Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: jari_kettunen - 10.01.14 - klo:19.05
-
Kiinnostaisi tietää onko palstalla oikeasti Linuxia yrityskäytössä käyttäviä henkilöitä. Jos nyt jätetään perus LAMP-käyttö keskustelun ulkopuolelle.Tekeekö joku tekstinkäsittelyä ja nettisurfailua vaikeampaa. Esim työvuorolistoja tai kenitas laskutusta ja millä ohjelmilla.
-
Olen juuri ottamassa Pupesoftia kahden yrityksen käyttöön. Testaan parhaillaan.
T:Jallu59
-
Monissa ohjelmointialan yrityksissä käytetään linuxia, sillä siihen saa helposti erilaisia kehitysympäristöjä.
-
Noh, mikä nyt sitten on "yrityskäyttöä". Pyöritän toiminimellä omaan osaamiseeni perustuvaa liiketoimintaa täysin Linuxin, ilmaisohjelmien ja nettipalvelujen (tosin myös maksullisten) avulla. Oma toimintani ei vaadi tietotekniikalta paljoa, mutta toimeentuloni siitä kuitenkin otan. "Vaikeinta" on sietää eräitä Libre Officen ärsyttävyyksiä. :D
-
Itse en ole yrittäjä, mutta työni teen Linux-ympäristössä. Lähinnä kylläkin perus-tekstinkäsittelyä ja kuvankäsittelyä. Libre Office riittää siihen tarpeeseen oikein hyvin, ja Gimp sekä Inkscape tarjoavat monipuoliset työkalut niin nettiin kuin printtiin tehtävän materiaalin laatimiseen. Evolution on minulle tärkeä ohjelma Google kalenterin käyttämiseen.
-
Liekö tämä yrityskäyttöä, mutta kaupallista toimintaa kuitenkin.
Tietoviikon uutinen.
Iso pc-mullistus tulossa: Windows vaihtuu Androidiin sekunneissa.
http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/iso+pcmullistus+tulossa+windows+vaihtuu+androidiin+sekunneissa/a958506?s=u&wtm=tivi-10012014 (http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/iso+pcmullistus+tulossa+windows+vaihtuu+androidiin+sekunneissa/a958506?s=u&wtm=tivi-10012014)
-
Täällä on pk-yrityksessä ( about 40 työasemaa, 2 fyysistä palvelinta (5 virtuaalista)):
- 2 kpl:tta Citrix:n xenservereitä (linux-pohjaisia)
- 2 linux-virtuaalipalvelinta (samba,apache2 yms.)
- 2-linux työasemaa päivittäisessä käytössä (virtualbox,libreoffice)
- 4-linux työasemaa (infopäätteitä taulutelkkareissa ja työntekijöiden nettipisteitä)
-
Jos viranomaiskäyttöä voitaisiin verrata yrityskäyttöön, niin ainakin Turun VTS koki takaiskun uskoessaan, että Linuxiin siirtyessään voi luopua kalliista ylläpitohenkilöstöstä ja luottaa jonkin valmiin jakelun ylläpitoon vapaaehtoisen yhteisön voimin, ilmaiseksi. He joutuivat ottamaan Windowsin takaisin. Asiaan vaikutti myös monien yhteistyökumppaneiden Windows riippuvuus, ja siitä johtunut epäyhteensopivuus.
[mielipide] Jos yrityksessä on tietotekniikka sellaisessa asemassa, että sen reistailu tuottaa tappiota suokuokalla, niin jakelu on valittava huolella ja sen ylläpitoon on palkattava/ostettava kykenevä henkilöstö. Valmiit yhteisön ylläpitämät jakelut saattavat vaikuttaa aluksi kelvollisilta, mutta aikaa myöten saattaa tulla vaikeuksia taaksepäin yhteensopivuudessa. [/mielipide]
-
Turun VTS koki takaiskun uskoessaan, että Linuxiin siirtyessään voi luopua kalliista ylläpitohenkilöstöstä ja luottaa jonkin valmiin jakelun ylläpitoon vapaaehtoisen yhteisön voimin, ilmaiseksi.
No onpa aika naivi ajatus jo lähtökohtaisesti.
-
Kyllähän se selvä on, että jos tukipalveluja tarvitaan Windowsin kanssa, niitä todennäköisesti tarvitaan myös Linuxin kanssa. Tarvitaanko niitä yhtä paljon, on toki kysymys sinänsä. Joissain tietyissä tapauksissa (esim. LTSP-ympäristö) voi ylläpitokustannukset laskeakin Linuxiin siirtyessä.
