Ubuntu 12.04 beta2:n käyttö

[EeroL]

Moi

En nyt tiedä onko tämä oikea paikka kirjoittaa mutta kirjoitan kuitenkin. Olen nyt reilun vuoden käyttänyt Ubuntua. Hermostuin Win7:n jatkuviin huutoihin ja järjettömään levynkäyttöön ja kokeilin eri Linux versioita ja Ubuntu 10.04 oli mielestäni paras.
Nyt sain uuden työkoneen ja ajattelin että asennan siihen suoraan 12.04:n ettei sitten tarvi asentaa juttuja uusiksi. En jaksa niin kauheasti kokeilla noita väliversioita. Asennettuani 12.04:n järkytys oli suuri. Missä on valikot, mistä löydän ohjelmat? Parin tunnin googletuksen jälkeen sain ubuntun valikot toimimaan, hienot ikkunat ja pystyin jopa lisäämään yläpalkkiin säätiedot.
Nyt kaikki toimii muuten hienosti paitsi Remmina-etätyöpöytä kaatuu jatkuvasti ja flash säännöllisen epäsäännöllisesti. Käytän vanhaa etätyöpöytää kun se toimii hienosti ja flash:stä en välitä. Kaiken kaikkiaan olen nyt varsin tyytyväinen uuteen käyttikseen. Toimii hienosti. HDMI:tä en ole vielä kokeillut. 10.04:ssä se ei toiminut.

Mutta se syy miksi kirjoitan on se, että miksi Ubuntu 12.04:stä on tehty sellainen kuin se nyt oletuksena on? Se on JÄRKYTTÄVÄ. Mielestäni 10.04 oli alusta asti helppokäyttöinen ja selkeä. 12.04 ei sitä ole. Ohjelmat on piilotettu todella hyvin. En edes tiedä mistä ne löytyvät uudesta työdästä. Jos oikeasti halutaan Ubuntun leviävän, niin nyt ollaan menty todella väärään suuntaan. Eihän uudesta työpöydästä löydy kuin LibreOffice, joku hakuruutu ja selain. Yläpalkkiin ei pysty lisäämään mitään. Työpöydälle ei pysty lisäämään uusia pikakuvakkeita. Miten tuollaista voi suositella enää kenellekkään?
Jos oikeasti halutaan Ubuntun leviävän, niin silloin pitäisi tehdä helppoja työpöytiä, ei tällaisia. Ei tavallinen käyttäjä, joka osaa asentaa käyttiksen,  jaksa googlettaa kahta tuntia jotta saa käyttiksestä edes käytettävän. Se kokeilee noin vartin ja kun ei löydä valikkoa niin toteaa että siirrynpä takaisin winkkarin käyttöön. Se on tuttu ja toimii.

Tämä on sitten mun mielipide ja saa sanoa vapaasti vastaa . En ainakaan tällä hetkellä suosittele kenellekkään uutta Ubuntua. Muita Linux-työpöytäversioita en oikein tunne.

[Timo Virtanen]

Sana on vapaa foorumilla ja hyvin perusteltuja mielipiteitä on kiva lukea. Tämä aihe varmaan siirtyy tuonne "Kehitysversiot" otsakkeen alle? Onneksi sinulla on vaihtoehtoja työpöydän suhteen. Luepa nuo keskustelut läpi:
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=42345.0
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=41902.0
Tällä hetkellä taustalla pyörii Cinnamon työpöytä ja kirjautumisvalikossa on valittavissa Gnome Classic ja Mate. Toivottavasti pystyin edes hieman lieventämään hämmennystäsi  terveisin Timo

[ajaaskel]

Itse olen 100 % samaa mieltä "EeroL": n kanssa myöskin siitä että tuo on harkitsematon muutos jakelun sisältöön.   Jos tehdään noin täydellinen käyttöliittymän muutos sen pitäisi olla vasta kakkosvaihtoehtona käyttäjän valittavissa eikä niin että se työnnetään heti ensimmäisenä eteen oletuksena.  

