Kirjoittaja Aihe: Kritiikki  (Luettu 84036 kertaa)

janne

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 5150
    • Profiili
Re: Kritiikki
« Vastaus #60 : 25.06.06 - klo:17.11 »
Minusta Ubuntu on mukava distro, mutta käytän paria muutakin. Jos Ubuntu sitten jostain syystä kieroutuisi pahastikin, on minulla pakotie valmiina.

Tällä hetkellä Ubuntu kyllä tekee ehdottoman hyvää Linux-yhteisölle, joten mielelläni käytän sitä, jotta voin helpommin auttaa muitakin sen käytössä.

minä käytän ubuntua, koska se on mielestäni yksinkertaisesi paras linux työpöytäkäytössä. näin gnomen, tuetun softan, päivitystahdin, yhteisön ja ties minkä kannalta. lisäksi vaikka gnomea itse käytänkin, on minusta hemmetin hienoa, että kde:tä ja xfce:tä tuetaan nykyisin myös virallisesti, toisin kuin monissa muissa yhden työpöydän distroissa.

mitä tuohon kritiikkiin tulee, niin minusta se vaikuttaa lähinnä katkeroituneelta itkemiseltä. eikä ihme, sillä ubuntu on onnistunut verraten hetkessä luomaan itselleen aika vaikuttavan käyttäjäkannan ja elinvoimaisen yhteisön. edellinen vastaavanlaisen yhteisöllisyyden luoja oli gentoo jota sitäkin tietty piti välittömästi syyttää vaikka mistä. menestyminen vaan tuntuu tuovan vihamiehiä. muistan varsin hyvin kuinka gentoon pääkehittäjänkin motiiveja arvailtiin ja kritisoitiin, vaikka lopulta selvisi hänen tehneen kymmenien tuhansien dollarien velat vain gentoon vuoksi ja joutui siitä syystä lopettamaan (joka tietty sekin oli kritisoijien mielestä väärä valinta).

mutta käynpä nyt vielä tuota kritiikkiä läpi kohta kohdalta, eli aloitetaan kokoelmasta:

joku on varovainen koska ubuntun luojalla on rahaa, canocical valehtelee koska aikaisemmin ubuntun server-asennuksen nimi oli joku muu (expert?) kuin server, canonicalin päämaja on väärässä paikassa (liekö ulkoistaminen intiaan sallittua?) ja jostain syystä näyttää olevan tosi epäreilua, että joku tuhlaa rahojaan jakaakseen ihmisille vapaata softaa.

ei vakuuttanut vielä.

1. ja 6.:
launchpad ei ole vapaata softaa josta tietty pitää nillittää, mutta myöhemmin kerrotaankin, että launchpad on luvattu lopulta julkaista julkaista open sourcena joka tietty sekin on paha ja kaikki vaan valehtelee eikä yhtään tue open sourcea.

kuinkahan kauan muilta firmoilta on mennyt omien tuotteidensa open sourcena julkaisemiseen? aivan ***tanan kauan, koska koodi pitää oikeasti käydä läpi, ettei siellä ole vahingossakaan rikottu patentteja ja ettei se näytä kamalalta. lakimiesten kanssa pitää neuvotella ym. muuta roskaa, jotta julkaisun jälkeen ei kukaan lähestyisi haastekirjeellä. se nyt vaan on niin, että suljettu softa saa olla millaista patentteja rikkovaa kuraa tahansa, enkä ole tästä syystä nähnyt yhdenkään firman julkaisevan suljettua softaansa välittömästi.

2. näköjään edelleen itkua samasta aiheesta lisättynä omalla vainoharhaisella jorinalla.

3. madrivan sälli on nillittänyt samasta aiheesta eikä varmaan syyttä. ainakin mandraken aikoihin mandrake-yhteisöön kuuluminen oli maksullista. samoin suljettujen moduleiden asennus oli aika tuskaista madrakeen jos ei maksanut tuosta jäsenyydestä ja päässyt käyttämään vain tilaajille tarkoitettuja repoja. ubuntulta saa kaiken tuo ilmaiseksi ja yhteisö on sattumoisin myös ilmainen ja paljon parempi. syytäkin pelätä.

ubuntulla rahastaminen loppukäyttäjiltä ei kuitenkaan tule onnistumaan, ainakaan jos maksaminen on pakollista. debian ei mene nurin (varsinkaan kun se on välttämätön ubuntun menestykselle) ja se tulee olemaan vapaa. lisäksi aika moni firma myy kaupallista tukea ubuntun lisäksi myös debianille. isot työpöydälle suuntautuneet linuxfirmat eivät vaan ole pitäneet debiania kilpailijana, sillä siitä ei ole ajan tasalla olevaa vakaata/tuettua versiota työpöydälle. tosin tämäkin voi muuttua joulukuussa.

