stackillä!! Sattumalta minulla oli tarvetta käyttää Alesis Multimix -mikseriä, mikä vaati uusimman ffadon kääntämisen, enkä siis voinut käyttää RT-ydintä.
ffado-mixeristä en tiedä, mutta dbus-palvelujen käynnistäminen automaattisesti Archissa on mahdollista. Se tosin pitää säätää manuaalisesti. Miksikö? No juuri siksi kun Arch on semmoinen järjestelmä, ja sen käyttäjät juuri sitä haluaa :D
KDE- tai Gnome-työpöytä tarjoaa helpotusta taustapalvelujen käynnistämiseen, mutta siinä käynnistyy sitten helposti vähän kaikenlaista.
Juu tämä ei liene suuri ongelma, ihmettelen vain, että mikä senkin lopulta aiheuttaa, että Ubuntussa asentuu Ffado-ikoni ja napista se käynnistyy, ja Archissa ei asennu ikonia eikä napista käynnisty. Kai se syyttävä sormi osoittaa Archin paketoijiin, huolimatonta/välinpitämätöntä. Tämä ei ole todellakaan oikea paikka itkeä tuosta asiasta, Ubuntussa se on muistaakseni aina toiminut oikein.
Tähän vaikuttaa 1) äänikorttisi 2) jackin säädöt 3) korkeampi voima (mikäli joku sellaisiin uskoo. Minä tarkistaisin kohdat 1) ja 2) ennen mystisten rituaalien suorittamista.)
Eniten tähän tuntuu vaikuttavan 4) ohjelmistoversiot. Nimittäin ongelmia on syntynyt ajan kuluessa. Oli aika, jolloin minulla ei ollut tällä peruskäytölläni Archin perusytimellä yhtään Xrunia. Ehkä onkin kyse vain ja ainoastaan uudesta fw-stackista?
Suoraan lennosta ei pysty vaihtamaan. Mulla hoituu Jackin uudelleenkäynnistyksen kanssa ongelmitta. Onko sulla äänikortin ajureissa jotain pulmaa, vai mitä ihmettä? Ja siksi toisekseen: ei sitä näytteenottotaajuutta myötäänsä pitäisi olla tarvetta rumpatakaan. Vaikka sehän on sitten jokaisen oma asia miten usein sitä vaihtaa, mut sanoinpa kuitenkin...
Video on tyypillisesti 48kHz ja audio 44.1kHz. Joko vaihdetaan äänikortista taajuutta, tai konvertoidaan. Ilmeisesti esim. VLC ei tajua konvertoinnista mitään, vaan soittaa äänikorttiin nähden väärällä taajuudella, samoin MPD. Pulseaudio ilmeisesti konvertoi, mutta millä koodilla?
En ole tuollaista mute-nappia löytänyt. Muita ärsyttäviä bugeja kylläkin. Ubuntun Ardouriin en luota, vaan lataan suoraan valmiin paketin Ardour.orgista. Ainakaan kolmosversiotahan ei tarvi kääntääkään kun se on binääripaketti. Kivaa. Bugeja on silti edelleen, mut hei: onhan niitä Pro Toolsissakin.
Ilmeisesti se bugi on korjattu.
Oon testaillu vähän Cadencea (http://kxstudio.sourceforge.net/KXStudio:Applications) ja vaikutti siistiltä. Tosin omaan käyttööni ei toiminut oikein kunnolla - ainakaan toistaiseksi. Buginen siis. Siinä kuitenkin nuo siltaukset on helposti olemassa (joskin bugisesti mutta helposti). Spotifyä pyöritän Winen päällä (missä on omat ongelmansa) ja wine kytkeytyy Jackiin. Toimii mainiosti aina kun kerran vuodessa sitä käytän viisi minuuttia.
Pulseaudio -> Jack pitää korjata kunnolla ja sen pitää toimia kaikilla suoraan. Ei siihen tulisi tarvita mitään erillisiä ohjelmia. Teen tästä bugireportin heti, kun saan ytimen kuntoon.
Tietysti tässä voi kysyä, et onko varmasti hyvä idea yhdistää viihdekäyttö ja musanteko samaan järjestelmään?
Tottakai! Ei viihdekäyttö saa olla vaikeampaa kuin musiikin tuotanto. Tällä hetkellä se on. Vaikka tekisin koneestani ihan vain viihdekäyttökoneen, vaatisin äänikorttini takia ihan samoja asioita.
Ja tuollaisenko haluaisit suuremmin virittelemättä toimimaan? Huh. No mutta kyllä se aika lähelle pitäisi onnistuakin, jos vain Jackin asetukset ja äänikortin ajurit on kohdillaan. Huom, jos. Minullahan ei mpd:stä tietysti kokemusta ole, ja kysynkin et onko varmasti hyvä idea yhdistää se yleis/viihdekäyttö ja musanteko samaan järjestelmään?
Tämäkin on ongelmistani kevyemmästä päästä. Ja tällä hetkellä Archin puolella asiaan liittyy bugeja, joita ei ennen ole ollut. Kai se täytyy vain korjata bugit ja jäädyttää järjestelmä.
-
Minusta tuo stackin vaihto uuteen oli osoitus Linux-maailman yhteisen vision puuttumisesta. Juuri, kun ffado saadaan valmiiksi, mikä on hemmetin hieno juttu sinällään, alkaa sekoilu stackien kanssa, mikä romuttaa yleisen toimivuuden kuukausiksi, jopa vuosiksi. Esim. Arch linuxin pakettivarastosta löytyvä RT-ydin on vanhalla stackillä!! Sattumalta minulla oli tarvetta käyttää Alesis Multimix -mikseriä, mikä vaati uusimman ffadon kääntämisen, enkä siis voinut käyttää RT-ydintä.
Jos tarvitset johonkin uudempaa stackia, käännä rt-ydin itse! Archissa ytimen kääntö on erittäin helppoa.
-
Muuta huomattavaa kun kasaat musiikkituotantokonetta: FireWire: n kahden erilaisen stack: in lisäksi löytyy kaksi erilaista Jack -versiota:
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=40314.msg312885#msg312885 (http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=40314.msg312885#msg312885)
Jotkut softat olettavat Jack2: n olevan käytössä.
-
Jos tarvitset johonkin uudempaa stackia, käännä rt-ydin itse! Archissa ytimen kääntö on erittäin helppoa.
Juu, tuo oli vain esimerkki siitä, miten tuossa asiassa ollaan edistytty.
-
Semmoinen tuli mieleen, että testasitko jo KX Studion repoja? Nimittäin jotkut käyttää Ubuntua musantuotantoon ja viihteeseen ristiin asentamalla ylimääräisiä pakettivarastoja, joista saa softista uudempia/toimivampia versioita.
http://kxstudio.sourceforge.net/KXStudio:Repositories
Ehkä joku täällä tietää muitakin hyviä pakettivarastoja, joita voi kokeilla (varovaisuutta tämän kanssa!)
Ainakin Autostatic 3000 tekee musaa Ubuntulla, joten luulis hänen PPA:ssaan olevan käyttökelpoista materiaalia: https://launchpad.net/~autostatic/+archive/ppa/+packages
AutoStatic taas ainakin jossain vaiheessa käytti Tango Studion kerneliä: http://tangostudio.tuxfamily.org/en/apt-repository
En ole näistä repoista mitään testannut, joten älä usko minua liiaksi.
-
Minulla oli jossain vaiheessa pikaisesti testissä KXStudion varastot. Ihan OK vaikutelma oli silloin, mutta halusin rakentaa systeemin alusta asti uudelleen ja siirryin (takaisin) Archiin.
Ainakin KXStudion varastoissa on suoraan myös nvidian ajurit, ja RT-ydin. Hirveän uusia versioita ei näytä olevan saatavilla, kuinkahan toimiva on 2.6.38.8 -ytimen uusi fw-stack? Käsittääkseni uudessa stackissa oli audiokäyttöä haittaavia bugeja vielä about noihin aikoihin... Voihan sitä käyttää vanhaa fw-stackia, mutta sitten pitää unohtaa uusimmat ffadot ja uusimmat tuetut laitteet. Eikö?
-
Archin puolella perus rt-ydin ei enää käynnistynyt enkä jaksanut enää käännellä joka välissä uutta ydintä vaihdellessani nvidian ja nouveaun välillä, joten siirryin takaisin Ubuntuun, 12.04.
Vaan kxstudion plugarivarasto ei ole tarpeeksi suuri, sieltä puuttuu plugareita joita vanhat sessioni tarvitsevat. Miten ubuntustudion 12.04 varastot saisi käyttöön perus-ubuntussa?
-
Noniin, päätin sitten asentaa ubuntustudio 12.04:n... Lyhyen käyttöajan jälkeen olen erittäin vaikuttunut. Xruneja on tullut vain ohjelmien käynnistyksien yhteydessä, pulseaudio->jack tuntuu toimivan, ja nvidian ajuritkin löytyy.
-
Laitoitko Low-latency ytimen. Taitaa auttaa jonkun verran xruneihin.
Harmi, ettei UbuntuSudiossa ole Calfin uusia plugareita. Joku aika sitten, yritin asennella, mutta tuli ongelmia Jackin ja Phonicin valille.
t. Koivukoski1
-
Saitte uteliaisuuteni heräämään ja tein asennus Ubuntu Studio 12.04 DVD: n joka näkyy olevan myös "live". Jotain taisi lievästi epäonnistua kun kun sekä "live" yritys että asennusyritys päättyvät BusyBox v1.18.5 -vaiheeseen, (initramfs) Unable to find a medium containing a live file system. Merkillistä.
Edit: Luulin jo tiputtaneeni väärän version vaan ei, kyllä tämä on oikea :-[
Onkohan tälle jotain "alternate" installeria ?
-
Laitoitko Low-latency ytimen. Taitaa auttaa jonkun verran xruneihin.
Harmi, ettei UbuntuSudiossa ole Calfin uusia plugareita. Joku aika sitten, yritin asennella, mutta tuli ongelmia Jackin ja Phonicin valille.
t. Koivukoski1
Ubuntustudion vakioytimellä mennään, eli 3.2.0-23-lowlatency-pae #31-Ubuntu SMP PREEMPT
Vaihdoin myös 32-bittiseen, ehkä sillä on jotain vaikutusta johonkin.
-
Saitte uteliaisuuteni heräämään ja tein asennus Ubuntu Studio 12.04 DVD: n joka näkyy olevan myös "live". Jotain taisi lievästi epäonnistua kun kun sekä "live" yritys että asennusyritys päättyvät BusyBox v1.18.5 -vaiheeseen, (initramfs) Unable to find a medium containing a live file system. Merkillistä.
Edit: Luulin jo tiputtaneeni väärän version vaan ei, kyllä tämä on oikea :-[
Onkohan tälle jotain "alternate" installeria ?
En osaa auttaa, itse asensin usb-tikulta. Pirun nopeaa ja minulla nuo usb-asennukset ovat aina onnistuneet.
-
Poistin koneesta USB3-kortin ja 4-porttisen kamerakortin ja Ubuntu Studio 12.04 asennus yllättäin onnistui. Tuo korttien poisto perustui havaintoon "Device descriptor read/64 error -110" virheiden jonosta ilmeisesti usbiin liittyen.
Jotain tässä vielä on, hiiri ja näppis olivat hukassa ensimmäisellä yrityksellä, toisella toimivat mutta työpöytä meni jotenkin sekaisin. Vaatinee lisätutkailua, olisi hauskaa nähdä tuo 12.o4 Studio tositoimissa.
Koneella entuudestaan käynnistysmenussa olevat muut versiot (Natty Studio, Mint LMDE) toimivat ok.
-
Hyvää helatorstaita!
Olen käyttänyt Ubuntu 10.04:n minimaalisen asennuksen päälle rakennettua studiojärjestelmää, jossa työpöytäympäristönä on AVLinuxin tapaan LXDE. Kirjoitin rakennelmastani selostuksen muusikoiden.net-sivustolle:
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=33&t=136394&o=240 (http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=33&t=136394&o=240)
Tällä tavalla rakennettu Ubuntu vastannee Arch-studiota, siinä on kaikki mitä tarvitaan, muttei mitään liikaa. Latensseissa olen päässyt parin millisekunnin lukemiin, vaikka olen käyttänyt muiden muassa raskaita Windows-liitännäisiä wineasion ja VstHostin kautta. Tein tällä studio-Linuxillani CD-levyn, jolta on poimittu joitakin kappaleita myspace-sivulleni:
http://www.myspace.com/jkbellforest (http://www.myspace.com/jkbellforest)
Systeemi vaatii jonkin verran vaivaa, mutta toimii vakaasti ja sähäkästi. 2.6.31-rt on vaikuttanut hyvältä ja epäröin, kannattaako siirtyä rakentamaan samaa systeemiä 12.04:ään. KXStudion ja TangoStudion pakettivarastoista on saanut toistaiseksi ohjelmista riittävän tuoreet versiot käyttöön.
-
Asensin Ubuntu 12.10 sekä kxstudion omaan käyttöön soveltuvasti.
Nyt alkaa homma toimimaan. Nvidian ajuri 304.43 on melkein poistanut Xrunit, pulseaudio->jack on ollut vakaa, Ardour 3 beta5 on hyvin käytettävissä ja uusia LV2 plugareita on ilmestynyt, esim.
https://github.com/nicklan/drmr/wiki
Mihin sitä Hydrogenia enää tarttee, häh?
Ytimenä toimii 3.5.0-18-lowlatency #18-Ubuntu SMP PREEMPT. Olen oppinut sen, että RT-ytimiä ei tarvita, vaan RT-ominaisuudet ovat kaikissa moderneissa ytimissä 'rtirq' -skriptin myötä. Itselläni homma ei ole niin millisekunnin tarkkaa.
KXStudiolla on oma näkemys audio-ohjelmien sessionhallinnasta, mutta koska haluan käyttää gnomea ja unityä niin en ainakaan vielä ole Cadenceen ja Claudiaan liiemmin tutustunut.
-
Mukava kuulla, että homma toimii! Kiinnostavaa myöskin se, että olet uskaltautunut yhdistämään äänituotantojärjestelmän ja normikäytön! Minulla ne ovat edelleen erillään, ja toimivat kyllä ongelmitta.
Olen kovasti haaveillut KXStudion asentamisesta, ja ehkä teenkin sen tässä lähiaikoina kunhan aikaa löytyy. Järjestelmä kiinnostaa kovasti!
Ardour 3 beta5 on hyvin käytettävissä ja uusia LV2 plugareita on ilmestynyt, esim.
https://github.com/nicklan/drmr/wiki
Mihin sitä Hydrogenia enää tarttee, häh?
Uudet LV2-pluginit innostavat suuresti. Ardour 3:sta ilmestyi äskettäin jo vakaakin versio, ja odotan innolla, pääsisinkö lopultakin tekemään elektronista musiikkia freezaamatta raitoja koko ajan kovon täytteeksi tai kirjoittamatta BASH-skriptejä ja käynnistämättä kaatuilevia ohjelmia uudelleen ja uudelleen.
KXStudiolla on oma näkemys audio-ohjelmien sessionhallinnasta, mutta koska haluan käyttää gnomea ja unityä niin en ainakaan vielä ole Cadenceen ja Claudiaan liiemmin tutustunut.
Cadence ja Claudia ymmärtääkseni toimivat ainakin Unityn päällä hyvin. Ilmeisesti FalkTX on suunnilleen ainoa Linux Audio -kehittäjä, joka on toteuttanut softiinsa tuen uusille indicator appleteille sun muille. QJackCtl ei taida tukea niitä vieläkään...
-
Mukava kuulla, että homma toimii! Kiinnostavaa myöskin se, että olet uskaltautunut yhdistämään äänituotantojärjestelmän ja normikäytön! Minulla ne ovat edelleen erillään, ja toimivat kyllä ongelmitta.
Olen modernien käyttöliittymien ystävä. Mielestäni Linuxin vahvuus on siinä, että se muokkautuu käyttäjänsä työtapoihin ("workflow" on hyvä sana). Sen takia en halua tehdä musiikintuotantokoneesta erillistä, minimalistista systeemiä, vaan haluan, että koneen käyttö pysyy samanlaisena eri tilanteissa ja mahdollisimman sulavana.
Uudet LV2-pluginit innostavat suuresti. Ardour 3:sta ilmestyi äskettäin jo vakaakin versio, ja odotan innolla, pääsisinkö lopultakin tekemään elektronista musiikkia freezaamatta raitoja koko ajan kovon täytteeksi tai kirjoittamatta BASH-skriptejä ja käynnistämättä kaatuilevia ohjelmia uudelleen ja uudelleen.
Itse pyrin siihen, etten käynnistä mitään muuta, kuin Ardourin. Itse asiassa tämä onnistuu jo, esim. Linuxsamplerin LV2-plugari toimii automaagisesti. En ymmärrä, miksi kaiken pitäisi olla niin modulaarista. Onhan se kivan näköistä, että vaikka qjackctl:lla voi kytkeä mitä vain mihin vain, mutta en minä niitä kytkentöjä oikeasti halua itse tehdä.
Cadence ja Claudia ymmärtääkseni toimivat ainakin Unityn päällä hyvin. Ilmeisesti FalkTX on suunnilleen ainoa Linux Audio -kehittäjä, joka on toteuttanut softiinsa tuen uusille indicator appleteille sun muille. QJackCtl ei taida tukea niitä vieläkään...
Cadence ei käynnisty, valittaa GTK-symboleista. Qjackctl ei toimi täysin, sillä tray-ikoni ei toimi. Mutta se ei haittaa, sillä pyrin pääsemään eroon kaikesta tuosta, Ardourilla pystyy tekemään kaikki kytkennät ja se muistaa ne.
Oikeastaan tarvitsisin vain seuraavaa:
1. jackd (sekä pulse->jack) käynnistyisi bootin yhteydessä automaattisesti
2. jackin periodin ja näytteenottotaajuuden muuttaminen lennossa (tämä voi olla vaikea...)
3. pulse->jackin kytkeminen päälle/pois yhdellä napilla (jos joskus täytyy maksimoida suorituskyky)
Ykkösen saa ainakin qjackctl:n avulla, onkohan muita metodeja? Kolmonen on käytännössä komennot "killall pulseaudio" sekä "pulse-jack" (kxstudion skripti). Kakkonen voi olla mahdoton vielä pitkän aikaa, sillä se riippuu minulla täysin ffadon ominaisuuksista.
-
Itse pyrin siihen, etten käynnistä mitään muuta, kuin Ardourin. Itse asiassa tämä onnistuu jo, esim. Linuxsamplerin LV2-plugari toimii automaagisesti.
Toimii vai? Kun minä testasin AV Linux vitosessa viime keväänä, niin se plugin ei muistanut ollenkaan ladattua LinuxSampler -sessiota, vaan aina piti uudelleen erikseen ladata LinuxSampleriin oikeat instrumentit. Olisi kyllä kiva, jos tuo minullakin alkaisi hiljalleen pelittää.
Qjackctl ei toimi täysin, sillä tray-ikoni ei toimi.
Joo, johtuu siitä, että Unity ei enää tue perinteisiä tray-ikoneja, vaan ohjelmien pitäisi käyttää uusia Indicator appletteja. Ruin pitäisi siis lisätä QJackCtl:ään tuki Indicator appletille. (Pari Ubuntu-versiota sitten ainakin oli vielä mahdollista dconfin rekisteriä muokkaamalla saada noi vanhat tray-ikonit näkyviin. En tiedä onko vieläkin mahdollista.)
Oikeastaan tarvitsisin vain seuraavaa:
1. jackd (sekä pulse->jack) käynnistyisi bootin yhteydessä automaattisesti
2. jackin periodin ja näytteenottotaajuuden muuttaminen lennossa (tämä voi olla vaikea...)
3. pulse->jackin kytkeminen päälle/pois yhdellä napilla (jos joskus täytyy maksimoida suorituskyky)
Tota ykköstä ei kannata toteuttaa bootin yhteydessä, vaan ennemmin vaikka sisäänkirjautumisen yhteydessä. Sehän onnistuu lisäämällä käynnistettäviin sovelluksiin simppeli oneliner (tyyliin jackd && pulse-jack-bridge)
Kakkosesta: periodin säätäminen lennossa on ihan mahdollista. Näytteenottotaajuuden säätäminen lennossa taas ei ole. Se edellyttää aina Jackin uudelleenkäynnistyksen. Samahan on myös Pro Toolsissa, joten näytteenottotaajuuden muuttaminen on selkeesti homma, jota varten pitää äänijärjestelmä käynnistää uudelleen. Jos haluat muutta period sizeä, niin se tehdään Ardourin valikosta latency-säädöllä: http://ardour.org/node/1313
Toi pulse/jack käynnistys ja sammutus vois toimia vaikka simppeleillä skripteillä, jotka on laitettu työpöydälle. Ehkä löytyis myös joku softa, jolla saat listan skriptejä indicator applettiin? Ja ainahan voit myös laittaa jonkin näppäinkomennon, joka ajaa tietyn skriptin. Jos sulla on koneessa erikoisnäppäimiä, niin kannattaa harkita ohjelmoivansa niihin :)
-
Eli, jos "oikoluin ketjua oikein" niin tarve olisi:
Ohjelmavalikkon "Ääni ja Video" valikkoon lisättävä "Editorit" alavalikko, josta löytyvät (muun lisäksi) asennetut A/V Pro-työkalut, joiden käynnistymisen yhteydessä ajetaan automaattisesti tarvittavat scriptit ja siirrytään alasajon kautta vaikka RT moodiin sekä ladataan tarvittavat Jaska ja PulseMainio sydeemit käyttöön (ja päinvastoin).
Lisäksi, jos RT:n marginaali on jo 0,3ms niin eiköhän virheen korjaus onnistu parhaiten lisäämällä singnaaleihin digitaalinen nanosekunnin mittainen "kantoaaltopulsaattori", jolla "tahdit ja värähtelyharmoniat" hiotaan matemaattisesti valon nopeuden synkronisaation tasolla kohdilleen.
Lopputulos, eli biisi voi olla "kaikesta vaivannäöstä" huolimatta edelleen täyttä tuubaa, jota ei jaksa 30s kauempaa kuunnella! Tai luodaan räkäpunkin särösaundeillekin matemaattinen malli, jolla biisit menevät vielä kaupaksi?
Tämä kaikki on tehty jo moneen kertaan muissa yhteyksissä, mutta mikä on linuxin vastaus? Paljon on himmailtu, ainakin omasta mielestäni.
PS. Planetistilla hatun noston arvoinen säikeen kuljetus!
-
Eli, jos "oikoluin ketjua oikein" niin tarve olisi:
Ohjelmavalikkon "Ääni ja Video" valikkoon lisättävä "Editorit" alavalikko, josta löytyvät (muun lisäksi) asennetut A/V Pro-työkalut, joiden käynnistymisen yhteydessä ajetaan automaattisesti tarvittavat scriptit ja siirrytään alasajon kautta vaikka RT moodiin sekä ladataan tarvittavat Jaska ja PulseMainio sydeemit käyttöön (ja päinvastoin).
Ei Unityssä ole ohjelmavalikkoa. Muilta osin en ymmärtänyt postauksestasi oikein mitään.
-
Ketjun aiheeseen pääsee hyvin kiinni, jos ostaa firewire -äänikortin, ja alkaa puuhastelemaan. Erityisesti, jos haluaa katsella youtubea, kuunnella spotifya, kuunnella soundcloudia, kuunnella musiikkia haluamallaan musiikkisoittimella, äänittää soittimia ja äänittää midi-raitoja, alkaa ymmärtämään Linux-audion ongelmia.
Aikaisemmin on nostettu aiheellisesti esiin, että musiikin tuotantokone ja kone viihdekäyttöön on hyvä olla erikseen, ja siinä tapauksessa Linux-audio on jo oikeasti vahvoilla.
Semmoinenkin muuten on, kuin Dreamstudio - voisi sopia minulle, sillä pidän Unitysta. Kxstudiossa on hienoja systeemejä, esim. Bristolin eri soittimien käynnistys listasta tuplaklikkaamalla, mutta - en ole modulaarisen Linux-audion ystävä. Haluan yhden ohjelman, joka käskyttää kaikkea muuta, eli perinteisen DAW:in kuten Ardour 3:n. En halua linkittää midiä tai audiota itse, ellei ole kyseessä poikkeustapaus. Nyt alkaa olla käsillä se hetki, jolloin voin käynnistää A3:sen ja siinä kaikki - sessio sisältää tietysti käytetyt LV2-plugarit ja niiden tallennetut tilat.
Systeeminhallinta kuten Kxstudion työkalut mahdollistavat modulaarisen Linux-studion helpomman hallinnan, mutta olen itse eri filosofialla liikkellä. Ehkä joku voisi valottaa asiaa; miksi modulaarinen Linux-studio on ajatuksena mielenkiintoinen? Modulaarisuudella tarkoitan sitä, että hyvin moneen asiaan on erillinen ohjelma, ja ohjelmat toimivat lopulta yhdessä jackin kautta synkronoituna. Esim. Ardour2, Hydrogen, Alsa Modular Synth, Linuxsampler.
-
En halua linkittää midiä tai audiota itse, ellei ole kyseessä poikkeustapaus.
Käyttötarpeet voivat olla hieman erilaisia eri käyttäjäryhmillä. "Sekakäyttäjillä" asia varmaan menee likimain noin kuin hahmottelit, itselläni taas juuri tuo audion linkitys itse on aivan välttämätön ominaisuus moniraitastudiossa (äänitysstudio). Sen sijaan että siirtelisin isokalvoisen kondensaattorimikin johtoja muuttelemalla vaikkapa äänityskanavasta 1 äänityskanavalle 9 voin parilla hiiren klikkauksella tehdä tuon saman muutoksen. Kätevää/nopeaa, käytän "Patchage" ohjelmaa tuohon. Johdon saa poistettua klikkaamalla kerran molempia päitä, uusi johto syntyy samoin kun vain klikkaa alkupäätä ja loppupäätä minne se halutaan. Kunkin (Firewire-) äänimodulin tulokanavan voi ohjata moniraitanauhurin halutulle raidalle ja vastaavasti moniraitanauhurin kunkin lähdön pystyy ohjaamaan mihin hyvänsä äänimodulin lähtökanavaan.
-
Systeeminhallinta kuten Kxstudion työkalut mahdollistavat modulaarisen Linux-studion helpomman hallinnan, mutta olen itse eri filosofialla liikkellä. Ehkä joku voisi valottaa asiaa; miksi modulaarinen Linux-studio on ajatuksena mielenkiintoinen? Modulaarisuudella tarkoitan sitä, että hyvin moneen asiaan on erillinen ohjelma, ja ohjelmat toimivat lopulta yhdessä jackin kautta synkronoituna. Esim. Ardour2, Hydrogen, Alsa Modular Synth, Linuxsampler.
Livenä soittaessa modulaarisuudesta on selvä hyöty: jos yksi softa kaatuu, muut jatkavat. Tällälailla setup on suhteellisen vakaa. Toki ideaalitilanteessa yksikään softa ei kaadu ollenkaan. Yleensä näin toki onkin, mutta joskus jokin softa kaatuu, ja silloin se on helppo myös käynnistää uudestaan, koska yksinkertaisen softan käynnistysaika on lyhyt verrattuna kokonaiseen dawiin, jonka uudelleenkäynnistäminen katkaisee äänen jopa useaksi minuutiksi.
Ambient-musiikin tekoon modulaarinen setup on myös loistava, koska mitään rajoituksia sille, mitä äänilähteitä ja prosessoreja kytkee yhteen, ei ole. Hauskaa on toki sekin, että yhden työkalun vaihtaminen toiseen jättää muiden käyttöliittymät ennalleen. Esimerkiksi käytän Rakarrackia säännöllisesti milloin minkäkin ohjelmien efektoimiseen, ja prosessi+käyttöliittymä on aina tasan sama riippumatta siitä, mistä ääni tulee.
Tuon modulaarisen työtavan opetteleminen on hidasta, ja toistaiseksi siihen myös liittyy hankaluuksia johtuen puutteellisesta tai monimutkaisesta toiminnallisuudesta. Minä ohjelmoin kytkennät Jack Patchbayhin, jolloin niitä ei tarvitse tehdä uusiksi enää yhden kerran jälkeen. Lisäksi toki haaveilen, että tulevaisuudessa olisi yhä enemmän sellaisia Daweja kuin Ardour, joissa Jackin kytkennät tehdään Dawin kautta. Tämä antaisi mahdollisuuden tehdä modulaarisuudesta käyttäjäystävällisempää automatisoimalla osan kytkennöistä ja antamalla käyttäjälle päätösvalta vain sellaisissa valinnoissa, joiden voi olettaa häntä kiinnostavan.
Modulaarisessa systeemissä ohjelmat voivat toimia myös eri tietokoneilla ilman että yhdenkään ohjelman tai käyttäjänkään tarvitsee asiasta sen kummemmin välittää.
Summa summarum: uskon, että nykyisenkaltainen modulaarinen järjestelmä olisi mahdollista toteuttaa paljon käyttäjäystävällisempänä, ja juuri siksi FalkTX:n viritelmät kiinnostavat. Ehkä Cadencen ja Claudian avulla tällainen on tulevaisuudessa helpommin mahdollista: http://www.youtube.com/watch?v=peMR6Agc7Es
-
Sen sijaan että siirtelisin isokalvoisen kondensaattorimikin johtoja muuttelemalla vaikkapa äänityskanavasta 1 äänityskanavalle 9 voin parilla hiiren klikkauksella tehdä tuon saman muutoksen. Kätevää/nopeaa, käytän "Patchage" ohjelmaa tuohon. Johdon saa poistettua klikkaamalla kerran molempia päitä, uusi johto syntyy samoin kun vain klikkaa alkupäätä ja loppupäätä minne se halutaan. Kunkin (Firewire-) äänimodulin tulokanavan voi ohjata moniraitanauhurin halutulle raidalle ja vastaavasti moniraitanauhurin kunkin lähdön pystyy ohjaamaan mihin hyvänsä äänimodulin lähtökanavaan.
Mitä tarkoitat moniraitanauhurilla? Jos äänität Ardourilla, voit valita äärimmäisen helposti sen, mitä inputtia mikäkin kanava äänittää.
-
Sen sijaan että siirtelisin isokalvoisen kondensaattorimikin johtoja muuttelemalla vaikkapa äänityskanavasta 1 äänityskanavalle 9 voin parilla hiiren klikkauksella tehdä tuon saman muutoksen. Kätevää/nopeaa, käytän "Patchage" ohjelmaa tuohon. Johdon saa poistettua klikkaamalla kerran molempia päitä, uusi johto syntyy samoin kun vain klikkaa alkupäätä ja loppupäätä minne se halutaan. Kunkin (Firewire-) äänimodulin tulokanavan voi ohjata moniraitanauhurin halutulle raidalle ja vastaavasti moniraitanauhurin kunkin lähdön pystyy ohjaamaan mihin hyvänsä äänimodulin lähtökanavaan.
Mitä tarkoitat moniraitanauhurilla? Jos äänität Ardourilla, voit valita äärimmäisen helposti sen, mitä inputtia mikäkin kanava äänittää.
Toi on ajaaskel siinä mielessä vähän huono esimerkki modulaarisuudesta, että joka ikisessä käyttämässäni musiikinteko-ohjelmassa on voinut valita, mistä äänikortin inputista jollekin raidalle nauhoitetaan. Oli kyse siis Pro Toolsista tai Digital Performerista tai mistä hyvänsä... Samoin myös outputit on pystynyt reitittämään äänikorttiin aika vapaasti.
Mutta myös planetisti on siinä mielessä harhateillä, että Ardourhan käyttää koko ajan Jackia taustalla, ja tekee myös kaiken sisäisen reitityksensä Jackin avulla. Jos luot vaikka Ardouriin bus-raidan, ja katsot Jackin kytkentöjä, huomaat että tosiasiassa Ardour on reitittänyt kaikki busiin menevät sendit Jackin avulla! Itse asiassa kun siis vaihdat raidan äänityslähdettä Ardourista, tulos on tasan sama kuin jos tekisit kytkennän QJackCtl:llä tai Patchagella. Toki itsekin olen sitä mieltä, että Ardour on helpompi, mutta periaatteessa kyse on siis vain helpommasta tavasta tehdä toi sama reititysoperaatio.
Koska Ardour hyödyntää Jackia, Ardourissa voi raidan inputiksi valita minkä tahansa äänikortin sisääntulon, mutta yhtä hyvin myös minkä tahansa käynnissä olevan ohjelman. Ardour 3:ssa sama pätee myös midikytkentöihin. Tällainen ei ole mahdollista isoissa tunnetuissa musantekosoftissa ilman erillistä kikkailua, eli siinä mielessä Linux ja Jack on hyvin edistynyt systeemi. Mielestäni tulevaisuus voisi olla juuri tämänkaltainen: järjestelmä olisi taustasta modulaarinen, mutta käyttäjälle se ei välttämättä näkyisi mitenkään muuten kuin vain jännittävänä joustavuutena ja helppoutena, ohjelmien huolehtiessa tylsästä reitityksestä.
Johtuen siitä, että reititys tehdään Jackin kautta, Ardour on myös ihan uudella tavalla avoin softa: kenen hyvänsä kiinnostuneen on helppo vilkaista, miten raidat on toisiinsa kytketty.
-
Alankohan päästä jyvälle mistä on kyse? (nope)
Itseäni kaivelee "teitä lukiessani" lähinnä se, että "asiat voi tehdä helpommikin", joten hyvällä tuurilla löydän sen kultajyvän mikä "tökkii logiikantajuani vastaan". Kuten meidän hyvän itsetunnon omaavien piirissä on tapana sanoa: Ottakaa saamanne huomio kohteliaisuutena ja sparratkaa yleisen edun puolesta. ;)
Eli, pahoitteluni audiopuolen osaajille! ("Trollaan" jatkossakin :D) Kuten Heikki ja Ajaaskelkin antoivat edellä ymmärtää niin "sekakäyttäjän ja pro käyttäjän" välimaastoon jää "tavaraa" jonka voisi jalostaa helppokäyttöisyydeksi.
Klassinen esimerkki loppukäyttäjän logiikasta: "Haluan äänittää tietokoneeltani kuuluvan äänen, eli avaan ao ohjelman ja painan Rec nappia?" Ehei, ensin avaat Alsa/Pulse härdellit ja valtsen sieltä input sourcen. Helppokäyttöisyyttä olisi äänittää kaikki outputista lähtevä audio Oletusasena. Mutkun, eikun, jotkut groubiet (kehittäjät) ovat niin sotapolulla, ettei siihen vaikuta enää evoluutiokaan.
Digitaalisen musiikin tekemiseen liittyvistä ohjemista olen mieltä, että ne eivät ole luovaan musiikin "säveltämiseen" suunniteltuja vaan pikemminkin luomisprosessin teknisiin rajoitteisiin keskittyviä (pro).
Alsa = Rautatuki valitsin ilman Gui:ta yms.
PulseAusio = Gui reaaliaudiohallinta ohjelmaisto (työpöytätasolla).
Jack = Asennetun Pro ohjelman mukana tuleva edellisiä kyykyttävä tai niitä ohjaava "kytkin".
"Roolit ovat jo pitkään olleet tähän suuntaan kallellaan". Mutta miksi ei yhdistymistä ole tapahtunut?
Harrastuspohjaisen musiikinteon pitäisi olla lapsillekin graafista, hauskaa, innovatiivista ja mukaansa tempaavaa! Syvyyttäkin kyllä löytyy, jos "alalle hurahtaa".
Planetisti mennee jo zuk-zuk junallaan kohti omaa määränpäätään... missä tahto, siellä keinot.