Tai sitten olisi loogista nimetä tuo "Unity"-työpöytää käyttävä joksikin muuksi koska se *on* aivan muu kuin mitä aiemmin.   Ubuntun tarjoaminen edelleen sinä selkeänä totuttuna Ubuntuna olisi helppoa myös Gnome 3: n kanssa jos niin vain halutaan tehdä:

http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=42345.msg326033#msg326033  

Tuo linkissä näkyvä on kasattu asentamalla pelkkä Ubuntun "server" eli palvelinversio missä ei ole mitään grafiikkaa ja lisätty siihen pelkkä Gnome 3 ja suomen kielipaketti.   

[aku506]

Itse taas henkilökohtaisesti pidän Unitystä. Aloitin käytön noin vuosi sitten. Aluksi Unity tuntui sekavalta, mutta päätin käyttää sitä kaksi viikkoa. Sen ajan jälkeen en enää halunnutkaan palata takaisin alkuperäiseen.

Olen tosin aivan samaa mieltä siitä, että tuo perinteinen pitäisi olla ainakin valmiiksi asennettuna, ellei oletuksena.

Tuon flashin bugailun kanssa kannattaa muistaa sana BETA!

[japfin]

Itsellä taas sama fiilis kuin aku506:lla. Käytin gnome 3:sta, lubuntua ja xubuntua pitkään ja unity lähinnä kauhistutti mua. Mutta kun canonical päätti että tulevaisuus on unity niin yhtenä viikonloppuna päätin antaa sille pari tuntia aikaa näyttääkseen kuinka hyvä se todella on. Tämä siis 11.10 unitylla. Parin tunnin päästä poistin cairo dockin ja muut indicaattori härpäkkeet turhina pois ja olen käytelly puhdasta unitya jo kuukausien päivät. Enkä menneitä kaipaile.

Unity on nopea, looginen ja tuore juttu. 12.04 kun tulee niin opettelen, vihdoinkin, käyttämään vain-näppis komentoja. Pääsiskö hiirestä eroon...

Mun puolesta tulevaisuus saa olla unity. Onhan niitä vaihtoehtoja saatavilla jos se pahasti tökkii. Sekänä jos sitä ei laiteta oletuksena niin harva ehkä antaa sille edes mahdollisuutta. Winniin voi aina palata ta sitten siirtyä minttiin. Näkisin kuitenkin että vuoden päästä unity on eniten käytetty linux OS. Saas nähdä onko optimismini oikeutettua.

[ajaaskel]

Jos katsotaan muita työpöytiä niin XFCE on aika lähellä perinteistä Gnomea mutta silti siitä vielä uupuu kätevyyksiä jotka Gnome/Nautilus ovat antaneet jo kauan hiiren oikean menun lisukkeisiin.  Tuo hiiren oikean napin menu on yksi kätevä tapa moneen asiaan lähinnä sen takia että ei tarvitse mitään hakea erikseen kauempaa vaan ne tarvittavat ovat jo siinä kohdassa missä hiiren kohdistinkin on, säästää rannevaivaa.  Pari asiaa mitä olen XFCE: hen joskus kaivannut on Nautilukseen hiiren oikeaan menuun saatava "nautilus-gksu" eli "Avaa pääkäyttäjänä" ja valokuvien muunnos webbikuviksi/kuvakkeiksi (Nautilus-jotain).    

[Emithgih]

Mutta se syy miksi kirjoitan on se, että miksi Ubuntu 12.04:stä on tehty sellainen kuin se nyt oletuksena on? Se on JÄRKYTTÄVÄ. Mielestäni 10.04 oli alusta asti helppokäyttöinen ja selkeä. 12.04 ei sitä ole. Ohjelmat on piilotettu todella hyvin. En edes tiedä mistä ne löytyvät uudesta työdästä.

