Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Qwerty - 13.05.06 - klo:17.01
-
Ettei aina menisi pelkäksi ylistykseksi, niin kertokaapas mikä Ubuntussa ei viehätä.
Olisi mielenkiintoista myös kuulla porukan ajatuksia siitä, että tulee Linux koskaan leviämään työpöydille suuremmassa mittakaavassa. Edelleenkin kuulee puhuttavan 0,5% - 3% suosiosta.
GNOME-yhteisö tossa väläytteli 10x10 visiotaan vuosi sitten
"To Own 10 % of the Global Desktop Market by 2010" - http://live.gnome.org/10x10
Pidättekö realistisena?
Edelleenkin Linux-käyttäjien pitää olla laitteiden ostamisessa aika tarkkana. Binaari-ajurit hajoilevat, mikä tuskin kaikkia laitevalmistajia miellyttää. Jotkut sanoneet, että tuon takia Linuxille ajurien tekeminen olisi 20% kalliimpaa.
Vista tuntuu vievän pelaamista huimasti eteenpäin, mikä on Linuxin kannalta hankalaa, koska monet tuntuvat juuri sen takia Windowssia käyttävän.
jne. :)
-
Mikä ei Ubuntussa viehätä? No, Gnome nyt ensinnäkin. Mutta onneksi Kubuntu ja Xubuntu ovat olemassa.
Jonkin verran tuo Ubuntu tahtoo bugata. Debian-tason vakautta ei tunnu olevan, ja toisaalta aivan kaikkein uusimmat paketitkaan eivät heti repoista löydy, esimerkkinä Firefoxin 1.5-version pitkä odottelu. Verrattuna esimerkiksi Fedoraan tuntuu olevan jonkin verran vanhempia paketteja keskimäärin käytössä. Tokihan myös suljetut formaatit voisivat toimia heti asennuksen jälkeen, mutta ymmärrettäväähän tuo on. Asuksen bundle-webbikameraani en ole saanut toimimaan.
Edit; Niin, Gnome-Ubuntun ruskeaa värimaailmaa olen aina pitänyt rumana, eikä KDE-puolen sininenkään oletuksena loistokas ole.
Noh, en minä nyt juurikaan muuta jakelukohtaista vikaa keksi. Linuxissa yleensä ottaen ainoana suurempana harmina on useimpien pelien toimimattomuus, WINEstä ja Cedegasta huolimatta. Ja kunnollinen NTFS-kirjoitustuki olisi myös hyvä asia.
Linux-käyttäjien määrä tullee kasvamaan hitaanlaisesti mutta varmasti, varsinaiseen käyttäjäräjähdykseen en jaksa uskoa. En myöskään viitsi toivoa Gnomelle noin suurta osuutta markkinoista, lähinnä olisi hienoa, jos Linux-työpöytien yhteenlaskettu osuus olisi tuo mainitut 10 %.
-
Silti toivottavasti linuxin suosio nousee, uuden ubuntun myötä, kun dapper ilmestyy virallisesti.
Suurin osa silti pysyy windowsissa pelien vuoksi. Ja ne jotka eivät pelaa, pysyvät windowsissa, siksi että linuxissa joutuu tekemään enemmän käsin. Mutta näille käyttäjille taitaa dapper, olla jo käytettävä järjestelmä.
-
Olisi mielenkiintoista myös kuulla porukan ajatuksia siitä, että tulee Linux koskaan leviämään työpöydille suuremmassa mittakaavassa. Edelleenkin kuulee puhuttavan 0,5% - 3% suosiosta.
No kun nyt ennustamaan pyydät niin: TULEE.
Tokihan myös suljetut formaatit voisivat toimia heti asennuksen jälkeen, mutta ymmärrettäväähän tuo on.
Jenkki-Ubuntu sivuilla sanottiin että noiden suljettujen multimediakoodekkejen asentamien on laitonta USA:ssa... ehkäpä johtuu tästä?
Edit; Niin, Gnome-Ubuntun ruskeaa värimaailmaa olen aina pitänyt rumana, eikä KDE-puolen sininenkään oletuksena loistokas ole.
Juu olen kyllä tuosta Gnomen ulkoasusta samaa mieltä, siksipä en käytäkään Gnomea :D
Linuxissa yleensä ottaen ainoana suurempana harmina on useimpien pelien toimimattomuus, WINEstä ja Cedegasta huolimatta.
Minä en pelaa tietokoneella niin eipä haittaa... mutta ymmärrän kyllä että se on monelle W-maailmasta siirtyvälle iso asia.
Linux-käyttäjien määrä tullee kasvamaan hitaanlaisesti mutta varmasti, varsinaiseen käyttäjäräjähdykseen en jaksa uskoa. En myöskään viitsi toivoa Gnomelle noin suurta osuutta markkinoista, lähinnä olisi hienoa, jos Linux-työpöytien yhteenlaskettu osuus olisi tuo mainitut 10 %.
No uskoisin (toivoisin?), että tuo osuus kasvaa kaikkien linux-jakeluiden osalta suuremmaksi kuin tuo 10 %, ainakin mitä jos ihmisille tieto leviää (ja tällä hetkellä tuntuu leviävän nopeasti) Windowsin yleisestä epäkäyttäjäystävällisyydestä (ja kalleudesta). Ja oli nyt mitä tahansa mieltä Gnomen ulkonäöstä niin tuo apt-get (tai Synaptic) ja yleensäkin ohjelmien saatavuus/asennettavuus (myös pakettienhallinnan ohi) on Ubuntussa loistavaa.
-
Edit; Niin, Gnome-Ubuntun ruskeaa värimaailmaa olen aina pitänyt rumana, eikä KDE-puolen sininenkään oletuksena loistokas ole.
Nexenta hoitanut asian mielestäni mallikkaasti. Ruskea, mutta silti miellyttävän näköinen.
http://www.gnusolaris.org/gswiki/ScreenShots
Itse odotan lähinnä paljon nopeuspuolella. Paljon hyvää kuullut seuraavaa GNOMEa ajatellen ja varmasti kesän GUADEC messuilla tulemme kuulemaan asiasta lisää. Siellä on erikseen vielä "Performance hackfest" optimointia varten, joten mielenkiinnolla tapahtumaa odotan.
Uusi Cairo versio olisi tässä kuussa tulossa, mitä odotan erityisesti. Nykyinen tahmaa hävettävän paljon ja odotan nopeutta lisää rutkasti. Tosin versiossa 1.3 on optimointeja kuulemma paljon enemmän.
KDE4 vaikutta erittäin hyvältä kaikin puolin. Eihän tuosta tosin vielä hirveästi ole tietoa annettu. GCC 4.1 auttaa jo kuulemma huomattavasti, joten nopeutta jo sekin antamassa.
Wikissä lukee "KDE 4 will include major backend updates, including the port to Qt 4, which will result in an expected 20-30% performance increase", mikä erittäin hienoa kuulla.
Noi nyt lähinnä suorituskyvystä. Vistaa kun ei ole vanhemmille koneille tarkoitettu, niin Linuxin on mielestäni hyvä sauma iskeä niihin. Toki XP siellä, mikä erittäin vaikea lyödä.
Itse en pidä 10x10 visiota mahdollisena.
-
Ei kontrollikeskusta, missä voisi säätää palomuurin jne. Esimerkiksi voisi laittaa sellaisen, että voisi säätää automaattisen päivityksen joka päivä klo 16:00. Kaikkea tälläistä kivaa.
Värimaailma on myöskin aika huono. Mielummin vihreää tai sinistä. Asennusohjelmakin on hieman sieltä, koska siinä ei voi valita KDE/GNOME/Fluxbox/IceWM/OpenBox. Lisäksi asennusohjelma ei ole graafinen kikkare.
KDE on oletuksena ruma.
-
Minulla ainakin on KDE:ssä System Settings ja kcontrol ja palomuurin säätö onnistuu esimerkiksi Firestarterilla. Ja ajastetut toiminnot onnistuu Crontabilla. Värimaailman voi säätää itse ja harvassa on ne käyttikset (ja työpöytäympäristöt) jotka oletuksena miellyttää jokaisen ihmisen silmää :) Enkä näe myöskään suurta etua asennusohjelman graafisuudessa.
Itse en kuitenkaan mikään Linux-fanaatikko ole, vaikka olenkin täysin hurahtanut (K)Ubuntuun. XP:tä tulee käytettyä esim. satunnaiseen pelailuun ja .NET-kielillä koodaukseen (MonoDevelop kun ei taida vielä tukea J#:a). Takana kokemuksia Mandrakesta, SuSE:sta ja Fedoran eri versioista, mutta tällä hetkellä en näe mitään syytä vaihtaa Kubuntustani muuhun. Koskaan ei ole koneen käyttö ollut näin helppoa ja parempaa ympäristöä ohjelmointihommille en ole vielä löytänyt.
Aijjoo, niitä miinuksia :) No laitteistotuki voisi toki olla parempi. Itselläni ei mitään ongelmia ole ollut, mutta appi-isovanhempien pariin tulostimeen en löytänyt ajureita.
-
Gnome on aivan liian raskas verrattuna sen ominaisuuksiin, toimintoihin ja asetuksiin.
..Ja minä uskon käyttäjämäärän kasvavan hitaasti kunnes se tulee tiettyyn pisteeseen niin se kasvaa räjähdysmäisesti.
-
Minäkään en pidä Ubuntun oletusteemasta. Dapper on jo vähän parempi tässä suhteessa, mutta kyllä esim. Suse, Linspire tai Mandriva ovat paljon viimeistellymmän oloisia. Itse en pidä Gnomea ollenkaan huonona asiana. Käytin vuosia KDE:ta ja en voinut kuvitellakaan Gnomen käyttöä, mutta jossain vaiheessa päätin, että nyt kokeillaan, onko Gnomesta mihinkään. Ja onhan Gnomesta, kun vaan vaihtaa enemmän itseään miellyttävän ulkoasun. Gnomessa on sellaista Maccimaista selkeyttä!
Toinen asia mitä Ubuntuun kaipiaisin, on Susen Yastin tai Mandrivan control centerin tyyppinen työkalu asetusten säätämiseen. Jotenkin olisi loogisempaa, kun kaikki järjestelmän hallintaan liittyvät asiat saisi tehtyä yhdestä paikkaa.
Itsekin uskon Linuxin leviämiseen, mutta onhan esteitä vielä. Monet tuntuvat olevan kiinni Windowsissa pelien tai joidenkin ohjelmien vuoksi, mutta moni valitsee Linuxin sijaan Macin. Uskon, että siihen on syynä parempi ohjelmatarjonta. Heti kun Linuxille on saatavissa yhtä hyvin kaupallisia ohjelmia kun Macillekin, niin Linux varmasti yleistyisi.
Macin etuna on myös se, että laitteisto ja käyttöjärjestelmä toimivat saumattomasti yhteen. Yksi mahdollisuus Linuxillekin olisivat esiasennetut koneet, joiden käyttöjärjestelmänä olisi joku Linux-distro. Esim. Linspire Mini on mielenkiintoinen laite: (http://www.linuxdevices.com/news/NS8464432110.html). Tällaiseen laitteeseen voitaisiin valita sellaiset komponentit, että kaikki toimii varmasti.
Joku joskus pohdiskeli Ubutulla varustettujen koneiden kasaamista ja myymistä. Mielestäni ihan harkinnan arvoinen idea!
-
Joku joskus pohdiskeli Ubutulla varustettujen koneiden kasaamista ja myymistä. Mielestäni ihan harkinnan arvoinen idea!
No siis ihan loistava idea! Pitäis vain saada joku toteuttamaan se. Duunari-nimimerkki täällä kyseli ohjeita ja suunnitteli tuommoista, toivottavasti homma pelasi (kaverista ei ole kuulunut mitään joten kaks vaihtoehtoa: homma toimi ja kauppa käy tai homma ei toiminut ja idea hylättiin...)
-
Gnomessa on sellaista Maccimaista selkeyttä!
Totta kyllä. Yksinkertaisuus ei minua häiritse kyllä yhtään - päinvastoin. KDE on mielestäni yksinkertaisesti sekava, minkä on kehittäjien tiedossa ja korjattu KDE4:ssa (Plasma yms. projektit).
Macin etuna on myös se, että laitteisto ja käyttöjärjestelmä toimivat saumattomasti yhteen.
En tiedä kuinka monelle tuttu projekti, mutta "The Open Graphics Project" vaikuttaa todella mielenkiintoiselta - http://lists.duskglow.com/mailman/listinfo/open-graphics.
Kysymys on siis näytönohjaimesta, minkä ajurin ja itse ohjaimen ohjelmiston lähdekoodi on avointa. Hintaa tuolla toki on enemmän tehoon nähden kuin ATI/NVidia, mutta kyllä itse tuon olisin valmis hommaamaan. Pieni askel laitteiston ja ohjelmiston saumattomaan toimivuuteen, mutta saa nyt nähdä miten projektin käy.
Näytönohjainten ajurisekoilu on vähän huolestuttavaa seurattavaa. Xgl on toki kiva, mutta vaatii kyllä Open Source ajurien tuen, ennen kuin mielestäni "hyväksyttävä".
Alkaa aika loppumaan Dapperin teemaa silmällä pitäen. Taitaa maanantaina umpeutua jo joitain ulkoasua koskevia deadlineja. Tavallaan kyllä ihan hyvä, että yritetään vähän jotain muuta kuin perinteistä sinistä/vihreää, mutta hmmh... ruskea oli ehkä huonohko valinta ;). Napit ja notifikaatiot saanut vaikutteita (suoria kopioita) aika vahvasti XP:stä, mistä varmasti tulee sanomista XP-käyttäjiltä.
"TEN DAYS! I'd like to set Monday 15 May 10am UTC as the deadline for a
decision from the art team as to:
- two or three "external" themes (from Gnome-Look, for example)
- two or three "internal" themes (from this team)
For a total of FIVE themes."
-
Joku joskus pohdiskeli Ubutulla varustettujen koneiden kasaamista ja myymistä. Mielestäni ihan harkinnan arvoinen idea!
No löytyihän se:
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=2866.msg19779#msg19779
-
Ettei aina menisi pelkäksi ylistykseksi, niin kertokaapas mikä Ubuntussa ei viehätä.
Kiitos hyvästä kysymyksestäsi! :)
Moni asia viehättää, Ubuntu on hyvin viehättävä kokonaisuus,
mutta nämä nyt näin aluksi mainitsen vähemmin viehättävinä ominaisuuksina:
1. Käyttöjärjestelmään "integroitu" selain, joka päivittyy sitten miten päivittyy,
ja jota ei kovin helposti saa irrotettua siitä. Muistaakseni erästä toista käyttistä rankaistiin samasta teosta aikanaan... Ei minulla mitään firefoxia vastaan ole, käytän sitä kyllä, työkaluna enimmäkseen.
Mutta mitä pahaa Eiphany on tehnyt, se olisi ollut paljon parempi vaihtoehto oletusselaimeksi,
kuten alla oleva kuvakin kertoo, se liittyy innoissaan Gnome-teemaan, mitä firefox ei todellakaan tee.
2. Käsittämättömät riippuvuudet, esim jos haluat poistaa Dictionaryn mielestäsi turhana (se on turha), joudut poistamaan myös levykkeen alustuksen. Mitä yhteistä voi olla sanakirjaohjelmalla ja levykkeen alustuksella?
Näitä ihmeellisiä riippumuuksia on paljon muitakin.
3. Asetusten sekavuus mainittiinkin jo, kyllä järjestelmän asetukset ja säädöt pitäisi saada yhteen paikkaan,
nyt niitä on kolmessa menussa (ainakin).
4. Asennusohjelman tapa asentaa kaikenmaailman läppäriajureita, virransäästöjä, bittorrentteja, sättejä
openofficeja, evoluutioita, bluetootheja, näytönsäästäjiä, ALSOJA, ppp-systeemejä, HP-tulostimen sälää jne. ja sitten jättää asentamatta esim Epiphanyn!
Asensin siis Breezyn tänään Dapperin päälle, sattuneesta syystä, asennuksen jälkeen poistin reilusti yli 300 megaa itselleni turhia ohjelmia. No ei se mitään.
Mitä taas tuohon Gnomen ulkoasuun tulee, niin sehän on helposti kunkin säädettävissä, teemoja löytyy taatusti jokaiseen makuun, ja asennus on helppoa: selaimesta sen kun vetää teemanvalitsimeen. Todistan puheeni tässä, Breezy on tänään asennettu, ja näyttää jo nyt tältä:
(http://xs100.xs.to/xs100/06196/gnome_1.png.xs.jpg) (http://xs100.xs.to/xs100/06196/gnome_1.png)
Breezy: Clearlooks 2 ikkunat, t-ish brushed kontrollit, ja Iris ikonit (ainoa oikea ikonisetti minusta, kevyt ja nätti).
Eikä ole raskas, kevyempi kuin alkuperäinen. Ubuntu on ihku, ja Gnomeassa silmä suorastaan lepää, ainakin minun silimä. 8)
-
olenkin jo seurannut hetken tätä keskustelua ja ehkä nyt olisi aika vastatakin.
Moni asia viehättää, Ubuntu on hyvin viehättävä kokonaisuus,
mutta nämä nyt näin aluksi mainitsen vähemmin viehättävinä ominaisuuksina:
tuntuu, että linuxin paketointi ja ylipäätään paketinhallinnan toiminta/käytön hyvät puoleta ovat hieman hakusessa...
1. Käyttöjärjestelmään "integroitu" selain, joka päivittyy sitten miten päivittyy,
ja jota ei kovin helposti saa irrotettua siitä. Muistaakseni erästä toista käyttistä rankaistiin samasta teosta aikanaan... Ei minulla mitään firefoxia vastaan ole, käytän sitä kyllä, työkaluna enimmäkseen.
ei firefoxia ole millään tavalla integroitu ja sen voi poistaa tai vain vaihtaa oletusselaimen roolista. paketin- ja distronhallinnan paeriaatteiden mukaisesti se päivittyy silloin kun on tarvetta, eikä muulloin. joidenkin (mm. minun) mielestä käytäntö on hyvä. tosin jotkut tietysti haluavat hoitaa järjestelmänhallinnan käsipelillä ja ottaa itse vastuun tietoturvapäivityksistä, vaikka minä haluaisinkin hoitaa homman helpoimman kautta.
Mutta mitä pahaa Eiphany on tehnyt, se olisi ollut paljon parempi vaihtoehto oletusselaimeksi,
kuten alla oleva kuvakin kertoo, se liittyy innoissaan Gnome-teemaan, mitä firefox ei todellakaan tee.
kieltämättä minäkin haluaisin paremmin järjestelmään sulautuvan selaimen ihan jo käyttöliittymän yhtenäisyyden vuoksi, mutta silti firefox on edelleen minun tarpeisiini paljon parempi. pitää vaan toivoa, että galeon + evolution projekti tuottaa jotain hienoa :)
silti valinta on muutenkin varsin järkevä. ubuntu yrittää kuitenkin olla helpohko myös aloittelijoille, jolloin mahdollisesti vanhoista tietokonekokemuksista tuttu selain helpottaa siirtymää. se on jotain mitä firefox voi tarjota, mutta epiphany ei.
2. Käsittämättömät riippuvuudet, esim jos haluat poistaa Dictionaryn mielestäsi turhana (se on turha), joudut poistamaan myös levykkeen alustuksen. Mitä yhteistä voi olla sanakirjaohjelmalla ja levykkeen alustuksella?
Näitä ihmeellisiä riippumuuksia on paljon muitakin.
tässä ei ole kyse riippuvuuksista vaan paketoinnista. tosin tämä oli aikoinaan myös yksi syy miksi en pitänyt KDE:stä. pikku apuohjelmat vaan yleensä pakataan pieniksi kokonaisuuksiksi jotta niiden paketointi, asentaminen ja päivittäminen olisi helpompaa. gnome-games on aivan samanlainen paketti kuin gnome-utils.
3. Asetusten sekavuus mainittiinkin jo, kyllä järjestelmän asetukset ja säädöt pitäisi saada yhteen paikkaan,
nyt niitä on kolmessa menussa (ainakin).
järjestelmän asetukset ja käyttäjäkohtaiset asetukset ovat loogisesti täysin eri kokonaisuuksia ja minusta ne pitää kyllä erottaa myös käyttöliittymän puolella. kolmatta menua en kyllä äkkiseltään keksikään ja SUSEn YAST:in kaltaisen "kaikki yhdessä paketissa"-ratkaisun ensiihastuksen jälkeen pitää kyllä sanoa, että pidän huomattavasti enemmän ubuntun tavasta hoitaa konffaus.
4. Asennusohjelman tapa asentaa kaikenmaailman läppäriajureita, virransäästöjä, bittorrentteja, sättejä
openofficeja, evoluutioita, bluetootheja, näytönsäästäjiä, ALSOJA, ppp-systeemejä, HP-tulostimen sälää jne. ja sitten jättää asentamatta esim Epiphanyn!
aika moni käyttöjärjestelmä asentaa oletuksena erilaisia ajureita, näytönsäästäjiä ja oheissoftaa. itse asiassa en olekoskaan kokeillut yhtäkään joka ei asentaisi. aina on joku softanpätkä jota ei käytetä. tosin linuxin kohdalla ehkä vielä enemmän, sillä valtaosa ajureista tulee kernelin tai jokun tietyn osa-alueen tukemiseen tarkoitetun paketin mukana. vastapainoksi tämä sitten tarkoittaa sitä, että linux-koneeseen voi vaihtaa vaikka emon ja ainoa ylläpitotoimenpide jota kone vaatii on sammuttaminen päivityksen ajaksi ja boottaaminen päivityksen jälkeen.
mitä oeltussoftiin tulee, niin minusta ubutnun setti on varsin hyvä aloittelevalle käyttäjälle ja se toimii erinomaisesti myös minu käytössäni. linux-distron tehtävä on muiden hommien lomassa valita hyvät oletukset ja siinä on minsuta onnistuttu. itse asiassa kustomointimahdollisuuden puute perusasennuksessa on minusta aika nokkela temppu. omien linux aikojeni alussa ahlusin tietysti aina valita itse paketteja asennuksen yhteydessä, vaikka minulla ei ollut mitään käsitystä mitä halusin, koska en tuntenut softaa. sen seurauksena tuli koneelle asennetua kamalasti softaa joka ei sopunut minu käyttööni lainkaan.
toki osaaville ja niille jotka tietävät mitä haluavat on tarjolla expert/server-asennusvaihtoehdot.
no, mutta kai tässä pitäisi vähän kritiikkiäkin antaa...
ubuntu on tosiaan palvellut minuaerinomaisesti ja tureimman gnomen tarjoaminen oli yksi syistä miksi vaihdoin gentoosta ubuntuun. olin KDE:sta luopumisen jälkeen etsiskellytkin hyvää gnome-distroa. vaikka ubuntu on hyvä, oikein hyvä, jäin silti kaipaamaan joitain juttuja juuri gentoo-aljoiltani:
- virallisesti tuetun softan määrää voisi jonkin verran kasvattaa ja universeen voisi paketoida joitain aika keskeisiä softia, kuten cinelerran (tämä kyseinen paketi oli toki ehdolla jo dapperiinkin, mutta eipä ole vielä näkynyt).
- olisi hemmetin hienoa jos joku jaksaisi paketoida/tehdä metapaketteja suljetuista/kaupallisista peleistä. gentoossa NWN, doom3, quake3, americas army, wolfenstein, UT ym. asentuivat paketinhallinnasta ja niiden päivittäminen sujui näppärästi järjestelmän päivitysten yhteydessä.
- lisensioitu mp3-koodekki gstreamerille pitäisi ottaa distron valikoimaan heti, eikä vasta joskus myöhemmin. gentoon päivistystahti oli hieman toinen, mutta aiheutti toki omat ongelmansa.
- tärkeiden softien uudet versiot pitäisi saada nopeammin vaihtoehdoiksi backportsien puolelle, niille jotka haluavat urheilla ja niille jotka eivät ymmärrä paketinhallinnan ja tuetun softan hienoutta.
- eri runleveleillä käynnistyvien palveluiden hallintaa voisi olla parempi graafinen työkalu kuin mitä nykyiset ovat.
- beagle mukaan oletuksena.
[edit]
- meinasi kokonaan unohtua tuo oletusteema, josta en ole oikein kosnaan pitänyt. onhan se kieltämättä ajan kanssa parantunut, mutta silti minusta esim. gnomen oletusteema (clearlooks) on huomattavasti parempi.
-
Ettei aina menisi pelkäksi ylistykseksi, niin kertokaapas mikä Ubuntussa ei viehätä.
Olisi mielenkiintoista myös kuulla porukan ajatuksia siitä, että tulee Linux koskaan leviämään työpöydille suuremmassa mittakaavassa. Edelleenkin kuulee puhuttavan 0,5% - 3% suosiosta.
Komppaan vähän samaa itkuvirttä, mitä muutkin ovat rutisseet...
Asennus on kokeneimmille käyttäjille aika tuskainen - ei voi itse valita pakettikohtaisesti mitä heitetään koneeseen ja mitä ei (nyt tietysti joku tulee ja kertoo, että 'expert' -valinta löytyy asennuksesta ;)) ja aloittelijoille varmaankin liian vaikea.
perunan ruskea teema on kaikkea muuta kuin kaunis. Ja kyse ei nyt ole varsinaisesti ruskean värisävystä, vaan ylipäätänsä ko. teeman toteutuksesta.
Ja liikaa turhaa rompetta tämä kanssa asentaa oletuksena.
Mitä tulee tuohon Linuxin suosioon niin itselleni ainakin aivan sama. Windows käyttäjät saavat puolesta kärsiä kuten ennenkin niiden laatutuotteidensa äärellä :-*
-
tuntuu, että linuxin paketointi ja ylipäätään paketinhallinnan toiminta/käytön hyvät puoleta ovat hieman hakusessa...
Niinku minulla vai? No jos se vaan tuntuu... 8)
Kysymyksessä ei pyydetty erittelemään minkään asian hyviä puolia, vaan juurikin niitä huonoja.
Unohdin tuon loki-jutun ko Dictionary-osasta, jos poistan Dictionaryn sekin lähtee Floppy formaterin kanssa.
Jos sitten haluan asentaa levykkeenalustimen takaisin, joudun taas asentamaan Dictionaryn.
Suomeksi: en voi alustaa levykkeitä jos Dictionary ei ole asennettuna, ja se on ehdottomasti erittäin piipistä!
Ubuntulla siis on paketinhallinta sekaisin, ei niinkään minulla. ;)
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Suurin puute Ubuntussa on mielestäni sama kuin muissakin ei MS-pohjaisissa distroissa:
Rauta kehitetään MS yhteen sopivaksi piste! >:(
Muistetaan Linuxin olevan vielä nuori ja Ubuntu vielä nuorempi. Kehitys on ollut mahtavan nopeaa ja rakentava kritiikki parantaa tilannetta koko ajan. Kuluneen vuoden aikana on .gov pohjaiset osoitteet siirtyneet Linux käyttäjiksi hurjalla vauhdilla. Se tietää hyvää Ubuntu kehityksellekin.
Ubuntu porukka toimii ja yhä suurempi osa saadaan vähitellen tyytyväisemmäksi :D
Puutteista on tiedoitettava. Näin niihin sitten voidaan puuttua. Hiljaisuus tappaa!
-
tuntuu, että linuxin paketointi ja ylipäätään paketinhallinnan toiminta/käytön hyvät puoleta ovat hieman hakusessa...
Niinku minulla vai? No jos se vaan tuntuu... 8)
tuntuu. tuossa oli kyse enemmänkin siitä, ettet käsitä sitä miksi ja milloin firefox päivittyy.
Kysymyksessä ei pyydetty erittelemään minkään asian hyviä puolia, vaan juurikin niitä huonoja.
ei tietenkään, mutta jos huonot ovat sellaisia jotka johtuvat siitä ettei ymmärrä miten homma toimii, niin...
Unohdin tuon loki-jutun ko Dictionary-osasta, jos poistan Dictionaryn sekin lähtee Floppy formaterin kanssa.
Jos sitten haluan asentaa levykkeenalustimen takaisin, joudun taas asentamaan Dictionaryn.
edellisessä viestissäsi puhuiot riippuvuuksista ja nyt jatkat saman jankuttamista. väännetään... kyse ei ole siitä, että ohjelmat millään tavalla riippuisivat toisistaan vaan siitä, että ne on kaikki paketoitu yhteen pakettiin jonka nimi on gnome-utils, aivan kuten paketinhallinta kertoo (ja, että tästä ei tarvitsisi enempää jatkaa, niin kyseinen paketti tarjoaa myös ohjelmat gnome-search-tool ja gnome-screenshot).
koska niiden viemä tila on niin minimaalinen ja koska ne päivittyvät kuitenkin samaa tahtia, on ne nähty viisaammaksi niputtaa yhteen. suuremmilla softakokonaisuuksia tu okyllä ärsyttää minuakin, mutta pikkusoftilla ei minsuta oikeasti ole väliä. tosin noista vaihtoehdoista minusta turhin on selvästi gfloppy.
Suomeksi: en voi alustaa levykkeitä jos Dictionary ei ole asennettuna, ja se on ehdottomasti erittäin piipistä!
taas väärin. levykkeitä voi toki formatoida ilman tuota kyseistä softaakin, vaikka joku saattaa jotain muuta kuvitellakin.
Ubuntulla siis on paketinhallinta sekaisin, ei niinkään minulla. ;)
ja edelleen väärin. paketinhallinta toimii tässä tilanteessa täsmälleen kuten sen kuuluukin. sinä olet koko ajan valittanut tämän asian tiimoilta paketoinnista vaikka et ole sitä selvästi tiennytkään.
-
ei tietenkään, mutta jos huonot ovat sellaisia jotka johtuvat siitä ettei ymmärrä miten homma toimii, niin...
Pyydettiin esittelemään huonoja puolia, ja tuo nyt selkeästi on huono puoli että jos poistaa Dictionaryn niin pitää poistaa lokinnäyttäjä ja levykkeenformatointi. Sillä mitä minä mielestäsi en ymmärrä tai omasta mielestäni ymmärrän hyvinkin, ei ole mitään väliä. Sillä on väliä että se on huono ominaisuus että yjtä ohjelmaa ei voi erikseen poistaa muiden poistumatta. En käsitä mikä siinä nyt sinua kaivelee, sekö että uskallan arvostella firefoxin, openofficen ja evolutionin tarpeellisuutta Ubuntussa? Piste tälle asialle minun osaltani on tässä.
edit:
Ettei aina menisi pelkäksi ylistykseksi, niin kertokaapas mikä Ubuntussa ei viehätä.
Valitettavasti näyttää olevan niin, että täällä ei oikein saa kertoa mikä Ubuntussa ei itseä miellytä.
Joten perun kaikki esittämäni kohdat, kaikki miellyttää, mikään ei ole epämiellyttävää. :P
-
Ruskea teema on mielestäni hyvä ja selkeä :)
Itse kaipaan ubuntun kerneliin low-latency pätsejä, jotta pääsisin käyttämään jack-softia ilman jonkun toisen distron kerneliä tai itse pätsäiltyä vanilla kerneliä.
Tuo laitteistopuolen tuki harmittaa, ei linuxin puolelta vaan valmistajien puolelta, koska eivät anna ajureitaan vapaana jakoon, jotta ne voitaisiin vaivatta yhdistää kerneliin.
Laitteiston kanssa tulee olla tarkkana, mutta noudattamalla eri laittestoaiheisia webbisivuja on tullut hankittua oikeat laitteet. Laitteistosta vaikeimmaksi sanoisin webbikamerat, niissä kun vaihtuu piirit kuin minulla sukat.
Multimediatuki ei itseäni harmita, koska suosin avoimia standardeja, oggeja, niin videokäytössä kuin musassakin. Kuitenkin kyllä mplayer-w32codecs yhdistelmälle on ollut tarvetta kuluneen e3 messujen kuvauksien ja trailereiden katseluun :) ne kun ei prkl, tuo ulos avointa striimiä...
Muita pikkumiinuksia:
1.Openoffice on mielestäni liian raskas. (mutta ei varsinaisesti haittaa)
2. Suomenkielen oikoluku (soikko ok mutta ei avoin)
-
edit:
Ettei aina menisi pelkäksi ylistykseksi, niin kertokaapas mikä Ubuntussa ei viehätä.
Valitettavasti näyttää olevan niin, että täällä ei oikein saa kertoa mikä Ubuntussa ei itseä miellytä.
Joten perun kaikki esittämäni kohdat, kaikki miellyttää, mikään ei ole epämiellyttävää. :P
totta kai saa kertoa ja kykenen jopa kuuntelemaan KDE-väen Gnome bashausta ongelmitta, niin kauan kun puhutaan todellisista aiheista, eikä kyse ole vain siitä ettei kritisoija tajua tai osaa.
-
Ruskea teema on mielestäni hyvä ja selkeä :)
Dapperiin on tulossa myös muita uusia teemoja jos tuo ruskea ei kaikkia miellytä. Teemoista on menossa siis äänestys ja huomenna ne lyödään lopullisesti lukkoon:
https://wiki.ubuntu.com/ArtworkTeam/DapperThemes
Itse kaipaan ubuntun kerneliin low-latency pätsejä, jotta pääsisin käyttämään jack-softia ilman jonkun toisen distron kerneliä tai itse pätsäiltyä vanilla kerneliä.
Juu ovat kyllä tulossa, mutta vähitellen. LKML:ssä aiheesta on keskusteltu jo pitkään ja kehittynyt huimasti.
http://ubuntustudio.com/wiki/index.php/Welcome%2C_Musicians%21
Muita pikkumiinuksia:
1.Openoffice on mielestäni liian raskas. (mutta ei varsinaisesti haittaa)
Juu, odotan OpenOffice 2.1:ltä kyllä lisää nopeutta. Mitä nähnyt tuloksia esimerkiksi MS Officeen verrattuna, niin todella häpeällisen huonoja ovat olleet. Itse käytän ko. ohjelmia niin minimaalisesti, että joudun tukeutumaan muiden havaintoihin. Mutta kyllähän tuo on jatkuvasti nopeutunut ja varmasti näin tulee olemaan jatkossakin.
Huomasin myös, että Dapperin OpenOffice:ssa kyllä aivan omituinen teema käytössä .. graah.
Kannattaa kokeilla AbiWordia.
-
Itse kaipaan ubuntun kerneliin low-latency pätsejä, jotta pääsisin käyttämään jack-softia ilman jonkun toisen distron kerneliä tai itse pätsäiltyä vanilla kerneliä.
tämä ei liene ihan oikea ketju vastata tähän, mutta dapperin vakiokernelillä on mahdollista käyttää realtime-kamaa uudemman ja minusta aika näppärän systeemin avulla. kaikki tarpeellinen löytynee tämän linkin kautta:
http://oktyabr.wordpress.com/2006/02/20/dapper-preemptive-kernel-and-rtlimits/
ja tosiaan breezyn aikana minuakin harmitti tuon ominaisuuden kehno hanskaaminen.
[edit]
ja-hah, Qwerty ehtikin ensin :)
-
Juu, odotan OpenOffice 2.1:ltä kyllä lisää nopeutta. Mitä nähnyt tuloksia esimerkiksi MS Officeen verrattuna, niin todella häpeällisen huonoja ovat olleet. Itse käytän ko. ohjelmia niin minimaalisesti, että joudun tukeutumaan muiden havaintoihin. Mutta kyllähän tuo on jatkuvasti nopeutunut ja varmasti näin tulee olemaan jatkossakin.
käynnistymisnopeus on tosiaan aika heikko, mutta ei ihan mahdottoman heikko. onneksi toiminta on muuten melko sujuvaa suurillakin dokumenteilla.
