Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Postimies

Sivuja: [1] 2 3 ... 119
1
Ensiksi tuli mieleen sox ja sitten alsan mukana tuleva speaker-test. Audioformaatit tukevat tiettyä näytteenottotaajuuttua. 44,1 kHz CD-levyjen standardi. Elokuvilla on omansa. Speaker-test kiva tuottamaan erilaisia piipityksiä tietyllä taajuudella. Käy apuna vaikka kitaran virityksessä.

2
Multimedia ja grafiikka / Vs: [Ratkaistu]ICC-profiilit !?
« : 26.07.20 - klo:18.28 »
Tarkistus on helppo jollain testikuvalla, jossa outo profiili. Adobe RGB vai sRGB? Siinäkin miettimistä.

Tarkoitatko jotain kalibrointikuvaa, vai vain jotain omaa kuvaa, johon laittanut oudon profiilin ?

Jos tarkoitit kalibrointikuvaa, niin mistä niitä löytyy (halvalla) ?
Jos kuvassa joku hassu väriprofiii on helppo huomata onko värinhallinta toiminnassa. Siitä ainakin huomaa, että värinhallinta toimii. Netissä on testisivuja toimiiko selaimen värinhallinta. Turha väkertää kuvaa jossa väriprofiili, mutta katseluohjelma jättää sen huomiotta. Esim gthumb sisältää napin käytetäänkö värienhallintaa. Vaikka tuki olisikin se pitää olla päällä.

3
Multimedia ja grafiikka / Vs: [Ratkaistu]ICC-profiilit !?
« : 26.07.20 - klo:16.19 »
Kalibroinnin voi tehdä myös Windowssissa ja siirtää sitten profiilin Linux-puolelle. Näytön kirkkaus myös oleellinen asia jos haluaa näytön kuvan suunnilleen vastaavan tulostettua kuvaa. Sitten pitää tarkistaa onko värienhallinta päällä ja miten eri ohjelmat käyttää sitä. Tarkistus on helppo jollain teskikuvalla, jossa outo profiili. Adobe RGB vai sRGB? Siinäkin miettimistä.

4
Tulipa kokeiltua Fedoraa pitkästä aikaa. Asennusohjelma selkeä, mutta osiointi tuotti hieman päänvaivaa. Jätin muut osiot liitettäväksi myöhemmin kunhan keksi paikan juurelle. Lxterminal tuottaa nyt pientä ongelmaa kun tekstin kopioiminen ja liittäminen ei siinä jostain syystä toimi. Midori oli oletusselain ja siitä en saanut tekstiä leikattua. Firefox toi parannuksen. Onko dnf erase sama kuin apt purge? No sillä poistelin kuitenkin turhia... Päivityksiä oli hirmusti ja joku päivitys kaatoi koneenkin.

Nvidian ajurin asennus näköjään hankalampi kuin Ubuntussa.. Jos nyt Googlettamalla ymmärsin oikein.

Lirc asennukseen koetin löytää ohjetta... Ubuntu 16 lirc asentuu helposti - valittaan vain laite listasta ja
sitten se toimii.

ssh ei asennu oletuksena, vaikka kaikkea muuta muuta on.

Harmittamaan jäi tuo pääte. GNOME Terminal korvaamaan? Itselle päätteessä välilehdet ja sen toimivuus tärkeää. top, ssh, .. on kiva pitää omilla välilehdillä.

5
Asennusohjelman jäljiltä /boot/efi osio on liitettynä käynnistyksen jälkeen. Jos ymmärsin oikein, niin tuo kannattaa muuttaa vaikka Disks ohjelmalla. Päivityksen (ainakin kernelin) ajaksi liitos pitää ilmeisesti kuitenkin palauttaa.
/boot ei tarvitse olla liitettynä käynnistyksessä. Toki päivityksen yhteydessä pitää olla. Tuskin suurta merkitystä, mutta eipä mahdollinen tunkeutuja pääse muuttamaan kerneliä tai käynnisysasetuksia niin helposti. sudo mount /dev/sda1 /boot liittää sen jos laite on sda1.

6
Osioin aina itse levyn ja jos useampi systeemi yritän estää sen lataajan asentamisen. Yksi lataaja riittää yleensä koneessa. Samoin swap. mbr-levylle riittää systeemi ekalle primäärille ja loput laajennetulle. swap sda5, home sda6 jne.. . boot-osio levyn alussa tuo hieman tietoturvaa jos sitä ei liitä tiedostojärjestelmään ja vanhoissa koneissa bios ainakin löytää sen jos iso levy.