Juuri tuon takia olen kokeillut viime aikoina USB-tikuilta erilaisia Linux-versioita. Kokeilin muutama päivä sitten myös uusinta beta-Ubuntua. Tätä tekstiä kirjoitan 10.04:llä enkä ikipäivänä voisi kuvitella vaihtavani sitä tässä koneessa 12:04:ään (suureksi osaksi edellisen kirjoittajan esittämistä syistä). Kokeilujen jälkeen formatoin USB-tikun ja asensin siihen kokeeksi Fedora 17 Betan.

Tällä hetkellä pärjään nykyisillä asennuksillani ja versioillani, joten päivittäminen uuteen versioon tai kokonaan muihin Linuxeihin ei ole ajankohtaista. Minulla on edelleenkin kolme Ubuntu-versiota käytössä kolmessa eri koneessa, enkä aio niistä luopua.

Tulevaisuus kuitenkin mietityttää, koska ostellaanhan koneita ehkä vielä joskus myöhemminkin, ja niihin on mietittävä sopivaa käyttöjärjestelmää.

Ubuntussa on paljon vahvuuksia. Itse pidän yhtenä Ubuntun parhaimmista puolista selkeitä ja mukavasti luettavia kirjaimia. Samat kirjaimet taitavat tosin löytyä Mintistäkin. Muiden Linux-versioiden kirjaimet näyttävät ohuilta ja tikkumaisilta, ja ovat siten epämukavia lukea. Likinäköisenä näen hyvin lähelle pienelläkin ruudulla, joten kyse ei ole heikkonäköisen ongelmasta. Ubuntun kirjaimet vain ovat kaikkein parhaimmat. Olen yrittänyt asentaa "testikäytössä" olevaan Fedoraan samanlaiset tai ainakin yhtä hyvät fontit erilaisia ohjeita seuraten, mutta toistaiseksi ilman tulosta.

Sitäkin voidaan pitää Ubuntussa hyvänä ominaisuutena, että päivityksiä tulee LTS-versioihin vuosien ajan. Eli homma pysyy ajan tasalla. Ei ole kauhean mukavaa joutua asentamaan koko käyttöjärjestelmää uudestaan lyhyen ajan päästä, kun entinen "vanhenee". Ubuntuun on myös aika mukavasti saatavissa ohjelmia ja kodekkeja.

Viime keväisen Ubuntun ja nyt ilmestyvän Ubtuntun välillä näyttää olevan eroja nimenomaan ohjelmien käynnistämisessä (siinä, miten ja millaisista valikoista ohjelmat löytyvät). Uusimmassa Ubuntussa joutui todella haparoimaan ja ihmettelemään, mistä niitä ohjelmia oikein löytyy. Tietenkin ne oppii löytämään, kun ohjelmaa käyttää, mutta miksi näin perustavaa laatua olevan asian pitää olla sellainen, että se pitää opetella. Toisin sanoen, miksi yksinkertaisesta perusasiasta on tehty vaikea tai ainakin vaikealta näyttävä. Vastaukseksi ei riitä, että ei se ole vaikea - jos se jonkun mielestä kuitenkin on.

En tiedä, olisiko perusversioon tyytymättömille ratkaisu KDE vai Gnome Shell..., jos jälkimmäisen vain saa toimimaan moitteettomasti.

http://2.bp.blogspot.com/-p1mnGgLdMqM/T1_pX6pK9OI/AAAAAAAAIMs/lq-1P6jnKOE/s1600/gnome-shell.png

[khaosaming]

Minusta Unity on lähellä parasta, mitä Ubuntulle on tapahtunut ikinä. Ohjelmien haku Dashista hakkaa menut ja valikot. Ohjelmasta ei tarvitse muistaa kuin pari alkukirjainta.

Unity ei ole täydellinen, mutta se paranee koko ajan.

[ajaaskel]

Aluksi Unity tuntui sekavalta, mutta päätin käyttää sitä kaksi viikkoa....