Huomasin myös, että Dapperin OpenOffice:ssa kyllä aivan omituinen teema käytössä .. graah.
käytätkö KDE:tä?
gnomen puolella OO:ssa on ainakin ihan normaali gnome-integrointiteema. olettaisin, että KDE-puolella on jotain samankaltaista.
hmm... vai olisikohn minun pitänyt asentaa OO:n gnome-tuki erikseen päivityksen jälkeen. nyt ei enää muista.
Kannattaa kokeilla AbiWordia.
abiwordiin ei vaan ole kunnollista oikolukua suomeksi eikä se taida vieläkään osata tavuttaa suomeksi :(
-
abiwordiin ei vaan ole kunnollista oikolukua suomeksi eikä se taida vieläkään osata tavuttaa suomeksi :(
Ja se on kovin ikävää. :-\ Abiwordin käynnistymisnopeus OO:hon verrattuna on aivan toista luokkaa, ja pienimuotoiseen tekstinkäsittelyyn se olisi juuri omiaan, jos vain oikoluku ja tavutus pelittäisivät.
-
käynnistymisnopeus on tosiaan aika heikko, mutta ei ihan mahdottoman heikko. onneksi toiminta on muuten melko sujuvaa suurillakin dokumenteilla.
Onneksi ohjelma käynnistetään vain kerran, joten ei tuo käynnistysnopeus niin kriittistä ole. Myöhemmillä kerroilla haetaan cachesta, jolloin käynnistyy jo huomattavasti nopeammin. Toki antaa heti paremman vaikutelman, kun ohjelma lävähtää ruudulle alusta alkaen.
käytätkö KDE:tä?
gnomen puolella OO:ssa on ainakin ihan normaali gnome-integrointiteema. olettaisin, että KDE-puolella on jotain samankaltaista.
GNOMEa käytän, mutta tosiaan asensin KDE:n tossa perjantaina jolloin näköjään tuo OpenOffice oli vaihtunut KDE-versioon. Sen takia näytti hyvin omituiselta.
abiwordiin ei vaan ole kunnollista oikolukua suomeksi eikä se taida vieläkään osata tavuttaa suomeksi :(
Juu totta kyllä :-(. Mutta soveltuu kevyeeseen tekstinkäsittelyyn ihan hyvin. Ilmeiseti jonkinlaista GNOME-office pakettia olisi jossain vaiheessa tulossa. Onhan tuosta ollut kehittäjien keskuudessa jo puhetta pidemmän aikaa, mutta saa nyt nähdä sitten.
http://www.gnome.org/gnome-office/
http://en.wikipedia.org/wiki/GNOME_Office
-
Muistetaan Linuxin olevan vielä nuori ja Ubuntu vielä nuorempi. Kehitys on ollut mahtavan nopeaa ja rakentava kritiikki parantaa tilannetta koko ajan.
Aivan totta.
"Rakentava kritiikki" on vain, ainakin foorumeilla, yleensä kaikkea muuta :). Varsinkin jokaisen uuden GNOME-version uutisoinneissa (esim. OSNews) viestit tuppaavat olemaan "GNOME on hidas!" tyyppistä kritiikkiä, mistä ei sinänsä ole mitään apua. Juu tiedän, itsekin harrastanut ko. kommentointia täällä :)
Ongelma on, että käyttäjillä ei tarvittavaa taitoa selvittää itse mistä ko. hitaus voisi johtua. Vaatii profilointia ja ymmärrystä arkkitehtuureista ja toteutuksista.
Mutta helpottaa, kun huomaa että myös GNOME-yhteisö on hitauden huomannut. Tarkoitan nyt oikeastaan ikkunoiden koon muuttamista, mikä tahmaa pahasti. Tuosta syystä meinattiin Cairo-teemat jättää pois GNOME 2.14:sta.
Jos joku haluaa nyt kokeilla mitä hitautta tarkoitan, niin:
1) käynnistää laskimen "gnome-calculator"
2) pistää "scientific" tilaan
3) suurentaa ja pienentää ikkunaa
No onko tuolla nyt niin hirveästi merkitystä, niin mielestäni on :). Pelkästään siksi, että koneeni pyörittää hienoja pelejä vaivatta, mutta yksi vaivainen ohjelma saa koneen tuntumaan tuskaisen hitaalta. Asiaan on kyllä tulossa parannusta, kuten olen monesti jo ehtinyt mainostamaan.
Ketjuun tullut hyvää kritiikkiä ja myös odotettua. Näissä listoissa on kaikenlaista projektia, mitä Ubuntuun ollaan tuomassa. Sisältää myös tässä ketjussa esiintyneitä toiveita.
https://launchpad.net/distros/ubuntu/+specs
Dapper:
https://wiki.ubuntu.com/DapperDrake
https://launchpad.net/distros/ubuntu/dapper/+specs
Edgy Eft:
https://launchpad.net/distros/ubuntu/edgy/+specs (tulossa)
-
Juu totta kyllä :-(. Mutta soveltuu kevyeeseen tekstinkäsittelyyn ihan hyvin. Ilmeiseti jonkinlaista GNOME-office pakettia olisi jossain vaiheessa tulossa. Onhan tuosta ollut kehittäjien keskuudessa jo puhetta pidemmän aikaa, mutta saa nyt nähdä sitten.
http://www.gnome.org/gnome-office/
http://en.wikipedia.org/wiki/GNOME_Office
minsta tieyistä ohjelmista on jo hyvän aikaa puhuttu gnome-officena. siihen on kuulunut abiwordin ja gnumericin lisäksi ainakin dia, mutta nyt tämä uusi suuntaus näyttä tosiaan olevan noiden eri ohjelmistojen niputtaminen enemmän kuin vain sanomalla, että ne kuuluvat johonkin "pakettiin".
"Rakentava kritiikki" on vain, ainakin foorumeilla, yleensä kaikkea muuta :). Varsinkin jokaisen uuden GNOME-version uutisoinneissa (esim. OSNews) viestit tuppaavat olemaan "GNOME on hidas!" tyyppistä kritiikkiä, mistä ei sinänsä ole mitään apua. Juu tiedän, itsekin harrastanut ko. kommentointia täällä :)
juu, tähän on tietty jo totuttukin. hitaus on varsin subjektiivista ja riippuu siitä mitä pidetään vertailukohtana. minusta gnome on ollut aina (tosin itse olen käyttänyt sitä vain viimeisistä 1-sarjan versioista lähtien) riittävän nopea. verrattuna johinkin yksittäisiin ikkunamanagereihin se toki näyttää käynnistyvän hitaasti, mutta loppupeleissä se tarjoaa paljon enenmmän palveluitakin (aivan kuten kde ja xfce).
silti minusta on toki hienoa aina kun hommat nopeutuvat. esim. dapperin gnomessa on käytössä glib joka nopeuttaa muistinvarausta huomattavasti ja esim. gnome-terminal on hyvin paljon entistä nopeampi (nykyisin selvästi nopeampi kuin xterm, joskaan se ei vielä pärjää esim rxvt:lle).
tuo uutuutena tullut cairo on tosiaan vielä hidas, mutta systeeminä hieno ja oikeastaan hyvin looginen etenemissuunta. nyt periaatteessa cairon backendit pitää viilata vielä kuntoon jotta nopeus olisi sitä mitä halutaan. sitä odotellessa ei onneksi ole pakko käyttää (edit. siis teemoissa, muutenhan tuota kyllä käytetään) :)
-
minsta tieyistä ohjelmista on jo hyvän aikaa puhuttu gnome-officena. siihen on kuulunut abiwordin ja gnumericin lisäksi ainakin dia, mutta nyt tämä uusi suuntaus näyttä tosiaan olevan noiden eri ohjelmistojen niputtaminen enemmän kuin vain sanomalla, että ne kuuluvat johonkin "pakettiin".
Juu kyllä. Jos muistelen oikein, niin ammoisina aikoina käytettiin laajemmassa määrin juuri GNOME-office nimitystä, mikä mielestäni vähän jäänyt. AbiWord ja Gnumeric eivät ole oikein istuneet yksiin ja esimerkiksi käppyröiden siirtäminen copy&pastella AbiWordiin ei ole onnistunut ilman välivaiheita.
Asiaan on tullut kyllä muutoksia ja mielestäni nyt on rakenteilla GNOME-office uudelleen. Tosin välillä tuntuu, että asiat sitten jäävät vain ajatustasolle, mutta saa tosiaan nyt nähdä.
KOffice vaikuttaa ainakin olevan aktiivisen kehityksen alla ja ilmeisesti ihan hyväkin kokonaisuus..(?)
juu, tähän on tietty jo totuttukin. hitaus on varsin subjektiivista ja riippuu siitä mitä pidetään vertailukohtana. minusta gnome on ollut aina (tosin itse olen käyttänyt sitä vain viimeisistä 1-sarjan versioista lähtien) riittävän nopea. verrattuna johinkin yksittäisiin ikkunamanagereihin se toki näyttää käynnistyvän hitaasti, mutta loppupeleissä se tarjoaa paljon enenmmän palveluitakin (aivan kuten kde ja xfce).
Käynnistymiseen tuli kyllä jo GNOME 2.14 myötä huomattavaa paranemista. Nythän on edelleenkin kehitetty asiaa eteenpäin ja pari kuukautta sitten puhuttiin jo ~6 sekunnin (testikokoonpanolla) leikkaamisesta. Työtä on varmasti jatkettu ja odotankin, että Federico+kumppanit säästelevät tietoja GUADEC tapahtumaan.
Tässä esimerkki tutkimuksesta:
http://primates.ximian.com/~federico/news-2006-03.html#16
tuo uutuutena tullut cairo on tosiaan vielä hidas, mutta systeeminä hieno ja oikeastaan hyvin looginen etenemissuunta. nyt periaatteessa cairon backendit pitää viilata vielä kuntoon jotta nopeus olisi sitä mitä halutaan. sitä odotellessa ei onneksi ole pakko käyttää (edit. siis teemoissa, muutenhan tuota kyllä käytetään) :)
Hyvältä tosiaan vaikuttaa, eikä epäilystäkään, etteikö tosta tulisi vielä nopea. GNOME:n käytettävyys + keveys ja nopeus on erittäin houkutteleva ajatus. Tavoitteena olisi, että myös 128M koneilla GNOME olisi käytettävä, mutta saa nähdä toteutuuko tavoite. Olisi huima parannus kyllä. GNOME 2.16:lta on lupa odottaa jo paljon (noh, ainakin itse odotan :) ).
http://live.gnome.org/GnomeGoals#head-ebfa110c357676684dea5afb184912edfeeaaa41
-
Totta kyllä. Yksinkertaisuus ei minua häiritse kyllä yhtään - päinvastoin. KDE on mielestäni yksinkertaisesti sekava, minkä on kehittäjien tiedossa ja korjattu KDE4:ssa (Plasma yms. projektit).
Minusta KDE on juurikin yksinkertainen ja toimii juuri kuten sopii odottaa. Gnomessa taas ei minusta ole kovin yksinkertaista se, että kaikki asiat pitää tehdä mahdollisimman vaikeaksi (teho)käyttäjälle. Ja KDE4:ssa ei ole mitään tommoista vielä korjattu, koska noista "Plasma yms."-projekteista ei ole vielä oikein mitään konkreettista olemassa.
-
Mitä taas tuohon Gnomen ulkoasuun tulee, niin sehän on helposti kunkin säädettävissä, teemoja löytyy taatusti jokaiseen makuun
Ja KDE:n puolella värimaailmakin on vielä helposti säädettävissä jokaiselle ikkunaelementille vapaasti eikä tarvitse Gnomen tapaan vaihtaa koko teemaa, jos haluaakin sen valkoisen tilasta esim. sitä sinistä. Tosin tästä aiheutuu se, että teemat eivät ole "tyhmiä" ja ne joudutaan näin kääntämään itse, jos ei kukaan ole pakettia tehnyt.
-
Ja KDE:n puolella värimaailmakin on vielä helposti säädettävissä jokaiselle ikkunaelementille vapaasti eikä tarvitse Gnomen tapaan vaihtaa koko teemaa, jos haluaakin sen valkoisen tilasta esim. sitä sinistä. Tosin tästä aiheutuu se, että teemat eivät ole "tyhmiä" ja ne joudutaan näin kääntämään itse, jos ei kukaan ole pakettia tehnyt.
Öh? Kyllähän Gnomenkin puolella saa teemasta vaihdettua erikseen vaikka ikonit tai ikkunoiden reunukset, jos niin tykkää. Ts. koko teemaa ei tosiaankaan tarvitse lempivärinsä mukaan valita.
-
Öh? Kyllähän Gnomenkin puolella saa teemasta vaihdettua erikseen vaikka ikonit tai ikkunoiden reunukset, jos niin tykkää. Ts. koko teemaa ei tosiaankaan tarvitse lempivärinsä mukaan valita.
Lähinnä tarkoitin sitä, että KDE:n teemojen väritykset ovat vaihdettavissa jokaiselle teemalle ihan miten haluaa eivätkä ne ole mitenkään reunuksiin tmv. sidottuja.
-
heh ok, tästä on nyt kehkeytymässä perinteinen GNOME vs KDE taistelu, mutta ehkä sekin "Kritiikki" aiheen alle vielä mahtuu :). Ja itsepähän typerästi menin KDE:tä sekavaksi sanomaan .. :^)
Totta kyllä. Yksinkertaisuus ei minua häiritse kyllä yhtään - päinvastoin. KDE on mielestäni yksinkertaisesti sekava, minkä on kehittäjien tiedossa ja korjattu KDE4:ssa (Plasma yms. projektit).
Minusta KDE on juurikin yksinkertainen ja toimii juuri kuten sopii odottaa. Gnomessa taas ei minusta ole kovin yksinkertaista se, että kaikki asiat pitää tehdä mahdollisimman vaikeaksi (teho)käyttäjälle. Ja KDE4:ssa ei ole mitään tommoista vielä korjattu, koska noista "Plasma yms."-projekteista ei ole vielä oikein mitään konkreettista olemassa.
Ok, KDE:ssä on kyllä säädettävää vaikka muille jakaa, mutta se tekee siitä juuri mielestäni sekavan. Tehokäyttäjille tekstitiedoston muokkaus ei ole ongelma, joten GNOME-teemojen väriasetukset eivät pitäisi tuottaa tehokäyttäjille ongelmia.
Mutta sanotaan nyt näin, että olen erittäin tyytyväinen, että meillä on GNOME ja KDE (kuten paljon muitakin). Käyttäjä valitkoon itselleen sopivan, koska se on mahdollista. Noh, kyllähän Windowssissakin voi käyttää Blackboxia (http://www.bb4win.org/news.php) yms. mutta nojuu ...
Juu no en tiedä mitä Plasmasta on jo tehty (http://plasma.kde.org/cms/1033), mutta itse ainakin toivon että uudelleen suunnittelu tuo yksinkertaisuutta mikä on yksi projektin tarkoitus. Tuo ei tarkoita tietenkään sitä, että säädettävyyttä pitäisi millään tavalla rajoittaa.
Mutta todella suurella mielenkiinnolla seuraan työpöytien kehitystä. Ns. "voittaja" tuskin ratkeaa ikinä ja toivottavasti niin ei tule koskaan myöskään käymään.
-
Nyt jo hyvän aikaa ubuntua käyttäneenä ja sen parikin kertaa asentaneena ei negatiivista tule paljoa mieleen mutta tässä nyt pari juttua.
Asennuksessa pitäisi mielestäni saada valita asennetaanko OO, pelit ja selaimeksi FF vai Epiph.
Itselleni OO on totaalisen turha, pelejä (ubuntun mukana tulevia) en pelaa ja Epiph. tykkään enemmän käyttää kuin FF.
Tietenkin nämä asiat voi muuttaa asennuksen jälkeen, mutta voisihan se asennusohjelmakin antaa valita näistä jonkin simppelin "Asennetaanko Pelit" Kyllä/Ei jutun avulla.
Gnomen ruskea teema ei miellytä parin päivän katsomisen jälkeen mutta tämä on makuasioita.
Muuta en oikein keksi. Toimi näppärästi jopa 600mhz/128mb ram koneessa.
-
Lähinnä kääntämistarpeiden puute oletuksena häiritsee suuremmin.
Aina on joitakin ohjelmia, joita ei vaan löydy pakettivarastoista... erityisesti juuri harvinaisemmat ohjelmat joutuu usin kääntämään ite.
-
Eipä haittaisi vaikka asennuksessa olisi mahdollisuus valita joitain pääpiirteittiäisiä kokonaisuuksia (esim. pelikone ei välttämättä tarvitse toimistosoftaa jne..) ohjelmista - menettämättä kuitenkaan mahdollisuutta sallia aloittelijalle suoraviivainen asennus.
KDE ja Gnome ovat kumpikin omalla paikallaan ja kumpaankin leiriin löytyy käyttäjiä - itse käytän Openboxia (jos visuaalisesta selkeydestä puhutaan niin hakkaa edellämainitut 100:0 ;). Ja mitä noihin teemoihin ja muihin tulee, kivahan se olisi että oletusteemat olisivat houkuttelevat mutta täällä forumeillakin suuri osa käyttäjiä osaa kuitenkin vaihtaa teeman mielensä mukaiseksi eikä sen perusteella tarvitse KDE/Gnome - valintaa tehdä..
Hieman tuo paketinhallinnan 'laajuus' saa aikaan ihailevaa ihmettelyä. Meinaan että jos asennettuani ensin Ubuntun Gnomella, tämän jälkeen Kubuntun ja Xubuntun ja päälle vielä OpenBoxin - miten saisin helpoiten poistettua käyttämättömän Gnomen, KDE:n ja Xubuntun - kuitenkaan poistamatta niitä ohjelmia joita käytän ja jotka ovat myös openboxille tarpeellisia. (ei - tämä ei ollut varsinainen kysymys mutta vaikka yksityisviestiä saa heittää jos tuntee paljoa vastata - yritetään pitää tämä thread siistinä ja otsikon alla.. Ja kyllä, osa on omaa laiskuuttanikin etten ole ottanut selvää..)
Eli suurta määrää paketteja on haaste hallita - päivityssysteemi on kyllä mainio, pisteet siitä.
Laitepuolen haasteet on harmi - olisi kiva (kuten joku aikaisemmin mainitisi) että laitevalmistajat julkaisisivat tietoja vapaammin ja oikeasti saataisiin laitteet pelaamaan kunnolla eikä pelkillä reverse-engineering - ajureilla.. Säästyisi resursseja muuhunkin virittämiseen näiltä reverse-engineeraajilta.
Ja ohjelmapuolella - jos ei välitä siitä, minkä nimisellä ohjelmalla hommia tekee niin melkein mitä vain saa tehdyksi, mitä esim. windowsin maksullisilla ohjelmilla - mutta valitettavasti suuret firmat eivät ole linux - leiriin lähteneet (Adobe/Macromedia ja Apple nyt lähinnä tulee mieleen..)
r
-
Valitettavasti näyttää olevan niin, että täällä ei oikein saa kertoa mikä Ubuntussa ei itseä miellytä.
Joten perun kaikki esittämäni kohdat, kaikki miellyttää, mikään ei ole epämiellyttävää. :P
no tuo taitaa olla forumeilla aika normaalia, mutta minusta ainakin on hyvä että tässä samassa keskustelussa vastataan noihin, jos asia johtuu tietämättömyydestä.
itse en ainakaan pahastu, jos minun virheellisiä väittämiä korjaillaan oppii samalla uutta.
ja sitten ihan aiheeseen.
minua itseäni häiritsee ubuntussa muutama asia.
1. Laite tuki, eli valmistajien mielenkiinnon puute linuxia kohtaan.
2. ohjelmien linux versioiden puute tai niiden jäljessä laahaaminen. esim. Skype.
3. Kannettavien virransäästö ominaisuudet ja muutenkin kannattaviin liittyvät ominaisuudet. tosin tässä dapperissa ne ilmeisesti on parantuneet.
Mutta uskon ja toivon että nuokin ongelmat tullaan korjaamaan. ainakin isoimpien valmistajien osalta nuo ajurit, jos m$ ei ala maksamaan lisää siitä ettei ajureita tehdä muille järjestelmille. :)
-
1. Laite tuki, eli valmistajien mielenkiinnon puute linuxia kohtaan.
Itseäni häiritsee lähinnä se että laitevalmistajat ovat niin ymmällään siitä mitä heiltä oikeasti halutaan. Itselleni suljettu Linux-ajuri on suurinpiirtein sama asia kuin ei ajuria ollenkaan, etenkin kun käytän Linux jopa (hui!) 64-bittisellä PC:llä joka tiputtaa jo aika monen suljetun ajurin pois. Saati jos käyttäisin jotain muista konetyypeistä joilla Linux toimii (kuten PowerPC-koneet).
Ja edelliseen liittyen toinen ongelma on se, että Linuxista halutaan usein ilmaista korvaajaa Mac OS:lle tai Windowsille. Ei siis välttämättä avointa... missä sitten häviääkin jo Linuxin idea osittain. Puolestani ihmiset saattavat käyttää aivan vapaasti suljettuja ajureita ja suljettuja ohjelmia (itsekin käytän, vaikkakin yritän siirtyä reverse-engineerattuihin avoimen lähdekoodin ATI-ajureihin), mutta niiden käytön varjolla Linuxin yleistyminen ei mielestäni millään tavalla edistä mitään - ihmiset vain esim. saattavat tulevaisuudessa vaihtaa Windowsin Linux-jakeluun X jonka mukana tulee (toisin kuin Ubuntun mukana) epämääräinen määrä suljettuja ajureita ja suljettuja ohjelmia. Tällöin käyttäjät ovat aivan yhtä sidottuja tiettyihin ohjelmiin, tiettyihin tiedostomuotoihin ja tiettyihin konetyyppeihin kuin Windowsin tai Mac OS:nkin käyttäjät.
Itselleni siis Linuxin yleistyminen ei ole itseisarvo, vaan avointen ohjelmien ja standardien leviäminen. Windows-käyttäjä, joka käyttää OpenOfficea ja OpenDocument-tiedostomuotoja ja vaikkapa Internet-puheluihin SIP-yhteensopivaa ohjelmaa (suljettuakin) edistää avointen ohjelmien ja avointen standardien asiaa enemmän kuin Linux-käyttäjä joka käyttää Linuxia pelatakseen Windows-pelejä Cedegan ja suljettujen näytönohjainajureiden avulla, käyttää Skypeä jne. Tässä tapauksessa Windows-käyttäjä voi helposti vaihtaa vaikka Macciin johon on asennettu Linux ja käyttää edelleen OpenOfficea ja puheluihin esim. Ekigaa, kun taas esimerkin Linux-käyttäjä on sidottu käyttämään 32-bittistä PC-konetta ohjelmilla, joiden tulevaisuuden tuesta ei ole takeita (muuta kuin että kyllä ne ainakin Windowsissa toimii...).
-
Noh, en minä nyt juurikaan muuta jakelukohtaista vikaa keksi. Linuxissa yleensä ottaen ainoana suurempana harmina on useimpien pelien toimimattomuus, WINEstä ja Cedegasta huolimatta. Ja kunnollinen NTFS-kirjoitustuki olisi myös hyvä asia.
No eihän niitä Windows pelejä ole Linuxiin tarkoitettukaan. Ei se ole Linuxin vika jos sille ei tehdä pelejä. Ja minusta on jo todella hyvä saavutus, että NTFS:sään on saatu lukutuki, sekä jonkunlainen kirjoitustuki. Sillä NTFShän on suljettu formaatti.
-
Ei se Linuxin vika ole, mutta kyllä se yhtä kaikki Linuxia käytettäessä harmittaa.
-
Muita pikkumiinuksia:
1.Openoffice on mielestäni liian raskas. (mutta ei varsinaisesti haittaa)
2. Suomenkielen oikoluku (soikko ok mutta ei avoin)
Seuraa Voikon kehitystä:
http://www.hunspell-fi.org/source.php
http://www.hunspell-fi.org/linasennus.php
Voikko voi olla OpenOfficessa/koko Linuxissa Soikon/tmispellin korvaajana nopeammin kuin arvaammekaan.
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
...
Ja edelliseen liittyen toinen ongelma on se, että Linuxista halutaan usein ilmaista korvaajaa Mac OS:lle tai Windowsille. Ei siis välttämättä avointa... missä sitten häviääkin jo Linuxin idea osittain.
...
Erittäin asiallista tekstiä kirjoittelit.
Asia oli tuossa jokin aika sitten itseasiassa esillä näytönohjainten ajurien tiimoilta:
OSNews (http://www.osnews.com/story.php?news_id=14374)
New Linux look fuels old debate (http://www.zdnetasia.com/news/software/0,39044164,39352584,00.htm)
Tästä päästään myös Xgl-ongelmaan. Eli käsittääkseni tuo ei toimi avoimilla ajureilla ollenkaan, mikä on mielestäni paha ongelma.
-
tuo uutuutena tullut cairo on tosiaan vielä hidas, mutta systeeminä hieno ja oikeastaan hyvin looginen etenemissuunta. nyt periaatteessa cairon backendit pitää viilata vielä kuntoon jotta nopeus olisi sitä mitä halutaan. sitä odotellessa ei onneksi ole pakko käyttää (edit. siis teemoissa, muutenhan tuota kyllä käytetään) :)
Versio 1.2 on nyt valmis ominaisuuksiensa osalta ja odottaa enää muutamia bugikorjauksia.
"With that feature in place, there are now no features left on the
roadmap for the cairo 1.2 release:
http://cairographics.org/ROADMAP (http://cairographics.org/ROADMAP)
Instead, all that's there is a list of bug fixes."
Loistava juttu.
-
Seuraa Voikon kehitystä:
Voikko voi olla OpenOfficessa/koko Linuxissa Soikon/tmispellin korvaajana nopeammin kuin arvaammekaan.
Vautsi!
Onko tämä kyseessä oleva Voikko se COSS:in järjestämä kesätyöprojekti?
Itselläni on pyrkimys kokoajan käyttää vähemmän ja vähemmän suljettua formaatteja mm. mp3, doc jne, mutta kyllä niidenkin kanssa tulee joustaa välillä.
-
Tästä päästään myös Xgl-ongelmaan. Eli käsittääkseni tuo ei toimi avoimilla ajureilla ollenkaan, mikä on mielestäni paha ongelma.
Mitä teet Xgl:llä kun Aiglx (PunaHatun implementaatio) toimii vapailla ajureilla ja compiksen ajo onnistuu sen (tässä se eikä compiz ei tarkoita dapperin repoista löytyvää xorg-airia vaan uusia CVS versioita) päällä ihan yhtä hyvin. Aiglx on käsittääkseni näistä se parempi ratkaisu, johon Xgl:nkin kehitys lopulta tähtää nykyisen purkkamallin sijasta.
-
Itselläni on pyrkimys kokoajan käyttää vähemmän ja vähemmän suljettua formaatteja mm. mp3, doc jne, mutta kyllä niidenkin kanssa tulee joustaa välillä.
Kyllähän ämpärit vielä menee mutta wma:t... :-\ mun kaverit oikein hehkuttaaa että niin hyvä ja pakkaa mukamas paremmin kuin mp3... Niinpä vissiin
-
Emacs voisi olla mukana oletuksena, ei tuota nanoa voi
normaalit ihmiset käyttää, koska siitä puuttuu ominaisuuksia ja siinä käytetään hassuja näppäinkomentoja.
Jos on pakko laittaa beta-softaa (OpenOffice 1.9.129), niin voisi sen sitten päivittää uusimpaan versioon, kun sellainen tulee.
-
Kyllähän ämpärit vielä menee mutta wma:t... :-\ mun kaverit oikein hehkuttaaa että niin hyvä ja pakkaa mukamas paremmin kuin mp3... Niinpä vissiin
viimeisimmässäkin hifilehden (häviöllisesti)pakatun musiikin testissä äänenlaatu arvioitiin olevan tässä järjestyksessä (parhaasta huonoimpaan): AAC -> Ogg - >Mp3 -> Wma.
tietty jos tykkää siitä miltä wma:t kuulsotaa, niin sitten tykkää, eihän sille mitään voi.
-
Emacs voisi olla mukana oletuksena, ei tuota nanoa voi normaalit ihmiset käyttää, koska siitä puuttuu ominaisuuksia ja siinä käytetään hassuja näppäinkomentoja.
KDevelop vois olla myös mukana oletuksena, minusta ei nanoa eikä Emacsia voi käyttää, koska ne on huonoja.
-
Mitä teet Xgl:llä kun Aiglx (PunaHatun implementaatio) toimii vapailla ajureilla ja compiksen ajo onnistuu sen (tässä se eikä compiz ei tarkoita dapperin repoista löytyvää xorg-airia vaan uusia CVS versioita) päällä ihan yhtä hyvin. Aiglx on käsittääkseni näistä se parempi ratkaisu, johon Xgl:nkin kehitys lopulta tähtää nykyisen purkkamallin sijasta.
Joo niinhän ne sanovat. Itse en vaivautunut vielä noiden toteutuksien eroavaisuuksiin tutustumaan tarkemmin vaikka PDF:iä koneelta löytyykin liuta. En myöskään kumpaakaan edes kokeillut, joten toiminnallisuuksista en pysty sanomaan mitään. Joutuu tukeutumaan vain eri lähteistä lukemiin teksteihin.
Xgl on kuitenkin se mistä puhutaan ja vauhkotaan. Itse kannatan jo pelkästään ajurien puolesta Aiglx (http://fedoraproject.org/wiki/RenderingProject/aiglx):ia.
-
Ainakin oman MP3-soittimeni (Creative MuVo V200 1g) ohjekirjassa lukee, että wma-tiedostojoen soitolla akku kuluu nopeammin kuin mp3-tiedostojen soitolla. :)
-
Ei xgl:n pitäisi mitään suljettuja ajureita tarvita. Xgl vain tarvitsee OpenGL-tuen, mikä useista vapaista ajureista puuttuu. Itse ainakin käsittääkseni xgl:ää on ajettu ainakin Intelin näytönohjaimilla ja Radeon 9200:lla vapailla ajureilla, mutta en ole ihan varma noista.
Xgl:ssä koko työpöytä käsitellään 3D-ympäristönä, kun taas AIGLX:ssa käytetään näytönohjaimen 3d-toimintoja vain siellä, missä niitä tarvitaan.
(jos tuossa oli jotain asiavirhettä, niin korjatkaa)
-
Ei xgl:n pitäisi mitään suljettuja ajureita tarvita. Xgl vain tarvitsee OpenGL-tuen
Juu kyllä, mutta käytännössä tarvitsee suljetut ajurit koska OpenGL-tuki ei riittävä avoimissa.
-
Kritiikkiä Ubuntusta/Canonical:sta: http://beranger.org/index.php?article=1192
-
Jenkki-Ubuntu sivuilla sanottiin että noiden suljettujen multimediakoodekkejen asentamien on laitonta USA:ssa... ehkäpä johtuu tästä?
USA:ssa valtio on aina suuryritysten puolella, ja Linux on nykyään aika iso uhka yhdelle suurimmista yrityksistä koko planeetalla.
-
Kritiikkiä Ubuntusta/Canonical:sta: http://beranger.org/index.php?article=1192
Mielenkiintoista tosiaan.
Ainakin silmään pisti se, että ubuntun kerneli sisältäisi propietary firmwarea... liekkö totta?
Mielestäni linuxiin ei tulisi sisällyttää mitään suljettua softaa, firmwarea tai ajuria oletuksena.
-
Ainakin silmään pisti se, että ubuntun kerneli sisältäisi propietary firmwarea... liekkö totta?
Mielestäni linuxiin ei tulisi sisällyttää mitään suljettua softaa, firmwarea tai ajuria oletuksena.
Listatut tiedostot kyllä löytyvät ja tässä on niiden lisenssi:
http://ipw2100.sourceforge.net/firmware.php?fid=2
Ymmärrän kyllä, että halutaan tehdä distro mikä "just works", mutta :-|...
LaunchPadin valinta myös hieman harmittaa. En seurannut tosin keskustelua tuosta, enkä tiedä miksi siihen päädyttiin avoimen ohjelmiston sijasta. Mielestäni kritiikkiä tulee tavallaan aiheesta ...
Tosin olihan BitKeeper Linusin mielestä yksinkertaisesti paras versionhallintatyökalu, joten sitä sitten käytti vastustuksesta huolimatta.
-
Listatut tiedostot kyllä löytyvät ja tässä on niiden lisenssi:
http://ipw2100.sourceforge.net/firmware.php?fid=2
Ymmärrän kyllä, että halutaan tehdä distro mikä "just works", mutta :-|...
Eikö tässä nyt astuta johonkin sudenkuoppaan kun laitetaan kerneliin muuta kuin GPL lisenssin alaista kamaa?
LaunchPadin valinta myös hieman harmittaa. En seurannut tosin keskustelua tuosta, enkä tiedä miksi siihen päädyttiin avoimen ohjelmiston sijasta. Mielestäni kritiikkiä tulee tavallaan aiheesta ...
Niin, pirujahan voi maalailla seinille, että "Mark Shuttleworth imee linuxyhteisön kuivaksi launhcpadilla" Jos kerta avoimella pelataan niin sitten myös Launchpadin tulisi olla kokonaan avoin (osittainhan se on jo). Canonical näyttää myös myyvän tuota launchpadia joillekkin yrityksille niin ei mikään ihme, että se on suljettu.
Kritiikit tuli kyllä aiheesta. Jopa itse hetken mietin siirtyisinkö pois ubuntusta...
-
Minusta muutaman suljetun nettiajurin lisääminen ei niin kovin paha juttu ole, vaikka ei niin hyväkään.
Minusta Ubuntu on mukava distro, mutta käytän paria muutakin. Jos Ubuntu sitten jostain syystä kieroutuisi pahastikin, on minulla pakotie valmiina.
Tällä hetkellä Ubuntu kyllä tekee ehdottoman hyvää Linux-yhteisölle, joten mielelläni käytän sitä, jotta voin helpommin auttaa muitakin sen käytössä.
-
Minusta Ubuntu on mukava distro, mutta käytän paria muutakin. Jos Ubuntu sitten jostain syystä kieroutuisi pahastikin, on minulla pakotie valmiina.
