Linux yrityskäytössä

[jari_kettunen]

Kiinnostaisi tietää onko  palstalla oikeasti  Linuxia yrityskäytössä  käyttäviä henkilöitä. Jos nyt jätetään perus LAMP-käyttö  keskustelun ulkopuolelle.Tekeekö joku tekstinkäsittelyä ja nettisurfailua vaikeampaa. Esim työvuorolistoja  tai kenitas laskutusta ja millä ohjelmilla.

[Jallu59]

Olen juuri ottamassa Pupesoftia kahden yrityksen käyttöön. Testaan parhaillaan.

T:Jallu59

[mrl586]

Monissa ohjelmointialan yrityksissä käytetään linuxia, sillä siihen saa helposti erilaisia kehitysympäristöjä.

[NimimErkki]

Noh, mikä nyt sitten on "yrityskäyttöä". Pyöritän toiminimellä omaan osaamiseeni perustuvaa liiketoimintaa täysin Linuxin, ilmaisohjelmien ja nettipalvelujen (tosin myös maksullisten) avulla. Oma toimintani ei vaadi tietotekniikalta paljoa, mutta toimeentuloni siitä kuitenkin otan. "Vaikeinta" on sietää eräitä Libre Officen ärsyttävyyksiä. 

[Heikki Ketoharju]

Itse en ole yrittäjä, mutta työni teen Linux-ympäristössä. Lähinnä kylläkin perus-tekstinkäsittelyä ja kuvankäsittelyä. Libre Office riittää siihen tarpeeseen oikein hyvin, ja Gimp sekä Inkscape tarjoavat monipuoliset työkalut niin nettiin kuin printtiin tehtävän materiaalin laatimiseen. Evolution on minulle tärkeä ohjelma Google kalenterin käyttämiseen.

[Ripa]

Liekö tämä yrityskäyttöä, mutta kaupallista toimintaa kuitenkin.
Tietoviikon uutinen.

Iso pc-mullistus tulossa: Windows vaihtuu Androidiin sekunneissa.
http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/iso+pcmullistus+tulossa+windows+vaihtuu+androidiin+sekunneissa/a958506?s=u&wtm=tivi-10012014

[T.M]

Täällä on pk-yrityksessä ( about 40 työasemaa, 2 fyysistä palvelinta (5 virtuaalista)):
- 2 kpl:tta Citrix:n xenservereitä (linux-pohjaisia)
- 2 linux-virtuaalipalvelinta (samba,apache2 yms.)
- 2-linux työasemaa päivittäisessä käytössä (virtualbox,libreoffice)
- 4-linux työasemaa (infopäätteitä taulutelkkareissa ja työntekijöiden nettipisteitä)

[Hajakenttä]

Jos viranomaiskäyttöä voitaisiin verrata yrityskäyttöön, niin ainakin Turun VTS koki takaiskun uskoessaan, että Linuxiin siirtyessään voi luopua kalliista ylläpitohenkilöstöstä ja luottaa jonkin valmiin jakelun ylläpitoon vapaaehtoisen yhteisön voimin, ilmaiseksi. He joutuivat ottamaan Windowsin takaisin. Asiaan vaikutti myös monien yhteistyökumppaneiden Windows riippuvuus, ja siitä johtunut epäyhteensopivuus.

[mielipide] Jos yrityksessä on tietotekniikka sellaisessa asemassa, että sen reistailu tuottaa tappiota suokuokalla, niin jakelu on valittava huolella ja sen ylläpitoon on palkattava/ostettava kykenevä henkilöstö. Valmiit yhteisön ylläpitämät jakelut saattavat vaikuttaa aluksi kelvollisilta, mutta aikaa myöten saattaa tulla vaikeuksia taaksepäin yhteensopivuudessa. [/mielipide]

[Eesaurus]

Turun VTS koki takaiskun uskoessaan, että Linuxiin siirtyessään voi luopua kalliista ylläpitohenkilöstöstä ja luottaa jonkin valmiin jakelun ylläpitoon vapaaehtoisen yhteisön voimin, ilmaiseksi.

No onpa aika naivi ajatus jo lähtökohtaisesti.

