61
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Asenna RELEASE
« : 01.04.12 - klo:08.53 »
OK, kiitos!
Ubuntu Suomen keskustelualueet
Uutiset:
Ubuntu 22.04 LTS | Lataa ja asenna | Tutustu yhteisöön | Blogi | Yritysten tarjoamat palvelut
Valmistajien tukemat Ubuntu-tietokoneet: kannettavatietokone.fi uudet ja käytetyt sekä Lenovo-verkkokauppa
Näytä kirjoitukset
Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
62
Ubuntu tietokoneissa / Asenna RELEASE
« : 31.03.12 - klo:10.00 »
Tällainen ikoni ilmaantui omin päin sovelluspalkkiin heti Dashin alapuolelle. Tietoa siitä, miksi haluaisin näin tehdä, en ole onnistunut löytämään. Missä tämmöinen RELEASE on dokumentoitu? "RELEASE" ei hakusanana ole erityisen toimiva, haki mistä hyvänsä. Haluaisin siivota sen pois ahtaasta palkista, jollei sille ole käyttöä.
63
Ubuntu tietokoneissa / Pätkivä linjayhteys
« : 30.03.12 - klo:20.54 »
Asensin pari kuukautta sitten Ubuntu 11.10:n ensin kokeeksi läppäriini ja sittemmin myös pöytäkoneeseen, molempiin XP:n rinnalle. Läppäriä kokeillessa sattui jokunen linjakatkos, joiden ajattelin johtuvan omasta kokemattomuudestani. Viime aikoina on linjakatkoja sattunut pöytäkoneella. En osannut epäillä Ubuntua, vaan soitin palvelun toimittajalle, joka auliisti testaili kanssani linjaa vartin ajan, eikä nähnyt ongelmia. Nosti vähän virhetoleranssia ja kehoitti soittamaan uudestaan, jos häiriöitä ilmenee. Katkot eivät mihinkään hävinneet, vaan niitä tapahtuu yhä 2-3 kertaa päivässä. Syiksi en osannut ajatella muuta kuin vanhan omakotitalon rapistuvan kaapeloinnin tai ADSL-modeemin kenkkuilun. Aioin soittaa viasta jo uudelleen, kun päähäni pälähti, että katkot ovat tainneet aina sattua Ubuntu-yhteydellä, erityiseeti, kun yhteys on ollut pitempään päällä käyttämättä. Haluaisinkin selvittää mahdollisuuden, että Ubuntu olisi katkojen taustalla ennenkuin menen hätyyttämään nettiyhteyteni toimittajaa. Windowsin virhelokista en osannut löytää mitään katkoihin liittyvää, mutta en tiedä, miten juttua voisi selvittää Linux-puolella. Eli neuvoja tässä nyt tarttisin. Iso kiitos etukäteen!
64
Asentaminen ja käyttöönotto / [Ratkaistu] Vs: Kovalevyn osiointi
« : 27.03.12 - klo:12.36 »
No nyt on tullut neuvoja niin että näillä pitäis pärjätä. Kiitos kaikille! Yritän merkitä tään ratkaistuksi, mutta ekaa viestiä en tietty pääse muokkaamaan, niinkuin ohje käskee .
65
Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Kovalevyn osiointi
« : 24.03.12 - klo:00.17 »Olen pitänyt erillisen /homen tekoa jonkinlaisena turvana jos käyttöjärjestelmään tai laitteeseen tulee jokin pahempi ongelma. Pelastettavat tiedostot voi olla helpompi kaivaa omalta osioltaan (arvaan).
Kun pian ilmestyy 12.04, miten sujuisi /homella olevien asetustiedostojen tyrmääminen siten, että vaan ennen asennusta kylmästi pyyhkäisisi kaikki piilotiedostot pois jollain menetelmällä. Jäljelle jäisivät tiedostoineen nuo perinteiset Asiakirjat, Julkinen, Kuvat jne. ja asentaisi sitten uuden ikäänkuin puhtaalta pöydältä alustaen juuren muttei /homea. Parempi silti olisi ottaa varmuuskopiot omista tiedostoista.
Toisaalta pienten tiedostomäärien kyseessä ollen, saattaa olla turhaa kikkailua, kopiot omista vaan ja sitten puhdas asennus.