Tällä hetkellä Ubuntu kyllä tekee ehdottoman hyvää Linux-yhteisölle, joten mielelläni käytän sitä, jotta voin helpommin auttaa muitakin sen käytössä.
minä käytän ubuntua, koska se on mielestäni yksinkertaisesi paras linux työpöytäkäytössä. näin gnomen, tuetun softan, päivitystahdin, yhteisön ja ties minkä kannalta. lisäksi vaikka gnomea itse käytänkin, on minusta hemmetin hienoa, että kde:tä ja xfce:tä tuetaan nykyisin myös virallisesti, toisin kuin monissa muissa yhden työpöydän distroissa.
mitä tuohon kritiikkiin tulee, niin minusta se vaikuttaa lähinnä katkeroituneelta itkemiseltä. eikä ihme, sillä ubuntu on onnistunut verraten hetkessä luomaan itselleen aika vaikuttavan käyttäjäkannan ja elinvoimaisen yhteisön. edellinen vastaavanlaisen yhteisöllisyyden luoja oli gentoo jota sitäkin tietty piti välittömästi syyttää vaikka mistä. menestyminen vaan tuntuu tuovan vihamiehiä. muistan varsin hyvin kuinka gentoon pääkehittäjänkin motiiveja arvailtiin ja kritisoitiin, vaikka lopulta selvisi hänen tehneen kymmenien tuhansien dollarien velat vain gentoon vuoksi ja joutui siitä syystä lopettamaan (joka tietty sekin oli kritisoijien mielestä väärä valinta).
mutta käynpä nyt vielä tuota kritiikkiä läpi kohta kohdalta, eli aloitetaan kokoelmasta:
joku on varovainen koska ubuntun luojalla on rahaa, canocical valehtelee koska aikaisemmin ubuntun server-asennuksen nimi oli joku muu (expert?) kuin server, canonicalin päämaja on väärässä paikassa (liekö ulkoistaminen intiaan sallittua?) ja jostain syystä näyttää olevan tosi epäreilua, että joku tuhlaa rahojaan jakaakseen ihmisille vapaata softaa.
ei vakuuttanut vielä.
1. ja 6.:
launchpad ei ole vapaata softaa josta tietty pitää nillittää, mutta myöhemmin kerrotaankin, että launchpad on luvattu lopulta julkaista julkaista open sourcena joka tietty sekin on paha ja kaikki vaan valehtelee eikä yhtään tue open sourcea.
kuinkahan kauan muilta firmoilta on mennyt omien tuotteidensa open sourcena julkaisemiseen? aivan ***tanan kauan, koska koodi pitää oikeasti käydä läpi, ettei siellä ole vahingossakaan rikottu patentteja ja ettei se näytä kamalalta. lakimiesten kanssa pitää neuvotella ym. muuta roskaa, jotta julkaisun jälkeen ei kukaan lähestyisi haastekirjeellä. se nyt vaan on niin, että suljettu softa saa olla millaista patentteja rikkovaa kuraa tahansa, enkä ole tästä syystä nähnyt yhdenkään firman julkaisevan suljettua softaansa välittömästi.
2. näköjään edelleen itkua samasta aiheesta lisättynä omalla vainoharhaisella jorinalla.
3. madrivan sälli on nillittänyt samasta aiheesta eikä varmaan syyttä. ainakin mandraken aikoihin mandrake-yhteisöön kuuluminen oli maksullista. samoin suljettujen moduleiden asennus oli aika tuskaista madrakeen jos ei maksanut tuosta jäsenyydestä ja päässyt käyttämään vain tilaajille tarkoitettuja repoja. ubuntulta saa kaiken tuo ilmaiseksi ja yhteisö on sattumoisin myös ilmainen ja paljon parempi. syytäkin pelätä.
ubuntulla rahastaminen loppukäyttäjiltä ei kuitenkaan tule onnistumaan, ainakaan jos maksaminen on pakollista. debian ei mene nurin (varsinkaan kun se on välttämätön ubuntun menestykselle) ja se tulee olemaan vapaa. lisäksi aika moni firma myy kaupallista tukea ubuntun lisäksi myös debianille. isot työpöydälle suuntautuneet linuxfirmat eivät vaan ole pitäneet debiania kilpailijana, sillä siitä ei ole ajan tasalla olevaa vakaata/tuettua versiota työpöydälle. tosin tämäkin voi muuttua joulukuussa.
4. erityisen pitkä ruikutus siitä kuinka ubuntu on paketoinut vapaasti levitettäviä mutta suljettua softaa olevia kernelmoduleita kernelin kanssa samaan pakettiin. sitten itketään kuinka sivuilla lukee "All of the application software installed by default is Free Software.", mikä pitää paikkansa, mutta heidän mielestään siellä pitäisi ilmeisesti lukea jotain muuta.
niinpä... kun on pakko ruikutta, niin on pakko ruikuttaa. kieltämättä minustakin on kummallista, että moduleita ei ole paketoitu erikseen vaikka ne oletuksena asennettaisiinkin, mutta koska lisenssit sen sallivat ja se helpottaa ihmisten elämää, niin olkoon. minun puolestani asennus saisi tunnistaa nvidian kortitkin ja kysyä, että pistetäänkö nvidian binääriajuri 3d-kiihdytyksellä vai avoin ajuri ilman. eiköhän siitäkin pääsisi valittamaan, vaikka ainakin susen ja mandraken maksulliset paketit ovat ainakin aikoinaan asentaneet tuon oletuksena (ja ilmaisiin versioihin homma piti tehdä käsin, joskin susella sentään oli hommaan jotain automatiikkaa).
5. ja sitten ollaan taas surullisia siitä kuinka ubuntu ei ole free software supporter, koska he eivät välittömästi julkaise kahden softan lähdekoodeja.
näppärästi jätetään kuitenkin huomioimatta se, että ubuntu osallistuu useammankin FOSS softan kehitykseen, sen patchit lähtevät oletuksena upstreamiin, se tuo vapaata softaa ihmisten saataville helposti ja maksutta (joka on tietty yksi nillityksen aihe) ja oletusasennus vaan sattuu olemaan sellainen, että siinä käytetään vain vapaata softaa ja vapaasti levitettäviä kernel moduleita.
ei edelleenkään vakuuta, ja minä sentään kannatan vapaata softaa. jos ubuntu näyttää pahalta tai joku muu distro paremmalta, niin minä vaihdan distroa, mutta siihen asti...
jotenkin tulee mieleen se staropenoffice-sälli joka yritti innoissaan aloitella staroffice/openoffce-yhteisöä suomeen ja pyysi minuakin kirjoittamaan sinne jotain howtoja, mutta myöhemmin katkeroitui jostain syystä ja vietti aivan järkyttävän paljon aikaa haukkumassa molempia tuotteita ympäri nettiä.
[edit]
Qwertyn mieliksi sensuroitu ne kaksi, jossain yhteydessä, kirosanaksi miellettävää.
-
ei edelleenkään vakuuta, ja minä sentään kannatan vapaata softaa. jos ubuntu näyttää pahalta tai joku muu distro paremmalta, niin minä vaihdan distroa, mutta siihen asti...
Mielestäni kritiikkiä pitää antaa, eikä siitä nyt tarvitse hermostua.
(Jos ehdit, niin voisit mielestäni siivota turhat kiroilut pois)
jotenkin tulee mieleen se staropenoffice-sälli joka yritti innoissaan aloitella staroffice/openoffce-yhteisöä suomeen ja pyysi minuakin kirjoittamaan sinne jotain howtoja, mutta myöhemmin katkeroitui jostain syystä ja vietti aivan järkyttävän paljon aikaa haukkumassa molempia tuotteita ympäri nettiä.
Heh heh. Joskus vuosia sitten Bittivuoto-sivustolla oli tuollainen kaveri. Pakko olla sama. Tyypin nimeä en kyllä enää muista, mutta legenda ...
-
ei edelleenkään vakuuta, ja minä sentään kannatan vapaata softaa. jos ubuntu näyttää pahalta tai joku muu distro paremmalta, niin minä vaihdan distroa, mutta siihen asti...
Mielestäni kritiikkiä pitää antaa, eikä siitä nyt tarvitse hermostua.
(Jos ehdit, niin voisit mielestäni siivota turhat kiroilut pois)
kritiikkiä saa ja pitääkin antaa jos on aihetta. minusta tuo artikkeli vaan ei ollut aiheellista kritiikkiä vaan turhaa kiukuttelua. syitä moiseen voin vain arvella. koko avautuminen vaan tuntui siltä, että sällin käyttämä/kehittämä/mitä lie distro menettää käyttäjiä ubuntulle ja siksi ubuntu on paha, mutta syynä voi olla jotain aivan muutakin.
minusta 'kritiikki' joka on tasolla "olen nyt ladannut netistä jonkun paketin enkä osaa asentaa sitä kun linux on niin vaikea ja nyt mä lähden käyttämään winkkaria", "gimp on ihan huono kun se ei ole photoshop enkä mä ole opetellut käyttämään sitä ja joku sanoo, että siitä puuttui jotain mitä mä en ymmrrä enkä koskaan tule tarvitsemaan" tai jopa kyseisen tason alta, ei ole kritiikkiä ollenkaan.
olin jopa aloittaessani kirjoittamista aikeissa sanoa tyypin olevan paikoitellen oikeassa, mutta kävi ilmi, että en olekaan. olin vain ylioptimistisesti ajatellut, että noin paljon vaivaa näkevä olisi oikeasti saanut livautettua mukaan jotain aiheellistakin.
-
Olen jo aikaisemmin itsekseni ihmetellyt, kun netistä on tasaisin väliajoin löytynyt vastaavanlaisia aivopesumaisia kommentteja/kirjoituksia ubuntusta/canonicalista/shuttlewothista. Melkein alkoi jo itsekin uskoa että shuttlework on sielunvihollinen. ;) Outo ilmiö joka tapauksessa, mistä lie johtuu? Epäluuloisten tai kateellisten masinointia?
--
Kritiikkiä... Minua häiritsee ubuntussa, kun synapticia on muokattu erilaiseksi kuin mitä se normaalisti on. Tarkemmin sanoen kun haluaa säätää pakettilähteitä synapticilla ja klikkaa repositories-kohtaa, niin kaikissa muissa distroissa aukeaa kutakuinkin suunnilleen tämännäköinen ikkuna: http://www.winehq.org/hypermail/wine-patches/2005/01/att-0377/02-synaptic-repository-binary.png
Mielestäni erittäin helppotajuinen ja kätevä aloittelijallekin.
Ubuntussa tämän tilalle aukeaa erillinen software preferences-ikkuna, josta sitten napsutellaan taas lisää ikkunoita auki että pääsee asiaan, ja nämä ikkunat ei omasta mielestäni ole mitenkään intuitiivisia. on täysin turhaan lisätty ikkunoiden määrää, kun normisynapticissa hommat saa hoidettua yhdessä ikkunassa.
Jos joku tietää jonkun "epävirallisen virallisen" tavan miten ubuntuun kannattaa vaihtaa tilalle sen normisynapticin, tai onko siinä ylipäätään järkeä, niin otan neuvon tietenkin mielelläni vastaan. :)
EDIT: Sain selville, että poistamalla paketin "update-manager", ongelmani ratkesi, eli nyt synapticista saa auki sen normaalin repositories-ikkunan. :) Luulisin että tuohon on parempikin keino kuin update managerin poistaminen, mutta eipä sillä väliä kun en kyseistä pakettia mihinkään tarvitse.
-
Aika huolestuneena joutuu seuraamaan tulevan "Edgy Eft" version teeman kehittymistä ja varsinkin ehdotelmia:
Tropic (https://wiki.ubuntu.com/Artwork/Incoming/Tropic?action=AttachFile&do=get&target=vs_tropical2.jpg)
... huhhu.
Täällä muitakin ehdotelmia pääsee pällistelemään:
https://wiki.ubuntu.com/Artwork/Incoming/
Toki ulkonäön pystyy itse sitten muokkaamaan mieleisekseen, mutta mielestäni oletusulkonäkö on todella tärkeä asia ja hienoon/toimivaan ulkonäköön pitäisi satsata tosissaan. Ubuntu ei mielestäni todellakaan ole tässä loistanut.
-
Ubuntusta kritiikkiä Thomas Apestaart (http://thomas.apestaart.org/) ja Richard Stallman (http://www.stallman.org/)
"Richard Stallman, on being presented with Ubuntu install CD’s, loaded them up in a computer, found the binary-only NVIDIA drivers on there, and put his opinion about Ubuntu’s freeness on display at the FSF booth. (To be honest, I have to agree with his position here - I would never have expected Fedora Core to end up being more free than Ubuntu, but there it is)"
Kuva Ubuntu CD:stä (http://thomas.apestaart.org/gallery/main.php?g2_view=core.DownloadItem&g2_itemId=14500&g2_serialNumber=2)
Blog: http://thomas.apestaart.org/log/?p=365
-
Toki ulkonäön pystyy itse sitten muokkaamaan mieleisekseen, mutta mielestäni oletusulkonäkö on todella tärkeä asia ja hienoon/toimivaan ulkonäköön pitäisi satsata tosissaan. Ubuntu ei mielestäni todellakaan ole tässä loistanut.
juu, itse en ole vielä pitänyt yhdenkään ubuntun oletusteemasta, vaikka parempaan suuntaan ollaankin liikuttu. gnomen teema on viipymättä vaihdettu clearlooksiin tai johonkin muuhun siistiin ja neutraaliin.
tosin tuosta edgystä ei taida olla tarkoituskaan tulla uutta "stablea" vaan koko homma kasataan vähän kokeilumielellä ja dapper säilyttää tukensa ansiosta tuon stablen leiman edgy +1 -versioon asti.
"Richard Stallman, on being presented with Ubuntu install CD’s, loaded them up in a computer, found the binary-only NVIDIA drivers on there, and put his opinion about Ubuntu’s freeness on display at the FSF booth. (To be honest, I have to agree with his position here - I would never have expected Fedora Core to end up being more free than Ubuntu, but there it is)"
vai että tulee ubuntun levyn mukana nykyään nvidian ajuritkin. loistavaa :)
vaikka olenkin tiettyyn rajaan asti stallmanin kanssa samaa mieltä avoimista ohjelmistoista, on nvidian ajurit ainakin minulle edelleen välttämättömät, tai ainakin jos haluan pelailla pelejä ja käyttää opengl-sovelluksia. yhtä lailla käytän lisensseiltään rajoitettua softaa aina käyttäessäni java-ohjelmia (joko sovelluksia tai appletteja) tai haluan täyttää koneella täytettäväksi tarkoitettuja pdf-tiedsotoja.
kyllä minusta ubuntu edelleen tukee ja kannattaa FOSS ohjelmia ja niiden kehitystä, vaikka asennuslevylle ilmestyisi sunin java, adoben/macromedian flash ja adoben acrobat reader (tosin evincen pitäisi tulla siitä huolimatta, sillä se pesee tiedostoformaattien tuessa acroreadin mennen tullen, vaikka uudessa betassa jotain uutuuksia onkin).
-
juu, itse en ole vielä pitänyt yhdenkään ubuntun oletusteemasta, vaikka parempaan suuntaan ollaankin liikuttu. gnomen teema on viipymättä vaihdettu clearlooksiin tai johonkin muuhun siistiin ja neutraaliin.
tosin tuosta edgystä ei taida olla tarkoituskaan tulla uutta "stablea" vaan koko homma kasataan vähän kokeilumielellä ja dapper säilyttää tukensa ansiosta tuon stablen leiman edgy +1 -versioon asti.
Totta kyllä. Mielenkiinnolla seuraan ja itseasiassa Edgy on jo asennettuna. Vielä ei kyllä mitään näkyviä muutoksia havaittavissa, mutta eipä tässä vaiheessa voi odottaakaan. Uusien ominaisuuksia kehittäminen taitaa alkaa vasta ensi kuun puolessa välissä.
vai että tulee ubuntun levyn mukana nykyään nvidian ajuritkin. loistavaa :)
vaikka olenkin tiettyyn rajaan asti stallmanin kanssa samaa mieltä avoimista ohjelmistoista, on nvidian ajurit ainakin minulle edelleen välttämättömät, tai ainakin jos haluan pelailla pelejä ja käyttää opengl-sovelluksia.
No onhan tämä toki Ubuntun kannalta loistava juttu. Käyttäjät saavat heti parhaat mahdolliset ajurit käyttöön, eikä open source tuskailuja joudu kokemaan (pelit eivät toimi jne.).
Mutta mielestäni se on kuitenkin open source ajureilta pois.
Ei minulla ole mitään kaupallisia ohjelmistoja vastaan (tai edes suljettuja), mutta mielestäni avointa pitäisi tukea niin paljon kuin mahdollista. Mietteet ovat asiasta kaksijakoiset, mutta päällimmäisenä tuntona on kyllä pieni pettymys.
(Noh, enpä tiedä edes kummat ajurit otetaan oletuksena edes käyttöön ...)
-
(Noh, enpä tiedä edes kummat ajurit otetaan oletuksena edes käyttöön ...)
Mikäli omistaa Geforce sarjan näyttiksen oletusajuri on "nv" ja mikäli käytössä on taas ATin valmistama ajuri on yleensä "ati".
Itse haluaisin, että tuo nv ajuri kehitettäisiin sellaiseksi, että 3d-kiihdytys toimisi sillä suoraan. Ati ajureillahan 9200 sarjan radeoniin asti on toteutettu 3d-kiihdtytys avoimella ajurilla. Huonoksi onneksi vaan 9200 sarja on jo aika hidas näyttis :(
Millä sitten lie paras tuki avoimille? Olisiko Intelin piiriltä?
-
Itse haluaisin, että tuo nv ajuri kehitettäisiin sellaiseksi, että 3d-kiihdytys toimisi sillä suoraan.
samoin minäkin. harmi vaan, ettei nvidialta varmasti tipu ohjelmointi-infoa :(
koska nvidian suljetut ajurit vielä toimivat melko hyvin, ei kovin monella ole intoa alkaa kehittämään avoimia "reverse engineeraamalla", mikä on tietysti tavallaan pois täysin avoimelta järjestelmältä.
Millä sitten lie paras tuki avoimille? Olisiko Intelin piiriltä?
no, joku intel varmaan, mutta tehoissa ollaan kyllä melko varmasti alta tuon atin kortinkin.
-
Itse haluaisin, että tuo nv ajuri kehitettäisiin sellaiseksi, että 3d-kiihdytys toimisi sillä suoraan. Ati ajureillahan 9200 sarjan radeoniin asti on toteutettu 3d-kiihdtytys avoimella ajurilla. Huonoksi onneksi vaan 9200 sarja on jo aika hidas näyttis :(
Millä sitten lie paras tuki avoimille? Olisiko Intelin piiriltä?
Itselläni on Radeon 9250 ja tällä hetkellä tilanne on todella heikko. Dapperilla ei kone ei toimi kummallakaan ajurilla täydellisesti. Open source ajurilla kone jäätyy heti alkuunsa (Xorg postituslistalla asiaa puidaan kyllä jatkuvasti, mutta ratkaisua ei olla vieläkään löydetty. Ongelma koskee monia ATI:n piirejä.) ja suljetuilla ajureilla ei kiihdytys toimi, mikä johtaa siihen ettei edes OpenOffice käynnisty. 'vesa' ajuri siis ainoa vaihtoehto jos haluaa, että kone toimii 3D:tä lukuunottamatta.
Linux työpöydille?... ei vielä.
Ajurit tuntuvat olevan Linuxin heikoin kohta, mikä on esimerkiksi OpenSolarikselle hyvä paikka iskeä. Linux kernel-päivitykset rikkovat binääriajureita aivan jatkuvasti, mitä ei esimerkiksi OpenSolariksessa tapahdu. Siksi esimerkiksi Nexenta (http://www.gnusolaris.org/gswiki)n kehittäjät käyneetkin Ubuntun postituslistalla asiasta kuittailemassa.
"You could think of NexentaOS as an advanced, ready to use Ubuntu Server,
actually. There a lot of new things available for developers and users
in NexentaOS which will be *never* available in Ubuntu. Things like SMF,
FMA, iSCSI, ZFS, DTrace, Zones, Brandz, advanced SCSI stack, advanced
TCP/IP stack, etc, etc... Oh, yeah, and Binary Drivers! Say good buy to
the headaches with a non-GPL drivers which you forced to recompiled each
new kernel release or update."
OpenSolaris on kehittynyt hurjaa vauhtia ja siitä on tulossa varmasti Linuxille todella kova haastaja.
Binääriajurit tulevat Linuxilla jatkossakin hajoilemaan, joten ainoa mahdollisuus on tukea avoimia ajureita (ja valmistajia, jotka antavat korteista infoa) niin paljon kuin mahdollista.
-> Open Graphics Project (http://wiki.duskglow.com/tiki-index.php?page=Open-Graphics)
-
Linux kernel-päivitykset rikkovat binääriajureita aivan jatkuvasti, mitä ei esimerkiksi OpenSolariksessa tapahdu.
Miksi ne rikkovat? Itse huomaan ja tiedän, että rikkovat, mutta miksi ne rikkovat?
-
Nexenta OS:in FAQ:ista lainattu:
Solaris (and OpenSolaris) DDI (that is, Device Driver Interface) is stable. While it is not uncommon for Linux drivers to break even between builds, both Solaris 10 and NexentaOS will run drivers circa '98 or even older without problems. The stable DDI is one important factor to consider when weighing the long-term pros and cons.
-
Tuli tässä asennettua vanhoihin rupukoneisiin Ubuntua ja samalla huomasin, että 586 (perus-Penttijumi, MMX, AMD K6(-2) jne.) kerneli uupuu kokonaan. 2.4 -sarjalaiselle kyllä oli joku, mutta 2.6 on kateissa :-\
-
Nexenta OS:in FAQ:ista lainattu:
Solaris (and OpenSolaris) DDI (that is, Device Driver Interface) is stable. While it is not uncommon for Linux drivers to break even between builds, both Solaris 10 and NexentaOS will run drivers circa '98 or even older without problems. The stable DDI is one important factor to consider when weighing the long-term pros and cons.
Lukaisin tämän (alla) ja ymmärsin pointin miksi kerneli rikkoo binary-only ajurit
http://lwn.net/Articles/159313/
-
Juu, Linux ei binääriajureita varsinaisesti tue - tarkoituksella.
Toisaalta ei luulisi Nexentan porukoilla olevan kovin paljon varaa kuittailla kun omalle ytimelle ei niin näitä eniten himottuja binääriajureita kuten ATI/Nvidia ole olemassakaan...
-
Juu, Linux ei binääriajureita varsinaisesti tue - tarkoituksella.
Totta ja mielestäni hyvien syiden takia. Mutta tämä tekee kyllä ihan mielenkiintoisen asetelman tulevaisuutta ajatellen.
Toisaalta ei luulisi Nexentan porukoilla olevan kovin paljon varaa kuittailla kun omalle ytimelle ei niin näitä eniten himottuja binääriajureita kuten ATI/Nvidia ole olemassakaan...
Uskon, että on vain ajasta kiinni kun OpenSolaris saa ko. ajurit. Ja ne sitten toimii, toimii ja toimii... vaikka OpenSolarista kehitettäisiinkin. Varmasti mieluisa tilanne myös ATI:lle ja NVidialle.
Nojoo saa nyt tosiaan nähdä saako OpenSolaris distrot minkälaista kannatusta tulevaisuudessa. Vielä aika hiljaista taitaa olla ja uskomattoman hiljainen on ainakin OpenSolaris kehityspostituslista. Yhteisön saaminen tuntuu olevan vaikeaa, kuten arveltiinkin. Taitaa olla kehitys vielä hyvin pitkälle Sun:in insinöörien käsissä.
-
Juu, Linux ei binääriajureita varsinaisesti tue - tarkoituksella.
en voi vastustaa kiusausta linkittää aihetta koskevaan sarjakuvaan:
http://geekz.co.uk/lovesraymond/archive/linux-doomsday
-
Juu, Linux ei binääriajureita varsinaisesti tue - tarkoituksella.
Totta ja mielestäni hyvien syiden takia. Mutta tämä tekee kyllä ihan mielenkiintoisen asetelman tulevaisuutta ajatellen.
Eli tässä näemme 2 merkityksellistä asiaa linuxin yleistymiseen (kaupallistumisen).
1. Joko kerneli ei riko binääriajureita.
2. Kaikki ajurit ovat avoimia ja ne sisällytetään kerneliin.
Kohta 2 olisi unelmalähtökohta, mutta valitettavasti ei mahdollinen (tällähetkellä, liekkö ikinä)
Kohta 1 olisi käyttäjille ja laitevalmistajille ideaalinen, mutta huono linuxin periaatteelle
Täytyy kokeilla tuota nexentaa mitenkä hommat sillä luistaa.
-
Eli tässä näemme 2 merkityksellistä asiaa linuxin yleistymiseen (kaupallistumisen).
1. Joko kerneli ei riko binääriajureita.
2. Kaikki ajurit ovat avoimia ja ne sisällytetään kerneliin.
Kohta 2 olisi unelmalähtökohta, mutta valitettavasti ei mahdollinen (tällähetkellä, liekkö ikinä)
Kohta 1 olisi käyttäjille ja laitevalmistajille ideaalinen, mutta huono linuxin periaatteelle
No noista kumpikaan ei tule toteutumaan. ATI/NVidia näytönohjainten ajurien avaamisesta on käyty lukuisia keskusteluja Xorg:n postituslistalla ja LKML:ssä.
Ongelma pitää siis sysätä distroille. Tavallaan se on Ubuntussa toiminutkin ihan kiitettävästi, paitsi tällä hetkellä tilanne on se, ettei kumpikaan ajuri toimi. ATi korjaa omansa sitten kun pystyvät ja open source ajurien tekijät tekevät parhaansa korjatakseen bugit niillä tiedoilla mitkä ovat saatavilla.
Yksinkertaisesti paras vaihtoehto on ostaa avoin kortti.
The Open Graphics Project (http://wiki.duskglow.com/tiki-index.php?page=Open-Graphics)
Täytyy kokeilla tuota nexentaa mitenkä hommat sillä luistaa.
Kerro ihmeessä kokemuksista. Pitäisi tuota kyllä itsekin joskus kokeilla.
-
Itte en perusta oikein näistä lisensseistä yms. kunhan kaikki toimii. Mun näkökulmasta muutaman tarpeellisen binääriajurin (esim. nvidia, ati) mukana olossa ei ole mitään pahaa (eikä siitä seuraa doomsdaytä), ja Mr. Stallman mielipide jostai täydellisestä free software distrosta ei minua kiinnosta, varsinkin kun en niitä sourceja (esim. nvidia, ati) tarvitse.
Tietenkin Ubuntua ja sen takana olevia henkilöitä aletaan mollata, sillä Ubuntu vie muiden distrojen käyttäjäkuntaa (esim. aloittelijat saattavat valita Ubuntun Mandrivan sijaan). Ja onhan Shuttleworth hieman erikoinen, sillä hänellähän on rahaa vaikka muille jakaa.
Jos Linux haluaa tulevaisuudessa taistella kunnolla Windowsia vastaan, pitänee Linuxia ruveta markkinoimaan ja tarjoamaan tukea. Ubuntu ja sen takana olevat henkilöt ovat selvästi huomanneet tämän (toisinsanoen shipit ja toi dapperin myötä tullut supportti).
Ubuntun oletusteema on mielestäni hillityn tyylikäs (on se sitä myös xfce:llä ja kde:llä), suorastaan todellä tyylikäs. Jos se ei miellytä, niin varmasti moni osaa sen vaihtaa. Ubuntussa on hyvää myös se, että KDE:tä ja xfce4:ä tuetaan virallisesti, vaikka onhan tämä hieman sidottu Gnomeen.
Itseäni ei Ubuntussa tai Linuxissa yleensä viehätä yleiset pienet ongelmat, laitetuki, pelit (löytyy kyllä todella hyviä pelejä esim. freeciv ja on olemassa myös cedega, joka ei ole kuitenkaan ilmainen >:(). Ubuntun/Linuxin ongelma ei ole mielestäni säätö. Monet eivät siirry Linuxiin, koska luulevat sen olevan vaikeaa. Minun ei ole tarvinnut säätää juuri mitään ja pienetkin säädöt olivat helppoja ja loogisia. Toisaalta voi niitä ongelmia tulla, jos omistaa esim. sen Atin näyttiksen.
Se ettei laitteita ja pelejä tehdä juurikaan muita käyttöjärjestelmiä (lue: Linuxia) silmälläpitäen johtunee pienestä markkinaosuudesta ja sitä kautta valmistajien haluttomuudesta satsata muihin käyttöjärjestelmiin. Tosin ainakin laitteiden osalla näyttäisi tapahtuvan kehitystä.
T: yksinkertainen ihminen
-
Ubuntun sivulla selvästi sanotaan, että Ubuntu sisältää tapauskohtaisen harkinnan mukaan myös komponentteja, jotka eivät ole vapaita. Joten ei pitäisi kyllä tulla Stallmanillekaan yllätyksenä.
Lisäksi ubuntusta on tarkoitus tehdä tulevaisuudessa 100% vapaa virallinen variaatio josta nämäkin rippeet on karsittu.
https://wiki.ubuntu.com/Ubuntu-libre
-
Yksinkertaisesti paras vaihtoehto on ostaa avoin kortti.
The Open Graphics Project (http://wiki.duskglow.com/tiki-index.php?page=Open-Graphics)
Joo, noitahan onkin saatavilla kilpailukykyisellä teholla ja hinnalla kauppojen hyllyllä.
Jos oikein näin, niin ne suunnilletee sitä pci-väylään... miksi ihmeessä? Eikö jo agp olisi nopeampi, saati sitten pci-e?
-
Joo, noitahan onkin saatavilla kilpailukykyisellä teholla ja hinnalla kauppojen hyllyllä.
Eikä valittavasti varmastikaan edes tule.
Taitaa jäädä kaiken maailma open source intoilijoiden ostokseksi tuo. Ja tietysti niiden, jotka kyllästyneet nykyiseen Linuxin ajurirumbaan ja tuskailuun.
Itse olen tuon kortin valmis kyllä tilaamaan.
Jos oikein näin, niin ne suunnilletee sitä pci-väylään... miksi ihmeessä? Eikö jo agp olisi nopeampi, saati sitten pci-e?
FAQ:sta
> How about PCI Express?*
A PCI Express version will exist. PCI and AGP versions will come first though.
-
Joten ei pitäisi kyllä tulla Stallmanillekaan yllätyksenä.
Eiköhän Stallman tuon myös tiennyt.
Lisäksi ubuntusta on tarkoitus tehdä tulevaisuudessa 100% vapaa virallinen variaatio josta nämäkin rippeet on karsittu.
https://wiki.ubuntu.com/Ubuntu-libre
No ihan hyvä kyllä. Saa nähdä miten "menestyy". Veikkaan kyllä, että huonosti.
-
Yksinkertaisesti paras vaihtoehto on ostaa avoin kortti.
The Open Graphics Project (http://wiki.duskglow.com/tiki-index.php?page=Open-Graphics)
Tuollainen lähtee heti hankintaan kun sellainen tulee markkinoille :)
-
No noista kumpikaan ei tule toteutumaan. ATI/NVidia näytönohjainten ajurien avaamisesta on käyty lukuisia keskusteluja Xorg:n postituslistalla ja LKML:ssä.
Ongelma pitää siis sysätä distroille. Tavallaan se on Ubuntussa toiminutkin ihan kiitettävästi, paitsi tällä hetkellä tilanne on se, ettei kumpikaan ajuri toimi. ATi korjaa omansa sitten kun pystyvät ja open source ajurien tekijät tekevät parhaansa korjatakseen bugit niillä tiedoilla mitkä ovat saatavilla.
Yksinkertaisesti paras vaihtoehto on ostaa avoin kortti.
The Open Graphics Project (http://wiki.duskglow.com/tiki-index.php?page=Open-Graphics)
Niin, joskus jotkut väittivät ettei vapaata käyttöjärjestelmää tule koskaan olemaankaan ja ettei vapaiden ohjelmistojen kehittämistä kukaan ala harrastaa eikä varsinkaan tee koskaan työkseen.
Toisaalta ennen kuin koko omisteinen softabisnes lähti käyntiin niin tilanne oli niin päin että suljettuja ohjelmistoja ei ollut olemassakaan.
Kannattaa varoa mitä ennustelee. Kyllä meillä voi hyvinkin vielä joskus olla avoimet ja huipputasoiset näytönohjainajurit, mutta sillä niitä ei saada että Linux alkaa kumartelemaan näytönohjainvalmistajiin päin ja järjestelmään niille kivaa kompromissirajapintaa jolla varmistetaan että binääriajuri pelittää ikuisesti. Kummasti on palvelinraudan valmistajilta löytynyt halua kehittää vapaita ajureita omasta "aineettomasta pääomasta" riippumatta kun Linuxista on tullut merkittävä tekijä markkinoilla.
Ja Linux + iso kasa binääriajureita alkaa nopeasti lakata olemasta suuresti parempi vaihtoehto kuin Windows. Kernelin osalta laaduntarkkailu menetetään ja ajuriongelmat jotka Windowsiakin kiusaavat pääsevät valloilleen. Suljetulla koodilla ei myöskään yleensä ole läheskään GPL:n mukaisen ystävällisiä käyttöehtoja vaikka et olisi koodiin koskemassakaan. Jos tarpeeksi aletaan avata ovea sille, että sekä kerneliin että ohjelmistovalikoimaan valuu binääritavaraa niin huomataan pian, että joku tai jotkut kontrolloivatkin koko Linuxin levittämistä eikä harrastelijalla ole mitään asiaa kasaamaan omia jakeluitaan. Saadaan Linuxista uusi Mac OS X.
-
Eikä valittavasti varmastikaan edes tule.
Älähän sano, nähtävästi on tulossa jo tänä vuonna, loppupuolella :)
Pidetään peukkuja. Vaikka kortti olisikin vaan Open-Source intoilijoiden kiinnostuksen kohteena, itse ainakin ostaisin näitä monta. Loppuisipahan tappelu näytönohjainten kanssa.
-
Eikä valittavasti varmastikaan edes tule.
Älähän sano, nähtävästi on tulossa jo tänä vuonna, loppupuolella :)
Heh, no olen ehkä vähän skeptinen, mutta niin ei ainakaan pety .. ;)
Olen ollut siinä käsityksessä, että kortti on vain tilattavissa, eikä olisi tulossa kirjaimellisesti kauppojen hyllyille.
Pidetään peukkuja. Vaikka kortti olisikin vaan Open-Source intoilijoiden kiinnostuksen kohteena, itse ainakin ostaisin näitä monta. Loppuisipahan tappelu näytönohjainten kanssa.
Itse olen kyllä valmis kortin ostamaan, vaikka samalla hinnalla saisi kyllä tehokkaampiakin kortteja.
Olen täysin kypsä taistelemaan näidän näytönohjainten kanssa, että jos saisin kerrankin kortin
käyttööni mikä toimisi ongelmitta, niin whoo-hoo! :).
Jos totean myös käytännössä loistavasti toimivaksi, niin tuskin tulen muita kortteja jatkossa enää edes ostamaan.
-
Jos totean myös käytännössä loistavasti toimivaksi, niin tuskin tulen muita kortteja jatkossa enää edes ostamaan.
Tehojen puolesta tuolla kuvattiin Radeon 9600 ohjainta vastaavaksi, joten ihan hyvänopeuksinen niille peleille mitkä ovat linuxille natiivisti tarjolla :)
Toisaalta pitää suhtautua varauksella, ettei tule tosiaan pettymystä jos ohjainta ei tulekkaan. Sopivan valoisalta kyllä näyttää mitä tässä parin tunnin aikana heidän menneitä keskustelujaan lukaisin. Kovasti on heillä usko tuohon, vaikka oman yrityksen tuki ei olekkaan takana ja rahaa tarvitaan 1milj$, jotta kortin saa valmistettua... Tällähetkellä toivoisin olevani miljonääri, jotta voisin lahjoittaa avokätisesti :)
-
Jos totean myös käytännössä loistavasti toimivaksi, niin tuskin tulen muita kortteja jatkossa enää edes ostamaan.