Mutkikas kysymys on sekin, mitä kaikista pienimuotoisimmassa työkäytössä kannattaisi suosia. Monestihan firma, jossa ei IT-ylläpitoa ole mahdollista ulkoistaa, on paljon enemmän riippuvainen kuluttajatuotteista ja niiden out-of-the-box -toimivuudesta. Silloin monesti paras vaihtoehto on ikävä kyllä se yleisin. – siis Windows, Word, Photoshop jne.
-
Syy miksi tätä kysyselin on että tarkoituksenani selvittää joko olisi aika tehdä PK-yrityksille aitoa Linux-softaa. Kuten jo vastauksista käy ilmi koko tarvekin taitaa olla mielikuvitukseni tuotetta. Ei ole sellaista yrittäjää joka käyttäisi Linuxia tai jos käyttää niin silloin käyttö ei eroa Windowspuolen käytöstä oikeastaan mitenkään. Kuluttajille tarkoitetuilla pakettisoftalla mennään.
-
Sorry myöhäinen vastaus, mutta minun yrityksessäni (elektroniikka R&D) käytetään 98 prosenttisesti Linuxia. Siirryimme vuonna 2011 Linuxiin ja voi sanoa, että alkuajan vaikeuksien jälkeen voin olla ylpeä ennakkoluulottomasta valinnasta. Käytämme ilmaisohjelmien lisäksi kaupallisia ohjelmia, vuosibudjetti on noin 1000 euroa, käsittäen ohjelmistolisenssit ja palkkiot.
Tulevaisuuden suuntana on kasvattaa palkkioiden suuruutta, haaveena on perustaa vuosittainen Best Linux Award -kilpailu joka kannustaisi tekemään lisää laadukkaita ohjelmia Linuxille. Toivottavasti idea saa kannatusta ja tukea yritysten, valtiovallan ja oppilaitosten taholta.
-
Moni käyttää linuxia, mutta ei vaan välttämättä edes hiffaa sitä. mm. Uusien Airbusien viihdejärjestelmät pyörivät pääsääntöisesti Linuxilla. Olisikin ihan tolkuttoman kallista hommata noihin Wikukka lisenssit.
Juuri viimeviikolla katselin mm. tätä hinnastoa. Mikä on Windows ja Linux virtuaalikoneen hintojen ero.
http://www.windowsazure.com/en-us/pricing/calculator/?scenario=virtual-machines
Melkein tuntuu että noi lisenssit on vaan Microsoft vero.
Eräässäkin projektissa laskettiin että yli kymmenen prosenttia palvelun tuotantokustannuksista tulee pelkästään Microsoftin lisensseistä, vaikka palvelun voisi mainiosti teknisesti tuottaa muillakin vaihtoehdoilla. Lisäksi lisenssien hallinta aivan turhaan monimutkaistaa hallinnollisia prosesseja ja vaatii kaikenlaisia sopimuksia ja muuta hankalaa.
Mikäli alalla ei ole jotain spesifistisiä erikoissoftia niin normi desktoppia voi ajaa mainiosti Linuxilla. Sitten jos noita erikoissoftia on, niin Remmina ratkaisee sen aika kätevästi ku ajaa yhtä vähän järeämpää Windows purkkia sitten multi-userina RDS CALeilla tai SALeilla, jotka sitten taas tuovat heti tuon kirotun lisenssi-sirkuksen kehiin.
Edit jatketaan:
PK-yrityksille aitoa Linux-softaa.
Tee pilvisoftaa. Toimii silloin kaikilla laitteilla ja datakin on turvassa. Pikkufirmoissa kun ne datat on siinä ainoassa läppärissä josta ei ole mitään kopioita myös melkoisessa riskissä. Paljon parempi myydä SaaSia ja hoitaa tietohallinto sitten palvelin päässä kunnolla.
Tuoss on tietenkin sitten hyvä kysymys, kun datat katoaa, että 'kenen vika se on', tarkoitan siis sitä läppärissä olevaa uniikkia dataa. Monenlaista valitusta on kuultu, että miten se on ohjelmistotoimittajan vika jne.