7
Kiitos, otin nyt videot sekä VDR-tallenteet rsync:llä talteen ja laitoin Deja Dup:n eston näille hakemistoille. Miten lie suhtautuu crontab siihen että levy ei ole liitetty mitä se ei yleensä ole. No täytyy rakentaa skripti joka huomauttaa että kytkepäs ulkoinen levy ja sitten vasta ajaa automaattisesti rsync Videoille ja VDR:lle. Tosin tuo ei nyt mikään kauheus että ajaa itse (alias) rsync:n kun tulee uusia nauhoituksia.
Medioihin rsync tai vastaava paras kun videot, kuvat ym. ovat valmiiksi pakattuja. Itsellä systeemi pakkautuu kohtuullisesti dar-ohjelmalla. Kuinka usein ja miten on aina hankalaa. Varmuuskopioihin tulee ne mokatkin. Jos muuttuvia tiedostoja kohtuullinen määrä niin yksi täysikopio ja sen lisäksi muuttuneet otetaan talteen sopivin väliajoin. Silloin palautuksessa olisi vain pari pakettia ja menee melko nopeasti - systeemi & asetukset. Lisäturvaa tuo jos yksi kopio koneessa ja lisäksi yksi ulkoisella. Tai edes kuville, musiikille ja leffoille oma ulkoinen. 6T on paljon kerralla menetettäväksi.

8
Olen nyt yrittänyt asentaa Archia, aikaa on kulunut 4-5 tuntia. En ole toistaiseksi onnistunut. Yritys kertoja taitaa olla 4 kpl:tta. Aina tulee jossakin kohtaa seinä vastaan.
Wikiä todella kannattaa lukea, onneksi on puhelin ja muita tietokoneita, joista voi lukea ohjeita samalla, kun asentaa.   8)
Kannattaa asentaa koneelle ensin tuttu systeemi tai käynnistää kone edes vaikka Lubuntun asennusmedialla. Voi siten lukea samalla ohjeita ja asennella Arch chrootin alla.
Kun on pari kertaa asentanut menee jo helpommin.

Gentoon asennan aina toisesta järjestelmästä eli usein ubuntun asennusmedialla ja siihen ssh päälle. Loput sitten etänä. Kun perussysteemi asennettu ja lisäksi alsa, X, openbox, selain niin voi jo miettiä systeemin käynnistämistä. Obenboxin lisäksi tarvitsee tietty kivan päätteen vaikka lxterminal. En nyt muista mitä Archin mukana tulee, mutta palvelutkin muistaakseni pitää itse asentaa ja käynnistää. startx käynnistää X:n ja .xinitrc tiedostoon pistät ikkunamanagerin käynnistyskomennon. Openboxin tapauksessa openbox-session tai jos consolekit käytössä niin käynnistyskomento on exec ck-launch-session dbus-launch --sh-syntax --exit-with-session openbox-session. DM tekee tuon kyllä, riipuen minkä valitset. Medikoneessa itsellä helppo slim. Kannattaa tehdä muistiinpanoja, niin toinen kerta menee helposti.

9
Se on ehkä se olennaisin pointti, eli Windows maailmassa on paljon mahdottomia asioita, joihn ei ole välttämättä mitään keinoa. Linux maailmassa liki kaikki on mahdollista, mutta toki osassa asiosta vaikeusaste kasvaa sitten roimasti.
Windows maailmaan on tullut  paljon ominaisuuksia jotka olleet kauan Linuxissa. Levykuvan liittäminen tiedostojärjestelmmän on ennen vaatinut erillisen ohjelman. Keskitetylle paketinhallinnalle on vastine. Käyttöoikeuksien muokkaaminen Linuxissa melko helppoa. Linuxissa on pääkäyttäjän ohjelmat eri polussa.  Linuxissa voit tehdä chrootin toiseen järjestelmään. Itse päivittelen välillä toista systeemiä chrootin alla. Miten chroot vankila tehdään Windowssissa? Miten windowssissa luetaan laitteesta? Esim levykuva syntyy helposti cat /dev/sdd1 > levy.iso. On mahdollista lukea tai kirjoittaa tiettyä kohtaa levystä. Esim boot-sektorin kopionti. ssh, curl, wget, rsync ihan kivoja apuohjelmia. ftp-palvelinkin asentuu hetkessä jos ei valmiina.

10
Yleistä keskustelua / Vs: Btfrs vs Zfs
« : 22.07.20 - klo:22.49 »
fsck kestänee ext4:llä jos iso hidas levy ja hidas mediakone.