Tehojen puolesta tuolla kuvattiin Radeon 9600 ohjainta vastaavaksi, joten ihan hyvänopeuksinen niille peleille mitkä ovat linuxille natiivisti tarjolla :)
Noni jos se noin tehokas on ja toimii moitteetta niin ei kyllä mullakaan kauaa tarvii miettiä mitä ostan.
-
Noni jos se noin tehokas on ja toimii moitteetta niin ei kyllä mullakaan kauaa tarvii miettiä mitä ostan.
jos ei se ole mahdottoman hintainen, niin kyllä minäkin varmaan sellaisen hankin. jos en muuten, niin sitten kannatuksen vuoksi.
-
opengraphics-projektin faq:sta:
*Will I be able to play Doom 3 with this hardware?*
Nope, but at the time of this writing, there is no graphics card on the market on which you can play Doom 3 well while using open source drivers. Less demanding games are likely to work however.
Eikö radeon 9600-tasoisella kortilla tosiaan pysty pelaamaan doom kolmosta?
Onnekseni inhoan 1st person ammuskelupelejä, niin eipä tuo pahemmin haittaa. Canonicalhan vois vähän sponssata tuota projektia ;)
-
opengraphics-projektin faq:sta:
*Will I be able to play Doom 3 with this hardware?*
Nope, but at the time of this writing, there is no graphics card on the market on which you can play Doom 3 well while using open source drivers. Less demanding games are likely to work however.
Eikö radeon 9600-tasoisella kortilla tosiaan pysty pelaamaan doom kolmosta?
Onnekseni inhoan 1st person ammuskelupelejä, niin eipä tuo pahemmin haittaa. Canonicalhan vois vähän sponssata tuota projektia ;)
Doom 3:han on varmaan hulluin peli mitä markkinoilla jos vaatimuksia kattoo..
Ja ottaen huomioon että toi on pci - väylään vielä tällä hetkellä ni tiedonsiirto ei kyllä oo tarpeeks nopeaa prossun ja grafiikanpyörittimen välillä uusimpiin nykypeleihin.
Ainakin näin kuvittelisin.
-
Doom 3:han on varmaan hulluin peli mitä markkinoilla jos vaatimuksia kattoo..
ei ole ollut enää vähään aikaan. muistaakseni ainakin uusi battlefield vaatii huimasti enemmän kuin mitä doom3. itselläni d3 pyörii ihan kivasti vaikka näytönohjain on vain Gf4 Ti4200 64Mt, tosin pienimmillä tekstuureilla ja 1024x768 resolla. saahan d3:n toki viemään resursseja paljon enemmänkin, jos niin haluaa.
-
Doom 3:han on varmaan hulluin peli mitä markkinoilla jos vaatimuksia kattoo..
ei ole ollut enää vähään aikaan. muistaakseni ainakin uusi battlefield vaatii huimasti enemmän kuin mitä doom3. itselläni d3 pyörii ihan kivasti vaikka näytönohjain on vain Gf4 Ti4200 64Mt, tosin pienimmillä tekstuureilla ja 1024x768 resolla. saahan d3:n toki viemään resursseja paljon enemmänkin, jos niin haluaa.
Opengraphicsin sivulta:
With about 6.4 gigabytes/second memory bandwidth, the video performance should be comparable to current midrange graphic-cards like the ATI Radeon 9600 which can e.g. play Battlefield 2.
No johan on sekavaa, ehkä lopetan ajoissa tämän pähkäilyn ja odotan että tuo kapistus valmistetaan:)
-
Doom 3:han on varmaan hulluin peli mitä markkinoilla jos vaatimuksia kattoo..
ei ole ollut enää vähään aikaan. muistaakseni ainakin uusi battlefield vaatii huimasti enemmän kuin mitä doom3. itselläni d3 pyörii ihan kivasti vaikka näytönohjain on vain Gf4 Ti4200 64Mt, tosin pienimmillä tekstuureilla ja 1024x768 resolla. saahan d3:n toki viemään resursseja paljon enemmänkin, jos niin haluaa.
Ai.
Mä oonkin aina ollu poissa kärryiltä noista tehoista, näemmä..
-
Toisaalta voi niitä ongelmia tulla, jos omistaa esim. sen Atin näyttiksen.
Paitsi jos kyseessä on R200 mallinen.
http://dri.freedesktop.org/wiki/ATIRadeon#head-a9fbb782173e9b50a28dd40210b2dda6a1d86c44
3D support in Radeons
Open source 3D acceleration is available on all Radeons up to and including the 9250 (rv280). The 7800/rv200 and below are supported by the radeon DRI driver; the 8500 through 9250 are supported by the r200 DRI driver. Both r200 and radeon DRI drivers use the radeon DRM driver.
Itse aion jostain hankkia tuollaisen Radeon 8500 kortin, jotta pääsee testaamaan.
-
Radeon 9250 toimii täällä vapailla ajureilla, jotain 1650 noppaa glxgearsista, virittelemällä saisi kai lisääkin (enable page flip tms.). fglrx:llä joku 2000. Kaiken kaikkiaan ihan kannattava ostos, passiivijäähyllä ja 128 bitin muistiväylällä (käsittääkseni 64-bitin versioon ei kannata koskea) viiskymppiä maksoin sillon (olisko ollut puolitoista vuotta sitten bdogissa, joka ei ihan halvin paikka ole), kolmeen neljään kymppiin irtoaa varmaan nykyään uutena. Tv-outtia en ole vapailla ajureilla vielä kokeillut ja tuskin kokeilenkaan.
-
Toisaalta voi niitä ongelmia tulla, jos omistaa esim. sen Atin näyttiksen.
Paitsi jos kyseessä on R200 mallinen.
Ainakin Xorg-postituslistalle tippuu vähän väliä bugiraportteja R200/R300 piirisarjoja käyttävien ATIn korttien lukittumisista. Koskee siis julkaisuja 7.0/7.1. Itse ainakin todennut, että RV280 piiriä käyttävä Radeon 9250 tilttauttaa koneen.
-
Kuten täällä (http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=2935.msg28838#msg28838) jo todettiin, niin Opera nykyään myös Ubuntun "repoissa".
Ja aiheesta käyttäjän (Keir Thomas) kommentteja:
"By embracing proprietary software like Opera, Canonical has taken the first small step toward ruining everything it has achieved."
Opera makes Ubuntu sing a sad song (http://opensource.apress.com/article/44/opera-makes-ubuntu-sing-a-sad-song)
"Keir Thomas: Keir is a Senior Editor with Apress and the author of 'Beginning SUSE Linux' and 'Beginning Ubuntu Linux'"
-
Avoin softa ei ole koskaan ollut minulle minkäänlainen uskonasia, lähinnä välitän siitä, että saan mahdollisimman paljon hyvää ja ilmaista softaa käyttööni helposti. Itse asiassa, minulle Operan tulo Ubuntu-repoihin oli paras Ubuntu-uutinen, minkä olen ikinä kuullut. Kannatan koko sydämestäni ajatusta, että muutakin suljettua softaa saadaan helposti saataville - ei sitä välttämättä tarvitse asennuslevylle laittaa, mutta minulle valinnanvapaus on paljon tärkeämpi arvo kuin avoin lähdekoodi.
-
mutta minulle valinnanvapaus on paljon tärkeämpi arvo kuin avoin lähdekoodi.
Suosittelen käyttämään sitten Windowssia, sille on valinnan vapautta ohjelmistojen suhteen. Oikeaa vapauttahan se ei kuitenkaan ole.
Mikäli avoimia ohjelmia naitetaan suljetuille, menetetään avoimuudesta saadut hyödyt, jotka ovat vakaus ja tietoturva.
Binääriajureiden naittaminen on jo riittävä paha...
-
Onhan Linuxillekin valinnan vapautta, paljon enemmän ainakin vakavasti otettavien ilmaisien ohjelmien osalla. Linuxissa kaiken voi tehdä niin kuin itse haluaa. Ja jaa-a, ei se avoimuus itsessään takaa vakautta ja tietoturvaa, vaikka näin yleisesti väitetäänkin. Tietoturvaan liittyvänä esimerkkinä vaikkapa Xorgin tapaus, ja minä en ainakaan ole havainnut minkäänsorttista eroa (hyvän) avoimen ja (hyvän) suljetun softan vakaudessa.
-
Mikäli avoimia ohjelmia naitetaan suljetuille, menetetään avoimuudesta saadut hyödyt, jotka ovat vakaus ja tietoturva.
No vakaus on lähinnä kernelissä, sillä muuten ohjelmat näyttäisivät olevan varsin huteria. Tosin kaatumatautia esiintyy nykyään vähän harvemmin, kun valitsee vakaamman puoleiset ohjelmat.
-
Ja jaa-a, ei se avoimuus itsessään takaa vakautta ja tietoturvaa, vaikka näin yleisesti väitetäänkin.
Yksikään ohjelma ei ole jossain vaiheessa bugiton. Kyse onkin siitä jääkö ohjelma tietoturvariskiksi ja bugiseksi vai voiko sen korjata.
Entäpä jos Opera lopettaa linuxin tukemisen? Kuka sitten paikkaa reikäisen ohjelmiston? Entäpä jos Nvidian linux ajuri vuotaa? Kukas sen korjaa jos nvidia ei julkaise päivitystä? Näitä kysymyksiä voi miettiä jokaisen suljetun ohjelmiston kohdalla. Sektorissa eräs kommentoija oli hienosti kirjoittanut omakohtaisen kokemuksen http://sektori.com/uutiset/7202/freedb.org#k105604
ja minä en ainakaan ole havainnut minkäänsorttista eroa avoimen ja suljetun softan vakaudessa.
Kernelissä se suurin vakaus on. Tosin ubuntun kernelissä onkin jo non-free osia.
http://fasmz.org/~pterjan/blog/?date=20060609
-
Nii-in, siinä vaiheessa kun valmistaja lopettaa softan tukemisen, minäkin lopetan sen tukemisen ja siirryn toiseen, koska minulla on valinnanvapaus. Yksinkertaista.
Kernelissä on suurin vakaus, totta. Siksipä minä en ymmärräkään, miten vakaustasoltaan avoimen lähdekoodin kanssa samalla tasolla oleva hyvä suljetun lähdekoodin ohjelma aiheuttaa ongelmia, jos sitä ajetaan tämän vakaan kernelin päällä.
Mutta mitä haittaa siitä on, että Opera laitetaan helposti saataville Internetistä? Open source -fanaatikkojen ei tarvitse siitä kärsiä, koska heillä on valinnanvapaus olla asentamatta pakettia. Myös minulla on valinnanvapaus, ja päätän käyttää suljettua softaa aina silloin, kun se on hyvää. Ja jos se nyt mielestäsi haittaa vakautta tai tietoturvaa, se haittaa korkeintaan minun koneeni vakautta ja tietoturvaa. Kaikki voivat olla tyytyväisiä. Miksi? Koska kaikilla on valinnanvapaus.
Se, että päätetään mikä on muille hyväksi kuuluu enemmän Microsoftin ideologiaan.
-
Näitä kysymyksiä voi miettiä jokaisen suljetun ohjelmiston kohdalla.
Adobe Macromedia Flash Player Code Execution and Denial of Service Vulnerabilities (http://www.frsirt.com/english/advisories/2006/2702)
Nyt ei auta kuin odottaa ja toivoa ettei kone saastu. Saa nähdä kuinka nopeasti Linux-versio korjataan.
-
Nii-in, siinä vaiheessa kun valmistaja lopettaa softan tukemisen, minäkin lopetan sen tukemisen ja siirryn toiseen, koska minulla on valinnanvapaus. Yksinkertaista.
Eikös tämä juuri ole päinvastoin? Sinulla ei ole valinnanvapautta käyttää sitä vanhaa. Tämä on hyvin tuttua ohjelmistoteollisuudella. Pakotetaan käyttäjät päivittämään uuteen väkisin vaikka vanhalla pärjää.
Mutta mitä haittaa siitä on, että Opera laitetaan helposti saataville Internetistä?
Ei mitään, kunhan se säilyy siellä dapper-commercial repoloissa.
-
Nii-in, siinä vaiheessa kun valmistaja lopettaa softan tukemisen, minäkin lopetan sen tukemisen ja siirryn toiseen, koska minulla on valinnanvapaus. Yksinkertaista.
Eikös tämä juuri ole päinvastoin? Sinulla ei ole valinnanvapautta käyttää sitä vanhaa. Tämä on hyvin tuttua ohjelmistoteollisuudella. Pakotetaan käyttäjät päivittämään uuteen väkisin vaikka vanhalla pärjää.
Kyse on siitä, että minä voin aina käyttää ko. hetkellä parasta ilmaista ohjelmaa. Jos softan tukeminen lopetetaan, minä voin joko käyttää vanhaa, jo asennettua versiota, tai siirtyä toiseen tekeleeseen, mahdollisesti avoimen lähdekoodin vaihtoehtoon. Minun ei ole mikään pakko käyttää ko. valmistajan softaa tai siirtyä sen maksulliseen tuotteeseen. Niin kauan kun se on minulle edullista, käytän ohjelmaa, sitten kun siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä, vaihdan ohjelmaa. Ja koska Linux-maailmassa lähes jokaisen asian suorittamiseen on useita vaihtoehtoja, minulla on täysi valinnanvapaus. Suljetut mutta ilmaiset softat ovat lisävaihtoehtoja. Jokaisen ohjelman hyötyjä ja haittoja pitää tietysti pohtia tapauskohtaisesti, mutta suljettu koodi ei ole automaattinen ohjelman pilaaja.
Ei mitään, kunhan se säilyy siellä dapper-commercial repoloissa.
Sitähän minäkin.
-
Tässä äärimmäisen mielenkiintoinen Greg Kroah-Hartman haastattelu (http://linuxformat.co.uk/kroah-hartman.html).
Tässä mielipidettä/kritiikkiä (http://beranger.org/index.php?article=1268) haastattelusta.
-
Kyse on siitä, että minä voin aina käyttää ko. hetkellä parasta ilmaista ohjelmaa. Jos softan tukeminen lopetetaan, minä voin joko käyttää vanhaa, jo asennettua versiota, tai siirtyä toiseen tekeleeseen, mahdollisesti avoimen lähdekoodin vaihtoehtoon. Minun ei ole mikään pakko käyttää ko. valmistajan softaa tai siirtyä sen maksulliseen tuotteeseen. Niin kauan kun se on minulle edullista, käytän ohjelmaa, sitten kun siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä, vaihdan ohjelmaa. Ja koska Linux-maailmassa lähes jokaisen asian suorittamiseen on useita vaihtoehtoja, minulla on täysi valinnanvapaus. Suljetut mutta ilmaiset softat ovat lisävaihtoehtoja. Jokaisen ohjelman hyötyjä ja haittoja pitää tietysti pohtia tapauskohtaisesti, mutta suljettu koodi ei ole automaattinen ohjelman pilaaja.
Totta, sinulla on vapaus käyttää jotain muuta. Sinulla ei kuitenkaan ole vapautta kaikissa tilanteissa jatkaa vanhan käyttämistä. Viimeistään raudan riittävä muuttuminen saa sen toimimattomaksi tuoreissa laitteissa ilman jotain vaivalloista temppua kuten emulointia. Todennäköisesti jo kauan, kauan aikaisemmin käyttöjärjestelmäsi, varsinkin kun se ilmeisesti on vapaata koodia oleva ja nopeasti muuttuva GNU/Linux, muuttuu sen verran, että ohjelman ammoin käännetty versio lakkaa toimimasta. Ohjelmassa voi myöskin olla jokin paha bugi tai parhaimmillaan ihan tahallaan asetettu käytön lopettamisen aikaraja jonka voisi korjata mitättömällä koodimuutoksella, mutta kun se ei ole mahdollista niin sinulla on vapaus vaihtaa pois ja lopettaa mahdollisesti vuosikausia käyttämäsi ohjelman käyttäminen. Jos olet käyttänyt ohjelmaa jonkin tiedon tallentamiseen niin kaiken tuottamiesi dokumenttien saaminen siihen uuteen ohjelmaan saattaa tosin olla hankalampi homma.
Silloin kun Ubuntuun aletaan sisällyttää omisteista koodia niin ne Ubuntu-käyttäjät jotka eivät sitä haluaisi syystä tai toisesta (yksi voi olla periaatteellinen, toinen voi olla välittömästi nyt käytännöllinen jos he sattuvat olemaan vaikka Ubuntu PPC:llä) menettävät Ubuntun. Jos Ubuntun linja alkaa nyt enenevässä määrin suosimaan suljettuja ohjelmia niin niistä tulee vähitellen yhä suurempi ja suurempi osa Ubuntua. Ja ilmaisesta suljetusta koodista ei muuten ole kovin pitkä matka siihen, että Linuxista saadaan sitten vain mukava avoin pohja kaikenlaisille maksullisille (siis per käyttäjä maksullisille, kaiken koodin olemassaolon on joku tavalla tai toisella maksanut, jos ei muuten niin vain vapaa-ajastaan ja elinkustannuksistaan) ohjelmistoille ja aiemman puhujan ilmaiset vaihtoehdot alkavatkin olla vähissä.
Tässä äärimmäisen mielenkiintoinen Greg Kroah-Hartman haastattelu (http://linuxformat.co.uk/kroah-hartman.html).
Tässä mielipidettä/kritiikkiä (http://beranger.org/index.php?article=1268) haastattelusta.
Mielenkiintoisinta oli tuo GKH:n täsmennys siitä mikä tarkalleen ottaen on laillista. Tuo "kritiikki" taas ei ollut niinkään, kaverin argumentti oli tyyppiä "kun kaikki kerran tekee sitä niin ei se voi olla laitonta". Näinhän asia ei ole ja kaikki tekevät oman tulkintansa omalla vastuullaan / ottavat riskin omalla vastuullaan.
-
slux, mitä sanot, on toki totta. Jokaisen suljetun lähdekoodin ohjelman kohdalla kannattaa tietysti ottaa huomioon myös se, miten helposti siitä voi vaihtaa pois, ja miten todennäköistä on se, että siitä voi joutua piankin siirtymään pois - näitä asioita kannattaa toki pohtia avoimenkin lähdekoodin osalla. Tästä huolimatta haluan mieluusti säilyttää vaihtoehdon käyttää tätä suljetun lähdekoodin ratkaisua, vaikka sitten "omalla vastuullani".
Mutta sinänsä en pysty kuvittelemaan tilannetta, jossa erillisiin commercial-repoihin lisätty softa, joka ei sinänsä kuulu siis oletuksena Ubuntuun, voisi millään tavalla johtaa kuvailemaasi kehitykseen ja vaikeuttaa open sourcen nimeen vannovien elämää. Toki kaikkien Linux-jakelujen tulisi pitää avoin lähdekoodi lähtökohtana ja pääasiallisena oletussoftana, mutta ei kannata rakentaa valtavaa muuria estämään suljetun softan käyttöä. Pidänkin erinomaisena ratkaisuna juuri tätä, jossa suljettu softa pidetään erillään, mutta helposti saatavilla.
-
David M Airlie piti Linux Symposium (http://www.linuxsymposium.org/2006/) tapahtumassa esityksen aiheesta Open Source Graphic Drivers (http://www.linuxsymposium.org/2006/view_abstract.php?content_key=189).
"This talk will discuss how the current trend of using closed source graphics drivers is affecting the Open source community, users are claiming that they are running an open source operating system which then contains a 1 MB binary kernel module and 10MB user space module..."
Olisi ollut todella mielenkiintoista kuulla tuo esitys. Täytyy toivoa, että edes esityksen materiaalit tulevat jossain
vaiheessa jakoon.
-
"Toby Richards wrote an opinion article (http://os.newsforge.com/article.pl?sid=06/07/17/1535230) for NewsForge, claiming that for him, Linux won't get mainstream until Evolution --or another capable Outlook-like client-- gets optimized and offers 100% compatibility with Exchange. In the comments section of Newsforge readers offered more reasons as to why Linux is not mainstream, offering a view on their needs.
My take: While for my personal, home usage of Linux my needs are different, I agree with Toby that companies won't switch their desktops if full Exchange compatibility isn't reached and if Evolution stops being the memory beast it currently is." - OSNews (http://www.osnews.com/comment.php?news_id=15260)
New Evolution patch reduces memory by 40-60MB (http://gnomedesktop.org/node/2725)
Monilla on Pineä ja Muttia ikävä... syystäkin.
-
Monilla on Pineä ja Muttia ikävä... syystäkin.
Kyllähän ne repoista löytyy. ;)
-
Monilla on Pineä ja Muttia ikävä... syystäkin.
Kyllähän ne repoista löytyy. ;)
Meihnasin sanoa ihan samaa. :P
Kunnes tajusin että tässsä ehkä viitataan exchange-tukeen.
-
Erittäin mielenkiintoinen Greg Kroah-Hartmanin esitys tapahtumassa OLS 2006 (http://www.linuxsymposium.org/2006/).
"But there's one more aspect of the whole closed source module issue that I really want
to bring up, and one that most people ignore. It's this:"
(http://www.kroah.com/log/images/ols_2006_keynote_14.jpg)
"... SuSE 10.1, and SLES and SLED 10 will not have any closed source kernel modules in
it at all. This is a very good thing."
Linkki (http://www.kroah.com/log/linux/ols_2006_keynote.html?seemore=y)
Täällä NewsForge sivuston juttu esityksestä:
NewsForge - OLS Day 4: Kroah-Hartman's Keynote Address (http://os.newsforge.com/os/06/07/23/1212252.shtml?tid=2&tid=138)
"Someone shouted out asking about Nvidia. Nvidia, he said, and ATI, and VMWare all violate the GPL. But they do it cleverly. They write their code against the kernel source, but they don't link it, the part that violates the GPL. They force the end use to do that, preventing them from redistributing their builds. VMWare, he commented, is not open source."
-
"... SuSE 10.1, and SLES and SLED 10 will not have any closed source kernel modules in
it at all. This is a very good thing."
Mitenköhän ne hoitaa esim näytönohjainajurit sitte? SLED:issä on XGL mukana ja sehän ei paljoo taida toimia ilman binääriajureita?
-
Mitenköhän ne hoitaa esim näytönohjainajurit sitte? SLED:issä on XGL mukana ja sehän ei paljoo taida toimia ilman binääriajureita?
Luin jutun missä kerrottiin, että XGL ei ole oletuksena käytössä. Kun se kytketään käyttöön, niin ajuri
haetaan verkosta automaattisesti.
-
Eikös XGL:lle DRI-ajurilliset kortit riitä sitten?
-
Mitenköhän ne hoitaa esim näytönohjainajurit sitte? SLED:issä on XGL mukana ja sehän ei paljoo taida toimia ilman binääriajureita?
Luin jutun missä kerrottiin, että XGL ei ole oletuksena käytössä. Kun se kytketään käyttöön, niin ajuri
haetaan verkosta automaattisesti.
No eli periaatteessa ihan samalla lailla ku ubuntussakin.
Sinänsä kyllä ihan periaatteen mukaista jos se ei ole mukana edes cd:llä, mutta tuo lause kyllä jää hieman totuuden raja-alueelle.
-
No eli periaatteessa ihan samalla lailla ku ubuntussakin.
Ubuntun CD:ltä ilmeisesti kyllä suljettua löytyy - http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=3165.msg27530#msg27530
Kuten myös ipw2100 / ipw2200.
Nooooh, nämä keskustelut tuntuvat lähinnä aiheuttavan närää, vaikka mielestäni
kyllä ihan tärkeää näistä ainakin kehittäjien keskuudessa keskustella.
Itse olen mielissäni, että Linux kehittäjät ovat todella tiukkana ajurien suhteen.
Harmi kun tuosta yhdestä puheesta ei ole materiaalia, missä käytiin läpi miten
suljetut ajurit ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat avointen ajurien kehittämiseen.
-
Itse olen mielissäni, että Linux kehittäjät ovat todella tiukkana ajurien suhteen.
Niin mäkin. Suljettu softa on tosi nuivaa loppujen lopuksi, vaikka ensiksi ei eroa huomaakaan. GPL on aika namia kaikkien Microsoftin ja Applen sun muiden EULA - tekstien jälkeen.
Se on nimenomaan se periaate, mikä avoimesta softasta tekee niin mukavan, se vähentää semmoista yltiökapitalistista meininkiä mitä näkee ihan liikaa.
-
Niin mäkin. Suljettu softa on tosi nuivaa loppujen lopuksi, vaikka ensiksi ei eroa huomaakaan. GPL on aika namia kaikkien Microsoftin ja Applen sun muiden EULA - tekstien jälkeen.
Se on nimenomaan se periaate, mikä avoimesta softasta tekee niin mukavan, se vähentää semmoista yltiökapitalistista meininkiä mitä näkee ihan liikaa.
No ei minulla ole sinällään mitään suljettua softaa vastaan ja tottakai niitä käytän
jos avointa vaihtoehtoa ei yksinkertaisesti ole.
Mutta kyllä ainakin itsestäni tuntuu, että suljetun käyttäminen on aina avoimelta pois,
kuten bugiraporttien yms. muodossa. Ja kun on valinnut avoimen käyttöjärjestelmän,
niin mielellään sellaista sitten myös käyttää ja tukee.
Kuten David M. Airlie kirjoittaa:
"If you load a 1MB binary into your Linux kernel or X.org, you are NO LONGER RUNNING AN OPEN
SOURCE OS. Lots of users don't realise this, they tell their firends all about open source, but
use NVIDIA driver."
-
Kuten David M. Airlie kirjoittaa:
"If you load a 1MB binary into your Linux kernel or X.org, you are NO LONGER RUNNING AN OPEN
SOURCE OS. Lots of users don't realise this, they tell their firends all about open source, but
use NVIDIA driver."
tulipa noista binääriajureista mieleen, että mitenhän tilanne mahtaa muuttua nyt kun AMD osti ATI:n. toivottavasti ATIn ajuritilannekin nyt paranee kaikilla alustoilla.
-
tulipa noista binääriajureista mieleen, että mitenhän tilanne mahtaa muuttua nyt kun AMD osti ATI:n. toivottavasti ATIn ajuritilannekin nyt paranee kaikilla alustoilla.
Toivotaan todellakin. Itse kärvistellyt Radeonien kanssa jo pidemmän aikaa.
En kyllä usko, että itse jään odottamaan yritysoston tuomia mahdollisia ihmeitä,
vaan sijoitan rahani joidenkin muiden kuin ATI(?):n kortteihin jatkossa. Tuleva
Open Source kortti todellakin kiinnostaa, mutta aikataulusta minulla ei tällä
hetkellä tietoa. Pitääkin kohta tarkistaa tilanne mikä on tilanne sen osalta.
Dave Airlie kirjoitteli tänään marinaa koskien ATI:n vähäisestä kiinnostuksesta
open source ajureja kohtaan.
TI X1(3,6,8,9)00 or r520 support update (NOTHING YET)!! (http://airlied.livejournal.com/31180.html)
Dave Airlie kehuskelee myös Inteliä seuraavasti:
"Going forwards, Intel appears to be in the best
positions. Recent hirings show their support
for open source graphics, and Tungsten Graph-
ics have added a number of features to their
drivers and are currently implementing an open
source video memory manager initially on the
Intel chipsets. Once the mode-setting issues are
cleared up, the drivers will be the best example
out there."
-
Miksei ohjelmat kysy "Haluatko tehdä tämän pääkäyttäjänä?" kysymystä, jos ei ole oikeuksia poistaa jotain tiedostoa tjsp.
-
Miksei ohjelmat kysy "Haluatko tehdä tämän pääkäyttäjänä?" kysymystä, jos ei ole oikeuksia poistaa jotain tiedostoa tjsp.
Eikös tuo liity kääntämisen rutiineihin? Olisi varmaan mahdollista hienosäätää noita suomenniksia?
Ei kai noista kuitenkaan kannata ottaa herneitä nessuun ::)
-
Ja voisin nyt avautua yleisistä ongelmista:
* Ihmiset eivät tee pelistä/ohjelmista binaaria, vaan tarjoavat lähdekoodia. Montako kertaa olet joutunut kääntämään ohjelman lähdekoodista saadaksesi sivuilla olevan ohjelman/pelin toimimaan? Ja jos distrosta riippumaton binaari sattuu löytymään, niin joudut usein lataamaan sdl:än jne. (Miksei niitä sisällytetä binaariin?). Asennusohjelmakin on yleensä tekstipohjainen, vaikka ohjelma onkin graafinen.
(Paketinhallinta on olemassa ja kaikki rpm/deb paketit, mutta se ei ratkaise tätä täysin. Mitä jos haluan kotikansiooni asentaa superkaramban?)
* Jos ohjelma on Windowssille, Macille ja Linuxille, niin Linux versio on usein jäljessä. Eikö olisi helpompaa tehdä ohjelma jotain wxwidgetsiä käyttäen?
* Distrojen oletusulkoasu on usein ruma. Dapperin oletustaustakuva tai sen värimaailma ei ollut hyvä.
-
* Ihmiset eivät tee pelistä/ohjelmista binaaria, vaan tarjoavat lähdekoodia. Montako kertaa olet joutunut kääntämään ohjelman lähdekoodista saadaksesi sivuilla olevan ohjelman/pelin toimimaan? Ja jos distrosta riippumaton binaari sattuu löytymään, niin joudut usein lataamaan sdl:än jne. (Miksei niitä sisällytetä binaariin?). Asennusohjelmakin on yleensä tekstipohjainen, vaikka ohjelma onkin graafinen.
Tätä olen itsekkin useasti miettinyt.
Esim. Dvdrippaus on aloittelijalle (hiukan kokeneemmallekkin) ubuntussa hankalaa, koska rippaussofta vaatii mm. mplayerin, vobcopyn, mencoder, transcode + muuta softaa toimiakseen. Miksei näitä voisi sisällyttää suoraan rippausohjelmaan koska nekin ovat saman lisenssin alla? Ja jos joku haluaa välttämättä käyttää itse kääntämäänsä mencoderia tai mplayeria sen voisi asettaa sitten osaavampi itse.
Asiaa voisi perustella niin, että jokainen ohjelmisto päivittyy eri tahtia ja on siksi käytettävä erikseen... toisaalta jos hommat toimii niin miksi päivittää?
-
* Ihmiset eivät tee pelistä/ohjelmista binaaria, vaan tarjoavat lähdekoodia. Montako kertaa olet joutunut kääntämään ohjelman lähdekoodista saadaksesi sivuilla olevan ohjelman/pelin toimimaan?
Binaarien sisällyttämistä pakettiin pidetään hyvän ohjelmistokehityksen tavan vastaisena.
Aiheesta ollaan kiistelty useaan otteeseen uutisryhmissä.
* Distrojen oletusulkoasu on usein ruma. Dapperin oletustaustakuva tai sen värimaailma ei ollut hyvä.
Olen täysin samaa mieltä. Linuxin asentamisen jälkeen heti ensimmäisenä joutuu vaihtamaan
teeman. Tekee nykyisin jo täysin huomaamatta. Iskostunut selkärankaan.
Mielestäni SUSE:n teema on kyllä onnistunut:
http://shots.osdir.com/slideshows/slideshow.php?release=637&slide=26
Parin päivän sisällä pitäisi tulla uusi Human-teema näytille:
https://wiki.ubuntu.com/Artwork/Specs/PolishHumanGTKTheme/Incoming
-
Miksei ohjelmat kysy "Haluatko tehdä tämän pääkäyttäjänä?" kysymystä, jos ei ole oikeuksia poistaa jotain tiedostoa tjsp.
tämä johtunee siitä, että jos sinulla ei ole oikeuksia tehdä jotain, niin olet monasti tekemässä jotain mitä sinun ei kuuluisi saadakaan tehdä. se, että heti kättelyssä tarjottaisiin mahdollisuutta tehdä toiminto silti, olisi minusta vähintäänkin typerää.
siis jos tietää mitä on tekemässä, homma pelaa moitteetta ja jos ei tiedä/ymmärrä, niin ehkä on parempi miettiä hetken eikä vaan suoraan tarjota mahdollisuutta pakottaa kyseistä toimintoa.
* Ihmiset eivät tee pelistä/ohjelmista binaaria, vaan tarjoavat lähdekoodia.
tämä johtunee siitä, että distroja on x-kappaletta, distroen eri versioita on n*x kappaletta jotka tietysti kaikki käyttävät eri yhdisttelmää kirjastoista. jotta binääripaketti toimisi kaikissa distroissa, pitäisi siitä tehdä staattisesti linkattu (tyhmää) ja sille pitäisi varmaankin tehdä joku installeri, sillä ainakaan minun hermoni ei kestäisi tar-pakettien purkamista optiin ja binäärien linkkaamista jokaisen ohjelma kohdalla. toisaalta asentaisipa nuo binäärit mitä kautta tahansa, se ohittaisi paketinhallinnan, mikä puoletaan olisi myös tyhmää.
lähdekoodi toimii kaikissa distroissa ja periaatteessa sen kääntämisvastuu on joko distron ymmäpitäjällä tai/ja aktiivisilla käyttäjillä jotka haluavat tarjota paketteja kyseiselle distrolle. jos distrolle ei ole valmiita binäärejä, no... se tarkoittanee, että montaakaan ihmistä ei ole kiinnostanut kyseinen softa niin paljoa, että sitä olisi viitsitty paketoida.
Montako kertaa olet joutunut kääntämään ohjelman lähdekoodista saadaksesi sivuilla olevan ohjelman/pelin toimimaan?
aika harvoin ja silloinkin kun olen kääntänyt, niin yleensä minulla ei ole ollut pakottavaa tarvetta siihen. olenpahan vaan halunnut kokeilla uudempaa versiota jostain valmiiksi paketoidusta tai jotain vastaavaa.
Ja jos distrosta riippumaton binaari sattuu löytymään, niin joudut usein lataamaan sdl:än jne. (Miksei niitä sisällytetä binaariin?).
staattinen linkkaa minen on typerää koska ei ole mitään järkeä, että jokainen sovellus sisältää oman versionsa kaikista kirjstoista. tuo tarkoittaisi vain sitä, että jokainen binääripaketti olisi merkittävästi suurempi, kirjastoista löytyvät tietoturva-aukot olisi mahdollista korjata vain asentamalla kaikista kirjastoa käyttävistä softista uusi versio ja softien ajonaikaiset muistivaatimukset olisivat suurempia.
tietty jos haluaa käyttää enemmän kiintolevytilaa ja muistia saadakseen tietoturvaltaan heikomman järjestelmän, niin tuohan olisi aivan unelma.
Asennusohjelmakin on yleensä tekstipohjainen, vaikka ohjelma onkin graafinen.
tätä en ymmärrä, mutta ehkä minun ei ole tarkoitettukaan.
(Paketinhallinta on olemassa ja kaikki rpm/deb paketit, mutta se ei ratkaise tätä täysin. Mitä jos haluan kotikansiooni asentaa superkaramban?)
kysymys kuuluukin, miksi kukaan haluaisi asentaa jotain epästandardiin paikkaan? tai miksi kukaan haluaisi ohjelmien ylläpitovastuun itselleen sen sijaan, että järjestelmä hoitaisi sen automaattisesti?
* Jos ohjelma on Windowssille, Macille ja Linuxille, niin Linux versio on usein jäljessä. Eikö olisi helpompaa tehdä ohjelma jotain wxwidgetsiä käyttäen?
riippuu ohjelmasta ja ainakaan minä en haluaisi järjestelmääni yhtäkään wxwidgets-sovellusta niin kauan kun wxwidgets on valtaosassa distroja linkattu GTK+ 1-sarjaa vasten.