Käyttöliittymä jonka käyttöön pitää "totutella" kaksi viikkoa on mielestäni ala-arvoisesti suunniteltu.   Ajattele että saisit autokaupasta uuden auton jonka ohjauspyörä on penkin alla ja polkimien paikat on vaihdettu ristiin.  Kun kysyt myyjältä selitystä niin tämä toteaa "Kyllä sinä siihen totut, opettelet vain pari viikkoa ja se on paljon parempi kuin aiemmin ja aivan uusinta uutta". 
No eihän tuossa ole mitään järkeä.  Ei ihmiset sopeudu siihen mitä väkisin tyrkytetään "kun se on uusinta uutta".   Työkalu on joko käteensopiva tai sitten se ei ole sitä.   Käyttöliittymä on selkeä heti alusta alkaen tai sitten se ei ole sitä.      Ei se muutu paremmaksi sillä että ihmisten pitäisi "sopeutua" käyttöliittymään, tuohan on aivan nurinkurista.    Kyllä käyttöliittymä on ihmistä varten eikä toisin päin.   
   

[Illu]

Käyttöliittymän tulee olla kuin hyvä kenkä. Se on heti uutena sopiva ja sellainen kannattaa ostaa. Kun myyjä kehuu ahdistavan kengän käytössä vertyvän mukavaksi, on turha uskoa ja odotella parempaa. Ja kärvistellä kipeiden varpaiden kanssa.

Jotkut haluavat päästä hiirestä eroon, minä haluaisin päästä koko näppäimistöstä. Toistaiseksi sillä on kuitenkin kätevää kirjoittaa, joten se on säilytettävä.

Odottakaas, kun tulee ikää lisää ja muistikin alkaa tahmata, ei ole mitenkään kätevää koittaa ulkoa muistella joidenkin harvemmin käytettyjen ohjelmien nimiä, cideralis ei, sideralis ei myös, stellaris ei, stellarium äh, joo carte du ciel. Ja samaa rataa muidenkin ohjelmien kanssa.

Minua ei lainkaan häiritse pitkässä yläreunan palkissa olevat pienet kuvakkeet, joista saa yhden klikkauksen taktiikalla useimmin käytettyjä ohjelmia auki, klik. Ja pudotusvalikosta niitä kerran kuukaudessa käytettäviä. Myöskään työpöydällä olevat ohjelmaikkunan peittämät widgetit ovat hankalia. Yläpalkissa esim. sääkuvakekin näyttää käsin koskematta tilanteen.

Olen joustava ja valmis käyttämään periaatteellisista syistä huonollakin liittymällä olevaa järjestelmää, mutta en nauti siitä. Unity olisi pitänyt tarjota "kehittyneemmille" käyttäjille, jotka haluavat jotain uutta.

Mutta mehän tulemme suosion näkemään, ihmiset äänestävät näppäimistöillään. Näin pitääkin olla.

[Ganymedes]

Aluksi Unity tuntui sekavalta, mutta päätin käyttää sitä kaksi viikkoa....

Käyttöliittymä jonka käyttöön pitää "totutella" kaksi viikkoa on mielestäni ala-arvoisesti suunniteltu.   Ajattele että saisit autokaupasta uuden auton jonka ohjauspyörä on penkin alla ja polkimien paikat on vaihdettu ristiin.  Kun kysyt myyjältä selitystä niin tämä toteaa "Kyllä sinä siihen totut, opettelet vain pari viikkoa ja se on paljon parempi kuin aiemmin ja aivan uusinta uutta". 
No eihän tuossa ole mitään järkeä.  Ei ihmiset sopeudu siihen mitä väkisin tyrkytetään "kun se on uusinta uutta".   Työkalu on joko käteensopiva tai sitten se ei ole sitä.   Käyttöliittymä on selkeä heti alusta alkaen tai sitten se ei ole sitä.      Ei se muutu paremmaksi sillä että ihmisten pitäisi "sopeutua" käyttöliittymään, tuohan on aivan nurinkurista.    Kyllä käyttöliittymä on ihmistä varten eikä toisin päin.   

Kyllä, mutta tuollainenhan Unity ei ole. Uuden käyttötavan ymmärtäminen vie (testini mukaan) 5 min, jos joku selittää. Toki kauemmin, jos kokeilee itse ilmaan mitään tietoa.