4. erityisen pitkä ruikutus siitä kuinka ubuntu on paketoinut vapaasti levitettäviä mutta suljettua softaa olevia kernelmoduleita kernelin kanssa samaan pakettiin. sitten itketään kuinka sivuilla lukee "All of the application software installed by default is Free Software.", mikä pitää paikkansa, mutta heidän mielestään siellä pitäisi ilmeisesti lukea jotain muuta.

niinpä... kun on pakko ruikutta, niin on pakko ruikuttaa. kieltämättä minustakin on kummallista, että moduleita ei ole paketoitu erikseen vaikka ne oletuksena asennettaisiinkin, mutta koska lisenssit sen sallivat ja se helpottaa ihmisten elämää, niin olkoon. minun puolestani asennus saisi tunnistaa nvidian kortitkin ja kysyä, että pistetäänkö nvidian binääriajuri 3d-kiihdytyksellä vai avoin ajuri ilman. eiköhän siitäkin pääsisi valittamaan, vaikka ainakin susen ja mandraken maksulliset paketit ovat ainakin aikoinaan asentaneet tuon oletuksena (ja ilmaisiin versioihin homma piti tehdä käsin, joskin susella sentään oli hommaan jotain automatiikkaa).

5. ja sitten ollaan taas surullisia siitä kuinka ubuntu ei ole free software supporter, koska he eivät välittömästi julkaise kahden softan lähdekoodeja.

näppärästi jätetään kuitenkin huomioimatta se, että ubuntu osallistuu useammankin FOSS softan kehitykseen, sen patchit lähtevät oletuksena upstreamiin, se tuo vapaata softaa ihmisten saataville helposti ja maksutta (joka on tietty yksi nillityksen aihe) ja oletusasennus vaan sattuu olemaan sellainen, että siinä käytetään vain vapaata softaa ja vapaasti levitettäviä kernel moduleita.

ei edelleenkään vakuuta, ja minä sentään kannatan vapaata softaa. jos ubuntu näyttää pahalta tai joku muu distro paremmalta, niin minä vaihdan distroa, mutta siihen asti...

jotenkin tulee mieleen se staropenoffice-sälli joka yritti innoissaan aloitella staroffice/openoffce-yhteisöä suomeen ja pyysi minuakin kirjoittamaan sinne jotain howtoja, mutta myöhemmin katkeroitui jostain syystä ja vietti aivan järkyttävän paljon aikaa haukkumassa molempia tuotteita ympäri nettiä.

[edit]
Qwertyn mieliksi sensuroitu ne kaksi, jossain yhteydessä, kirosanaksi miellettävää.
« Viimeksi muokattu: 25.06.06 - klo:18.34 kirjoittanut janne »
Janne

Qwerty

  • Vieras
Re: Kritiikki
« Vastaus #61 : 25.06.06 - klo:17.31 »
ei edelleenkään vakuuta, ja minä sentään kannatan vapaata softaa. jos ubuntu näyttää pahalta tai joku muu distro paremmalta, niin minä vaihdan distroa, mutta siihen asti...

Mielestäni kritiikkiä pitää antaa, eikä siitä nyt tarvitse hermostua.
(Jos ehdit, niin voisit mielestäni siivota turhat kiroilut pois)

jotenkin tulee mieleen se staropenoffice-sälli joka yritti innoissaan aloitella staroffice/openoffce-yhteisöä suomeen ja pyysi minuakin kirjoittamaan sinne jotain howtoja, mutta myöhemmin katkeroitui jostain syystä ja vietti aivan järkyttävän paljon aikaa haukkumassa molempia tuotteita ympäri nettiä.