Mulla on aina koneen toisella levyllä tuore kopio omista datoistani, jotka muuttuvat kaiken aikaa, Silloin tällöin kopsaan lisäksi kaiken ulkoiselle kovolle. Se oli välttämätöntäkin käyttäessäni Warpia, mikään Windows-kone ei olisi osannut lukea HPFS-levyä, jos Warp-koneesta olisi vaikka emo kuollut (niinkuin sitten kuolikin). Eli varsinaista dataa ei välttämättä tartte siirtää turvaan edes asennuksen ajaksi. Haluaisin silti selvitä mahdollisimman vähillä virityksillä myös asennuksen jälkeen. Mutta näyttää siltä, että joudun säilyttelemään /homessa kaikenlaista muutakin, esim. X2 editori on nyt siellä kaikkine varusteineen. Mitään Julkinen, Kuvat, yms hakemistoja ei mulla ole, Kuvat on ulkoisella levyllä (yli 30 000) ja muutenkin oma hakemistorakenteeni on ihan erilainen, tarkkaan mietitty ja käytössä hioutunut, Toisaalta, estääkö jokin backuppaamasta koko /home-hakemistoa ulkoiseen levyyn tarvittaessa?
Tuli mieleen tuosta piilotiedostojen pyyhkäisystä, eiks jollain ls-komennon parametrilla saisi sen tekemään listan piilotiedostoista, josta olis sitten helppo muokata deletointiskripti niille (jos on kunnon editori, joka tekee mitä käsketään). Skripti jäisi dokuksi siitä, mitä on poistettu.
Osionimistä - toi UUID on varmasti paras koneen kanssa keskusteltaessa, havittelin vain sellaisia nimiä, joista itsekin ymmärrän, mistä osiosta on kyse. Koneessahan on muutakin kuin Ubuntu-osiot ja sitten on ne USB--mediat, jotka menee ja tulee. Vaihtuvat sdx:t tai pitkät kirjain-numerosarjat ei ole kovin informatiivisia. Tätä infraa täytyy silti miettiä, uutta järjestelmää suunnitellessa ei vain koskaan osaa ottaa huomioon kaikkea, mitä pitäisi.
66
Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Kovalevyn osiointi
« : 23.03.12 - klo:20.13 »
Kiitos taas, kyllä te ootte ihania! Uusi Ubuntu on nyt tässäkin koneessa! En löytänyt paikkaa mihin olisin voinut antaa sille mountpointit, joten annoin se tehdä tiedostorakenteen oman mielensä mukaan. Teen sitten siirto-operaation, kunhan keksin sopivan loitsun koko kotihakemistorakenteen siirtämiseksi. Muut opasteet sainkin Janilta. Asennus kesti tolkuttoman pitkään, 2,5 - 3 tuntia, enimmäkseen latausta ja tiedostojen siirtoa. Toivoisin kyllä, että se kertoisi vähän paremmin, mitä se milloinkin puuhaa ja kysyisi ainakin, mitä sovelluksia haluan sen lataavan. Joudun nyt ensi töikseni siivoamaan pois kaiken sen hörhellyksen, mitä en tartte ennen kuin alan latailla mitä tartten. Täytyy tutustua vaihtoehtoisiin asennustapoihin ennen seuraavaa kertaa, haluaisin olla vähän paremmin kontrollissa. Vaikka olen asennellut paljon käyttiksiä, en uskaltanut kokeilla sellaista eka kerralla, kun arvelin, että se puhuu mulle linuxia eikä meillä ole yhteistä kieltä.
Myös osioiden nimeämiskonventiot olivat selvityslistallani, eli onko nuo sdxx-tunnukset pysyviä, ja jollei, niin mikä on ja voiko osiot nimetä itse. Siihenkin sain hyvän selityksen. Kävin katsomassa, olisko täällä peräti sellainen LABEL-komento kuin muissa käyttiksissä, mutta sitä ei näköjään ole.
Merkkaan tään ratkaistuksi ja jatkan muilla aiheilla, kun menee sormi suuhun.
Myös osioiden nimeämiskonventiot olivat selvityslistallani, eli onko nuo sdxx-tunnukset pysyviä, ja jollei, niin mikä on ja voiko osiot nimetä itse. Siihenkin sain hyvän selityksen. Kävin katsomassa, olisko täällä peräti sellainen LABEL-komento kuin muissa käyttiksissä, mutta sitä ei näköjään ole.
Merkkaan tään ratkaistuksi ja jatkan muilla aiheilla, kun menee sormi suuhun.
67
Yleistä keskustelua / Vs: Omistatko lenovon?
« : 23.03.12 - klo:17.14 »
ThinkPad T40+ (en muista tarkemmin) ostin 5-6 vuotta sitten, kun olin viitisen vuotta etsinyt oikeesti kannettavaa läppäriä. Yli kaksikiloisena oli kummiskin liian painava, joten annoin pojalleni heti kun löysin LG:n kilon painoisen namun. Nyt kuulemma saisi takaisin, kun ei enää käy pelaamiseen. Eiköhän sillä jotain tekisi työpöytäkäytössä, jos vielä virtapiuha löytyy. Akusta en ikinä käytä läppäriä, LG:nkin akku vanheni käymättä kertaakaan koneessa.