En ole itse huomannut hitautta 8 teran levyillä. Tietty jos tiedostojärjestelmä menisi oikeasti sekaisin, fsck joutuisi jotain tekemäänkin, mutta sama koskee xfs:ää. Xfs ei vain koskaan tee korjausta automaattisesti, vaan edellyttää käyttäjän toimenpiteitä.

fsck – util-linux 2.27.1
e2fsck 1.42.13 (17-May-2015)
Pass 1: Checking inodes, blocks, and sizes
Pass 2: Checking directory structure
Pass 3: Checking directory connectivity
Pass 4: Checking reference counts
Pass 5: Checking group summary information
varasto: 69489/32768000 files (14.5% non-contiguous), 129290929/131072000 blocks

real   0m7.595s
user 0m1.984s
sys   0m0.148s

Tulipa tarkistettua liki 500 giganen osio. Meni tosiaan melko nopeasti pöytäkoneessa. Eipä noita ext4 levyjäkään tarkisteta jos ominaisuus on pois päältä ja levy pysynyt "puhtaana". Tiedostoja kyllä vähän. Itselle oli uutta, että tyhjä forcefsck-tiedosto juuressa tekee tarkistuksen levylle.

11

Islanti (tietenkin) löytyy ja yhdeksän (9) erilaista saamen kieltä.

https://aijaa.com/KwySco
Suomessa puhutaan käsittääkseni neljää saamen kieltä. Tuottaa kustannuksia kunnalle kun kerran juttelin
pohjoisesta kotoisin olevan  kanssa. Pienet kielet katoavat. Irlannissa on kadonnut iiri ja suomen kielikin olisi
kadonut jos oltasiin oltu vielä pidempään ruotsin vallan alla. Tosin suomalaiset sotkevat englantia puheeseen
hälyttävän paljon

12
Yleistä keskustelua / Vs: Btfrs vs Zfs
« : 21.07.20 - klo:21.49 »

Eipä sellaista pitkään kestävää tarkistusta tapahdu ext4:lläkään. Hidas fsck oli enemmän ext3:n ongelma.

Pirstoutumista ilmenee käytännössä kaikissa tiedostojärjestelmissä jollain tasolla. Riippuu käyttötavasta, muodostuuko sitä ongelmaksi asti. Jos levy on ajoittain melko täynnä, ja käyttö alkaa ajan myötä tuntua hitaalta, kannattaa mitata kuinka paljon tiedostojärjestelmä on fragmentoitunut.
fsck kestänee ext4:llä jos iso hidas levy ja hidas mediakone. Ei selvää käsitystä kestosta kun käyttis on ext4 SSD:llä ja siinä menee nopeasti. Pirtoutumista en ole tutkinut aikoihin. Levyn hitaus ei ongelma jos se täynnä kuvia, musiikkia ym. Musiikkilevy on nyt pirstaloitunut 5,82%. Pistin eheytymään kun levy tuli eilen osin vahingssa täytettyä ja tiedostojen poistaminenkaan ei tahtonut onnistua. Eheytys kestää kauan ja siitä saatava hyöty olematon. xfs_fsr hoitanee työn. Jotkuthan pistää tuota cronniin. Oletusaika niinkin pitkä kuin kaksi tuntia.

13
Linuxilla hyvä kielituki. Tuskin löytyy saamen tai islanninkielistä Windowssia. Suomessakin nykyisin monia kansallisuuksia. Saamelaisetkin käyttävät myös kolttaa. Jos koltankielisille mummoille pitäisi opettaa tietokoneen käyttöä niin Windows ei muistaakseni siihen taivu.

14
Yleensä ajotaso single tai 1 - riippuu hieman systeemistä antaa suoraan root oikeudet. Eli editoi grubin käynnistysriville single tai init=/bin/bash. 'e' kirjain pistää käynnistyvalikossa editointitilaan.

15
Yleistä keskustelua / Vs: Btfrs vs Zfs
« : 21.07.20 - klo:16.50 »

/home- ja muilla omien tiedostojen levyillä suosin yleensä xfs:ää.
Itsellä myös xfs käytössä useimmilla datalevyillä. Osin historiallisesta syystä - tuli otettua käyttöön kun ext4 olivielä kihitysvaiheessa. Hyvä isoille tiedostoille, ei pirstoudu eikä käy niin että Linux alkaa käynnistyksessä tarkastamaan levyä mikä voi kestää pitkään.