[Heikki Ketoharju]

Kyllähän se selvä on, että jos tukipalveluja tarvitaan Windowsin kanssa, niitä todennäköisesti tarvitaan myös Linuxin kanssa. Tarvitaanko niitä yhtä paljon, on toki kysymys sinänsä. Joissain tietyissä tapauksissa (esim. LTSP-ympäristö) voi ylläpitokustannukset laskeakin Linuxiin siirtyessä.

Mutkikas kysymys on sekin, mitä kaikista pienimuotoisimmassa työkäytössä kannattaisi suosia. Monestihan firma, jossa ei IT-ylläpitoa ole mahdollista ulkoistaa, on paljon enemmän riippuvainen kuluttajatuotteista ja niiden out-of-the-box -toimivuudesta. Silloin monesti paras vaihtoehto on ikävä kyllä se yleisin. – siis Windows, Word, Photoshop jne.

[jari_kettunen]

Syy miksi tätä kysyselin on että tarkoituksenani selvittää joko olisi aika tehdä  PK-yrityksille aitoa Linux-softaa. Kuten jo vastauksista käy ilmi koko tarvekin taitaa olla mielikuvitukseni tuotetta. Ei ole sellaista  yrittäjää joka käyttäisi Linuxia tai jos käyttää niin silloin käyttö ei eroa Windowspuolen käytöstä  oikeastaan mitenkään. Kuluttajille tarkoitetuilla pakettisoftalla mennään.   

[rikonen]

Sorry myöhäinen vastaus, mutta minun yrityksessäni (elektroniikka R&D) käytetään 98 prosenttisesti Linuxia. Siirryimme vuonna 2011 Linuxiin ja voi sanoa, että alkuajan vaikeuksien jälkeen voin olla ylpeä ennakkoluulottomasta valinnasta. Käytämme ilmaisohjelmien lisäksi kaupallisia ohjelmia, vuosibudjetti on noin 1000 euroa, käsittäen ohjelmistolisenssit ja palkkiot.

Tulevaisuuden suuntana on kasvattaa palkkioiden suuruutta, haaveena on perustaa vuosittainen Best Linux Award -kilpailu joka kannustaisi tekemään lisää laadukkaita ohjelmia Linuxille. Toivottavasti idea saa kannatusta ja tukea yritysten, valtiovallan ja oppilaitosten taholta.

[Sami Lehtinen]

Moni käyttää linuxia, mutta ei vaan välttämättä edes hiffaa sitä. mm. Uusien Airbusien viihdejärjestelmät pyörivät pääsääntöisesti Linuxilla. Olisikin ihan tolkuttoman kallista hommata noihin Wikukka lisenssit.

Juuri viimeviikolla katselin mm. tätä hinnastoa. Mikä on Windows ja Linux virtuaalikoneen hintojen ero.
http://www.windowsazure.com/en-us/pricing/calculator/?scenario=virtual-machines
Melkein tuntuu että noi lisenssit on vaan Microsoft vero.

Eräässäkin projektissa laskettiin että yli kymmenen prosenttia palvelun tuotantokustannuksista tulee pelkästään Microsoftin lisensseistä, vaikka palvelun voisi mainiosti teknisesti tuottaa muillakin vaihtoehdoilla. Lisäksi lisenssien hallinta aivan turhaan monimutkaistaa hallinnollisia prosesseja ja vaatii kaikenlaisia sopimuksia ja muuta hankalaa.

Mikäli alalla ei ole jotain spesifistisiä erikoissoftia niin normi desktoppia voi ajaa mainiosti Linuxilla. Sitten jos noita erikoissoftia on, niin Remmina ratkaisee sen aika kätevästi ku ajaa yhtä vähän järeämpää Windows purkkia sitten multi-userina RDS CALeilla tai SALeilla, jotka sitten taas tuovat heti tuon kirotun lisenssi-sirkuksen kehiin.

Edit jatketaan:

PK-yrityksille aitoa Linux-softaa.

Tee pilvisoftaa. Toimii silloin kaikilla laitteilla ja datakin on turvassa. Pikkufirmoissa kun ne datat on siinä ainoassa läppärissä josta ei ole mitään kopioita myös melkoisessa riskissä. Paljon parempi myydä SaaSia ja hoitaa tietohallinto sitten palvelin päässä kunnolla.