-
Mutta myös planetisti on siinä mielessä harhateillä, että Ardourhan käyttää koko ajan Jackia taustalla, ja tekee myös kaiken sisäisen reitityksensä Jackin avulla. Jos luot vaikka Ardouriin bus-raidan, ja katsot Jackin kytkentöjä, huomaat että tosiasiassa Ardour on reitittänyt kaikki busiin menevät sendit Jackin avulla! Itse asiassa kun siis vaihdat raidan äänityslähdettä Ardourista, tulos on tasan sama kuin jos tekisit kytkennän QJackCtl:llä tai Patchagella. Toki itsekin olen sitä mieltä, että Ardour on helpompi, mutta periaatteessa kyse on siis vain helpommasta tavasta tehdä toi sama reititysoperaatio.
Minun pointtini on se, että ei-triviaaleja kytkentöjä ei oikeastaan ole, joten miksi kukaan haluaisi tehdä niitä itse? Tiedän kyllä, että jack on aina siellä taustalla.
Livesoitossakin DAW voisi olla taustalla auki.
Koska Ardour hyödyntää Jackia, Ardourissa voi raidan inputiksi valita minkä tahansa äänikortin sisääntulon, mutta yhtä hyvin myös minkä tahansa käynnissä olevan ohjelman. Ardour 3:ssa sama pätee myös midikytkentöihin. Tällainen ei ole mahdollista isoissa tunnetuissa musantekosoftissa ilman erillistä kikkailua, eli siinä mielessä Linux ja Jack on hyvin edistynyt systeemi. Mielestäni tulevaisuus voisi olla juuri tämänkaltainen: järjestelmä olisi taustasta modulaarinen, mutta käyttäjälle se ei välttämättä näkyisi mitenkään muuten kuin vain jännittävänä joustavuutena ja helppoutena, ohjelmien huolehtiessa tylsästä reitityksestä.
Muistaakseni Logicissa USB-MIDI-kiippari ohjaa aina sitä softasynaa, mikä on ikkunana aktiivinen ja esillä. Miten tämän voi tehdä paremmin? Varmaan siinä pystyy tallentamaan asetuksen myös niin, että em. kiippari ohjaa aina tietyllä kanavalla tiettyä synaa.
Ainakin Ardourissa pystyy tuon mainitsemasi reitittämisen johdosta tekemään mitä vain kiippariasetelmia, ja tässä kohden voi olla ei-triviaaleja kytkentöjä.
-
Osittain aiheen vierestä totean, etten vieläkään osaa soittaa .mkv -tiedostoja stereona VLC:llä. Äänikortissani on 6 lähtöä, ja KXStudion pulse-jack -skripti ottaa ne kaikki automaattisesti käyttöön, surround-hengessä. Vaan minä haluan äänen stereona. Ensinnäkin, millä metodilla vaikka mplayerin "-af channels=2" vipu miksaa kanavat yhteen? Sehän ei ole triviaali juttu, ammattilaiset käyttävät perusasetuksina esim. takakanavat -4db suhteessä etukanaviin, subbarista ja keskikaiuttimesta en tiedä. Toisekseen, millä ihmeellä säädän esim. VLC:n tuottamaan ulostulon stereona? Sen pulseaudio-ulostulossa ei voi asiaa säätää, ALSA-ulostulossa pystyy.
Tällainen asia, joka on toiminut vuosikymmenen ilman mitään säätöä muissa käyttöjärjestelmissä, aiheuttaa ongelmia uusimmalla Ubuntulla.
EDIT: Jos yritän käyttää VLC:n jack-outputtia, stereona, niin äänet vain häviää välillä pausen yhteydessä. Totemia olisi kiva käyttää, mutta kun musta ruutu DPSM:n vuoksi hyökkää tasaisin väliajoin kimppuun, vaikka miten yrittäisi ottaa sen pois päältä.
-
Minun pointtini on se, että ei-triviaaleja kytkentöjä ei oikeastaan ole, joten miksi kukaan haluaisi tehdä niitä itse? Tiedän kyllä, että jack on aina siellä taustalla.
Livesoitossakin DAW voisi olla taustalla auki.
No ainakin minusta on hauskaa tehdä kytkentöjä käsin! Meillä musiikkiteknologian opinnoissa oli ongelmana, että meidän äänitysstudiot oli normalisoituja. Se johti tilanteeseen, jossa koulusta valmistuvat opiskelijat ei vielä oikein tajunneet reititysasioita, eikä esmes oikein ymmärtäneet Firewire-interfacen, ADATilla siihen kytkettävän etusen ja ristikytkentätaulun keskinäistä työnjakoa.
Toki livesoitossakin DAW vois aivan hyvin olla taustalla auki, ja niinhän monesti onkin tyyliin joku Ableton Live tai Main Stage. Tietääkseni jotkut vetääkin vaikkapa Renoisella livenä (Ainakin Modlys muistaakseni keikkailee Renoisella Ubuntun päällä). Itsekin tässä joulun pyhinä olen testaillut Renoisea Cell-laajennoksen ja Livid Blockin kanssa, ja hienostihan se toimii.
Ainakin Ardourissa pystyy tuon mainitsemasi reitittämisen johdosta tekemään mitä vain kiippariasetelmia, ja tässä kohden voi olla ei-triviaaleja kytkentöjä.
En ole vielä hirveästi testaillut Ardour kolmosta, joten en ole ihan varma että miten hyvä se on midi-työskentelyssä. Louigi Veronan kanssa kun juttelin, niin hän ei ole toistaiseksi innostunut: http://www.louigiverona.ru/textboard/topic/12#reply_79
Minä kyllä perinteisesti olen tykännyt Ardourista paljon enemmän kuin Qtractorista tai Rosegardenista, joten pitää ehdottomasti testata A3:sta kunhan saan tuon KX Studion asennettua.
Noita monikanavaääniasioita sun pitää varmaan kysyä nm:ltä, joka tiennee parhaiten.
Toki jos saat ohjelman tuuttaamaan tarpeeksi monta Jack-porttia, voit yksinkertaisesti säätää QJackCtl Patchbayn kytkemään ohjelman outputit automaattisesti haluamiisi äänikortin ulosmenoihin. Mulla on lukuisia erilaisia Patchbay-skriptejä, joiden avulla saan kytkettyä instrumenttini automaattisesti haluaamiini softiin kun isken ne kiinni. Suosittelen.
-
Ensinnäkin, millä metodilla vaikka mplayerin "-af channels=2" vipu miksaa kanavat yhteen? Sehän ei ole triviaali juttu, ammattilaiset käyttävät perusasetuksina esim. takakanavat -4db suhteessä etukanaviin, subbarista ja keskikaiuttimesta en tiedä.
MPlayer käyttää oletuksena liba52:n sisäistä alasmiksausta. Parametrit selviävät varmaankin lähdekoodista. Tiedän niistä vain sen, että LFE-kanava tiputetaan kokonaan pois.
Jos haluat säätää kanavien äänenvoimakkuuksia tarkemmin, käytä miksaukseen pan-suodinta:
http://www.mplayerhq.hu/DOCS/HTML/en/advaudio-channels.html
(katso esimerkit "downmixing 6-channel PCM" ja "Playing 5.1 audio on big speakers without a subwoofer")
Toisekseen, millä ihmeellä säädän esim. VLC:n tuottamaan ulostulon stereona? Sen pulseaudio-ulostulossa ei voi asiaa säätää, ALSA-ulostulossa pystyy.
Entä jos käytät ALSA-lähtömoduulia ja asetat laitteeksi "Playback/recording through the PulseAudio sound server"?
-
Cadence ei käynnisty, valittaa GTK-symboleista.
Asensin KXStudion puhtaan 12.10 -asennuksen päälle (ilman kde-työpöytiä tai muitakaan), ja tätä ongelmaa ei tullut. Kun sitten asensin kde4-työpöydän, kokeilin sitä, totesin taas kerran ettei se ole minua varten ja yritin poistaa (todeten taas kerran, että asennetun työpöydän poistaminen on hankalaa), huomasin että tällainen ongelma Cadenceen tosiaankin ilmaantui.
Sen saa korjattua asentamalla qtconfig-qt4 -paketin, ja vaihtamalla teemaksi jotain muuta kuin GTK+ tai Desktop Settings (Default). Minä valitsin Plastiquen, joka on se perinteisempi KDE-ulkoasu. QTCurve on nykyaikaisemman näköinen QT-teema.
Olen nyt jonkin verran testaillut tuon qtconfig-qt4:n kanssa, ja pakko sanoa, että vähän satunnaisia muutoksia se tuon Cadencen ulkoasuun tuntuu tekevän. QTCurven avulla saattaa saada välillä myös aika lähelle Ubuntun perus-GTK-teemaa tulevan ulkoasun.
Ehkä joku fiksumpi osaa kertoa, miten tuota oikein pitäisi säätää. Pääasia kuitenkin, että Cadence käynnistyy.
EDIT:
Nyt taisi löytyä se oikea tapa tehdä asia. Tässä topikissa on ongelman syy: http://www.linuxmusicians.com/viewtopic.php?f=47&p=26312
Kaikki nuo ohjelmat pitää siis ajaa komennolla
env DESKTOP_SESSION=beh <ohjelma>
Eli esimerkiksi Cadence käynnistyy komennolla
env DESKTOP_SESSION=beh cadence
Toki edelleen yllämainitsemani ohjeet ovat ihan hyvät, mikäli ei halua ajaa noita komentoja komentoriviltä. Lisäksi voi tietenkin asettaa tuon kyseisen komennon kaikkien KX Studion ohjelmien käynnistyskomennoksi kansiossa
/usr/share/applications
Onkohan tapaa asettaa tuo ympäristömuuttuja sisäänkirjautumisen yhteydessä?
-
Onkohan tapaa asettaa tuo ympäristömuuttuja sisäänkirjautumisen yhteydessä?
On. Heräsi silti pieni epäily mahtaisikohan tuo aiheuttaa sivuvaikutuksia johonkin muuhun ? Mitä koneesi näyttää nyt kun annat
echo $DESKTOP_SESSION
ennen kuin ajat järjestelmän asettaman muuttujan yli ? Mitkähän muut asiat riippuvat tuosta muuttujasta ? No kokeilemallahan tuo selviäisi ? "export" auttaisi kokeilussa jo ennen kuin muuttaa pysyvämmin.
Hieman noista ympäristömuuttujista.
Päätteessä komento
envnäyttää nykyiset ympäristömuuttujat. Aina kun jokin ohjelma käynnistetään se perii kopion näistä ympäristömuuttujista. Jos tämä ohjelma muuttaa ympäristömuuttujia se muutos kohdistuu vain siihen uuteen kopioon ympäristöstä jonka se ohjelma sai ja tuo kopio häviää kun ohjelma lopettaa toimintansa. Testimielessä tuo on kätevää: Jos muutat ympäristömuuttujia päätteessä ne ovat voimassa kyseisessä päätteessä niin kauan kuin tuo pääte on auki. Myös pääte on saanut ympäristönsä kopiona edelliseltä tasolta eli vaikka jotain menisi epäjärjestykseen kokeiluissa niin päätteen sulkemisen yhteydessä muutokset häipyvät. Pääte on kätevä paikka testata tuon takia. Tuonne voi määrittää mitä hyvänsä (vaikka hatusta keksittyjä) muuttujia tarpeen mukaan:
export LEMMIKKI=kissa
Kun kurkistaa "env" komennolla tuon pitäisi näkyä. Mitähän näkyy nyt jos kirjoitat päätteeseen:
echo $LEMMIKKI
Jos nyt käynnistää jonkun ohjelman tuon jälkeen minkä pitää tietää ympäristömuuttujan "LEMMIKKI" arvo niin se ohjelma näkee sen. Jos tuon muuttujan arvo olisi alkuaan systeemin asettamana ollut "koira" niin meidän päätteessä näin tekemä muutos kissaksi ei näy muualle järjestelmään. Siinä mielessä tällä tasolla tehty muutos on ongelmaton "ulospäin" samoin kuin itse ohjelman käynnistyksen yhteydessä muutettu ympäristö pelkästään kyseiselle ohjelmalle.
Ohjelmoijille nämä ovat hyvin tuttuja juttuja mutta näistä ideoista lienee hyötyä laajemminkin eli kaikille ketkä kokeilevat uusia ohjelmia.
PS. Omia virityksiä voi tehdä luomalla editorilla ".bashrc" tiedoston kotihakemiston alle, tuo ajetaan yleensä loginin yhteydessä jos se on olemassa.
-
Hei!
Minä muistelin, että .bashrc ajetaan aina kun Bash käynnistyy, ei siis kirjautumisen yhteydessä.
Olet oikeassa, että tuo ympäristömuuttuja voi vaikuttaa arvaamattomasti muihin ohjelmiin. Ehkä parempi vaihtoehto on kuitenkin tuo QT-teeman vaihtaminen joksikin muuksi.
Joka tapauksessa itse korjasin ongelman sillä karuimmalla mahdollisella tavalla: tyhjensin kaikki piilotiedostot kotikansiostani (paitsi .mozilla-kansiota, jossa Firefoxin asetukset). Homma ei haitannut lainkaan, koska kyseessä on edelleen ihan uusi KXStudio-asennus, johon ei ole juuri mitään hyviä asetusmuutoksia tehty. Tämä auttoi, ja kaikki järjestelmän kummallisuudet katosivat.
Joskus olen AV Linuxinkin nollannut vastaavalla tekniikalla, eli olen ottanut syrjään kaikkien musiikintuotanto-ohjelmien piilotiedostot, ja sitten poistanut kaikki muut piilotiedostot. Tällälailla sain koko järjestelmän nollattua oletusasetuksiinsa paitsi muutamia tarvitsemiani musiikintekosoftia.
-
Minä muistelin, että .bashrc ajetaan aina kun Bash käynnistyy, ei siis kirjautumisen yhteydessä.
Tuonhan kokeilee helposti, tehdään editorilla tuo tiedosto ja laitetaan sisällöksi pelkkä
date >>koe.log
ja kirjaudutaan pari kertaa. Tuolta "koe.log" tiedostosta näkee ajan milloin .bashrc on ajettu. Hyvin näyttäisi toimivan. Kirjautumisnäytön ulkoasu saattaa muuttua sivuvaikutuksena (Mint), palautuu kun poistaa tuon .bashrc tiedoston ja käynnistää uuudestaan.
-
Ketju jaettu, synteesiääntä tietokoneella täällä:
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=44393.msg341579#msg341579 (http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=44393.msg341579#msg341579)
-
Jaahas, pientä tilannekatsausta.
Ubuntu alkaa kulkemaan yhä vahvemmin omia polkujaan, mikä on mielestäni hyvä asia. Ongelmana on se, että Linuxin musiikintuotantokoneisto ei tunnu haluavan seurata. Ubuntustudio käyttää XFCE:tä, KXStudio KDE:tä jne. Dream Studio taitaa olla ainoa Unityyn panostava.
Uusimmissa Ubuntuissa on paremmat Nvidia-ajurit mitä koskaan aikaisemmin, peleissä on parempi suorituskyky ja ulkoisen näytön automaattinen käyttöönotto, HD-materiaali toistuu ilman repeilyä jne jne. Jostain syystä esim. KDE:llä graafinen suorituskyky ei ole yhtä hyvä HD-kuvaa katseltaessa.
Tällä hetkellä käytössäni on Ubuntu 12.10 jossa KXStudion repot; Unity kaatuu jokaisessa bootissa ja täytyy erikseen käynnistää. Nvidian grafiikkapiirin kanssa Xruneja tulee edelleen selvästi enemmän mitä integroidun grafiikkapiirin kanssa. Välillä on pakko bootata koko kone, sillä joskus jackd muuttuu zombiksi enkä saa sitä käynnistymään ilman pahaa pätkimistä. Ffado-mixeri aiheuttaa ääneen häiriötä, eikä käynnisty kuin kerran - toisen kerran jos sen haluaa avautuvan, pitää tappaa ffado-dbus-server.
Nämä ovat yksittäisiä ongelmia. Olen huolissani yleisesti siitä, miten tilanne kehittyy. Ubuntu jatkanee suosituimpana jakeluna, ja Steamin (mahdollisesti myös MIR:in) myötä sillä lienee paras graafinen suorituskyky tulevaisuudessakin. Linuxaudion ei kannattaisi eriytyä!
Edelleen ollaan järkyttävän kaukana Mac OSX + Garagebandin helppoudesta. Ei se edistä Linuxaudiota, jos musiikintuotanto edellyttää kompromisseja ja omia jakeluitaan.
Ehkä pitäisi kokeilla, miten Dream Studio toimii, ennen kuin sen enempää valitan. Mutta ei silläkään ole 12.10:lle tukea. Tilanne on siis se, että yritän käyttää uusinta virallista Ubuntua, ja vakaa musiikintuotanto on vieläkin, aina vaan, hakusessa. Ehkä pitäisi myös välillä ottaa tuo Nvidia irti koneesta, se on vain viihteen vuoksi siinä kiinni, veikkaan että ainakin Xrunit poistuisivat kokonaan. Toisaalta, en halua ottaa sitä irti.
EDIT: sen verran tarkennusta, että xrunit eivät ole kovin suuri ongelma, ja alkavat ilmentyä muutenkin vasta aika pienillä latensseilla, esim. -n2 -p128, ja silloinkin niiden kanssa pärjää, ainakin editointi/miksausvaiheessa. Äänityksessä ne varmaan pitäisi olla täysin nollissa.
Ja vielä huomio: käytän edelleen qjackctl:a jackin hallintaan. Se on vanhentunut konsepti, herran jestas. Sitä paitsi sen tray-ikoni ei toimi uusimmissa Ubuntuissa.
-
32 bit AVLinux on minulla ollut aika vakaa, rt-ydin, suljetut nvidiat. Xrunit vasta noin 100% kuormalla.
64 bit on UbuntuStudio 12.10 tosi vakaa, ei kertaakaan mitään ongelmia. KXSudion plugarit, suljetut nvidiat.
Virran säästöt on pois käytöstä.
-Koivukoski1
-
Jaahas, pientä tilannekatsausta.
Ubuntu alkaa kulkemaan yhä vahvemmin omia polkujaan, mikä on mielestäni hyvä asia. Ongelmana on se, että Linuxin musiikintuotantokoneisto ei tunnu haluavan seurata. Ubuntustudio käyttää XFCE:tä, KXStudio KDE:tä jne. Dream Studio taitaa olla ainoa Unityyn panostava.
KX Studio toimi kokemukseni mukaan Unityn kanssa tosi mallikkaasti, vaikka ei ole sille suunnattukaan. Itse tosin jouduin vaihtamaan XFCE-työpöytään, koska järjestelmä jäätyili jatkuvasti Unityn kanssa. Ilmeisesti mulla ei vaan riittäny muisti ja näyttis.
Tällä hetkellä käytössäni on Ubuntu 12.10 jossa KXStudion repot; Unity kaatuu jokaisessa bootissa ja täytyy erikseen käynnistää. Nvidian grafiikkapiirin kanssa Xruneja tulee edelleen selvästi enemmän mitä integroidun grafiikkapiirin kanssa. Välillä on pakko bootata koko kone, sillä joskus jackd muuttuu zombiksi enkä saa sitä käynnistymään ilman pahaa pätkimistä. Ffado-mixeri aiheuttaa ääneen häiriötä, eikä käynnisty kuin kerran - toisen kerran jos sen haluaa avautuvan, pitää tappaa ffado-dbus-server.
Onko sulla KX Studion kerneli vai Ubuntun oletuskerneli? Jos on KX Studion kerneli, saat varautua siihen, että näyttiksen ja suljettujen ajurien kanssa ongelmia tulee. Tämä toki vain veikkaus, mut yleensä audiokäyttöön optimoidut kernelit on aika konservatiivisia.
Nämä ovat yksittäisiä ongelmia. Olen huolissani yleisesti siitä, miten tilanne kehittyy. Ubuntu jatkanee suosituimpana jakeluna, ja Steamin (mahdollisesti myös MIR:in) myötä sillä lienee paras graafinen suorituskyky tulevaisuudessakin. Linuxaudion ei kannattaisi eriytyä!
Huolesi on erittäin aiheellinen. En tiedä ketään audiokehittäjää, joka käyttäisi Unityä, tai muutakaan 3D-kiihdytettyä työpöytää.
Edelleen ollaan järkyttävän kaukana Mac OSX + Garagebandin helppoudesta. Ei se edistä Linuxaudiota, jos musiikintuotanto edellyttää kompromisseja ja omia jakeluitaan.
Ubuntulle ei juuri noita tuollaisia harrastelijaohjelmia ole. Lähimpänä kai joku Energy XT. Avoimen koodin softat on kaikki ammattilaiskäyttöön suunnattuja, joten kannattaa verrata ennemmin Logiciin tai Pro Toolsiin. Eroa varmasti löytyy sittenkin, mutta aika erityylisiä eroavaisuuksia.
Garageband on tosi helppo kyllä!
Tilanne on siis se, että yritän käyttää uusinta virallista Ubuntua, ja vakaa musiikintuotanto on vieläkin, aina vaan, hakusessa. Ehkä pitäisi myös välillä ottaa tuo Nvidia irti koneesta, se on vain viihteen vuoksi siinä kiinni, veikkaan että ainakin Xrunit poistuisivat kokonaan. Toisaalta, en halua ottaa sitä irti.
Suljettuja näytönohjainajureja ei ainakaan kannata käyttää. Minä olen aina käyttänyt musakoneissani avoimia ajureja. Nvidian näyttistä mulla ei koskaan ole ollutkaan, vaan lähinnä Intelin integroituja ja Atia. En siis osaa sanoa, miten audio toimii avoimien ajurien kanssa. Jack + näyttisajurit on aina ollu vähä ongelmallinen aihe, ja riippuu ymmärtääkseni paljo näyttisajurista, että toimiiko reaaliaikaisuus luotettavasti.
EDIT: sen verran tarkennusta, että xrunit eivät ole kovin suuri ongelma, ja alkavat ilmentyä muutenkin vasta aika pienillä latensseilla, esim. -n2 -p128, ja silloinkin niiden kanssa pärjää, ainakin editointi/miksausvaiheessa. Äänityksessä ne varmaan pitäisi olla täysin nollissa.
Editoitaessa kannattaa nostaa bufferia, koska reaaliaikaisuudelle ei ole niin paljoa tarvetta. Helpottaa xrunien kanssa.
Ja vielä huomio: käytän edelleen qjackctl:a jackin hallintaan. Se on vanhentunut konsepti, herran jestas. Sitä paitsi sen tray-ikoni ei toimi uusimmissa Ubuntuissa.
Ei kannatakaan käyttää QJackCtl:ää, vaan Cadencea ja Claudiaa. Itselläni toimivat loistavasti! QJackCtl:ää olen harkinnut patchaavani, koska Ruilla itsellään ei ole mitään kiinnostusta tukea Unityn indicatoreita. Jonkun pitäis siis lähettää hälle toimiva koodinpätkä. FalkTX:lläkään ei ehkä ole moiseen innostusta, koska puuhailee Cadencensa kanssa?
-
Minä muistelin, että .bashrc ajetaan aina kun Bash käynnistyy, ei siis kirjautumisen yhteydessä.
Melkein jokaisessa työpöytäympäristössä on autostart kansio/tiedosto jonne voi määritellä automaattisesti
käynnistyviä ohjelmia ym. Jopa vaatimaton slim osaa automaattisen kirjautumisen & autostart
Joka tapauksessa itse korjasin ongelman sillä karuimmalla mahdollisella tavalla: tyhjensin kaikki piilotiedostot kotikansiostani (paitsi .mozilla-kansiota, jossa Firefoxin asetukset). Homma ei haitannut lainkaan, koska kyseessä on edelleen ihan uusi KXStudio-asennus, johon ei ole juuri mitään hyviä asetusmuutoksia tehty. Tämä auttoi, ja kaikki järjestelmän kummallisuudet katosivat.
Joskus olen AV Linuxinkin nollannut vastaavalla tekniikalla, eli olen ottanut syrjään kaikkien musiikintuotanto-ohjelmien piilotiedostot, ja sitten poistanut kaikki muut piilotiedostot. Tällälailla sain koko järjestelmän nollattua oletusasetuksiinsa paitsi muutamia tarvitsemiani musiikintekosoftia.
Joskus on kätevää luoda myös uusi käyttäjä. Saapi helposti perusastukset käyttöön. Tiedostoja poistellessa helposti katoaa jotain tärkeääkin.
Ps. Näytön repeilyyn voi auttaa xorg.conf tiedostossa
Section "Extensions"
Option "Composite" "Disable"
EndSection
Ja ei kai kukaan tarvitse 3D efektejä??
Näitä ei liene kukaan kokeillut?
http://gentoostudio.org/
http://en.gentoo-wiki.com/wiki/Music_studio
-
Ei kannatakaan käyttää QJackCtl:ää, vaan Cadencea ja Claudiaa. Itselläni toimivat loistavasti! QJackCtl:ää olen harkinnut patchaavani, koska Ruilla itsellään ei ole mitään kiinnostusta tukea Unityn indicatoreita. Jonkun pitäis siis lähettää hälle toimiva koodinpätkä. FalkTX:lläkään ei ehkä ole moiseen innostusta, koska puuhailee Cadencensa kanssa?
Tarvitaan hyvin yksinkertainen JACK:in hallintaohjelma Unitylle. Katselen tässä qjackctl:n ominaisuuksia:
1. Start/stop napit. Mitä virkaa? Mieluummin suoraan näkyvissä periodi/näytteenottotaajuus, ja jos niitä vaihtaa, niin ohjelma automaattisesti sammuttaa ja uudelleenkäynnistää jackin, sekä kytkee ohjelmat.
2. Messages. Ei näitä tarvita, jos kaikki toimii.
3. Connect. Olen tästä aikaisemminkin puhunut; lukuunottamatta jotain erityistapauksia, tätä ei tarvita. Ardour3 hoitaa kytkennät.
4. Session. Mikä tämä edes on?
5. Patchbay. Voi olla hyödyllinen, mutta veikkaan, että pieni vähemmistö käyttää koko ominaisuutta.
6. Play/pause yms. napit. Mitä näillä tekee?
7. Quit. Uuden hallintaohjelman pitää olla aina saatavilla ja päällä, eli ei mitään quit-nappeja.
Sitten setup, ensin settings-välilehti:
8. Presetit. Hyvä idea, mutta niiden välillä pitää pystyä vaihtamaan suoraan niin, että jack sammuu/käynnistyy automaattisesti ja tekee kytkennät automaattisesti
9. Server prefix. Normikäyttäjälle täyttä sekoilua.
10. Name. ?
11. Driver. Normitilassa on selvää, että jos koneessa on kiinni fw-äänikortti, niin jack käyttää sitä. Ei minua kiinnosta ajurin nimi, vaan käytettävä äänikortti. Suuri enemmistö käyttää vain yhtä.
12. Realtime. Raksi ruutuun joka tapauksessa, turha kysyä minulta.
13. No memory lock. ?
14. Unlock memory. ?
15. Soft mode, Monitor, Force 16bit, H/W monitor, H/W meter, Ignore H/W. ?
16. Verbose messages. Ei loppukäyttäjä halua lukea näitä.
17. Priority. Eikö tähän ole joku triviaalisti paras vaihtoehto?
18. Frames/Periodi. Hyödyllinen.
19. Sample Rate. Pakollinen.
20. Periods/Buffer. Tämä on yleensä 2 tai 3, mutta oleellista on kai vain frames/periodin kanssa se, mikä on latenssi ja pyörittääkö kone.
21. Word Length, Wait (usec). ?
22. Channels. ?
23. Port Maximum. ?
24. Timeout. Mitäs hyötyä tätä on ruuvata?
25. Interface. Ilmeisesti tässä valitaan ALSA-ajurin tapauksessa äänikortti, jos niitä on useita ALSA:lla toimivia. Edelleen, minua kiinnostaa vain, mitä korttia käytän, ei mikään koodikieli joka kertoo saman.
26. Dither. Kuka tämmöstä käyttää?
27. Audio. Kuka käyttää korttia vain yhteen suuntaan, mitä hyötyä siitä olisi?
28. Input Device/Output Device. whaat?
29. Channels I/O. Mitä hyötyä?
30. Latency I/O. ?
31. MIDI driver. Huoh, miksi pitäisi olla valinnanvaraa?
32. Server suffix. Turha.
33. Start delay. Miksi tätä pitäisi säätää?
Options-välilehti:
34. Scripting. Tästä pitäisi päästä eroon. Itse käytän pulse-jack -komentoa jackin käynnistämisen jälkeen. En halua tietää koko asiasta, sen pitää olla automaattista. Pulseaudio vaatii lisätehoa. Joko sitä pitää keventää reilusti, tai ohjelmaan pitää tehdä nappi, jolla sen saa päälle/pois koneen äärirajoilla käytössä.
35. Statistics. Turhaa. Paitsi jos on Xrun-ongelma.
36. Connections. Mitä eroa tällä on Patchbayhyn?
Display-välilehti:
35. Messaging. Turhaa.
36. Time Display. Turhaa.
37. Messages window. Turhaa.
38. Connections window. No, voihan se olla kiva katsella kivaa kuvaa kytkennöistä.
Misc-välilehti:
39. Start JACK audio... Miksi ei?
40. Confirm application close. Mitä hyötyä on pistää kiinni koskaan?
41. Keep child windows... Ei mitään ali-ikkunoita.
42. Enable system tray icon. No todellakin, se voi olla siellä aina ja ikuisesti.
43. Delay window positioning... Whaat?
44. Single application... Whaat?
45. Save JACK audio... Turha optio.
46. Configure as temporary... ?
47. Confirm server shutdown. JACK saa olla päällä aina ja ikuisesti.
48. Enable ALSA sequencer. Mikähän tämä on, ja miksen sallisi?
49. Enable D-Bus interface. En ymmärrä.
50. Stop JACK audio server... EI!
51. Buttons. Jotain turhia ulkonäköoptioita.
52. Defaults. ?
-
Tarvitaan hyvin yksinkertainen JACK:in hallintaohjelma Unitylle. Katselen tässä qjackctl:n ominaisuuksia:
1. Start/stop napit. Mitä virkaa? Mieluummin suoraan näkyvissä periodi/näytteenottotaajuus, ja jos niitä vaihtaa, niin ohjelma automaattisesti sammuttaa ja uudelleenkäynnistää jackin, sekä kytkee ohjelmat.
Näytteenottotaajuutta ei voi säätää lennossa. Siksi Jack pitää kuitenkin käynnistää uusiksi.
2. Messages. Ei näitä tarvita, jos kaikki toimii.
Juu, mutta koska ei kuitenkaan toimi, niin kyllä ne tarpeen on.
3. Connect. Olen tästä aikaisemminkin puhunut; lukuunottamatta jotain erityistapauksia, tätä ei tarvita. Ardour3 hoitaa kytkennät.
Niille, jotka käyttää Ardouria. Kaikki muut tarvitsevat tuota ominaisuutta.
4. Session. Mikä tämä edes on?
Toiminto, joka tallentaa ohjelmien väliset kytkennät ja ohjelmien asetukset yhdeksi sessioksi, jonka voi ladata uudestaan. Kauan odotettu ja kaivattu uusi ominaisuus!
5. Patchbay. Voi olla hyödyllinen, mutta veikkaan, että pieni vähemmistö käyttää koko ominaisuutta.
On hyödyllinen, ja todellakin harva tietää kuinka tuo toimii. Sessio varmaan syrjäyttää tämän tiettyjä erityistapauksia lukuunottamatta
6. Play/pause yms. napit. Mitä näillä tekee?
Niitä käytetään Transportin hallintaan.
7. Quit. Uuden hallintaohjelman pitää olla aina saatavilla ja päällä, eli ei mitään quit-nappeja.
Kaikissa tietokoneohjelmissa on sulkemisnappula. Tuskinpa tämäkään on poikkeus?
Sitten setup, ensin settings-välilehti:
8. Presetit. Hyvä idea, mutta niiden välillä pitää pystyä vaihtamaan suoraan niin, että jack sammuu/käynnistyy automaattisesti ja tekee kytkennät automaattisesti
Se kaataisi kaikki ohjelmat. Toki Cadence/Claudia aika pitkälti jo tuohon suuntaan toimiikin, mutta edellyttää tosiaan sessionhallinnan kaveriksi.
9. Server prefix. Normikäyttäjälle täyttä sekoilua.
10. Name. ?
Nämä asetukset kannattaisi haudata johonkin syvälle ohjelman uumeniin, koska suurin osa ei näitä tarvia.
11. Driver. Normitilassa on selvää, että jos koneessa on kiinni fw-äänikortti, niin jack käyttää sitä. Ei minua kiinnosta ajurin nimi, vaan käytettävä äänikortti. Suuri enemmistö käyttää vain yhtä.
Mutta minäpä käytän kahta. Ja ajuri on kyllä pakko valita, jotta kortti toimii oikein: fw-kortit tarvii FFadon, monet muut Alsan.
12. Realtime. Raksi ruutuun joka tapauksessa, turha kysyä minulta.
Jos laitteisto sitä tukee, ja asetukset oikein. Kaikki ei jaksa säätää, ja oletusdistroissa Jack ei käynnisty realtime-modessa.
13. No memory lock. ?
14. Unlock memory. ?
15. Soft mode, Monitor, Force 16bit, H/W monitor, H/W meter, Ignore H/W. ?
Tuossa tukku edistyneempiä ominaisuuksia. H/W monitor ja H/W meter on korteille, jotka niitä tukee. Esim RME:n jotkut kortit muistaakseni.
16. Verbose messages. Ei loppukäyttäjä halua lukea näitä.
Mutta moni ammattilainen (ja kehittäjä) haluaa. He ovat Jackin keskeinen käyttäjäkunta.
17. Priority. Eikö tähän ole joku triviaalisti paras vaihtoehto?
Kannattaisi haudata johonkin syvemmälle – mutta taatusti tarpeellinen joissain tapauksissa.
18. Frames/Periodi. Hyödyllinen.
19. Sample Rate. Pakollinen.
20. Periods/Buffer. Tämä on yleensä 2 tai 3, mutta oleellista on kai vain frames/periodin kanssa se, mikä on latenssi ja pyörittääkö kone.
Nämä kolme ovat mielestäni tarpeellisimmat asetukset, ja ne pitäis olla näkyvillä ekana ja aina.
21. Word Length, Wait (usec). ?
22. Channels. ?
23. Port Maximum. ?
Nämä on taas edistyneempiä asetuksia, jotka on hyödyllisiä erikoisemmissa setupeissa ja tiettyjen korttien kanssa. Näitä ei käytetä Linuxin kanssa ollenkaan, joten QJackCtl:ää kannattaisi muuttaa siten, että käytettävän ajurin vaihtaminen piilottaisi tarpeettomat säädöt ja näyttäisi vain kyseisen ajurin kannalta relevantit. Nythän tämä ilmaistaan muuttamalla tarpeettomat säädöt harmaiksi ajurin vaihtuessa.
24. Timeout. Mitäs hyötyä tätä on ruuvata?
Bugiset softat tarvitsee tätä, ettei Jack tiputa niitä pois.
25. Interface. Ilmeisesti tässä valitaan ALSA-ajurin tapauksessa äänikortti, jos niitä on useita ALSA:lla toimivia. Edelleen, minua kiinnostaa vain, mitä korttia käytän, ei mikään koodikieli joka kertoo saman.
Toi valintaruutu on yks suurimpia käytettävyysongelmia nykyisessä QJackCtl:ssä. Olen ehdottanut siihen monia parannuksia.
26. Dither. Kuka tämmöstä käyttää?
Ne jotka tarvii ditheriä. Varmaan reaaliaikaisia asennuksia varten (kuten installaatioiden äänijärjestelmiin tms.)
27. Audio. Kuka käyttää korttia vain yhteen suuntaan, mitä hyötyä siitä olisi?
Sellaiset käyttäjät, joiden kortti ei toimi duplex-modessa. Joistain korteista saa esmes kovempia näytteenottotaajuuksia, jos vaihtaa ne pois duplexista.