16
HandBrake ei kuulu Windowssiin ja jos haluaa lisäksi purkaa salauksia ollaan jo harmaalla alueella mikä tulee tuskin koskaan sisältymään Windowssiin. En ole käyttänyt aikoihin Windowsia ja en tiedä mitä kodekkeja sen soitin nykyisin tukee. Itsellä ainakaan ei taidot aikoinaan riittäneet TV-kuvan saamiseen TV-kortilta. Nykyisin varmaan onnistuu, mutta digitv:n alkuaikoina luovuin ja vaihdoin helpompaan ja vakaampaan systeemiin. Linuxissa TV-korttini lähti heti toimimaan.

Eihän VDR;kään kuulu Ubuntuun vaan erillinen kehitystiimi kehittää sitä - toki tulee Ubuntun binääreistä, joten sikäli se on aina perusasennuksessa saatavilla, mutta niinhän on handbrakekin kun vain lataa asennuspaketin. Eli ei kai Handbrake ole juuri sen kauempana Windowsista kuin VDR on Linuxista. Salauksenpurusta olen samaa mieltä - se menee VDR:llä aika kätevästi ja Windowsissa voi olla tekemätön paikka.
Ajattelin Windowssia noin perusasennuksen jäljiltä. En ajatellut tätä Ubunturiippuvaisena ketjuna. On monia jakeluita joissa painotus on multimedian toistoon. Esim OpenElec jos vaikka Rasberryllä haluaa leffoja katsella. Ei siinä Windows ensimäisenä tule mieleen. Vanha Atom Ion koneeni on mediakoneenani jäänyt eläkkeelle. 2G muistia aika rajoitus, mutta toimi siinä Kodi & VDR ihan mainiosti. Selainta ei oikein moiseen enää kannata asentaa.

17
Miten muutat TV-tallennuksen vaikka mateoskaan Wondowssiila.

En tiedä, mitä muotoa ne TV -tallennukset ovat, mutta jos Handbrake ne tunnistaa, niin ainakin sillä onnistuu.
HandBrake ei kuulu Windowssiin ja jos haluaa lisäksi purkaa salauksia ollaan jo harmaalla alueella mikä tulee tuskin koskaan sisältymään Windowssiin. En ole käyttänyt aikoihin Windowsia ja en tiedä mitä kodekkeja sen soitin nykyisin tukee. Itsellä ainakaan ei taidot aikoinaan riittäneet TV-kuvan saamiseen TV-kortilta. Nykyisin varmaan onnistuu, mutta digitv:n alkuaikoina luovuin ja vaihdoin helpompaan ja vakaampaan systeemiin. Linuxissa TV-korttini lähti heti toimimaan.

18
Jokos Win sisältää softaraidin?
VDR osaa tallentaa ja jakaa TV-kuvaa- En tiedä miten tekisin sen vakaasti Windowssilla.
Miten muutat TV-tallennuksen vaikka mateoskaan Wondowssiila.
dd ja moni muu kiva puuttuu. linux osaa kirjoittaa suoraan laitteeseen.
Levykuvat ja moni muu asia onnistuu helposti päätteessä.
Linux on siirrettävä. Systeemin voi kopioida vaikka verkon yli.

Pelilaitteeksi Linuxista ei oiken ole. Siihen pelikonsolit ja
Win10 on omiaan. Tosin GTA 4 lopetti toimintansa.
Win osaa ajaa vanhoja binäärejä mikä Linuxilla hankalaa.
Linuxin pystyy kokonaan kääntämään tietylle prosessorille (gentoo)
mpd. ftp, ssh palvelimet helppo asentaa.

Tiedostonhallinta osaa vaikka mitä. Ainakin KDE:ssä.

19
Mikähän piiri emossa on? Itsellä oli emo joka vaati oudon kernelin parametrin joka löytyi ahketalla Googlettamisella. Ubuntussa hyvin mukana firmikset eri laitteille. Debianissa joutuu tuskailemaan verkkokortin ajurin ja firmiksen kanssa joskus. Kyllä Linux normaalisti nettiin menee. Mitä nyt joskus pitää reititin käynnistää uudestaan. Etsisin vikaa verkkokortista tai ajuri/firmis yhdistelmästä.

20
Gigan tikku riittää jos netti toimii. Asentelee netistä tai pistää lataajan tikulle, joka käynnistää vaikka muistikortilta asennusohjelman. Ubuntulla ei taida onnistua debootstrap, millä debian asentuu. Ubuntu server tai ubuntu mini iso mahtuu tikulle. itse olen etänäkin asentanut Linuxin ssh:lla. Toki kohdekoneessa pitää olla joku live-linux ja ssh käynnissä.

Sivuja: [1] 2 3 ... 119