"Voi toki. Suunnittelija voi tehdä porakoneen jonka funktio on tehdä reikiä lastulevyseinään ja hän voi katsella hienosti luomaansa laitetta ylpeänä. Vaan kun tuote on hyllyssä voi loppukäyttäjät suorastaan naureskella laitteen suunnitteluvioille vaikkapa huononmallinen runko, ergonomia tai ihan vaan vaikka ihan liian tehoton. Eli vielä kerran. Teorian ja käytännön on kohdattava jos halutaan tehokkuutta. Näitähän riittää esim. teollisesti muotoiltuja todella kauniita palkkirakenteita paperilla ja tietokoneen ruudulla, mutta kun maapallolta ei löydy hitsauskoneita millä voisi kyseisen rakenteen lopullisesti kasata ihan suunnittelijan tietämättömyyden takia. Tämä on ihan loputon kierre ja pätee alaan kuin alaan ja sovellukseen kuin sovellukseen. Siten mielestäni myös operatiiviseen johtoon. Oma kokemus kertoo, että mitä enemmän joku kuvittelee tekevänsä jotain teorian pohjalta, sitä enemmän lopullinen toteutus sukkaa lähes poikkeuksetta."Minusta tässä on meidän kohdalla perustavaa laatua oleva näkemysero. Kumpikaan ei ole sanottavammin väärin tai oikein, mutta yritän selittää.
Sinä näet porakoneen konkreettisena ja yksittäisenä tuotteena - minä näen sen välineenä, joka on tuotteistettu tekemään sille määritellyt asiat mahdollisimman hyvin jakeluketjun ja valmistajan kannalta (kilpailutilanteesta riippuen joskus jopa asiakkaan kannalta
.
Tässä tapauksessa mainittu porakone muodostaa arvoketjun toimittajan alihankkijoista aina loppukäyttäjälle. Asiakkaalle porakone tekee pari käyttötapausta, jotka liittyvät poraamiseen. Jakeluketjulle porakone ei edusta reikien poraamista, sen pitäisi edustaa tuotetta johon liittyvät jakelun haltuunoton kannattavuus ja siihen liittyvät riskit. Toimittajalle porakone edustaa heidän näkemystä välineestä, jolla tehdään reikiä seinään. Jotta se olisi mahdollista, pitää tuntea siihen liittyvät käyttötapaukset, valmistusmenetelmät, resurssien hankinta, rahoitus ja kannattavuus, tuotteistaminen, jakelu, markkinointi, palvelut, tekninen toteutus, design, jne. Tämä muodostaa toimitusketjun, joka perustuu suunnitteluun ja jokaisessa eri vaiheessa on takana teoreettinen osuus millä pyritään optimoimaan tuottavuus- ja tehokkuustekijät.
"Ei, vaan kysyin että minkäkokoisissa yrityksissä olet työskennellyt ihan syystä. "Eiköhän se ole tärkeintä mitä olet tehnyt ja kokenut ennemin kuin ollut esim. ovimikkona suuryrityksessä. Ainoa mikä yritysmaailmassa on jatkuvaa, niin se on muutos. Eivät ne tapahdu yhdessä yössä eivätkä yhden ihmisen yksittäisenä päätöksenä, mitä en ole missään yhteydessä väittänyt vaan se on sinun oman mielikuvituksen tuotetta. Edes asioihin liittyvä päätöksenteon malli ei liity keskusteluun lähellekään, koska skenaarioni kuvaa tilannetta muutoksen edessä.
Olen pahoillani todetessani että asiayhteydet kysymyksiisi ovat melkoisen hämäriä joskus, ihmettelen mikä saa sinut asettamaan oikeuden edes kyseenalaistamaan toisia - tai saatikka kyseenalaistamaan vielä toisten kommentointia sinusta. Olet kyseenalaistanut melkein kaiken joka ei sinulle sovi, alkaen omista opintokokemuksista akateemiseen loppututkintoon. Miksi näin, sopetumisongelmiako?