* Distrojen oletusulkoasu on usein ruma. Dapperin oletustaustakuva tai sen värimaailma ei ollut hyvä.
no, tämä ei kosketakaan minua, sillä en juuri koskaan käytä distron omaa graafista ilmettä, vaan otan käyttöön gnomen oletuksen joka on mielestäni erittäin hyvä.
-
Ja jos distrosta riippumaton binaari sattuu löytymään, niin joudut usein lataamaan sdl:än jne. (Miksei niitä sisällytetä binaariin?).
staattinen linkkaa minen on typerää koska ei ole mitään järkeä, että jokainen sovellus sisältää oman versionsa kaikista kirjstoista. tuo tarkoittaisi vain sitä, että jokainen binääripaketti olisi merkittävästi suurempi, kirjastoista löytyvät tietoturva-aukot olisi mahdollista korjata vain asentamalla kaikista kirjastoa käyttävistä softista uusi versio ja softien ajonaikaiset muistivaatimukset olisivat suurempia.
tietty jos haluaa käyttää enemmän kiintolevytilaa ja muistia saadakseen tietoturvaltaan heikomman järjestelmän, niin tuohan olisi aivan unelma.
Minä käyttäisin mielelläni enemmän kiintolevytilaa ja muistia, jos saisin erään assypelin toimimaan. Vaikka sen tietoturvan kustannuksella. Näinhän se Windowssissa on (?).
kysymys kuuluukin, miksi kukaan haluaisi asentaa jotain epästandardiin paikkaan? tai miksi kukaan haluaisi ohjelmien ylläpitovastuun itselleen sen sijaan, että järjestelmä hoitaisi sen automaattisesti?
Jos minulla ei sattuisi olemaan ylläpidon oikeuksia. Tai jos haluaisin testata beta julkaisua, mutta en haluaisi sitä kaikille käyttöön.
-
Minä käyttäisin mielelläni enemmän kiintolevytilaa ja muistia, jos saisin erään assypelin toimimaan. Vaikka sen tietoturvan kustannuksella.
minusta tuo olisi erittäin huono valinta. miksi muuten et saa?
Näinhän se Windowssissa on (?).
lähtökohtaisesti ei. kyllä winkkarissakin käytetään oletuksena dynaamisesti ladattavia kirjastoja (dll:t) mutta koska valtaosa ohjelmista on eri toimittajilta, niin käytäntö on hieman toista. uudet ohjelmat vaativat usein uudemman version kirjastosta → kaikkia kirjastoja ei voi olla järjestelmässä useampaa versiota → uusi kirjasto ei ole välttämättä yhteensopiva vanhan kanssa → vanhojen ohjelmien valmistajat eivät jaksaa päivittää softiaan → ongelmia. noita sitten koitetaan ratkaista eriliaisilla virityksillä (omat versiot dll:stä) jotka eivät ainakaan paranna tilannetta.
Jos minulla ei sattuisi olemaan ylläpidon oikeuksia.
jos koneelle ei ole ylläpidon oikeuksia, niin varsin usein koneelle on myös quota. tässä tilanteessa lähdekoodijakelu on optimaalinen, sillä se käyttää järjestelmästä jo löytyviä kirjastoja ja tilaa jää muuhunkin.
Tai jos haluaisin testata beta julkaisua, mutta en haluaisi sitä kaikille käyttöön.
itselleni lähdekoodijakelu olisi tässäkin tapauksessa hyvä, koska sen saa asentumaan juuri sinne minne itse haluaa ja samalla säästyy tietty sitä tilaa.
-
Uskon useimman tänne kirjoittavista alkujaan kirjautuneen tänne kohdattuaan hankaluuksia alku taipaleellaan Ubuntun kanssa.
Itse taidan olla poikkeus: Ei yhtään kysymystä liittyen vaikeuksiin Ubuntun kanssa.
Itsekseni pohdin kuinkahan suuri osa on Ubuntuun tyytyväisiä, eikä milloinkaan ilmoittaudu näille foorumeille. Onhan niin että kun kaikki menee kivasti, ollaan hiljaa, mutta kun tulee jotain kokkareita matkalle, nostetaan pirun moinen mekkala ja manataan koko tekele syvälle suohon.
Eli kuinka paljon uskotte olevan tyytyväisiä Ubuntun käyttäjiä?
Ed. tän olis tietty voinu laittaa ihan uudeks säikeeks :)
-
Eli kuinka paljon uskotte olevan tyytyväisiä Ubuntun käyttäjiä?
Paljon, koska ei Ubuntu muuten olisi niin suosittu kuin mitä se nyt on...
-
Ja voisin nyt avautua yleisistä ongelmista:
* Ihmiset eivät tee pelistä/ohjelmista binaaria, vaan tarjoavat lähdekoodia. Montako kertaa olet joutunut kääntämään ohjelman lähdekoodista saadaksesi sivuilla olevan ohjelman/pelin toimimaan? Ja jos distrosta riippumaton binaari sattuu löytymään, niin joudut usein lataamaan sdl:än jne. (Miksei niitä sisällytetä binaariin?). Asennusohjelmakin on yleensä tekstipohjainen, vaikka ohjelma onkin graafinen.
Eikö se riitä, että on koodannut softan vai pitääkö siitä tehdä kaikille mahdollisille alustoille myös binäärit? Tarvittavia kirjastoja ei sisällytetä binääriin (eli linkata staattisesti) johtuu siitä, että se olisi yksinkertaisesti tyhmää. Mietippä hetki miten kyseinen systeemi toimii... Nykyään riittää se, että päivität sen kirjaston ja kaikki kyseistä kirjastoa käyttävät softat käyttävät suoraan uutta versiota. Eli ei tarvitse jokaista softaa päivitellä sen takia, että kirjastoon on tullut esimerkiksi tietoturvakorjaus. Ja samalla säästetään myös levytilaa ja verkkoa, kun ei tarvitse samaa kirjastoa ladata jokaisen ohjelman mukana erikseen vaan yksi kappale riittää.
* Jos ohjelma on Windowssille, Macille ja Linuxille, niin Linux versio on usein jäljessä. Eikö olisi helpompaa tehdä ohjelma jotain wxwidgetsiä käyttäen?
Qt-softaa on vaikka kuinka paljon ja Qt-ohjelmat toimivat ihan hyvin myös muillakin kuin Linuxilla. Tilanne tulee vielä parantumaan, kun siirrytään Qt4:ta käyttämään, jonka saa GPL:n alaisena myös mäkille ja windowsille.
* Distrojen oletusulkoasu on usein ruma. Dapperin oletustaustakuva tai sen värimaailma ei ollut hyvä.
Tervetuloa itse tekemään parempaa, Ubuntun tekemiseen voi kuka tahansa halutessaan osallistua.
-
Esim. Dvdrippaus on aloittelijalle (hiukan kokeneemmallekkin) ubuntussa hankalaa, koska rippaussofta vaatii mm. mplayerin, vobcopyn, mencoder, transcode + muuta softaa toimiakseen. Miksei näitä voisi sisällyttää suoraan rippausohjelmaan koska nekin ovat saman lisenssin alla? Ja jos joku haluaa välttämättä käyttää itse kääntämäänsä mencoderia tai mplayeria sen voisi asettaa sitten osaavampi itse.
Ainakin jonkunlaisia lisenssiongelmia on ollut mplayerin ja mencoderin kanssa, koska Debian ei ainakaan aikoinaan niitä huolinut pakettivarastoihinsa. Tilanne on sittemmin ilmeisesti korjaantunut? Muistaakseni myös transcoden kanssa on jonkunlaista ongelmaa...
-
Mark Shuttleworth ja Matt Zimmerman Ubuntun saamasta kritiikistä:
blogi (http://www.markshuttleworth.com/archives/50)
-
Semmoista pikku kritiikkiä, että ubuntun virallinen nettisivu menee vähän kökön näköiseksi (tekstit ja kuvat menee päällekkäin) 800x600 ja sitä pienemmillä resoluutioilla. (ehkä noin 15% käyttäjistä) Ja on aika raskaskin. (yli 330KB kuvineen)
Ja htmlstäkin löytyy ilmeisesti virheitä http://validator.w3.org/check?uri=www.ubuntu.com
Verratkaapa piruuttanne debianin sivuun.
Mitähän kautta tuosta voisi antaa rakentavaa palautetta ubuntulle että menisi mahdollisesti oikeaan osoitteeseen?
-
Semmoista pikku kritiikkiä, että ubuntun virallinen nettisivu menee vähän kökön näköiseksi (tekstit ja kuvat menee päällekkäin) 800x600 ja sitä pienemmillä resoluutioilla. (ehkä noin 15% käyttäjistä)
hmm... tuo on varsin ikävää, joskin minusta 800x600 pienmpiä resoluutiota ei tarvitse pöytäkoneilla enää nykyään tukeakaan. pda-laitteille pitäisi tehdä omat sivunsa.
onneksi tuo sivu kuitenkin mahtuu 640x480 resoonkin ilman CSS-tyylejä, jolloin sivuja voi lukea ilman sivuttain scrollaamista :)
tosin nuo resoluutiotkaan eivät välttämättä kerro mitään. kaikki vaan eivät halua pitää selainikkunaa koko ruudun kokoisena. itselläni ruudin resoluutio on 1600x1200, mutta selainikkunan on vain 864x1150 (siihen mahtuu nätisti gnome-terminal rinnalle).
jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin minulla menee tälläkin foorumilla elementtejä päällekäin. ei tosian ainoastaan selainikkunan vuoksi vaan siksi, että olen tuon lisäksi pakottanut mininmifonttikooksi 13px (joka suurentaa quotet ja koodiesimerkit minun ruudullani fiksun kokoisiksi).
Ja on aika raskaskin. (yli 330KB kuvineen)
voipi olla, itse en ole enää aikoihin pitänyt tuota raskaana. olen kai sitten tottunut liian nopeaan yhteyteen ;)
Ja htmlstäkin löytyy ilmeisesti virheitä http://validator.w3.org/check?uri=www.ubuntu.com
tämä on kyllä minustakin melko ikävää. tai siis jos ollaan kerran tukemassa avoimmuutta, niin miksi ihmeessä ei tehdä kotisivuja kunnolla. nuo virheekin kun ovat sen verran triviaaleja, että niiden korjaaminen ei olisi edes mikään urakka. puhumattakaan siitä, että alt-tagien käyttämättä jättäminen vaikeuttaa huomattavasti selaamista tekstipohjaisilla selaimilla.
Mitähän kautta tuosta voisi antaa rakentavaa palautetta ubuntulle että menisi mahdollisesti oikeaan osoitteeseen?
itse lähtisin katsomaan hommaa bugzillan kautta, ties vaikka siellä olisi fiksu paikka sille.
-
tosin nuo resoluutiotkaan eivät välttämättä kerro mitään. kaikki vaan eivät halua pitää selainikkunaa koko ruudun kokoisena. itselläni ruudin resoluutio on 1600x1200, mutta selainikkunan on vain 864x1150 (siihen mahtuu nätisti gnome-terminal rinnalle).
Nimenomaan.
Minä en ainakaan pidä juuri minkään ohjelman käytöstä kokoruututilassa, en edes 1024x768 - resolla.
Nytkin selainikkuna on varmaan vähän reilu 800 leveä ja 700 korkea. 1600x1200 - resollakin tykkään pitää sen siinä puolet ruudun leveydestä eli 800 leveänä.
Tälläkin foorumilla menee tuo ylärivin linkkipalkki tuon ubuntu suomi - logon päälle aika ikävästi. Onneksi käytettävyys säilyy.
Ärsyttää aina, kun ihmiset väkisin designaa sivunsa suuremmiksi kuin on tarpeen eikä tee niistä kunnolla skaalautuvia.
-
Hieman offtopic mutta winxp eula on kiva (vaikka ei taida suomessa päteäkkään) http://linuxadvocate.org/articles.php?p=1
-
Hieman offtopic mutta winxp eula on kiva (vaikka ei taida suomessa päteäkkään) http://linuxadvocate.org/articles.php?p=1
Niin on. Varsinkin nuo kohdat 2.1 ja 2.3
-
Vai kritiikkiä :), tässä muutamia asioita jotka Ubuntua käyttäessä ovat ärsyttäneet. Nämä eivät ole välttämättä Ubuntun ongelmia vaan yhden käyttäjän omassa pääkopassaan tuntemia asioita. Tarkennuksena vielä, että käytän itse vain ja ainoastaan Ubuntua, itselläni ei ole muita käyttöjärjestelmiä. Käyttökokemusta on todella monista ja eksoottisistakin käyttöjärjestelmistä enkä ole minkään käyttöjärjestelmän ehdoton kannattaja.
1. Työpöytäympäristöä ei ole standardoitu tarpeeksi ja saatavilla oleva softa on toisinaan todella kirjavaa. Copy paste ei välttämättä toimi, tai softa on aivan karsean näköinen ja hankala käyttää. Huonoista softista voisi mainita esimerkkinä vaikkapa XQF:n. Se toimii kyllä, mutta on aika ankea käyttää ja käyttöliittymä on pahasti vanhentunut. Softien mukana ei tule välttämättä kunnollisia helppejä vaan kaikki pitää opetella "from scratch".
2. Ubuntussa ei ole tarpeeksi innovatiivisia sovelluksia jotka tekisivät Ubuntusta ylivoimaisen. Mukana on toki joitain hienoja innovaatioita, mutta silti se jokin puuttuu. Tämän hetken Ubuntun taso on mielestäni kuitenkin riittävä ja tyydyn siihen.
3. Suomen karttoja ei saa ollenkaan (Genimapin karttoja). Yleensäkin kaupallisen softan puute on minusta ongelma vaikka se onkin osalle open source yhteisöä peikko. Pidän kuitenkin oikeutenani olla oikeistolainen jolla on vasemmistolaisia ajatuksia :-).
4. Bugit jotka olisi voinut taklata kunnollisella testauksella. Esimerkiksi: Joskus kun sammuttaa koneen ja vaikkapa Evolution sattuu jäämään toiseen workspaceen ja sinne ilmaantuu joku messagebox, jää Gnome jumiin eikä hiirellä pysty tekemään enää mitään asian hyväksi. Pikanäppäimiä en ole kokeillut (ctrl + alt + nuolinäppäimet). Ainoa mitä voi tehdä on tappaa gnome väkivaltaisesti ctrl + alt + backspace yhdistelmällä.
5. Picasa, hieno softa mutta miksi hemmetissä se piti tehdä Winen päälle ¤%&%""¤!
6. D-Link G520+ open source ajurit, aargh ...
7. Ubuntua ei ole vielä suomennettu 100% :) (joo, olen tehdyt asialle jotain, koska olen osallistunut käännöstyöhön aika paljonkin)
8. Cedega on lähinnä huono vitsi, ennemmin natiiveja linux pelejä kiitos.
9. Lapsille on heikosti tarjontaa Ubuntussa.
-
5. Picasa, hieno softa mutta miksi hemmetissä se piti tehdä Winen päälle ¤%&%""¤!
Nii-in Google, miksi teit niin. ;)
8. Cedega on lähinnä huono vitsi, ennemmin natiiveja linux pelejä kiitos.
Oletkin varmaan katsonut tämän? http://liflg.org/?catid=4
-
1. Työpöytäympäristöä ei ole standardoitu tarpeeksi ja saatavilla oleva softa on toisinaan todella kirjavaa. Copy paste ei välttämättä toimi, tai softa on aivan karsean näköinen ja hankala käyttää. Huonoista softista voisi mainita esimerkkinä vaikkapa XQF:n. Se toimii kyllä, mutta on aika ankea käyttää ja käyttöliittymä on pahasti vanhentunut. Softien mukana ei tule välttämättä kunnollisia helppejä vaan kaikki pitää opetella "from scratch".
Jos leikepöytäongelmia on, kannattaa asentaa gnome-clipboard-daemon
http://members.chello.nl/~h.lai/gnome-clipboard-daemon/
Copy-Paste ei välttämättä toimi siksi että jossakin ohjelmassa voi Copy/Paste näppäimet olla jotkin muut kuin Windowsista tutut, monesti niitäkin voi itse säätää. ;)
Piti ihan kokeilla että miten kauhea se XQF nyt oikein on, kun muistelen nähneeni että se on ihan OK näköinen. Minusta tuo ei ole mitenkään ruma, itseasiassa ihan OK, ja sama OK-linja jatkuu ohjelman asetusikkunassa, jne.
Käyttöliittymä on minusta aivan normaali, ei missään nimessä vanhentunut. Jos se ei näytä hyvältä sinulla .. no silloin sinulla lienee Gtk/Gtk2 asetukset poskellaan. (~/.gtkrc ja ~/.gtkrc-2.0)
Säätele asetukset kuntoon, ja voi olla että muutkin rumat Linux-ohjelmat alkavat näyttää ihan hyviltä. :)
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
8. Cedega on lähinnä huono vitsi, ennemmin natiiveja linux pelejä kiitos.
Oletkin varmaan katsonut tämän? http://liflg.org/?catid=4
Lista (http://liflg.org/?catid=6) saa lähinnä surulliseksi .. :-|
Windows Vista taitaa viedä asiaa yhä pahempaan suuntaan.
-
Noh, tuo listahan on vain sellaisista peleistä joille sattumoisin ei alunperin ole asennusohjelmaa ja liflg on sen väsännyt.
Tuosta listaa kaupallisista julkaisuista:
http://icculus.org/lgfaq/gamelist.php?license=commercial
Toisaalta Macin kasvava suosio osaltaan voi auttaa OpenGLn asemaa ja eikös sitä kovasti mobiililaitteisiinkin puuhata...
-
Mutta olihan tuossa aika paljon hyviä pelejä niitä jotka toimii Winellä/Cedegalla.
-
Tuosta listaa kaupallisista julkaisuista:
http://icculus.org/lgfaq/gamelist.php?license=commercial
Tjooh.. vaikuttaa vanhoilta, eikä noita kovin kummoisesti ole. Toki hyviä pelejä
noistakin löytyy, mutta selvää kuitenkin on, ettei Linuxista ole oikeaksi pelialustaksi.
Vielä kun ottaa huomioon Linuxin surkean ja hankalan ajuritilanteen, niin menee
vielä mutkikkaammaksi.
Toisaalta Macin kasvava suosio osaltaan voi auttaa OpenGLn asemaa ja eikös sitä kovasti mobiililaitteisiinkin puuhata...
Onko antaa mitään linkkiä tilastoihin miten paljon Macien suosio on kasvanut?
En oikein luota Steve Jobin antamiin lukuihin ;)
Käsitin kyllä, että uudet Mac Pro koneet olisivat hyvin hinnoiteltuja. Saa nähdä
auttaako asiaa.
OpenGL ARB to Pass Control of OpenGL Specification to Khronos Group (http://www.khronos.org/news/press/Releases/opengl_arb_to_pass_control_of_opengl_specification_to_khronos_group/)
-
Kuvittelin, että tämä on kritiikki thread, en tullut tänne kysymään apua :). Kiitos kuitenkin kommenteista ja sinänsä oli mukava kuulla, että "leikepöytäongelmaan" on olemassa tuollainen apu vaikkakin erillisen daemonin kautta. Saahan sen onneksi käynnistymään automaattisesti, tosin se pitää tehdä ilmeisesti itse. Oli myös mukava kuulla, että XQF toimii GTK:n päällä ja itselläni oli tietenkin vanhempi GTK käytössä. Ongelma ratkesi niin, että poistin vanhan XQF:n kokonaan ja asensin Synapticilla XQF:n jossa tuo GTK 2 tuki on mukana :).
Mietin äsken pitäisikö tässä siirtyä aloittelijoiden alueelle :-[, mutta eihän sitä kaikkea voi tietää :).
Yksi kommentti kuitenkin: Eri käyttöjärjestelmien mahdolliset pikanäppäimet ovat kyllä tuttuja, myös Ubuntussa. Ei ole kyse mistään että osaan käyttää vain CTRL + C, X, V. Ihan samanlailla käytän CTRL + INSERT / SHIFT + INSERT jne.
Edit: poistettu turha kommentti
Edit2: XQF GTK-ongelma ratkaistu.
-
Sattuipa Scobleizer kirjoittelemaan juuri sopivasti Linuxin fonttiongelmasta.
http://scobleizer.wordpress.com/2006/08/17/linux-achilles-heel-fonts/
-
Sattuipa Scobleizer kirjoittelemaan juuri sopivasti Linuxin fonttiongelmasta.
http://scobleizer.wordpress.com/2006/08/17/linux-achilles-heel-fonts/
Pitäisiköhän Rosettaan laittaa bugiraportti fonteista?
-
Tjooh.. vaikuttaa vanhoilta, eikä noita kovin kummoisesti ole. Toki hyviä pelejä
noistakin löytyy, mutta selvää kuitenkin on, ettei Linuxista ole oikeaksi pelialustaksi.
Vielä kun ottaa huomioon Linuxin surkean ja hankalan ajuritilanteen, niin menee
vielä mutkikkaammaksi.
Totta, ainoat ihan oikeasti uudet (ei vain linuxilla uudet) julkaisut tulevat Linuxia tukevilta/Ryan Gordonin porttauksen sallivilta pelifirmoilta ja niitä ei ihan hirveästi ole. Toisaalta se onko pelialustaksi riippuu pelaajan tarpeistakin kovasti. Hyvin satunnaiseen pelailuun jossa elintärkeää ei ole että peli julkaistiin viimeisen kuukauden aikana tuokin tarjonta voi hyvinkin riittää.
Ryan "Icculus" Gordonilta on muuten LinuxWorld 2004:ltä aika hyvä esitys Linuxin pelitilanteesta:
http://icculus.org/~icculus/slides/linuxworld-sf-2004/slideformats/
Onko antaa mitään linkkiä tilastoihin miten paljon Macien suosio on kasvanut?
En oikein luota Steve Jobin antamiin lukuihin ;)
Käsitin kyllä, että uudet Mac Pro koneet olisivat hyvin hinnoiteltuja. Saa nähdä
auttaako asiaa.
No kyllähän se jokatapauksessa vielä sen verran pientä on ettei mitään valtavia vaikutuksia tuolla ole, mutta luin tuossa taannoin kuitenkin myynnin suomessakin moninkertaistuneen. Ehkä paljon suurempi vaikutus itseasiassa on sillä, että taitavat sekä Wii että Playstation 3 olla OpenGL:n kelkassa ja konsolit ovat viime vuosina alkaneet muodostaa yhä suuremman ja suuremman osan pelimarkkinoista. Tietysti OpenGL on vahvoilla ollut jo aiemminkin konsolipuolella, eiköhän Nintendon ja Sonyn aiempikin sukupolvi sitä käytä.
-
Noista fonteista vielä sanoisin, että en tiedä onko sietokykyni suuri vai mistä on kyse, mutta ei GNU/Linuxin fonttitilanne enää viimeaikoina ole minua haitannut eikä se nyt niin hirveästi haitannut silloinkaan kun reunojen pehmennystäkään ei ollut tarjolla mutta toki sen huomasi.
En huomaa ihastelevani fontteja muissa järjestelmissä eikä tosiaan suuremmin nuo Linuxin puolella olevat häiritse. On meillä sentään ainakin pari laadukasta truetype-fonttiakin, Vera ja Luxi. Siihen en ainakaan usko että tuo olisi mikään suurinta osaa käyttäjistä Linuxissa häiritsevä kynnyskysymys ja muutenkin Scoblen juttu oli paikoitellen lähinnä huvittava. :P
-
Kritiikkini koskee aptitudea. Asensin serveri asennuksena Ubuntun ja halusin asentaa xubuntu-desktopin. Asensin sen aptitudella, komennolla sudo aptitude install xubuntu-desktop. Ja kappas, kun asennus oli valmis, Gnomekin oli asentunut koneelle. :)
-
Siihen en ainakaan usko että tuo olisi mikään suurinta osaa käyttäjistä Linuxissa häiritsevä kynnyskysymys ja muutenkin Scoblen juttu oli paikoitellen lähinnä huvittava. :P
Heh, no en myöskään usko että mikään suuri ongelma, paitsi ehkä graafisen alan ihmisille.
Toki Scoble on oikeassa, että Microsoftilla on huippukaverit fontteja tekemässä ja fontit myös
sen mukaisia.
Scoble ärsyttää Mac ja Linux käyttäjiä siinä missä joku Steven J. Vaughan-Nichols (http://www.linux-watch.com/news/NS3932484952.html) Windowssin
käyttäjiä. Mielestäni molempien kirjoitukset usein vain lapsellista ärsyttämistä ja nälvimistä.
-
Vai kritiikkiä...?
Ainakin tämä: Aina kun asennan aptitudella (olen kuullut että se on parempi kuin apt-get) jotain, tekee se tämän:
0 päivitettyä pakettia, 46 uutta asennusta, 0 poistettavaa ja 0 päivittämätöntä.Tarvitsee noutaa 8370kB arkistoista. Levytilaa kuluu 34,4MB purkamisen jälkeen.
Haluatko jatkaa? [Kyllä=y/ei=n/?] y
Virheellinen komento. Anna hyväksytty komento tai '?' saadaksesi apua.
Haluatko jatkaa? [Kyllä=y/ei=n/?] y
Kirjoitan tilatietoja... Valmis
Kysyypi siis kaksi kertaa.
Niin, myös tämä on (kuva kertoo enemmän kuin 1000 sanaa) ärsyttävää: http://koti.mbnet.fi/jshyy/kuvat/linux/arsyttavaa.png
Eli kun avaan gnome-terminalin kun toinen on auki (ja ilmeisesti päällimmäisenä) tulee tommonen ilmotus ja kaikki gnome-terminalin ikkunat sulkeutuvat. Erityisen ärsyttävää silloin kun on esim. irssi auki.
-
Vai kritiikkiä...?
Ainakin tämä: Aina kun asennan aptitudella (olen kuullut että se on parempi kuin apt-get) jotain, tekee se tämän:
0 päivitettyä pakettia, 46 uutta asennusta, 0 poistettavaa ja 0 päivittämätöntä.Tarvitsee noutaa 8370kB arkistoista. Levytilaa kuluu 34,4MB purkamisen jälkeen.
Haluatko jatkaa? [Kyllä=y/ei=n/?] y
Virheellinen komento. Anna hyväksytty komento tai '?' saadaksesi apua.
Haluatko jatkaa? [Kyllä=y/ei=n/?] y
Kirjoitan tilatietoja... Valmis
Kysyypi siis kaksi kertaa.
Niin, myös tämä on (kuva kertoo enemmän kuin 1000 sanaa) ärsyttävää: http://koti.mbnet.fi/jshyy/kuvat/linux/arsyttavaa.png
Eli kun avaan gnome-terminalin kun toinen on auki (ja ilmeisesti päällimmäisenä) tulee tommonen ilmotus ja kaikki gnome-terminalin ikkunat sulkeutuvat. Erityisen ärsyttävää silloin kun on esim. irssi auki.
screen auttaa!
-
Oisko kellään ohjetta, sellasta for dummies ohjetta screenin käytöstä meikäläiselle?
-
Oisko kellään ohjetta, sellasta for dummies ohjetta screenin käytöstä meikäläiselle?
Vaikka tuossa:
http://nerdierthanthou.nfshost.com/2004/12/screen-howto.html
http://www.zerodistance.fi/ohjeet/screen.php
-
Näin uutena Linux-käyttäjänä löydän paljonkin kritisoitavaa, vaikken ole edes käytössä vielä alkua pidemmällä. Seuraava episodi antaa melko huonon kuvan linux käyttöjärjestelmistä:
Päätän asentaa Windows XP:n rinnalle Ubuntun koskaan aikaisemmin kokeilematta mitään Linux käyttöjärjestelmää.
Ubuntun asentaminen kaikessa sekavuudessaan ja sen pelossa, että hajotan koko koneen sitä asentaessa vie melkoisen kauan.
Ubuntun asennus hajottaa XP:n asennuksen.
Yritän korjata XP:tä n. 6 tuntia, jonka jälkeen päädyn asentamaan sen uudestaan.
Tämä uusi XP:n asennus hajottaa Ubuntun.
Yritän korjata Ubuntua muutaman tunnin.
Asennan Ubuntun uudestaan toisella tavalla, ja vihdoin molemmat käyttikset toimivat rinnan.
Aloitan Ubuntuun tutustumisen: asennan Easy Ubuntusta pari ohjelmaa ja ATI:n ajurit.
Taistelen n. 10 tuntia yrittäen saada mieluista resoluutiota Ubuntuun, käyden läpi kaikki sivut ja foorumit, jotka kyseistä aihetta koskevat.
Kokeilen kaikkia löytämiäniä ohjeita --> Ubuntu hajoaa eikä suostu enää kännistymään graafisessa muodossaan (X?)
Asennan Ubuntun uudestaan ja sama periodi toistuu.
Seuraavan uudelleenasennuksen yhteydessä vaihdan näyttöä, jolloin haluamani resoluutio toimii automaattisesti asennuksen jälkeen.
Hihkun innosta ja asennan fglrx ajurit, boottaan ja Ubuntu ei suostu taaskaan käynnistymään.
Asennan Ubuntun jälleen kerran uudestaan ja päätän etten asenna koko fglrx ajureita, koska haluamani resoluutio toimii ilmankin.
Sammutan koneen ja käynnistän sen seuraavana päivänä vain huomatakseni, ettei Ubuntu taaskaan toimi.
Pistää miettimään, että miksi alunperinkään aloin asentaa Ubuntua? Mitä siinä on mitä Windowsissa ei ole?
Windowsin asentaminen ja näyttiksen toimintakuntoon laittaminen vie vajaan tunnin. Ubuntussa sama vaatii useita kymmeniä tunteja, eikä se siltikään toimi.
Hain kyllä kaikkien vaiheiden aikana forumeilta ja googlesta niin paljon apua ja ohjeita kuin vain löysin.
Miksi siis Ubuntu?
-
Päätän asentaa Windows XP:n rinnalle Ubuntun koskaan aikaisemmin kokeilematta mitään Linux käyttöjärjestelmää.
Loistavaa.
Ubuntun asentaminen kaikessa sekavuudessaan ja sen pelossa, että hajotan koko koneen sitä asentaessa vie melkoisen kauan.
Niin, jos ensimmäistä kertaa osioi levyä itse, on hyvin mahdollista että jotain mene pieleen.
Tämä uusi XP:n asennus hajottaa Ubuntun.
Niin, minustakin on raivostuttavaa kun Windows tyhjentää MBR:än (Master Boot Record) Ikävä kyllä Ubuntu ei voi sille mitään.
Asennan Ubuntun uudestaan toisella tavalla, ja vihdoin molemmat käyttikset toimivat rinnan.
Aloitan Ubuntuun tutustumisen: asennan Easy Ubuntusta pari ohjelmaa ja ATI:n ajurit.
Taistelen n. 10 tuntia yrittäen saada mieluista resoluutiota Ubuntuun, käyden läpi kaikki sivut ja foorumit, jotka kyseistä aihetta koskevat.
Kokeilen kaikkia löytämiäniä ohjeita --> Ubuntu hajoaa eikä suostu enää kännistymään graafisessa muodossaan (X?)
Easybuntu ei toimi kaikilla ja siksi kannattaakin tehdä asiat itse, silloin oppiikin enemmän ja tietää ainakin mitä tulee tehtyä. Ja ATI on siitä kökkönen että ajurit ei toimi aina oikein.
Seuraavan uudelleenasennuksen yhteydessä vaihdan näyttöä, jolloin haluamani resoluutio toimii automaattisesti asennuksen jälkeen.
Hihkun innosta ja asennan fglrx ajurit, boottaan ja Ubuntu ei suostu taaskaan käynnistymään.
Asennan Ubuntun jälleen kerran uudestaan ja päätän etten asenna koko fglrx ajureita, koska haluamani resoluutio toimii ilmankin.
Niin, avoimet ati ajurit toimivat varmemmin kuin fglrx -ajurit, mutta kaikilla korteilla ei saa 3d-kiihdytystä toimimaan avoimilla ajureilla.
Pistää miettimään, että miksi alunperinkään aloin asentaa Ubuntua? Mitä siinä on mitä Windowsissa ei ole?
Windowsin asentaminen ja näyttiksen toimintakuntoon laittaminen vie vajaan tunnin. Ubuntussa sama vaatii useita kymmeniä tunteja, eikä se siltikään toimi.
Aloit asentamaan Ubuntua koska M$ Windows on turvaton ja M$:n tapa toimia huono. :) Ja sillekkään ei voi Ubuntu mitään jos ATI ei tee ajureita Linuxille, tai vaikka tekee, ne ei toimi aina.
-
Miksi siis Ubuntu?
Uuteen käyttöjärjestelmään vaihtaminen ei ole koskaan ruusuilla tanssimista ellei sitten pitäydy vanhassa jota on käyttänyt aina. Perusteluina Ubuntulle voisi mainita vaikkapa seuraavat:
1. Ubuntu perustuu avoimeen lähdekoodiin, Windows ei. Osaavissa käsissä siitä saa yllättäviä hyötyjä.
2. Ei tarvitse hankkia kallista käyttöjärjestelmälisenssiä, Ubuntu on aina ilmainen.
3. Windows-käyttäjälle tuttuja virusongelmia ei ole.
4. Normaalikäyttäjänä konetta ei pysty kovin vakavasti sotkemaan, tosin tämä ominaisuus on tulossa Vistaan.
5. Ubuntulla on loistava yhteisötuki.
6. Opit uutta ja miettimään asioita eri tavalla kun tutustut Ubuntuun kunnolla. Jotkut eivät kaipaa Windowsia enää ollenkaan kun tottuvat yleensäkin Linux-maailmaan.
ATI:n näyttisongelmille olen viitannut kintaalla valitsemalla nvidian joka sentään toimii pelikäytössä koska selvästikin kaipasit 3d kiihdytystä. Olisi kannattanut ehkä ensin kokeilla Ubuntua live cd:llä ja vasta sitten asentaa se. Windows-käyttäjällä on Windowsmaiset odotukset, näin on todettu moneen kertaan. Mitä enemmän on Windowsiä käyttänyt, sitä enemmän on oppinut sen toimintatapaan ja odottaa "helpolla käyttöjärjestelmällä" Windows-kopiota. Tällöin muutosvastarinta on voimakkaampaa ja kaikki vastoinkäymiset ovat tuskallisia. Tiedän tämän kokemuksesta ja olen käyttänyt eri Windows-versioita vuodesta 1989 ja vaihdoin vajaa vuosi sitten Ubuntuun kyllästyessäni täysin Microsoftin toimintatapoihin. Alku ei ollut helppoa vaikka Linux-kokemusta oli jo jonkin verran. Microsoft edustaa minulle vain Amerikkalaisten halua hallita koko maailmaa suljetulla softalla ja digitaalisilla oikeuksilla.
-
Jos leikepöytäongelmia on, kannattaa asentaa gnome-clipboard-daemon
Tässä yksi vaihtoehto lisää. Pikkusofta nimeltä Glipper.
glipper_0.86-1_i386.deb (http://sourceforge.net/project/showfiles.php?group_id=167085&package_id=190045&release_id=418005)
screenshot (http://sourceforge.net/project/screenshots.php?group_id=167085)
-
Pistää miettimään, että miksi alunperinkään aloin asentaa Ubuntua? Mitä siinä on mitä Windowsissa ei ole?