Lisäksi jos softa taas on tarpeeksi erilaista ja tärkeää, niin sitten käyttiksellä ja raudalla ei ole oikeastaan mitään väliä. Koska ohjelmisto hankitaan, ja sitten sen mukana kaikki tarpeellinen mitä se sitten ikinä onkaan. Tietysti yleistä markkinatilannetta ja kilpailua ajatellen on parasta, jos käytettävä rauta ja muut lisenssit eivät ole tolkuttoman kalliita. Kuten tuossa yllä just mainitsin. Koska kaikki nuo nostvat kokonaishintaa ja sitten kilpailijan tuote, joka on lisensseiltään kalliimpi, mutta raudaltaan halvempi saattaa loppujenlopuksi houkuttaa asiakasta enemmän, ellei teidän softassa ole jotain killer featurea, miksi se se on must have.
Muutenkin kannattaa tehdä sellaisia ohjelmistoja jotka on todellakin must have, eikä vaan nice to have. Silloin asiakkaan on vaan pakko ostaa se teidän ohjelma, maksoi se melkein mitä vaan. Sopivan erikoistuneelle ja kompeksiselle softalle, ei välttämättä löydy edes kilpailua. Näitä sweet spottiin tehtyjä ohjelmistoja näkee B2B ja teollisuus markkinoilla vähän väliä.
Mainittakoon nyt vielä jos joku ei tiennyt, että näitä asioita on tullut joskus pohdittua. Titteli kun sattuu olemaan tuotepäällikkö.
-
Tuo Samin kommentti on kyllä aika lailla realismia. Juuri alusta- ja laiteriippumaton SaaS on semmoinen tuote, joka saattaa PK-yritystäkin kiinnostaa. Etenkin, jos nuo SaaS -tuotteet sattuisi toimimaan hyvästi yhteen joidenkin ilmaisten, avointen tai muuten vaan yleisesti käytössä olevien palvelujen (Google, Dropbox, Skype tms.) kanssa.
-
Syy miksi tätä kysyselin on että tarkoituksenani selvittää joko olisi aika tehdä PK-yrityksille aitoa Linux-softaa. Kuten jo vastauksista käy ilmi koko tarvekin taitaa olla mielikuvitukseni tuotetta. Ei ole sellaista yrittäjää joka käyttäisi Linuxia tai jos käyttää niin silloin käyttö ei eroa Windowspuolen käytöstä oikeastaan mitenkään. Kuluttajille tarkoitetuilla pakettisoftalla mennään.
Mitä ajattelisit käyttiksen, "officen" ja "outlookin" ulkopuolelta pk-yritysten tarvitsevan? Ymmärrykseni mukaan monikin yritys olisi valmis vaihtamaan pois MSFT:ista juuri noiden tässäkin ketjussa mainittujen kokoajan kasvavien lisenssimaksujen takia. Mutta itselle on tullut sellainen fiilis, että kaikki linux / open source hommat on jotenkin "projekteja" eikä valmiiksi tuotteistettuja ratkaisuja vrt. OpenOffice projekti kuoli ja nyt paras ratkaisu perustarpeeseen olisi LibreOffice, joka ei kuitenkaan ole ihan valmis. Aika olisi laittaa nämä ubuntut, LibreOfficet + emailit tuotteeksi asti, pilveen ja korvata niillä kalliimmat vaihtoehdot. Kuka sen pystyisi tekemään?
-
Mutta itselle on tullut sellainen fiilis, että kaikki linux / open source hommat on jotenkin "projekteja" eikä valmiiksi tuotteistettuja ratkaisuja vrt. OpenOffice projekti kuoli ja nyt paras ratkaisu perustarpeeseen olisi LibreOffice, joka ei kuitenkaan ole ihan valmis. Aika olisi laittaa nämä ubuntut, LibreOfficet + emailit tuotteeksi asti, pilveen ja korvata niillä kalliimmat vaihtoehdot. Kuka sen pystyisi tekemään?
Joku jolla tahtoa, visioita, ja tarpeeksi rahaa. So far nämä eivät näkyneet kunnolla kohdanneet. Peliteollisuudessa hieman vastaavaa seurannut. Uusia nerokkaita tehokkaita moottoreita putkahtaa markkinoille vuosittain, hiipuvat kuitenkin jo ennen kuin valtaamaan alaa. Joku iso pelitalo ostaa hassuilla miljoonilla ykköskehittäjän. Dööd on projekti siinä kohdin. Tarvitse edes foliohattua kiristellä arvellakseen etteiköhän se samaa muillakin markkinoilla. Tietäisikin sen taikasanan jolla vapaat lahjakkaat koodarit ja artistit vetämään yhtä pidemmällä tähtäimellä, sanoisin sen heti, ja osallistuisin itsenkin kaikin minkä osaan ja voin.
