Linux Mint tekee pesäeroa Ubuntuun

[kaulahuivi]

Linux Mint tekee pesäeroa Ubuntuun. Porukat ovat kuulemma suuttuneita Ubuntun tapaan jakaa pakolla Snap-paketteja Deb-pakettien sijaan. Mistä on kysymys? Kannattaako siirtyä pois Ubuntusta? Onko kysymys vain valtataistelusta?

[Eesaurus]

Asiasta löytyy paljon keskustelua, kun googlaa. Myös Canonicalin edustajien näkemyksiä, ainakin Alan Pope selitti asiaa jossain vaiheessa. Ja tietysti Mintin kehittäjän Clement Lefebvren blogista löytynee hänen itsensä mielipiteitä.

Porukat ovat kuulemma suuttuneita Ubuntun tapaan jakaa pakolla Snap-paketteja Deb-pakettien sijaan. Mistä on kysymys?

No osin juuri tuosta on kyse. Asiaan liittyviä muita avainsanoja ovat "suljettu koodi", "automaattiset päivitykset", "koneen hidastuminen", "Linux -filosofian vastaisuus", "sanelupolitiikka" ja muuta vastaavaa.

Minulle tämä näyttää (enimmäkseen ideologiselta) myrskyltä vesilasissa, ja vaikka osin ymmärränkin kritiikin, niin pidin Lefebvren ulostuloa (ja sitä seurannutta päätöstä blokata Snap Mintissä) aika lapsellisena. No, osa on kiihkeitä tässä asiassa, osa ei niinkään, suurinta osaa ei kiinnosta.

[SuperOscar]

Snap on keskitetty järjestelmä ja Canonicalin hallussa. Lisäksi se on ilmeisesti toteutettu aika kökösti.

Saan jatkuvasti sähköpostiini viestejä Snapistä tehdystä vikailmoituksesta, jossa vaaditaan joko muuttamaan ~/snap-kansion nimi pistealkuiseksi (jotta se jää kansiolistauksissa näkyvistä) tai mieluiten antamaan käyttäjille mahdollisuus muuttaa kansion sijaintia mielivaltaisesti. Bugi on luvattu korjata, mutta tilanne on jatkunut samana vuosia. Aina välillä joku taas käynnistää vyörytyksen, ja kehittäjät vastaavat ”juu juu, tehdään kun ehditään”. Hieman oudoltahan tuo ulkopuolisen silmiin vaikuttaa.

[LeHiX]

Itse poistin 20.04 päivityksessä tulleen snap-chromiumin ja asensin sen  tuolta
http://ppa.launchpad.net/saiarcot895/chromium-beta/ubuntu focal main, ja yhteensopivuus ongelmat työpöydän kanssa (carsee cursor) on poissa

[juyli]

Snapin tarkoituksena on toimia APT:n rinnalla tarjoten turvallisemman ja kätevämmän tavan pakettien ja niiden riippuvuuksien hallintaan.
https://www.linux.fi/wiki/Snap
Itse perustan mieluummin perinteisempään ohjelmien asentamiseen apt:lla ja kunkin jakelun virallisista ohjelmalähteistä.

[qwertyy]

Suurin vastarinta taitaa tulla siitä, että on toiminnallisesti lähes vastaava järjestelmä nimeltä Flatpak, jota käytännössä kaikki muut jakelut tukee ja moni näkee snap-paketoinnin Canonicalin sooloiluna. Jonkin verran olen käyttänyt kumpaakin ja Flatpak jotenkin vaikuttaa nopeammalta ja vähemmän tilaa vievältä. Tuo on tosin sitten ihan omaa "mutua", enkä ole mitenkään tarkistanut asiaa tieteellisemmin. Kaikissa noissa vaikuttaa olevan kuitenkin yksi ärsyttävä piirre ja se on, että ohjelmat vievät tilaa melkoisen paljon vrt. normaaleihin jakelulähteisiin, jakelusta riippumatta. Samoin todella monesti törmää jos jonkinlaisiin pieniin ärsyttävyyksiin, kuten joku tuossa mainitsi teeman rikkoutumisen, sovelluksella ei ole pääsekään noin vain esim. verkkojakoihin käsiksi yms.