Heh heh. Joskus vuosia sitten Bittivuoto-sivustolla oli tuollainen kaveri. Pakko olla sama. Tyypin nimeä en kyllä enää muista, mutta legenda ...

janne

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 5150
    • Profiili
Re: Kritiikki
« Vastaus #62 : 25.06.06 - klo:18.25 »
ei edelleenkään vakuuta, ja minä sentään kannatan vapaata softaa. jos ubuntu näyttää pahalta tai joku muu distro paremmalta, niin minä vaihdan distroa, mutta siihen asti...

Mielestäni kritiikkiä pitää antaa, eikä siitä nyt tarvitse hermostua.
(Jos ehdit, niin voisit mielestäni siivota turhat kiroilut pois)

kritiikkiä saa ja pitääkin antaa jos on aihetta. minusta tuo artikkeli vaan ei ollut aiheellista kritiikkiä vaan turhaa kiukuttelua. syitä moiseen voin vain arvella. koko avautuminen vaan tuntui siltä, että sällin käyttämä/kehittämä/mitä lie distro menettää käyttäjiä ubuntulle ja siksi ubuntu on paha, mutta syynä voi olla jotain aivan muutakin.

minusta 'kritiikki' joka on tasolla "olen nyt ladannut netistä jonkun paketin enkä osaa asentaa sitä kun linux on niin vaikea ja nyt mä lähden käyttämään winkkaria", "gimp on ihan huono kun se ei ole photoshop enkä mä ole opetellut käyttämään sitä ja joku sanoo, että siitä puuttui jotain mitä mä en ymmrrä enkä koskaan tule tarvitsemaan" tai jopa kyseisen tason alta, ei ole kritiikkiä ollenkaan.

olin jopa aloittaessani kirjoittamista aikeissa sanoa tyypin olevan paikoitellen oikeassa, mutta kävi ilmi, että en olekaan. olin vain ylioptimistisesti ajatellut, että noin paljon vaivaa näkevä olisi oikeasti saanut livautettua mukaan jotain aiheellistakin.
Janne

evil terrorist

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 60
    • Profiili
Re: Kritiikki
« Vastaus #63 : 26.06.06 - klo:15.15 »
Olen jo aikaisemmin itsekseni ihmetellyt, kun netistä on tasaisin väliajoin löytynyt vastaavanlaisia aivopesumaisia kommentteja/kirjoituksia ubuntusta/canonicalista/shuttlewothista. Melkein alkoi jo itsekin uskoa että shuttlework on sielunvihollinen.  ;) Outo ilmiö joka tapauksessa, mistä lie johtuu? Epäluuloisten tai kateellisten masinointia?

--
Kritiikkiä... Minua häiritsee ubuntussa, kun synapticia on muokattu erilaiseksi kuin mitä se normaalisti on. Tarkemmin sanoen kun haluaa säätää pakettilähteitä synapticilla ja klikkaa repositories-kohtaa, niin kaikissa muissa distroissa aukeaa kutakuinkin suunnilleen tämännäköinen ikkuna: http://www.winehq.org/hypermail/wine-patches/2005/01/att-0377/02-synaptic-repository-binary.png
Mielestäni erittäin helppotajuinen ja kätevä aloittelijallekin.

Ubuntussa tämän tilalle aukeaa erillinen software preferences-ikkuna, josta sitten napsutellaan taas lisää ikkunoita auki että pääsee asiaan, ja nämä ikkunat ei omasta mielestäni ole mitenkään intuitiivisia. on täysin turhaan lisätty ikkunoiden määrää, kun normisynapticissa hommat saa hoidettua yhdessä ikkunassa.

Jos joku tietää jonkun "epävirallisen virallisen" tavan miten ubuntuun kannattaa vaihtaa tilalle sen normisynapticin, tai onko siinä ylipäätään järkeä, niin otan neuvon tietenkin mielelläni vastaan.  :)

EDIT: Sain selville, että poistamalla paketin "update-manager", ongelmani ratkesi, eli nyt synapticista saa auki sen normaalin repositories-ikkunan. :) Luulisin että tuohon on parempikin keino kuin update managerin poistaminen, mutta eipä sillä väliä kun en kyseistä pakettia mihinkään tarvitse.
« Viimeksi muokattu: 27.06.06 - klo:15.07 kirjoittanut evil terrorist »

Qwerty

  • Vieras
Re: Kritiikki
« Vastaus #64 : 27.06.06 - klo:11.48 »
Aika huolestuneena joutuu seuraamaan tulevan "Edgy Eft" version teeman kehittymistä ja varsinkin ehdotelmia:
Tropic
... huhhu.