Auton hallintalaitteisiin vertailu - ihan hyvä esimerkki. Jos ne ovat erilailla, ei se tarkoita automaattisesti sitä, että ne olisivat huonommin. Oletko koskaan ajanut englantiin rekisteröidyllä autolla ... tiedän että olet   . Jotkut oppivat sen, jotkut eivät - ei se kerro mitään itse autosta.

Ei se, että johonkin on tottunut, tarkoita sitä, että asia olisi hyvin - ihmisiä on erilaisia. Jotkut tottuvat huonoon käyttöliittymään, jotkut eivät. Itse en ole 25+ vuoden käytön jälkeen tottunut XP-mäiseen (alunperin Windows 95) käyttöliittymään, joka on monelta osin idioottimainen. Kun siirryin Gnome 2:een, oli se monilta osin vapauttava kokemus vaikka se toimikin eri tavalla.

Olen khaosamining kanssa samaa mieltä - mielipidekysymyshän tämä on osittain. Muutenkin ... työasemien käyttöliittymä hiirineen ja näppäimineen, on melkoisen vanhanaikainen juttu - tietotekniikan valtavirta huitelee jo aivan muualla. Kuka sanoo, että TV:ssä, läppärissä (oikeassa mobiilikäytössä), tabletissa ja puhelimessa pitää KAIKISSA olla aivan erilainen käyttöliittymä. Unity on nerokas yritys yhdistää nämä maailmat ja siinä mielessä Ubuntulla on loistava tulevaisuus edessään ... jos se onnistuu, kukapa sen taas tietää. Joka tapauksessa yritys on hieno ja on mielestäni työpöytäkäyttiksenäkin kertaluokan parempi kuin Gnome 2, joka taas on mielestäni huomattavasti parempi kuin nämä söhläykseltä vaikuttavat ubuntu-johdannaisten dokkarit ja xp-osakloonit.

Jos vertaa vaikkapa Windows 7:kaan joka on työpöydän valtavirtaa, Unity on monessa mielessä paljon suorituskykyisempi ja parempi. 7:n käyttöliittymä on toki parempi kuin XP:ssä, mutta monilta osin toteutus on jäänyt vajaaksi - rohkeus loppunut kesken.

[khaosaming]

Unitya tuskin voi luonnehtia pahalla tahdollakaan epäonnistuneeksi tai ala-arvoiseksi. Tottumuksista vain on vaikea päästä irti. Ihmisiltä vei vuosia totutella Windowsiin, myöhemmin Linuxiin. Ubuntu-käyttäjiltä luulisi löytyvän pitkäjänteisyyttä antaa Unitylle aikaa vähintään kaksi viikkoa.

[Eesaurus]

Unityn kannalla täälläkin. On kehittynyt vuodessa huimasti, ja itse asiassa uskon, että Unity lisää Ubuntu -käyttäjiä pitkässä juoksussa.

[motalb]

Unityyn olen paremmin perehtynyt noin kuukauden ajan kun olen 12.04:sta testaillut useammassakin koneessa.
Yksi on jo päätynyt ns. "tuotantokäyttöön" nettikoneeksi.

Minua unityssä häiritsee eniten hallintatyökalujen köyhyys. Esimerkiksi Järjestelmäasetukset -ikkunasta löytyvät työkalut ovat ominaisuuksiltaan todella vajavaisia kun vertaa niitä vaikkapa 10.04:n vastaaviin.
Vähänkin vaativammat säädöt on käytännössä pakko tehdä päätteen kautta. Pientä lohtua itse unityn ominaisuuksien säätämiseen tuo sentään pakettivarastosta asennettava MyUnity -ohjelma.