-
Mutta itselle on tullut sellainen fiilis, että kaikki linux / open source hommat on jotenkin "projekteja" eikä valmiiksi tuotteistettuja ratkaisuja
Ehkä näet Linuxin vain marginaalisena Windowsin vaihtoehtona työpöydällä. Oikeastihan Linux on syönyt lähes kaiken muun työpöydän ympäriltä. Linux ja Open Source kattaa suuren joukon todella kovan luokan tuotteita, joilla pyöritetään koko Internetiä, suurta osaa yritysten tietoverkoista sekä kaikenlaisia sulautettuja järjestelmiä. Eikä Androidiakaan pidä unohtaa.
Työpöytä on kuitenkin vaikea pala purtavaksi. Microsoftilla on monopoliasema ja laitteet ja ohjelmistot tuotteistetaan käytännössä edelleen vain Windowsille. Tällä hetkellä lupaavimpia Linux-työpöytäprojekteja taitavat olla Googlen Chrome OS ja Valven SteamOS.
Aika olisi laittaa nämä ubuntut, LibreOfficet + emailit tuotteeksi asti, pilveen ja korvata niillä kalliimmat vaihtoehdot. Kuka sen pystyisi tekemään?
Pilvessä on kyllä ideaa, jos Windowsille ja Officelle lähdetään rakentamaan haastajaa. Halpaa ja kevyttä rautaa, selain työpöydän korvikkeeksi ja softa pilveen. Mutta hetkonen... tämähän (http://www.google.com/intl/en/chrome/devices/#foreveryone-promo-hp-cb) alkaa (http://en.wikipedia.org/wiki/Chrome_OS) kuulostaa (https://www.google.com/intl/fi/chrome/browser/) tutulta (http://en.wikipedia.org/wiki/Google_Docs)..?
Tällainen tuotteistus vaatii kuitenkin aika paljon rahaa, jotta kehitystyötä, tukipalveluita ja markkinointia voidaan pyörittää. Tarvittaisiin rahoitusmalli, johon sekä käyttäjät että kehittäjät ovat tyytyväisiä.
Tiedätkö, mistä esimerkiksi Firefoxia kehittävä Mozilla Corporation saa rahoituksensa? ...Siitä pienestä hakulaatikosta selaimen osoiterivin vieressä: http://en.wikipedia.org/wiki/Mozilla_Corporation#Google
Mozilla's original search deal with Google expired in 2011, but a new deal was struck, where Google agreed to pay Mozilla just under a billion dollars over three years in exchange for the browser to leave Google as its default search engine.
Tällaisilla summilla saa jo valmista aikaan. Sen sijaan ilmaisen ja vapaan toimisto-ohjelman tai Linux-jakelun tulonlähteet ovat huomattavasti rajallisemmat, etenkin jos kyseessä on Document Foundationin tai Debianin kaltainen täysin epäkaupallinen organisaatio. Silloin rahoitus perustuu lahjoituksiin ja suurin osa työstä tehdään vapaaehtoisvoimin tai yritysten lahjoittaman työvoiman turvin.
Ubuntu pyörii ilmeisesti noin 60 miljoonan dollarin vuotuisella liikevaihdolla (http://arstechnica.com/business/2014/01/ubuntu-maker-boosted-revenue-in-2013-but-doubled-loss-to-21-million/) ja tekee jatkuvasti tappiota. Liikevaihto on alle viidesosa Mozillan Googlelta saamasta vuotuisesta rahoituksesta. Tätä sopii verrata myös yritysten palvelinsaleihin ja tehotyöasemiin suuntaavan Red Hatin miljardiliikevaihtoon ja 200 miljoonan dollarin nettotuloihin.
Red Hat Enterprise Linuxin Desktop-lisenssi maksaa muuten 50 dollaria vuodessa, eikä sisällä käyttötukea.
-
Jos Chrome OS pääsee tekemään läpimurron, niin sillä on kyllä valtava vaikutus.
Sinänsä kun katselee pk-firmoja, niin monessa paikassa painetaan menemään Android Transformereilla, käytetään vaikka Aplareita ja niiden kanssa Google Docsia jne.