68
Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Kovalevyn osiointi
« : 21.03.12 - klo:23.59 »
Kiitos Jani keinoista, joita ei onneksi vielä tarvinnut. XP lähti käyntiin, vähän nilkuttaen, mutta levytsekkien ja reboottien jälkeen näyttäis olevan kunnossa. Osiointi oli jo tapahtunut, XP:llä oli tilaa enää 130+ gigaa, loppu yhtenä ext4-partitiona ja yhden gigan swap-osiona. Latasin live-CD:n, löysin GPartedin ja jaoin loppulevyn vielä kahtia tarkoituksena tehdä toisesta /root ja toisesta /home. Nyt on Ubuntulle siis varattuna
dev/sda5
dev/sda7
dev/sda6 (swap)
En tiiä miks nää tunnukset menee näin, (sda3 ja sda4 puuttuu, sda6 on levyn viimeinen osio), mutta kaipa logiikka aikanaan paljastuu. Se, mitä vielä kysyisin ennenkuin laukaisen asennuksen, on miten ja missä vaiheessa kerron, että /root pitäis mennä sda5:lle ja /home sda7:lle? Vai voiks ne antaa mennä mihin menee ja siirtää asennuksen jälkeen? man mv kertoi vain tiedostojen siirtämisestä. Kokeilin löytyiskö komentoa mvdir, mutta ei. Onkohan komentoa, joka siirtää koko hakemistorakenteen? Haluaisin siis kotihakemiston eri osioon, jotta voin päivittää käyttiksen koskematta omiin juttuihini.
dev/sda5
dev/sda7
dev/sda6 (swap)
En tiiä miks nää tunnukset menee näin, (sda3 ja sda4 puuttuu, sda6 on levyn viimeinen osio), mutta kaipa logiikka aikanaan paljastuu. Se, mitä vielä kysyisin ennenkuin laukaisen asennuksen, on miten ja missä vaiheessa kerron, että /root pitäis mennä sda5:lle ja /home sda7:lle? Vai voiks ne antaa mennä mihin menee ja siirtää asennuksen jälkeen? man mv kertoi vain tiedostojen siirtämisestä. Kokeilin löytyiskö komentoa mvdir, mutta ei. Onkohan komentoa, joka siirtää koko hakemistorakenteen? Haluaisin siis kotihakemiston eri osioon, jotta voin päivittää käyttiksen koskematta omiin juttuihini.
69
Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Kovalevyn osiointi
« : 21.03.12 - klo:12.49 »
Päätin viime yönä siirtyä sanoista tekoihin ja asentaa toimivaksi todetulta 11.10-CD:ltä Ubuntun siihen tilaan, mitä se arvelee saavansa levyn lopusta käyttöön. Kun pääsin osiontinäyttöön, pienensin sen tilavarausta 170 -> 60, mutta jo painettuani "next"-näppylää, aloin ihmetellä, miksi tilavarausten summa oli yli 200 gigaa ja huomasin, että se oli tarjonnut asennusalustaksi ulkoista kovista - siis se oli ainoana esittelyssä. En halunnut asentaa sitä levylle, joka ei kuulu vakituisesti laitteistoon, joten peruutin edelliselle sivulla, irrotin ulkoisen levyn, ja sain koneen oman levyn käsittelyyn. Nytkin se ehdotti suurinta osaa levystä itselleen, mutta hilasin taas palkin niin että sille jäi lopusta 60 gigaa. Asennus eteni kohtaan "Retrieving file 31/69", johon se jämähti, hiiren tilalle tullut latauskiekko lakkasi pyörimästä eikä näppiskään toiminut. Menin nukkumaan ja aamulla oli sama ruutu esillä.
Olis kuitenkin pitänyt osioida levy ensin vaikka DFSEEllä, se on aina nähnyt luotettavasti paljonko levyn lopussa on tyhjää tilaa ja varoittaa, jos aion osioida käytetyn tilan päälle. Pelkään että asennus on kummiskin onnistunut kirjoittamaan esim $Bitmap'in päälle, joka mielestäni on kartta siitä, mitä klustereita NTFSllä on käytössä, eli sen siirtäminenkin kaiketi edellyttäisi sen päivitystä.
