Normaalin terveen ihmisen tulisi pitää työntekoa itsestäänselvyytenä. Miten sitä muuten saa rahaa selviätäkseen hengissä?
Tällainen perustelu ei loogisesti ole täysin kestävä, koska raha on myös ihmisten välinen sopimus, raha on vaihdon väline, ja jos yhteiskunta on terve, niin rahalta pitäisi myös puuttua itseisarvo. Kysymys pitäisi ymmärtää niin, että me teemme työtä, jotta toiset saavat meidän työstämme jotain lisää elämän laatuun, jotta meillä itsellämme olisi mahdollisuus saada lisää elämän laatuun.
Miten tuo on ristiriidassa sen kanssa että työnteko on välttämätöntä? Jos et tee töitä et saa ruokaa ja kuolet pois. Ensisijaisesti me teemme töitä että saamme ruokaa, katon pään päälle ja lämpöä talveksi. Muut asiat tulevat vasta niiden jälkeen. Puhelinmyyjänä toimiva tekee todennäköisesti töitä nimenomaan noiden kolmen tarpeen täyttämiseksi, sillä en usko niistä hommista saatavan hirveästi palkkaa eli rahaa ei jää juuri muuhun elämänlaadun kohottamiseen.
Jos ajatellaan turkistarhaajaa, niin hänen funktionsa tietenkin on tuottaa turkiksia ihmisten käyttöön. Eettinen kysymys nousee siitä, ovatko nämä turkisvaatteet välttämättömiä, ovatko ne ylipäänsä tarpeellisia.
Turkisvaatteilla on oma selvä funktionsa vaikkakin ne nykyään ovat pääsääntöisesti ylellisyystuotteita. Sopivissa olosuhteissa ne ovat sekä välttämättömiä että ekologisesti kestävä vaihtoehto.
Jos kuitenkin todetaan että turkistuotanto on pahasta niin miten tilanne pitäisi korjata?
Lisäksi pari pientä sivukysymystä: Ovatko CD-levyt ja DVD-elokuvat välttämättömiä tai ylipäätänsä tarpeellisia? Entä kaupassa myytävät tietokone- ja konsolipelit? Moottoripyörät? Kosmetiikkatuotteet? Välttämättömien ja tarpeellisten tavaroiden määritteleminen ei ole mitenkään helppo tehtävä.
Turkisten ostajat ovat lähes aina varakkaita ihmisiä, kysymyshän on lähinnä siitä, mihin he rahansa käyttävät. Heidän pitäisi tuntea moraalinen vastuunsa käyttää rahansa eettisesti.
Koskeeko tämä moraalinen vastuu ainoastaan varakkaita vai myös köyhiä? Pitääkö köyhän välttää halpatuotantomaissa valmistettuja tuotteita, koska niiden valmistuksessa on todennäköisesti riistetty paikallista väestöä ja luontoa?
On huomattava se, että tämä sama rahamäärä käytettynä muuhun suomalaiseen tuotantoon työllistäisi ihmisiä aivan samassa määrin.
Tämä ei ole mitenkään itsestäänselvää sillä eri tuotantoketjut työllistävät eri määrän ihmisiä.
Mielestäni ei ole kovinkaan väärin omilla uravalinnoillaan painostaa näitä varakkaita ihmisiä käyttämään rahansa johonkin muuhun kuin esimerkiksi liukuhihnateollisuuden tuotteisiin.
Mitä tarkoitat uravalinnoilla? Sitäkö ettei itse kouluttaudu esimerkiksi turkistuotannon tuotantoketjuun?
Ei niin että kysyntä määrää tarjonnan, vaan että tarjonta määrää kysynnän, tai jonkinlainen tasapaino näiden välillä. Uravalinnalla me voimme vaikuttaa siihen mikä tämä tarjonta on, ja se on minusta eettisesti hyväksyttävä keino ohjata varakkaiden rahankäyttöä, kun ei siihen aina lainsäädäntö ehdi reagoimaan.
Jos on riittävästi kysyntää niin tarjontaa syntyy automaattisesti. Kasvava kysyntä nimittäin nostaa hintaa ja kannustaa tuottamaan. Voidaan tietysti kysyä mihin tämän tuotannon halutaan syntyvän sillä jos tuotantoa ei ole Suomessa niin sitä on ulkomailla ja silloin sitä ei pystytä sääntelemään eikä valvomaan.