Windowsin asentaminen ja näyttiksen toimintakuntoon laittaminen vie vajaan tunnin. Ubuntussa sama vaatii useita kymmeniä tunteja, eikä se siltikään toimi.
Suurin osa ongelmistasi johtui huonosti tuetuista laitteista. ATIn binääriajurituki on huono (mutta eipä sitä onneksi läheskään kaikki käyttäjät tarvitsekaan). Erikoisempi näyttö saattaa aiheuttaa ongelmia. Toki laitetuki on ongelma Linuxille tietyssä mielessä, mutta sen välttää käyttämällä sellaisia laitteita joita valmistaja suvaitsee paremmin tukea muuallakin kuin Windowsissa. Jos ihmiset hankkivat tuettuja laitteita niin valmistajillekin tulee syy antaa sitä tukea... Näyttö tosin olisi varmaan suht kivuttomasti lähtenyt toimimaan sopivilla modelineillä.
Tietysti Linuxiin siirtymisiä helpottaisi kun kaikkea mahdollista rautaa tuettaisiin ja aika paljonhan niitä (vaihtelevan laatuisia) ajureita tuleekin muiden tekemänä kuin laitevalmistajan. Ongelma on kuitenkin laadultaan sellainen, ettei sitä ratkaista kokonaan varmastikaan ikinä ja uutta laitetta tulee kokoajan. Windows-käyttäjät ovat vain tottuneet siihen että kaikki toimii kuin vettä vaan ja aina, toisin kuin vaikkapa Macistit (ainoastaan lisälaitteiden osalta kylläkin).
Varsinaiset Ubuntun ongelmat jotka sinulla tulivat vastaan olivat ilmeisesti:
1. monien asetusten muuttaminen asennuksen jälkeen ei ole mahdollista graafisilla hallintatyökaluilla
2. Jos X:n konfiguraatio on pielessä niin se ei yksinkertaisesti käynnisty ja käyttäjä saa tyytyä komentoriviin
3. Dual bootin asentaminen ei ilmeisesti ole uudelle käyttäjälle riittävän helppoa / ei välttämättä toimi
Kohta 1 on oikeastaan yksi harvoista Ubuntun heikkouksista verrattuna mm. SuSeen ja Mandrivaan joilla on laajemmat graafiset konfigurointityökalut. Itse olen käsittänyt, että Ubuntun tavoite oli kehittää GNOMEn omaa järjestelmäasetustyökalujen valikoimaa kattavammaksi sen sijaan, että lähtisivät tekemään omaa jakeluspesifistä ohjelmistoa jota kukaan muu ei sitten tulisi käyttämään. Se on ainakin minusta tavoitteena erittäin hyvä, tosin en ole ihan varma onko tämä nyt enää toteutumassa ja se ei tietenkään nykyistä käyttäjää auta tippaakaan. Mitä joihinkin asetusmuutoksiin tulee niin Ubuntu vaatii tosiaan yhä turvautumista komentoriviin, onneksi niitä ei useimpien käyttäjien pitäisi joutua tekemäänkään.
Kohta 2 varmaan korjautuu vielä joskus, ainakin siitä oli taas vähän aikaa sitten keskustelua ja Launchpadissa on siitä bugi. Sinänsä anteeksiantamatonta, että käyttäjälle voi tulla suuria ongelmia näin helposti, mutta taaskin tilanne on onneksi hyvin poikkeuksellinen sen jälkeen kun kone on toimivaksi asennettu eikä keskivertokäyttäjä joudu sen kanssa tekemisiin oikeastaan kuin silloin jos jotain on todella mennyt rikki.
Kolmannesta kohdasta en osaa sanoa kun en ole dapperin asennusohjelmalla koittanut dual-boottia saada aikaan. Dual boot aiheuttaa kuitenkin aika helposti monimutkaisuudellaan ongelmia enkä välttämättä suosittelisi sitä ihan ensimmäiseksi vaihtoehdoksi aloittelijalle (taidoista riippuen). Toimiessaan dual boot on tietysti erittäin hyvä tapa päästä alkuun GNU/Linuxin kanssa...
Linux paranee kokoajan ja on tehnyt melkoisia harppauksia koko sinä aikana kun sitä olen käyttänyt . Vaikka Ubuntu onkin vähän perässä joissain asioissa (ihan hyvistä syistä minusta) eikä tee kaikkea ihan kuten toivoisin, niin se on silti minusta helppokäyttöisin ja toimivin jakelu tällä hetkellä. Linux on jo saavuttanut sellaisen tason jossa se on minusta ihan tavalliselle käyttäjälle hyvä ja tietyissä suhteissa paljon parempikin kuin kilpailijansa. Ongelmakohdat vaatisivat jonkin asteen harrastajan apua muillakin alustoilla eikä niihin kovin helposti törmää jos lähtökohta on hyvä.
Muutaman vuoden päästä jotkut ongelmat varmasti roikkuvat edelleen sitkeästi mukana, mutta valituksen aihetta on kokoajan vähemmän ja vähemmän. Olisin yllättynyt jos Ubuntu ei tässäkin viestissä mainittuja vikoja kitkisi melko pian pois. Varsin käyttökelpoinen ja mainio alusta se on jo nyt. Windowsiin nähden esimerkiksi pakettienhallinta, toiminnan nopeus ja käytettävyys ovat jo minusta parempia.
-
1. monien asetusten muuttaminen asennuksen jälkeen ei ole mahdollista graafisilla hallintatyökaluilla
missä järjestelmässä kaikki asetukset ovat hallittavissa graafisilla työkaluilla?
2. Jos X:n konfiguraatio on pielessä niin se ei yksinkertaisesti käynnisty ja käyttäjä saa tyytyä komentoriviin
niin, eipä tämä kai aloittelijaa lohduta mutta, että ihan tyytyä komentoriviin? linuxissa saa komentorivin jossa on mahdolista tehdä mitä tahansa, monissa järjestelmissä vastaavassa tilanteessa ei tarjota mitään, jolloin ei ole myöskään mahdollista tehdä asialle mitään.
Kohta 1 on oikeastaan yksi harvoista Ubuntun heikkouksista verrattuna mm. SuSeen ja Mandrivaan joilla on laajemmat graafiset konfigurointityökalut.
minä en näe tuota oikeastaan heikkoutena. työkalut joita mm. SUSE tarjoaa (tarjosi?) tappavat aika tehokkaasti mahdollisuuden editoida säätöjä millään muulla tavalla kuin käyttäen sitä graafista palikkaa. tämä on varsin ikävää ja minusta se on useassa tapauksessa nimenomaan noiden graafisten säätötyökalujen heikkous.
konfiguraatiotiedostojen ilmaisuvoima on vaan monesti niin paljon suurempi kuin mitä graafisessa dialogissa on mahdollista ilmaista, että säätötyökalu jää väkisinkin torsoksi. otetaan nyt vaikka firestarter joka on verraten selkeä työkalu linuxin palomuurin säätämiseen. monien mielestä se on silti "liian vaikea" ja samaan aikaan ne jotka tietävät mitä kaikkea linuxin palomuurilla voi oikeasti tehdä tietävät samalla, että firestarter ei tarjoa puoliakaan niistä mahdollisuuksista.
loppujen lopuksi ubuntusta puuttuu hyvin vähän sellaisia konffityökaluja joita peruskäyttäjä tarvitsee.
Itse olen käsittänyt, että Ubuntun tavoite oli kehittää GNOMEn omaa järjestelmäasetustyökalujen valikoimaa kattavammaksi sen sijaan, että lähtisivät tekemään omaa jakeluspesifistä ohjelmistoa jota kukaan muu ei sitten tulisi käyttämään.
tämä kuulostaa verraten hyvältä olettaentietysti, että ne toimivat ristiin myös käsin konffauksen kanssa.
Kohta 2 varmaan korjautuu vielä joskus, ainakin siitä oli taas vähän aikaa sitten keskustelua ja Launchpadissa on siitä bugi. Sinänsä anteeksiantamatonta, että käyttäjälle voi tulla suuria ongelmia näin helposti, mutta taaskin tilanne on onneksi hyvin poikkeuksellinen sen jälkeen kun kone on toimivaksi asennettu eikä keskivertokäyttäjä joudu sen kanssa tekemisiin oikeastaan kuin silloin jos jotain on todella mennyt rikki.
mitenkäs tämä sitten korjattaisiin fiksusti?
-
missä järjestelmässä kaikki asetukset ovat hallittavissa graafisilla työkaluilla?
Ei kaikkien tarvitse olla hallittavissa eikä kaikkea ikinä voikaan tehdä mahdolliseksi. Ubuntussa nyt kuitenkin on vielä monia asioita jotka helposti voitaisiin.
niin, eipä tämä kai aloittelijaa lohduta mutta, että ihan tyytyä komentoriviin? linuxissa saa komentorivin jossa on mahdolista tehdä mitä tahansa, monissa järjestelmissä vastaavassa tilanteessa ei tarjota mitään, jolloin ei ole myöskään mahdollista tehdä asialle mitään.
Mitäs järjestelmiä sellaiset ovat? Windowsissa on vikasietotila. Toki siitä ei löydy hyvää komentotulkkia eikä asioille voi kovin paljon shellistä tehdä, mutta vikasietotilan tarjoaminen on kyllä paljon ystävällisempää keskivertokäyttäjälle kuin se että ruutuun ilmautuu konsolin login jota useimmat eivät luultavasti ole koskaan nähneetkään. Parasta olisi kun löytyisi molemmat.
minä en näe tuota oikeastaan heikkoutena. työkalut joita mm. SUSE tarjoaa (tarjosi?) tappavat aika tehokkaasti mahdollisuuden editoida säätöjä millään muulla tavalla kuin käyttäen sitä graafista palikkaa. tämä on varsin ikävää ja minusta se on useassa tapauksessa nimenomaan noiden graafisten säätötyökalujen heikkous.
Onneksi asiat voi koodata niinkin, että käsin muokkaamisen mahdollisuus säilyy. Samalla tavalla kuin Debianissa ja Ubuntussa hoidetaan nuo automaagiset konfiguroinnit. Samaa periaatetta voitaisiin täysin hyvin käyttää vaikka YasTissa.
mitenkäs tämä sitten korjattaisiin fiksusti?
Turvautumalla yksinkertaiseen ja kaikilla koneilla toimivaan konfiguraatioon silloin kun Xorg.confissa on vikaa. VESA/VGA löytyy kaikista mahdollisista x86-koneista. Jos tämäkään ei jostain ihmeellisestä syystä onnistuisi niin vasta sitten voitaisiin luovuttaa.
-
Olipas yllätys miten helposti asennus meni :)
CD-levyn teko ja heti pääsi tutustumaan ubuntuun.Tutustumisen jälkeen asennus jossa levy jakautu kahtia WIN2000 ja ubuntu.
Näyttö 17" lätty asentu heti oikeaan resoluutioon ja netti toimi.
Openoffice valmiina ja vain Operan asensin lisää.
tenava yllätty iloisesti peleistä ja kun myös messe toimi
-
missä järjestelmässä kaikki asetukset ovat hallittavissa graafisilla työkaluilla?
Ei kaikkien tarvitse olla hallittavissa eikä kaikkea ikinä voikaan tehdä mahdolliseksi. Ubuntussa nyt kuitenkin on vielä monia asioita jotka helposti voitaisiin.
mahdollisesti. mitkä niitä sinun mielestäsi ovat?
niin, eipä tämä kai aloittelijaa lohduta mutta, että ihan tyytyä komentoriviin? linuxissa saa komentorivin jossa on mahdolista tehdä mitä tahansa, monissa järjestelmissä vastaavassa tilanteessa ei tarjota mitään, jolloin ei ole myöskään mahdollista tehdä asialle mitään.
Mitäs järjestelmiä sellaiset ovat? Windowsissa on vikasietotila. Toki siitä ei löydy hyvää komentotulkkia eikä asioille voi kovin paljon shellistä tehdä, mutta vikasietotilan tarjoaminen on kyllä paljon ystävällisempää keskivertokäyttäjälle kuin se että ruutuun ilmautuu konsolin login jota useimmat eivät luultavasti ole koskaan nähneetkään. Parasta olisi kun löytyisi molemmat.
aina ei viansietotilakaan toimi, mitäs sitten? no tietty recovery console johon pitää bootata cd:ltä. tosin kun tuon kyseisen recovery consolen käyttö ei ole mitään mitä oppisi tavallisessa käytössä, niin aika harva tulee sitä opetelleeksi → aika harva osaa siinä neuvoa. tosin onhan se muutenkin aika rajoittunut ympäristö.
mitäs linux tarjoaa... no, komentoriviä tietty. entä jos kone ei boottaa? silti päästään komentoriville josta, kuten jo taisin mainita, aivan kaikki on mahdollista. mutta joo, myönnän kyllä, että siinä on vaarana joutua opettelemaan jotain ympäristöstä jossa toimii.
Onneksi asiat voi koodata niinkin, että käsin muokkaamisen mahdollisuus säilyy.
voi varmasti, mutta hemmetin vaikeaa se on. periaatteessa editorin pitäisi ymmärtää tiedsoton mahdollinen syntaksi täydellisesti, lukea tiedosto, ymmärtää se ja tehdä muutokset oikeaan kohtaan oikealla tavalla.
html on syntaksiltaan hyvin yksinkertainen kieli dokumentin rakenteen kuvaamiseen, silti en ole vielä törmännyt yhteenkään editoriin joka oikeasti ymmärtäisi sitä siten, että minkä tahansa (validin) html-tiedoston editointi olisi täysin triviaalia ja jälki siistiä.
Samalla tavalla kuin Debianissa ja Ubuntussa hoidetaan nuo automaagiset configuroinnit.
eikös niitä hoideta luomalla kokonaan uusin configuraatio ja kirjoittamalla suruttan vanhojen yli?
Samaa periaatetta voitaisiin täysin hyvin käyttää vaikka YasTissa.
epäilemättä.
mitenkäs tämä sitten korjattaisiin fiksusti?
Turvautumalla yksinkertaiseen ja kaikilla koneilla toimivaan konfiguraatioon silloin kun Xorg.confissa on vikaa.
eli kun X:ää ei saada käyntiin, unohdetaan X:n konfiguraatio ja käytetään jotain kovakoodattua konfiguraatiota jonka uskotaan toimivan kaikilla koneilla? saattaisi tuo tietty toimiakin, joskin silloin kaikkien työpöytäympäristöjen session tallennus (joka ti taas mitenkään riipu X:stä) pitäisi varmaan myös ottaa automaattisesti pois päältä kunnes toimiva konfiguraatiotiedosto löytyisi.
-
Jos X ei toimi, voisi olla joku ohjelma joka muuttaa ajuriksi "vesa":n. Sitten voisi alkaa kyselemään apua miten saada 3d -kiihdytys toimiaman.
-
mahdollisesti. mitkä niitä sinun mielestäsi ovat?
X on ehkäpä se suurin yksittäinen ongelmakohta tätä nykyä, ennen asiat olivat huonommin. Kyllä sitä silti muutakin aina löytyy jota ei itse välttämättä keksi miettimällä. En tiedä miten tällä hetkellä asennuksessa on, mutta joskus useamman äänikortin omistaminen aiheutti heti alkuun komentoriviä vaativia ongelmia jos asennus sattumoisin valitsi väärän kortin ensisijaiseksi (usein sitä toista ei edes kaivattaisi kun on huono integroitu). GNOMEsta löytyi kyllä asetus jolla sen oikean kortin sai ensisijaiseksi, mutta sepä päti sitten vaan GNOME-ohjelmiin.
aina ei viansietotilakaan toimi, mitäs sitten? no tietty recovery console johon pitää bootata cd:ltä. tosin kun tuon kyseisen recovery consolen käyttö ei ole mitään mitä oppisi tavallisessa käytössä, niin aika harva tulee sitä opetelleeksi → aika harva osaa siinä neuvoa. tosin onhan se muutenkin aika rajoittunut ympäristö.
mitäs linux tarjoaa... no, komentoriviä tietty. entä jos kone ei boottaa? silti päästään komentoriville josta, kuten jo taisin mainita, aivan kaikki on mahdollista. mutta joo, myönnän kyllä, että siinä on vaarana joutua opettelemaan jotain ympäristöstä jossa toimii.
Ahaa, sinulla on siis jonkinlainen elitistinen käsitys jonka mukaan *jokaisen* pitäisi osata käyttää komentoriviä että "osaisi jotain ympäristöstä jossa toimii". Täysin epärealistista. Useimmat käyttäjät eivät osanneet tehdä sillä juuri mitään silloinkaan kun se joskus kauan, kauan sitten oli ainoa vaihtoehto.
eikös niitä hoideta luomalla kokonaan uusin configuraatio ja kirjoittamalla suruttan vanhojen yli?
Ei, vaan suhteellisen yksinkertaisella mallilla, asetustiedostoissa on rivi/rivit jotka merkitsevät sen olevan automaattisen järjestelmän hallitsema. Jos nämä rivit puuttuvat niin tiedostot jätetään rauhaan. Tämä on minusta ihan toimiva ja yksinkertainen malli jonka ei luulisi käsinsäätäjää kovin suuresti harmittavan.
eli kun X:ää ei saada käyntiin, unohdetaan X:n konfiguraatio ja käytetään jotain kovakoodattua konfiguraatiota jonka uskotaan toimivan kaikilla koneilla? saattaisi tuo tietty toimiakin, joskin silloin kaikkien työpöytäympäristöjen session tallennus (joka ti taas mitenkään riipu X:stä) pitäisi varmaan myös ottaa automaattisesti pois päältä kunnes toimiva konfiguraatiotiedosto löytyisi.
Syystä että?
-
En tiedä miten tällä hetkellä asennuksessa on, mutta joskus useamman äänikortin omistaminen aiheutti heti alkuun komentoriviä vaativia ongelmia jos asennus sattumoisin valitsi väärän kortin ensisijaiseksi (usein sitä toista ei edes kaivattaisi kun on huono integroitu).
juu, vähän tyhmä raudan tunnistaminen kun tunnistaa sellaisiakin kortteja joita ei kaivata, eikä edes osaa automaattisesti sijoittaa niitä toissijaisiksi :(
GNOMEsta löytyi kyllä asetus jolla sen oikean kortin sai ensisijaiseksi, mutta sepä päti sitten vaan GNOME-ohjelmiin.
en usko hetkeäkään, että se asettaisi kortin ensisijaiseksi. se ainoastaan asettaa kortin jota joko esd tai gstreamer käyttää, ei enempää eikä vähempää. alsa on oikeasti aika monipuolinen systeemi ja sitä voi säätää hyvin monella tapaa järjestelmäkohtaisesti ja käyttäjäkohtaisesti, joku simppeli dialogi tarkoittaisi jälleen kerran toiminnallisuuden pelkistämistä pariin hassuun valintaan.
tietty ratkaisu säätötyökaluihin olisi se, että kernelin päällä saisi ajaa vain yhtä ainutta käyttöliittymää ja tehdä säätöjä vain yhdellä ainoalla työkalulla, yhdellä ainoalla tavalla. linuxissa ei kuitenkaan ole kyse siitä.
Ahaa, sinulla on siis jonkinlainen elitistinen käsitys jonka mukaan *jokaisen* pitäisi osata käyttää komentoriviä että "osaisi jotain ympäristöstä jossa toimii".
tämä jaksaa kieltämättä hieman hymyilyttää kerrasta toiseen. ensimmäisenä silmään pistää tietty kuvitelma siitä, että on elitismiä olettaa, että tietokoneen käyttäjä osaisi käyttää tietokonetta ja seuraavana täysin perustelematon komentorivin pelko.
niin hämmästyttävää kun se onkin, minä oletan myös, että auton kuljettajat osaavat ajaa autoa tai että leipurit osaavat käyttää uunia. kovasti elitismin puolelle menee varmasti oletukseni, että videot ostaneet ihmiset osaisivat ajastaa videonsa nauhoittamaan ohjelmia, mutta näinhän se ei suinkaan aina ole.
peruskäyttäjän ei tarvitse mielestäni osata käyttää komentoriviä, mutta toisaalta peruskäyttäjän ei tarvitse minusta myöskään konffata koneelle nfs/www/ssh/ftp/ntp/imap-palvelimia tai tehdä mitään muutakaan hankalampaa kuin työpöydän taustakuvan vaihtaminen.
Täysin epärealistista.
siksipä videoissa onkin verraten helppokäyttöisen play, stop ja kelauspainikkeet joilla vihjeetön videonkäyttäjä osaa käyttää edes osaa videon toiminnallisuudesta.
Useimmat käyttäjät eivät osanneet tehdä sillä juuri mitään silloinkaan kun se joskus kauan, kauan sitten oli ainoa vaihtoehto.
sinulla ei taida olla mitään käsitystä siitä, mitä kauan sitten oli. silloin koneita käyttivät ainoastaan ne jotka niitä oikeasti osasivat käyttää. jokaisen lukutaidottaman ei tarvinnut päästä "galtsuun" katselemaan kuvia tai habbohotelliin notkumaan ja valittamaan kuinka he eivät osaa tehdä tietokoneilla juttuja joita eivät ole viitsineet opetella tekemään.
Ei, vaan suhteellisen yksinkertaisella mallilla, asetustiedostoissa on rivi/rivit jotka merkitsevät sen olevan automaattisen järjestelmän hallitsema. Jos nämä rivit puuttuvat niin tiedostot jätetään rauhaan. Tämä on minusta ihan toimiva ja yksinkertainen malli jonka ei luulisi käsinsäätäjää kovin suuresti harmittavan.
juu, on yksinkertainen malli joka on minusta harmillisen huono (sikäli kun malli oikeasti olisi tuo, en ole edelleenkään tarkastanut mutta ei tuo kovin kätevältä kuulosta). sikäli kun homma oikeasti hoidetaan juuri noin, niin se tarkoittaa, että kyseessä tosiaan on joko/tai tilanne. joko teet ne pari säätöä, jotka GUI mahdollistaa, GUIn avulla tai et enää koskaan voi käyttää tuota käyttöliittymää säätöjen tekemiseen.
ei kovin joustavaa.
eli kun X:ää ei saada käyntiin, unohdetaan X:n konfiguraatio ja käytetään jotain kovakoodattua konfiguraatiota jonka uskotaan toimivan kaikilla koneilla? saattaisi tuo tietty toimiakin, joskin silloin kaikkien työpöytäympäristöjen session tallennus (joka ti taas mitenkään riipu X:stä) pitäisi varmaan myös ottaa automaattisesti pois päältä kunnes toimiva konfiguraatiotiedosto löytyisi.
Syystä että?
syystä, että ainakaan minä en halua missään nimessä tuollaisen tilanteen sössivän määrittelemääni panelien ikonien järjestystä, applettien sijaintia, avoinna olevia sovelluksia ja niiden sijaintia/kokoa vain siksi, että olin vahingossa tehnyt jotain vääränlaisia muutoksi X:n konfiguraatioon.
tietty jos ei ole tottunut siihen, että sisään logatessa käytetyt sovellukset avautuvat oletus paikoilleen oletustyöpöydillään, tuota ei varmaan osaa arvostaa.
-
Ottamatta sen kummemmin kantaa kumpi teistä nyt on oikeassa ja kuka on elitisti tai ei, tuli mieleen seuraavaa:
Tosiasia on, että tietokone on nykyään melkein jokaisessa perheessä, vaikka sitä ei käyttää osaisikaan. Sama ilmiö videonauhureissa, nekin löytyy joka torpasta mutta hyvä kun päälle osataan laittaa. Tai auto, moni osaa ehkä ajaa mutta ei edes renkaita vaihtaa, ja se on ihan ookoo mielestäni.
Nyt kun tietokone on kaikilla pienestä pitäen niin se on ihan väistämätöntä että ei kaikki silti pysty, tai edes halua oppia esimerkiksi komentorivin käyttämistä tai säätämistä tekstitiedostoja muokkaamalla. Tottakai, jos ihan pienestä asti on perheessä ollut joku käyttöjärjestelmä mikä vaatii näitä taitoja, niin on todennäköistä että sen oppii. Mutta kun sellaisiakin ihmisiä on joilla on vaikeuksia oppia vaikka lukemaan, ja he eivät ole sen huonompia ihmisiä.
Jos ubuntu todella haluaa olla linux ihmisille, niin olisi hyvä pyrkiä jonkinlaiseen kompromissiin? Galtsua selaavat nykyteinitkin kun ovat ihmisiä, samoin kuin mökin mummot. Ihmiset on erilaisia ja heidän tarpeensa on erilaisia. Toiselle se tosiaan on etu että sitä komentoriviä ei tarvitse. Siinä mielessä kyllä onkin hienoa että on eri jakelupaketteja, jotka painottavat vähän eri asioita. Kaikkia ei voi miellyttää täysin, mutta siihen voi tähdätä. Mielestäni ubuntu on kyllä onnistunutkin tässä hyvin, kyllä sen suosiokin osaltaan siitä kertoo.
-
Komentoriviä ei pitäisi läheskään poistaa kokonaan, sillä on paljon kätevämpää tehdä monia asioita kuin graafisesti. Itse poistan, siirrän ja muokkaan tiedostojen nimiä lähjes aina komentoriviltä.
-
juu, vähän tyhmä raudan tunnistaminen kun tunnistaa sellaisiakin kortteja joita ei kaivata, eikä edes osaa automaattisesti sijoittaa niitä toissijaisiksi :(
Niin, ehkä en ilmaissut tarpeeksi selvästi. Toivomus oli, että olisi jokin graafinen tapa joko asettaa kumpi on ensisijainen tai ottaa toinen kokonaan pois käytöstä.
en usko hetkeäkään, että se asettaisi kortin ensisijaiseksi. se ainoastaan asettaa kortin jota joko esd tai gstreamer käyttää, ei enempää eikä vähempää. alsa on oikeasti aika monipuolinen systeemi ja sitä voi säätää hyvin monella tapaa järjestelmäkohtaisesti ja käyttäjäkohtaisesti, joku simppeli dialogi tarkoittaisi jälleen kerran toiminnallisuuden pelkistämistä pariin hassuun valintaan.
No sehän se oli se pointti siinä mitä sanoin. Käyttöliittymästä tavallinen käyttäjä kyllä olisi voinut ymmärtää, että tästä nyt asettuu kaikki äänet menemään tuon kautta, mutta selittämättömästi sitten käyttäjämme huomaakin etteivät äänet kuulukaan monissa tapauksissa. (se on gstreamerille)
Onneksi muuten simppelit dialogit eivät estä monimutkaistenkin konfigurointitapojen käyttöä. LFS on sen halajamasi kontrollin huippu, siinä ei yhtään mitään piiloteta edes asennuksessa parin hassun valinnan taakse. (No ok, tietokoneohjelmien käyttö sinänsä tietysti jo vaikka komentoriviltäkin rajoittaa aina sitä mitä voi tehdä joten kyllä siinäkin vähän sidotut kädet on)
tietty ratkaisu säätötyökaluihin olisi se, että kernelin päällä saisi ajaa vain yhtä ainutta käyttöliittymää ja tehdä säätöjä vain yhdellä ainoalla työkalulla, yhdellä ainoalla tavalla. linuxissa ei kuitenkaan ole kyse siitä.
Ei, ei ole. Mutta miten tämä liittyy siihen, että joitain asioita alsan toiminnasta voisi tehdä mahdolliseksi säätää graafisillä työkaluilla?
tämä jaksaa kieltämättä hieman hymyilyttää kerrasta toiseen. ensimmäisenä silmään pistää tietty kuvitelma siitä, että on elitismiä olettaa, että tietokoneen käyttäjä osaisi käyttää tietokonetta ja seuraavana täysin perustelematon komentorivin pelko.
Tietokoneet ymmärtävät ihan viimekädessä pelkkiä konekäskyjä binäärikoodina syötettynä (tämäkin on tietysti jo melko korkealla abstraktiotasolla määritelty). Onko suoraan konekielellä (ilman mitään assemblyä) ohjelmointikin sinusta edellytys tietokoneen käyttötaidolle? Jos ei, niin mihin kohtaan rajan asetat ja miksi?
niin hämmästyttävää kun se onkin, minä oletan myös, että auton kuljettajat osaavat ajaa autoa tai että leipurit osaavat käyttää uunia. kovasti elitismin puolelle menee varmasti oletukseni, että videot ostaneet ihmiset osaisivat ajastaa videonsa nauhoittamaan ohjelmia, mutta näinhän se ei suinkaan aina ole.
Tähän evil terrorist vastasikin jo hyvin. Auton käytön osaamiseenkin voidaan laskea aika paljon enemmän kuin pelkkä ajaminen. (tankkaaminen nyt on ensimmäinen mitä toivoisi ja se on vielä ihan perusasioita).
peruskäyttäjän ei tarvitse mielestäni osata käyttää komentoriviä, mutta toisaalta peruskäyttäjän ei tarvitse minusta myöskään konffata koneelle nfs/www/ssh/ftp/ntp/imap-palvelimia tai tehdä mitään muutakaan hankalampaa kuin työpöydän taustakuvan vaihtaminen.
Eli peruskäyttäjä ei osaa määritelmäsi mukaan käyttää tietokonetta? (vaikka onkin "käyttäjä"). Minusta tuon kuvailun mukaan kuulostaa ihan hyvältä idealta pyrkiä säilyttämään koneen käytettävyys graafisen ympäristön kautta mikäli peruskäyttäjä on kuvailemasi kaltainen.
siksipä videoissa onkin verraten helppokäyttöisen play, stop ja kelauspainikkeet joilla vihjeetön videonkäyttäjä osaa käyttää edes osaa videon toiminnallisuudesta.
Videot ovat muuten esimerkki laitteista joissa on ihan käsittämättömän huono käytettävyys ja näin on ollut aina. Voisi jopa väittää, että huonompi kuin tietokoneissa.
sinulla ei taida olla mitään käsitystä siitä, mitä kauan sitten oli. silloin koneita käyttivät ainoastaan ne jotka niitä oikeasti osasivat käyttää. jokaisen lukutaidottaman ei tarvinnut päästä "galtsuun" katselemaan kuvia tai habbohotelliin notkumaan ja valittamaan kuinka he eivät osaa tehdä tietokoneilla juttuja joita eivät ole viitsineet opetella tekemään.
Minulla on varsin hyvä käsitys siitä mitä kauan sitten oli. Oikein todella kauan sitten tietokoneohjelmat kirjoitettiin käsin paperille jonka jälkeen ne käsin rei'itettiin reikäkortille tai nauhalle. Silloin käyttäjät todella osasivat käyttää tietokoneita - osasivat sentään kirjoittaa suoraan koneen konekielellä ohjelmia ilman minkään käyttöjärjestelmän apua (tai ainakin kääntää käsin niitä sille vaikka olisivatkin ensin käyttäneet jotain korkeamman tason kieltä) toisin kuin nykyaikana jolloin jotkut kuvittelevat, että komentorivin käyttötaito ja ohjelmistojen konfigurointi on "tietokoneen käytön osaamista".
juu, on yksinkertainen malli joka on minusta harmillisen huono (sikäli kun malli oikeasti olisi tuo, en ole edelleenkään tarkastanut mutta ei tuo kovin kätevältä kuulosta). sikäli kun homma oikeasti hoidetaan juuri noin, niin se tarkoittaa, että kyseessä tosiaan on joko/tai tilanne. joko teet ne pari säätöä, jotka GUI mahdollistaa, GUIn avulla tai et enää koskaan voi käyttää tuota käyttöliittymää säätöjen tekemiseen.
Toki se on hieman kankea, mutta tuolla se ainakin yksinkertaisimmillaan on mahdollista. Joustavampiakin malleja toki tosiaan voi kehittää.
syystä, että ainakaan minä en halua missään nimessä tuollaisen tilanteen sössivän määrittelemääni panelien ikonien järjestystä, applettien sijaintia, avoinna olevia sovelluksia ja niiden sijaintia/kokoa vain siksi, että olin vahingossa tehnyt jotain vääränlaisia muutoksi X:n konfiguraatioon.
tietty jos ei ole tottunut siihen, että sisään logatessa käytetyt sovellukset avautuvat oletus paikoilleen oletustyöpöydillään, tuota ei varmaan osaa arvostaa.
Joo, tämä on totta. Tosin tuon ominaisuuden ei ehkä sinänsä siitä tarvitsisi niin välittää koska GDM ja kumppanit sisältävät failsafe-sessionsa joita voi käyttää. Toki se olisi helpompaa jos sen valintaa ei erikseen tarvitsisi muistaa...
-
en usko hetkeäkään, että se asettaisi kortin ensisijaiseksi. se ainoastaan asettaa kortin jota joko esd tai gstreamer käyttää, ei enempää eikä vähempää. alsa on oikeasti aika monipuolinen systeemi ja sitä voi säätää hyvin monella tapaa järjestelmäkohtaisesti ja käyttäjäkohtaisesti, joku simppeli dialogi tarkoittaisi jälleen kerran toiminnallisuuden pelkistämistä pariin hassuun valintaan.
No sehän se oli se pointti siinä mitä sanoin. Käyttöliittymästä tavallinen käyttäjä kyllä olisi voinut ymmärtää, että tästä nyt asettuu kaikki äänet menemään tuon kautta, mutta selittämättömästi sitten käyttäjämme huomaakin etteivät äänet kuulukaan monissa tapauksissa. (se on gstreamerille)
eli pitäisikö tässä tapauksessa dialogin asettaa kaikki järjestelmän äänet (puhdas ALSA, jack, oss, gstreamer, eri äänipalvelimet, ym.) käyttämään kerralla samaa laitetta kysymättä asiasta erikseen käyttäjältä? tietysti ne joilla on tarkoituksella useampi äänikortti ovat vähemmistönä ja koska jotkut eivät osaa, pitää tätä vähemmistöä potkia nivusille?
Onneksi muuten simppelit dialogit eivät estä monimutkaistenkin konfigurointitapojen käyttöä.
kyse ei ole monimutkaisesta vaan monipuolisesta konfiguroinnista. mutta tietty jos oletus on, että kirjoittaminen on monimutkaista, niin silloinhan se on sama.
LFS on sen halajamasi kontrollin huippu, siinä ei yhtään mitään piiloteta edes asennuksessa parin hassun valinnan taakse.
LFS on turhaa säätöä, gentoossa oli riittävästi vapautta tehdä asiat haluamallaan tavalla ja rutiinityöskentely oli automatisoitu riittävällä tavalla. sattumoisin ubuntukaan ei ainakaan vielä toistaiseksi juurikaan rajoita käyttäjän kontrollia järjestelmään, sillä debianin konffit on niin hyvin suunniteltu. SUSE puolestaan rajoitti pahastikin, en tiedä miten tilanne nykyään, eikä liiemmin kiinnostakaan.
tietty ratkaisu säätötyökaluihin olisi se, että kernelin päällä saisi ajaa vain yhtä ainutta käyttöliittymää ja tehdä säätöjä vain yhdellä ainoalla työkalulla, yhdellä ainoalla tavalla. linuxissa ei kuitenkaan ole kyse siitä.
Ei, ei ole. Mutta miten tämä liittyy siihen, että joitain asioita alsan toiminnasta voisi tehdä mahdolliseksi säätää graafisillä työkaluilla?
linuxin puolella ääneen liittyy paljon muutakin kuin ALSA. jos järjestelmässä saisi olla vain yski pelkistetty systeemi jonka mukaan olisi pakko toimia, niin säätötyökalu olisi verraten helppo toteuttaa.