No niin, mitäs nyt tehdään. Ilmeisesti tästä ei pysty millään jatkamaan (?) Virrat pois, uusi buutti, joka joko lataa XP:n tai sitten ei. Jollei, niin buuttaus Live CDltä, XP-osiolta talteen, mitä tarttee (jos se osaa vielä lukea sitä), asennus samalta niin että alkuun jätetään 50-60 gigaa XP:lle ja sitten XP:n asennus (mulla on samanlaisen koneen asennuslevy ja lisenssit sekä koneessa että levyllä). Onko parempia ehdotuksia tai muuta huomioitavaa?.
Primääriosiot ei ole ongelma osioinnissa, mulla on yleensä aina koneissa vähintään kaksi levyä ja kussakin vain yksi primääri. Kaikki tuntemani käyttikset on asentuneet loogiselle paitsi winit. Mulla ei myöskään koskaan ole ollut ongelmia siitä, että levy on ostettaessa/saadessani osioitu, sensijaan se, ettei sitä ole osioitu, on alituinen päänsärky. Ihmettelin kerran jollain ulkolaisella forumilla, kuinka käyttäjät suostuvat ostamaan koneita, joissa on vain yksi osioimaton levy, eikä asennusmediaa mukana. Joku vastasi siihen "99.9 % of the Windows users wouldn't know what you are talking about". Ehkä tää onkin se ongelma, MS on voinut mellastaa ekan tietokonesukupolven kanssa kuin pellossa agressiivisella myyntipolitiikallaan.
Olis kuitenkin pitänyt osioida levy ensin vaikka DFSEEllä, se on aina nähnyt luotettavasti paljonko levyn lopussa on tyhjää tilaa ja varoittaa, jos aion osioida käytetyn tilan päälle. Pelkään että asennus on kummiskin onnistunut kirjoittamaan esim $Bitmap'in päälle, joka mielestäni on kartta siitä, mitä klustereita NTFSllä on käytössä, eli sen siirtäminenkin kaiketi edellyttäisi sen päivitystä.
No niin, mitäs nyt tehdään. Ilmeisesti tästä ei pysty millään jatkamaan (?) Virrat pois, uusi buutti, joka joko lataa XP:n tai sitten ei. Jollei, niin buuttaus Live CDltä, XP-osiolta talteen, mitä tarttee (jos se osaa vielä lukea sitä), asennus samalta niin että alkuun jätetään 50-60 gigaa XP:lle ja sitten XP:n asennus (mulla on samanlaisen koneen asennuslevy ja lisenssit sekä koneessa että levyllä). Onko parempia ehdotuksia tai muuta huomioitavaa?.
Primääriosiot ei ole ongelma osioinnissa, mulla on yleensä aina koneissa vähintään kaksi levyä ja kussakin vain yksi primääri. Kaikki tuntemani käyttikset on asentuneet loogiselle paitsi winit. Mulla ei myöskään koskaan ole ollut ongelmia siitä, että levy on ostettaessa/saadessani osioitu, sensijaan se, ettei sitä ole osioitu, on alituinen päänsärky. Ihmettelin kerran jollain ulkolaisella forumilla, kuinka käyttäjät suostuvat ostamaan koneita, joissa on vain yksi osioimaton levy, eikä asennusmediaa mukana. Joku vastasi siihen "99.9 % of the Windows users wouldn't know what you are talking about". Ehkä tää onkin se ongelma, MS on voinut mellastaa ekan tietokonesukupolven kanssa kuin pellossa agressiivisella myyntipolitiikallaan.
70
Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Kovalevyn osiointi
« : 18.03.12 - klo:02.00 »Minulla on Gparted aina siirtänyt myös datan tarvittaessa pienennetyn levyn alkuunpäin. Mutta ellei defragmentointia ole Windowsin puolella tehty, osion pienentäminen voi olla monen tunnin homma, kun sen työn suorittaakin levyoisioiden käsittelyyn varsinaisesti tarkoitettu ohjelma.
Sen jälkeen Gpartedilla on helppo homma pienentää esim. sitä C:-osiota, jolla Windows useimmiten majailee. Osioiden muutoksien jälkeen kone uudelleen käyntiin Windowsiin ja ekana tekona levyvälimuisti takaisin ja uudelleenkäynnistys perään.
Tämä pitää vielä tarkistaa, eli onko tää Gparted sama palikka, joka hoitaa osioinnin Ubuntu 11.10:n asennuksessa vai onko osiointiohjelmia useita? Jos on, niin mistä tään voi napata?