28. Input Device/Output Device. whaat?
Jack mahdollistaa yhden kortin käyttämisen inputtiin, toisen outputtiin. Todella cool ominaisuus (jonka ei kannattaisi olla asetussivulla ekana näkyvissä).
29. Channels I/O. Mitä hyötyä?
Tietyt äänikortit tarvitsee, koska äänijärjestelmä ei näe syystä tai toisesta kanavamäärää oikein.
30. Latency I/O. ?
Jos haluat lisätä latenssia inputtiin/outputtiin. Kätevää livemiksaushommissa tms.
31. MIDI driver. Huoh, miksi pitäisi olla valinnanvaraa?
Koska joku varmaan haluaisi saada Alsa midi -laitteet näkymään Jack midissä ilman a2jmidid:tä? Ladish on tosin aika pitkälti korvannut tämän. Itse olen käyttänyt tätä ominaisuutta usein, ja se on todella kätevä!
32. Server suffix. Turha.
Juu, jos nuo asetukset riittää. Jackin uusien ominaisuuksien käyttäjälle hyvin tarpeellinen, koska tämän kautta saa syötettyä suoraan komentoriviparametrejä jackd:lle.
33. Start delay. Miksi tätä pitäisi säätää?
Jotta serveri käynnistyisi bugisissa järjestelmissä, tai tietyillä korteilla. Näistä kaikista asetuksista saat lisätietoa pitämällä hiirtä hetken aikaa niiden päällä.
Options-välilehti:
34. Scripting. Tästä pitäisi päästä eroon. Itse käytän pulse-jack -komentoa jackin käynnistämisen jälkeen. En halua tietää koko asiasta, sen pitää olla automaattista. Pulseaudio vaatii lisätehoa. Joko sitä pitää keventää reilusti, tai ohjelmaan pitää tehdä nappi, jolla sen saa päälle/pois koneen äärirajoilla käytössä.
Miksi pitäisi päästä eroon? Jos haluaa ajaa jonkun custom-skriptinsä, niin onhan tuo siihen tarkoitukseen erittäin kätevä. Mieti vaikka, että jossain äänitysstudiossa voisi olla skripti, joka Jackin käynnistyessä esim varmistaisi, että tietyt oheislaitteet tai daemonit eivät ole käynnissä.
35. Statistics. Turhaa. Paitsi jos on Xrun-ongelma.
...ja xrun-ongelmat on hyvin tyypillisiä ja tavallisia, joista softan on ehdottomasti raportoitava. Eli eihän se turha olekaan, vaan hyvin tarpeellinen :)
36. Connections. Mitä eroa tällä on Patchbayhyn?
Tän avulla saa automaattisesti päälle haluamansa Patchbayn heti kun ohjelma käynnistyy. Itselläni käynnistyy Patchbay, joka kytkee VLC:n automaattisesti outputteihin. Välillä olen tehnyt muitakin vastaavia hauskuuksia.
Display-välilehti:
35. Messaging. Turhaa.
36. Time Display. Turhaa.
37. Messages window. Turhaa.
Turhaa sulle, muille ei. Esimerkiksi transport pitää pystyä näyttämään sekä Time Codena että Bar:beat.tickseinä. Monet käyttää transportia sekvensointiin, jotkut synkkaa sen avulla videoraidan Ardouriin.
38. Connections window. No, voihan se olla kiva katsella kivaa kuvaa kytkennöistä.
Täältä löytyy todella näppärä ominaisuus Enable client/port aliases. Et voi väittää, ettei tämä olisi ihmisille tarpeellinen! Sen avulla voi nimetä esim eri midilaitteet järkevämmän nimisiksi.
Misc-välilehti:
39. Start JACK audio... Miksi ei?
Esimerkiksi siksi, jos pitää eka valita äänikortti, jolla haluaa käynnistää. Kuten esim. minä joka kerta teen.
40. Confirm application close. Mitä hyötyä on pistää kiinni koskaan?
Jos haluaa käyttää toista äänikorttiaan työpöytäsovellusten kanssa ilman turhaa säätöä (kuten minä usein teen)
41. Keep child windows... Ei mitään ali-ikkunoita.
Tästä olen samaa mieltä. Niitä kuitenkin on aika paljon tässä softassa. Jos ärsyttää, niin voi vaihtaa Cadenceen.
42. Enable system tray icon. No todellakin, se voi olla siellä aina ja ikuisesti.
Hyvä, jos pidät siitä. Kaikki ei tykkää, ja tuohan on ihan perusominaisuus kaikissa softissa, että näytetäänkö tray icon.
43. Delay window positioning... Whaat?
Jos haluaa, että ikkunat sijoittuu tiettyyn paikkaan näytöllä, mutta ikkunamanageri on vähän hidas.
44. Single application... Whaat?
Joku voi haluta avata useita QJackCtl:iä kontrolloimaan eri äänikortteja.
45. Save JACK audio... Turha optio.
Kai haluat tallentaa Setup-ikkunassa tehdyt asetukset? Ehkä jopa haluat tietää, mistä ne löytyvät, jotta voit siirtää ne toiselle koneelle?
46. Configure as temporary... ?
Olisko tässä se kaipaamasi automaattisesti käynnistyvä Jack?
47. Confirm server shutdown. JACK saa olla päällä aina ja ikuisesti.
Hyvä, jos sinulla saa. Meille muille tuo on ihan kiva ominaisuus, ettei tule tuhottua kaikkia keskeneräisiä sessioita vahingossa ruksia klikatessaan.
48. Enable ALSA sequencer. Mikähän tämä on, ja miksen sallisi?
No Alsa-sekkari on vähän vanhentunutta teknologiaa. Se pitää huolta midi-kytkennöistä. Jos et ole huomannut, niin Connections-ikkunassa on kaksi midi-välilehteä: eka Alsa Sequancerille ja toinen Jackin midirajapinnalle.
49. Enable D-Bus interface. En ymmärrä.
Uudessa Jack2:ssa on Dbus-tuki, mikä mahdollistaa, että Jack jää päälle vaikka QJackCtl suljettaisiin. Koska Jack1 ei sitä tue, pitää tähän olla erillinen asetus.
50. Stop JACK audio server... EI!
Ja mun mielestä taas joo. Eli tuo asetushan puoltaa paikkaansa!
51. Buttons. Jotain turhia ulkonäköoptioita.
...joiden avulla saisit pois turhina pitämäsi nappulat. Käytä ihmeessä!
52. Defaults. ?
Jos haluat pienentää koko ohjelman fonttien kokoa.
Kyllä noi kaikki asetukset ihan tarpeellisia on, mutta ongelma on se, että sinä et löydä nopeasti tarvitsemiasi. QJackCtl:n ongelma onkin aina ollut sekava käyttöliittymä.
Mun henkilökohtainen mielipide on, että Rui ei osaa yhtään suunnitella monimutkaisia käyttöliittymiä siten, että ne ois helppoja käyttää. QTractor, Qsynth ja Qsampler on samalla tavalla ärsyttävän ja tarpeettoman monimutkaisia. Olen tehnyt pientä uudelleensuunnittelua QJackCtl:ään, mutta toistaiseksi sitä ei ole toteutettu käytännössä: http://www.rncbc.org/drupal/node/550
Jackin käynnistäminen manuaalisesti on varmasti järkevämpää kuin automaattinen käynnistys: näinhän se menee muissakin järjestelmissä: Protarin audiojärjestelmä käynnistetään uudelleen manuaalisesti, ja useimpien äänikorttien asetukset säädetään vastaavalla tavalla. Eihän Jackin automaattinen uudelleenkäynnistys edes auttaisi mitään, kun softat on kuitenkin käynnistettävä manuaalisesti uusiks. Haluaisitko sinä kontrollisoftan, jonka asetuksien muuttaminen kaataisi Ardourin ja kaikki muutkin ohjelmat, tallentamattomine tiedostoineen?
Ja suosittelen tosiaan sitä Cadencea, jos QJackCtl:n monimutkaisuus ärsyttää. Samoin kytkentöjen tekemiseen on olemassa edistyneempiä softia: Cadence ja Claudia. Ne osaa tallentaa kytkennät, käynnistää serverin lennossa, avata kaikki softat uudelleen jne jne.
Ja lopuksi on ehkä hyvä muistaa, että Jack on ammattikäyttöön tarkoitettu ohjelmisto, ja kytkentöjen tekeminen manuaalisesti on sen tärkein ja rakastetuin ominaisuus. Lisäksi kannattaa tietysti vielä sekin ottaa huomioon, että se mikä sulle on turhaa, on muille ehkä tärkeää. Ja jos Cadencekaan ei kelpaa, niin ainahan voit ostaa Renoisen tai EnergyXT:n.
-
Kiitokset oppitunnuista Heikille!
-Koivukoski1
-
Tosiaan kiitos lisätiedoista, mutta mulla on noihin kaikkiin ehkä jotain sanottavaa. Yleisesti ottaen pointtini kyllä oli, että tarvitaan yksinkertaisempi hallintaohjelma (erityisesti Unitylle), ja mahdollisimman näkymätön - ne jotka tarvitsevat monimutkaisempia setuppeja voivat käyttää muita ohjelmia.
Jackin käynnistäminen manuaalisesti on varmasti järkevämpää kuin automaattinen käynnistys: näinhän se menee muissakin järjestelmissä: Protarin audiojärjestelmä käynnistetään uudelleen manuaalisesti, ja useimpien äänikorttien asetukset säädetään vastaavalla tavalla. Eihän Jackin automaattinen uudelleenkäynnistys edes auttaisi mitään, kun softat on kuitenkin käynnistettävä manuaalisesti uusiks. Haluaisitko sinä kontrollisoftan, jonka asetuksien muuttaminen kaataisi Ardourin ja kaikki muutkin ohjelmat, tallentamattomine tiedostoineen?
Ardour ja muutkin ohjelmat pitää ilmeisesti muuttaa.
Ja suosittelen tosiaan sitä Cadencea, jos QJackCtl:n monimutkaisuus ärsyttää. Samoin kytkentöjen tekemiseen on olemassa edistyneempiä softia: Cadence ja Claudia. Ne osaa tallentaa kytkennät, käynnistää serverin lennossa, avata kaikki softat uudelleen jne jne.
Otan tässä aloittelijan näkökulman ja haluan Unitylle suunnitellun systeemin.
Ja lopuksi on ehkä hyvä muistaa, että Jack on ammattikäyttöön tarkoitettu ohjelmisto, ja kytkentöjen tekeminen manuaalisesti on sen tärkein ja rakastetuin ominaisuus. Lisäksi kannattaa tietysti vielä sekin ottaa huomioon, että se mikä sulle on turhaa, on muille ehkä tärkeää. Ja jos Cadencekaan ei kelpaa, niin ainahan voit ostaa Renoisen tai EnergyXT:n.
Mun filosofia on, että JACK pitää olla helposti käytettävissä ihan joka kodissa. Pelkästään Ardour3:sen käyttö vaatii JACK:in. Veikkaan, että semmoisia käyttäjiä on paljon, jotka pärjäisivät pelkästään sillä, ja erittäin yksinkertaisella JACK:in hallinnalla. Ardourissa taitaa olla semmoinen itsessään, mutta sitten pitää tälle innokkaalle aloittelijalle selittää, miksi youtube lakkasi kuulumasta.
-
Ardour ja muutkin ohjelmat pitää ilmeisesti muuttaa.
En tunne DSP-asioita ihan hirmu tarkasti, mutta mun veikkaus on, että näytteenottotaajuutta ei vaan voi (tai ei kannata) muuttaa lennossa. Kai sullekin on käynyt niitä kämmejä, että alat äänittämään 44.1:KHz-biisiin 48:lla? Ardourissa on tämän estävä näppärä ominaisuus, joka huomauttaa kun avataan sessio väärällä näytteenottotaajuudella. Pointtini on siis se, että *kukaan* ei oikeesti halua muuttaa näytteenottotaajuutta lennossa! Monet ei muuta sessioiden välilläkään, vaan vetää aina yhdellä ja samalla.
Ja suosittelen tosiaan sitä Cadencea, jos QJackCtl:n monimutkaisuus ärsyttää. Samoin kytkentöjen tekemiseen on olemassa edistyneempiä softia: Cadence ja Claudia. Ne osaa tallentaa kytkennät, käynnistää serverin lennossa, avata kaikki softat uudelleen jne jne.
Otan tässä aloittelijan näkökulman ja haluan Unitylle suunnitellun systeemin.
No siis... eikös Cadence juuri sellainen ole? Tukee Indicator appletteja ja on Unity-yhteensopivat ikonit ja pelit. Ubuntulle se on erittäin helppo asentaa KXStudion PPA:sta.
Ja lopuksi on ehkä hyvä muistaa, että Jack on ammattikäyttöön tarkoitettu ohjelmisto, ja kytkentöjen tekeminen manuaalisesti on sen tärkein ja rakastetuin ominaisuus. Lisäksi kannattaa tietysti vielä sekin ottaa huomioon, että se mikä sulle on turhaa, on muille ehkä tärkeää. Ja jos Cadencekaan ei kelpaa, niin ainahan voit ostaa Renoisen tai EnergyXT:n.
Mun filosofia on, että JACK pitää olla helposti käytettävissä ihan joka kodissa. Pelkästään Ardour3:sen käyttö vaatii JACK:in. Veikkaan, että semmoisia käyttäjiä on paljon, jotka pärjäisivät pelkästään sillä, ja erittäin yksinkertaisella JACK:in hallinnalla. Ardourissa taitaa olla semmoinen itsessään, mutta sitten pitää tälle innokkaalle aloittelijalle selittää, miksi youtube lakkasi kuulumasta.
Jack ei ole tarkoitettu käytettäväksi kodeissa, vaan äänitysstudioissa.
Monet aloittelevat käyttäjät kyllä ärsyyntyy Jackista, mutta ongelma ei ole Jackin monimutkaisuus, vaan QJackCtl:n huono käytettävyys, sekä se, että äänikorttien mukana ei tule valmiiksi toimivia asetuksia Jackille. Periaatteessahan monet noista Jackin vivuista voisi asettaa jokin äänikortin asetusohjelma. Periods/Buffer on mielestäni hyvä esimerkki säädöstä, jonka kortti vois asentuessaan laittaa, tai kortin ajurit Jackille kertoa. IMHO Cadence on paljon helpompi ja selkeämpi käyttää kuin QJackCtl.
Ja Cadencea käyttävillähän tota Youtube-ongelmaa ei ole, vaan kaikista normisoftista saa äänet kuuluviin napin painalluksella. Suosittelen lämpimästi, on helpottanut minunkin elämääni paljon. (Toinen vaihtoehto on asentaa Flashiin Jack-tuki kääntämällä libflashsupport-kirjasto. Varsinainen ongelmahan siis on se, että Adobe ei ole halunnut toteuttaa softaansa Jack-tukea. Eli vanha kunnon suljetun lähdekoodin softan yhteentoimimattomuus-ongelmahan sieltä taustalta löytyi.)
-
Nyt olen A2 A3 välimaastossa, tulee ilmoituksia, että pyörii 48k taajuudella, vaikka laitan jackd guihin 96khz ja audio pyörii liian hitaasti? Mikä avuksi?
Koivukoski1
-
Nyt olen A2 A3 välimaastossa, tulee ilmoituksia, että pyörii 48k taajuudella, vaikka laitan jackd guihin 96khz ja audio pyörii liian hitaasti? Mikä avuksi?
Koivukoski1
Onko sulla siis sessiossa 48k-taajuudella nauhoitettua audiota? Silloinhan Ardour herjaisi 96k-taajuudella ajettaessa.
-
En tunne DSP-asioita ihan hirmu tarkasti, mutta mun veikkaus on, että näytteenottotaajuutta ei vaan voi (tai ei kannata) muuttaa lennossa. Kai sullekin on käynyt niitä kämmejä, että alat äänittämään 44.1:KHz-biisiin 48:lla? Ardourissa on tämän estävä näppärä ominaisuus, joka huomauttaa kun avataan sessio väärällä näytteenottotaajuudella. Pointtini on siis se, että *kukaan* ei oikeesti halua muuttaa näytteenottotaajuutta lennossa! Monet ei muuta sessioiden välilläkään, vaan vetää aina yhdellä ja samalla.
Ok. Olen kyllä samaa mieltä. Oikeastaan ajattelen lähinnä sitä, että välillä kuuntelee musiikkia, ja välillä katselee videota, eli käytetään 44.1/48 kHz. Vaikeahan sitä konversiota on kuulla, ilmeisesti pulseaudiokin konvertoi laadukkaasti, mutta jos haluaa hifistellä - sitä paitsi esim. OSX:llä minun äänikortin näytteenottotaajuuden voi muuttaa hallintapaneelista. Jotenkin automaattisesti se sen tekee, en ole tosin kokeillut vaikkapa Logicin päälläollessa.
Ja suosittelen tosiaan sitä Cadencea, jos QJackCtl:n monimutkaisuus ärsyttää. Samoin kytkentöjen tekemiseen on olemassa edistyneempiä softia: Cadence ja Claudia. Ne osaa tallentaa kytkennät, käynnistää serverin lennossa, avata kaikki softat uudelleen jne jne.
No siis... eikös Cadence juuri sellainen ole? Tukee Indicator appletteja ja on Unity-yhteensopivat ikonit ja pelit. Ubuntulle se on erittäin helppo asentaa KXStudion PPA:sta.
No, mä kokeilen näitä vielä.
Jack ei ole tarkoitettu käytettäväksi kodeissa, vaan äänitysstudioissa.
On aika laajentaa suunnitelmia :) OSX:n suuri etu on nimenomaan se, että äänen arkkitehtuuri on hyvin suunniteltu, ammattilaisten sanelemana ja heidän vaatimuksiensa mukaan. JACK joka kotiin!
(Toinen vaihtoehto on asentaa Flashiin Jack-tuki kääntämällä libflashsupport-kirjasto. Varsinainen ongelmahan siis on se, että Adobe ei ole halunnut toteuttaa softaansa Jack-tukea. Eli vanha kunnon suljetun lähdekoodin softan yhteentoimimattomuus-ongelmahan sieltä taustalta löytyi.)
Totta kai tässä ollaan adoben armoilla ja flash on muutenkin ihan hanurista. Mutta en mä heitä moiti JACK-tuen puutteesta, Jos asenne on se, että sitä käytetään vain äänitysstudioissa.
-
Onko sulla siis sessiossa 48k-taajuudella nauhoitettua audiota? Silloinhan Ardour herjaisi 96k-taajuudella ajettaessa.
Projekti äänitetty 96kHz. Nuo herjat AVLinux:n puolella. 64 bit UbuntuStudio toistaa oikein, mutta taitaa automaatiota sisältävät raidat jäädä mykiksi. Pitänee importata audiot A3:n uutena projektina, niin pääsee harjoittelemaan A3:n käyttöä.
-Koivukoski1
-
Onko sulla siis sessiossa 48k-taajuudella nauhoitettua audiota? Silloinhan Ardour herjaisi 96k-taajuudella ajettaessa.
Projekti äänitetty 96kHz. Nuo herjat AVLinux:n puolella. 64 bit UbuntuStudio toistaa oikein, mutta taitaa automaatiota sisältävät raidat jäädä mykiksi. Pitänee importata audiot A3:n uutena projektina, niin pääsee harjoittelemaan A3:n käyttöä.
Olikos A2:sta A3:een -konversiossa juuri automaation kohdalla ongelma? Muistelisin näin?
Vaikeahan sitä konversiota on kuulla, ilmeisesti pulseaudiokin konvertoi laadukkaasti, mutta jos haluaa hifistellä - sitä paitsi esim. OSX:llä minun äänikortin näytteenottotaajuuden voi muuttaa hallintapaneelista. Jotenkin automaattisesti se sen tekee, en ole tosin kokeillut vaikkapa Logicin päälläollessa.
Itse sanoisin, että ei sitä konversiota kuule. Vastaan tulee ennen sitä joko A/D-muuntimet, vahvarin laatu, kaiuttimien laatu tai kuuntelutilan akustiikka.
OS X + logic -yhtälöstä en ole satavarma, mutta ei OS X:llä Pro Tools tai DP pysty noita muutoksia lennossa hyväksymään – ja joka tapauksessa siitä tulee vain sotkua. Nyrkkisääntö järjestelmästä riippumatta on, että eka säädetään äänikortin asetukset ja sitten käynnistetään sekkarit.
Jos se sinua kiusaa, niin voithan kirjoittaa oman Jack Control -softan, jossa näytteenottotaajuuden vaihtaminen pakottaa järjestelmän käynnistymään uudelleen. Itse en näe tuota uudelleenkäynnistysnappulan painamista mitenkään ongelmallisena.
Jack ei ole tarkoitettu käytettäväksi kodeissa, vaan äänitysstudioissa.
On aika laajentaa suunnitelmia :) OSX:n suuri etu on nimenomaan se, että äänen arkkitehtuuri on hyvin suunniteltu, ammattilaisten sanelemana ja heidän vaatimuksiensa mukaan. JACK joka kotiin!
Hyvä idea! Tarvitaan vain muutama uusi kehittäjä, joilla olisi tuohon aikaa. Voit liittyä Jackin kehitystiimiin, ja alkaa ehdottamaan tuontyyppisiä muutoksia. Meililistalle liittymällä voit saada asioita eteenpäin: http://jackaudio.org/email (Varaudu sitten perustelemaan kantasi hyvin, koska Paul Davis on kova jätkä ja tietää mitä tekee.)
(Toinen vaihtoehto on asentaa Flashiin Jack-tuki kääntämällä libflashsupport-kirjasto. Varsinainen ongelmahan siis on se, että Adobe ei ole halunnut toteuttaa softaansa Jack-tukea. Eli vanha kunnon suljetun lähdekoodin softan yhteentoimimattomuus-ongelmahan sieltä taustalta löytyi.)
Totta kai tässä ollaan adoben armoilla ja flash on muutenkin ihan hanurista. Mutta en mä heitä moiti JACK-tuen puutteesta, Jos asenne on se, että sitä käytetään vain äänitysstudioissa.
Studioissa Flashin käyttäminen on nykyään Youtuben takia aika arkipäivää, eli siinä mielessä Adobella olisi perusteita tuo toteuttaa. Toisaalta esim. Macissa se Coreaudio-arkkitehtuuri on sen verran näpsästi suunniteltu, että yleensä äänikortin valmistaja tarjoaa ajureissaan Coreaudio-tuen, jonka avulla Flashin äänet kuuluu.
Linuxin puolella helpoin ratkaisu on Alsan ja Pulseaudion siltaaminen Jackiin, ja kyseinen systeemihän toimiikin erinomaisesti. Cadencesta tuokin toiminto löytyy.
-
Nyt on vähän harmillinen paikka, olisi hirveästi tehtävää eri projektien kanssa MIDI:n avulla, mutta Ardour 3.3 useamman drmr -plugarin kera kaatuvat lähes koko ajan. Muutenkin, drmr unohtaa käytetyn rumpusetin kun session sulkee, ärsyttävää.
Oletteko käyttäneet kyseistä plugaria, onko ongelmia? Miten muuten toteutatte midirummut?
-
Luovuin drmr:stä, kaatuu koko ajan. Ajattelin siirtyä linuxsampleriin.
Vaan mitä ihmettä, miksen pysty käyttämään sitä LV2 -plugarina, ennen se toimi? Asensin linuxsamplerin, ensi kertaa lisätessäni kanavan pystyin valitsemaan väliltä ALSA/JACK/plugin, jolloin tietysti se plugin olisi se, mitä haluan. Tämän jälkeen yrittäessäni Ardourissa lisätä linuxsampler -plugaria, se jäätyi. Tämän jälkeen en ole enää nähnyt koko optiota "plugin" tuossa kanavan säätövalikossa! Mihin se muka hävisi? Hieman meinaa taas palaa päreet...
-
Hyvää rumpukonetta en ole löytänyt, plugarimuodossa. Edelleen sen suhteen on haku päällä. Tällä hetkellä teen rumpuraidat Hydrogenillä, joka synkronoituu hyvin Ardourin kanssa. kun raidat ovat valmiit, nauhoitan ne Ardouriin audioksi. Hydrogen on liian epävakaa ajettavaksi taustalla koko ajan. (No joo, ehkä sessionhallinnan avulla voisi automatisoida sen uudelleenkäynnistymisen, mutta plääh)
LinuxSampler -plugin on vähän kummallinen. Minä olen käyttänyt sitä silleen, että aluksi olen laittanut pluginin kanavaan. Sitten olen avannut Qsampler-ohjelman (Tai JSampler-Fantasian), jossa on näkynyt tuon pluginin kanava, ja ladannut siihen haluamani instrumentin.
Kaipaisin edelleen kunnollista LS-plugaria, LV2-muodossa mieluiten. Itsekö tässä on alettava sekin kirjoittamaan?
-
Lainaan ketjua hiukan, kun täällä on näitä "äänekkäitä" ihmisiä, ja itse musikaalinen ja tietokoneistakin ymmärrän. Räpelsin tähän läppärilleni noita Linuxin audio-ohjelmia, mutta ajan ja taitojenkin puutteen vuoksi en oikein päässyt puusta pitkään. Sitä paitsi läppärini on kaikenlaisessa sekakäytössä koko ajan, ja vaikea dedikoida sitä musiikkiin. Tilanne olisi nyt sellainen, että juniorilta jäi Macbookin raato, näyttö pimeänä, ja kysynkin nyt hyvät herrat ja naiset; voiko 2,4 GHz Core2-duo-koneella (siis Mac) tehdä mitään oikeasti, jos sen ulkoisella näytöllä pyhittäisi musiikkikoneeksi?
Samalla kysyn toista asiaa, joka on yhtä hyvin kaikkien käyttisten juttu; onko näillä leluilla tehnyt kukaan mitään? Universal Audion kamat ovat aina olleet kai aika lailla "kovaa tavaraa".
http://www.uaudio.com/uad-plug-ins/uad-2-pcie.html
http://www.uaudio.com/uad-plug-ins/uad-2-satellite.html
-
Musiikin tuotosta en tiedä, mutta sinänsä koneen tehot riittävät helpostikin normi työpöytäkäyttöön, vaikkapa multimediakoneeksi...
-
Lainaan ketjua hiukan, kun täällä on näitä "äänekkäitä" ihmisiä, ja itse musikaalinen ja tietokoneistakin ymmärrän. Räpelsin tähän läppärilleni noita Linuxin audio-ohjelmia, mutta ajan ja taitojenkin puutteen vuoksi en oikein päässyt puusta pitkään. Sitä paitsi läppärini on kaikenlaisessa sekakäytössä koko ajan, ja vaikea dedikoida sitä musiikkiin. Tilanne olisi nyt sellainen, että juniorilta jäi Macbookin raato, näyttö pimeänä, ja kysynkin nyt hyvät herrat ja naiset; voiko 2,4 GHz Core2-duo-koneella (siis Mac) tehdä mitään oikeasti, jos sen ulkoisella näytöllä pyhittäisi musiikkikoneeksi?
Samalla kysyn toista asiaa, joka on yhtä hyvin kaikkien käyttisten juttu; onko näillä leluilla tehnyt kukaan mitään? Universal Audion kamat ovat aina olleet kai aika lailla "kovaa tavaraa".
http://www.uaudio.com/uad-plug-ins/uad-2-pcie.html
http://www.uaudio.com/uad-plug-ins/uad-2-satellite.html
Tämä olisi oikeastaan oman topikkinsa aihe, ja menee vähän uloskin Linux-audio -aiheesta.
Mulla kuitenkin on musantekokoneena nimenomaan 2.4GHz Core2duo -kone (Lenovo Thinkpad T400), ja hyvin tällä pärjää. Suosittelen AV Linuxia tai KXStudiota, joissa on ohjelmistot valmiiksi asennettu ja konffittu. Silti voi tulla hyppy syvään veteen. Ehkä minun blogistani (heikki.ketoharju.info/en) ja Linux.fi:n musiikintekosivuista on apua: http://linux.fi/wiki/Musiikinteko_Linuxilla
UAD:n plugareihin kommentoin vain, että eipä tuommoiset Linuxilla toimi. Windows- ja ehkä Mac-versiot niistä varmaan on olemassa. Laadukkaita plugineja Linuxille tekee LinuxDSP, Loomer ja joukko avoimen koodin projekteja, kuten Calf ja Invada. KXStudion sivuilla on tätä kirjoitettaessa hieno esittely näistä: http://kxstudio.sourceforge.net/
-
Löyty tämmönen rumputsydeemi:
http://www.drumgizmo.org/wiki/
En tosin saanut dynamiikkaa toimimaan, kaikki velocityt soi samoilla äänillä. Mutta tuossa on ideaa ja on hyvä harjoitustyökalu rumpujen miksausta varten.
Muutenkin tunnelin päässä näkyy valoa; Ardour3 midiraitojen kera pysyy tarpeeksi pystyssä, kunhan ei editoi mitään, kun transport on tilassa play. Olen pystynyt jopa tekemään jotain. Ja tykkään kyllä Ardourista äänittäessä ja miksatessa, huippuluokan ohjelma!
Läppärini mallia x61s ei tunnu enää toimivan luotettavasti, jack käynnistyy ja sammuu miten sattuu. Epäilen emolevyn vaurioita, josta syystä firewire "pätkii". Ostin pccardin, mutta ensitestin perusteella se ei musahommaan sovellu, 8 kanavaa kun yritin äänittää, niin n. kymmenen sekunnin jälkeen homma tyssäsi erroriin. Mielestäni tämä tapahtui ainoastaan, kun jokaiseen kanavaan tuli oikeasti ääntä.
-
Hei!
Hauska kuulla, että asiat luonnistuvat! Minulla on edelleen hyvän rumpuplugarin etsiskely käynnissä. Kaipaisin sellaista, joka toimisi periaatteessa kuten Hydrogen, mutta olisi plugin ja tuuttaisi ulos jokaisen rummun eri kanavalla.
A3 sen sijaan on sangen positiivinen kokemus. Tosin midityöskentelyyn ja sessionhallinnan kanssa se tuntuu edelleen aika retardilta, ja kaatuu yhtenään.
-
Hauska kuulla, että asiat luonnistuvat! Minulla on edelleen hyvän rumpuplugarin etsiskely käynnissä. Kaipaisin sellaista, joka toimisi periaatteessa kuten Hydrogen, mutta olisi plugin ja tuuttaisi ulos jokaisen rummun eri kanavalla.
Sama juttu itselläni, tällä hetkellä toimivin systeemi on Hydrogen erillisenä ohjelmana, joka pitää käynnistää ennen Ardouria. Hydrogenistä saa kyllä kullekin rummulle oman kanavan. Ardour osaa kytkeä kaiken oikein, kunhan Hydrogen on käynnistetty ensin.
Tuo Drumgizmo on vielä kehittyneempi ja LV2 plugari, mutta tosiaan velocity pitäisi vielä saada toimimaan.
A3 sen sijaan on sangen positiivinen kokemus. Tosin midityöskentelyyn ja sessionhallinnan kanssa se tuntuu edelleen aika retardilta, ja kaatuu yhtenään.
Positiivista on se, että MIDI-raitojen ongelmat ovat kehittäjien tiedossa, ja niitä vastaan hyökätään tosissaan ensi vuoden puolella. A3:sen ulkopuolinen sessionhallinta A3:sen kanssa ei tulle ikinä toimimaan kunnolla. Sen sijaan A3 itsessään tulee ottamaan sellaisen roolin, nytkin se osaa käynnistää JACKin ja vaihtaa sen asetuksia lennossa.
-
Tämmöinen DAW on tulossa myös Linuxille, hintaa ilmeisesti 300e
https://www.bitwig.com/en/bitwig-studio
-
Softainstrumentteihin ja efekteihin suosituksia? Jotain kevyttä, kiitos. VST-plugarit Winen kautta kaiketi toimimaan viriteltyä, mutta kiva olisi jos ihan natiivia olisi. Renoise sitten viimeinvihdoin mentyä shoppailemaan, ja hyvin pelii Xubuntussakin.
-
Hei!
Bitwig on tosiaan tulossa, ja minä ainakin odottelen sitä jo innolla! Tästä on puhuttu vuosia, ja ilmeisesti lopultakin saadaan Ableton Liven tyylinen ohjelma, joka toimii myös Linuxilla.
Hyviä suosituksia instrumentteihin ja efekteihin? En tiedä millaista on haussa, mutta:
Standalone-laitteet
ZynAddSubFX / Yoshimi (saman syntikan kaksi hieman poikkeavaa versiota) on suosikkisyntikkani. Soundi on ylivoimaisen hyvä, käyttöliittymä hieman hankala. Tämä toimii Standalone-syntikkana, mutta viime syksynä ilmestyi myös plugin-versio ZynAddSubFX:stä. En ole seurannut, onko se edelleen beta-versio, jonka kääntäminen edellyttää toimenpiteitä. Olen kertonut Zynin käytöstä enemmän tässä ketjussa: http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=44373.msg355579#msg355579
Hydrogen on paras rumpukone. Sekin on standalone-softa, mutta tukee sessionhallintaa. Sen voi siis avata Ardourin rinnalle, ja ohjata Ardourin kautta rumpuja. Hydrogeniin voi ajaa omat rumpusamplet, mutta myös valmiita kittejä löytyy, esim TR808 ja TR909 -mallinnokset (808 sopii rapiin, 909 tranceen), ja erilaisia HipHop/Electro -kittejä. Akustisina rumpuina toimii hyvin Yamaha Vintage Kit.
Fluidsynth on edelleen hyvä valinta. Lataa siihen FluidR3-soundfont, josta löytyy hyviä rumpusoundeja, ja myös sangen OK jouset, huilut tms. Kyseessä on ihan General Midi -bankki. Fluidsynthiä voi käyttää Qsynthin avulla standalonena, tai ladata Qtractoriin/Rosegardeniin Fluidsynth-DSSI -pluginin. Ardour ei ikävä kyllä DSSI-instrumentteja tue. Qsynth ei taas tue sessionhallintaa, mutta toisaalta muistaa kuitenkin siihen ladatut soundfontit. Voit siis käynnistää Qsynthin sessionhallinnalla, ohjata sitä Ardourilla, ja homma toimii.
LinuxSampler on raskas mutta hyvä sampleri. Soundeja löytyy esim. Sonatina Symphonic Orchestra -kokoelmasta (joka sisältää avoimen lisenssin sinfoniaorkesterin, vähän mopoin soundein mutta kuitenkin) tai TajiGuy GigaTron -paketista, joka mallintaa hienosti Mellotronia.
Plugineja:
Calf-pluginit on suosikkejani. Calf Vintage Delay on hyvä delay-kaiku (myös nauhakaikumallinnus löytyy), Calf Reverb toimii ihan hyvin tilavaikutelman luojana, Calf Filterillä saa hyviä sweeppejä ja muitakin hyviä Calf-plugareita löytyy, kuten bassoihin ja leadeihin toimiva Monosynth-syntikka, ja Organ-urkuplugari. Lisäksi myös monialuekompura ja flanger näitä plugin-maakareilta löytyy. Kaikki LV2:sta.
Invadan kompressori on hyvä kompura. Jos haluat sidechain-kompressiota, siihen toimii Steve Harrisin kirjoittama SC3.
Hyvä EQ on esim. Steve Harrisin Triple Band Equalizer. Invadallakin saattaa joku EQ olla.
Barry's Satan Maximizer on kaikista paras ja tärkein plugin. Sillä voi tehdä kai jotain oikeaa ja hienoakin, mutta mulle se on laite, jossa on kaksi särönappulaa. Aivan huippu vehje minkä tahansa maksimaaliseen murskaamiseen ja muroutamiseen.
Jotain instrumentteja vielä:
MDA E-piano on yllättävän hyvä Rhodes-mallinnos. Suosittelen. MDA:lla taisi olla muitakin hyviä plugareita.
Nekobee
TB-303 -mallinnos. Yllättävän hyvä tämäkin!