Täällä muitakin ehdotelmia pääsee pällistelemään:
https://wiki.ubuntu.com/Artwork/Incoming/

Toki ulkonäön pystyy itse sitten muokkaamaan mieleisekseen, mutta mielestäni oletusulkonäkö on todella tärkeä asia ja hienoon/toimivaan ulkonäköön pitäisi satsata tosissaan. Ubuntu ei mielestäni todellakaan ole tässä loistanut.
« Viimeksi muokattu: 27.06.06 - klo:11.51 kirjoittanut Qwerty »

Qwerty

  • Vieras
Re: Kritiikki
« Vastaus #65 : 27.06.06 - klo:14.19 »
Ubuntusta kritiikkiä Thomas Apestaart ja Richard Stallman

"Richard Stallman, on being presented with Ubuntu install CD’s, loaded them up in a computer, found the binary-only NVIDIA drivers on there, and put his opinion about Ubuntu’s freeness on display at the FSF booth. (To be honest, I have to agree with his position here - I would never have expected Fedora Core to end up being more free than Ubuntu, but there it is)"

Kuva Ubuntu CD:stä

Blog: http://thomas.apestaart.org/log/?p=365

janne

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 5150
    • Profiili
Re: Kritiikki
« Vastaus #66 : 27.06.06 - klo:21.55 »
Toki ulkonäön pystyy itse sitten muokkaamaan mieleisekseen, mutta mielestäni oletusulkonäkö on todella tärkeä asia ja hienoon/toimivaan ulkonäköön pitäisi satsata tosissaan. Ubuntu ei mielestäni todellakaan ole tässä loistanut.

juu, itse en ole vielä pitänyt yhdenkään ubuntun oletusteemasta, vaikka parempaan suuntaan ollaankin liikuttu. gnomen teema on viipymättä vaihdettu clearlooksiin tai johonkin muuhun siistiin ja neutraaliin.

tosin tuosta edgystä ei taida olla tarkoituskaan tulla uutta "stablea" vaan koko homma kasataan vähän kokeilumielellä ja dapper säilyttää tukensa ansiosta tuon stablen leiman edgy +1 -versioon asti.

"Richard Stallman, on being presented with Ubuntu install CD’s, loaded them up in a computer, found the binary-only NVIDIA drivers on there, and put his opinion about Ubuntu’s freeness on display at the FSF booth. (To be honest, I have to agree with his position here - I would never have expected Fedora Core to end up being more free than Ubuntu, but there it is)"

vai että tulee ubuntun levyn mukana nykyään nvidian ajuritkin. loistavaa :)
vaikka olenkin tiettyyn rajaan asti stallmanin kanssa samaa mieltä avoimista ohjelmistoista, on nvidian ajurit ainakin minulle edelleen välttämättömät, tai ainakin jos haluan pelailla pelejä ja käyttää opengl-sovelluksia. yhtä lailla käytän lisensseiltään rajoitettua softaa aina käyttäessäni java-ohjelmia (joko sovelluksia tai appletteja) tai haluan täyttää koneella täytettäväksi tarkoitettuja pdf-tiedsotoja.

kyllä minusta ubuntu edelleen tukee ja kannattaa FOSS ohjelmia ja niiden kehitystä, vaikka asennuslevylle ilmestyisi sunin java, adoben/macromedian flash ja adoben acrobat reader (tosin evincen pitäisi tulla siitä huolimatta, sillä se pesee tiedostoformaattien tuessa acroreadin mennen tullen, vaikka uudessa betassa jotain uutuuksia onkin).
Janne

Qwerty

  • Vieras
Re: Kritiikki
« Vastaus #67 : 27.06.06 - klo:22.37 »
juu, itse en ole vielä pitänyt yhdenkään ubuntun oletusteemasta, vaikka parempaan suuntaan ollaankin liikuttu. gnomen teema on viipymättä vaihdettu clearlooksiin tai johonkin muuhun siistiin ja neutraaliin.

tosin tuosta edgystä ei taida olla tarkoituskaan tulla uutta "stablea" vaan koko homma kasataan vähän kokeilumielellä ja dapper säilyttää tukensa ansiosta tuon stablen leiman edgy +1 -versioon asti.