Tuoss on tietenkin sitten hyvä kysymys, kun datat katoaa, että 'kenen vika se on', tarkoitan siis sitä läppärissä olevaa uniikkia dataa. Monenlaista valitusta on kuultu, että miten se on ohjelmistotoimittajan vika jne.

Lisäksi jos softa taas on tarpeeksi erilaista ja tärkeää, niin sitten käyttiksellä ja raudalla ei ole oikeastaan mitään väliä. Koska ohjelmisto hankitaan, ja sitten sen mukana kaikki tarpeellinen mitä se sitten ikinä onkaan. Tietysti yleistä markkinatilannetta ja kilpailua ajatellen on parasta, jos käytettävä rauta ja muut lisenssit eivät ole tolkuttoman kalliita. Kuten tuossa yllä just mainitsin. Koska kaikki nuo nostvat kokonaishintaa ja sitten kilpailijan tuote, joka on lisensseiltään kalliimpi, mutta raudaltaan halvempi saattaa loppujenlopuksi houkuttaa asiakasta enemmän, ellei teidän softassa ole jotain killer featurea, miksi se se on must have.

Muutenkin kannattaa tehdä sellaisia ohjelmistoja jotka on todellakin must have, eikä vaan nice to have. Silloin asiakkaan on vaan pakko ostaa se teidän ohjelma, maksoi se melkein mitä vaan. Sopivan erikoistuneelle ja kompeksiselle softalle, ei välttämättä löydy edes kilpailua. Näitä sweet spottiin tehtyjä ohjelmistoja näkee B2B ja teollisuus markkinoilla vähän väliä.

Mainittakoon nyt vielä jos joku ei tiennyt, että näitä asioita on tullut joskus pohdittua. Titteli kun sattuu olemaan tuotepäällikkö.

[Heikki Ketoharju]

Tuo Samin kommentti on kyllä aika lailla realismia. Juuri alusta- ja laiteriippumaton SaaS on semmoinen tuote, joka saattaa PK-yritystäkin kiinnostaa. Etenkin, jos nuo SaaS -tuotteet sattuisi toimimaan hyvästi yhteen joidenkin ilmaisten, avointen tai muuten vaan yleisesti käytössä olevien palvelujen (Google, Dropbox, Skype tms.) kanssa.

[vheikkol]

Syy miksi tätä kysyselin on että tarkoituksenani selvittää joko olisi aika tehdä  PK-yrityksille aitoa Linux-softaa. Kuten jo vastauksista käy ilmi koko tarvekin taitaa olla mielikuvitukseni tuotetta. Ei ole sellaista  yrittäjää joka käyttäisi Linuxia tai jos käyttää niin silloin käyttö ei eroa Windowspuolen käytöstä  oikeastaan mitenkään. Kuluttajille tarkoitetuilla pakettisoftalla mennään.   

Mitä ajattelisit käyttiksen, "officen" ja "outlookin" ulkopuolelta pk-yritysten tarvitsevan? Ymmärrykseni mukaan monikin yritys olisi valmis vaihtamaan pois MSFT:ista juuri noiden tässäkin ketjussa mainittujen kokoajan kasvavien lisenssimaksujen takia. Mutta itselle on tullut sellainen fiilis, että kaikki linux / open source hommat on jotenkin "projekteja" eikä valmiiksi tuotteistettuja ratkaisuja vrt. OpenOffice projekti kuoli ja nyt paras ratkaisu perustarpeeseen olisi LibreOffice, joka ei kuitenkaan ole ihan valmis. Aika olisi laittaa nämä ubuntut, LibreOfficet + emailit tuotteeksi asti, pilveen ja korvata niillä kalliimmat vaihtoehdot. Kuka sen pystyisi tekemään?

[luxudueu]

Mutta itselle on tullut sellainen fiilis, että kaikki linux / open source hommat on jotenkin "projekteja" eikä valmiiksi tuotteistettuja ratkaisuja vrt. OpenOffice projekti kuoli ja nyt paras ratkaisu perustarpeeseen olisi LibreOffice, joka ei kuitenkaan ole ihan valmis. Aika olisi laittaa nämä ubuntut, LibreOfficet + emailit tuotteeksi asti, pilveen ja korvata niillä kalliimmat vaihtoehdot. Kuka sen pystyisi tekemään?