Muut synaplugarit
Näiden perässä en ole oikein pysynyt. Muistaakseni ainakin AmSynthistä on olemassa plugin, samoin yllä jo mainitut ZynAddSubFX ja Calf Monosynth ovat olemassa. Lisäksi löytyy joukko muita, mutta en nyt äkikseltään keksi mistä niistä saisi listausta. Jos asia kiinnostaa, voin kaivella.
Kaupalliset
Jos jo ostelun aloitit, harkitse myös seuraavia:
LinuxDSP-plugarit – hyvin laadukkaita efektiplugineja, mukana myös monien vintage-vehkeiden mukaelmia.
Loomer Aspect, Loomer String ja Loomer Sequent
Aspect on hyvä subtraktiivinen syna, jolla syntyvät bassot. leadit ja miksei vaikka paditkin. String taas on vanhan ajan jousikoneen jäljitelmä. Itse olen hankkinut Sequentin, joka on sangen härö efektointilaite. Suosittelen!
Pianoteq
Mainio fyysinen mallinnos pianosta/flyygelistä, ja kai tällä muitakin vastaavia soittimia pystyi mallintamaan.
DAW ja Sessionhallinta
Itse suosin aina Ardouria biisien teossa, mutta jotkut tykkäävät myös Qtractorista, joka on kevyempi ja tukee useampia plugin-formaatteja. Noh, okei, myönnetään, Ardourin midieditointi on hankala käyttää, joten midit tulee monesti tehtyä kuitenkin sitten Qtractorilla tai jopa Seq24:llä!
Sessionhallintaan käytän KXStudion Claudiaa, jota suosittelen erittäin vahvasti. Ladish-sessionhallinta on mielestäni tällä hetkellä paras vaihtoehto, koska se tukee kaikkia eri standardeja paitsi Non Session Manageria. Myös Non Session Manageria on toisaalta kehuttu, mutta silloin on pelkästään sitä tukevien ohjelmien varassa.
Yllä esittelemäni ohjelmat on mahdollista saada kaikki tallentamaan tilansa Ladish-sessionhallinnan avulla. Näin on tilanne ainakin KXStudiossa, jota itse käytän distronani. Varoitus: Claudia ja Ladish ovat edelleen hieman epävakaita tämän kombinaation kanssa, ainakin minun testeissäni. Ei siis kannata tehdä äkkinäisiä liikkeitä.
-
Uusimmassa Ardourissa on edelleen export-bugeja JACK2:sen kanssa
https://community.ardour.org/node/7967
Ubuntu-pohjaisissa distroissa pitäisi palata oletuksena JACK1:seen. Juu tiedän, JACK2 ei ole kehittyneempi versio vaan fork. Mutta ennen oli vain JACK1 ja se oli tietenkin kaikkien käytössä. Ärsyttävää sekoilua taas tämä homma.
-
Muuten, toimiikohan VST:t Bitwigin Linux-versiossa? Nimittäin LV2-tuki sille on vasta tulossa joskus tulevaisuudessa.
EDIT: ilmeisesti linuxille käännetyt VST:t, joita ei varmaan montaa ole... Linuxdsp:n vastaus kannattaa lukea ja miettiä, kuinka vaikeata tämä Linuxin pro-audio homma on
http://www.linuxmusicians.com/viewtopic.php?f=24&t=12016&start=15#p49028
-
Moi!
Jack2 tarvitaan, jotta Ladish toimii. Eli siis sessionhallinan kannalta toivoisin, että Ardour saisi exporttinsa pelittämään yhteen Jack kakkosen kanssa. Tai vaihtoehtoisesti Jack1:een tulis dbus ja mitä muuta se nyt sessionhallintaan tarvitseekaan.
VST:t toimii Bitwigin versiossa, mutta ei tietenkään Windows- tai Mac-VST:t, vaan Linuxille tehdyt VST:t. Näiden tarkkaa määrää en tiedä, mutta Juce-projekti on muutamia tainnut julkaista, Loomerin plugarit saa VST:nä, ja jonkun LinuxDSP:nkin vissiin. Mulla on yksi LinuxVST, ja melkein kaikki muut on LV2:sta tai LADSPAa, eli ehkä tuosta voi jotain suuntia arvioida.
Itse toivon, että Bitwigin käyttö sessionhallinnan kanssa onnistuisi helposti, jolloin synia voisi käyttää standalonena tai jonkin muun hostin kanssa. Uskoakseni toki BW:ssä on omiakin plugineja sangen riittävästi, mutta silti sessionhallinta olisi kiva lisä. Mikäli BW on sopivasti skriptattavissa, ei pitäisi olla mahdotonta tehdä purkkaviritelmänä sessionhallintatukea.
Mitä Linuxin pro-audio -homman hankaluuteen tulee, niin tuossa LinuxDSP:n kirjoituksessa sävy on varmaan tarkoituksella aika poleeminen, ja ongelmia alleviivaava. Tosiasiassahan esim. Wayland on täysin kuollut kirjain minkä tahansa ohjelmistokehityksen kannalta, samoin GTK1, josta ei todellakaan juuri tarvitse välittää. Silti totta on, että graafisten käyttöliittymien puolella ongelma on käytäntöjen kirjavuus, ja ikävä kyllä kenelläkään ei tunnu olevan rohkeutta/aikaa/ideaa ongelman ratkaisuun jotenkin fiksusti (mikä voisi olla esim. yhden tietyn kirjaston valitseminen ja sen tekeminen tavalla tai toisella houkuttelevaksi audiokehittäjän kannalta)
Meillähän on jo pitkään ollut standardien puute (ja niidenkin kirjavuus) ongelmana. Kehittäjäyhteisön pienuus asettaa omat haasteensa, kun erilaisista henkilökohtaisistakin syistä standardeja ei oteta laajasti käyttöön. Hyvä esimerkki tästä mielestäni on Non Session Manager, jonka tekijällä yleisesti on asenteena, että itse tehty on aina parempaa kuin muiden softa. Tämä on vähemmän ohjelmointia harrastavan kannalta tietenkin ärsyttävä asenne, kun toivoisi vain helppokäyttöisiä ja laajasti tuettuja ohjelmia/standardeja, ja sen sijaan saakin systeemejä, joita on periaatteessa itse tosi helppo laajentaa, jos osaa kielen ja on samaa mieltä ohjelmoijan kanssa siitä, millainen on hyvä ohjelmistodesign.
Paul Davisin alun perin tekemä Jack on hyvä esimerkki toisenlaisesta asenteesta: sille ei syntynyt kilpailijoita, ja se sai vakuutettua kehittäjät puolelleen tukemaan sitä. Vastaavalla tavalla myös esim. laadukas sessionhallintajärjestelmä voisi voittaa kaikki puolilleen: yhdistämällä aiempien parhaat puolet, tukemalla laajasti tarvittavia ominaisuuksia, tarjoamalla jotain uutta ja tekemällä siirtymisen helpoksi.
...mutta tämä menee jo ohi aiheesta. Yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että nykyään hommat toimivat todella paljon paremmin kuin vaikka neljä vuotta sitten.
-
Hei! ... (lyhennetty lainaus)
Hei vaan. Kiitokset pitkästä ja ansiokkaan tyhjentävästä vastauksesta. Ehkäpä olisin voinut täsmällisemminkin kysymyksen muotoilla. Sinällään kun vastaus vain vahvisti jo pitkälti Googlattua käsitystä, Linux-puolen hyvät softainstrumentit tosiaan sormin laskettavissa.
Ylimääräiset samplerit ja rumpukoneet träkkerimallin sekvensserin kanssa aika tarpeettomia, itsessään kun on jo samalla loistava sampleri ja rumpukone, kunhan vaan jostakin löytää ne samplet - kaikkea jaksa, ehdi, eikä pysty itse, vallankaan näin sivutoimisena muusikkona. Eksyttyäkin jo metsästämään ilmaisia tahi edullisia toimivia samplekirjastoja, palattua siis henkisesti +10 vuotta ajassa taaksepäin takaisin kohden puhtaasti samplepohjaista tekemistä. Siltä rintamalta löytöjä tehtyäkin.
Kuten tuo sivumennen mainitsemasi Sonatina Symphonic Orchestra, tähän päivään saakka mennyt aika ohi. Joku mahtavuus vielä ehtinyt vielä nettiinkin jemmata .xrni-instrumenteiksi käännettynä. Alkutuntumalta ainakin vaivatonta vastinetta ikälopulle ja kehnotoimiselle Edirol Orchestralle. MDA-plugarit myös hyvä vinkkaus, kiitos, niin efekteinä kuin ennenkaikkea instumentteina. Keveitä ja kelposaundisia, ja ennenkaikkea moneen taipuvia.
Vielä kyllä silti tulee musikoinnin(kin) takia Windows koneella asumaan. Ehkä ei jos joskus kaiken pakollisen sieltä samplailtua - luulen kyllä että ennen konetehot niin paljon kasvaneet että pyöritellä noita kaikkia virtuaaliboksissa. B4, Pentagon, Slayer, Arturian Moogit ja muut vintageväännökset vielä sellaisia ettei Linux-puolella vastaavaa vastinetta, edes rahalle.
-
Joo, samaa toteaa Louigi Veronakin aina kun sen kanssa juttelen: hyviä plugineja tarvittaisiin lisää. Minä itse olen aina elämässäni ollut vahvasti yhden tai kahden syntikan mies. Siksi myös digitaalipuolella suosittelen tutustumaan pariin syntetisaattoriin huolella ja ottamaan niistä kaiken irti. Oma valintani tässä suhteessa on ZynAddSubFX, joka on parassoundinen syntetisaattori Linuxille – ja mielestäni myös OS X:n tai Windowsin pluginienkin rinnalla täysin kilpailukykyinen. Zyn sisältää täysin uniikkeja algoritmeja, jotka on kehitetty juuri tuohon synaan.
Louigi Verona on muuten tehnyt levyn puhtaasti Linux-ympäristössä, ja vieläpä avoimilla plugineilla. Sen voi kuunnella täällä:
http://www.louigiverona.ru/?page=projects&s=music&t=another_reality
Suuressa roolissa albumilla on Nekobee.
-
Kuukauden tauko musisointiin, ja vastailuun, Olympiadit perhana. Kiva vinkkaus tuo Luigi, mukavaa vanhan ajan trancea. Toimaa, vaikkei sitä ominta tyylisuuntaa olekaan. Tuossa parin syntikan mallissa vinhaa pointtia, ja sitä tavallaan haettuakin. Win-maailmassa menisi helposti, SynthOne + Pentagon (+B4, sillä kun niin kiva jamitella). Kuvan- ja videokäsittelyn saanut puhtaasti Linuxille siirrettyä, pitkälti 3D-mallintelutkin, ehkäpä se musisointinkin perässä. Aika toiveikas että Windowsin rämpiessä noita instrumentteja laajemminkin alkaa tipahtelemaan tällekin puolen. Hyvin samplein kyllä jo tekee melkein mitä vaan.
-
Kyllähän tuo plugin-puoli vielä aika reilusti jäljessä laahaa meillä, ja monia plugineja puuttuu – esim juuri autenttinen Hammond.
-
Vaan ei se ole määrä vaan laatu. Vahingossa asennelleeksi toistaiseksi periaatteellisesti asentamatta jätetyn WINE:n. Yllätti, yhtä ohjelmaa lukuunottamatta koko 3D-pipelinen putkeen, toimii osin jopa paremmin kuin natiivisti Windowsilla. Siitäpä innostuin testaamaan VSTi:tkin, ja no hemmetti, jos noi vähät pakolliset menee emuloidenkin noin hyvin pienen mutkan kautta, menkööt:) Virtualbox vielä viikonloppuna koneelle, yllättävän helpoksi näyttää menevän.
-
Wau, täytynee joku kerta testata omia win-softiakin,
virtualboxin tai winen kautta.
Olis win-versio MuLabista (sekvensseri), Native Instrumentsin
ainakin Reaktor ja pari muuta, Rebirth338:n luulisi
pyörivän helpoimmin. Ja näiden mukana "ihan kiva nippu
pluginneja".
(Native instrumentsilla oli kerran joku kampanja josta sai
ladata ilmaiseksi joitain syntsia/softia/plugeja ja dvdllisen sämplejä,
Propellerheads saattaa jakaa vieläkin Rebirthiä ilmaiseksi)
-
Noihin Wine-kuvioihin en osaa sanoa mitään, kun pyöritän natiiviohjelmia. Kohta ilmestyy Bitwig Studio, jonka aion hankkia, ja raportoin siitä tännekin.
-
Bitwig vaikuttaa aika mielenkiintoiselle, oon sivusilmällä seuraillu Gearslutzissa sen kehitystä
-
Wau, täytynee joku kerta testata omia win-softiakin,
virtualboxin tai winen kautta
Onnistiko? Omalta osalta testit tältä erää takana. Osa toimi hienosti, osa ei käyttöliittymää lukuunottamatta ollenkaan, osa siihen väliin. Joidenkin kanssa jeesasi kun ajoi hostin niinikään WINEn kautta. Alkoi mennä jo niin kikkailuksi että vetäisin ongelmajäte-XP:n niin virtuaalikoneelle kuin boottiin vanhalle kovolle sellaisenaan. Netitön vähin täsmäohjelmin varustettu Windows jopa nautinnollisen mukava ylläpidettävä, näin nyt mennään.
-
Wau, täytynee joku kerta testata omia win-softiakin,
virtualboxin tai winen kautta
Onnistiko? Omalta osalta testit tältä erää takana.
Kaikennäköistä muuta hässäkkää ilmaantunut, en ole ensimmäistäkään softaa edes asentanut ...
(vanhat kovalevyt poksahtelee ja uusinta-asennusta ja ja...)
-
Onnistiko? Omalta osalta testit tältä erää takana. Osa toimi hienosti, osa ei käyttöliittymää lukuunottamatta ollenkaan, osa siihen väliin. Joidenkin kanssa jeesasi kun ajoi hostin niinikään WINEn kautta. Alkoi mennä jo niin kikkailuksi että vetäisin ongelmajäte-XP:n niin virtuaalikoneelle kuin boottiin vanhalle kovolle sellaisenaan. Netitön vähin täsmäohjelmin varustettu Windows jopa nautinnollisen mukava ylläpidettävä, näin nyt mennään.
+1 tälle. Mulla on nLitellä oikein huolellisesti riisuttu XPsp3 livekäytössä olevassa läppärissä, toimii mixerinä (Reaper softana) M-Audio 2626 firewire-raudan kanssa. 64 samplen latenssilla kahdeksan raitaa pyöriny pari vuotta keikoilla aktiivikäytössä, ei yhtäkään kertaa ongelmia. Eli siis neljän jätkän bändi pyörii sillä kombolla, pääulostulot ja kaks monitorilinjaa. Softan kautta pari laadukasta reverbiä + delay, joka kanavassa analogikanavamallinnus (Satson) HPF/LPF, kompura/gate ja EQ, kaikki 0-latenssin plugareita. Jos linux jonain päivänä pystyy tähän samaan yksinkertaisuuteen ja varmuuteen niin I'm in..
-
En usko että WINE:llä saa mitään oikeasti tehtyä pro-audiokäytössä.
Metric Halolta tulee USB laitteita, ja koska ne ovat ilmeisesti CC, toimivat myös Linuxilla.
http://www.gearslutz.com/board/musikmesse-2014-news/914359-metric-halo-announces-new-technologies-upgrade-path.html
Linuxissa toimivia ihan uusia USB huippuinterfacejahan on vaikka kuinka, en tiedä onko Metric Halon toteutuksessa jotain erityistä. Olen miettinytkin sitä, että voiko CC USB:llä saada myös laitteen sisäiset mikserit toimimaan, paljoa muuta en kaipaisi (latenssit ei ole itselleni mikään ykkösprioriteetti).
-
En usko että WINE:llä saa mitään oikeasti tehtyä pro-audiokäytössä.
Ei siihen ole myöskään mitään teknistä estettä, jos sovellus toimii riittävän hyvin. Parhaimmillaan Winen kautta ajetut ohjelmat toimivat ihan yhtä nopeasti ja vakaasti kuin natiivisovellukset.
-
En usko että WINE:llä saa mitään oikeasti tehtyä pro-audiokäytössä.
Ei siihen ole myöskään mitään teknistä estettä, jos sovellus toimii riittävän hyvin. Parhaimmillaan Winen kautta ajetut ohjelmat toimivat ihan yhtä nopeasti ja vakaasti kuin natiivisovellukset.
Itsekin varovasti tuen nm:ää tässä. Musiikkikäyttö on tietysti aika tempukas ala, mutta toisaalta Wine pyörittää joitain tietokonepelejäkin täysin ongelmitta.
Itse ajelen Winen kautta syntikoideni librarian-softat. Siis siirrän ja muokkaan soundeja. Siihen homma toimii mainiosti.
En tiedä oletko uhappo koettanut Harrison Mixbusia, sehän kykenisi ehkä samantyylisiin kuin tuo Reaper-setuppisi. Ardour livenä voi tietysti olla hieman konstikas: ainakaan minulla se ei toimi sataprosenttisen vakaasti, enkä ole juuri livenä sitä testannut.
Sinänsähän Linux on oikein hyvä livekäyttöön. Olen sillä viimeiset pari-kolme vuotta vetänyt livekeikkoja satunnaisen säännöllisesti, ja hyvin on toiminut.
-
En usko että WINE:llä saa mitään oikeasti tehtyä pro-audiokäytössä.
Ei siihen ole myöskään mitään teknistä estettä, jos sovellus toimii riittävän hyvin. Parhaimmillaan Winen kautta ajetut ohjelmat toimivat ihan yhtä nopeasti ja vakaasti kuin natiivisovellukset.
No voihan olla niin, en ole testannut itse hirveästi, esim. Reaperia jotkut ajaa WINEn kautta, ilmeisesti. En kyllä usko ennen kuin näen, jotain muuta kuin muutaman minuutin testin silloin tällöin "joo kyllä tää tuntuis toimivan".
Mutta jotenkin luotan tähän tekstiin
http://manual.ardour.org/working-with-plugins/windows-vst-support/
Kyse ei ole pelkästään WINEstä vaan siitä miten se toimii Ardourin kanssa. Samantyyppistä ongelmaa otin esille aikaisemmin, kun puhuin JACK1 vs JACK2 asetelmasta; oma käyttöni on täysin Ardouriin sidottua, joka pystyy sessionhallinnan omalta osaltaan hoitamaan, joten JACK2 ei aiheuta oikeastaan muuta kuin ongelmia. Ja tietysti, teknistä syytä ei ole miksei kummatkin toimisi täydellisesti.
-
Ei siihen ole myöskään mitään teknistä estettä, jos sovellus toimii riittävän hyvin. Parhaimmillaan Winen kautta ajetut ohjelmat toimivat ihan yhtä nopeasti ja vakaasti kuin natiivisovellukset.
No voihan olla niin, en ole testannut itse hirveästi, esim. Reaperia jotkut ajaa WINEn kautta, ilmeisesti. En kyllä usko ennen kuin näen, jotain muuta kuin muutaman minuutin testin silloin tällöin "joo kyllä tää tuntuis toimivan".
Mutta jotenkin luotan tähän tekstiin
http://manual.ardour.org/working-with-plugins/windows-vst-support/
Tuo on kirjoitettu, kuten normaalin tietokoneohjelman käyttöohje. Niissä ei yleensä suositella erikoisia viritelmiä, mikä ei toki tarkoita, etteivätkö ne voisi toimia jollekulle ihan hyvin. Wine-ohjelman toimiminen voi olla sattuman kauppaa, mutta kyllä minäkin olen kuullut, että ihmiset käyttävät ohjelmia Winen läpi. Minä olen tosiaan valmistellut useita keikkasettejä librarian-softieni avulla, joitain vannoutuneita Linux-Reaperisteja löytyy ja taitaapa joku myös tehdä sävellystyötä Winen päällä pyörivän Kontakt-plugarin avulla.
Tietenkin perusasenteesi on oikea: vain kokeilemalla tietää, toimiiko se. Mutta joillakuilla tuntuu toimivan.
Kyse ei ole pelkästään WINEstä vaan siitä miten se toimii Ardourin kanssa. Samantyyppistä ongelmaa otin esille aikaisemmin, kun puhuin JACK1 vs JACK2 asetelmasta; oma käyttöni on täysin Ardouriin sidottua, joka pystyy sessionhallinnan omalta osaltaan hoitamaan, joten JACK2 ei aiheuta oikeastaan muuta kuin ongelmia. Ja tietysti, teknistä syytä ei ole miksei kummatkin toimisi täydellisesti.
Audiokäyttöä varten Winen kaveriksi tarvitaan Wineasio, joka hoitaa tuon yhteensoittamis-asian, esim Ardourin kanssa.
Kannattaa myös edelleen muistaa, että se mikä itselle merkkaa paljon, voi muille olla sivuseikka. Louigi Verona esimerkiksi ei kerta kaikkiaan pidä Ardourista, vaan hänestä Qtractor on parempi. Vastaavasti varmaankaan Ardourin kehittäjät eivät ole kovin kiinnostuneita Ladish-sessionhallinnasta, vaikka minulle se on hyvin tärkeä.
Tekninen syy siihen, miksi meidän järjestelmämme eivät toimi täydellisesti, on kyllä olemassa: kehittäjiä on pikkuisen turhan vähän, eivätkä he kaikki ole halukkaita näkemään vaivaa hyvien yhteisten ratkaisujen löytämiseksi. Se on tietysti valitettavaa, ja asia, joka voitaisiin korjata, mutta kuitenkin tosiasia on, että siihen tarvittaisiin uusia kehittäjiä, joilla olisi halua voittaa vaikeudet. KXStudion FalkTX näyttää mielestäni omalta osaltaan esimerkkiä tukemalla kaikenlaisia projekteja ja standardeja rinnakkain ja sovittamalla niitä yhteen.
-
LinuxDSP:ltä uusi plugari
http://www.linuxdsp.co.uk/download/lv2/download_dyn4000/index.html
Olen käyttänyt melkeinpä kaikkia noita linuxDSP:n plugareita, mutten osaa arvioida niiden tasoa. Ammattilaiskaverini vannoo UA:n plugareiden nimeen, olisi mielenkiintoista testata vaikka Fairchild -kompuraplugareita keskenään.
-
Bitwig on nähtävästi tullut pari päivää sitten ulos. Hinta olisi digitaali versiosta 299€ ja paketoitu versio vähän yli 300€. Rajoitettu demokin löytyy sivuilta, jos haluaa vai kokeilla softaa. Kyseessä on nähtävästi ex-Abletonin kehittäjien tekele.
https://www.bitwig.com/en/home/recent-news.html (https://www.bitwig.com/en/home/recent-news.html)
-
On kyllä suolainen hinta.. Mutta mielenkiintoinen tuote kun noin cross platform!
-
On kyllä suolainen hinta.. Mutta mielenkiintoinen tuote kun noin cross platform!
Abletonin vastaavat maksaavat 700-1000€, jolla voi tehdä vähän enemmänkin kuin standard versiolla. Siinä mielessä aika edullinen.
-
Testailin Bitwigiä lyhyesti Windows-koneella ja vaikutti oikein näpsäkältä ohjelmalta. En tiedä koska ennätän asentamaan 64-bittisen Linuxin voidakseni testata ko. ohjelmaa myös omassa lempiympäristössäni.
Tekijät ovat entisiä Ableton-kehittäjiä, ja sen huomaakin. Bitwigissä on samantyylinen clip-käyttöliittymä, jonka avulla voi helposti loopata ja venyttää materiaalia.
-
Kokeilin Bitwigin demoa läppärissäni (jossa on 64-bittinen Ubuntu 12.04) ja BW vaikuttaa vakaalta, monipuoliselta ja tasokkaalta. Linux-versiossa lisäosia on vähän, natiivit VST, tulevaisuudessa on lupailtu LV2:ien lisäämistä. Ostamalla Bitwigin saa kuitenkin niin ison satsin sen omia plugineja ja sampleja, että voi riittää pitkälle. Hintaa on moitittu, mutta vastaavantasoiset kaupalliset ohjelmat maksavat yleensä kaksi tai kolme kertaa enemmän. Minusta on kaiken kaikkiaan hyvä, että Linuxin audiopuolta tulee kehittämään myös tämänlaisia toimijoita, se voi olla esimerkkinä muillekin Linux-alustan mahdollisuuksista ja olla piristysruiskeena tälle ekosysteemille.
Toinen uusi Linuxin suuntaan avauksen tehnyt digitaalinen audiopaja on Tracktion, josta mainintaa en löytänyt tästä ketjusta:
http://www.tracktion.com/linux/
Viitosversio ilmestynyt ja sen saa Linuxiin ilmaisena beetana. Kokeilin pikaisesti, ei ollenkaan hassumpi tämäkään.
Terv. JK
-
LinuxDSP:ltä uusi plugari
http://www.linuxdsp.co.uk/download/lv2/download_dyn4000/index.html
Olen käyttänyt melkeinpä kaikkia noita linuxDSP:n plugareita, mutten osaa arvioida niiden tasoa. Ammattilaiskaverini vannoo UA:n plugareiden nimeen, olisi mielenkiintoista testata vaikka Fairchild -kompuraplugareita keskenään.
Toi on kyllä edullinen ja laadukas. Ei liikaa säätämistä, nopesti sopivaa lytistystä ja rumpuraitojen tukevoitusta.
-
Kokeilin Bitwigin demoa läppärissäni (jossa on 64-bittinen Ubuntu 12.04) ja BW vaikuttaa vakaalta, monipuoliselta ja tasokkaalta. Linux-versiossa lisäosia on vähän, natiivit VST, tulevaisuudessa on lupailtu LV2:ien lisäämistä.
Minusta plussa Linuxilla on Jack, joka mahdollistaa muiden Linux-ohjelmien käyttämisen rinnakain Bitwigin kanssa. Tätä kautta BW:n toiminnallisuuksia voi hyödyntää, vaikka lisäosavalikoima onkin vähäisempi.
-
Lexicon 480L IR’s
http://www.housecallfm.com/download-gns-personal-lexicon-480l
Pikaisesti testattuna on aika pirun hyvän kuuloisia... Platet toimii. Noi pitää muuttaa waveiksi jotta toimivat IR-plugarin kanssa.
-
http://www.samplicity.com/bricasti-m7-impulse-responses/
Täällä quad samplejä ja taitaa olla myös noita Lexiconkin impulssi vasteita.
-Koivukoski1
-
Juu noikin on käytössä, hyvä vinkki. Oletko tehnyt noista nelikanavaisia "true stereo" sampleja? Siihen voisi keksiä jonkun batch-konversion.
-
Quadit nimenomaan on käytössä, eli true stereot.
48Khz tavaraa, joten IR upsamplaa ne 96Khz, mitä olen käyttänyt äänittäessä.
Ihmetellyt tässä Calf:n EQ:n toimintaa. Eli joissakin bass raidoilla, highbass "aiheuttaa" tai korostaa, jo ehkä olemassa olevaa NoiseA (ääneen moduloituvaa kohinaa/säröä).
Tämä siis 64 bit 13.10 Studiossa, sekä 14.04, mutta AVLinuxissa Calf toimii normaalisti.
Onneksi nuo vanhat Ladspat toimii, ja vielä vähillä tehoilla.
Jos buustaa low selfillä, niin häiriö peittyy??
Jos piisin exporttaa, niin sitä voi "masteroida" Calfilla ilman ko. häiriötä???
- Koivukoski1
-
Tulipa tässä Suomiradiosta näköjään UbuntuStudio 13.10:ä tuotettua musiikkia?
No metadata kirjoitettiin WaveLabilla, vaikka voihan kirjoittaa Ardourillakin (jos tarvitsee LU/LUFS, niin niitä ei kai Ardour ymmärrä?), mutta tuottajakoodit kumminkin osaa?
-Koivukoski1
-
Mukava kuulla, että teillä on järjestelmä ihan tuotantokäytössä! Voi vinkata ihan linkin tms. kanssa, jos jossain on hyvänkuuloista näytettä.
-
Radio soitto oli levylautakunnassa, Hitto orkesterin kappale. Heillä varmaan sivusto, mutta en tiedä onko ko. levyn näytteitä siellä.
Pari päivää reissuhommissa palaillaan astialle?
-Koivukoski1
-
Nyt ubuntu 14.04 js KXstudio.
Bufferi 512x3 ja xruneja aina vaan.
Nyt sain aikaan A3 session joka kaatuu aina, kun yritän kopioida midi-alueen koko raidalle "fill track". Täysin käyttökelvoton ohjelma midi-raitojen kanssa, anteeksi nyt vaan. Hukkasi myös yhden midi-alueen.
jackd:n ja pulseaudio->jack:n automaattinen käynnistäminen on edelleen haave - homma ei vaan toimi.
Läppärillä debian wheezy ja KXStudio, sielläkin xrunien kanssa ongelmia (i7 4 ydintä 2,6GHz 8GB muistia...). Kuitenkin yksi EP-projekti vedetään sillä loppuun vaikka olis mikä. Saundeista tulee hyvät.
-
Läppärillä debian wheezy ja KXStudio, sielläkin xrunien kanssa ongelmia (i7 4 ydintä 2,6GHz 8GB muistia...).
Onko dynaaminen kellotaajuuden säätely kytketty pois päältä? Kokeile asettaa performance governor käyttöön jonkin cpufreq-edustaohjelman avulla.
Mikä äänikortti on käytössä ja onko jokin softa kytketty Jackiin PulseAudion kautta? Mitkä ohjelmat ovat käynnissä työpöydällä?
Myös näytönohjaimen ajuri voi vaikuttaa asiaan. KDE vaatii näytönohjaimelta aika paljon, jos käytät sitä KXStudion alustana. Koivukoski1 taitaa käyttää Nvidian näytönohjainta ja suljettua ajuria, joka on yleisesti varsin luotettava ratkaisu Linuxissa.
-
Mulla audiot aina firewireä. Omien koneiden onboardit xrunaa paljon helpommin.
Mutta kokeilin juuri "realtimeconfigquickscan" palikkaa. Ja sen avulla säätelin tätä UbuntuStudiota.
Nyt kaikki muu on "good" kuten scripti sanoo, paitsi ei rt-ydin.
Eli: -noatime, swappiness, governors, resource-intensive background processes,
sysctl inotify max_user_watches, access to the real-time clock, hrtimer,
tmpfs /tmp, yms.
Noita udev rulesia en ole enää kirjoitellut.
Joo suljetut NVidiat, kellot tapissa.
Mitä planetistin dsp kuormat sanoo, mitä plugareita, mikä kovalevy?
-Koivukoski1
Edit: Oletko tutkinut module-jack-source/sink?
Hyvistä soundeista todisteita jo aiemminkin.
-
Onko dynaaminen kellotaajuuden säätely kytketty pois päältä? Kokeile asettaa performance governor käyttöön jonkin cpufreq-edustaohjelman avulla.
Mikä äänikortti on käytössä ja onko jokin softa kytketty Jackiin PulseAudion kautta? Mitkä ohjelmat ovat käynnissä työpöydällä?
Myös näytönohjaimen ajuri voi vaikuttaa asiaan. KDE vaatii näytönohjaimelta aika paljon, jos käytät sitä KXStudion alustana. Koivukoski1 taitaa käyttää Nvidian näytönohjainta ja suljettua ajuria, joka on yleisesti varsin luotettava ratkaisu Linuxissa.
Seuraavan kerran kun olen tuon läppärin ääressä, säädän tarkemmin. Siellä oli ondemand päällä eli ainakin sen muuttaminen auttaa. Pulseaudio ei ollut ollenkaan päällä ja äänikortti on usbn kautta CC -moodissa. Tosin sessiossa oli kaksikin IR kaikua päällä, että ne voin tietysti kytkeä pois kun alan nauhoittamaan, tosin aion summata analogisesti, jolloin ihan lopuksi miksausvaiheessa minun pitäisi pystyä nauhoittamaan kaksi kanavaa samaan aikaan kaikkien plugarien päällä ollessa. Tuossa läppärissä on intelin integroitu näyttis, XCFE oli käytössä eikä juurikaan mitään ylimääräistä härpäkettä.
Ehkä tuo governor vaikuttaa tässä eniten...
Mulla audiot aina firewireä. Omien koneiden onboardit xrunaa paljon helpommin.
Mutta kokeilin juuri "realtimeconfigquickscan" palikkaa. Ja sen avulla säätelin tätä UbuntuStudiota.
Nyt kaikki muu on "good" kuten scripti sanoo, paitsi ei rt-ydin.
Eli: -noatime, swappiness, governors, resource-intensive background processes,
sysctl inotify max_user_watches, access to the real-time clock, hrtimer,
tmpfs /tmp, yms.
Noita udev rulesia en ole enää kirjoitellut.
Joo suljetut NVidiat, kellot tapissa.
Mitä planetistin dsp kuormat sanoo, mitä plugareita, mikä kovalevy?
-Koivukoski1
Edit: Oletko tutkinut module-jack-source/sink?
Hyvistä soundeista todisteita jo aiemminkin.
Tässä kotikoneessa on nvidia ja suljetut ajurit, biosista Intel(R) Core2 E7600 @3.06GHz maksimilla, perus WD 7200rpm kovalevy, saffireLE firewiren kautta (TI:n piiri) , Tuon skriptin tuloksena
Checking checking sysctl inotify max_user_watches... < 524288 - not good
Warning: no tmpfs partition mounted on /tmpEka on helppo korjata, toisesta ei hajua. "df" tosin näyttää että
tmpfs 396M 1,1M 395M 1% /run
Kai se kunnossa on?
Ilman pulseaudiota en sano vielä mitään xruneista, mutta pulseaudio-jackin kanssa niitä tulee enemmän mitä 12.04+kxstudion kanssa. Esim. youtuben fullscreen (flash) edes takas aiheuttaa aina xruneja, mitä se ei ennen tehnyt.
-
Varmaankin kunnossa, mutta voihan kokeilla.../etc/fstab:n
tmpfs /tmp tmpfs defaults,noatime,nosuid,nodev,noexec,mode=1777,size=512M 0 0Ja vaikka komentaa.
echo fs.inotify.max_user_watches=524288 | sudo tee -a /etc/sysctl.conf && sudo sysctl -pA3 varmaan raskaampi 2-ydinkoneelle, kuin A2?
IR 1.2+tuunatut impulssit, rt-versio IR 1.3:sta?
-Koivukoski1
-
Varmaankin kunnossa, mutta voihan kokeilla.../etc/fstab:n
tmpfs /tmp tmpfs defaults,noatime,nosuid,nodev,noexec,mode=1777,size=512M 0 0
Tein tämänkin muutoksen. Pulseaudio ei ole edes päällä, mutta surffaus firefoxilla aiheuttaa xruneja. Tämä on melkoisen suuri regressio 13.10+kxstudioon, jossa vastaavaa ei kyllä tapahtunut, jossa myös pulseaudio-jack toimi hyvin ilman xruneja.
Jotain IRQ-juttuja sitten vai... Muistaakseni yksi usb-portti oli firewiren kanssa samassa "röörissä"... Ja käytän usb-kiipparia sekä hiirtä, mutta mielestäni sen paikka on sama mitä aikaisemmassa asennuksessa, joten ainakin joskus on näinkin toiminut.
Ytimeni on 3.13.0-32-lowlatency #57-Ubuntu SMP PREEMPT.
-
Sitten testaan jackd1 ja 2:sen eroja...
-
Pulseaudio ei ole edes päällä, mutta surffaus firefoxilla aiheuttaa xruneja.
Tämä viittaa prioriteettiongelmiin, eli Jack ei ole ajossa tarpeeksi korkealla prioriteetilla (negatiivinen nice-arvo). Firefox ja muut selaimet ovat raskaita ohjelmia, ja ellei Jackin prioriteettia ei ole nostettu, kernelin skeduleri antaa Firefoxille niin paljon suoritinaikaa, että Jackin puskurit vuotavat yli.
Varsinaisen työskentelyn ajaksi selain ja muut ylimääräiset ohjelmat on syytä sulkea kokonaan.