Aika hyvin on itse asiassa jo pienissä ketterissä firmoissa ajanut aika ohi Microsoftin jumituksesta. Isompiin firmoihin tuo siirtymä vaan voi olla huomattavasti vaikeampi. Mutta jostain se on aina aloitettava. Tosin myös palveluntarjoajat ovat tiedostaneet tämän haasteen ja kehittävät ympäristöjään vaatimuksia vastaavaksi, mm. Google ja Amazon on näissä asioissa ainakin varsin pitkällä ja löytyy jos jonkinmoiset tietoturva sertifioinnit, joten senkään ei pitäisi olla enää esteenä.
-
Oma kokemus softan Ilmaisuudesta on että ei generoi maksullisten tukipalveluiden tarvetta. Tämä on ihan Windowspuolelta jossa olen jakanut ilmaiseksi laskutusohjelmaa jo yli 10 vuotta vuotta.Tukipalveluden tarve 0 euroa. Alkuun ohjelma oli maksullinen ja homma oli kannattavaa 1000 markan ilmoitus kauppalehdessä toi 10-15 tilausta ohjalmasta jonka jionta oli 100 markkaa.
Siitten sain oikean työpaikan ja laitoin ohjelman ilmaiseen jakoon ja sen jälkeen ohjelmalla on kyllä tuhansia rekisteröitneitä käyttäjiä mutta omaan taskuuni ei ole tullut euroakaan. Yksi kilpailija meni ostoskanaville ja tuloksen varmaan tiedättekin.
Jos jotain jatkossa Linuxiin väännän en tee sitä ilmaiseksi. Kyseessähän on ihan niche-markkina kenties jossain voi olla joku yritys joka haluaa käyttöliittymältä Windowstasoista softaa Linux-työasemiinsa ja on valmis maksamaan siitä.
Niin ja sitten on tämä ikuinen rajanveto, milloin Open Sourcen muokkaaminen muuttuu yrityksen henkiseksi pääomaksi mitä sen ei tarvitse jakaa ilmaiseksi. Sitähän kaikki suomen pikku webbipajat puuhaavat. Kysymyshän on tosin ihan akateeminen mutta voihan sitä aina järjestää asiast yliopistolla seminaarin palkanhan maksaa valtio järjestäjille ja osallistujille yritykset.
-
Niin ja sitten on tämä ikuinen rajanveto, milloin Open Sourcen muokkaaminen muuttuu yrityksen henkiseksi pääomaksi mitä sen ei tarvitse jakaa ilmaiseksi.
GPL määrittelee tämän varsin tarkasti. Jos sisällytät ohjelmaasi GPL:n alaista koodia tai käytät GPL:n alaisia kirjastoja, ohjelmasi on oltava saatavilla GPL:n ehdoilla, eikä se muuksi muutu niin kauan kuin GPL-koodia on mukana. BSD-lisensoitua koodia sen sijaan voit käyttää vapaasti suljetussa softassa, kunhan muistat mainita asiasta lisenssiehtojen määräämissä paikoissa. LGPL-kirjastoja saa myös kutsua suljetun koodin ohjelmista. Käytännössä varminta on linkittää ne dynaamisesti.
Sitähän kaikki suomen pikku webbipajat puuhaavat.
Webbipajat antavat koodin asiakkaalleen, jolloin GPL:n ehdot täyttyvät heidän välillään. Palvelun käyttäjillä sen sijaan ei ole koodiin oikeutta GPL:n puolesta, koska palveluntarjoaja ei jaa heille itse ohjelmistoa. Tämä on ns. ASP loophole (application service provider loophole). Jos joku avoimen koodin web-sovelluskehyksen tai vastaavan palikan kehittäjä haluaa estää tällaisen hyödyntämisen, hän voi lisensoida koodinsa Affero GPL:n (http://en.wikipedia.org/wiki/Affero_General_Public_License) ehdoilla.
-
Sellainen tässä tuli mieleen keskustelua seuratessa, että nyt huhtikuussa kun XP:n tuki loppuu, voisi olla hyväkin paikka Linux-ympäristölle markkinoida itseään. Minultakin tuossa yksi tuttu viime viikolla kysyi, voisinko asentaa hänen XP:nsä tilalle Ubuntun.
Yrityspuolella tällainen puuha voi nyt kanssa aika monella olla esissä, ja yksi tapa voisi olla tarjota siirtymä- ja konsultointipalveluja Linuxiin pohjautuen. (Tästähän siis on puhuttu vuosia, mutta nyt kun XP oikeasti loppuu eikä seiskaakaan enää saa, voi olla oikeasti se paikka, jossa Linux on monella vakavammassa harkinnassa.)