Joku jolla tahtoa, visioita, ja tarpeeksi rahaa. So far nämä eivät näkyneet kunnolla kohdanneet. Peliteollisuudessa hieman vastaavaa seurannut. Uusia nerokkaita tehokkaita moottoreita putkahtaa markkinoille vuosittain, hiipuvat kuitenkin jo ennen kuin valtaamaan alaa. Joku iso pelitalo ostaa hassuilla miljoonilla ykköskehittäjän. Dööd on projekti siinä kohdin. Tarvitse edes foliohattua kiristellä arvellakseen etteiköhän se samaa muillakin markkinoilla. Tietäisikin sen taikasanan jolla vapaat lahjakkaat koodarit ja artistit vetämään yhtä pidemmällä tähtäimellä, sanoisin sen heti, ja osallistuisin itsenkin kaikin minkä osaan ja voin.

[nm]

Mutta itselle on tullut sellainen fiilis, että kaikki linux / open source hommat on jotenkin "projekteja" eikä valmiiksi tuotteistettuja ratkaisuja

Ehkä näet Linuxin vain marginaalisena Windowsin vaihtoehtona työpöydällä. Oikeastihan Linux on syönyt lähes kaiken muun työpöydän ympäriltä. Linux ja Open Source kattaa suuren joukon todella kovan luokan tuotteita, joilla pyöritetään koko Internetiä, suurta osaa yritysten tietoverkoista sekä kaikenlaisia sulautettuja järjestelmiä. Eikä Androidiakaan pidä unohtaa.

Työpöytä on kuitenkin vaikea pala purtavaksi. Microsoftilla on monopoliasema ja laitteet ja ohjelmistot tuotteistetaan käytännössä edelleen vain Windowsille. Tällä hetkellä lupaavimpia Linux-työpöytäprojekteja taitavat olla Googlen Chrome OS ja Valven SteamOS.

Aika olisi laittaa nämä ubuntut, LibreOfficet + emailit tuotteeksi asti, pilveen ja korvata niillä kalliimmat vaihtoehdot. Kuka sen pystyisi tekemään?

Pilvessä on kyllä ideaa, jos Windowsille ja Officelle lähdetään rakentamaan haastajaa. Halpaa ja kevyttä rautaa, selain työpöydän korvikkeeksi ja softa pilveen. Mutta hetkonen... tämähän alkaa kuulostaa tutulta..?

Tällainen tuotteistus vaatii kuitenkin aika paljon rahaa, jotta kehitystyötä, tukipalveluita ja markkinointia voidaan pyörittää. Tarvittaisiin rahoitusmalli, johon sekä käyttäjät että kehittäjät ovat tyytyväisiä.

Tiedätkö, mistä esimerkiksi Firefoxia kehittävä Mozilla Corporation saa rahoituksensa? ...Siitä pienestä hakulaatikosta selaimen osoiterivin vieressä: http://en.wikipedia.org/wiki/Mozilla_Corporation#Google

Mozilla's original search deal with Google expired in 2011, but a new deal was struck, where Google agreed to pay Mozilla just under a billion dollars over three years in exchange for the browser to leave Google as its default search engine.

Tällaisilla summilla saa jo valmista aikaan. Sen sijaan ilmaisen ja vapaan toimisto-ohjelman tai Linux-jakelun tulonlähteet ovat huomattavasti rajallisemmat, etenkin jos kyseessä on Document Foundationin tai Debianin kaltainen täysin epäkaupallinen organisaatio. Silloin rahoitus perustuu lahjoituksiin ja suurin osa työstä tehdään vapaaehtoisvoimin tai yritysten lahjoittaman työvoiman turvin.

Ubuntu pyörii ilmeisesti noin 60 miljoonan dollarin vuotuisella liikevaihdolla ja tekee jatkuvasti tappiota. Liikevaihto on alle viidesosa Mozillan Googlelta saamasta vuotuisesta rahoituksesta. Tätä sopii verrata myös yritysten palvelinsaleihin ja tehotyöasemiin suuntaavan Red Hatin miljardiliikevaihtoon ja 200 miljoonan dollarin nettotuloihin.

Red Hat Enterprise Linuxin Desktop-lisenssi maksaa muuten 50 dollaria vuodessa, eikä sisällä käyttötukea.