Itseä ei kyllä oikein kiinnosta Ubuntun jakelut, koska käsittääkseni uusimmissa on jo osa softasta täysin snap-paketoitu? Tosin samaa tekevät muutkin jakelut esim. Fedoran Silverblue.

Henk.kohtaisesti pidän eniten AppImagesta jos tiettyä sovellusta ei löydy normaaleista ohjelmalähteistä. Se on vain jotenkin näppärä ladata tiedosto X ja suorittaa se. Esim. Prusa jakaa PrusaSlicer ohjelmaa Linuxille vain AppImage muodossa ja itseä tuo ei sinänsä haittaa yhtään. Jos haluan sen tietylle koneelle, niin se on todella nopea operaatio.

"Konttauksessa" on hyvät ja huonot puolensa.

[kaulahuivi]

Itseä ei kyllä oikein kiinnosta Ubuntun jakelut, koska käsittääkseni uusimmissa on jo osa softasta täysin snap-paketoitu? Tosin samaa tekevät muutkin jakelut esim. Fedoran Silverblue.

Henk.kohtaisesti pidän eniten AppImagesta jos tiettyä sovellusta ei löydy normaaleista ohjelmalähteistä. Se on vain jotenkin näppärä ladata tiedosto X ja suorittaa se. Esim. Prusa jakaa PrusaSlicer ohjelmaa Linuxille vain AppImage muodossa ja itseä tuo ei sinänsä haittaa yhtään. Jos haluan sen tietylle koneelle, niin se on todella nopea operaatio.

"Konttauksessa" on hyvät ja huonot puolensa.

Jos saa kysyä, mitä jakelua sitten käytät Ubuntun sijasta? Minulla on Macci ja Windows-kone ja haluaisin siirtyä kokonaan niistä pois helppoon ja selkeään Linux-versioon. Googlen perusteella valitsin Ubuntun. Mikä Linux-jakelu on selviytyjä ajan saatossa, mikä kestää siis pitkälle tulevaisuteen? Vaikka olen käyttänyt vasta vähän aikaa Ubuntua, olen lukenut Linux-kirjoja jo monia ja hallitsen kyllä edistynyttä käyttöäkin. 20 vuotta sitten tuli eka kerran kokeiltua Mandrakea ja Susea tms. Tärkeintä olisi saada hommat tehtyä ja viihdettä elettyä koneen kanssa. Komentoriviä olen opiskellut, mutta en jaksa painaa muistiin komentoja. Haen tarvittaessa koodinpätkät.

[qwertyy]

Jos saa kysyä, mitä jakelua sitten käytät Ubuntun sijasta?

Saa toki. Nykyään koneilta löytyy Fedora ja openSUSE Jälkimmäisen haluaisin laittaa ensisijaiseksi, mutta sen kanssa aika tiuhaan olen törmännyt jonkinmoisiin bugeihin. Onneksi ne on aina sattuneet tuleen ilmi heti asennuksen jälkeen. Aivan tuossa jokin aika sitten törmäsin outoon lokalisaatio ongelmaan, jossa käyttis oli suomi/englanti sekamelskaa, joka ratkesi suht helposti tekemällä uuden käyttäjän ja yhdessä ihan perus Lenovo pöytäkoneessa halusin kokeilla Tumbleweed versiota ja siinä en vain saanut ihan perus verkkokorttia toimimaan mitenkään, joka oli todella hämmentävää. Fedora on toiminut kyllä kaikilla koneilla hienosti. openSUSE:n siis lähinnä haluaisin laittaa ykköseksi, koska siinä on minusta todella näppäriä graafisia järjestelmänhallintaohjelmia ja sen repoista olen löytänyt aina suht tuoreita ja sopivia paketointeja. Pidän kovasti myös sen "1-click install" tyyppisistä toiminnoista.

openSUSE jotenkin tuntuu todella viimeistellyltä ja esteettisesti miellyttävältä, mutta jostain syystä itse olen törmännyt tosiaan varsin erikoisiin bugeihin. Fedora on selkeästi enemmän kokeneille käyttäjille suunnattu jakelu. Sitten yksi jakelu olisi mitä olen kovasti harkinnut laittaa päivittäin käytössä olevaan kannettavaan, jonka haluaisin olevan mahdollisimman vakaa ja se mielessä olen ajatellut laittaa kovasti harkintaan CentOS-jakelun ja käyttää mainittua Flatpak:a jos haluan käyttää esim. FreeCAD:a, jonka tuoreimmat versiot on CAD-käyttäjälle lähes pakollisia. Toki myös ihan perus Debian on käynyt mielessä vastaavasti. Itse asiassa yhdessä vanhassa kannettavassa minulla onkin Debian, eikä sitä voi kyllä moittia. Toki näissä on nuo ohjelmaversiot aina aika vanhoja, mutta pääsääntöisesti tuolla nyt niin väliä ole.