-
Itselläni on yksi kone kokonaan xubuntulla, toinen dualboot ubuntu/win8.1, yksi kone xp:llä (päivitetään 8.1 tässä piakkoin tietystä syystä..) sekä yksi kannettava windows 8.1, johon pian on tulossa ubuntu dualboottina.
Windows -koneita on oikeataan vain siksi, että linukalle en ole vielä löytänyt vaatimuksiini vastaavaa vektorointiohjelmaa ja tuo kokonaan wintoosakone pyörittää laitetta, johon on ajurit vain wintoosalle.
T-laskua käytin laskutukseen vuoden, mutta tämän vuoden alusta otin käyttöön Zervant -laskutuksen, joka pelaa pilvessä eli selaimella.
Tämän lisäksi käytössä on google drive. Vaikkei Driveä (vielä?) voikaan asentaa natiivisti linuxille, siihen löytyy pikakuvake suoraan unitystä ja käytän tiedostojen muokkaamiseen driven omia ohjelmia. Dropbox sen sijaan on asennettuna ja sieltä synkkaan kaikki kuvatiedostot, jotka muokkaan gimpillä. Dropboxiin vain kahdeksi vuodeksi 50GB ilmaista tilaa kännykän kylkiäisenä.
Mielestäni tämä on erittäin toimiva systeemi, varsinkin kun ei tarvitse muistitikkuja kuskata edestakas saati huolehtia varmuuskopioista.
Nämä chromen lisäosat oikeasti ovat helpottaneet työntekoa ubuntulla, varsinkin kun ne saa palkkiin kiinni ja aukeavat omiin ikkunoihinsa. Lähes kuin natiiveja ohelmia ajaisi :)
Mielestäni tämä pelaa näin erittäin hyvin,
-
Käsitykseni on, että esimerkiksi teollisuudessa linux on suuressa roolissa. Sulautetut järjestelmät, täyspassiiviset yksiköt ja suunnitteluohjelmistot. Siellä on varmasti yhtä suuret rahat, kuin kännykkäpeleissäkin.
-
Tämä on vanha ketju, mutta ei mitenkään vähäarvoinen, joten ajattelin jatkaa...
Ammattimaiselle Linux-tukipalvelulle olisi varmasti käyttöä yrityksissä, kaikenlaista osaamista tarvitaan alkaen ohjelmistoratkaisuista ja konfauksesta tietoturvan varmistamiseen. Myös raudasta/rautatuesta voisi maksaa, esimerkiksi hyvästä viivakoodilukijasta. Olisi hienoa, jos sinne voisi ottaa puhelimitse/verkon kautta yhteyttä ja saada pdf-laskun sähköpostiin.
Myös muusta työstä yrityksissä ollaan valmiita maksamaan, maksaisin itse muutaman satasen jos joku viimeistelisi Qucs- simulointiohjelmaa hitusen paremmaksi. Mielestäni sillä ei ole mitään eroa, maksanko 500 jostain Varicad -lisenssistä tai 500 siitä että Qucs toimii hyvin. Myös poolin kerääminen yrityksiltä voisi olla toimiva ratkaisu jossain suuremmassa tai laajemmassa tapauksessa.
Kyllä tuollaiselle palvelulle löytyisi varmasti käyttäjiä jo nyt, Linux on varteenotettava käyttis myös yrityksiin, tämä on viimeisen neljän vuoden aikana tullut hyvin todettua. Ja voihan sitä väliaikoina muutakin tehdä, mutta siten että Linux-osaaminen tulee hyvin näkyviin. Työmaata kyllä riittää, mutta tärkeintä olisi, että pääsee järkevästi mukaan arvoketjuun.
-
Olisi hienoa, jos sinne voisi ottaa puhelimitse/verkon kautta yhteyttä ja saada pdf-laskun sähköpostiin.