Tietokoneet ymmärtävät ihan viimekädessä pelkkiä konekäskyjä binäärikoodina syötettynä (tämäkin on tietysti jo melko korkealla abstraktiotasolla määritelty). Onko suoraan konekielellä (ilman mitään assemblyä) ohjelmointikin sinusta edellytys tietokoneen käyttötaidolle?
ei, mutta (symbolisen)konekielen osaaminen tietty auttaa käyttäjää ymmrtämään mitä koneen sisällä tapahtuu. oletus oli olkiukoksikin melkoisen heikko.
Jos ei, niin mihin kohtaan rajan asetat ja miksi?
raja riippuu täysin koneen käyttäjästä. kyse on siitä pystyyko koneen käyttäjä suoritumaan kunnialla niistä tehtävistä joita hänen kuuluu koneella suorittaa ja ymärtääkö hän mitä on tekemässä.
otetaan nyt vielä esimerkkinä vaikka tekstinkäsittely. kuka tahansa vähänkin tietokoneiden kanssa kliksutellu tavallinen pirjo tai matti osaa varmaan käynnistää tekstinkäsittelyohjelman (ei siis tekstieditori) kaikissa käyttöympäristöissä ja tuottamaan sillä dokumentin. dokumentin etusivu sisältää oletettavasti lukuisia entereitä, suuren keskitetyn tekstin ja lisää entereitä. sitä seurannee käsin ylläpidetty sisällysluettelo jossa otsikot ovat vasemmalla välissä välilyöntejä ja oikealla otsikoita vastaavat sivunumerot. itse sisältö on kokonaan samaa tekstityyliä, mutta osa (otsikoiksi tarkoitetut) on ehkä saatu suurennettu ja/tai boldattua ja fonttejakin on saatettu vaihdella.
nyt kysytään osaako pirjo/matti käyttää tekstinkäsittelyohjelmaa... minusta ei. entä auttaisiko homaa jos käyttäjä osaisi käyttää tyylejä, listoja, osioiden automaattista generointia, osioden vaihtoja tai, hyvänen aika, typografian alkeita? mielestäni kyllä.
entäpä sähköposti...
no, se on helppoa kuin mikä, pitää vaan tietään oman ISP:n tai vastaavasti sähköpostipalvelun tarjoajan IMAP/POP-palvelimen osoite, omat tunnukset ja salasanat, SMTP-palvelimen osoite, oma sähköpostiosoite, mitä portteja palvelimet käyttävät ja vaativatko ne autentikointia, mitä tarkoittaa SSL tai autentikointi, mitä autentikointitapaa palvelin odottaa ym. kun tili on käytössä pitää mahdollisesti tietää mitä tarkoitta cc tai bcc tai mitä tehdä jos viesti ei lähdekään. entä miten tunnistaa roskaposti ja mitä linkkejä saa klikkailla, kannattaako käyttöön otta spammifiltteri vai ei. mikä on spammifiltteri.
miten tuonkin sotkun ratkaisee? no apple on ratkaissut sen siten, että kiinteää vuosimaksua vastaan heidän tarjoamansa sähköposti on helppo konffata heidän myymissään koneissa. muiden tilien konffaus ei ole niinkään helppoa ja koska toimenpide on pyritty tekemään "helpoksi" joidenkin tilien konffaaminen on aivan saamarin vaikeaa myös niille jotka tietävät mitä tekevät.
tuo on sattumoisin se malli johon minun nähdäkseni tällä "vaikka tietokoneet ovat monimutkaisia laitteita jotka tekevät monimutkaisia asioita käyttäen monimutkaisia algoritmeja, protokollia ja tiedostomuotoja, pitäisi kenen tahansa kouluttamattoman moukan pystyä käyttämään koneita täysivaltaisesti ilman mitään opettelua" -tyyppisellä ollaan pyrkimässä. varasinkin kun kaikki ratkaisuehdotukset ovat "kyllä sen varmaan voisi helpomminkin tehdä".
niin hämmästyttävää kun se onkin, minä oletan myös, että auton kuljettajat osaavat ajaa autoa tai että leipurit osaavat käyttää uunia. kovasti elitismin puolelle menee varmasti oletukseni, että videot ostaneet ihmiset osaisivat ajastaa videonsa nauhoittamaan ohjelmia, mutta näinhän se ei suinkaan aina ole.
Tähän evil terrorist vastasikin jo hyvin. Auton käytön osaamiseenkin voidaan laskea aika paljon enemmän kuin pelkkä ajaminen. (tankkaaminen nyt on ensimmäinen mitä toivoisi ja se on vielä ihan perusasioita).
koska auton käytön voi laskea monen tasoisiin tehtäviin (aivan kuten tietokoneenkin kanssa) pitäisikö kenen tahansa saada yrittää ajaa mitä tahansa autoa, johon on sattunut rahansa sijoittamaan, millä tahansa tiellä vai pitäisikö auton käyttöä ensin opetella?
Eli peruskäyttäjä ei osaa määritelmäsi mukaan käyttää tietokonetta? (vaikka onkin "käyttäjä").
ei osaa. hän osaa mahdollisesti tehdä sillä jotain toimenpiteitä, joskin yleensä aika heikosti ja hyvin tehottomasti. käyttäessä toki on mahdotonta välttyä uusien asioiden oppimiselta, vaikka sitä kovasti vastustetaankin, ja käyttäjä paranee ajan kanssa.
Minusta tuon kuvailun mukaan kuulostaa ihan hyvältä idealta pyrkiä säilyttämään koneen käytettävyys graafisen ympäristön kautta mikäli peruskäyttäjä on kuvailemasi kaltainen.
minusta taas kuulostaa hyvältä idealta rohkaista ihmisiä opettelemaan niitä juttuja joita he haluavat tehdä sen sijaan, että he syyttäisivät muita osaamattomuudestaan.
siksipä videoissa onkin verraten helppokäyttöisen play, stop ja kelauspainikkeet joilla vihjeetön videonkäyttäjä osaa käyttää edes osaa videon toiminnallisuudesta.
Videot ovat muuten esimerkki laitteista joissa on ihan käsittämättömän huono käytettävyys ja näin on ollut aina. Voisi jopa väittää, että huonompi kuin tietokoneissa.
juu, niissäkin videoissa joiden parissa minä olen joutunut viimevuosina toimimaan, ohjelmointi vaatii prog-nappulan painamista kaukosäätimessä jonka jälkeen kirjoitetaan showview-koodi tai valitaan manuaalisesti alkamisaika, päättymisaika, kanava ja päivämäärä. jos on tosi asiantuntija, niin voi siinä laittaa pdc:nkin päälle, vaikka nykyään tv-kanavat lähettävät niitä kyllä miten sattuu :(
tuossakin on yritetty helpottaa neljän eri parametrin asettamista luomalla tuo showview-koodi (ja aikaisemmin myös viivakoodi). käytännössä tuota koodia kuitenkin hallinnoi yksi yritys joka rahastaa niiden julkaisijoita jotka puolestaan siirtävät kulut lopputuotteen ostajille. siispä kaikki jotka ostavat lehtiä maksavat siitä, että osa ihmisistä osaisi ajastaa videonsa. valitettavasti kaikki eivät siitä huolimatta osaa sitä.
Minulla on varsin hyvä käsitys siitä mitä kauan sitten oli. Oikein todella kauan sitten tietokoneohjelmat kirjoitettiin käsin paperille jonka jälkeen ne käsin rei'itettiin reikäkortille tai nauhalle. Silloin käyttäjät todella osasivat käyttää tietokoneita - osasivat sentään kirjoittaa suoraan koneen konekielellä ohjelmia ilman minkään käyttöjärjestelmän apua (tai ainakin kääntää käsin niitä sille vaikka olisivatkin ensin käyttäneet jotain korkeamman tason kieltä)
tämäkö sitten on synonyymi "Useimmat käyttäjät eivät osanneet tehdä sillä juuri mitään". selvä juttu.
toisin kuin nykyaikana jolloin jotkut kuvittelevat, että komentorivin käyttötaito ja ohjelmistojen konfigurointi on "tietokoneen käytön osaamista".
kuka kuvittelee?
minusta tietokoneen käyttötaito on edelleenkin sitä, että osaa suorittaa tarvitsemansa tehtävät (taidon, ei ulkoa opettelun vuoksi) valitsemassaan käyttöympäristössä. jos tarvittavat toimenpiteet vaativat ohjelmien konffaamista niin silloin se on osa niitä vaadittuja taitoja. sattumoisin komentorivi on linux-järjestelmissä varmasti tehokkain tapa ylläpitää konetta ja veikkaan, että siihen suuntaan ollaan menemässä visatankin kanssa. se, että ymmärtää mitä käytetty ympäristö toimii on oikeasti hyvä asia ja sen opetteluun pitäisi rohkaista sen sijaan, että keskitytään levittämään disinformaatiota käytetyistä metodeista.
juu, on yksinkertainen malli joka on minusta harmillisen huono (sikäli kun malli oikeasti olisi tuo, en ole edelleenkään tarkastanut mutta ei tuo kovin kätevältä kuulosta). sikäli kun homma oikeasti hoidetaan juuri noin, niin se tarkoittaa, että kyseessä tosiaan on joko/tai tilanne. joko teet ne pari säätöä, jotka GUI mahdollistaa, GUIn avulla tai et enää koskaan voi käyttää tuota käyttöliittymää säätöjen tekemiseen.
Toki se on hieman kankea, mutta tuolla se ainakin yksinkertaisimmillaan on mahdollista. Joustavampiakin malleja toki tosiaan voi kehittää.
minkälaisia joustavampia malleja? miten ne saa palvelemaan kaikkia ja kuinka tuhannet eri mahdollisuudet saadaan yksinkertaisesti esitetty GUI:ssa verraten pienessä tilassa vielä siten, että termejä ymmärtämätönkin osaa säätää asioita, joista ei tiedä mitään, toimimaan haluamallaan tavalla?
-
eli pitäisikö tässä tapauksessa dialogin asettaa kaikki järjestelmän äänet (puhdas ALSA, jack, oss, gstreamer, eri äänipalvelimet, ym.) käyttämään kerralla samaa laitetta kysymättä asiasta erikseen käyttäjältä? tietysti ne joilla on tarkoituksella useampi äänikortti ovat vähemmistönä ja koska jotkut eivät osaa, pitää tätä vähemmistöä potkia nivusille?
Niin en ole sanonut. Lähes aina riittäisi, että asetettaisiin vain alsan oletuslaite sen sijaan jolloin myös gstreamer ilman eri käskyä käyttäisi sitä. Siksi toisekseen mikään ei pakota "potkimaan nivusille" ketään.
linuxin puolella ääneen liittyy paljon muutakin kuin ALSA. jos järjestelmässä saisi olla vain yski pelkistetty systeemi jonka mukaan olisi pakko toimia, niin säätötyökalu olisi verraten helppo toteuttaa.
Niin, nykyaikaisten tietokoneohjelmien teko on usein vaikeaa. Se on kuitenkin melko lailla kelvoton "perustelu" tässä. Ihailtavan hyvin esimerkiksi GNOMEn mixeri silti selviytyy sekä ALSA että OSS:n kanssa. (ja OSShan on oikeastaan se ainoa samalla tasolla toiminnallisuutta tarjoava vaihtoehto alsalle vaikka toki alsalla on päällekkäisyyksiä joidenkin muidenkin ääneen liittyvien järjestelmien kanssa)
ei, mutta (symbolisen)konekielen osaaminen tietty auttaa käyttäjää ymmrtämään mitä koneen sisällä tapahtuu. oletus oli olkiukoksikin melkoisen heikko.
Sanoo joku joka on koko keskustelun ajan pistänyt sanoja suuhuni. Tässäkin viestissä johon vastaan. Pata kattilaa soimaa.
Jos katsot kirjoittamaani tarkemmin niin huomaat ettei se ollut oletus vaan kysymys jonka tavoite (myöhemmin suoraan esitetty kysymys) oli saada sinulta vastaus siihen millaiset taidot käyttäjällä pitää mielestäsi olla, jotta hänen voi sanoa olevan käyttötaitoinen.
raja riippuu täysin koneen käyttäjästä. kyse on siitä pystyyko koneen käyttäjä suoritumaan kunnialla niistä tehtävistä joita hänen kuuluu koneella suorittaa ja ymärtääkö hän mitä on tekemässä.
Kysymykseni kuului: "Miten paljon käyttäjän täytyy tietokoneesta ymmärtää, jotta hänen voidaan sanoa osaavan käyttää tietokonetta?"
Vastauksesi on tiivistettynä "jos käyttäjä saa tehtyä sen mikä hänen tavoitteensa on ja ymmärtää mitä tekee, hän osaa käyttää tietokonetta". Et siis vastannut kysymykseeni.
tuo on sattumoisin se malli johon minun nähdäkseni tällä "vaikka tietokoneet ovat monimutkaisia laitteita jotka tekevät monimutkaisia asioita käyttäen monimutkaisia algoritmeja, protokollia ja tiedostomuotoja, pitäisi kenen tahansa kouluttamattoman moukan pystyä käyttämään koneita täysivaltaisesti ilman mitään opettelua" -tyyppisellä ollaan pyrkimässä. varasinkin kun kaikki ratkaisuehdotukset ovat "kyllä sen varmaan voisi helpomminkin tehdä".
Yhden valmistajan (joka on tunnettu joustamattomista ratkaisuistaan) yhden sähköpostiohjelman kanssa eteen tulevat ongelmat eivät todista yhtään mitään eikä niistä ole millään muotoa yleistettävissä, että kaikki käyttöä helpottava tekisi edistyneempien elämän vaikeammaksi. Asiaa on jo käsitelty paljon läheisemmin Ubuntuun liittyen aiemmin etkä kyennyt ilmaisemaan mitään tapaa jolla kuvailemani toimintamalli tekisi edistyneemmän käyttäjän elämää vaikeammaksi kun puhutaan uuden konfigurointityökalun tekemisestä asialle jota ei tällä hetkellä ole lainkaan mahdollista tehdä kuin käsin asetustiedostoja muokkaamalla.
koska auton käytön voi laskea monen tasoisiin tehtäviin (aivan kuten tietokoneenkin kanssa) pitäisikö kenen tahansa saada yrittää ajaa mitä tahansa autoa, johon on sattunut rahansa sijoittamaan, millä tahansa tiellä vai pitäisikö auton käyttöä ensin opetella?
Auton käytön rajoitteet perustuvat ensisijaisesti ihan yleisen turvallisuuden varmistamiselle. Ethän sinäkään ole sitä mieltä, että tietokoneella on läheskään niin helppoa aiheuttaa ihmishenkien menetyksiä kuin autolla? Itse en pidä myöskään ajokortin saamiseen tarvittavaa opetusta mitenkään rinnastettavana komentorivin hallitsemiseen, mutta analogioita - varsinkaan autoanalogioita - ei kannata viedä liian pitkälle koska ne eivät todellakaan täsmällisesti vastaa keskustelun alla olevaa asiaa.
ei osaa. hän osaa mahdollisesti tehdä sillä jotain toimenpiteitä, joskin yleensä aika heikosti ja hyvin tehottomasti. käyttäessä toki on mahdotonta välttyä uusien asioiden oppimiselta, vaikka sitä kovasti vastustetaankin, ja käyttäjä paranee ajan kanssa.
Uudemman kerran katsottuani, aiemmassa postauksessasi määrittelit itsevaltaisesti mitä peruskäyttäjän tarvitsee tehdä (ei mitään taustakuvan vaihtoa vaikeampaa, mitä se sitten tarkemmin ottaen mahtaakin olla). Tästä johdit ettei käyttäjän tarvitse osata käyttää komentoriviä ja siis hän ei myöskään osaa tietokonetta käyttää. Tosin tämä on ristiriidassa uudemmassa viestissä käytön osaamiselle (kysymyksen ohi) antamasi määritelmän kanssa.
minusta taas kuulostaa hyvältä idealta rohkaista ihmisiä opettelemaan niitä juttuja joita he haluavat tehdä sen sijaan, että he syyttäisivät muita osaamattomuudestaan.
Eli kaiken taustakuvan vaihtamista vaikeamman pitäisi jostain tarkemmin vielä määrittelemättä jättämästäsi syystä olla peruskäyttäjien ulottumattomissa ja heitä pitäisi rohkaista opettelemaan käyttämään tietokonetta (miten syvällisesti, sitä et kertonut vaan annoit vain varsin ristiriitaisen määritelmän) jos haluavat tehdä mitään tätä pitemmälle menevää.
juu, niissäkin videoissa joiden parissa minä olen joutunut viimevuosina toimimaan, ohjelmointi vaatii prog-nappulan painamista kaukosäätimessä jonka jälkeen kirjoitetaan showview-koodi tai valitaan manuaalisesti alkamisaika, päättymisaika, kanava ja päivämäärä. jos on tosi asiantuntija, niin voi siinä laittaa pdc:nkin päälle, vaikka nykyään tv-kanavat lähettävät niitä kyllä miten sattuu :(
Niin, on kätevää kun voi määritellä mitä pitää tehdä ilman, että tarvitsee puhua lainkaan mistään tietystä käyttöliittymästä mitään. No, hyvä on - mainitsit PROG-nappulan joka tietysti suorastaan huutaa tuolla nelikirjaimisella lyhenteellään, että tästä saa videot nauhoittamaan ajastetusti. Täysin intuitiivista, eikö totta.
tämäkö sitten on synonyymi "Useimmat käyttäjät eivät osanneet tehdä sillä juuri mitään". selvä juttu.
Ei, sitä se ei ollut. Se oli kuvaus vielä kaukaisemmasta ajasta kuin johon aiemmin viittasin. Sellaisesta joka näytti sopivan sinun näkemyksiisi hyvästä tilanteesta. Lähinnä pyrin kuvauksella näyttämään, että minulla on kyllä käsitystä siitä mitä on ollut pidemmältäkin ajalta.
kuka kuvittelee?
minusta tietokoneen käyttötaito on edelleenkin sitä, että osaa suorittaa tarvitsemansa tehtävät (taidon, ei ulkoa opettelun vuoksi) valitsemassaan käyttöympäristössä. jos tarvittavat toimenpiteet vaativat ohjelmien konffaamista niin silloin se on osa niitä vaadittuja taitoja. sattumoisin komentorivi on linux-järjestelmissä varmasti tehokkain tapa ylläpitää konetta ja veikkaan, että siihen suuntaan ollaan menemässä visatankin kanssa. se, että ymmärtää mitä käytetty ympäristö toimii on oikeasti hyvä asia ja sen opetteluun pitäisi rohkaista sen sijaan, että keskitytään levittämään disinformaatiota käytetyistä metodeista.
Odotan mielenkiinnolla sitä, että täydennät määritelmääsi vastaamalla aiemmin esittämääni kysymykseen siitä mikä riittää ymmärrykseksi. Komentorivinkin käyttöhän on muuten monelta osin ulkoa opettelua.
minkälaisia joustavampia malleja? miten ne saa palvelemaan kaikkia ja kuinka tuhannet eri mahdollisuudet saadaan yksinkertaisesti esitetty GUI:ssa verraten pienessä tilassa vielä siten, että termejä ymmärtämätönkin osaa säätää asioita, joista ei tiedä mitään, toimimaan haluamallaan tavalla?
Se on täysin epärelevanttia. Oman kantasi mukaan kaikenlaiset graafiset konfigurointityökalut ovat pahasta joten sinulle pitäisi riittää tuo aiemmin mainittu yksinkertainen malli mainiosti. Vaikka näin ei olisikaan, yksinkertainen malli ainakin mahdollistaa sekä graafisen, että käsin konfiguroinnin vaikka molemmissa vaihtoehdoissa.
-
Nooh, kuten moni on varmaan huomannut, niin olen marissut Cairo:n tahmaisuudesta...
Ja kuten jotkut varmaan jo tietoisia, niin kesän aikana Cairoa ollaan optimoitu (tosin mitään
numeroita ei vielä ole annettu).
Tässä kuitenkin posti, missä kaveri on vertaillut teemojen nopeuksia nykyisellä Cairolla:
"And last but not least, cairo really is slow for non-trivial drawing
operations. They seem to be - as a rough first guess - 5 times slower than
they were before. See
http://benjamin.sipsolutions.net/theme-perf/tests/vscrollbar-slider-big.png
and compare the "none" values (that is gtk-engines 2.6 where no engine
used cairo) to the "2.7.7" values (which is current CVS, where most
engines use cairo).
On the good side, cairo is able to draw a single-color grey rectangle
pretty much as fast as raw X. :)" - Artikkeli (http://article.gmane.org/gmane.comp.gnome.performance/453/match=benchmarking)
... mielestäni mielenkiintoita seurattavaa. Palailen varmasti asiaan, kunhan
saadaan optimoidun Cairon antamia tuloksia :).
-
Huuuuh, joutuu avautumaan taas graafisesta puolesta. Itselläni kun oli aika kovat
odotukset Edgyn teemojen yms. suhteen, mutta aika käymässä vähiin.
Ubuntu (https://wiki.ubuntu.com/Artwork/Specs/EdgyArtworkPlan/Produce/Incoming?action=AttachFile&do=get&target=michielgtk13.png)
Kubuntu (https://wiki.kubuntu.org/EdgyEft/Knot2/Kubuntu?action=AttachFile&do=get&target=konqi.png)
Mielestäni hirveää katseltavaa... *pettymys* :(
Edgy+1:stä odotellessa...
Edit: Tosin täytyy sanoa, ettei Mandrivallakaan järin vahvasti tunnu menevän
http://people.mandriva.com/~fcrozat/ia_ora/
-
Muiuten tuo Ubuntun teema on ihan ookoo, mutta ne ikkunoiden reunat on ihan hirveät.
-
Mielestäni hirveää katseltavaa... *pettymys* :(
Herranjumala! Rumiahan nuo on kuin mitkä!
Eikö ne oikeasti voisi vaikka kerätä gnome-lookista "parhaimmat" ja käyttää niitä?
Aletaanko keräämään kolehtia jotta saataisiin edes järkevä ulkoasu ubuntuun (poislukien dapper, joka on ihan ok).
-
Muiuten tuo Ubuntun teema on ihan ookoo, mutta ne ikkunoiden reunat on ihan hirveät.
Juu, toivottavasti muuttuu vielä. Tosin tuossa kuvassa kuvakkeetkin ovat kyllä väärät...
Nosiis, mielestäni Ubuntun teema on "ysari" (90-lukua) ja ruma. Kuten Janne on muutaman
kerran sanonut, niin GNOME:n oletus teema on kyllä ihan hyvä (vaikkakin "bisnesmäinen"
ja "ysäri" myös) mutta ottaisin sen iloissani Ubuntun oletusteemaksi.
GNOME:n oletusteema sai vielä pienen parannuksen vähän aikaa sitten.
Tosin Cairokin taitaa olla vielä aivan liian hidas villeimpien ideoiden toteuttamiseksi.
Kubuntun teemasta ei mitään hyvää sanottavaa.
Nojuu, valitan varmasti aivan liikaa, ottaen huomioon noiden kehittäjien työpanos ja että
kaikki on saatavilla ilmaiseksi :P.
... enkä ole itse edes graafikko ;).
-
Herranjumala! Rumiahan nuo on kuin mitkä!
Eikö ne oikeasti voisi vaikka kerätä gnome-lookista "parhaimmat" ja käyttää niitä?
Itseasiassa noista kyllä äänestetäänkin. Dapperin mukana olleista teemoista monet ovat
äänestetty gnome-look sivuston teemoista. Eli meidän pitää saada vaihdettua äänestäjät :).
Kun seuraa Ubuntun art-ryhmää, niin tuntuvat enemmän keskittyvän noiden eri splash-kuvien
ja gdm-teeman tekemiseen. Siis niiden jotka näkyvät ~5 sekuntia.
Hyvin paljon tuntuvat ammentavan lisää tietoa Windows ja Mac -maailmoista ja täytyy
sanoa tässä vaiheessa, ettei ollenkaan huono idea.
Tässä muuten mahdollisia Edgyn käynnistys- ja lopetusääniä:
http://www.progbox.co.uk/finals/FINAL-SAMPLE01.ogg
http://www.progbox.co.uk/finals/FINAL-SAMPLE02.ogg
http://www.progbox.co.uk/finals/FINAL-SAMPLE02.ogg
http://www.progbox.co.uk/finals/FINAL-SAMPLE03.ogg
-
Anteeksi nyt, mutta kukaan ei kai ole sanonut että nuo ovat ne jotka tulevat olemaan lopullisessa versiossa?
(ei ole!) :)
Ubuntun linkkihän on ilmeisesti napattu tuolta (Failsafe otsikon alta):
https://wiki.ubuntu.com/Artwork/Specs/EdgyArtworkPlan/Produce/Incoming
Ja tekijä itse sanoo siitä näin:
A reworked version of the Human GTK theme from Dapper. It differs from the old in that it more strongly
accentuates the screen elements by providing them with an orange coloring. Aside from that, elements are made
"brighter" by the orange color being very bright, using yellow and red hue shifts to create a sense of bevel. This
extends heavily on the original brown feeling with what [b]I personally feel[/b] is a fresh new twist.
Sanoisin että hold Your horses, yms. Aikaakin on viellä herranen aika sentään vaikka kuinka. ;D
-
Antakaas nyt teemojen haukkumisen sijasta minulle pari esimerkkiä kunnollisista teemoista. Ja mielellään perustelut mukaan...
-
Anteeksi nyt, mutta kukaan ei kai ole sanonut että nuo ovat ne jotka tulevat olemaan lopullisessa versiossa?
(ei ole!) :)
No ei ole, mutta muutoksia on tullut niin hiljaiseen tahtiin, ettei tässä kummoisia muutoksia kannata odotella.
Ja moni Ubuntu-graafikko tuntuu olevan tyytyvänen nykyiseen teemaan. Ainakin mitä kommentointeja
lueskellut.
En koskaan nähnyt ainuttakaan positiivista kommenttia Ubuntun arvosteluista mitä tulee ulkonäköön.
Kun katsoo käyttäjien lähettämiä Ubuntu-screenshotteja, niin harvemmin näkee oletusteemaa. Ei ikinä.
Täällä (http://www.ubuntu.com/testing/knot2) Edgy Eft Knot2:sta juttua.
Kannattaa huomata myös nätti fonttien rendaus (http://www.ubuntu.com/testing/knot2?action=AttachFile&do=get&target=bonecho.png) ;).
-
Antakaas nyt teemojen haukkumisen sijasta minulle pari esimerkkiä kunnollisista teemoista. Ja mielellään perustelut mukaan...
Clearlooks-cairo.
Se on nätti, ei hypi silmille. Täydellisin gnomen ulkoasu ikinä.
Tavallinenkin clearlooks on ihan hyvä, muttei ihan niin hyvä.
-
Antakaas nyt teemojen haukkumisen sijasta minulle pari esimerkkiä kunnollisista teemoista. Ja mielellään perustelut mukaan...
Monia. Ainakin ne, jotka eivät aiheuta pakonomaista tunnetta vaihtaa teemaa heti sen nähtyään :).
Mielestäni ainakin monet Murrine-engine (http://www.gnome-look.org/content/show.php?content=42755) teemat ja vaikka GNOME-oletus (http://blogs.gnome.org/attachment/thos/2006/08/28/0/Clarius.png) (Clarius).
Vaikka onkin harrrrmaa, niin mielestäni erittäin hieno. Mockup (http://www.gnome-look.org/content/pre2/31128-2.jpg).
No lähinnä marisen Ubuntun teemoista siksi, koska eivät aiheuta *Wow* efektiä, vaan päinvastoin.
Niin hyvä kuin Ubuntu onkin, niin olisi aivan mahtavaa saada siihen vielä uskomattoman hieno ulkoasu.
Mielestäni OSX:ssä on tämä toteutunut hyvin. Käytettävyys huippuluokkaa ja näyttää hyvältä.
Vistan Basic näyttää myös mielestäni hyvältä. Tosin pitäisi päästä käytännössä se vielä kokemaan ...
Ei tuossa Vistassa mielestäni hirveästi marisemista Aero/Glass teemankaan kanssa ole.
-
Mielestäni OSX:ssä on tämä toteutunut hyvin. Käytettävyys huippuluokkaa ja näyttää hyvältä.
Pakko takertua tähän. Jos OS X:n käytettävyys on huippuluokkaa niin mitä ne värikkäät pallot siellä ikkunan yläkulmassa tekevät? Ne eivät ole käytettävyydestä kuulleetkaan...
-
Olen havainnut, että OS X:n ja KDE:n käyttäjien näkemykset 'käytettävyydestä' eroavat yleisesti ottaen erittäin rajusti.
-
Täällä (http://www.ubuntu.com/testing/knot2) Edgy Eft Knot2:sta juttua.
Kannattaa huomata myös nätti fonttien rendaus (http://www.ubuntu.com/testing/knot2?action=AttachFile&do=get&target=bonecho.png) ;).
Juu, no tuolla on jo paljon paremman näköistä, ei ole ikkunoissa rumia ja turhia reunoja.
Ja mitä fontteihin tulee, niin eipä se liene Gnomen tai Ubuntun syytä jos Bon Echo näyttää fontit päin peetä, vai ymmärsinkö väärin/oikein mitä fonttien rendausta tarkoitit.
Tämä ei liity aiheeseen kovinkaan läheisesti, tai no, Firefox ja fontit -aiheeseen kylläkin.
Firefoxin menufontit (Gtk+) ei näy oikein nykyisessä(kään) versiossa.
En tiedä osaako/haluaako ne korjata niitä ollenkaan. Näkyy olevan pielessä tuossakin Bon Echo shotissa,
jos vertaa vaikkapa ylläolevan Evolutionin (kuvan) menufontteihin.
Ei sillä että itsekään tuosta Ubuntun värimaailmasta mitenkään pitäisin.
Harmaan sävyjä, ja ihkuvihreetä, niist mie tykkään. :)
Makuasioita nämä kuitenkin on, no saisi se oletusteema edes jotakuta miellyttää,
pahasti on jokin pielessä jos kaikki käyttäjät sitä haukkuu ... Ubuntun oletusta tosiaan harvemmin kuulee kehuttavan.
-
Tämä ei liity aiheeseen kovinkaan läheisesti, tai no, Firefox ja fontit -aiheeseen kylläkin.
Firefoxin menufontit (Gtk+) ei näy oikein nykyisessä(kään) versiossa.
En tiedä osaako/haluaako ne korjata niitä ollenkaan. Näkyy olevan pielessä tuossakin Bon Echo shotissa,
jos vertaa vaikkapa ylläolevan Evolutionin (kuvan) menufontteihin.
firefoxin menujen ja sivujen fontit olivat ainakin minulla todella nätit, mutta tässä Bon Echossa on kyllä saanut säätää ihan kunnolla, että on saanut edes joten kuten siedettävää tulosta aikaiseksi. ei kai tässä auta muu kuin odotella lopullista versiota 2.0:sta, jos vaikka jotain parannusta tuonkin suhteen tapahtuisi.
[edit]
niin ja mainnittakoon vielä, että uusi evolutionkin on onnistunut ärsyttämään minua ylileveydellään. ainakaan itse en ole saanut pienennettyä evon viestialuetta haluamani kokoiseksi vaan säädöt alkavat ottamaan tilaa kansiolistalta. lopputuloksena evolutionin ikkuna on aivan liian leveä eikä mahdu nätisti rinnakkain selaimen kanssa :(
-
Pakko takertua tähän. Jos OS X:n käytettävyys on huippuluokkaa niin mitä ne värikkäät pallot siellä ikkunan yläkulmassa tekevät? Ne eivät ole käytettävyydestä kuulleetkaan...
Värikkäät pallot (ainakin värikkyys) on kyllä ihan käytettävyydellä perusteltavaa. Värit erottavat toiminnot selkeästi toisistaan ja niiden pitäisi olla jotenkin yhteydessä noiden värien perinteiseen käyttöön. No, se onkin sitten vaikeampaa perustella että mikä se yhteys on lukuunottamatta punaista joka sopii minusta aika luontevasti merkitsemään sulkemispainiketta jolla voi olla vakavia seurauksia. Toinen asia on sitten se, että tuollainen väri-iloittelu ainakin minulla alkaa vähitellen rasittaa silmiä.
Tosiaan ei ole tuossa linkatussa Ubuntun teemassa esteettisesti paljon kehumista, vaikka ilmeisesti tekijä onkin käytettävyyttä tai ainakin saatavuutta ajatellut sitä tehdessään. Minusta kyllä Ubuntun Dapperia edeltävä teema oli ihan kohtuullinen, Dapperissa se alkoi näyttää toffeenväriseltä versiolta Vistan standarditeemasta (otsikkopalkit) ja vielä aika suoralta kopiolta.
Erityisesti positiivisesti mieleen teemoista minulla on jäänyt Red Hatin/Garrett LeSagen BlueCurve/FreeCurve/Wonderland jonka ansiosta käytin aikanaan Red Hat kasia niin pitkään kuin käytin. Se on minusta miellyttävä silmille eikä ala rasittaa pitemmän päällekään käytössä kuten monet muut.
-
Pakko takertua tähän. Jos OS X:n käytettävyys on huippuluokkaa niin mitä ne värikkäät pallot siellä ikkunan yläkulmassa tekevät? Ne eivät ole käytettävyydestä kuulleetkaan...
Värikkäät pallot (ainakin värikkyys) on kyllä ihan käytettävyydellä perusteltavaa. Värit erottavat toiminnot selkeästi toisistaan ja niiden pitäisi olla jotenkin yhteydessä noiden värien perinteiseen käyttöön. No, se onkin sitten vaikeampaa perustella että mikä se yhteys on lukuunottamatta punaista joka sopii minusta aika luontevasti merkitsemään sulkemispainiketta jolla voi olla vakavia seurauksia. Toinen asia on sitten se, että tuollainen väri-iloittelu ainakin minulla alkaa vähitellen rasittaa silmiä.
Minä käytän Maceissani OS X:n "harmaata" teemaa jossa pallukat ovat samanvärisiä harmaita "lasipalloja". Kun hiiren nuolen vie lähelle, paljastuu niissä toimintoa osoittavat X, - ja + -merkit. Väripalloista en henk.koht. myöskään pidä... ;)
-
Moni kritisoi FF:n kuluttamaa muistin määrää.
Eli tätä "ominaisuutta" - http://weblogs.mozillazine.org/ben/archives/009749.html
http://www.g2zero.com/2006/09/examining_defects_in_the_firef.html
-
Moni kritisoi FF:n kuluttamaa muistin määrää.
Eli tätä "ominaisuutta" - http://weblogs.mozillazine.org/ben/archives/009749.html
http://www.g2zero.com/2006/09/examining_defects_in_the_firef.html
Joo.. ihan syystä :)
Itse käytän epiphanya enkä ole moiseen törmännyt. Vaikka nämä ovat mielipideasioita niin epiphanyssa on paremmin toteutettu integraatio muihin sovelluksiin. Eli jos lataan musatiedoston niin rythmbox tai totem soittaa sen.. firefoxissa tulee jokin kumma laatikko josta pitäisi kaivaa se softa suoraan /usr/bin hakemistosta!
-
Eli jos lataan musatiedoston niin rythmbox tai totem soittaa sen.. firefoxissa tulee jokin kumma laatikko josta pitäisi kaivaa se softa suoraan /usr/bin hakemistosta!