Jos haluaa Debian pohjaista käyttää, niin jonkin verran olen käyttänyt myös Minttiä Cinnamonilla ja sanoisin, että se on kyllä varsin hyvä kokemus ns. "out-of-box". Se sisältää lähtökohtaisesti kutakuinkin kaiken mitä peruskäyttäjä voi tarvia. Eräs tuttu halusi että asennan Linuxin hänelle kokeiltavaksi vanhaan koneeseen ja en miettinyt yhtään. Mint meni koneeseen heti. Ajattelin että se aika hyvin muistuttaa Windowsia ja että se on kuitenkin selkeä käyttää. KDE on minusta työpöytänä aivan mahtava, mutta ehkä jopa hiukan liiankin muokattavissa. Kirjoittelen tätä parhaallaan KDE:llä ja myönnän heti, että en tiedä lähellekään kaikkia toiminnallisuuksia tai tarkemmin sanottuna osaa hyödyntää niitä. Mutta pidän kovasti mm. että tiedostoista voi katsoa suoraan "hash" tiedot ominaisuuksista jne. mitä ei lähellekään kaikilla työpöydillä voi tehdä. Mutta nyt lipsahti jo työpöytien puolelle. Se on kovinkin subjektiivinen asia mistä kukin pitää.

Ensimmäisenä varmaan on aina puntaroitava, että haluaako käyttää lähes tylsän vakaata järjestelmää jossa ei kaikki ole kuuminta uutta, vai onko kokeilumieltä ja haluaako ottaa jonkintasoista riskiä, että koneen saa solmuun. Sen jälkeen valita mitä työpöytäympäristöä haluaa käyttää. Toki tämä jälkimmäinen voi hiukan vaikuttaa siihen mitä jakelua haluaa käyttää. Esim. openSUSE on minusta hionut KDE:n paketoinneissaan todella hyvin. Fedora on ilmeisesti Gnome ystäville paras vaihtoehto. Mint:n vahvuus Cinnamon. Mutta monet jakeluista on toteuttanut hienosti kyllä eri työpöytien kokonaisuudet. Esim. tämä Fedoran KDE on minusta oikein miellyttävä, vaikka ei ole olekaan Fedoran "pääpaketointi".

Täsmennyksenä niin Ubuntusta en perusta nykyään, koska he tuntuvat tekevän erikoisia omia juttujaan ja koen, että muut jakelut pitää paljon yhtenäisempää linjaa. Esimerkkeinä Ubuntun erikoisuuksista vaikka Mir, Unity ja Snap.

Jos haluaa oikein "extreme" linjalle mennä, niin sitten yhtenä hyvänä vaihtoehtona pitäisin Arch Linuxia. Itsellä ei enää nykyään riitä niin paljon aikaa ja mielenkiintoa, että sille linjalle enää lähtisin. Mutta mitä aiemmin sitä jonkin verran käytin, niin heillä ainakin oli aivan mahtavat wiki-sivut.

[juyli]

... Nykyään koneilta löytyy Fedora ja openSUSE Jälkimmäisen haluaisin laittaa ensisijaiseksi, mutta sen kanssa aika tiuhaan olen törmännyt jonkinmoisiin bugeihin.

Löydät noita bugeja aika tehokkaasti Käytän pääsääntöisesti Fedora-jakelua, joista minulla on kokemuksia RedHat -jakeluina jo neljännesvuosisadan.
Kokemus OpenSusesta on muutamasta asennuksesta, jotka eivät minusta juurikaan tuoneet mitään, erityistä uutta RedHat/CentOS/Fedora -käyttäjälle.
Erinomainen Linux-jakelu jokatapauksessa.