-
Pulseaudio ei ole edes päällä, mutta surffaus firefoxilla aiheuttaa xruneja.
Tämä viittaa prioriteettiongelmiin, eli Jack ei ole ajossa tarpeeksi korkealla prioriteetilla (negatiivinen nice-arvo). Firefox ja muut selaimet ovat raskaita ohjelmia, ja ellei Jackin prioriteettia ei ole nostettu, kernelin skeduleri antaa Firefoxille niin paljon suoritinaikaa, että Jackin puskurit vuotavat yli.
Varsinaisen työskentelyn ajaksi selain ja muut ylimääräiset ohjelmat on syytä sulkea kokonaan.
Muistaakseni kxstudion default prioriteetti jackd:lle on 10. Sitä en muista säädinkö sitä viime asennuksen jälkeen, jackd2:n kanssa testasin aina 85:n asti onnistumatta pääsemään eroon xruneista.
Nyt pyöritän AVlinuxia muistitikulta, ei mitään xruneja! Tosin ei myöskään pulseaudiota vaan alsa2jack (en tiedä tarkkaa toteutusta) ja nouveau eikä suljetut ajurit.
-
Muistaakseni kxstudion default prioriteetti jackd:lle on 10. Sitä en muista säädinkö sitä viime asennuksen jälkeen, jackd2:n kanssa testasin aina 85:n asti onnistumatta pääsemään eroon xruneista.
Ehkä noiden prioriteettien asettamisessa on jotain ongelmaa normi-Ubuntussa. Tavallisesti vain pääkäyttäjällä on oikeus muuttaa prosessin prioriteettiasetuksia, eikä Jackia käynnistetä pääkäyttäjänä.
-
Yhden jutun olin unohtanut, limits.conf/audio.conf. No, sen muokkaaminen ei poistanut xruneja. Firefox ja jackdbus pyörivät kummatkin arvoilla PR 20 ja NI 0.
-
Mitä on /etc/udev/rules.d/40-timer-permisssions.rules. Ehkä voisi olla...
KERNEL=="rtc0", GROUP="audio"
KERNEL=="hpet", GROUP="audio"RTIRQ:ssä voisi olla "firewire" rtc:n ja snd:n välissä.
-Koivukoski1
-
Mitä on /etc/udev/rules.d/40-timer-permisssions.rules. Ehkä voisi olla...
KERNEL=="rtc0", GROUP="audio"
KERNEL=="hpet", GROUP="audio"
Tämä ei vielä auttanut, mutta...
RTIRQ:ssä voisi olla "firewire" rtc:n ja snd:n välissä.
-Koivukoski1
no nyt, kiitos! Koneella voi häslätä firefoxissa ja samalla mpd soittaa musaa ilman xruneja. Myös youtube toimii pulseaudion kautta ongelmitta.
Tämmösiä säätöjä en kyllä tehnyt 13.10+kxstudion kanssa?
-
Ajattelin kirjoitella hieman yleisemmin tähän väliin.
Nimittäin, tietokoneeni (pöytäkone) päivitys lähenee, ja mietin vaihtoehtoja. Halvin vaihtoehto on tietysti rakentaa kone itse ja asentaa joku Linux distribuutio. Seuraavaksi halvimmalla pääsee, kun rakentaa itse ja ostaa Windows 7:n. Kalleinta on tietysti ostaa mäkki, jos puhutaan vastaavista tehoista.
Kone tulisi olemaan samassa käytössä mitä tämä nykyinenkin, eli hyvin yleisessä käytössä mediakoneena + musiikintuotantokoneena. Filosofiani on edelleen, että minun pitäisi pystyä tekemään tämä kaikki samalla koneella. Eniten minua mietityttää musiikintuotanto. Alan kallistumaan siihen, että vaihdan musiikintuotannon (ja samalla muunkin yleisen käytön) joko Windowsiin tai mäkkiin. Alan kypsymään säätöön ja softan puutteellisuuteen, ja olen valmis maksamaan siitä, että hommat toimii.
En ole edelleenkään kiinnostunut ohjelmien modulaarisuudesta, ja tässä mielessä näen Linux-audion sekamelskana, edelleen, enkä näe lähitulevaisuudessa muutosta.
Mutta tärkein asia on DAW. Ardour3 ei tunnu pääsevän sille tasolle, että voisin sen kanssa kunnolla toimia. Eniten minua kiinnostaisi Cubase. Jos siirryn windows/mäkkiin, pääsen samalla nauttimaan RME:n natiiveista ajureista jotka kaiken kuuleman mukaan toimivat erinomaisesti. Tällä hetkellä käytän UFX:ää usb CC moodissa, ja osa laitteen potentiaalia jää käyttämättä.
Ardouriin liittyvän keskustelun yhteydessä olen miettinyt Linux-audion tulevaisuutta. Äsken kirjoittamani perusteella olen siis valmis maksamaan 400-500 euroa softasta, mutta Linuxin puolella tällainen rahasumma ei ohjaudu järkevästi. Tietysti olisin sen voinut lahjoittaa vuosia sitten Ardourille, mutta jälkiviisaana voisin sanoa, että olisin ollut äärimmäisen pettynyt sijoitukseeni. Mitä haluan rahalleni vastineeksi? Jos voisin ostaa Linux-distribuution usb-tikkuna, missä on moderniin työpöytäympäristöön säädetty kaikki automaattisesti toimivaksi ja varmuus sen sisältämien ohjelmien kehityksestä hyvään suuntaan, sitä harkitsisin yhtä vakavasti mitä siirtymistä Linuxista pois. Ongelma on oikeastaan luottamus, voin sponsoroida Ardourin bugeja ja ominaisuuksia, mutta en luota saavani tällä tavalla rahoilleni vastinetta.
Tässä on monen monta vuotta vietetty Linux-audion parissa, ja tuntuu siltä, että yksi asia on varma: säädön määrä on vakio. Linuxissa ei ainoastaan päivity ohjelmat vaan myös koko audiojärjestelmät. Aina vaan uutta toisen rinnalle ja kaikki toimii, kunhan säätää kuntoon. Minä haluaisin vain, että järjestelmä toistaisi äänikortin kautta (kaikki) äänet halutessani, ja olisi DAW (ja plugareita) jonka kanssa luotettavasti voisin tehdä musiikkia. Minua ei kiinnosta ylimääräiset sekvensserit tai rumpukoneet ja niiden toisiinsa liittäminen viivoilla jossain erillisessä jackd:n säätöohjelmassa. Mutta tätä filosofiaa ei kukaan vahvasti aja läpi Linux-audiomaailmassa. Ja siksi myös luottamus haluamani kaltaiseen progressioon rahan lahjoitusmielessä on vähissä.
EDIT. Ja kuin pisteeksi i:n päälle, kuunnellessani musaa mpd:n ja youtuben kautta, ääni alkoi rakoilemaan ja jackd jökkäsi. Painoin cadencesta "Force Restart" ja cadence sanoo, että jackd käynnistettiin uudelleen. Samalla tulee ilmoitus "cadence on kohdannut odottamattoman virheen ja sulkeutui" tai jotain sinne päin. Ainoa ratkaisu, sama minkä olen tehnyt noin miljoona kertaa Linuxin kanssa sählätessäni, fw piuha ja virrat pois äänikortista ja jackd:n uudelleenkäynnistys. Tällä kertaa jackd ei muuttunut zombiksi joten koko koneen uudelleenkäynnistystä ei tarvittu...
-
Hei!
Maksullista DAWia ihan Ardourin tyyliin ei Linuxille taida olla, paitsi Harrison Mixbus (http://www.harrisonconsoles.com/), joka on Ardourin päälle toteutettu. Nämä kuitenkin tulee mieleen:
Energy XT (http://www.energy-xt.com/)
Renoise (http://renoise.com/)
Bitwig (http://www.bitwig.com)
Reaper Winen päällä (http://www.cockos.com/reaper/)
Tracktion (http://www.tracktion.com)
Hyvä tapa saada audiojärjestelmä toimimaan luotettavasti (käyttöjärjestelmästä riippumatta) on asentaa erillinen musiikintuotantojärjestelmä, jota päivitetään vain harvakseltaan, esim parin vuoden välein. Se on toki tietoturvan kannalta ongelmallista, mutta käytännössä ainoa tietämäni tapa, jolla järjestelmä pysyy työkunnossa. Tätä käytetään myös kaikissa tietämissäni ammattilaistilanteissa.
Macista ja Windowsista en osaa sanoa tällä hetkellä. Aiemminhan – XP-aikaan – Windowsin viritteleminen audiokäyttöön vaati ylimääräistä työtä, ja varmaan seiskassakin vastaavia joutuu tekemään. Macissa kaikki on ollut paketista vedettäessä lähes valmista, kunhan vain on valinnut hyvän äänikortin ja softan. Jotain hakuindeksointia on ehkä joutunut ottamaan päältä pois. Toisaalta molemmat valmistajat suuntaavat vahvasti mobiiliin, joten noiden työpöytäkäyttöjärjestelmien osalta en tiedä tarkemmin, mihin kehitys on menossa.
-
Tässä koneessa on omat ssd levyt eri käyttiksille, esim. 2 eri AVLinuxia. Niitä ei ikinä päivitetä.
Ei tarvitse mitään säätöä, jos haluaa, voi ottaa valmiin rt-ytimen käyttöön.
Ei Cubase/Win/Waves/Melodyne/Rumakokki/VienaSuite ihan noin vain istu. 32/64 bit kannattaa tutkia hyvin, jos...
Win/Cubase / kun toimii, irti netistä, ei päivitetä mitään. Vaatii jollain emoilla "säätämistä".
Yamahan tulo kuvioon on kyllä nostanut Cubasea.
Ehkä tuo Mixbus olisi hintahaarukassasi/toimii Osx/Win/Linux. Heillä pari erinomaista plugaria.
Mixbus:n summausta saturaattoineen on kehuttu. Olisiko "analoginen" soundi, mitä ilmeisesti haet
Sitä voi kokeilla demona, luulisen Mixbusin pyörivän paremmin, kuin A3 koneessasi?
-Koivukoski1
-
Reaperista sen verran, että kiinnostaa kovasti.
Samoin Reaplugs, esim. gate lookahead:a ja hystereesillä.
Joskus lueskellut Studio 13.37 ossista, liveen kehitetty rt-ydin...
-Koivukoski1
-
Planetisti, jos haet Linuxissa toimivaa all-in-one-digitaalistudiota, Bitwig Studio voisi olla sopiva. Hinta on 300 euroa, ja sillä rahalla saa ison määrän käyttökelpoisia plugareita ja kasoittain sampleja. Jackin käyttöä suositellaan, mutta sen liitännät hoituvat itsestään eivätkä vaadi paljoa huomiota. Sitä paitsi ainakaan vielä ohjelmaa ei saa synkkaamaan muiden Linux-musiikkisoftien kanssa. Tai ainakaan minä en ole siinä onnistunut.
Harrison Mixbus on hyvä ja halpa, tuottaa nätin analogisen kuuloisen saundin, mutta on analoginen muutenkin, midipuolta en ole siitä löytänyt.
Mutta musiikinteossa on tietysti tarkoituksena saada aikaan musiikkia, ei säätää, niin kuin sanoit. Mäkki on varmaan helpoin, mutta kultainen häkki, jossa jokainen liikahdus maksaa.
JK
-
Maksullista DAWia ihan Ardourin tyyliin ei Linuxille taida olla, paitsi Harrison Mixbus (http://www.harrisonconsoles.com/), joka on Ardourin päälle toteutettu.
Ei midiraitoja, muuten varmasti todella hyvä ohjelma, olen joskus testannutkin.
Energy XT (http://www.energy-xt.com/)
Renoise (http://renoise.com/)
Bitwig (http://www.bitwig.com)
Reaper Winen päällä (http://www.cockos.com/reaper/)
Tracktion (http://www.tracktion.com)
Bitwig vakuuttaa, Reaperistä olen kuullut hyvää, mutta wineen en luota. Muut ei vakuuta.
Hyvä tapa saada audiojärjestelmä toimimaan luotettavasti (käyttöjärjestelmästä riippumatta) on asentaa erillinen musiikintuotantojärjestelmä, jota päivitetään vain harvakseltaan, esim parin vuoden välein. Se on toki tietoturvan kannalta ongelmallista, mutta käytännössä ainoa tietämäni tapa, jolla järjestelmä pysyy työkunnossa. Tätä käytetään myös kaikissa tietämissäni ammattilaistilanteissa.
Okei, tämä on tietysti totta. Voisinkin hieman kysellä muusikkokavereiltani, että miten he toimivat tuotantokoneidensa kanssa. Studiokoneet varmasti pidetään yllä juuri näin, eli säädetään kerran kuntoon ja sitten jäädytetään, mutta musaa (varsinkin demoja ja muuta sellaista) tehdään muissakin ympäristöissä...
Aiemminhan – XP-aikaan – Windowsin viritteleminen audiokäyttöön vaati ylimääräistä työtä, ja varmaan seiskassakin vastaavia joutuu tekemään. Macissa kaikki on ollut paketista vedettäessä lähes valmista, kunhan vain on valinnut hyvän äänikortin ja softan. Jotain hakuindeksointia on ehkä joutunut ottamaan päältä pois. Toisaalta molemmat valmistajat suuntaavat vahvasti mobiiliin, joten noiden työpöytäkäyttöjärjestelmien osalta en tiedä tarkemmin, mihin kehitys on menossa.
Okei, myönnän etten ole vielä tutkinut esim. Windows 7:n osalta, mitä kaikkea sitä joutuisi säätämään...
Tässä koneessa on omat ssd levyt eri käyttiksille, esim. 2 eri AVLinuxia. Niitä ei ikinä päivitetä.
Ei tarvitse mitään säätöä, jos haluaa, voi ottaa valmiin rt-ytimen käyttöön.
Kieltämättä alkaa houkuttelemaan tämä vaihtoehto, tekisioman osion AVlinuxille. SSD:hen päivitän varmaan kohtapuoliin, alkaa olemaan hinnat kohdillaan.
Ehkä tuo Mixbus olisi hintahaarukassasi/toimii Osx/Win/Linux. Heillä pari erinomaista plugaria.
Mixbus:n summausta saturaattoineen on kehuttu. Olisiko "analoginen" soundi, mitä ilmeisesti haet
Sitä voi kokeilla demona, luulisen Mixbusin pyörivän paremmin, kuin A3 koneessasi?
-Koivukoski1
Heti kun ryhdyn miljonääriksi ja rakennutan studion, jossa vierailee itseni lisäksi muut maailman huippumuusikot, aion ensiksi kokeilla (rock)äänityksiä varten Mixbusia. Siihen luotan kyllä.
Joskus lueskellut Studio 13.37 ossista, liveen kehitetty rt-ydin...
-Koivukoski1
Juu tällaisessa tuotteessa on ideaa, nyt kaivataan vaan vaihtoehtoja ja vielä suurempaa panostusta itse tuotteeseen (softaintegraatiota lisää).
Planetisti, jos haet Linuxissa toimivaa all-in-one-digitaalistudiota, Bitwig Studio voisi olla sopiva. Hinta on 300 euroa, ja sillä rahalla saa ison määrän käyttökelpoisia plugareita ja kasoittain sampleja. Jackin käyttöä suositellaan, mutta sen liitännät hoituvat itsestään eivätkä vaadi paljoa huomiota. Sitä paitsi ainakaan vielä ohjelmaa ei saa synkkaamaan muiden Linux-musiikkisoftien kanssa. Tai ainakaan minä en ole siinä onnistunut.
Tarviipa testata tämä Bitwig. Siinä ei vain ole vielä edes LV2-tukea...
Mutta musiikinteossa on tietysti tarkoituksena saada aikaan musiikkia, ei säätää, niin kuin sanoit. Mäkki on varmaan helpoin, mutta kultainen häkki, jossa jokainen liikahdus maksaa.
"Musantekemisellä" voidaan tarkoittaa vähän erilaisia juttuja. Jos äänität waveja kotistudiossa, niin Linuxilla ei asiat ole ollenkaan hullummin; Ardour on tähän erinomainen ohjelma ja hyviä plugareitakin löytyy. Jos teet puhtaasti elektronista musiikkia, niin ehkä silloinkin Linux on OK. Mutta itse olen tämmöinen hankala tapaus, teen sekä täysin puhdasta rockmusaa ilman korjauksia, sekä elektronista musaa jossa yleensä on myös soitettuja raitoja joukossa. Teen myös rockmusaan liittyviä demoja siten, että midiraita soittaa rummut ja mahdolliset kiipparit.
Lisäksi haluan tehdä tämän kaiken modernissa työpöytäympäristössä jota käytän myös kodin viihdekeskuksena. Tämä yhdistelmä tekee homman vaikeaksi, mutta kyllähän se kai esim. Mäkillä onnistuu - joten miksi tyytyä vähempään?
Nyt kun pääsin avautumasta hieman, löysin uuden suunnan - Sooperlooper! Claudialla kokonaisuuden hallinta, Hydrogen, A3 mikserinä, kitara ja basso äänikorttiin ja omiin luuppeihinsa, midillä plugareiden säätöjä - täähän onkin aika siistiä ja homma toimii!
Tähän liittyen kysymys: keksiikö joku keinon, jolla voisin about saumattomasti vaihtaa luupit toisiksi? Tällä hetkellä teen niin, että feidaan yhtä lukuunottamatta luupit mikserissä äänettömälle, tällöin voin ladata muihin luuppikanaviin uudet luupit, tämän jälkeen feidaan niitä yksitellen sisään, sen jälkeen tämä yksittäinen luuppikanava nolliin ja sen voi vaihtaa. Olisi hienoa pystyä vaihtamaan tunnelmaa hieman nopeammin, jopa edes takaisin kahden eri luuppitunnelman välillä. Helpoin ratkaisu taitaa olla tuplamäärä luuppikanavia, jolloin tunnelmat voi ladata kaikki kerralla, ja sitten feidata niitä mielensä mukaan.
-
Musiikkia voi tosiaan tehdä monella tavalla. Homma ei mene enää vain sillä tavalla, että mennään studioon tekemään se levy. Ja studiossakin on tehty monenmoista jo Beatlesien ajoista asti, ei pelkästään äänitetty raidat ja miksattu. Käytän itsekin sekä midiä että audioraitoja. Modulaarinen palapeli on ollut joustava ja antanut mahdollisuuden poimia midiraitojen jatkoksi monenmoista ennen Ardourin raidoiksi vientiä. Bitwigin hankkimisen jälkeen en ole enää aivan varma, koska ohjelma antaa mahdollisuuden monenlaiseen työtapaan. LV2 puuttuu, mutta ohjelman omien lisäosien määrä on hyvä ja suurin osa niistä on käyttökelpoista tavaraa. Linux-VST:tä alkaa niitäkin olla ja esim. Loomerin plugarit ovat minusta hyviä.
Tähän liittyen kysymys: keksiikö joku keinon, jolla voisin about saumattomasti vaihtaa luupit toisiksi? Tällä hetkellä teen niin, että feidaan yhtä lukuunottamatta luupit mikserissä äänettömälle, tällöin voin ladata muihin luuppikanaviin uudet luupit, tämän jälkeen feidaan niitä yksitellen sisään, sen jälkeen tämä yksittäinen luuppikanava nolliin ja sen voi vaihtaa. Olisi hienoa pystyä vaihtamaan tunnelmaa hieman nopeammin, jopa edes takaisin kahden eri luuppitunnelman välillä. Helpoin ratkaisu taitaa olla tuplamäärä luuppikanavia, jolloin tunnelmat voi ladata kaikki kerralla, ja sitten feidata niitä mielensä mukaan.
Tähänkin voisi Bitwig olla kova sana:
https://www.youtube.com/watch?v=OWVF4gGeE98
Videon alkupuoli selittää konfigurointeja, loppupuoli voi olla vastaus kysymykseesi luuppien käsittelystä ja ajamisesta.
JK
-
Tuossa UbSt 14.10:ä ei ollut GRUB:ssa "threadirqs", mikä ainakin aikaisemmin ollut tärkeä audio "viritys".
GRUB_CMDLINE_LINUX_DEFAULT="quiet splash threadirqs"Sitten
sudo update-grub
Planetisti voisi katsoa...josko taika puuttuu?
RTIRQ:n ilmeisesti käytettävä "laite" ennen "snd", mutta voi ehkä xrunata, kun liikuttaa hiirtä, jos siellä "usb"?
"Minä ja muut maailmahuippu...". Hyvin keulii? HYVÄ!
-Koivukoski1
-
"Musantekemisellä" voidaan tarkoittaa vähän erilaisia juttuja. Jos äänität waveja kotistudiossa, niin Linuxilla ei asiat ole ollenkaan hullummin; Ardour on tähän erinomainen ohjelma ja hyviä plugareitakin löytyy. Jos teet puhtaasti elektronista musiikkia, niin ehkä silloinkin Linux on OK. Mutta itse olen tämmöinen hankala tapaus, teen sekä täysin puhdasta rockmusaa ilman korjauksia, sekä elektronista musaa jossa yleensä on myös soitettuja raitoja joukossa. Teen myös rockmusaan liittyviä demoja siten, että midiraita soittaa rummut ja mahdolliset kiipparit.
Tämäntyyliseen työskentelyyn voisi sopia jo aiemmin tässä ketjussa mainittu Bitwig. Loin sille oman topicin, jossa voidaan keskustella siitä enemmän: http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=47473.0
Lisäksi haluan tehdä tämän kaiken modernissa työpöytäympäristössä jota käytän myös kodin viihdekeskuksena. Tämä yhdistelmä tekee homman vaikeaksi, mutta kyllähän se kai esim. Mäkillä onnistuu - joten miksi tyytyä vähempään?
Kyllähän se Macilla onnistuu ainakin jos myyntipuheita uskoo. Käytännössä riippuu aika monesta asiasta, kuten käytettävistä ohjelmista, laitteistosta ja siitä mitä tekee. Esim. Pro Toolsin luotettava toimiminen vaati vielä pari vuotta sitten, että kytki Spotlightin pois käytöstä, samoin kuin kaikki F-nappuloiden erikoistoiminnot kuten Exposen ja vastaavat. Aina siis viihdekäytön ja vakavan musanduunaamisen, jossa "kaikki toimii", yhdistäminen on kompromissien tekemistä. Myös Macissa järjestelmän päivittäminen voi rikkoa jotain, ja myös siellä ohjelmat välillä kaatuvat – esim. huonosti toimivan ääniraudan takia.
Nyt kun pääsin avautumasta hieman, löysin uuden suunnan - Sooperlooper! Claudialla kokonaisuuden hallinta, Hydrogen, A3 mikserinä, kitara ja basso äänikorttiin ja omiin luuppeihinsa, midillä plugareiden säätöjä - täähän onkin aika siistiä ja homma toimii!
Tähän liittyen kysymys: keksiikö joku keinon, jolla voisin about saumattomasti vaihtaa luupit toisiksi? Tällä hetkellä teen niin, että feidaan yhtä lukuunottamatta luupit mikserissä äänettömälle, tällöin voin ladata muihin luuppikanaviin uudet luupit, tämän jälkeen feidaan niitä yksitellen sisään, sen jälkeen tämä yksittäinen luuppikanava nolliin ja sen voi vaihtaa. Olisi hienoa pystyä vaihtamaan tunnelmaa hieman nopeammin, jopa edes takaisin kahden eri luuppitunnelman välillä. Helpoin ratkaisu taitaa olla tuplamäärä luuppikanavia, jolloin tunnelmat voi ladata kaikki kerralla, ja sitten feidata niitä mielensä mukaan.
SooperLooper on mainio ohjelma, jota käyttelin vuosia. Etenkin sen midikontrollointimahdollisuudet ovat erittäin monipuoliset, ja sillä olen soittanyt myös valmiita looppeja, joita voi softaan ladata.
Nyt äkkiä en muista, voiko looppeja ladata mitenkään helposti lennosta. Aika näpsä tapa on juuri luoda tuplamäärä looppeja.
Giada-niminen loopperi voi myös kiinnostaa. Se on enemmän Dawin omainen, ja siinä myös tuollaiset looppien korvaamiset pitäisi onnistua – jos oikein muistan. Tässä ohjelman kotisivu: http://www.giadamusic.com/
-
UbuntuStudion 3.16 low latency kovalevyllä, ei siis ssd.
Ext4, jonka journalointia vähän muuttelin.
Laitoin fstabiin "nobarrier" sinne "noatime" viereen, sekä grubin komentoriville
"rootflags=data=writeback".
Ko. viritys huonontaa systeemin toipumista kaatumisista, mutta antaa aika saman puhdin, kuin journaloinnin
kokonaan poistaminen(mitä myös kokeilin).
Nyt ei kovakaan dsp kuorma, tee Ardouria epävakaaksi.
Eikä xrunit kuulu piippauksina, vaan pienenä rahinana.
Testasin 11 kanavalla, jotka 8 FastLookAhead limitteriä muutti"stereoksi", 5 gatea, useita eq:a, monialue-
compura, ja limitteri. Muutama compura, exiter, bass laajentaja ja analyser, sekä 3 sidechain bussia, että 2 bussia IR reverbille (quad). Jackiin 16 periots/frames ja 96kHz, eihän tuossa järkeä ole, mutta hiukan xrunit rahisten vakaasti pyörii. 128 periots/frames toimii ihan normaalisti ilman satunnaisia xruneja,ko. kuormalla.
Rtc/hpet max_user_freq säädössä en tuota rtc osannut säätää. Hpet sensijaan onnistui, eli 64->3072,
noita pitäisi kai midi-laitteita käyttäessä säädellä? Rtc hyppää aina takaisin 64?
Kokeilin käsin säätää prioriteettejä (Kthreadirq/ksoftirqd/*/firewire/jackbus/Ardour), mutta ei se ihmeitä tehnyt. Ilmeisesti RTIRQ toimii?
-Koivukoski1
-
Kokeilin ssd levylle noita, nobarrier, rootsflags...
Nyt 3.10 rt-ydin.
Sama projekti pyorii nyt 32 frames/period, ilman xruneja, tosin yhdella IR reverbilla, toinen kaataa Ardourin.
IR:t 1.3 , eli ei rt versioita, mutta eihan normaalisti noin pienia latenseja tarvitse.
Testailen viela kunhan kerkian, mutta taitaa Linux olla aika nopea?
-Koivukoski1
-
Jos audiokone muussakin käytössä, voi ajella jotain tälläistä. Linuxaudio.org: n sivulta, poistin joitain <2.6.39 loitsuja.
#!/bin/sh
modprobe -r ppdev # I don't have a parallel port
modprobe -r lp # I don't use a printer when making music
modprobe -r uvcvideo # I don't use a webcam when making music
modprobe -r videodev # Ditto
modprobe -r ath9k # Wireless driver
modprobe -r r8169 # NIC driver
modprobe -r btusb # Bluetooth USB
/etc/init.d/bluetooth stop & # Stop Bluetooth related processes
/etc/init.d/cups stop & # Stop cups, I don't use a printer when making music
/etc/init.d/networking stop & # Stop networking, the internet is a very distracting factor when making music
/etc/init.d/network-manager stop & # Ditto
killall modem-manager # I don't have a modem
killall wpa_supplicant # See the network stuff above
modprobe snd-hrtimer # Load the ALSA high res timer for my MIDI stuff
echo -n performance > /sys/devices/system/cpu/cpu0/cpufreq/scaling_governor # Set the CPU scaling governor to performanceJa sitten studio käyntiin.
-Koivukoski1
-
Pakko heittää äijille respektejä kun niin paljon jaksatte hommia testailla. Linux/ubuntu-maailma kyllä kiinnostaa ja joskus jotain rähvelsinkin kokeilla audiopuolta/Ardouria, mutta en oikeaan touhuun (maksavia asiakkaita) vois ikuna harkita tätä "toisen puolen" audiomahdollisuutta. OSX:ää kokeillu myös, tyydyin windowsiin.. And I'm happy with it. Mutta vain musapuolella!
-
Kivahan noita uutuuksia on testailla.
Mutta täytyyhän, jollain koneella/levyllä olla vakaa ja testattu studio,tai mieluiten kaksi.
Vanha 2core quad/AVLinux on äänittänyt ulkoilmassa ja sisällä. Eikä ole Ardour kaatunut kertaakaan!
Itse vaihdoin win/cubase->Linux/Ardour, silloin Cubase 4.5, paukkuvine gateneen ja karmeat eq:t, ei ne kaikulaitteet kummosia olleet. No Wavesit maksoi >12000 siihen aikaan...
En käytä midiä, joten siihen en kommentoi, mutta audio (plugareineen) on linuxissa ihan jees.
No sidechain tehdään vähän erilailla kuin esim. Cubase 7. LookaHead Gate pitää korvata, tuplatulla kanavalla ja pikku siirto+sidechainGate.
MixBus on hyvä.
Eikä ossit tai dawit vaikuta äänittäessä. Akustiikka, mikrofonit, preamps ja nykyjään digimikserit vaikuttaa enemmänkin lopputulokseen.
Editoinnissa varmaan mihin tottuu on "paras".
Ja hei tuo aikaisempi loitsu pitää ajaa sudolla, sori unohtui!
-Koivukoski1
-
Itse voisin harkita maksavien asiakkaidenkin kanssa Linuxin käyttämistä. Järjestelmä on hyvin toimiva ja vakaa, ja kyse on lähinnä siitä, millaisia ohjelmia päällä pystyy ajamaan. Monet asiat (Kuten Koivukoski1 kuvasi) ovat paitsi mahdollisia, myös ihan helppoja ja mukavia.
Mun mielestä edelleen suurin ongelma on, että aivan kunnollisia, ammattimaisesti ylläpidettyjä pakettijärjestelmiä ei ole. Mikäli olisi, homma toimisi hyvinkin helposti.
-
Editoinnissa varmaan mihin tottuu on "paras".
Kuinka editoitte/äänitätte Ardourilla esim. lauluraitaa johon otetaan laulajan osaamisesta riippuen esim. kolme ottoa per laulukohta? Logicin systeemi on minusta ylivoimasesti paras tähän... Ardourilla tää on ainakin mun tietotaidolla hyvin raskasta touhua ja ehkä jopa bugista.
Sitten kiinnostaisi myös, mikä on suurin projekti mitä olette Ardourilla tehneet? Nimittäin mulla on aika iso tiedosto nyt käsittelyssä, 7 biisiä peräkkäin ja raitoja alkaa tosissaan olemaan ja tietysti useita ottoja joissain kohdissa (paitsi mun kitaroissa ei tarvita, koska oon niin hyvä). Ehkä tämmöistä ei koskaan kannattaisi tehdä, vaan jokainen biisi omaksi sessiokseen, mutta kun on kiva kehittää koko levyn kokonaissaundia jolloin plugarit ja perustasot on kaikille biiseille samantien kohdallaan. Tästä voi sitten keskittyä kuhunkin biisiin erityisesti vaikka snapshoteilla ja heittää ylimääräiset eventit pois.
Jos kaikki biisit olis eri sessioina, niin mikä olis helpoin tapa asettaa kaikkiin samat saundit? Tiedän että on sessiotemplatet ja myös raitatemplatet, näillä kikkailemalla ilmeisesti jotenkin.
Nyt homma alkaa kaatumaan käsiin, mullon xruneja vaikka miten säädän ja kun yritän nauhottaa, niin silloin tällöin tulee error "Too many open files" tjsp? Tämän iskiessä en pysty enää tallentamaan sessiota vaan se pitää sulkea ja aukaista uudelleen toivoen, että viimeisinkin nauhoitettu pätkä on vielä tallessa.
Mun viimeaikaiset kokemukset on siis hyvin negatiivisia, xruneja nopealla koneella jossa kuormat about 40% ja tää ihme bugi joka keskeyttää hommat epäsäännöllisen säännöllisesti. Mahdollista asiakasta tuskin kiinnostaisi mun valitukset asiasta...
Tän koneen säätö on varmaan vielä sitten kesken, mutta nyt alkaa oikeasti loppumaan säädettävät asiat, ja esim. edellisen sivun skriptistä olisi enää pieni hyöty (muutaman ylimääräisen modulin se poistaisi käytöstä, en usko näiden suureen vaikutukseen).
-
Koko keikka yhdessä prrojektissa. Muutama kerta biisin välissä pysäytetty ja save.
En ole huomannut, että raidan pituus kiusaisi.
Joskus 20 raitaa 96kHz/24bit, ehkei kaikki tullut lopulliseen miksiin.
Näetkö mitkä todelliset kellot on? Onko wlan /bluetooth pois päältä.
Miten bios asetukset, speed tech.yms.
Editointi? Otan eri layer:n halutut osat ja kasaan niistä lopullisen copy pastella, trimmaan sitten paikan ja pituudet ko. pätkille.
Hyvä ässä huonon tilalle, monistan parhaan kertsin taustalauluista.
Volyymi käyrällä tauko kohdat hiljaseksi.
Huonon rumpulyönnin vaitoja. Nuottien vaihtamisia ja pikku siirtoja kohdalleen.
Joskus ei taas haluta editointia, makuasioita?
Varmaankin tarvitset plugari automaatiota, esim. gatehin yms.
/etc/security/limits.conf:n voisi kokeilla "@audio - nofile 2048", oisko 1024 default.
" ulimit -n" taitaa kertoa?
Jospa exportaat editoidut kanavat muutamalla plugarilla, uusiksi waveiksi. Importtaat ne uuteen projektiin ja miksaat siellä.
-Koivukoski1
-
Ootko Planetisti käyny esim. Ardourin IRC-kanavalla kysymässä apua ongelmiin? Sieltä olen itse saanut tosi nopeat ja tarkat vastaukset joihinkin omituisiin bugeihin, jotka ovat kiusanneet jo pitkään. Esim. mulla oli toistuvasti ongelma, että time-stretch ei toiminut kuten olisi pitänyt toimia. Menin IRC-kanavalle, ja viidessä minuutissa selvisi, että ongelma johtui äänitiedostojen linkitys-ongelmasta, joka ilmeni, jos tiedostot veti ja pudotti sessioon. Kun käytti import-dialogia, ja ruksasi "kopioi audio sessioon", bugi katosi. Bugi siis kiusasi kaksi vuotta, ja sen selvittäminen kesti viisi minuuttia. Suosittelen voimakkaasti. Etenkin Robin Gareus on ystävällinen ja asiantunteva, ja paljon paikalla kanavalla. Handle on 'rgareus'.
Eri ottojen yhdistelyyn hyvä tekniikka on, kuten Koivukoski kertoikin: luodaan erillinen Comp-raita, johon lopullinen otto leikellään copy-pastella. Otot voivat olla jokainen omalla raidallaan, tai sitten jos tykkää tehdä useita ottoja samalle raidalle, niin sitten sillälailla. Lähinnä olen tehnyt näitä Pro Toolsilla ja DP:llä aikoinaan.
Logicin systeemiä testasin 2009, ja silloin idea oli oikein hyvä, mutta käytännön toteutus sangen huono. Kun meidän bändin EP:tä ääniteltiin logicilla tuossa vuosi takaperin, ei äänittäjä sitä comp-ominaisuutta käyttänyt myöskään, koska piti sitä sekavana. En siis sano, etteikö se olisi oikeinkin toimiva, mutta ilman sitäkin työ onnistuu nopeasti ja mukavasti.
Kaikki biisit samassa sessiossa voi olla vähän erikoinen metodi. Yleensä kai noin ei tehdä juuri muuten kuin livekeikkoja äänitellessä. Kannattaa heittää biisit eri sessioihin, ja juuri sessio- ja raitatemplatejen avulla saat sen yhtenäisen soundin. Plus tietysti plugin-preseteillä, jotka on helppo ja hauska tapa saada samat soundit. Valitse siis biiseistä se, jossa soundi on kaikista eniten sitä mitä haluat sen olevan. Tee perusmiksaus siinä, ja heitä sen jälkeen template-presettirumban avulla samat muihin biiseihin. Paljonhan yhtenäinen soundi syntyy jo äänityksistä, jos ovat tehty tietyssä tilassa tietyillä mikeillä.