[Quantal]

Ihmettelen suuresti Unity-vastaisuutta. Käyttöliittymässä ei ole ainakaan Windowsiin tai Maciin tottuneelle mitään erikoista. Tärkeimmät ohjeet koottu käynnistimeen (Tehtäväpalkki/Dock) ja muut löytyy Unity-valikosta (Käynnistä-valikko/Finder). Kaikki uusi vaatii aina totuttautumista, mutta itse miellän Unity eron Gnome Paneliin lähinnä vain alapalkin siirtymisellä vasempaan reunaan ja että tekstit kuvakkeista on poistettu. Tämä taas sopii yleistymässä oleville kosketusnäytöllisille laitteille mainiosti.

Kuten odotinkin vajaa vuosi sitten, Unity-viha on hiipunut sitä tahtia kun ihmiset on "pakotettu" siirtymään siihen versioiden vanhenemisen myötä.

[avanti]

Ihmettelen suuresti Unity-vastaisuutta. Käyttöliittymässä ei ole ainakaan Windowsiin tai Maciin tottuneelle mitään erikoista. Tärkeimmät ohjeet koottu käynnistimeen (Tehtäväpalkki/Dock) ja muut löytyy Unity-valikosta (Käynnistä-valikko/Finder). Kaikki uusi vaatii aina totuttautumista, mutta itse miellän Unity eron Gnome Paneliin lähinnä vain alapalkin siirtymisellä vasempaan reunaan ja että tekstit kuvakkeista on poistettu. Tämä taas sopii yleistymässä oleville kosketusnäytöllisille laitteille mainiosti.

Kuten odotinkin vajaa vuosi sitten, Unity-viha on hiipunut sitä tahtia kun ihmiset on "pakotettu" siirtymään siihen versioiden vanhenemisen myötä.

Onkos Unityssä Levytyökalua, tai Disk Utilitya, niinkuin on 10.04:ssä?

ML

[leal]

Onkos Unityssä Levytyökalua, tai Disk Utilitya, niinkuin on 10.04:ssä?

Juu, se on mukana uudessa Ubuntussa.

Luulisin että tarvittaisiin jonkinlainen opetusohjelma tuohon Unityyn, joka tulisi ensimmäisellä käynnistyksellä. Uudet käyttäjät oppisivat mitä hienouksia Unityssä on ja löytäisivät muut ohjelmat.

[japfin]

Kyllä unitysta löytyy ohjelmalista jos ei ohjelman nimeä muista. Pitää vain klikata vaikka Web Apps ja sen jälkeen oikeassa reunassa on kaikki koneelle asennetut ohjelmat selattavissa normivalikoiden alle lajiteltuina. Ehkä 12.04 unity on erillainen, ja parempi. Kohta sen näen.

[Ganymedes]

Disk Utility löytyy kun kirjoittaa Dashiin kirjaimen "d" tai viimeistään "di" - toisaalta ei tarvitse kirjoittaa mitään jos on käyttänyt aiemmin, koska se muistaa nämä ja näyttää suoraan. Todennäköisesti löytyy myös jos kirjoittaa "u" tai esim. "uti" - Dashissä on melko hieno sumea logiikka hauissa. Sen lisäksi voi käyttää myös "hierarkisia" valintoja ohjelmatyyppien mukaan, mutta eipä niitä käytännössä tarvitse.

Oikeastihan tämän ohjelman ja kaikkien muidenkin ohjelmien löytyminen on 12.04:n ominaisuus eikä suoranaisesti liity Unityyn.

Dashista näkee, paitsi ohjelmat jota on, myös ohjelmat jota löytyisi pakettivarastosta sen mukaan mitä olet hakemassa. Gnome 2:ssa tämä pitää tehdä ihan toista kautta.

Tuo mihin juuri edellä viitattiin: Tavallisessa käytössä suurin ero on siinä, että Unityssä on ikoni vasemmalla eikä ylänauhassa (tai haettavissa hierarkisesta menusta), on ihan totta.