Tuo onnistuu esimerkiksi T-Laskulla ja MLinvoicella
http://helineva.net/t-lasku/ohjeet/#asennus
http://www.labs.fi/mlinvoice.php
-
Luin noin 4-5 vuotta sitten amerikkalaistutkimuksen jossa selvitettiin Linuxiin ja avoimiin standardeihin siirtymistä USA:n yrityksissä/organisaatioissa ja niissä saavutetuista kustannushyödyistä. Projektit tuottivat tutkimukseen mukaan n. 88%:ssa selvät säästöt. Noin 10%:ssa ei. Ne organisaatiot ja yritykset joissa epäonnistuttiin olivat leimallisesti sellaisia joissa yritysjohto ei alunperinkään sitoutunut muutosprosessiin vaan he olivat asenteellisesti muutosta vastaan. Yleensäkin yrityksissä kehittäjät olivat ne joiden kautta aloite muutokseen tuli. Yritysjohto tuli vasta myöhemmässä vaiheessa mukaan. Kehittäjien myötä suoritusporras vaihe vaiheelta omaksui Linuxin/FLOSS:n käytön.
Säästöjä ei ensimmäisessä vaiheessa noissa 88%:ssa tullut vaan Linuxin/FLOSS:n hyödyt tulivat vasta pitemmällä aikavälillä. Alkuvaiheessa kustannukset pikemminkin kohosivat. Projektit onnistuivat jos niitä vetivät asiaan perehtyneet ja sitoutuneet henkilöt.
-
Kiinnostaisi tietää onko palstalla oikeasti Linuxia yrityskäytössä käyttäviä henkilöitä. Jos nyt jätetään perus LAMP-käyttö keskustelun ulkopuolelle.Tekeekö joku tekstinkäsittelyä ja nettisurfailua vaikeampaa. Esim työvuorolistoja tai kenitas laskutusta ja millä ohjelmilla.
Itse olen battleship class -yrityksessä IT-hommissa. Käytössä on ActiveDirectory ja M$Exchange sähköpostijärjestelmä, mikä sanelee aika paljon.
Itsellä on pöydällä muutama M$Win ja muutama Linux. Läppäreissä on linuxit.
Suurin ongelma Linuxin sovittamisessa tälläiseen yrityskäyttöön on käyttäjäidentifionti ja profiilit.
Seuraavaksi suurin ongelma on koneiden ylläpito (!). Kukaan ei ole ehtinyt luoda järjestelmää perusohjelmistojen latauksen helpottamiseksi. M$:n järjestelmässä käyttäjille voidaan antaa profiiliin perustuen oikeus asentaa tietyt perusohjelmat, esim M$Orifice, Firefox, Citrix...
Linuxissa tämä vaatisi kötystelyä.
Peruskäyttäjille ei haluta antaa root-oikeuksia, kun tiedetään jo, mitä he saavat M$Windowsissa aikaan niilläkin vähillä oikeuksilla, joita heille on annettu.
Olen monesti puhunut, että Käyttöjärjestelmässä pitäisi pystyä käyttäjän kotihakemisto pystyä erottamaan hiekkalaatikkoon ja estää systeemihakemistoihin pääsy. Tähän mennessä kukaan ei ole asialle lämmennyt, mikä on pistänyt miettimään, että suuri osa Linuxin kehittelijöistä ei ole isoa organisaatiota nähnyt edes kadulta katsoen.
-
Jokinaika sitten etsin mikä olisi AD:tä parhaiten vastaava linux maailmasa ja löysin tälläisen https://www.univention.com/ Ei kuitenkaan minulla ole tarvetta touhuta AD:n kanssa joten tuotakin vilkuilin ihan vain mielenkiinnosta.
-
Suurin ongelma Linuxin sovittamisessa tälläiseen yrityskäyttöön on käyttäjäidentifionti ja profiilit.
Seuraavaksi suurin ongelma on koneiden ylläpito (!). Kukaan ei ole ehtinyt luoda järjestelmää perusohjelmistojen latauksen helpottamiseksi. M$:n järjestelmässä käyttäjille voidaan antaa profiiliin perustuen oikeus asentaa tietyt perusohjelmat, esim M$Orifice, Firefox, Citrix...
Linuxissa tämä vaatisi kötystelyä.
Nämä hoidetaan organisaatiotason ylläpitotyökaluilla, kuten Red Hatin Satellitella (http://www.redhat.com/en/technologies/linux-platforms/satellite) tai Canonicalin Landscapella (https://landscape.canonical.com/). Avoin ja ilmainen vaihtoehto on Satelliten upstream-projekti Spacewalk (http://spacewalk.redhat.com/).
Peruskäyttäjille ei haluta antaa root-oikeuksia, kun tiedetään jo, mitä he saavat M$Windowsissa aikaan niilläkin vähillä oikeuksilla, joita heille on annettu.