Tuossa ehkä vuosi sitten jaksoin tehdä itselleni aloituspresetin, jossa esim. oli valmiina auxit reverbin ja delayn kanssa, rumpuryhmä ja jotain muuta peruskamaa, kuten EQ:t useissa kanavissa valmiiksi. Nopeuttaa työskentelyä todella paljon, kun ei tarvitse aloittaa tyhjästä joka kerta, ja oli tosi nopea tehdä, ehkä 20 minuuttia meni kun viitsi vaan ryhtyä.
En kuitenkaan ole hyvä neuvomaan näissä kysymyksissä, koska en äänitä oikeastaan lainkaan omissa hommissani. Viimeksi olen äänittänyt yhtään mitään joskus pari vuotta takaperin, ja silloinkin kyseessä oli softasyntikoita Jackin lävitse Ardouriin.
Ardourilla olen tehnyt 3-5 minuutin biisejä, joissa raitoja on ollut jotain 10-20. Enimmäkseen kyse on ollut valmisbiisien/filejen slaissailusta ja mash-upiksi järjestelyistä, ja näiden miksaamisesta plus efektoinnista. Hyvin on toimeen tultu. Olen myös tehnyt pari biisiä, joissa on ollut sisään soitettuja softasyntikoita ja rumpukoneita yms. Näissä ongelmaksi on aika ajoin muodostunut Ardourin kaatuilu, joka on johtunut epävakaista plugineista (ei millään pahalla GLAME), kaikista ikävimpänä rumpukonepluginit. Eipä paremmin ole suoriutunut myöskään Hydrogen, joka sekin on ollut sangen epävakaa, etenkin Transportin kanssa ajettuna. Tämä rumpukoneongelma on ollut yksi keskeisimpiä syitä, miksi Ardourin käyttö on jäänyt vähemmälle. Toinen on ollut instrumenttipluginien huonohko tuki. Nyt olen siirtynyt Bitwigiin, josta ei ole kovinkaan paljon pahaa sanottavaa, kehnoa Jack-tukea lukuunottamatta.
Pakko vielä linkata tähän biisi, jonka ehkä joskus aiemminkin olen linkkaillut. Tässä siis kappale, jonka olen duunaillut Ardouria käyttäen. Suurin osa syntikoista on soitettu sisään, ja rummut on soitettu Hydrogenin kautta. Ardour 3 oli tuolloin beta-vaiheessa, mutta hyvin se toimi. En muista raitojen määrää, mutta onhan tuossa instrumenttejakin kuitenkin joku 6-7 päällekäin.
https://soundcloud.com/heikkiketoharju/l-hipalvelujen-puolesta
-
Nopeesti kommentoin editoinnin tiimellyksessä. Yritän katsoa bassoraitojen leikkauksia kuntoon, jotta voin bounssata biisin omaan tiedostoon. Siis... Tässä on ottoja aika paljon, useampi koko biisin kestoinen otto + eri kohtiin paikkauksia. Mulla on ihan defaulttiasetukset käytössä, mutta onkohan ne ihan hanurista: jos vaihdan kohdassa 2m32s päällimmäiseksi otoksi oton 24, niin tää Ardour vaihtaa sen oton KAIKKIALLE MIHIN VOI, eli myös esim. kohtaan 1m1s jos otto 24 on myös sillä kohdalla, ja myös näiden välille jos ovat samaa regionia.
Homma ilmeisesti korjautuu, kun jokaiseen leikkauskohtaan splittaa joka ikisen oton... Tätä työvaihetta en ole tajunnut tehdä, Logicilla ei tarvitse... Miten se edes tehdään, ihan vammaista on käydä jokainen otto läpi ja erikseen tehdä splitti samaan kohtaan...
-
Ei kuulosta ihan tutulta, mutta kokeilen viikonlopulla , miten editointi täällä sujuu?
Siis ymmärsinkö oikein, että yhden trackin layerin vaihto vaikuttaa muihin?
Voihan kokeilla livelevyltä vaikka AVLinuksia ja miksata sillä.
Tosin plukarit voi olla eri id:llä (calf), jos ovat eri GUI versioita.
Tällöin jo säädetyt laitteet eivät löydy eri järjestelmien välillä!
Asennan vielä uudestaan UbSt 14.10:n ja kokeilen kuinka se kestää dsp kuormaa.
Tapan journaloinnin ja vertaan ja ilmoittelen sitten.
RT-ytimellä olen päässyt 100 prosentiin ilman xrunia( aika valituilla plugareilla ).
AVLinuxissa näkee kätevästi prossun kellot, kaikkien ytimien kellot pitää saada tappiin.
Ehkä kannattaa virtaviivaistaa tekemällä "ehjiä" raitoja, miksaa ne sitten uudessa projektissa.
Mikä on yleensäkin hyvä tapa?
Kuormat varmaankin pienenee.
-Koivukoski1
-
Ei kuulosta ihan tutulta, mutta kokeilen viikonlopulla , miten editointi täällä sujuu?
Siis ymmärsinkö oikein, että yhden trackin layerin vaihto vaikuttaa muihin?
Tämä on ihan Ardourin ominaisuus. Otetaan kaksi kokonaista ottoa,
AAA
BBB
Sitten paikataan välille kolmas otto
AAA
BBB
C
Nyt kuunnellaan ja todetaan että A on alussa hyvä, C on välissä hyvä, B on lopussa hyvä. Jos vaihdat lopussa oton B "ylimmäksi", niin se vaihtuu myös alussa, sillä ne ovat kokonaisia regioneja ja C on vain siinä välissä eikä vaikuta asiaan.
-
Asiasta kolmanteen, miten helpoimmin konvertoin kaksi stereofileä yhdeksi 4-kanavaiseksi tiedostoksi? (konvoluutiokaiun yhteydessä tätä tarvisi true-stereo moodia varten)
EDIT: IR-plugarin mukana tulee skripti "convert4chan". Tämän kun käskee useita kansioita (kansio per impulssivaste) sisältävässä kansiossa, niin jokaisen kansioon ilmestyy uusi, 4-kanavainen tiedosto! Tämä olikin helppooa näköjään
-
Tein hyvän templaten. Näköjään raitojen/bussien järjestys ei pidä, vaan Ardour arpoo ne eri järjestykseen uuden session tehtyään. Mikähän järki siinäkin on?
-
Joo ei tarvi 4 kanavaa. Samplecityssä valmiit quad impulssit!
Katkase B, jolloin saat kaksi aluetta, joita hallita.
Kanavien arpominen ei vaikuta normaalita. Tarkistan miten täällä, palailen astialle.
-Koivukoski1
Edit: Tai kopioi sopiva alue B:stä ja layeröi sitä erikseen.
-
Ei arvo, eli kanavissa oikeat plugarit. Ja järjestys alkuperäinen.
-Koivukoski1
-
Linuxistakin löytyy hyviä peak mittareita/limittereitä, eli siis ylisamplääviä laitteita, joilla pääsee vaikuttamaan/mittaamaan
samplejen välissä tapahtuviin asioihin. Esim. samplen välissä voi olla yli 0 db signaali, mitä normi mittarit ei näe.
Myös gleanereita löytyy, siis jos laitekytkeytymiset kuuluu, esim. gate laitteet, grossfadet yms.
Tälläiset epäonniset kanavat kannattaa editoinnin jälkeen putsata, ennen projektiin importtaamista.
Usein basson ja jalkabasson eq/highpass säädetään erilaiseksi, no soundin, mutta myös siksi, ettei ne mahdollisessa
vika vaihe tapauksessa täysin kumoa toisiaan. Sidechain toki jättää aina kickiä, mutta...
No meinaa mennä miksaamiseksi...
-Koivukoski1
-
Ei arvo, eli kanavissa oikeat plugarit. Ja järjestys alkuperäinen.
-Koivukoski1
En voi sanoa muuta kuin että mulla arpoo... Templatea tallennettaessa tosin antaa jonkun errorin, varmaan johtuu sitten siitä. Tarkistan ton errorin jossain välissä.
-
Pitkästä aikaa yritän demottaa. A3;ssa yks midikanava ja kaatumisrumba on valmis, käyttökelvoton systeemi!
EDIT: ja midikanava menee hydrogeniin...
-
Oonkohan joku bugimagneetti. Pakko sitä on luopua A3:sen midikanavista. Yritänpä sitten käyttää hydrogenia rumpukoneena jack transportin kautta. Tahtilaji olis 6/4, onko tosiaan niin että jos pistän vaikka pattern 1:sen oikean mittaiseksi (12/8), niin silti tyhjä neliö song-modessa on aina samankokoinen 4/4?
-
Onko niin ettei ardourin luuppimoodi toimi jack-transportin kanssa?
-
En käytä rumpukoneita, mutta joka pattern pitää määritellä size ominaisuudella, muuten default 4/4.
Kyllä Hydrogenin saa ajettua Jackin connectilla Ardouriin.
Avlinux on tehnyt A3 3.5.396 muistaakseni midi paikkoja?
Calfin uusimmat ei käytä fftw3, joka aiheutti kaatumisia, ardourin sivuilla keskustelua aiheesta.
Toimiiko layerit?
-Koivukoski1
-
Niin jos Ardourista painaa "internal" syttyy siihen "jack",jolloin kun käynnistät Ardourin lähtee Hydrogen matkaan.
-Koivukoski1
-
En käytä rumpukoneita, mutta joka pattern pitää määritellä size ominaisuudella, muuten default 4/4.
Joo mutta jos haluaisi tauon biisiin niin näköjään tyhjä kohta (harmaa ei-maalattu neliö songissa) on aina 4/4. No, itse asiassa se on loogista koska eihän hydrogen tiedä minkä patternin mukaan tauko pitäisi soittaa jos ne kerta kaikki on harmaina ja voivat olla eri mittaisia. Huonosti selitetty mutta anyway 12/8 tauko pitää tehdä omana patterninaan, joka jätetään tyhjäksi iskuista.
-
Moi!
Toi editointien kasaaminen kannattaa hoitaa omalle raidalleen. Huom: *kaikissa* softissa *paitsi* logicissa homma on tehty niin. Toki voidaan ajatella, et Logic on tässä mielessä edistynyt, enkä täysin kiistä. Varma tapa kuitenkin saada editointi onnistumaan, on tehdä erillinen COMP-raita, jonne valmis editoinnin tulos kootaan. Jos siis on vaikka GTR-raita, jossa 24 ottoa, kannattaa tehdä uusi raita GTR_comp, johon kokoaa valmiin, leikellyn tuotoksen. Tätä varten on tietysti hyvä opetella huolella Ardourin editointityökalujen, modejen ja näppäinkomentojen käyttö, jotta homma sujuu.
Olen aiemminkin maininnut, mutta tosiaan Hydrogen+Ardour on aina ollut epävakaa. Osin kyse on Ardourin midi-ominaisuuden tuoreudesta (ja sitä kautta bugisuudesta), osin taas on kyse Hydrogenin transportin kehnosta vakaudesta. Etenkin Jack Transportin kautta ajettuna Hydrogen kaatuu usein. Looppauksessa on niin ikään ongelmia. Ylipäätään Transport ei oikein sovellu loopin soittamiseen.
Parhaiten Hydrogen toimii, kun sitä ohjaa midillä ulkopuolelta. Hyviä kokemuksia mulla on Seq24:n midisekvensoinnista, joka ohjataan Hydrogeniin, joka siis tavallaan toimii samplerina. Hydrogenista sitten reititys Ardouriin, jossa miksaus. Kaksi ongelmaa tässä on: ensinnäkin Seq24 on aika antiikkinen, ja hankalakäyttöinen midityöskentelyyn. Toisekseen Ardourin ja Hydrogenin välille ei tahdo saada kytkentöjä syntymään automaattisesti. Omissa testeissäni olen session palauttamisen jälkeen joutunut joka kerta tekemään Hydrogenin ja Ardourin väliset kytkennät. Syöhän se miestä.
-
Toi editointien kasaaminen kannattaa hoitaa omalle raidalleen. Huom: *kaikissa* softissa *paitsi* logicissa homma on tehty niin. Toki voidaan ajatella, et Logic on tässä mielessä edistynyt, enkä täysin kiistä. Varma tapa kuitenkin saada editointi onnistumaan, on tehdä erillinen COMP-raita, jonne valmis editoinnin tulos kootaan. Jos siis on vaikka GTR-raita, jossa 24 ottoa, kannattaa tehdä uusi raita GTR_comp, johon kokoaa valmiin, leikellyn tuotoksen. Tätä varten on tietysti hyvä opetella huolella Ardourin editointityökalujen, modejen ja näppäinkomentojen käyttö, jotta homma sujuu.
OK, kuulostaa järkevältä ja pitää testata tähän tyyliin lisää.
Olen aiemminkin maininnut, mutta tosiaan Hydrogen+Ardour on aina ollut epävakaa. Osin kyse on Ardourin midi-ominaisuuden tuoreudesta (ja sitä kautta bugisuudesta), osin taas on kyse Hydrogenin transportin kehnosta vakaudesta. Etenkin Jack Transportin kautta ajettuna Hydrogen kaatuu usein. Looppauksessa on niin ikään ongelmia. Ylipäätään Transport ei oikein sovellu loopin soittamiseen.
Parhaiten Hydrogen toimii, kun sitä ohjaa midillä ulkopuolelta. Hyviä kokemuksia mulla on Seq24:n midisekvensoinnista, joka ohjataan Hydrogeniin, joka siis tavallaan toimii samplerina. Hydrogenista sitten reititys Ardouriin, jossa miksaus. Kaksi ongelmaa tässä on: ensinnäkin Seq24 on aika antiikkinen, ja hankalakäyttöinen midityöskentelyyn. Toisekseen Ardourin ja Hydrogenin välille ei tahdo saada kytkentöjä syntymään automaattisesti. Omissa testeissäni olen session palauttamisen jälkeen joutunut joka kerta tekemään Hydrogenin ja Ardourin väliset kytkennät. Syöhän se miestä.
Minulla on hydrogen-ardour-kytkennät toimineet kyllä OK ilman mitään ladish-juttuja. En aio käyttää Ardourin midiraitoja ennen kuin sen kehittäjät ovat kunnolla paneutuneet midi-vakauteen. Ilmeisesti tähän voi mennä pitkäänkin... Olen pettynyt kehityksen hitauteen. Ardourin pitäisi muuntua uuteen konseptiin, mutta se on hyvin vaikeata, ymmärrän sen.
-
Minulla on hydrogen-ardour-kytkennät toimineet kyllä OK ilman mitään ladish-juttuja. En aio käyttää Ardourin midiraitoja ennen kuin sen kehittäjät ovat kunnolla paneutuneet midi-vakauteen. Ilmeisesti tähän voi mennä pitkäänkin... Olen pettynyt kehityksen hitauteen. Ardourin pitäisi muuntua uuteen konseptiin, mutta se on hyvin vaikeata, ymmärrän sen.
Myös kaupallisella softalla tuollainen vaihdos kestäisi pitkään. Esim. Pro Tools alkoi tukea midiä kai 8-versiossaan, mutta ei sitä tietääkseni vieläkään juuri Logicin rinnalle nosteta. Ardourilla homma on tietty vielä paljon hitaampaa, kun palkattuja kehittäjiä on nipin napin yksi.
Luulen, että tällä hetkellä realismia on joko ostaa kaupallinen sekvensseri (BW, Energy XT tms) tai sitten käyttää erillistä sekvensseriä (Qtractor toimii suht. vakaasti, ja saattaisi kiinnostaa. Samoin Non-sequencer tai joku muu. Periaatteessa jopa Hydrogen kykenisi melodiasekvensointiin!)
-
Ardour 3.5.403 julkaistu, midi ja video parannuksia?
-Koivukoski1
Edit: Pieni testi, uusi versio xrunaa helpommin.
Kuorma A3.5.380 oli n. 45%, kun taas samalla projektilla A3.5.403 55%.
Ei kiva.
-
Asentelin UbuntuStudio 14.10:n. Suolasin Harrison ja LinusDSP plugareilla, Ladspatriggerkin varoiksi.
Lähinnä lookahead-gate ja hyvä mono eq hakusessa. Tulihan Harrisonilta noita character/body laitteita, monialue-compura, 3D-delay ja Rverb.
LinuxDSP:n dynamics taitaa jäädä Caff-gatelle 6-0, mutta nyt tuo Harrison käytössä.
Ardour3.5.403 käytössä, Harrisonit ja LinuxDSP vaativat vain lisensin kotikansioon toimiakseen.
Kokeiluprojektin miksasin, lookahead gateissa, limittereissä ja lisätrackeillä sidechain-compuroissa.
Ei yhtään kaatumista. joten näillä mennään. AVLinux 6.0.4 (hyvältä vaikuttaa tämäkin) varalla toisella ssd:llä.
-Koivukoski1
-
LinuxDSP on nykyään OvertoneDSP.
http://www.overtonedsp.co.uk/
-
Osaako joku sanoa, mikä on ladspa/LV2/VST -plugareiden suositeltu äänentaso? Esim. LinuxDSP:n 500-sarjan kompressori ei tunnu toimivan mitenkään järkevästi -18dBfs -tasolla, joka kuitenkin on analogimaailmassa se perus. Riippuuko tämä täysin plugarista, vai onko sillä edes merkitystä digitaalimaailmassa?
-
Kun äkkiä mietin niin valitut tulo/lähtötasot eivät sellaisenaan suoraan "näy" digitaalipuolelle, digitaalisesti "täydet=täydet ja loput siitä alaspäin" oli tuo täydet valittu sitten mille tasolle hyvänsä. AD/DA-muuntimen asetuksissa valitaan tavalla tai toisella millä tasoilla toimitaan eli mikä sähköinen signaalitaso vastaa sitä "nolla db". Itselläni esimerkiksi on Echo AudioFire 12-kanavainen moduli jossa ennen käyttöä modulin asetuksissa valitaan tasot.
Kuvittelisin että jos kompressiokäyrä on lineaarinen ei tasolla pitäisi olla niin hirveän paljon merkitystä toimintaan. Sen sijaan jos käyrää muotoillaan hieman limitterin tapaan niin taso on tärkeä.
-
Kokeilin tuota LinuxDSP kompuraa ko. tasoilla. Toimi ihan hyvin? Toki piti kompuran input gainiä nostaa huomattavasti oletuksesta ja käyttää suht minimi thresholdia (-20).
Saatko kompuran mittariin näkymään "gain reduktiota"? Itse en oikein tykkää LinuxDSP ko. sarjan gatesta, mutta kompurahan tuntuu ihan ok laitteelta?
-Koivukoski1
ps. Robin Gareuksen mittaristo on aika vakuuttava? EBU...,True-Peak, Phase ym.
-
Kokeilin tuota LinuxDSP kompuraa ko. tasoilla. Toimi ihan hyvin? Toki piti kompuran input gainiä nostaa huomattavasti oletuksesta ja käyttää suht minimi thresholdia (-20).
Saatko kompuran mittariin näkymään "gain reduktiota"? Itse en oikein tykkää LinuxDSP ko. sarjan gatesta, mutta kompurahan tuntuu ihan ok laitteelta?
Sitä tarkoitin, että signaali pitää joka tapauksessa plugarissa nostaa lähelle 0dbfs -tasoa, jotta se toimisi yhtään. Onko homma sama kaikilla kompuraplugareilla, yleisemmin plugareilla? Tuntuu ihmeelliseltä, saahan sen tason takaisin alas faderilla, mutta ilmeisesti DSP toimii säröttömästi vaikka liikutaankin ihan ylärajoilla? Eikö ole hyvä jättää headroomia?
Jos nyt vaikka nauhoittaisi basson linjaan aika pienellä tasolla, niin väliin tarvittaisiin jotain lisäplugaria ihan vain tasoa nostamaan, jotta homma toimisi... Miksei se plugari voisi hoitaa hommaansa suoraan sillä tasolla, mikä sisääntuleva taso on?
-Koivukoski1
ps. Robin Gareuksen mittaristo on aika vakuuttava? EBU...,True-Peak, Phase ym.
Kyllä vain! Varmaan ehkä parhaat mittarit missän DAWissa.
-
Calf comp. threshold -60 dB ja jotkut lv2/ladspat -30dB, invada -36dB.
Oliko tuo -18dBfs mitattu Ardourin kanavamittarilla, ne on oletuksena peak mittareita. Voit vaihtaa, hiiri mittarialueelle, oikea klik ja esim peak/rms.
Olisiko tuo -18dBfs "vanha" VU-mitarille tarkoitettu ohjearvo, vu-mittari kun mittaa enemmänkin "avaragee".
Tällöin peak-arvot noin 10dB ylempänä?
Omilla laitteillani interface määrää tasot-> peak noin miinus 10-6 dB Ardourissa.
Nyky DAW:t 32bit-> on varaa jättää headroomia.
Harrisonilla hyvä video, erilaisista clippauksista.
-Koivukoski1
-
Kysymys siitä, eikö digitaalisesti äänitettäessä tarvitse jättää headroomia, on itse asiassa hieman päinvastainen. Käsittääkseni ainoa asia, johon headroomia tarvitaan, on yllättävät piikit. Digitaalinen äänihän ei säröydy, vaan ainoastaan klippaa. Jos sen sijaan ajatellaan, että nauhoittaisi signaalin niin, että jättäisi puolet headroomia, tarkoittaisi se 24-bittisesti nauhoitetussa äänessä, että vain ekat 12 bittiä käytettäisiin signaalin voimakkuudenvaihteluiden kuvaamiseen. Jos sitten myöhemmin tällaista signaalia vahvistetaan puolella, erottelutarkkuus ei kasva, vaan käy samoin kuin jos rasterikuvaa suurennetaan puolella: rakeisuus kasvaa. Siis esimerkkitapauksessa äänenvoimakkuuden vaihtelut kuvattaisiin tavallaan 12-bittisellä järjestelmällä, vaikka ne onkin taltioitu näennäisen 24-bittisenä.
Toki kokonaan toinen juttu on ulkoinen rauta, jonka analoginen puoli voi säröytyä ihan kuten analoginen järjestelmä nyt yleensäkin. Jossain tapauksessa äänikortin kanssa voi joutua olemaan tarkkana, ettei se säröydy. Asia toki riippuu paljon kortin etuasteesta ja miksei myös A/D-muuntimista.
-
Calf comp. threshold -60 dB ja jotkut lv2/ladspat -30dB, invada -36dB.
Mitä lukuja nää on?
Olisiko tuo -18dBfs "vanha" VU-mitarille tarkoitettu ohjearvo, vu-mittari kun mittaa enemmänkin "avaragee".
Tällöin peak-arvot noin 10dB ylempänä?
Juu...
Mitä mieltä olette tästä artikkelista?
http://www.soundonsound.com/sos/sep13/articles/level-headed.htm
In practice, many people, including me, believe that the summing engines in different DAWs don't always produce the same results when summing lots of very high-level signals, and that these differences can be audible. The probable reason for this, to put it simply, is down to differences in how the 32- or 64-bit floating-point calculations are rounded to create the 24-bit audio part of the floating-point data.
More commonly, problems arise when you introduce plug-in effects and processors, because some are just not designed to operate well when presented with very hot signal levels. I'm not referring exclusively to cheap plug-ins, either: there are some fantastic-sounding plug-ins by the likes of Waves, Slate and Sonnox that audibly suffer if you overload them.
-
Jos sen sijaan ajatellaan, että nauhoittaisi signaalin niin, että jättäisi puolet headroomia, tarkoittaisi se 24-bittisesti nauhoitetussa äänessä, että vain ekat 12 bittiä käytettäisiin signaalin voimakkuudenvaihteluiden kuvaamiseen.
Eikö "puolet headroomia" vastaa yhtä bittiä? Tämän takia onkin nykyään melko sama millä tasolla saat nauhoitettua mitä nauhoitatkaan, sillä bittejä jää silti vielä kuvaamaan hyvinkin suurta dynamiikkaa (jota aniharva tulee ikinä tarvitsemaan).
-
Mitä mieltä olette tästä artikkelista?
http://www.soundonsound.com/sos/sep13/articles/level-headed.htm
In practice, many people, including me, believe that the summing engines in different DAWs don't always produce the same results when summing lots of very high-level signals, and that these differences can be audible. The probable reason for this, to put it simply, is down to differences in how the 32- or 64-bit floating-point calculations are rounded to create the 24-bit audio part of the floating-point data.
More commonly, problems arise when you introduce plug-in effects and processors, because some are just not designed to operate well when presented with very hot signal levels. I'm not referring exclusively to cheap plug-ins, either: there are some fantastic-sounding plug-ins by the likes of Waves, Slate and Sonnox that audibly suffer if you overload them.
Tuosta on ollut aina välillä puhetta, mutta koska puhe on yksi juttu ja käytäntö toinen, oli suomalaiset äänittäjä/tuottajat joitain vuosia sitten muistaakseni tehneet A/B-testejä summauksesta eri leveleillä, eikä mitään eroa ollut löytynyt. Kyseessä siis mitä ilmeisimminkin myytti.
Jos sen sijaan ajatellaan, että nauhoittaisi signaalin niin, että jättäisi puolet headroomia, tarkoittaisi se 24-bittisesti nauhoitetussa äänessä, että vain ekat 12 bittiä käytettäisiin signaalin voimakkuudenvaihteluiden kuvaamiseen.
Eikö "puolet headroomia" vastaa yhtä bittiä? Tämän takia onkin nykyään melko sama millä tasolla saat nauhoitettua mitä nauhoitatkaan, sillä bittejä jää silti vielä kuvaamaan hyvinkin suurta dynamiikkaa (jota aniharva tulee ikinä tarvitsemaan).
Joo, ihan totta! Mä olin tuossa täysin metsässä. Pahoittelut.
-
Nuo luvut, min. thresholdia kuten ko. plugarit ilmoittaa.
Ei kai summaukset voi kuulostaa erilaisilta?
-Koivukoski1
-
Tuosta on ollut aina välillä puhetta, mutta koska puhe on yksi juttu ja käytäntö toinen, oli suomalaiset äänittäjä/tuottajat joitain vuosia sitten muistaakseni tehneet A/B-testejä summauksesta eri leveleillä, eikä mitään eroa ollut löytynyt. Kyseessä siis mitä ilmeisimminkin myytti.
Jos raidat on kollektiivisesti liian suurella (vaikka olisivatkin kaikki alle 0dbfs), niin ihan varmasti summaus klippaa ja sen kuulee. Luulen, että tämä efekti voi olla myös todella hienovarainen, jolloin on järkevää jättää sitä headroomia tarpeeksi.
Edelleen ihmettelen, miksei kompurat toimi suoraan sisääntulotasolla. "Input gain" on ihan turha namikka. "Output gain" on tietysti järkevä kompensoija. Pitääpä testata noita muitakin plugareita...
-
Luulisin, että signaalisi on sen verran matala, ettei kompura reakoi siihen.
Faderit on mixausta varten?
Toki clippausta ei saa tapahtua, mutta kun käytät low, high passeja ja compuroita kanavassa.
Signaali vaimenee ja ...
Luulisin, että kun vahtii kanava mittareita ja pluginien omia hälyjä ei clippejä tapahdu.
Eli summaus tapahtuu vasta fadereiden jälkeen, mahdollisesti joidenkin bus:n jälkeen?
Itse käytän kaikki bus:a. Pitäen signaali tiet symmetrisinä?
Kompensoin näin sidechainit. Busseissa on myös upsample limitterit.
Pidä kompuroiden atackit "pitkinä" ja sidechainit totteleee etuajassa tulevia ohjaus signaaleja?
Eli yritän vältää kytkentä ääniä.
-koivukoski1
-
Ei mulla ole mitään ratkaisematonta ongelmaa, kunhan ihmettelen. Input gain on plugarikompurassa turha namikka ja tekee samaa mitä treshold.
Mullakin on signaalitie täynnä busseja. Pitää jättää ne kuitenkin säädylliselle tasolle analogilaitteistoa varten. Tällä tasolla ei LinuxDSP:n kompura toimi.
En muuten pysty tekemään analogisummausta, sillä ääneen tulee randomisti about aina joku häiriö jossain kohtaa biisiä. Ilmeisesti tämä on softaongelma koska eräs näistä artifakteista osui juuri samaan kohtaan, kun hiiren avulla paljastin XFCE:n yläpalkin.
En vaan jaksaisi näitä ainaisia ongelmia... Tää ja yks toinen projekti menee vielä Ardourilla, sitten vaihtuu systeemit (windowsiin).
-
Minkälainen rauta siellä, kun noin paljon ongelmia?
Mikä distro?
Kun "pätkii" paljonko dsp kuormat?
-Koivukoski1
-
Moi!
Hiiren liikkeistä tai graafisista muutoksista tuleva glitch kuulostaisi näytönohjaimen ongelmilta. En ikävä kyllä osaa noista sanoa enempää, koska en ole juuri lainkaan perehtynyt näytönohjainten sielunelämään.
-
Kiersin ongelman lisäämällä välivaiheen joka taitaa olla muutenkin järkevä; exporttaan uloslähtevät stereokanavat eka waveiksi, "stem export".
Mutta, en ole vieläkään ihan täysin varma, että ongelma on softaongelma eikä TL Audion Fat Trackista johtuva, tosin nyt kun lisäsin tän välivaiheen niin random-artifaktit ovat selvästi lähes loppuneet, yhteen biisiin vielä jäi yks.
Minkälainen rauta siellä, kun noin paljon ongelmia?
Mikä distro?
Kun "pätkii" paljonko dsp kuormat?
HP elitebook 8440p, 8Gb, muistaakseni 7200rpm kovalevy, olisko ollu quadcore 2,6GHz nyt just ei muista.
Debian + KxStudio.
DSP:t jotain 35% Ardourin mukaan kun näitä ongelmia esiintyi.
Hiiren liikkeistä tai graafisista muutoksista tuleva glitch kuulostaisi näytönohjaimen ongelmilta. En ikävä kyllä osaa noista sanoa enempää, koska en ole juuri lainkaan perehtynyt näytönohjainten sielunelämään.
Tässon joku Intelin näyttis.
Kyllä tästä silti hyvä tulee... Osittain laitteiden ylärajoilla mennään ja omatkin taidot alkaa loppumaan kesken, vaikka koko ajan oppiikin lisää. Seuraava viesti olkoon jotain tuotosta eikä valitusta :)
-
Joskus tääkin masina xrunaa 30-35 % dsp kuormilla! Silloin yleensä prossujen kellot laskevat alas, kun "pieni" yleiskuorma ja syntyy xrun (ei ehdi kiihdyttää kelloja tarpeen mukaan)?
Silloin yleensä biosin defaultit menneet päälle.
Kannattaa seurata kelloja, jos pumppaavat ylös alas. Niin säätää ne tasaisemmiksi. Näin toiminta paremmin ennustettavissa.
Nykyiset 3.16 low latencyt xrunaa vasta yli 90% dsp kuormalla. AVlinux ytimet menee 100%:n.
Nykyiset 64 bittiset, ehkä työntää enemmän, kuin nuo 32bit?
-Koivukoski1
-
Väliin vielä yks valitus. Sessio ei aukea:
[ERROR]: JACK: cannot deliver port registration request
[ERROR]: unable to create port: failed constructor
Tää voi liittyä siihen, että käytän jackd1:stä nykyään ja tuota sessiota olen tehnyt vain jack2:sella tähän asti. Mutta anyway, aivan perseestä!
-
Siirtelen projekteja AVLinuxin ja UbuntuStudion välillä, eli jack1 ja jack2 käytössä.
Ei moista ilmoitusta näkynyt koskaan?
-Koivukoski1
edit: pitäiskö lisätä portteja, jos oletusmäärät eri eri jack:lla?
-
Skripti viottuneille projekteille?
http://dl.florianbador.com/ardouroute-pl
-Koivukoski1
-
Tämmösiä oon miksaillu.
http://www.discoveryone.org/
-
Kiitos !
-Koivukoski1
-
Eli LinuxDSP:tä ei enää ole, on OverToneDSP ja samalla LV2 -formaatista on siirrytty linuxVST -formaattiin.
Miten linuxVST:t saa toimimaan Ardourissa, vai toimiiko se jo suoraan?
-
Eikös A3 tue tuota LinuxVST:tä?
AVLinuxissa on erikseen ArdourVST, mutta nyt en kyllä osaa sanoa onko se Win VST?
Win VST tarvitsee wine tricksejä, wine devit ja "scons VST=1"?
Yritän katsoa, mikä on mitäkin. Kun pääsen koneelle.
Eikö OverToneDSP plugarit toimi? Omat vielä LV2 versiot.
Selviskö jack1/jack2 murheet?->Kohta ei Ardour tarvitse kumpaakaan?
Oma moottori?
-Koivukoski1
ps: Järkyttävän hyvää soundia/laulua!
-
Väliin vielä yks valitus. Sessio ei aukea:
[ERROR]: JACK: cannot deliver port registration request
[ERROR]: unable to create port: failed constructor
Tää voi liittyä siihen, että käytän jackd1:stä nykyään ja tuota sessiota olen tehnyt vain jack2:sella tähän asti. Mutta anyway, aivan !
Tämä ongelma poistui lisäämällä qjackctl:sta "port maximum" arvoon 512, Ei hajuakaan mistä on kyse.
-
Miten linuxVST:t saa toimimaan Ardourissa, vai toimiiko se jo suoraan?
Testasin, ainakin tässä Ardourin sivuilta ladatussa uusimmassa toimii, pelkäsin että vaatii joko kxstudion versiota tai itse kääntämistä. Sekotin varmaan versioihin, joissa toimisi myös winVST,
-
AVLinuxissa on erikseen ArdourVST, mutta nyt en kyllä osaa sanoa onko se Win VST?
Veikkaisin että on winVST versio. Lueskelin vain nopeasti ardourin foorumeilta, että jossain vaiheessa linuxVST ei olisi ollut defaulttina päällä jos lähdekoodista kääntäisi. Toivottavasti nyt ei liikaa tulisi sekoilua näiden kanssa, minua pelottaa nyt jo jackd1/jackd2 jaottelu. Omat systeemit tuntuisi toimivan jackd1:sen kanssa muuten paremmin, vaikka väilllä tuleekin ihan random-kaatumisia ja jackin zombifikaatioita, jotka korjaantuvat ardourin kautta ottamalla jackiin uudelleen yhteys (mitään muuta ei tarvitse tehdä, kummallista).
-
Löysitkin vastauksia jo. Pari viestiäni ovat näköjään menneet bittitaivaaseen?
Joo normiA3 ja linuxvst pelaa.
/usr/local/lib:ssä on kansiot ladspa,lv2,linux_vst ja vst.
-Koivukoski1
-
Väliin vielä yks valitus. Sessio ei aukea:
[ERROR]: JACK: cannot deliver port registration request
[ERROR]: unable to create port: failed constructor
Tää voi liittyä siihen, että käytän jackd1:stä nykyään ja tuota sessiota olen tehnyt vain jack2:sella tähän asti. Mutta anyway, aivan !
Tämä ongelma poistui lisäämällä qjackctl:sta "port maximum" arvoon 512, Ei hajuakaan mistä on kyse.
Tuo "port maximum" saattaa Ardourin kanssa täyttyä, koska jokainen raita luo jack-portteja aika monta. Täysin varma en ole, mutta käsittääkseni Ladish-sessionhallinta luo vielä lisää ylimääräisiä portteja.
-
Plugareissa on myös portteja, in/out signaalille ja controlportteja plugarin ohjaukseen.
Sain Ardour projekti jamaan, jossa uuden Harrison plugarin latencykompensointi ei toiminut.
PlayHeadin raahaaminen vei epäsynkkaan.
Stop painallus päivittää kanavalatencyt, mikä toimi tilapäispaikkona.
Calfit alkoivat klipata ja compurat toimi oudosti, nielivät joitain iskuja, kun toiset tulivat läpi.
Palatessa samaan kohtaan ko. isku olikin normaali.