Sen lisäksi Unityn ikonin avulla avautuu muita toimintoja, joita kannattaa opetella käyttämään (jos tarpeen):

- ohjelman avaaminen vaihtoehtoisilla tavoilla (esim. toinen instanssi)
- informaatio käynnissä olevista ohjelmista (vanhanaikaista Windows List:aa ei tarvita, eihän siten ole Win 7:ssakaan, mutta toteutus on vajavainen Unityyn nähden)
- informaatio käynnissä olevista ohjelmista vaikka ne olisivat eri työpöydillä
- käynnissä olevan ohjelman avaaminen vaikka se olisi eri työpöydälläkin
- yleissilmäys (4 osaruutua) kaikkiin muillakin työpöydillä oleviin instansseihin ohjelmasta siten että näkymä on aktiivinen. Näkymästä voi valita sitten työpöydän jolla olevaa instanssia haluaa käyttää.
- informaatio käynnistyvästä ohjelmasta

Edellä mainitut asiat puuttuvat Gnome 2 työpöydästä tai sitten ovat kömpelömpiä (=pitää availla ja klikkailla jostakin muualta) toteutukseltaan, mielestäni.

Unityssä nämä kaikki toiminnot ovat samassa paikassa. Esim. Gnomessa pitää hiirellä käväistä koko ruudun alueella, jotta vastaavat toiminnot saa aikaiseksi. Tällä ei ole niin paljoa merkitystä työasemalla, jossa on ergomisesti hyvä toteutus ja hiiri, vaikka se siinäkin on periaatteessa ihan turhaa, mutta kaikenlaisessa mobiilikäytössä ja yleensäkin silloin kun ei ole vapaata pöytätilaa ja hyvää hiirtä, ongelma on aika suuri. Samoin pienet ikonit ja hierarkiset alasvedettävät menut ovat toivottomia jos niitä yrittää käyttää ilman hiirtä - käytännössä kaikenlainen käyttö olohuoneen nojatuolista käsin on ollut pitkään ideoinnin ja uudenlaisten käyttövempeleiden hankinnan kohde. Unity ratkaisee tämänkin ihan suoraan - tuskin tämäkään on sattumaa koska Ubuntu TV:tä puuhastellaan.

Noin laajempana alueena - miksi kotielektroniikassa on monesti prosessori, massamuistia ja ohjelmia, kuten TV:ssä on, mutta niitä voi vain käyttää monitorina? Miksei esim. TV:tä voi suoraan käyttää tietokoneena, koska siinähän on pitkälti valmis elektroniikka? Käyttöjärjestelmäkin niissä on - sehän on usein Linux. Näkisin, että yksi syy on ollut yleispätevän ohjelmistojärjestelmän puuttuminen - miksei sitä sitä sitten ole käytetty - ehkäpä yksi syy on se, että yleispätevien ohjelmistojärjestelmien (Windows / Linux) käyttöliittymät ovat olleet kelvottomia käytettäväksi ilman hiirtä. Tässä on Unitylla, mielestäni, ainutlaatuinen mahdollisuus.

[Timo Virtanen]

Nickname EeroL tökkäsi ihan oikeaan paikkaa kun ajatellaan peruskäyttäjän huomioita siirryttäessä 10.04 LTS jakelusta 12.04 jakeluun. Voitte vain kuvitella sitä kysymysryöppyä, joka foorumille tulvii. Mummut ja papsukat ovat ihmeissään kun tuttu ja turvallinen työpöytä onkin huippumodernia tablet-tyyliä. Toivottavasti olemme valmiit tuleviin haasteisiin.

En sano, että Unity olisi huono työpöytäympäristö. Se ei vain miellytä minua ulkoisesti, eikä toiminnallisesti. Seuraava ihan heittona. Jos, teoriassa, 12.04 LTS jakelussa olisi valittavissa työpöytä Unityn ja GNOME 2 välillä, kumman "Mummu Tuupovaarasta" ex-10.04 LTS peruskäyttäjä olisi mahdollisesti valinnut? terveisin Timo
ps. meidän perheessä 1 käyttää Unityä, 1 käyttää GNOME 2 työpöytää, 1 XFCE työpöytää ja minulla on MATE. Ihanaa tämä valinnanvapaus!