Totta kyllä. Mielenkiinnolla seuraan ja itseasiassa Edgy on jo asennettuna. Vielä ei kyllä mitään näkyviä muutoksia havaittavissa, mutta eipä tässä vaiheessa voi odottaakaan. Uusien ominaisuuksia kehittäminen taitaa alkaa vasta ensi kuun puolessa välissä.

vai että tulee ubuntun levyn mukana nykyään nvidian ajuritkin. loistavaa :)
vaikka olenkin tiettyyn rajaan asti stallmanin kanssa samaa mieltä avoimista ohjelmistoista, on nvidian ajurit ainakin minulle edelleen välttämättömät, tai ainakin jos haluan pelailla pelejä ja käyttää opengl-sovelluksia.

No onhan tämä toki Ubuntun kannalta loistava juttu. Käyttäjät saavat heti parhaat mahdolliset ajurit käyttöön, eikä open source tuskailuja joudu kokemaan (pelit eivät toimi jne.).

Mutta mielestäni se on kuitenkin open source ajureilta pois.

Ei minulla ole mitään kaupallisia ohjelmistoja vastaan (tai edes suljettuja), mutta mielestäni avointa pitäisi tukea niin paljon kuin mahdollista. Mietteet ovat asiasta kaksijakoiset, mutta päällimmäisenä tuntona on kyllä pieni pettymys.

(Noh, enpä tiedä edes kummat ajurit otetaan oletuksena edes käyttöön ...)
« Viimeksi muokattu: 27.06.06 - klo:22.39 kirjoittanut Qwerty »

moonstone

  • Vieras
Re: Kritiikki
« Vastaus #68 : 27.06.06 - klo:22.48 »
(Noh, enpä tiedä edes kummat ajurit otetaan oletuksena edes käyttöön ...)

Mikäli omistaa Geforce sarjan näyttiksen oletusajuri on "nv" ja mikäli käytössä on taas ATin valmistama ajuri on yleensä "ati".

Itse haluaisin, että tuo nv ajuri kehitettäisiin sellaiseksi, että 3d-kiihdytys toimisi sillä suoraan. Ati ajureillahan 9200 sarjan radeoniin asti on toteutettu 3d-kiihdtytys avoimella ajurilla. Huonoksi onneksi vaan 9200 sarja on jo aika hidas näyttis :(

Millä sitten lie paras tuki avoimille? Olisiko Intelin piiriltä?

janne

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 5150
    • Profiili
Re: Kritiikki
« Vastaus #69 : 27.06.06 - klo:23.23 »
Itse haluaisin, että tuo nv ajuri kehitettäisiin sellaiseksi, että 3d-kiihdytys toimisi sillä suoraan.

samoin minäkin. harmi vaan, ettei nvidialta varmasti tipu ohjelmointi-infoa  :(
koska nvidian suljetut ajurit vielä toimivat melko hyvin, ei kovin monella ole intoa alkaa kehittämään avoimia "reverse engineeraamalla", mikä on tietysti tavallaan pois täysin avoimelta järjestelmältä.

Millä sitten lie paras tuki avoimille? Olisiko Intelin piiriltä?

no, joku intel varmaan, mutta tehoissa ollaan kyllä melko varmasti alta tuon atin kortinkin.
Janne

Qwerty

  • Vieras
Re: Kritiikki
« Vastaus #70 : 28.06.06 - klo:05.12 »
Itse haluaisin, että tuo nv ajuri kehitettäisiin sellaiseksi, että 3d-kiihdytys toimisi sillä suoraan. Ati ajureillahan 9200 sarjan radeoniin asti on toteutettu 3d-kiihdtytys avoimella ajurilla. Huonoksi onneksi vaan 9200 sarja on jo aika hidas näyttis :(

Millä sitten lie paras tuki avoimille? Olisiko Intelin piiriltä?

Itselläni on Radeon 9250 ja tällä hetkellä tilanne on todella heikko. Dapperilla ei kone ei toimi kummallakaan ajurilla täydellisesti. Open source ajurilla kone jäätyy heti alkuunsa (Xorg postituslistalla asiaa puidaan kyllä jatkuvasti, mutta ratkaisua ei olla vieläkään löydetty. Ongelma koskee monia ATI:n piirejä.) ja suljetuilla ajureilla ei kiihdytys toimi, mikä johtaa siihen ettei edes OpenOffice käynnisty. 'vesa' ajuri siis ainoa vaihtoehto jos haluaa, että kone toimii 3D:tä lukuunottamatta.
Linux työpöydille?... ei vielä.