Fedora on toiminut kyllä kaikilla koneilla hienosti. ... Itse asiassa yhdessä vanhassa kannettavassa minulla onkin Debian, eikä sitä voi kyllä moittia.
Toki näissä on nuo ohjelmaversiot aina aika vanhoja, mutta pääsääntöisesti tuolla nyt niin väliä ole.

Debianin päätin asentaa 32-bittisiin vanhoihin minikannettaviin. Erityisesti testing-haaran versiot, jotka ovat toimineet hyvin ko. vaatimattomissa koneissa.

Aikanaan kun päädyin käyttämään Ubuntua 04.10 Linux-jakelua, siirryin SimplyMepis (KDE) valitsemaan jakelun, joka käytti Gnome-työpöytää. Tosin nykyisin käytän
nimenomaan XFCE:tä eli Xubuntua. Ubuntuun on toki asennettavissa muitakin työpöytiä ongelmitta. Kokemuksia on useista eri edesmenneistä työpöydistä kuten
Fvwm, Fluxbox, AfterStep, WindowMaker, Blackbox jne.
http://www.xwinman.org/

Aikanaan KDE-työpöydälle löytyi lukuisia erinomaisia ohjelmia. Ne oli asennettavissa muillekin työpöydille ja eri jakeluversioihin vaivatta,
mutta ohjelmien toimiminen vaati melkoisen joukon riippuvuuksia, jotka toki ohjelmaa asennettaessa asentuivat/asentuvat.

Täsmennyksenä niin Ubuntusta en perusta nykyään, koska he tuntuvat tekevän erikoisia omia juttujaan ja koen, että muut jakelut pitää paljon yhtenäisempää linjaa. Esimerkkeinä Ubuntun erikoisuuksista vaikka Mir, Unity ja Snap.

Minullekin tuo lienee kynnyskysymys. Esimerkinomaisena esimarkkinä mainitsen Canonical:in Unity-työpöydän. Kun Xubuntu/XFCE4 on ollut vaihtoehtona, ei
Unityä ole ollut välttämätöntä käyttää. Niinkauan kuin snap-paketit eivät ole ainoa vaihtoehto, sopii Ubuntu omiin tarkoituksiini erinomaisesti.

Jos haluaa oikein "extreme" linjalle mennä, niin sitten yhtenä hyvänä vaihtoehtona pitäisin Arch Linuxia. Itsellä ei enää nykyään riitä niin paljon aikaa ja mielenkiintoa, että sille linjalle enää lähtisin. Mutta mitä aiemmin sitä jonkin verran käytin, niin heillä ainakin oli aivan mahtavat wiki-sivut.

Erinomaiset Wiki-sivut! Koitin mennä aidan ali, eli asentaa Arch:iin perustuvan Manjaron pariinkin otteeseen Asennus toki onnistui ongelmitta,
mutta Rolling-release -ominaisuus ei tuntunut toimivan.
Vaikka varsinaisesti useat jakelut eivät olekaan 'Rolling-release' -versioita, on nämäkin jakelut päivitettävissä versio versiolta onnistuneesti.
Arch-Linux ei minua siis erityisesti kiinnosta, sillä yhä mielenkiinnosta käpistelen SlackWare-jakelua omissa koneissani 

[JaniAlander]

Itse vierastan noita "kaikki riippuvuudet" mukana paketteja jo ihan siitä syystä, että ne tekevät jaetun kirjaston käsitteen merkityksettömäksi. Ei muuta kuin täytetään tallennustila hyvässä lykyssä vielä ihan samoilla versioilla samoista kirjastoista kerta toisensa perään. Joo tekeehän se asiat ohjelmien tekijälle mukavaksi. Mutta tän mukavuuden maksaa käyttäjä. Varsinkaan SSD tallennustila, kun ei loppujen lopuksi ole erityisen halpaa. Ja olisi sillä tilalla muutakin käyttöä kuin täyttää se ohjelmakirjastoilla.

[jekku]

Itse vierastan noita "kaikki riippuvuudet" mukana paketteja jo ihan siitä syystä, että ne tekevät jaetun kirjaston käsitteen merkityksettömäksi. Ei muuta kuin täytetään tallennustila hyvässä lykyssä vielä ihan samoilla versioilla samoista kirjastoista kerta toisensa perään. Joo tekeehän se asiat ohjelmien tekijälle mukavaksi. Mutta tän mukavuuden maksaa käyttäjä. Varsinkaan SSD tallennustila, kun ei loppujen lopuksi ole erityisen halpaa. Ja olisi sillä tilalla muutakin käyttöä kuin täyttää se ohjelmakirjastoilla.