Exporttasin kaikki raidat, esim. gatettuna/limitoituna.
Uudessa projektissa kaikki toimi, mutta osan raidoista joutui raahaamaan kohdalleen.
Calfit ja MixBus asennettu uusiksi, mutta Calfit ei toimi MixBussissa?
Clippaukset ko. projektissa poistui, mutta latencyn kompensaatio Harrisonin plugarille ei palautunut?
-Koivukoski1
edit 32 bittisena sain suurimman osan Calfeista MixBusiin.
-
Discovery Onen ensimmäinen projekti on valmis, videot youtubessa
https://www.youtube.com/channel/UCDrtCAjPH4RDv9pWv38n9fQ
Nettisivut täällä
http://www.discoveryone.org/
Tämän bändin kanssa tehdään seuraavaksi varmaan jotain studionauhotteita, muutama rautanen biisi on varastossa. Nämä videot miksasin A3:lla. Rahatilanne on vähän huono joten joudun ehkä jatkamaan sillä vaikka hermot meni moneen kertaan. Mixbus kiinnostaa, 39 dollaria on tosi vähän.
Ennen uutta Discovery Onea ilmestyy kuitenkin uutta Riot Clubia...
-
Välistä liittyä kysyvälle puolelle. Tätä ketjua parempaa ei liene kysymyksille, sen verta ammattilaisia näkyy. VST(i):t ratkaistua osin samplein, osin Winen, Windows tarpeettomaksi näin osin. Nyt kymysykseen kitara. Viimeiset pari vuotta sävelkulkuja akustisesti tai koskettimin hahmoteltu, vaan tulipa vaihteeksi sähkökeppi hommattua kun halvalla "aidon" hyväkuntoisen Paulin sai.
Linuxille hyvää, parasta, realtime multi-FX:ää ja vahvistinsimulaatiota? Otetaan suosituksia ja vinkkejä vastaan.
edit. RAKARRACK. Ensimmäisenä vastaan käveli ja taisipa samantien kysymykseen vastauksen.
-
Moi! En ole kitaristi, joten en osaa kovin hyvin kysymykseen vastata. Itse käytän Rackarrackia softasyntikoiden kanssa aina välillä, ja pidän todella paljon. Efektit ovat mukiinmenevän kuuloisia, säätöjä on sopivasti ja viritys on erittäin hyvin kustomoitavissa, midiohjattavissa, ja livenä todistetusti vakaa: en muista kaatuneen kertaakaan.
Kitaristit ovat kehuneet Guitarixia, jossa on kai paremmat vahvistinmallinnukset. Kannattaa vilkaista sekin.
-
Tack. Tsekataan, pikavilkaisuin vaikuttaisi enemmän vahvistinsimu kuin efektiloota. Rakarrackiin jo vajaassa päivässä tykästyttyä. Himpun taka-alalle jäänyt, mutta täytyypä kuin myös koittaa kierrättää muitakin instrumentteja kitaraefektein läpi, joskus noilla ihan toimivaakin.
-
Da. Rummuille, bassolle tahi uruille koskaan ylimääräistä kaivannut build-inien kaappisimuin lisäksi, mutta pienellä extralla niin röheetä saundia, että taidanpa jazz-muusikoksi 8)
-
Rackarrackissa ainakin omaan mieleeni on delay ja reverb, jotka on forkattu ZynAddSubFX:stä. Lisäksi siinä on tosi vänkä arpeggiaattori, jota kannattaa kokeilla jos tykkää tehdä ambient-musiikkia.
Muista myös, että Jackin ansiosta voit pistää vaikka Guitarixin ja Rackarrackin molemmat peräkkäin: toisesta vahvistinsimulaatio, ja toisesta efektit lisäksi.
-
Guitarixia olen joskus kokeillut.
Aika näyttävä ja hyvä gui.
Vahvistimia voi modata, esim. vaihtaa putkia, tai niiden kytkentää (push-pull).
Kaiuttimia voi vaihtaa, sekä koteloita niihin.
Monialuesäröt, monialuecomp., convoluutiolaitteet, yms.
Tuo planetistin xrunaava kone...mitenhän se bios, c-statet?
Hyvää soundia konevaivoista huolimatta!
-Koivukoski1
-
Omasta mielestäni Linuxin kaikki kitaravahvistin ja -efektisimulaatiot ovat surkeita. Esim. wanha Johnson J-station on paljon parempi. Mutta toisaalta olenkin varsin kranttu ja aina inhonnut mallinnuksia (ja siis kitaristi syntymästä asti).
Sain xruneja pois ottamalla biosista sisäisen äänikortin pois käytöstä. Lisäksi vaihdoin takaisin jack2:seen, jonka kanssa tosin ilmaantuu artifakteja niin exporttauksessa kuin toistossa.
-
@planetisti: Onko "performance" päällä, miten noi c-statet bios:sta, eli C1...,C6 enable/disable.
Omassa koneessani myös kummia lyöntien/ässien häiriöitä (compurat/limiterit), jos freq-scaling päällä!
Ardour varoittaa tästä kylläkin, jos sen asentaa itse!
No joo, kyllähän aito on...Muutaman kerran äänitellyt putkivahvistimen keinokuormasta->linjaan, kun mikrofooni ei "mahdollinen"?
Siinä samalla saa kompressionkin aikaiseksi (single endet pääte).
-Koivukoski1
-
@planetisti: Onko "performance" päällä, miten noi c-statet bios:sta, eli C1...,C6 enable/disable.
Joo, performance on päällä, tarkoittaen siis että freq-scaling ei ole käytössä, eikö näin? Käsittääkseni en pysty biosista muuttamaan c-stateja. Tämä kone on tosiaan HP EliteBook 8440p (läppäri). Tehoista ei pitäisi jäädä kiinni.
Yks juttu voi tietysti olla se, että käytän usb-äänikorttia CC-moodissa.
Toinen juttu voi olla integroitu näyttis (mikä nyt on i7-620M prossussa), esim. standby ei ole ikinä toiminut täysin luotettavasti.
Olen vahvasti kallistumassa siihen, että ostan Mixbusin... Sitähän voi sitten käyttää myös Windowsissa tai jopa OSX:ssä jos vaihto sinne realisoituu. Toisaalta haluan ehdottomasti jossain välissä (mahdollisimman pian) DAW:in, jolla voin käyttää myös midiraitoja luotettavasti ja sujuvasti.
-
Mixbus perustuu toistaiseksi A2, eli ei kaikki ytimet laske dsp:tä.
Mutta toimii omilla laitteilaan hyvin. Raskaat plugarit voi kiusata?
Täällä "http://linuxmusicians.com/viewtopic.php?f=6&t=7201" oli keskustelua USB äänilaitteista ja miten RTIRQ konfataan.
Ensin tulisi mieleen jotain "rtc usb snd...", mutta tuolla yksilöivät ko. portin tarkemmin.
-Koivukoski1
Edit: Nythän on A3:n kehitysversioitakin tarjolla, esim. AVLinux 6.0.4:ssä, tai Ardourin sivuilta!
Mutta ehkä tuo usb portin prioriteetin nostaminen auttaa(se kai ongelmana).
-
Noissa DAW-asioissa suosittelen Bitwigiä. Nyt puoli vuotta käytelleenä totean, että erittäin vakaa ja toimiva. Midityöskentely sujuu kuin tanssi, ja lisäksi pienimuotoinen äänittäminen toiminut ongelmitta. Mitään ongelmia Jackin kanssa ei ole ollut - paitsi Bitwigin jack-tukeen totutteleminen, kun se on vähän omanlaisensa. Nyt senkin osalta on asiat parantuneet niin että tällä hetkellä setuppi toimii vakaasti: ajan Bitwigistä midin Yoshimiin ja palautan audion takaisin softaan miksaamista tai äänittämistä varten. Vot!
-
Asensin tuon Ardroidin, nyt saa tabletilta ohjattua Ardouria.
Vähän helpotusta, kun ei niin sidottuna audiokoneeseen?
-Koivukoski1
-
Kellään kokemuksia Bristolista? Koskettimilta livenä toimimaan, mutta JACKn kautta mykkä on, ALSAn kautta taas Renoisen Midikomentoja tottelemaan. Melkoisen friikki command-line-hidden-gem, Arturian plugarit ilmaisessa paketissa.Ehkä, jos toimisi?
-
Moi!
Testasin vuosia sitten, ja ainakin silloin mallinnusten äänenlaatu oli niin kehno, etten jaksanut kovin pitkään.
Syntsassa on komentoriviparametreja, joiden kautta sitä hallitaan: mm. mitä äänijärjestelmää se käyttää. Muistelen hämärästi, että osa parametreista ei toiminut ennen kuin käänsin synan lähdekoodista. Kokeile kuitenkin rohkeasti!
Jos etsit hyvänkuuloista analogisoundia, Alsa Modular Synthiä kannattaa kokeilla. Se on vaivalloinen, mutta tuottaa erinomaisia moog-mallinnoksia. Oma suosikkini ZynAddSubFX toimii toki aina, samoin kuin sen serkku Yoshimi. Maksullisista Loomer Aspect on taatusti hintansa väärti.
-
Kokeiltu on rohkeasti. Oikein parametrein ääntä saa ulos, osan kuullostaessa aika rouheilta. Renoisen kautta midi-ohjattuna saanut vaan toimimaan. Eipä sen toki kauhiasti väliksi, hauska lelu jamitteluun. Alsa Modular... jo käytössä onkin. Käytännössä huomannut ettei se ZynAddin ja SetBFreen lisäksi muuta välttis tarvitsekaan. ZASFX aika uskomaton melkein kaikkeen taipuva jokapaikan höylä, jälkimmäinen omaan korvaan kuullostaa siltä kuin pitääkin, orgaanilta:)
-
Osaakohan joku auttaa usb-äänikortin IRQ -hommissa?
habbe@saku-studio:~$ cat /proc/interrupts | grep uhci
16: 0 0 IO-APIC 16-fasteoi uhci_hcd:usb5
18: 1 0 IO-APIC 18-fasteoi uhci_hcd:usb4, firewire_ohci
19: 5948 6020 IO-APIC 19-fasteoi ata_piix, uhci_hcd:usb3
23: 2856 3077 IO-APIC 23-fasteoi ehci_hcd:usb1, uhci_hcd:usb2
Eli ilmeisesti uhci_hcd:usb5 olisi hyvä paikka äänikortille, koska sillä on oma IRQ (16).
Komennon 'lspci -v' mukaan
00:1d.3 USB controller: Intel Corporation NM10/ICH7 Family USB UHCI Controller #4 (rev 01) (prog-if 00 [UHCI])
Subsystem: Holco Enterprise Co, Ltd/Shuttle Computer Device 3113
Flags: bus master, medium devsel, latency 0, IRQ 16
I/O ports at fc00 [size=32]
Kernel driver in use: uhci_hcd
Eli ilmeisesti 00:1d.3 on tuon usb-portin (tai kontrollerin) tunnus.
Komennon 'sudo lsusb -v' mukaan
Bus 005 Device 001: ID 1d6b:0001 Linux Foundation 1.1 root hub
Device Descriptor:
bLength 18
bDescriptorType 1
bcdUSB 1.10
bDeviceClass 9 Hub
bDeviceSubClass 0 Unused
bDeviceProtocol 0 Full speed (or root) hub
bMaxPacketSize0 64
idVendor 0x1d6b Linux Foundation
idProduct 0x0001 1.1 root hub
bcdDevice 3.19
iManufacturer 3 Linux 3.19.0-15-lowlatency uhci_hcd
iProduct 2 UHCI Host Controller
iSerial 1 0000:00:1d.3
bNumConfigurations 1
Configuration Descriptor:
bLength 9
bDescriptorType 2
wTotalLength 25
bNumInterfaces 1
bConfigurationValue 1
iConfiguration 0
bmAttributes 0xe0
Self Powered
Remote Wakeup
MaxPower 0mA
Interface Descriptor:
bLength 9
bDescriptorType 4
bInterfaceNumber 0
bAlternateSetting 0
bNumEndpoints 1
bInterfaceClass 9 Hub
bInterfaceSubClass 0 Unused
bInterfaceProtocol 0 Full speed (or root) hub
iInterface 0
Endpoint Descriptor:
bLength 7
bDescriptorType 5
bEndpointAddress 0x81 EP 1 IN
bmAttributes 3
Transfer Type Interrupt
Synch Type None
Usage Type Data
wMaxPacketSize 0x0002 1x 2 bytes
bInterval 255
Hub Descriptor:
bLength 9
bDescriptorType 41
nNbrPorts 2
wHubCharacteristic 0x000a
No power switching (usb 1.0)
Per-port overcurrent protection
bPwrOn2PwrGood 1 * 2 milli seconds
bHubContrCurrent 0 milli Ampere
DeviceRemovable 0x00
PortPwrCtrlMask 0xff
Hub Port Status:
Port 1: 0000.0100 power
Port 2: 0000.0100 power
Device Status: 0x0001
Self Powered
eli ilmeisesti Bus 005 olisi hakemani portti.
Bus 001 Device 003: ID 0424:3fd8 Standard Microsystems Corp.
Bus 001 Device 001: ID 1d6b:0002 Linux Foundation 2.0 root hub
Bus 005 Device 001: ID 1d6b:0001 Linux Foundation 1.1 root hub
Bus 004 Device 001: ID 1d6b:0001 Linux Foundation 1.1 root hub
Bus 003 Device 001: ID 1d6b:0001 Linux Foundation 1.1 root hub
Bus 002 Device 002: ID 046d:c52e Logitech, Inc.
Bus 002 Device 001: ID 1d6b:0001 Linux Foundation 1.1 root hub
Tässä näkyy äänikortti (Bus 001 Device 003) ja langaton näppis/hiiri (Bus 002 Device 002). Kuitenkin, vaikka kytkisin äänikortin mihin usb-liittimeen, se menee aina em. komennon mukaan Bus 001:seen. Mitähän tässä voisi tehdä?
-
Äänikorttisi vaatii varmaankin USB 2.0 -tuen, ja koneesi ainoa USB 2.0 -kontrolleri on ehci_hcd:usb1.
-
Sitä määkin ihmettelin, mutta tää on Shuttle SG31G2 jossa kyllä pitäisi olla kaikki usb:t kakkosta.
-
Mää ihmettelen että miten pelkkä musiikin toistaminen ei enää toimi (minulla) ilman hirveetä säätöä. Seitsemän vuotta sitten soitin flacceja mpd:lla ilman mitään xruneja, tosin eri äänikortin kautta firewirellä. Ilmeisesti usb cc-moodi ei vaan toimi luotettavasti. Ja ilmeisesti nykyään oikea rt-kernel on pakollinen näinkin triviaaliin asiaan.
-
Sitä määkin ihmettelin, mutta tää on Shuttle SG31G2 jossa kyllä pitäisi olla kaikki usb:t kakkosta.
Juu, ne ovat kaikki sen saman ehci_hcd:usb1:n takana USB 2.0:n osalta. Samoihin portteihin kytketyt USB 1.1 -laitteet kytkeytyvät johonkin uhci_hcd-kontrolleriin.
Mää ihmettelen että miten pelkkä musiikin toistaminen ei enää toimi (minulla) ilman hirveetä säätöä. Seitsemän vuotta sitten soitin flacceja mpd:lla ilman mitään xruneja
rt-kerneli tarvitaan, kun tavoitellaan matalaa latenssia. Muuten voit säätää latenssin kustannuksella Jackin puskuriasetukset (frames/period ja period size) riittävän isoiksi, ettei xruneja tule. On toki mahdollista, että rautapuolella tai ajureissa on jotain vikaa, eli kannattaa kokeilla vastaavaa softakokoonpanoa jollain toisella koneella ja äänikortilla.
Onhan PulseAudio poistettu kuviosta?
-
Kannattaisko laittaa, joku usb3 kortti. Olisi ulkoisille kovalevyillekin mukava?
-Koivukoski1
-
Juu, ne ovat kaikki sen saman ehci_hcd:usb1:n takana USB 2.0:n osalta. Samoihin portteihin kytketyt USB 1.1 -laitteet kytkeytyvät johonkin uhci_hcd-kontrolleriin.
Aah... No nyt alan tajuta. Sinänsä tämän ei pitäisi haittata kunhan ei pistä muita usb-laitteita juuri tuolle kontrollerille.
rt-kerneli tarvitaan, kun tavoitellaan matalaa latenssia. Muuten voit säätää latenssin kustannuksella Jackin puskuriasetukset (frames/period ja period size) riittävän isoiksi, ettei xruneja tule. On toki mahdollista, että rautapuolella tai ajureissa on jotain vikaa, eli kannattaa kokeilla vastaavaa softakokoonpanoa jollain toisella koneella ja äänikortilla.
Onhan PulseAudio poistettu kuviosta?
Juu kyllä mää nyt nää perushommat tiedän. Rautapuolella on tullut muutoksia vuosien kuluessa, celeron -> core 2 minkä nyt luulisi lähinnä helpottavan asioita, fw-äänikortti ja ffado -> usb-äänikortti ja CC moodi (mikä on varmaan suurin muutos), sitten olen lisännyt myös pci-e näyttiksen (Nvidia). Tämä ei ole ollut mikään pelkkä audiokone vaan sillä on tehty vähän kaikkea. Tätä ketjua jos lukee niin ymmärtää filosofiani asian suhteen. Pulseaudiota käytän kyllä mutta esim. äskeisissä testeissä se ei ollut päällä.
Ajattelin ottaa näyttiksen irti mutta nyt kun koneen pistää päälle niin mitään ei näy missään ja käynnistys selvästi keskeytyy. Olikohan sen koneen taru siinä, 8 vuotta se palveli aika hemmetin hyvin.
EDIT. kone ei piippaa eli pääse POSTiin asti, cmos nappi ei auta, en oikein tiedä mikä on voinut yhtäkkiä hajota. Uutta pöytäkonetta en osta vielä vähään aikaan, pitää siis pärjätä läppärillä... jatkan Ardour4 testejä siellä. Tosin sitä ennen pitäisi siirtää kiintolevyjen sisältö jollain ilveellä...
-
Sattui silmään yksi nettijuttu koneen ja käyttöjärjestelmän optimoinnista musiikin tuotantoon, ja aika paljon siinä on näköjään juttuja, joita voisi tehdä. Ehkä nämä jutut on otettu huomioon Ubuntu studiossa, en tiedä. Tämä artikkeli nyt koskee Windowsia, mutta samat perusasiat lienevät olennaisia kaikkissa käyttiksissä. Alusta lukien voi luulla, että juttu on ihan peruskauraa, mutta mitä pidemmälle lukee, niin sen paremmin alkaa selvitä, että paljon on tehtävissä ja kenties tehtävä.
http://blog.dubspot.com/optimize-your-windows-7-pc-for-djing-music-production/
-
Kyllä täälläkin on näitä "konfeja/skriptejä" käsitelty.
Jopa tässä säikeessä.
UbuntuStudiolla, ehkä linuxmusicians sivuilla löytyvä scripti kätevä?
RTIRQ säätö, eväiden mukaan.
-Koivukoski1
-
Riot Clubin uutta tuotantoa. Pieni särö voi kuulua johtuen iMovie-Youtube prosessista, jota en tehnyt. Äänitetty ja miksattu Ardourilla.
https://www.youtube.com/watch?v=hmnlU6P6R6c
-
Sattui silmään yksi nettijuttu koneen ja käyttöjärjestelmän optimoinnista musiikin tuotantoon, ja aika paljon siinä on näköjään juttuja, joita voisi tehdä. Ehkä nämä jutut on otettu huomioon Ubuntu studiossa, en tiedä. Tämä artikkeli nyt koskee Windowsia, mutta samat perusasiat lienevät olennaisia kaikkissa käyttiksissä. Alusta lukien voi luulla, että juttu on ihan peruskauraa, mutta mitä pidemmälle lukee, niin sen paremmin alkaa selvitä, että paljon on tehtävissä ja kenties tehtävä.
http://blog.dubspot.com/optimize-your-windows-7-pc-for-djing-music-production/
Kiitos linkistä! En uskonut että windowsillakin olisi noin työlästä... Tämän perusteella about tasoissa Linuxin kanssa, tietysti äänikortin ajurit sinänsä ratkaisee kisan. Kummallakin, windowsilla ja Linuxilla, on yhtä hyvät mahdollisuudet rakentaa oma systeemi jota voi päivittää vuosien mittaan. Halvemmaksihan se tulee tietysti mitä mäkillä.
Pienen testailun jälkeen voin sanoa, että Overtonen AF2-10 on paras softa-eq, mitä olen käyttänyt.
-
Kiitos linkistä! En uskonut että windowsillakin olisi noin työlästä... Tämän perusteella about tasoissa Linuxin kanssa, tietysti äänikortin ajurit sinänsä ratkaisee kisan.
Lyhyesti Windows 8.1:ä katselleena se on resurssisyöppö sotku, johon ei tee mieli kajota pitkällä tikullakaan.
Yleisestikin, kun aikanaan kelaraituri ja pikkumikseri oli itsellä, niin tietokoneen kanssa musiikin suhteen pelaaminen ja säätäminen ei ole kiinnostanut muutenkaan. Tuli sitten hankituksi 24 raitainen digiraituri, joka tällaisen koti-"Pulliaisen" ;) tarpeet täyttää enemmän kuin mainiosti. Valmiita rytmimalleja on yli 400, ja itse voi tehdä lisää. Ammattimaisia rumpuluuppeja voi hankkia ja sekvensseri on. Tietsikalla kanssa midin, pluginien ja viiveiden kanssa pelaaminen olisi loputon suo ainakin itselle. Tuolla raiturilla pääsee kiinni hommaan heti, ja muistikortilta saa matskun koneelle, jos on tarvis. Kassa kun antais myöten vielä kunnon rautakompuraan :)
-
Riot Clubilta / planetistilta taas laatua.
Kiitos!
Rautakompuroista: Itse hommasin pari optista, putkiasteella, impedanssin säädöt ym.
Joissain tapauksissa ihan ehdoton apu!
Calf plugareissa hiukan uutta.
-Koivukoski1
-
Rautakompuroista: Itse hommasin pari optista, putkiasteella, impedanssin säädöt ym.
Joissain tapauksissa ihan ehdoton apu!
Onkohan Ubuntun puolella käytössä olevista kompuraplugineista yksikään varustettu ns. sof knee -toiminnolla. Tässä vaiheessa itse koetan pitää budjetit kurissa, kun en tee ammattitöitä. Sattui silmään tuollainen THAT 4301 -piiri, joita on tulossa pari kappaletta. Eihän tuolla varmaan saa ihan ammattiputkilaitteiden tasoa, mutta sillä saa sekä hard, että soft kneet aikaiseksi. Mulla on jo itse kasattu THAT 1510/1512 vastaava (INA317) mikkietuvahvistin, jonka perään tuo 4301 sopii hyvin.
Itseä on eniten himottanut elektroluminesenssikompura putkilla, mutta liian kalliina toistaiseksi vain ajatuksena.
Ja vielä yksi kysymyskin? Onkohan Ubuntun audiosoftissa missään ominaisuutta, jolla voisi säätää äänitiedoston voimakkuussuhteita silleen graafisesti, tavallaan graafisen eq:n tapaan, mutta aikajanalla, eli vaikka kohdassa 1:48 loivasti nostaen 1 db saakka kohtaan 1:51.12, josta loiva vahvistuksen pudotus nollaan kohtaan 1:54.
-
Onkohan Ubuntun puolella käytössä olevista kompuraplugineista yksikään varustettu ns. sof knee -toiminnolla.
Onhan noita, kaupallisissa mm. OverTone DSP:n DYN500 ja DYN4000, avoimissa Calf Compressor ja LADSPA SC1/2/3/4 (katso ohje (http://SC1 Compressor)).
Ja vielä yksi kysymyskin? Onkohan Ubuntun audiosoftissa missään ominaisuutta, jolla voisi säätää äänitiedoston voimakkuussuhteita silleen graafisesti, tavallaan graafisen eq:n tapaan, mutta aikajanalla, eli vaikka kohdassa 1:48 loivasti nostaen 1 db saakka kohtaan 1:51.12, josta loiva vahvistuksen pudotus nollaan kohtaan 1:54.
Perusominaisuus, joka löytyy useimmista DAW-ohjelmista.
Ardourissa Fader ja Gain Automation (http://brunoruviaro.github.io/ardour3-floss-tutorial/using-automation/)
Audacityssä Envelope Tool (http://manual.audacityteam.org/index.php?title=Envelope_Tool)
-
Perusominaisuus, joka löytyy useimmista DAW-ohjelmista.
Ardourissa Fader ja Gain Automation (http://brunoruviaro.github.io/ardour3-floss-tutorial/using-automation/)
Audacityssä Envelope Tool (http://manual.audacityteam.org/index.php?title=Envelope_Tool)
Tänks. Enpä ole tullut ajatelleeksi ja kokeilleeksi Audacityssä tuota edes vahingossa :) ja DAW-ohjelmien kanssa en ole jaksanut säätää. Perustyöt saa nyt hoitaa tuo digiraituri. Tässä pari kertaa vaan huomannut kitarasooloa soittaessa, että on vetänyt jonkin kohdan vähän hiljaa. Tämän saa oikaistua raiturissa säätimillä, kun miksaa, mutta mielellään tekisi välikäsittelyn raidan tiedostolle tietsikassa.
-
Tai sitten uusi otto ;)
-
Tai sitten uusi otto ;)
Ei kannata hioa liikaa, tule tehdyn tuntuinen ;D
https://www.youtube.com/watch?v=FW0FslBVxdo
Joo, otot ovat joskus autenttisia eivätkä aina ihan helposti toistettavia. Tässä kerran jammailin vähän yhden swingitaustan päälle, ja kuunnellessa siinä oli yksi kohta, joka kuulosti aika hyvälle. Sainpa sitten kelata tuota kohtaa edes takaisin ainakin parikymmentä kertaa kitara kourassa, ennen kuin reilun 10 sekunnin pätkä alkoi tarttua takaisin sormiin :)
Tuli eilen Audacityn verhotyökalua (se Envelope tool) kokeiltua. Ihan käyttökelpoinenhan se :)
-
Moi! Vielä tuosta järjestelmän optimoinnista:
Tosiaankin on niin, että Windowsin optimoiminen musiikintekoon vaatii yllättävän paljon. Noista taannoin linkatuista ohjeista ei tietysti Linuxiin ole kovin paljoa apua, koska asiat tehdään tässä järjestelmässä niin eri tavalla, ja jotkut hommat hoituu yleensä suoraan (esim. äänikortin ajureita ei yleensä ole tarvetta asennella käsin).
Olen joskus viritellyt audiojärjestemää käsipelissä, ja allekirjoitan, että esimerkiksi virransäästöominaisuudet kannattaa ottaa pois päältä. Samoin verkkoyhteyksien pois kääntäminen voi auttaa - mutta tuo taas riippuu siitä millaista rautaa on käytössä. Omassa Thinkpadissani ei ole ollut ongelmia.
Linuxin virittelyyn vaadittavaa aikamäärää voi vähentää kahdella tavalla: 1) ostaa hyvän koneen ja äänikortin - tämä pätee tietty myös Windowsiin, tai Maciinkin. 2) hankkii musantekoon tarkoitetun Linux-jakelun. Tämä jälkimmäinen on Linuxin erityispiirre verrattuna Windowsiin, ja sitä kannattaa todellakin hyödyntää. Musiikintekoon optimoitu Linux-järjestemä saattaa riittää suoraan pakasta vedettynä ilman pahempia virittelyjä!
Sitten on vielä tietysti se oma porukkansa, joka virittää Linux-ytimen viimeisen päälle ja ottaa raudasta kaiken ilon irti... Itse suhtaudun tuollaiseen aina epäillen - ja ainakaan minun taidoillani ei järjestelmää juuri nopeammaksi kyllä saa.
-
Emolevyn hajoaminen johti päivitys päätökseen. Kun kerran korjataan niin...
Mutta uusi AVLinux ei ollutkaan vakaa. Enkä nyt tarkoita fftw:ä käyttäviä plugareita, jolloin multi-tread ei kai pelaa, jos käännetty vika lipuilla?
KXStudion asennus onnistu, mutta KDE:n kanssa hämärää. Joten asensin UbuntuStudion 64bit, siinä useat IR:t toimii hyvin ja vakaasti, vaikka fftw käytössä ko. plugarilla.
Nykyiset projektit kylläkään ei pahemmin plugareita käytä? No jotain ambientti bussia ja limitteriä master kanavassa.
Enemmänkin yritetty käyttää analogisia laitteita jo äänitys vaiheessa.
Esimerkiksi rumpu testi: https://www.dropbox.com/s/qn72nrta7719rea/clave_session.mp3?dl=0
Ei edes fadereihin vielä koskettu, joten...
Ardour 4.1.0 tuntuu toimivan!
-Koivukoski1
-
Minulle jo kovin tuttua Linux-sekoilua: yllättävä muutaman ääniraidan korruptio...
-
Onko tuossa plugareita kaytossa, siis kun aanitit?
Enta automaatiota?
Edit / preferences / audio ,taalta voit kasvattaa bufferreita, voi vahan rauhoittaa konetta, jos muistia riittaa.
Outoa, mutta kylla esim. Cubase pakotti vaihtamaan paremmat naytonohjaimet pariin koneeseen, vaikka luulisi ettei niilla niin valia.
Onko vain projekti hajonnut, vai onko wavitkin sarolla?
-Koivukoski1
-
Siis tämä projekti on toiminut ennen aivan moitteetta, mutta mystisesti nuo muutamat raidat ovat korruptoituneet - niissä ei näy mitään ongelmaa isommalla zoomauksella, mutta äänet katoavat aina samassa kohdassa raitojen mittarien kohotessa 300dB:liin ja kun sitä kohtaa zoomaa, raidat muuttuvat tuonnäköisiksi.
Täten siis ei äänitysvaiheen plugareilla ole ollut merkitystä eikä siinä vaiheessa mitään käytettykään.
-
Miten ko. raidat pelaa Audacityssa?
Jos ok, niin importaa ne uusiksi raidoiksi ja kopioi mahdolliset plugarit niihin.
-Koivukoski1
-
En jaksa sen kummemmin testailla enkä miettiä mitä on tapahtunut, jossain vanhassa backupissa ne käsittääkseni toimii, haen sieltä.
Nyt Ardour 4.1 ensi kertaa testissä. Siirsin paria kanavaa mikserinäkymässä ja jack zombified. Ohjelman buuttaus auttoi tähän.
EDIT: tosin näköjään jokainen kanava piti routata uudestaan. Tosi kivaa. Ihan samanlaista tää on kun aina aikaisemminkin. Todennäköisesti myyn sieluni ja ostan mäkin jotta voin keskittyä oleelliseen.
-
Tallensin äskeisen session templateksi koska halusin jatkaa toisen biisin parissa. Jokainen (ylimääräisen) kanavan poisto tuottaa "jack zombified". Mun kärsivällisyys loppuu tähän tältä illalta ja ehkä lopullisesti.
-
Oletko kysynyt Paulilta, Seabladelta...neuvoja?
Jotkut jakelut ei toimi fftw:tä käyttävien plugareiden kanssa.
Ardour kai kaatuu avatessaan projektia? Minulla Ardour kaatuili, kun käytin 32bit Debian, mutta 64 bit UbStudio toimii ko. tilanteessa.
KxStudiokin pitäisi toimia.
Ikävä kyllä ei nyt sytytä.
Mitä tapahtuu, jos käytät ei fftw:ä käyttäviä plugareita?
Esim. uudet Calfit
Kaiku- ja konvoluutiolaitteista IR ja Zita käyttää fftw.
Onko ongelmaa, jos availet Ardour4:llä tehtyjä projekteja.
Edit: Mitä jos käytät vai Alsaa?
Edit2: Käynnistä Ardour päätteeltä, mitä se antaa?
Edit3: Onko äänikorttisi, mitä käytät aina "0", jolla suurin prioriteetti?
Entä näytön ohjaimen kellot. Audio Ardourissa 2d:ä, joten kellot voi makaa minimillään?
-Koivukoski1
ps. yritä kestääääääÄ
-
Ostin tuon Mixbus3:n ja otin tuo lookahead compuran samalla.
MB3:ssa on tuo sidechain, ehka helpompi ja nopeampi kuin A4:n ?
Mutta A4 ja EQ4 on aika paljon kivempi kuin MB3 eq?
EQ sarjassa on nykyaan analysaatturi, mika auttaa eq kaytossa.
A4 pannerit vahan mietityttaa, eiko ne tee aidolle stereosignaalille kampasuotimen?
Peresin EQ sarja tuntuu vievan vahemman cpu:ta, kuin esim. Calfit.
Stereo raitoja pitaa viela mietiskella, ei oikein omaan pirtaan sattuvia tyokaluja?
No testaillaan.
/Koivukoski1
-
Kiitos koivukoski1 vinkeistä ja auttavasta asenteesta, mutta en taida jaksaa nyt debugata mitenkään älyttömästi enää tai edes kunnolla aloittaa. Sen verran sitä tein, että A4.1 ilman erikseen käynnistettyä jackd:tä taisi toimia ilman zombified-ongelmaa.
Ajattelin josko kääntäisin ytimen kuitenkin itse. Nyt tajusin sitten semmoisen jutun, että Debian Jessie käyttää ydintä 3.16 jolle ei ole RT-patchia. Ja ylipäätään koko RT-patchin tulevaisuus on täysin epävarma. Mun on joka tapauksessa pakko asentaa uusi käyttis. Yksi suurimmista ja käytetyimmistä jakeluista ei kelpaa.
Tää (pro) Linux audio ei voi ikinä lähteä mihinkään yhtään enempää tällä meiningillä, IMO. Perusasiatkin on hukassa ytimestä lähtien.
-
Ajattelin josko kääntäisin ytimen kuitenkin itse. Nyt tajusin sitten semmoisen jutun, että Debian Jessie käyttää ydintä 3.16 jolle ei ole RT-patchia. Ja ylipäätään koko RT-patchin tulevaisuus on täysin epävarma. Mun on joka tapauksessa pakko asentaa uusi käyttis. Yksi suurimmista ja käytetyimmistä jakeluista ei kelpaa.
Mikään ei estä sinua käyttämästä Debian Testing -jakelun kerneleitä Debian Stablessa.
https://packages.debian.org/search?keywords=linux-image-rt-amd64
-
Nyt en tieda, mita jakelua kaytat, mutta vain muutama kai toimii "thread safe fftw".
Eli tama on ainoa ongelma mita olen vahaan aikaan kohdannut.
Mutta se vain esti joidenkin plugareiden kayton esim. AVLinuxissa.
Ubuntu Studiossa ei ko. vikaa.?
Korjaus tulossa?
x42 githubissa " Nice, I can confirm that fftwf_make_planner_thread_safe() works and resolves the issue.".
x42 Ardour saikeessa " KXStudio provides statically linked binaries for many plugins to circumvent threading issues.".
Nyt en tieda onko planetistilla ko. ongelma, mutta jos viela jaksat, niin kokeile esim. KXStudiota livena.
Komentorivin virheilmoitukset kiinnostaisi. Eli Ardour kayntii komentorivilta ja kaadat sen...
Low latency ytimet on aika hyvia ja antavat symmetrisessa tilanteessa pienemman dsp kuorman verrattuna rt ytimeen.
-Koivukoski1
-
Mikään ei estä sinua käyttämästä Debian Testing -jakelun kerneleitä Debian Stablessa.
https://packages.debian.org/search?keywords=linux-image-rt-amd64
Okei! Nyt on käytössä 4.0.0-2-rt-amd64 #1 SMP PREEMPT RT Debian 4.0.8-1 (2015-07-11) mutten pääse vielä testaamaan miten miksaus sujuu. Headereita en pysty asentamaan, mitäs haittaa siitä olikaan?