Sitten voi laittaa ruksin ruutuun kohtaan, jossa Firefox muistaa valintasi myös seuraavalla kerralla. Ja homma toimii sen jälkeen kunnolla niin kuin haluat...
-
Internet Explorer 6.x More Secure than Firefox 1.x in 2006 (http://poptech.blogspot.com/2006/09/internet-explorer-6x-more-secure-than.html)
-
Internet Explorer 6.x More Secure than Firefox 1.x in 2006 (http://poptech.blogspot.com/2006/09/internet-explorer-6x-more-secure-than.html)
;D - Eipäs uskaltanut laittaa vastaavia haavoittuvuuksia IE:stä - ei tainnut olla nettisivulla riittävästi tilaa. ;)
-
Internet Explorer 6.x More Secure than Firefox 1.x in 2006 (http://poptech.blogspot.com/2006/09/internet-explorer-6x-more-secure-than.html)
Et oo tosissas.
Mä olisin linkittäny suoraan tänne (http://www.firefoxmyths.com/)..
-
Internet Explorer 6.x More Secure than Firefox 1.x in 2006 (http://poptech.blogspot.com/2006/09/internet-explorer-6x-more-secure-than.html)
oliskohan kuitenkaan ihan noin?
http://secunia.com/product/4227/?task=statistics_2006
http://secunia.com/product/11/?task=statistics_2006
-
Et oo tosissas.
Minä?.. tottakai olen tosissani :).
Mielestäni näistä on hyvä kirjoitella, että syntyy keskustelua.
-
Et oo tosissas.
Minä?.. tottakai olen tosissani :).
Mielestäni näistä on hyvä kirjoitella, että syntyy keskustelua.
Keskustelua mistä? Siitäkö että sinä et harrasta lainkaanlähdekritiikkiä vaan postaat jokaisen vapaata ohjelmistoa kritisoivan artikkelin tänne?
Niinkuin jo tuossa aiemmassa viestissäni totesin, ei tilanne ole tuo minkä esitit. Katso itse linkit.
-
Keskustelua mistä?
Ohjelmissa olevista ongelmista yleisestikin. Mielelläni lueskelen ainakin itse kun
GNOME/Cairo/yms. kehittäjät kritisoivat omia tuotoksiaan ja keskustelevat miten
tilannetta voitaisiin parantaa. Erityisen makoisaa on huomata, miten ongelmat
lopulta korjataan ja korjaantuvat.
Siitäkö että sinä et harrasta lainkaanlähdekritiikkiä vaan postaat jokaisen vapaat ohjelmisto kritisoivan artikkelin tänne?
En väitä postauksieni olevan asian ytimessä tai niiden sisällön olevan oikeassa.
Useinhan nuo ovat vain joidenkin käyttäjien sepostuksia - joskus aiheesta, joskus ei.
En ota avoimeen lähdekoodiin/ohjelmistoihin kohdistuvaa kritiikkiä raskaasti.
-
Joo ehkä qwerty tosiaan voisi vähän avata sitä kaipaamaansa keskustelua muutenkin kuin vain postaamalla pelkän linkin? ;)
Ja kun katsoo secunian käppyröitä miltä vuodelta vaan niin ei voi mielestäni niiden perusteella exploreria turvallisemmaksi väittää.
-
Eihän nuo mitenkään pahoja tai mollaavia ollut :)
Itse tykkään lukea aina kritiikkejä oli sitten kyseessä fakta tai fud. Ei pidä ottaa niin henkilökohtaisesti. Selainsotaan voisin kommentoida vielä, että ei ole tainnut cert tai secunia vielä kertaakaan suositella selaimen vaihtamista firefoxista pois. IE:stä on cert ja secunia suositellut luopumaan monta kertaa.
-
Joo ehkä qwerty tosiaan voisi vähän avata sitä kaipaamaansa keskustelua muutenkin kuin vain postaamalla pelkän linkin? ;)
Kiitos kritiikistä :). Olet tuossa kyllä täysin oikeassa.
-
Noniin, nyt tuli taas murhetta avautumisen tarvetta niin kaivelin tämän threadin esiin :)
Eli päivittäminen Ubuntun versiosta toiseen on liian vaikeaa. Toki siitä näyttää selviävän jos malttaa ja jaksaa ja osaa kysellä neuvoa täältä, mutta monella menee varmasti uudelleen asennukseksi jos koittaa päivittää dapper -> edgy jos ei ole vaihtoehtoista käyttöjärjestelmää tai tekstipohjaista selainta käytössä.
Molemmilla kerroilla kun olen päivittänyt(breezy -> dapper -> edgy) on ainakin äxä heittänyt volttia ja nvidian ajurien uudelleen asennusta yms.
Toisaalta oli hienoa huomata että dapper -> edgy päivitystä ei tarjottu oletuksena.
Mutta tällä hetkellä tuo päivityshomma on mielestäni yks pahimpia ongelmia(ainahan sen käsillä oleva ongelma on kaikista pahin :D), voisin kuvitella että ei olisi maailman vaikein homma automatisoida näytönohjaimen ajurien asennus tuossa päivityksessä... toisaalta minulla on taipumus kuvitella paljonkin :)
Mutta mutta, kaikenkaikkiaan oon tullut Ubuntun kanssa toimeen loistavasti, mutta innolla odotan sitä päivää, että voin sanoa emännälle että "päivitä vaan, se buuttaa kerran ja se on siinä!".
-
Samaa mieltä Jaunen kanssa.. Toisaalta - olemassaolevia konfiguraatioita on niin miljoona niin ylläri ei ole jos jotain ei ole osattu ottaa huomioon..
Mitenköhän kävisi jos laittaisi koneeseen puhtaan dapperin ja heti perään päivittäisi verkosta edgyyn.. Menisiköhän läpi..
r
-
Mutta mutta, kaikenkaikkiaan oon tullut Ubuntun kanssa toimeen loistavasti, mutta innolla odotan sitä päivää, että voin sanoa emännälle että "päivitä vaan, se buuttaa kerran ja se on siinä!".
Debian kehittäjiä on näkynyt valittavan, että Ubuntun päivitys ei ole kovin "puhdas". Eli koneen päivittämisen jälkeen joutuu säätämään asetukset yms. uudestaan kohilleen. Kommenttien perusteella Debianissa ei näin ole. En muista joutuneeni säätämään asetuksia omassakaan Debianissa koskaan uudestaan ensimmäisen asennuksen jälkeen.
No nyt kun tämä thread nousi taas pintaan, niin jatkan jauhamista ja marinaa.
Edgy Eft ei nyt oikein vakuuttanut... varsinkaan Kubuntu. Ensimmäinen ongelma on, että en pysty edes asentamaan Edgyä (kumpaakaan), koska jymähtää graafiseen tilaan.
Breezy -> kaikki toimi ok
Dapper -> vesa-asennus toimi ok
Edgy -> mikään ei toimi -> alternative-asennus
Toinen mikä harmittaa on ulkoasu ja "viilaamattomuus". Avaan esimerkiksi Kaffeine ohjelman, niin ikkuna on niin pieni, ettei kaikki napit näy kokonaisuudessaan. Lähes jokaisessa softassa tuntui olevan samaa vikaa. Pientä kaatuilua softissa ja omituista rullausta taustakuvassa (lähtee maalatessa rullaamaan sivuille) jne.
Ulkoasu nyt on niin hirveä, ettei siitä jaksa enää edes marista...
...mutta uskon kaiken vielä järjestyvän tässä hiljalleen. Kunhan KDE4 saadaan ulos, niin vie KDE:n (ja samalla myös Kubuntun) varmasti aivan uudelle tasolle. Myös helpottavaa lueskella Markin blogia, mistä saa käsityksen, että ulkoasuun tullaan panostamaan jatkossa huomattavasti enemmän.
Edgy+n odotellessa :)...
-
Debian kehittäjiä on näkynyt valittavan, että Ubuntun päivitys ei ole kovin "puhdas". Eli koneen päivittämisen jälkeen joutuu säätämään asetukset yms. uudestaan kohilleen. Kommenttien perusteella Debianissa ei näin ole. En muista joutuneeni säätämään asetuksia omassakaan Debianissa koskaan uudestaan ensimmäisen asennuksen jälkeen.
Sama täällä. Debian on kyllä hienosti säädetty jakelu. Ei ole ollut mm. Väärää resoluutiota tai huonoja virkistystaajuuksia asennuksen jälkeen, joita joutuisi korjaamaan puukottamalla xorg.confia.
Edgyssä on hienoa uusi kerneli ja nopeus. Käynnistyy kymmenisen sekuntia nopeammin kuin Dapper, AIGLX oletuksena, jonka laitoin päälle omille avoimille radeon ajureille ja ikkunat piirtyvät paljon nopeammin kuin ilman. Tosin saisi se olla vielä huomattavasti nopeampaa kuin nyt.
Jotenkin kaikki tuntuu toimivat ensimmäistä kertaa kevyesti. Suuri plussa siitä! :D
-
Edgyssä on hienoa uusi kerneli ja nopeus. Käynnistyy kymmenisen sekuntia nopeammin kuin Dapper, AIGLX oletuksena, jonka laitoin päälle omille avoimille radeon ajureille ja ikkunat piirtyvät paljon nopeammin kuin ilman. Tosin saisi se olla vielä huomattavasti nopeampaa kuin nyt.
Jotenkin kaikki tuntuu toimivat ensimmäistä kertaa kevyesti. Suuri plussa siitä! :D
Joo Ubuntu tuntuu kyllä jo ihan hyvältä nopeuden suhteen. Ukson, että tulevat versiot ovat kyllä vieläkin nopeammat. Jokuhan tuolla "Fedora" threadissa taisi mainita, ettei Ubuntussa ole ehkä vielä käytetty linkkeri-optimointejakaan. Pelkästään jo ne nopeuttavat huomattavasti. Uskon GNOME-yhteisön optimoivan itse GNOMEakin lisää.
Edgy:ssä minulla ei toimi avoin 'ati' ajuri, eikä DRI. Selvinnyt, että ongelma on kernelissä ja versiossa 2.6.18 toimii taas normaalisti. Fedorassa tuo löytyy ja pääsin ensimmäistä kertaa kokeilemaan AIGLX:ia. Noh... ihan kiva, mutta kytkin 10min testailun jälkeen pois. Kuorman alla X rupeaa ikävästi tökkimään ja jäätämään, mikä sen verran ärsyttävää, että jo pelkästään sen takia kytkin AIGLX:n pois. Aito läpinäkyvyys oli kyllä ihan mukava, sekä ikkunoiden varjostukset. Myös se, ettei ikkunan sisältö "hajonnut" ikkunoita siirrettäessa muiden päällä oli todella ok. Odottelen kyllä vielä seuraaviin julkaisuihin, ennen kuin kytken päälle pidemmäksi aikaa.
Kunhan Cairo+glitz saadaan kunnon vauhteihin ja saadaan hyödyllisiä "efektejä", niin alkaa näyttämään jo paremmalta. Eiköhän tämä vielä tästä :)...
-
Kokeileppa radeon ajuria (https://help.ubuntu.com/community/RadeonDriver) joka on myös vapaa, sillä pitäisi pelata 3d:t.
Breezy -> kaikki toimi ok
heh sama kuin nykyinen alternative ;).
Mitä itellä on kokemuksia edgystä niin se todellakin toimii hyvin ja nopeasti(nopeammin kuin dapper). Tosin itselläni on päivitetty hoary->breezy->dapper->edgy, kuhan saan sen dvd:n hommattua(tällä hikinetillä jaksa asentaa cd:llä) niin vetää kovosta backupit ja vetää sit siliäksi ja asentaa puhtaalle pöydälle. Tosin viimeinen päivitys toimi oikein, nvidian ajurit toimivat heti lennosta päivityksen jälkeenkin, mikä oli kohtalaisen iloinen yllätys. Ainut mihin tökkäs oli proftpd ja apache2, jotka poistin ja päivitys jatkoi onnellisesti loppuun asti.
-
Kaikista eniten Ubuntussa häiritsee tän säätäminen. Ekaa kertaa yritin asennella jotain "oikeaa" peliä ettei tarvis aina Robotteja pelata. :D No eihän se tuntunu winellä onnistuvan ja säätöä taas tiedossa. Ohjeita ja keskustelua löytyy aiheesta vissiin aika paljonkin mutta se on taas ripoteltu vähän joka puolelle. Ja parhaimmat palat englanniksi. No tuleepahan kielitaitoa kehitettyä! Tuli tossa tiskatessa jo mieleen et millanenhan se tuleva Vista on mut en ainakaan ensinmäisten joukossa sitä rupee testailee.
No joka tapauksessa kaipaisin kattavaa ohje-sivustoa jossa ois toimivia niksejä. Wikissäkin oleva winen asennus ohjeet ei toiminu kunnolla. Hermoja vaatii...
-
Paha keksiä mitään kritiikkiä juuri nyt. Kaikissa muissa versioissa on toiminut kaikki ok, mutta Edgyssä en oo vielä saanut 3d-kiihdytystä toimimaan ATIn kortilla. Kyllä se tästä, enpä ole vielä jaksanut pahemmin yrittääkään kun en ole vielä kokenut tarvetta moiselle. Tuo säätäminen on kyllä mielestäni hauskaa ja uskomattoman palkitsevaa kun lopulta saa jotakin toimimaan. Ainiin, Kaudiocreator jostain syystä kaatuilee ja syö uskomattoman paljon tehoa aina välillä, mutta onneksi on Grip.
-
Minä en myöskään pidä tosta Gnomen oletusteemasta ja muutenkin ruskea on väri josta vähiten pidän. Tonen asia koskee resoluution muuttamista, ois hyvä jos pääsis sille tasolle miten se toosassa vaihdetaan.
Eipä niitä kai muita miinuksia ole.
Yleisesti Linuxeille kritiikkiä vois antaa siitä, ettei ole sitä yhtä "oikeaa" paketti muotoa vaan on rpm:mää ja debiä jne... Linuxin kehittymisen kannalta se ois ainakin minusta tärkeää.
-
Minä en myöskään pidä tosta Gnomen oletusteemasta ja muutenkin ruskea on väri josta vähiten pidän.
Nykyäänhän se oletusteema on oranssi... :)
-
Minä en myöskään pidä tosta Gnomen oletusteemasta ja muutenkin ruskea on väri josta vähiten pidän.
Itse olen pannut merkille, että Ubuntun graafista ulkonäköä koskeva lista on _todella_ hiljainen ollut sen jälkeen kun Mark päätti, että Edgy käyttää vanhaa ulkoasua. Yhteisössä porukka oli luonnollisesti todella pettyneitä ja vaikuttaisi siltä, että monilta meni into kehittää enää yhtään mitään koskien ulkoasua.
No ehkä keskittyvät parhaillaan kaikessa hiljaisuudessa kehittämään uusia juttuja ja lähempänä Feistyn julkaisua näyttävät mitä ovat saaneet aikaan... toivottavasti.
gmane.linux.ubuntu.artwork (http://news.gmane.org/gmane.linux.ubuntu.artwork)
-
Linux intoilija Steven J. Vaughan-Nichols: "Top four reasons Windows wins and Linux loses (http://desktoplinux.com/news/NS6087894103.html)"
Tuttu laulu.
-----
Ubuntun "art-team" ongelmissa edelleenkin... :-|
gmane.linux.ubuntu.artwork (http://news.gmane.org/gmane.linux.ubuntu.artwork)
-
Jaa ei yleisty vai? Tradeka 1750 päätetettä ja nähtävästi Handelsbanken 12000 päätettä. http://www.tietoviikko.fi/doc.te?f_id=1088463&s=r
Jottei ihan tylsäksi menisi niin Linuxhan on mm. Topfieldin digiboxeissa.
-
Linux intoilija Steven J. Vaughan-Nichols: "Top four reasons Windows wins and Linux loses (http://desktoplinux.com/news/NS6087894103.html)"
Tuttu laulu.
Jos kaupasta ostetuista tietokoneista 50% sisältäisi esiasennetun linux distron täydellä laitetuella niin olisi tilanne eri. Toimittajien on helppo laittaa windows kun saavat rahaa siitä... näin saadaan ylläpidettyä nykyistä tilannetta, jossa windows hallitsee markkinoita..
-
Linuxin rautatuki on edelleen puuttellinen, samoin esmes läppäreiden vaihdettavien asemien tms, tunnistaminen on jossain windows 3.1 tasolla.
-
Linuxin rautatuki on edelleen puuttellinen, samoin esmes läppäreiden vaihdettavien asemien tms, tunnistaminen on jossain windows 3.1 tasolla.
Ja tämä johtuu suurimmaksi osaksi valmistajista. Ajurit tulevat ihan muualta yleensä Linuxille. Yleensä valmistajat tukevat vain sitä yleisintä ja kaupallista. Raha se kai tätäkin pyörittää :)
Linux on valmis kyllä jo yleiseen käyttöön. Tarvittaisiin se tuki laitteiden valmistajilta ja Ohjelmien/Pelien kehittäjiltä.
-
Onko kukaan löytänyt wikin käyttöön suomenkielistä ohjetta, vai ehdotetaanko mediawikiin vaihtamista?
-
Itseäni harmittaa kun _aina_ uuden kernelin myötä äänikortti katoaa. Sinänsä outoa koska levyltä kun uuden ubuntu asennuksen tein niin kortti löytyi ja ääniä pukkasi heti ensimmäisellä käynnistyksellä. Mutta aina kun päivitys softa ilmoittaa uudesta kernelistä niin uudelleenkäynnistyksen jälkeen, äänikortti kadoksissa.
[kiukku]Eikö se prkl osaa sitä löytää jollain keinolla sitä vanhaa kerneliä hyväksi käyttäen...[/kiukku]
Ei mulla sitten muuta :D
-
Nyt jo hyvän tovin kohellettuani erilaista ohjetta ja vippaskonstia ja pöytää vastapäivään kiertäneenä täytyy sanoa, jotta tuo wlanin toimimaan saaminen tuntuu olevan mahdoton tehtävä...
Taidan ottaa 20 tunnin aikalisän ja hyökätä taas astialle huomenissa... toivottavasti en oo sekoittanut mitään pahasti ja siten "tuhonnut" seuraavan mahdollisesti löytyvän ohjeen toiminta edellytyksiä....
eli nyt siis siihen kritiikkiin... eli tiedän että peilistä se oikea syyllinen löytyy, mutta :)
Eli vaikka tämä kaikenlainen säätäminen on aika-ajoin ihan mukavaa... rupeaa elämä kyllä maistumaan aika pahalta kun homma ei kertakaikkiaan lähde toimimaan. Vaikka Ubuntun ohjeet ovat ihan hyvät, on siellä kertakaikkisen raivostuttavia windowsmaisia vinkkejä :) Esim:
*
If this is the case, or you find a message stating "try pci=assign-busses" in the dmesg log, append the following to the kernel boot line:
pci=assign-busses
Tämä siis englanninkielisestä wikistä johon päädyin ubuntun oman helpin kautta... tästä tietenkin heräsi kysymys mikä pirskatin kernel boot line? Mutta älkäämme tarketuko tuohon, en usko että minulla sitä ongelmaa edes on, kunhan vaan pisti silmään :P
Mutta jooh, lähden vaikka käyttämään piskit ja haukkaamaan happea josko pääkin pikkasen terävöityisi...
eli tällä kertaa marisen wlanin asentamisen vaikeudesta :)
-
Linuxin rautatuki on edelleen puuttellinen, samoin esmes läppäreiden vaihdettavien asemien tms, tunnistaminen on jossain windows 3.1 tasolla.
Pöh. Windowsin rautatuki se vasta huono onkin, joka lisälaitteen ja monitorin sun muun mukana tulee romppu, jolta pitää asennelle ajureita. Windowsista kun ei löydy tukea millekään...
-
Itseäni harmittaa kun _aina_ uuden kernelin myötä äänikortti katoaa. Sinänsä outoa koska levyltä kun uuden ubuntu asennuksen tein niin kortti löytyi ja ääniä pukkasi heti ensimmäisellä käynnistyksellä. Mutta aina kun päivitys softa ilmoittaa uudesta kernelistä niin uudelleenkäynnistyksen jälkeen, äänikortti kadoksissa.
[kiukku]Eikö se prkl osaa sitä löytää jollain keinolla sitä vanhaa kerneliä hyväksi käyttäen...[/kiukku]
Ei mulla sitten muuta :D
Nyt en muista kun ei ole ubuntua tällähetkellä, että käyttääkö Ubuntu erikseen asennettevaa alsaa vai alsaa joka on kernelissä.
Jos se käyttää erikseen asennettavaa tuo on täysin normaalia, että se pitää asentaa uudelleen.
-
X:ään haluaisin parannuksia.
Luettelen huonoja puolia:
-Koko X pitää käynnistää uudelleen jos vaihtaa ajuria, lisää resoluutioita tai vaihtaa bpp arvoja.
-X:än pitäisi AINA käynnistyä oli kyseessä minkälainen virhe tahansa ettei käyttäjä ei jäisi pällistelemään päätettä vikatilanteissa.
-Yleinen konfigurointi. Joutuu räpläämään xorg.conf tiedostoa pienissäkin muutoksissa
Tällähetkellä ainut asia mikä korpeaa on tuo X:n käyttöönoton vaikeus verrattuna muuhun järjestelmään.
-
-X:än pitäisi AINA käynnistyä oli kyseessä minkälainen virhe tahansa ettei käyttäjä ei jäisi pällistelemään päätettä vikatilanteissa.
Lähes mahdoton yhtälö. Jos X on rikki, ei graafinen ympäristö lähde käyntiin.
Jos olet huomannut, voi myös ASCII-grafiikalla tehdä ihan näyttävää tulosta.
Mutta ihan lähtökohtana: kun haluaa käyttää oikeaa käyttöjärjestelmää
pitää opetella sen käyttö oli se sitten mikä hyvänsä. Ubuntu perustuu Debianiin,
jonka kaikki konfigurointityökalut ovat tekstipohjaisia. Tässä ei Ubuntukaan tee
poikkeusta.
Opettele siis käyttämään valitsemaasi järjestelmää.
Myös kaikissa muissa tuntemissani Linux-jakeluissa järjestelmän konfigurointi
onnistuu tekstitilassa. Jos konffaustyökalu kuten dpkg-reconfigure xserver-xorg
ei toimisi, on vielä mahdollista käyttää editoria ja korjata tilanne vaikkapa nano:lla.
Tämä on vahvuus - ei heikkous.
Vielä on vain muistutettava, että myös Windowssissa on kautta aikojen ollut
komentoja, jotka toimivat cmd.exe:ssä tai command.com:ssa. Näitä vain ei
tavan käyttäjä yleensä tarvitse (eikä sitäpaitsi osaa käyttää), jos järjestelmä
toimii. Mainittakoon näistä vaikka perusohjelma ping.
-
Luettelen huonoja puolia:
-Koko X pitää käynnistää uudelleen jos vaihtaa ajuria, lisää resoluutioita tai vaihtaa bpp arvoja.
-X:än pitäisi AINA käynnistyä oli kyseessä minkälainen virhe tahansa ettei käyttäjä ei jäisi pällistelemään päätettä vikatilanteissa.
-Yleinen konfigurointi. Joutuu räpläämään xorg.conf tiedostoa pienissäkin muutoksissa
Tällähetkellä ainut asia mikä korpeaa on tuo X:n käyttöönoton vaikeus verrattuna muuhun järjestelmään.
Nuo ongelmat pitäisi korjaantua seuraavien kahden Xorg julkaisun aikana. 7.2 on aivan ovella (mahdollinen julkaisu jo tänään?) ja 7.3 siitä ilmeisesti... noh tietääkseni ~6kk päästä.
Keith Packard: "However, that may only be an interim solution. X.org's Keith Packard turned up for several of the X.org discussions, and he indicated that X.org will be solving some of these problems upstream in the 7.3 timeframe. According to Packard, X.org 7.3 shouldn't even require an xorg.conf -- everything should be autodetected at run time. X.org will receive information about new devices dynamically from D-Bus. X.org will also be moving to fontconfig to make fonts more dynamic." (lähde (http://community.linux.com/article.pl?sid=06/11/13/2112259&from=rss))
Keith Packard: "While we may mock Windows and the BSOD, many people would be far happier with that than the current state of an Xorg system where kernel panics are not announced at all; instead, the screen simply freezes and the user has no idea what has happened." (lähde (http://keithp.com/blog/kernel-mode-drivers.html))
-
Lähes mahdoton yhtälö. Jos X on rikki, ei graafinen ympäristö lähde käyntiin.
Jos olet huomannut, voi myös ASCII-grafiikalla tehdä ihan näyttävää tulosta.
Mielestäni pitäisi ennen tekstitilaan heittämistä kokeilla vielä VESA/800x600 -tilaa, koska tekstitila on ei-tekniselle käyttäjälle sama kuin hyytyminen.
-
Mutta ihan lähtökohtana: kun haluaa käyttää oikeaa käyttöjärjestelmää
pitää opetella sen käyttö oli se sitten mikä hyvänsä.
Ei minulle tuota ongelmia käyttää pelkästään komentoja ja teen paljon mielummin kaiken komentoriviltä jo pelkästään siksi, että se on nopeampaa.
Ajattelenkin nyt niitä jotka laittavat uuden näyttiksen kiinni koneeseensa ja saavat konsolin eteensä.
-
Mutta ihan lähtökohtana: kun haluaa käyttää oikeaa käyttöjärjestelmää
pitää opetella sen käyttö oli se sitten mikä hyvänsä.
Ei minulle tuota ongelmia käyttää pelkästään komentoja ja teen paljon mielummin kaiken komentoriviltä jo pelkästään siksi, että se on nopeampaa.
Ajattelenkin nyt niitä jotka laittavat uuden näyttiksen kiinni koneeseensa ja saavat konsolin eteensä.
Ehkäpä autovertaus olisi taas poikaa: ei kaikkien autoilijoiden tarvitse tietää mitä tehdä kun yksi kaunis aamu auto ei käynnistykään vaan vilkuttaa paneelin valoja hullun lailla. OK, manuaalista voi katsoa että 'autossasi on jotain pielessä, ota yhteys valtuutettuun huoltoon' - mutta ei kaikkien tarvitse pystyä itse päivittää moottorin ohjausjärjestelmää säätävän piirin firmwarea.. Eli mielestäni juurikin nyt esimerkiksi otettu X:n konffaaminen ei ole sitä peruskäyttöä mitä jokaisen pitää osata vaan tietysti lähtökohtaisesti sen pitäisi toimia 'pomminvarmasti' - esim. tuossa vesa-tilassa.. Ja koska näin ei aina ole, tullaan mielestäni siihen kiistanalaiseen kohtaan - mitäpä seuraavaksi?
Jos auto sökähtää, harvempi rupeaa oikeasti konepeltiä avaamaan (varsinkaan nykyautoissa joissa on pelkkää elektroniikkaa..) vaikka se (varsinkin vanhemmissa autoissa) on periaatteessa ihan mahdollista ja aikaa käyttämällä ja kaikenlaisia ohjekirjoja seuraamalla esim. moottorin vaihto onnistuu omassa autotallissakin. Toiset vievät auton korjaamolle, ammattimiesten käsiin. Nyt ajatus tahtoo monella olla että linuxin käyttäjien pitäisi todellakin tuntea se järjestelmä läpikotaisin ja pystyä kääntämään kernelit, konffaamaan äxät jne jne jne. Miksi? Monia se kiinnostaa ihan harrastuksena mutta mitä enemmän linux saavuttaa suosiota, sitä enemmän mukaan tulee käyttäjiä joita ei vähempää voisi kiinnostaa tehdä tietokoneella mitään ylimääräistä kuin se nettisurffaus, tekstin käsittely ja lomakuvien arkistointi tai vastaavaa. MIelestäni tämä olisi hyväksyttävä ja vastaavasti tarjota ulkopuolista apua käyttäjille, on se sitten ilmaista tai maksullista - käyttäjiä ei kuitenkaan pitäisi mielestäni pakottaa tutustumaan koneeseensa liikaa - tietysti peruskäyttö edellyttää opettelua ja tässä on monelle jo ihan riittävästi tuskailun aihetta. Monelle riittää (ja hyvä niin) että osaa ajaa autoa turvallisesti (tai ladata päivitykset linuxiinsa).
Eli tietyn pisteen jälkeen täytyy mielestäni ymmärtää että monilta loppuu mielenkiinto kuin seinään. Komentorivi ei ehkä vielä ole se, mutta jos se on pelkkä komentorivi (lue: ei X:ää lainkaan..) ruvetaan mielestäni olemaan jo rajan väärällä puolella ja ihan ok ratkaisu on suositella ratkaisuksi jonkun osaavamman hankkimista paikan päälle korjaamaan tilanne (tai viemään kone rempattavaksi).
Toki voi yrittää tarjota sitä ihan oikeaakin fixiä, kyllä siihenkin tartutaan. Mutta täytyy myös ymmärtää niitä, joita ei kiinnosta.
Ja tuoreimmissa äxissä taitaa tulla joku graafinen konffiohjelma tms..
r
-
Yhdyn kritiikkiin tuon X:n suhteen. Vaikkei traktoreita tule verrata lentokoneisiin, on minulla tullut äärimmäisen harvoin vastaan tillanne, jossa Win ei olisi käynnistynyt graafiseen tilaan näyttökortin vaihtamisen, useampien näyttöjen kanssa leikkimisen tai ajureiden muuttamisen jälkeen. Tähän pitäisi *nixienkin tai ainakin *buntujen pystyä. Kaikkea ei sinänsä tule voida säätää GUI:lla, mutta se laskettakoon eduksi, kun tavoitellaan uusia käyttäjiä. Sitä paitsi, jos olisi edes 800*600 + 256 väriä, ei aina tarvitsisi mennä viereiseen luokkaan hakemaan ohjeita asioiden korjaamiseen netistä.
-
Jatkan Risto H. Kurpan mielipiteitä omillani.
Tavallinen käyttäjä ei tiedä tietokoneiden ylläpidosta yhtään mitään. Tämä on fakta. Heidän ei myöskään periaatteessa tarvitse ymmärtää tällaisista asioista mitään, sillä he voivat aivan hyvin ulkoistaa ylläpidon niille jotka tuntevat järjestelmän ja osaavat huolehtia siitä. Osaavaa ylläpitoa tarvitaan niin Linuxissa kuin Windowsissakin.
Windowsin yksi suurimpia ongelmia on se, että siinä järjestelmän ylläpito on tehty näennäisesti helpoksi vaikka se ei sitä kuitenkaan oikeasti ole. Tämän seurauksena maailma on täynnä huonosti ylläpidettyjä (lue: ylläpitämättömiä) Windows-koneita ja niistä muodostettuja zombie-verkkoja, joista joutuvat kärsimään kaikki muutkin kuin Windowsin käyttäjät. Monesti käyttöjärjestelmäsodissa näkee kommentteja että käyttöjärjestelmä on jokaisen oma valinta joka ei kuulu muille. Väärin, se kuuluu muille siinä vaiheessa kun väärästä valinnasta koituu heillekin haittaa.
-
Tässäpä meille tyypillinen esimerkkitapaus: http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=8449.msg60894
Ei näin saisi käydä..
r
-
Keith Packard: "However, that may only be an interim solution. X.org's Keith Packard turned up for several of the X.org discussions, and he indicated that X.org will be solving some of these problems upstream in the 7.3 timeframe. According to Packard, X.org 7.3 shouldn't even require an xorg.conf -- everything should be autodetected at run time. X.org will receive information about new devices dynamically from D-Bus. X.org will also be moving to fontconfig to make fonts more dynamic." (lähde (http://community.linux.com/article.pl?sid=06/11/13/2112259&from=rss))
Ja mites tämä sitten auttaa, jos automaattinen tunnistus ei onnistu? Käsin sitä joutuu sitten taas säätämään tavalla tai toisella, luulisin... :)
-
Ja mites tämä sitten auttaa, jos automaattinen tunnistus ei onnistu? Käsin sitä joutuu sitten taas säätämään tavalla tai toisella, luulisin... :)
No ainakin X:n puolelta on jotain yritystä. Tällä hetkellä tylysti tekstitilaan, jos ajuri on väärä esimerkiksi kortin vaihdon jälkeen. Tottakai on loistavaa että on mahdollisuus aina käsin säätää tarvittaessa, mutta kyllä mielestäni automaattinen tunnistus on tarpeellinen parannus X:n.
-
Kevättä rinnassa, koirankakka keskustelu käy kuumana ja Ubuntun ruskea (rumuus) nousee jälleen puheenaiheeksi:
Ubuntu 7.04 (Feisty Fawn) Beta Preview (http://www.internet-nexus.com/2007/03/ubuntu-704-feisty-fawn-beta-preview.htm)
Another one who doesn’t like Ubuntu’s default brown (http://robitaille.wordpress.com/2007/03/28/another-one-who-doesnt-like-ubuntus-default-brown/)
I Dont Like Brown! (http://popey.com/I_Dont_Like_Brown)
-
Kevättä rinnassa, koirankakka keskustelu käy kuumana ja Ubuntun ruskea (rumuus) nousee jälleen puheenaiheeksi:
Onneksi Kubuntu tarjoaa miellyttävän sinisävyisen vaihtoehdon ;)
-
Niin ja saa ubuntussakin nuo värit vaihdettua yhtälailla kuten taustakuvan ja reunukset pois.
-
Onneksi Kubuntu tarjoaa miellyttävän sinisävyisen vaihtoehdon ;)
No eipä se sininenkään niin kaunis ole :)
-
Tietoturvagurut ruoskivat käyttäjää (http://blogit.tietokone.fi/paneeli/?p=13) - MP3 (http://www.tietokone.fi/paneeli/ict-paneeli6.mp3)
-
What's wrong with Ubuntu 7.04 (http://apcmag.com/5981/hands_on_with_ubuntu_7_04_part_1)
-
MS Office 2007 ja OpenOffice 2.2 vertailua numeroiden valossa.
"From these results, we can see that the OpenOffice.org ODF XML parser (while vastly improved) is still about 5 times slower than Microsoft's OOXML parser. OpenOffice.org also seems to consume nearly 4 times the amount of RAM to hold the same data. While OpenOffice.org continues to have fewer features than Microsoft Office, it continues to consume far more resources than Microsoft."
MS Office 2007 versus Open Office 2.2 shootout (http://blogs.zdnet.com/Ou/?p=480)
-
"Raimo"
Asennusohjelman tapa asentaa kaikenmaailman läppäriajureita, virransäästöjä, bittorrentteja, sättejä
openofficeja, evoluutioita, bluetootheja, näytönsäästäjiä, ALSOJA, ppp-systeemejä, HP-tulostimen sälää jne. ja sitten jättää asentamatta esim Epiphanyn!
"Raimo"
Samaa mieltä noista.
No multimedia ja ajuripuolella puutteita, jotka kuitenkin työn alla. Mutta tällähetkellä käyttäjä(t) joutuvat viilaileen itse liikaa kykynsä mukaan.
Yksi vakava puute on puhesynteesi ohjelmat ( kaverini on sokea ) ei saa esim ocraa toimimaan niinkuin pitäisi, ja suopuhekin lukee vain tekstimuodossa.
Mutta Gnomen työpöydästä saa juuri sellaisen kuin haluaa väreineen päivineen.