[Sami Lehtinen]

Jos Chrome OS pääsee tekemään läpimurron, niin sillä on kyllä valtava vaikutus.

Sinänsä kun katselee pk-firmoja, niin monessa paikassa painetaan menemään Android Transformereilla, käytetään vaikka Aplareita ja niiden kanssa Google Docsia jne.

Aika hyvin on itse asiassa jo pienissä ketterissä firmoissa ajanut aika ohi Microsoftin jumituksesta. Isompiin firmoihin tuo siirtymä vaan voi olla huomattavasti vaikeampi. Mutta jostain se on aina aloitettava. Tosin myös palveluntarjoajat ovat tiedostaneet tämän haasteen ja kehittävät ympäristöjään vaatimuksia vastaavaksi, mm. Google ja Amazon on näissä asioissa ainakin varsin pitkällä ja löytyy jos jonkinmoiset tietoturva sertifioinnit, joten senkään ei pitäisi olla enää esteenä.

[jari_kettunen]

Oma kokemus softan Ilmaisuudesta on että ei generoi maksullisten tukipalveluiden tarvetta. Tämä on ihan Windowspuolelta jossa olen jakanut ilmaiseksi laskutusohjelmaa jo yli 10 vuotta vuotta.Tukipalveluden tarve 0 euroa. Alkuun ohjelma oli maksullinen ja homma oli kannattavaa  1000 markan ilmoitus kauppalehdessä toi 10-15  tilausta  ohjalmasta jonka jionta oli 100 markkaa.

Siitten sain oikean työpaikan ja laitoin ohjelman ilmaiseen jakoon ja sen jälkeen  ohjelmalla on kyllä tuhansia rekisteröitneitä käyttäjiä  mutta  omaan taskuuni ei ole tullut  euroakaan. Yksi kilpailija meni ostoskanaville ja tuloksen varmaan tiedättekin.

Jos jotain jatkossa Linuxiin väännän en tee sitä ilmaiseksi. Kyseessähän on ihan niche-markkina kenties jossain voi olla joku yritys joka haluaa  käyttöliittymältä Windowstasoista softaa Linux-työasemiinsa ja on valmis maksamaan siitä.

Niin ja sitten on tämä ikuinen rajanveto,  milloin Open Sourcen muokkaaminen muuttuu yrityksen henkiseksi pääomaksi mitä sen ei tarvitse jakaa ilmaiseksi. Sitähän kaikki suomen pikku webbipajat puuhaavat.  Kysymyshän on tosin ihan akateeminen mutta voihan sitä aina järjestää asiast yliopistolla seminaarin palkanhan maksaa valtio järjestäjille ja osallistujille yritykset.

[nm]

Niin ja sitten on tämä ikuinen rajanveto,  milloin Open Sourcen muokkaaminen muuttuu yrityksen henkiseksi pääomaksi mitä sen ei tarvitse jakaa ilmaiseksi.

GPL määrittelee tämän varsin tarkasti. Jos sisällytät ohjelmaasi GPL:n alaista koodia tai käytät GPL:n alaisia kirjastoja, ohjelmasi on oltava saatavilla GPL:n ehdoilla, eikä se muuksi muutu niin kauan kuin GPL-koodia on mukana. BSD-lisensoitua koodia sen sijaan voit käyttää vapaasti suljetussa softassa, kunhan muistat mainita asiasta lisenssiehtojen määräämissä paikoissa. LGPL-kirjastoja saa myös kutsua suljetun koodin ohjelmista. Käytännössä varminta on linkittää ne dynaamisesti.

Sitähän kaikki suomen pikku webbipajat puuhaavat.

Webbipajat antavat koodin asiakkaalleen, jolloin GPL:n ehdot täyttyvät heidän välillään. Palvelun käyttäjillä sen sijaan ei ole koodiin oikeutta GPL:n puolesta, koska palveluntarjoaja ei jaa heille itse ohjelmistoa. Tämä on ns. ASP loophole (application service provider loophole). Jos joku avoimen koodin web-sovelluskehyksen tai vastaavan palikan kehittäjä haluaa estää tällaisen hyödyntämisen, hän voi lisensoida koodinsa Affero GPL:n ehdoilla.