Ei ole tarvetta antaa root-oikeuksia. Päivitykset hoituvat automaattisesti tai ylläpitäjän hyväksyminä.
Olen monesti puhunut, että Käyttöjärjestelmässä pitäisi pystyä käyttäjän kotihakemisto pystyä erottamaan hiekkalaatikkoon ja estää systeemihakemistoihin pääsy. Tähän mennessä kukaan ei ole asialle lämmennyt, mikä on pistänyt miettimään, että suuri osa Linuxin kehittelijöistä ei ole isoa organisaatiota nähnyt edes kadulta katsoen.
Linuxia kehitetään pääasiassa palvelinympäristöihin ja "kehittelijät" ovat isojen softafirmojen palkkalistoilla. Työpöytävirityksiin on panostettu suhteessa aika vähän resursseja.
Itse en oikein näe hyötyjä käyttäjän kotihakemiston erottamisessa nykyistä erikoisemmilla systeemeillä. Eihän käyttäjällä tavallisestikaan ole kirjoitusoikeuksia kotihakemiston ulkopuolelle, eikä lukuoikeuksia sellaisiin paikkoihin, joihin ei ole asiaa mennä. Eri käyttäjien erottelussa Unixin perinteiset tiedosto-oikeudet riittävät jo aika pitkälle, ja tarvittaessa voi tehdä hienosäätöä POSIX ACL -oikeuksilla.
Sen sijaan sovellusten sandboxaus (https://blogs.gnome.org/alexl/2015/02/17/first-fully-sandboxed-linux-desktop-app/) olisi hyödyllistä, ja siihen tullaan menemään myös työpöydällä, kunhan X11:stä siirrytään modernimpiin ikkunointijärjestelmiin.
-
Turun VTS koki takaiskun uskoessaan, että Linuxiin siirtyessään voi luopua kalliista ylläpitohenkilöstöstä ja luottaa jonkin valmiin jakelun ylläpitoon vapaaehtoisen yhteisön voimin, ilmaiseksi.
No onpa aika naivi ajatus jo lähtökohtaisesti.
Näin jälkikäteen olisi mukava tietää, mitä tuossa todella tapahtui. Linux piti ottaa käyttöön seuraavalla viikolla. Kaikki oli pistetty valmiiksi ja sitten yhdessä viikonlopussa porukan vetäjän mielipide kääntyi täydellisesti M$:n puolelle.
Olen vastaavan tavannut toisaallakin. Itselle annettiin valtuutus kehittää talon käyttöön Linux-ympäristö ja alkaa kerätä sitä varten materiaalia. Kuukautta myöhemmin tehtävän antanut pomo käänsi kelkkansa täydellisesti viikonlopun aikana. - Ainoastaan M$ sallittiin, Linux:n käyttö keillettiin.
-
Syy miksi tätä kysyselin on että tarkoituksenani selvittää joko olisi aika tehdä PK-yrityksille aitoa Linux-softaa. Kuten jo vastauksista käy ilmi koko tarvekin taitaa olla mielikuvitukseni tuotetta. Ei ole sellaista yrittäjää joka käyttäisi Linuxia tai jos käyttää niin silloin käyttö ei eroa Windowspuolen käytöstä oikeastaan mitenkään. Kuluttajille tarkoitetuilla pakettisoftalla mennään.
Tarkoitat varmaan, että pienyrityksille pitäisi saada ohjelmat laskutukseen, palkanlaskentaan, varastokirjanpitoon yms. Yhteinen kalenteri ja sähköpostijärjestelmä.
Olisi varmaan käyttöä, kunhan PK:lle saa myytyä Linux-ympäristön.
Tässä tulee muna-kana-asetelma eteen. Pitäisi myy
Muutama firma varmasti kiroaa, ettei käyttänyt Linuxia jouduttuaa kiristyksen uhriksi. Virus kryptasi kaikki kovalevyt ja sitten tuli lasku. Jos hyvä tuuri kävi, tiedot palautettiin maksun jälkeen.
-
Kuukautta myöhemmin tehtävän antanut pomo käänsi kelkkansa täydellisesti viikonlopun aikana. - Ainoastaan M$ sallittiin, Linux:n käyttö keillettiin.
Kysyitkö miksi?
T. Ari
-
Tampereen teknillisellä yliopistolla näyttäisi olevan linux-koneita kioskikäytössä. Työpöytäympäristö lienee jokin gtk:lla tehty.