EDIT. Tässäpä näitä. Debian stablen oletusydin tietysti puuttuu, koska mikään ei Linux-audiomaailmassa mene helposti.
https://www.kernel.org/pub/linux/kernel/projects/rt/
-
Nyt en tieda onko planetistilla ko. ongelma, mutta jos viela jaksat, niin kokeile esim. KXStudiota livena.
Komentorivin virheilmoitukset kiinnostaisi. Eli Ardour kayntii komentorivilta ja kaadat sen...
Low latency ytimet on aika hyvia ja antavat symmetrisessa tilanteessa pienemman dsp kuorman verrattuna rt ytimeen.
Mullon monta pientä ongelmaa. Kokemukseni perusteella tarvitsen ehdottomasti rt-ytimen.
-
Jos linux-image sijaitsee paketissa linux-image-rt-amd64 (meta), niin vastaava headers-paketti lienee linux-headers-rt-amd64 (meta).
https://packages.debian.org/search?searchon=names&keywords=linux-headers-rt-amd64
-
Jos linux-image sijaitsee paketissa linux-image-rt-amd64 (meta), niin vastaava headers-paketti lienee linux-headers-rt-amd64 (meta).
https://packages.debian.org/search?searchon=names&keywords=linux-headers-rt-amd64
Juu mutta sen riippuvuudet eivät olleet ok.
-
Mullon jackd 0.124.2. Jos koitan käynnistää jackin Ardourin kautta, niin tulee muistialueen ylitys ja A4.1 ei avaudu. Sen sijaan jackd käynnistyy väärällä taajuudella ja jackdbussia ei saa tapettua.
Jos käynnistän ensin jackin Cadencella, niin esim. jokainen raidan lisääminen tuottaa jack zombified.
Jos käytän Ardourin alsa-systeemiä niin se taitaa ainakin jotenkin toimia. Silloin en tiedä xruneista. Tässä konfiguraatiossa en saa myöskään hydrogenia toimimaan samaan aikaan.
EDIT: nyt alko hiiren ja kiipparin ajoittainen lukittuminen. Johtunee tästä uudesta ytimestä. Mitä mun pitikään tehdä, joku miksausprojekti odottaa tuolla jossain kaukaisuudessa.
EDIT2: taisin saada hiiri-kiipparihomman ratkaistua vaihtamalla usb-porttia.
-
Nyt kohta läpäistään ykkösvaiheen testi = kuuntele musaa ja surffaa ilman xruneja. Vaihdoin jackd2:seen ja siis em. ytimeen 4.0.0-2-rt-amd64.
-
Mutta A4 ja EQ4 on aika paljon kivempi kuin MB3 eq?
EQ sarjassa on nykyaan analysaatturi, mika auttaa eq kaytossa.
Pitää testata, mutta overtonen AF-10 on saundiltaan niin huikea etten sinänsä tartte. Tosin se on stereo ja siten vähän ärsyttävästi pakottaa stereoon.
A4 pannerit vahan mietityttaa, eiko ne tee aidolle stereosignaalille kampasuotimen?
Kuinka niin?
-
Nyt kuulostaa jo paremmalta.
Itsellakin jackd2 kaytossa. Ei Cadensea.
falkTX varmaan neuvoo sen kaytossa. Ilmeisesti PulseAudio aiheuttaa usein ongelmia?
Pitaa varmistaa, ettei se varaa laitteita.
Eq4 ei vaadi isoja tehoja ja on mono.
Kampasuodin? No mietin, etta tyypillinen panneri tekee kai jotain L-R , R-L ja L+R.
Joten oo...?
-Koivukoski1
-
Simuloinnin perusteella headers-paketit näyttäisivät asentuvan:
tux@z50:~$ sudo apt-get -s install linux-headers-rt-amd64
Luetaan pakettiluetteloita... Valmis
Muodostetaan riippuvuussuhteiden puu
Luetaan tilatiedot... Valmis
Seuraavat ylimääräiset paketit on merkitty asennettaviksi:
linux-headers-4.0.0-2-common-rt linux-headers-4.0.0-2-rt-amd64
Seuraavat UUDET paketit asennetaan:
linux-headers-4.0.0-2-common-rt linux-headers-4.0.0-2-rt-amd64 linux-headers-rt-amd64
0 päivitetty, 3 uutta asennusta, 0 poistettavaa ja 0 päivittämätöntä.
Inst linux-headers-4.0.0-2-common-rt (4.0.8-1 Debian:testing [amd64])
Inst linux-headers-4.0.0-2-rt-amd64 (4.0.8-1 Debian:testing [amd64])
Inst linux-headers-rt-amd64 (4.0+65 Debian:testing [amd64])
Conf linux-headers-4.0.0-2-common-rt (4.0.8-1 Debian:testing [amd64])
Conf linux-headers-4.0.0-2-rt-amd64 (4.0.8-1 Debian:testing [amd64])
Conf linux-headers-rt-amd64 (4.0+65 Debian:testing [amd64])Eli kyseinen meta-paketti riippuu kahdesta paketista, jotka tulisi myös asentaa, jotta meta-paketti asentuisi.
-
Tuohon, mita pitaisi tehda?
Kokeile
grep -e CONFIG_IRQ_FORCED_THREADING=y -e CONFIG_PREEMPT=y /boot/config-`uname -r`Jos vastaa.
CONFIG_IRQ_FORCED_THREADING=y
Lisää grubin komentoriville "threadirqs".
Jos vastaa.
CONFIG_IRQ_FORCED_THREADING=y ja CONFIG_PREEMPT=y
Ok.
Jos ei vastaa mitäån, uusi kernel?
Governor tsekki.
cat /sys/devices/system/cpu/cpu*/cpufreq/scaling_governorTehot päälle.
echo -n performance | sudo tee /sys/devices/system/cpu/cpu*/cpufreq/scaling_governorTai aina bootin yhteydessä.
echo -n performance > /sys/devices/system/cpu/cpu*/cpufreq/scaling_governorNoi toimi UbuntuStudiossa 14.10, mutta Debianit taitaa toimia näin?
sudo cpufreq-set -r -g performanceTatakin voi kokeilla?
/etc/init.d/cpufrequtils
ENABLE="true"
GOVERNOR="performance"
MAX_SPEED="0"
MIN_SPEED="0"Oma koneeni on kellotettu siten, etta cpu0 4,7GHz ja loput kelluu 3-4,7 valilla.
Huomaa koodissa cpu*, siihen voit laittaa cpu:numeron.
Voit siis kellottaa, joka cpu:n erikseen? Tai ainakin valita jokaisen governor:n.
Bios kannattaa kayda lapi?
Tai ehkä ajat tämän skriptin ennen audiotyöskentelyn aloittamista.
#!/bin/sh
modprobe -r ppdev # I don't have a parallel port
modprobe -r lp # I don't use a printer when making music
modprobe -r uvcvideo # I don't use a webcam when making music
modprobe -r videodev # Ditto
modprobe -r ath9k # Wireless driver
modprobe -r r8169 # NIC driver
modprobe -r btusb # Bluetooth USB
/etc/init.d/bluetooth stop & # Stop Bluetooth related processes
/etc/init.d/cups stop & # Stop cups, I don't use a printer when making music
/etc/init.d/networking stop & # Stop networking, the internet is a very distracting factor when making music
/etc/init.d/network-manager stop & # Ditto
killall modem-manager # I don't have a modem
killall wpa_supplicant # See the network stuff above
modprobe snd-hrtimer # Load the ALSA high res timer for my MIDI stuff
echo -n performance > /sys/devices/system/cpu/cpu0/cpufreq/scaling_governor # Set the CPU scaling governor to performance
Jos kaytat jack1 tai jack2, ei tmpfs tarvi tehda mitaan.
Journalointia ja kuinka paljon?
Eli /etc/fstab ja siellä relatimen tilalle noatime, lisää riville vielä nobarrier.
Ja /etc/default/grub:n komentoriville lisätään rootflags=data=writeback.
Minulla tälläinen rivi.
GRUB_CMDLINE_LINUX_DEFAULT="quiet threadirqs rootflags=data=writeback splash"
Alkaa olemaan valmista, mutta audio tarvitsee reaaliaika oikeudet.
/etc/security/limits.conf tai /etc/security/limits.d/audio.conf tiedostoon lisätään.
@audio - rtprio 95 # maximi reaaliaika prioriteetti
@audio - memlock unlimited # maxi lukittu muistin määrä -ehkei aina hyvä lupailla muistia näin rennosti?
Swappaus pois:
UbuntuStudiossa 14.10 ko. löytyy /etc/sysctl.d/50-ubuntustudio.conf
sysctl.conf
/etc/sysctl.conf tänne:
vm.swappiness = 0
Yleensa kai ko. rivi fstab:n?
Tarvitset ehkä vielä:/etc/udev/rules.d/40-timer-permissions.rules ja sinne:
KERNEL=="rtc0", GROUP="audio"
KERNEL=="hpet", GROUP="audio"Eli audio ryhmälle lupa käyttää high_presision_timer laitteita, midi laitteille hyväksi.
Miten timerit jaksaa? HUOM. 64 YLEENSA OK !
cat /proc/sys/dev/hpet/max-user-freq
Antaa yleensä 64
Kuten myös tämä.
cat /sys/class/rtc/rtc0/max_user_freq
Hpet:n säätö:
Täällä /etc/sysctl.conf tai ehkä /etc/sysctl.d/60-max-user-freq.conf, on määritelty tuo dev.hpet.max-user-freq=64. 64:n tilalle vaikka 3072?
UbuntuStudiossa 14.10 se on täällä /etc/sysctl.d/50-ubuntustudio.conf, dev.hpet.max-user-freq=3072, kommentoituna. Kommenti pois.
Rtc:n säätö:
/sys/class/rtc/rtc0/max_user_freq , vaihda 64->3072.
Vaatii bootin.
Edelliset ei ehka tarpeellisia, vaikkakin mahdollisia saatoja.
Mutta RTIRQ kannattaa tarkastaa.
Se loytyy: /etc/default.
Esim. jos firewire audiota niin:
RTIRQ_NAME_LIST rtc firewire snd usb
Eli tuossa rtc nokkii ensin, sitten firewire, snd ja viimisena usb.
Usb-audio laitteilla: usb ennen snd? Ja varmaan pitaisi eri usb laiteiden prioriteetit laittaa kuntoon.
Tuohon pitaa viela palata, ei tuttua kun, kaytan firewirea.
Lupa firewireen:
/etc/udev/rules.d/50-raw-firewire.rules
KERNEL=="raw1394", GROUP="audio"
Osa noista rimpsuista saattaa olla nykyisin turhia.
Lahteena Linuxaudio.org:n sivut.
Oma koneeni on ruuvattu hieman pidemmalle esim. journalointi pois jne.
Mutta en tieda ko. ruuvauksien turvallisuudesta, joten ei niista enempaa.
Ennen istuntoa kannattaa tappaa turhat prosessit, naytonsaatajat, paivittajat yms.
Kuulu audio ryhmaan, jotta saat sen oikeudet.
Korjatkaa, jos/kun loytyy virheita.
-Koivukoski1
-
Simuloinnin perusteella headers-paketit näyttäisivät asentuvan:
Minulla sanoo
linux-headers-4.0.0-2-rt-amd64 depends on linux-headers-4.0.0-2-common-rt (= 4.0.8-1); however:
Package linux-headers-4.0.0-2-common-rt is not installed.
linux-headers-4.0.0-2-rt-amd64 depends on linux-kbuild-4.0; however:
Package linux-kbuild-4.0 is not installed.
linux-headers-4.0.0-2-rt-amd64 depends on linux-compiler-gcc-4.9-x86; however:
Package linux-compiler-gcc-4.9-x86 is not installed.
Haluaisin tietysti pysyä tässä stablessa niin paljon kuin mahdollista...
-
Tuohon, mita pitaisi tehda?
Kokeile
...
-Koivukoski1
Kiitos taas! Mutta suurimman osan noista olen tehnyt jo heti aluksi. Tällä uudella rt-ytimellä asiat parantuvat kyllä aika paljon. Nyt kun sitten kirjoitus usb-tikuille toimisi normaalilla nopeudella >:( Vai pitääkö sitäkin varten buutata omaan ytimeen...
Aina on jotain. Olishan se avlinux pitänyt varmaan asentaa jo vuosi sitten, mutta kun olisi kiva käyttää uusia Ubuntuja, Debianeja ja muita. Ja ihan varmasti siitäkin löytäisin jonkun vian joka ärsyttäisi. Esim. thunarin (ja monen muun Linux-tiedostoselaimen) kansion koko 4.0kB on aivan hanurista!
Testasin viime viikolla nopeasti windows 7:ää ja jopa Ardourin sain aika helposti asennettua. Se myös avasi (ilman plugareita tietysti) yhden session täysin OK ja tuntui toimivan. Tietysti myös RME:n natiivit ajurit toimivat täydellisesti. Äänivalikosta pystyi valitsemaan, mitä stereoparia järjestelmä käyttää ulostuloon. Buuttauksen jälkeen kaikki toimi automaattisesti niin kuin pitääkin (tämä kaikki tosin toisella läppärillä).
Että mitä hyötyä tästä armottomasta Linux-säädöstä siis olikaan? Rahaa säästyy vähän, aikaa ei...
Loppukevennyksenä oikein perinteinen Linux-audio-sekoilu. Voitte kokeilla laskea montako erilaista äänijärjestelmää mainitaan:
https://bbs.archlinux.org/viewtopic.php?id=198802
-
Loppukevennyksenä oikein perinteinen Linux-audio-sekoilu. Voitte kokeilla laskea montako erilaista äänijärjestelmää mainitaan:
https://bbs.archlinux.org/viewtopic.php?id=198802
ALSA, Jack (josta eri versioita) ja PulseAudio. Windowsissa Alsaa vastaa nykyisin WASAPI ja ASIO. PulseAudiolle ja Jackille ei ole kunnollisia vastineita, mutta Jackista on olemassa jollain tavalla tuettu Windows-versio.
Jos Windowsissa ASIO riittää, Linuxissa saman voi tehdä pelkällä Alsalla. Monet ohjelmat on kuitenkin rakennettu Jackin päälle, jotta kytkennät muihin softiin olisivat mahdollisia.
-
@planetisti, jos haluaa kokeilla eri distroja, niin kai sita saa saataa ja kuluttaa aikaa.
Jos ei halua, asentaa tarkoituksenmukaisen jakelun ja ehka ajaa jonkin skriptin?
Kokeilitko unmountaa ja remountaa tuota tikkuasi?
Onko se USB1 moodissa?
Jos reippaasti audio kuormaa, niin muut laitteet pitaakin hyytya. Ennen audiota?
Enta:
"The stereo panner will introduce unwanted side effects on material that includes a time difference between the channels, such as A/B, ORTF or NOS microphone recordings, or delay-panned mixes.
When you reduce the with, you are effectively summing two highly correlated signals with a delay, which will cause comb filtering."?
Pitanee tutkailla eri pannereita...
-Koivukoski1
-
Enta:
"The stereo panner will introduce unwanted side effects on material that includes a time difference between the channels, such as A/B, ORTF or NOS microphone recordings, or delay-panned mixes.
When you reduce the with, you are effectively summing two highly correlated signals with a delay, which will cause comb filtering."?
Eikö tuo ole itsestäänselvä homma, en näe ongelmaa? Jos nyt vaikka A/B äänityksen laittaa stereobussiin, niin jos kummatkin kanavat ovat keskellä, se on sama asia mitä nämä kanavat pannattuna L/R ja bussin pannerin width 0 (ja keskellä)? Tai jos ei ole, niin ongelma tosiaan on.
-
Simuloinnin perusteella headers-paketit näyttäisivät asentuvan:
Minulla sanoo
linux-headers-4.0.0-2-rt-amd64 depends on linux-headers-4.0.0-2-common-rt (= 4.0.8-1); however:
Package linux-headers-4.0.0-2-common-rt is not installed.
linux-headers-4.0.0-2-rt-amd64 depends on linux-kbuild-4.0; however:
Package linux-kbuild-4.0 is not installed.
linux-headers-4.0.0-2-rt-amd64 depends on linux-compiler-gcc-4.9-x86; however:
Package linux-compiler-gcc-4.9-x86 is not installed.
Haluaisin tietysti pysyä tässä stablessa niin paljon kuin mahdollista...
Sinun täytyy asentaa myös tuossa mainitut paketit.
-
Sinun täytyy asentaa myös tuossa mainitut paketit.
Ymmärrän sen mainiosti, mutta kuten sanottua, käytän Debian stablea enkä ala erillisiä .debejä roppakaupalla erikseen asentelemaan. Alkuperäinen pointtini pätee edelleen, rt-ydintä ei tälle jakelulle ole helposti saatavilla. Headers-pakettia en ole mihinkään tarvinnut ilmeisesti siksi, koska käytän intelin grafiikkapiiriä? Joka tapauksessa 4.0.0-2-rt-amd64 on tässä nyt ollut käytössä ja ihan selvästi tämä läppäri + usb-äänikortti cc-moodissa tarvitsevat oikean rt-ytimen, sillä tilanne ei ole enää täysin toivoton vaan siedettävähkö.
-
Rt-ytimista viela.
Debian Wheezy RT kernelissa , system timer 250Hz, kuten Pengutronixissa.
MIDIssa 1000Hz parempi.
Ko. timerin voi tarkastaa, /boot/config-"kernelin_nimi" tiedostosta.
Ja tuolta aiemmin unohtui, grub confauksen jalkeen
sudo update-grub.
-Koivukoski1
-
Ardour 4.2 released.
-Koivukoski1
-
Ardour 4.2 released.
-Koivukoski1
Taas kävi samalla tavalla. Päivitin uusimpaan Ardouriin, unohdin scannata vst-plugarit, avasin session enkä huomannut ilmoituksia puuttuvista plugareista, ehdin tehdä jotain muutoksia kunnes tajusin että osa plugareista puuttuu. Ehkä .bak tiedostosta saisi näissä tapauksissa tilanteen palautettua? Koska ehdin tallentaa ja poistua sessiosta, en tiedä pystyykö. Siinähän käy tosiaan niin, etten enää muista missä käytin vst-plugareita eikä niiden asetuksia tietenkään missään ole.
Yksi sessio ei avaudu ollenkaan. A4.2 valittaa pro-dyn plugarista (linuxdsp) ja kaatuu. Muutamaa minuuttia aikaisemmin kaikki toimi vielä hyvin. Snapshot on mutta todella vanha eikä siinä ole kaikkia äänitettyjä raitoja. Kun sessiotiedostoa muokkaa käsin poistaakseen pro-dyn plugarin tai muuttaakseen sen ei-aktiiviseksi, sessio avautuu mutta kaikki faderit on joko nollissa tai unityssä, sekä kaikki pannerit joko täysin L tai R. Paul Davis ei osannut sanoa asiaan mitään kun ircissä kyselin.
Että tämmöistä, tuttua hommaa muttei kovin tehokasta audiotyöskentelyä. Tosiaan myöhemmin tänä vuonna tulee siirtyminen Cubaseen, on pakko.
-
Taitaa Ardour tallentaa 120 s valein? Sen .bak toimii Ardourilla ihan normaalisti, mutta onko sekin jo tallentunut vikatilanteen mukaiseksi?
Mixbusissa on backupit omassa hakemistossa, josta voi kaivaa vanhempia shotteja. Mitenhan A4?
Pelasit kylla riskilla, avaamalla keskeneraisen projektin uudella A-versiolla.
Talletus heti uudella nimella, olisi...tai confaamalla tuo talletus aikavali riittavan isoksi.
Itsella samankaltainen tilanne, kun siirryin UbSt 15.04, jotkin kaupalliset plugarit katosi, kunnes sain lisenssit kohdalleen.
Oli jarjestelma mika tahansa, paivitykset vasta kun riittavat backupit.
Cubase on muuttunut paljon Yahaman aikana...esim. ASIO Guard2 ehka hyva tuotannossasi.
-Koivukoski1
-
Rt-ytimista viela.
Debian Wheezy RT kernelissa , system timer 250Hz, kuten Pengutronixissa.
MIDIssa 1000Hz parempi.
Ko. timerin voi tarkastaa, /boot/config-"kernelin_nimi" tiedostosta.
Ja tuolta aiemmin unohtui, grub confauksen jalkeen
sudo update-grub.
-Koivukoski1
Ei kernelin kääntäminen vaikeaa ole kun sen on muutaman kerran tehnyt. Itse olen pistänyt tuon system timerin aina 1000 Hz. Nykykoneet kääntää kernelin jopa muutamassa minuutissa. Hitaatkin tunnissa. Itsellä menee tyyliin make oldconfig, make menuconfig, make -j6, make install, make modules_install. Lopuksi käännetään mahdolliset ajurit. Ennen kääntämistä kopioidaan sopiva .config pohjaksi ja linkki lähdekoodiin oikein. Aikaa menee 10-20 min. initrd jätän pois. update-grub lopuksi jos muuten ei osaa käynnistää uutta kerneliä.
-
Ardour 4.4.0 julkaistu.
Tuntuu toimivan. Oiskohan AVX paremmin hallussa, kuin ennen?
DSP kuormat taitaa olla pienemmat, kuin A4.2 ja sama projekti?
-Koivukoski1
-
Hei
Kaivoin tämän vanhan säikeen esiin, ja koska kysymykseni liittyy musiikin puolelle ja kun käyttiksenö on Ubuntu niin:
Kysymys olisi samplauksesta. Haluaisin vanhan Casion CT-647:n yhden soundin talteen soiteltavaksi toisella soittimella tietsikan softasynan tai muun avustuksella. Olen jotenkin ymmärtänyt, että tuosta soittimesta pitäisi ottaa ääninäytteitä, ja varmaan mitä paremman lopputuloksen haluaa, sen useampia näytteitä kai tarvitaan. Soittimessa on 49 kosketinta, joten jospa vaikka noin joka toisen, eli valkoiset koskettimet talteen, mutta millä tavalla? Laitteessa on stereokuulokeulostulo, ja se on varmaan paras keino. Käytettävissä on myös Zoom R24, joka noukkii äänet stereowaviksi varmaan kohtuullisen laadukkaasti, kunhan tasot katsoo kohdalleen. Olin ajatellut, että josko äänittäisi kaiken yhteen tiedostoon, jokaista kosketinta noin 5-6 sekuntia, ja sitten pieni tauko jne. Saako tuollaisesta tiedostosta samplattua ja millä ohjelmalla/keinoin? Erilliset wavit ovat työläs urakka, mutta jos on pakko, niin kai se on sitten niinkin tehtävä. Voin tietysti ulkoistaakin samplauksen, eli jos nyt joku olisi halukas auttamaan, niin ok. Itse äänityksen teen kyllä itse koska se sujuu. Eli, kaikki apu ja neuvot projektiin olisi avuksi. Lopputuote voisi olla mielellään soundfont.
-
Hei!
Halvan syntikan samplaaminen ei välttämättä maksa vaivaa. Paremman tuloksen saat, kun lataat jonkun softasyntikan ja etsit siitä mieleisen soundin.
Mutta jos silti haluat samplata, ehdottaisin että äänität helppouden nimissä syntikan kuulokeulostulosta tietokoneelle. Siinä voi tulla jonkin verran hurinaa mukaan, koska joidenkin lelusyntikoiden kuulokeliitännät ovat heikkolaatuisia. Kokeilemalla ja kuuntelemalla se selviää.
Äänittämiseen kannattaa käyttää esimerkiksi Audacityä. Joka toinen kosketin voi olla heikkolaatuisessa soitinäänessä liioittelua, mutta totta toki on, että mitä tiheämmästä sampleja nauhoittaa, sitä parempi lopputulos on mahdollista saada.
Kun olet äänittänyt, joudut käsipelissä pilkkomaan ääniraidan yksittäisiksi sampleiksi, käsittelemään jokaisen samplen erikseen (esim voimakkuuden säätö, ekvalisointi tms) ja sitten tallentamaan erillisiksi waveiksi. Tämä on aikaa vievä työn osa, jota ei tietääkseni voi vielä automatisoida. Minä käyttäisin pilkkomiseen ammattimaista ohjelmaa, kuten Ardouria, mutta sen asentaminen ja opetteleminen vie aikaa. Audacitylläkin pilkkominen onnistuu, mutta ei välttämättä ole niin kätevää.
Kun olet pilkkonut samplet yksittäisiksi waveiksi, voit tehdä niistä Soundfontin. Löysin tällaisen ohjelman, jolla työn luulisi onnistuvan. En ole itse tuota ohjelmaa kokeillut, koska aikoinaan kun samplasin jonkun soittimen, tein siitä LinuxSamplerilla soitettavan tiedoston, ja siihen on oma erillinen ohjelmansa.
polyphone-soundfonts.com/en/
Ennen kuin aloitat, kannattaa selvittää, kuinka pitkiä sampleja kannattaa nauhoittaa. Oleellinen kysymys mielestäni on, saatko samplet looppaamaan soundfontissa. Monestihan sample-instrumenteissa käytetään tekniikkaa, jossa samplen alkuiskun jälkeen toistetaan tasaisen kuuloista keskikohtaa niin kauan kuin soittaja pitää kosketinta pohjassa. Kun soittaja irroittaa koskettimen, soitetaan samplen häntä.
-
Kiitos vastauksesta, olin tässä reissun päällä välillä. Joo, pitää katsoa mitä tekee. Ei tuo Casio ihan lelu ole, aika monipuolinen, vaikka selvästikin kotilaite. Miellyin tuohon samaiseen Casion "kirkkourkusoundiin" jo aikanaan, kun perheessä oli Casion soitin myös lapsella. Tuo nykyinen on lainapeli. Mielestäni parhaat "A Whiter Shade of Pale" -tyyliset soundit, mitä olen mistään saanut. Tietsikan kautta olen tuolla uudella Rolandilla kokeillut ties mitä Hammond-mallinnuksia, mutta en ole päässyt lähellekään. Casion äänessä on sellainen kiva oikeankuuloinen hidas kierto, jonkinlainen vaihevirhe-efekti tms., joka tekee siitä hyvän kuuloisen. Lisäksi kuulokeulostulo on selkeästi stereo ainakin siinä mielessä, että koskettimiston äänet painottuvat eri paikkoihin sijainnin mukaan. Mutta, jos jollakin on heittää sopivaa samplea, niin kelpaa sekin, ja säästää työtä paljonkin. :)
-
Tietsikan kautta olen tuolla uudella Rolandilla kokeillut ties mitä Hammond-mallinnuksia, mutta en ole päässyt lähellekään. Casion äänessä on sellainen kiva oikeankuuloinen hidas kierto, jonkinlainen vaihevirhe-efekti tms., joka tekee siitä hyvän kuuloisen.
Mitä mallinnuksia olet kokeillut? Sampleista kyhätyillä soundfonteilla ei ainakaan pääse kovin pitkälle. GSI VB3 (https://www.genuinesoundware.com/?a=showproduct&b=24) lienee suositeltavin Hammondia emuloiva VST-instrumentti, hintaa 50 euroa. Demoja löytyy Youtubesta:
https://www.youtube.com/watch?v=IpTrWBpugjM
https://www.youtube.com/watch?v=Zp40M3Z1ys4
Native Instruments B4 II on toinen yleisesti ehdotettu vaihtoehto, ja ilmaisella ORGANized trio -VSTi:llä (https://www.kvraudio.com/product/organized_trio_by_gsi) voisi päästä alkuun.
Aiempaa keskustelua aiheesta: https://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=44373.0
-
Casion äänessä on sellainen kiva oikeankuuloinen hidas kierto, jonkinlainen vaihevirhe-efekti tms., joka tekee siitä hyvän kuuloisen.
Kyseessä lienee jonkinlainen emulaatio Leslie-kaiuttimesta, joka luo Hammond-urun ääneen tunnistettavan aaltoilun. Hammond-urkua soitetaan aina kyseisen kaiuttimen lävitse. Samplaamalla et kyseistä soundia varmastikaan saa hyvin talteen.
Suosittelisin asentamaan SetBFreen, joka on avoimen lähdekoodin hammond-mallinnus. Sillä pääsee kivasti alkuun. Tässä esimerkkivideo, miltä kyseinen urku kuulostaa:
https://www.youtube.com/watch?v=Lm78xL-mJA8
nm edellä suositteli kaupallisia mallinnoksia, joita kannattaa sitten seuraavaksi koettaa, mikäli SetBFree ei miellytä tai tuntuu liian hankalalta käyttää.
Aiheen vierestä uskallan myös suositella toista mielenkiintoista avointa urkumallinnosta Linuxille: Foo-yc20.
-
Oli taas aikaa vähän testailla, ja kokeilin tuota Setbfreetä sovelluksena. Käynnistyy kun Jack on päällä, ja sovelluksen virtuaalikoskettimet soivat kyllä mutta mutta; Jack-kytkennöissä Setbfree näkyy midi-välilehdellä kun taas kiipparini (usb-midi) näkyy Alsa-välilehdellä ja milläs ne sitten kytket??? Qsynth jos on käytössä, se näkyy Alsa-välilehdellä kuten kiipparikin. Onko mitään tehtävissä Setbfreen suhteen?
Toinen juttu mitä yritin olis yhden käyttökelpoisen .sfz -formaattisen samplen käyttö, mutta sitähän taas ei Qsynth niele, ja Linuxsamplerin paketin löytäminen oli toivotonta. No, kuitenkin tuo eka eli Setbfree kiinnostaa nyt eniten. En kuitenkaan haluaisi sitten taas lähteä Wine-VST-DAW -linjalle, kun kyse on lähinnä soittelusta, ja äänityksiin on taas rautatavara mieluisampaa.
-
Jack-kytkennöissä Setbfree näkyy midi-välilehdellä kun taas kiipparini (usb-midi) näkyy Alsa-välilehdellä ja milläs ne sitten kytket???
a2jmidid toimii välittäjänä ALSA-MIDI:n ja Jack-MIDI:n välillä. Asentuu suoraan Ubuntun ohjelmalähteistä.
sudo apt-get install a2jmidid
Oletko lukenut Heikin kirjoittamia ohjeita (https://www.linux.fi/wiki/Portaali:Musiikinteko_Linuxilla) Linux.fi:stä? Siellä on kerrottu näistä asioista varsin kattavasti: https://www.linux.fi/wiki/JACK_Audio_Connection_Kit#Midi-liit.C3.A4nn.C3.A4t
-
moi,,
siirryin windowsista takaisin ubuntun käyttäjäksi,
haluaisin tuota Reaperia käyttää. se on nyt asennettu, mutta siellä ei näy audiodevicei ja midilaitteita.
alsamixer ainakin näyttää löytävän laitteet.
// haluaisin sellaisen järjestelyn, että koneen muut kaikki äänet kulkee koneen HD-audion kautta, ja Reaperin äänet ohjata USB-mixerilaitteeseen..
-
Tuolta neuvoja?
https://medium.com/@kaerumy/audio-and-midi-controller-on-ubuntu-linux-1058e00bc7d0 (https://medium.com/@kaerumy/audio-and-midi-controller-on-ubuntu-linux-1058e00bc7d0)
-Koivukoski1
-
Tallennus mp3:lle
Jos ja kun soittelen Yoshimi softasynalla, niin mikä olisi helpoin konsti tallentaa soitantaa mp3:lle?
Ei siis mikrofonilla, vaan suióraan Yoshimista tai Jack:ista tiedostoksi.
Kokeilin homma Audacity:llä, mutta Ubuntun (20.04) repositoryn Audacity taitaa olla vanhaa mallia ja rikki?
-
Tallennus mp3:lle
Jos ja kun soittelen Yoshimi softasynalla, niin mikä olisi helpoin konsti tallentaa soitantaa mp3:lle?
Ei siis mikrofonilla, vaan suióraan Yoshimista tai Jack:ista tiedostoksi.
jack_capture: https://github.com/kmatheussen/jack_capture
Sijaitsee paketissa jack-capture.
-
Tallennus mp3:lle
Jos ja kun soittelen Yoshimi softasynalla, niin mikä olisi helpoin konsti tallentaa soitantaa mp3:lle?
Ei siis mikrofonilla, vaan suióraan Yoshimista tai Jack:ista tiedostoksi.
jack_capture: https://github.com/kmatheussen/jack_capture
Sijaitsee paketissa jack-capture.
Kiitos nm!
MP3 tallennus toimii hyvin komennolla jack_capture -mp3.
Simppeli sovellus. Tallennus alkaa heti kun antaa komennon, ja loppuu näämmäs, kun sulkee terminaalin? Mitään tasoasetuksia ei ole, eikä kai tarvitakaan?
-
Olisi tarvis lähettää Yoshimille NRPN MIDI komentoja
Mahtaisiko toimia sendmidi nimisellä sovelluksella?
Onko kukaan käyttänyt sendmidi:ä?
Netistä löytyy sendmidi-linux-x86-1.0.15.tar.gz
mutta en osaa kääntää sovellusta Ubuntuun, kun ei ole mitään ohjeita. Netistä löytyy vain kaamean monimutkainen käyttöohje, ja paketin mukana on vain man-tyyppinen käyttöohje.
-
Olisi tarvis lähettää Yoshimille NRPN MIDI komentoja
Mahtaisiko toimia sendmidi nimisellä sovelluksella?
Onko kukaan käyttänyt sendmidi:ä?
Netistä löytyy sendmidi-linux-x86-1.0.15.tar.gz
mutta en osaa kääntää sovellusta Ubuntuun, kun ei ole mitään ohjeita. Netistä löytyy vain kaamean monimutkainen käyttöohje, ja paketin mukana on vain man-tyyppinen käyttöohje.
Oikeastaan ongelma on se, etten ymmärrä mitään:
Täällä on "releases"
https://github.com/gbevin/SendMIDI/releases
Täällä on makefile:
https://github.com/gbevin/SendMIDI/blob/master/Builds/LinuxMakefile/Makefile
Mutta esimerkiksi paketissa:
sendmidi-linux-x86-1.0.15.tar.gz
ei ole normaaleja filuja, joita tarvitaan kääntäessä configure...make.
Miten moinen outo paketti asennetaan Ubuntuun? Vai onko tämä joku uusi yksinkertaistettu versio paketista, jonka asennus on mukamas helpompaa?
Täällä julkaisija Geert Bewin puhuu ummat ja lammet sendmidi:n käytöstä, muttei sano, miten paketti asennetaan?
https://www.youtube.com/watch?v=_o1kg0IbetY
-
En osaa suoraan auttaa, kun en ole lähdekoodien kanssa pelannut, mutta ehkä saisit paremman vastauksen, kun laittaisit ongelman tuonne Ubuntu tietokoneissa -otsikon alle ja vaikka otsikoksi "Paketin kääntäminen lähdekoodista ja asennus" tms. ja linkin tuohon tar-tiedostoon.
-
En osaa suoraan auttaa, kun en ole lähdekoodien kanssa pelannut, mutta ehkä saisit paremman vastauksen, kun laittaisit ongelman tuonne Ubuntu tietokoneissa -otsikon alle ja vaikka otsikoksi "Paketin kääntäminen lähdekoodista ja asennus" tms. ja linkin tuohon tar-tiedostoon.
Nojjoo,
tämä tar.gz paketti onkin ns. "pre-built binary". Eli se sisältää valmiiksi käännetyn binaryn.
Piti vain muuttaa permissions, ja startata terminaalista:
./sendmidi
Toimii!
Tyhmänä en ole ennen törmännyt "prebuilt" - pakettiin.
-
Latasin vuoden alussa Discordin Mintti -koneeseeni, niin Discordin sivuilta imuroimisen jälkeen kun tuplaklikkaa sitä tiedostokuvaketta, niin tulee vähän vastaavanlainen installeri ruudulle, mitä Windows-ohjelmistoja asentaneille on tutumpia. Onko tässä kyseessä juuri tuon kaltaiset pre-built -paketit.
Käsitykseni mukaan jos ohjelmistokehittäjä/jakelija jakaa pre-built -pakettia, niin samasta lähteestä saa ainakin jonkin version kehitysversion lähdekoodin myos imuroitua.