Ajurit tuntuvat olevan Linuxin heikoin kohta, mikä on esimerkiksi OpenSolarikselle hyvä paikka iskeä. Linux kernel-päivitykset rikkovat binääriajureita aivan jatkuvasti, mitä ei esimerkiksi OpenSolariksessa tapahdu. Siksi esimerkiksi Nexentan kehittäjät käyneetkin Ubuntun postituslistalla asiasta kuittailemassa.

"You could think of NexentaOS as an advanced, ready to use Ubuntu Server,
actually. There a lot of new things available for developers and users
in NexentaOS which will be *never* available in Ubuntu. Things like SMF,
FMA, iSCSI, ZFS, DTrace, Zones, Brandz, advanced SCSI stack, advanced
TCP/IP stack, etc, etc...  Oh, yeah, and Binary Drivers! Say good buy to
the headaches with a non-GPL drivers which you forced to recompiled each
new kernel release or update.
"

OpenSolaris on kehittynyt hurjaa vauhtia ja siitä on tulossa varmasti Linuxille todella kova haastaja.
Binääriajurit tulevat Linuxilla jatkossakin hajoilemaan, joten ainoa mahdollisuus on tukea avoimia ajureita (ja valmistajia, jotka antavat korteista infoa) niin paljon kuin mahdollista.

-> Open Graphics Project
« Viimeksi muokattu: 28.06.06 - klo:05.34 kirjoittanut Qwerty »

moonstone

  • Vieras
Re: Kritiikki
« Vastaus #71 : 28.06.06 - klo:10.25 »
Linux kernel-päivitykset rikkovat binääriajureita aivan jatkuvasti, mitä ei esimerkiksi OpenSolariksessa tapahdu.

Miksi ne rikkovat? Itse huomaan ja tiedän, että rikkovat, mutta miksi ne rikkovat?

Tomaatti

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 151
    • Profiili
Re: Kritiikki
« Vastaus #72 : 28.06.06 - klo:10.45 »
Nexenta OS:in FAQ:ista lainattu:
Lainaus
Solaris (and OpenSolaris) DDI (that is, Device Driver Interface) is stable. While it is not uncommon for Linux drivers to break even between builds, both Solaris 10 and NexentaOS will run drivers circa '98 or even older without problems. The stable DDI is one important factor to consider when weighing the long-term pros and cons.

MoB

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 314
  • Debian Jessie, Ubuntu 12.04 LTS, Android-x86 2.3
    • Profiili
Re: Kritiikki
« Vastaus #73 : 28.06.06 - klo:11.18 »
Tuli tässä asennettua vanhoihin rupukoneisiin Ubuntua ja samalla huomasin, että 586 (perus-Penttijumi, MMX, AMD K6(-2) jne.) kerneli uupuu kokonaan. 2.4 -sarjalaiselle kyllä oli joku, mutta 2.6 on kateissa :-\
Registered Linux user #186837

moonstone

  • Vieras
Re: Kritiikki
« Vastaus #74 : 28.06.06 - klo:11.25 »
Nexenta OS:in FAQ:ista lainattu:
Lainaus
Solaris (and OpenSolaris) DDI (that is, Device Driver Interface) is stable. While it is not uncommon for Linux drivers to break even between builds, both Solaris 10 and NexentaOS will run drivers circa '98 or even older without problems. The stable DDI is one important factor to consider when weighing the long-term pros and cons.

Lukaisin tämän (alla) ja ymmärsin pointin miksi kerneli rikkoo binary-only ajurit

http://lwn.net/Articles/159313/

slux

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 52
    • Profiili
Re: Kritiikki
« Vastaus #75 : 28.06.06 - klo:11.58 »
Juu, Linux ei binääriajureita varsinaisesti tue - tarkoituksella.

Toisaalta ei luulisi Nexentan porukoilla olevan kovin paljon varaa kuittailla kun omalle ytimelle ei niin näitä eniten himottuja binääriajureita kuten ATI/Nvidia ole olemassakaan...