Hmm.
Kun 20.04 ei enää tarjoa32-bittistä niin olen valikoinut 'uutta' konetta Ubu 20.4:lle.
Ja siinä on 80G ssd.

Meneekin mietintään.

[Eesaurus]

Itse vierastan noita "kaikki riippuvuudet" mukana paketteja jo ihan siitä syystä, että ne tekevät jaetun kirjaston käsitteen merkityksettömäksi. Ei muuta kuin täytetään tallennustila hyvässä lykyssä vielä ihan samoilla versioilla samoista kirjastoista kerta toisensa perään. Joo tekeehän se asiat ohjelmien tekijälle mukavaksi. Mutta tän mukavuuden maksaa käyttäjä. Varsinkaan SSD tallennustila, kun ei loppujen lopuksi ole erityisen halpaa.

Ei minusta tavalliset SSD:t ole kovinkaan kalliita, joku 240Gb irtoaa vähän päälle 30€:lla, ja se riittää yllin kyllin, ellei varastoi sinne leffoja tms. Universaaleissa paketeissa toki on omat ongelmansa, ei siinä.

[JaniAlander]

Irtoaapa hyvinkin, mutta tykkääkö sitä maksamaansa tilaa käyttää turhanpäiväisesti saman datan toistuvaan tallentamiseen. Sitä on kummasti eroa sillä jos ohjelmapaketti vie lisää tilaa vaikkapa 100 megaa, tai 500 megaa. Sellainen kertautuu vauhdilla.

[jekku]

Toisaalta.
Joskus houkutteli ajatus noista snap-paketeista, juurikin mahdollisten versioristiriitojen torjumiseksi?

Mutta toistaiseksi kaikki apt:illa asennetut ovat toimineet ...

[JaniAlander]

Muistan kun PC-BSD:ssä oli vastaavia paketteja, massiivisen kokoisia ja tykkäsivät muistista, ja tykkäsivät myös latautua hitaahkosti käynnistettäessä.

[kaulahuivi]

Jos Linux-kehittäjien kesken syntyy enemmänkin riitoja, mikähän jakelupaketti säilyy parhaiten kaikkien riitojen keskellä? Ubuntu riittää minulle ainakin vielä, mutta jos käyttö menee hankalaksi, on etsittävä vaihtoehtoja. Kiinalaista Deepiniä kehutaan itsfossin sivuilla.

[qwertyy]

Fedora, openSUSE ja Debian kaikki nuo todennäköisesti pysyy pitkään pystyssä.

[juyli]

Fedora, openSUSE ja Debian kaikki nuo todennäköisesti pysyy pitkään pystyssä.

Allekirjoitan ylläolevan, mutta jos hieman vähemmät käyttäjäystävälliset jakelut kiinnostavat, voisi RedHat Enterprise Linux -versioon (RHEL) perustuva CentOS olla vaihtoehto.
https://fi.wikipedia.org/wiki/CentOS
Unohtamatta erästä pitkäikäisimmistä Linux-jakeluista: SlackWare
https://fi.wikipedia.org/wiki/Slackware
Slackware64 yhä kehitetään.
Molemmat yllämainitut jakelut tosin vaativat pientä perehtymistä ...

[JaniAlander]

Käsittääkseni CentOS ainakin nauttii sitten pitkiä tukiaikoja. Itse miettinyt että jossain vaiheessa (missähän) kun on aikaa voisi tutustua Archiin. Tuskin se vaikeampi on työpöytäkäyttikseksi rakentaa kuin FreeBSD

[epiphone]

Itse miettinyt että jossain vaiheessa (missähän) kun on aikaa voisi tutustua Archiin. Tuskin se vaikeampi on työpöytäkäyttikseksi rakentaa kuin FreeBSD

Archin asennus on kyllä mielenkiintoinen. Mutta sitten, kun se on Arch on asennettu, toimii se kyllä samalla lailla kuin muutkin distrot.