Qwerty

  • Vieras
Re: Kritiikki
« Vastaus #76 : 28.06.06 - klo:13.00 »
Juu, Linux ei binääriajureita varsinaisesti tue - tarkoituksella.

Totta ja mielestäni hyvien syiden takia. Mutta tämä tekee kyllä ihan mielenkiintoisen asetelman tulevaisuutta ajatellen.

Toisaalta ei luulisi Nexentan porukoilla olevan kovin paljon varaa kuittailla kun omalle ytimelle ei niin näitä eniten himottuja binääriajureita kuten ATI/Nvidia ole olemassakaan...

Uskon, että on vain ajasta kiinni kun OpenSolaris saa ko. ajurit. Ja ne sitten toimii, toimii ja toimii... vaikka OpenSolarista kehitettäisiinkin. Varmasti mieluisa tilanne myös ATI:lle ja NVidialle.

Nojoo saa nyt tosiaan nähdä saako OpenSolaris distrot minkälaista kannatusta tulevaisuudessa. Vielä aika hiljaista taitaa olla ja uskomattoman hiljainen on ainakin OpenSolaris kehityspostituslista. Yhteisön saaminen tuntuu olevan vaikeaa, kuten arveltiinkin. Taitaa olla kehitys vielä hyvin pitkälle Sun:in insinöörien käsissä.

janne

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 5150
    • Profiili
Re: Kritiikki
« Vastaus #77 : 28.06.06 - klo:19.18 »
Juu, Linux ei binääriajureita varsinaisesti tue - tarkoituksella.

en voi vastustaa kiusausta linkittää aihetta koskevaan sarjakuvaan:
http://geekz.co.uk/lovesraymond/archive/linux-doomsday
Janne

moonstone

  • Vieras
Re: Kritiikki
« Vastaus #78 : 29.06.06 - klo:09.46 »
Juu, Linux ei binääriajureita varsinaisesti tue - tarkoituksella.

Totta ja mielestäni hyvien syiden takia. Mutta tämä tekee kyllä ihan mielenkiintoisen asetelman tulevaisuutta ajatellen.

Eli tässä näemme 2 merkityksellistä asiaa linuxin yleistymiseen (kaupallistumisen).

1. Joko kerneli ei riko binääriajureita.
2. Kaikki ajurit ovat avoimia ja ne sisällytetään kerneliin.

Kohta 2 olisi unelmalähtökohta, mutta valitettavasti ei mahdollinen (tällähetkellä, liekkö ikinä)
Kohta 1 olisi käyttäjille ja laitevalmistajille ideaalinen, mutta huono linuxin periaatteelle

Täytyy kokeilla tuota nexentaa mitenkä hommat sillä luistaa.

Qwerty

  • Vieras
Re: Kritiikki
« Vastaus #79 : 29.06.06 - klo:12.07 »
Eli tässä näemme 2 merkityksellistä asiaa linuxin yleistymiseen (kaupallistumisen).

1. Joko kerneli ei riko binääriajureita.
2. Kaikki ajurit ovat avoimia ja ne sisällytetään kerneliin.

Kohta 2 olisi unelmalähtökohta, mutta valitettavasti ei mahdollinen (tällähetkellä, liekkö ikinä)
Kohta 1 olisi käyttäjille ja laitevalmistajille ideaalinen, mutta huono linuxin periaatteelle

No noista kumpikaan ei tule toteutumaan. ATI/NVidia näytönohjainten ajurien avaamisesta on käyty lukuisia keskusteluja Xorg:n postituslistalla ja LKML:ssä.

Ongelma pitää siis sysätä distroille. Tavallaan se on Ubuntussa toiminutkin ihan kiitettävästi, paitsi tällä hetkellä tilanne on se, ettei kumpikaan ajuri toimi. ATi korjaa omansa sitten kun pystyvät ja open source ajurien tekijät tekevät parhaansa korjatakseen bugit niillä tiedoilla mitkä ovat saatavilla.

Yksinkertaisesti paras vaihtoehto on ostaa avoin kortti.
The Open Graphics Project

Täytyy kokeilla tuota nexentaa mitenkä hommat sillä luistaa.

Kerro ihmeessä kokemuksista. Pitäisi tuota kyllä itsekin joskus kokeilla.