71
Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Kovalevyn osiointi
« : 17.03.12 - klo:23.46 »
Kiitos Ganymedes asiaan paneutuneesta vastauksestasi. Virtualisointiajatuksesta luovuin kahdesta syystä:
- näyttää siltä,että esim. Warpin asentamisessa virtuaalikoneeseen on jotensakin samat ongelmat kuin sen asentamisesta reaalikoneeseen eli kyky handlata uudempia juttuja, mm. isoja kovalevyjä, eikä mulla todellakaan riitä aikaa leikkiä sen kanssa, niin hauskaa kuin se olisikin. Eikä eCS:n asennuskaan ihan mennyt kuin Stromsössa, vaikka ongelmat olivat erilaisia.
- koneissani ei varmaan riitä puhtia virtuaalikoneitten ajamiseen. En ole aikoihin ostanut uusia koneita, kun tietokoneitten kehitys on jo kauan sitten haarautunut eri suuntaan kuin omat tarpeeni ja tämä nyt virittelyssä olevakin on perintökone nuorisolta.
Koneen siivousopas oli hyvä ja panen tsekkilistan talteen, jos joskus tarttee tyhjentää levytilaa. Nythän kyse ei ole siitä, koneessa on 170/186 gigaa tyhjää tilaa ja ongelma on se, miten saisin siitä kohtuullisen osan lohkaistua XP:n hallusta jollekin järjelliselle käyttikselle. Defraggauksessa käytän Mydefrag'ia, jossa voi valita tavoitteen (esim. kaikki tiedostot levyn alkuun) ja joka näyttää mitä tiedostoja se ei kyennyt siirtämään ja missä ne ovat. Jos löytyy tehokkaampi ohjelma, kuulisin siitä mielelläni.
Mulla on aina vähintään kaksi konetta käytössä, monestakin syystä, mutta olen huomannut, että se helpottaa myös turhautumista, kun toinen kone hidastelee. Sehän ei aina johdu koneesta, esim. haku joistakin tietokannoista saattaa kestää todella kauan. Tästä koneesta ajattelin tehdä nettikoneen, kun se on nopein näistä kolmesta eli tätä ja läppäriä lukuunottamatta ei muissa ole normaalikäytössä selaimia eikä virussuojausta. Jos päädyn Linuxiin työjuhtanani, täytyy tää miettiä uudestaan. Yksi kone voi jäädä sellaiseksi, jota RAIDissa kutsutaan "hot spare device" eli valmis käyttöön heti, kun jotain pimenee.
Mulle on jäänyt päälle flagi "käyttisosiolla ei ole mitään muuta kuin käyttis" ajoilta, kun labroilla työskennellessäni joutui joka toisen viikon aloittamaan asentamalla uusi käyttisbildi koneeseen. Muutenkin levyjen osiointi helpottaa monia juttuja. Eihän se tietty konetta nopeuta, mutta levyhakujen hitautta en ole koskaan kokenut ongelmaksi - paitsi ehkä, jos kone liian vähäisen muistin takia sivuttaa koko ajan.
Mielestäni en ole rakentamassa monimutkaista järjestelmää, tarpeeni ovat suurelta osin sitä (tutkimus)tietojen manipuleerausta, johon tietokone on keksitty ja yritän nyt viritellä itselleni ympäristön, joka olisi yhtä hyvä ja toimiva kuin kymmenvuotiaassa konevainajassani oli. Uusista vimpsuista valitsen vain ne, jotka koen itselleni tarpeellisiksi, ei musaa, leffoja tai pelejä ja Skypekin vain lastenlapsia varten. Ainoat aiemmat kokemukset Unix-systeemeistä ovat Gutsy-kokeiluni, joka päättyi siihen, ettei se tunnistanut läppärini verkkokorttiani niin etten voinut noutaa siihen verkkokorttiajuria, sekä se, että parikymmentä vuotta sitten jouduin työasioissa käyttämään AIXia, johon kyllä tykästyin, mutta joka ympäristönä oli ihan erilainen kuin Linux. Shell-funktioiden porttaukset Warpiin jäivät kummiskin työkalupakkiini.
Luulen, että asennat tähän nyt Ubuntun ja annan sen osioda itselleen, mitä levystä irtoaa. Jos saan sen ajamaan kaikkia ohjelmiani, joudun vielä käymään läpi distrot ja käyttöliittymät. Tää Unity-kammotus saa joka tapauksessa lähteä.
- näyttää siltä,että esim. Warpin asentamisessa virtuaalikoneeseen on jotensakin samat ongelmat kuin sen asentamisesta reaalikoneeseen eli kyky handlata uudempia juttuja, mm. isoja kovalevyjä, eikä mulla todellakaan riitä aikaa leikkiä sen kanssa, niin hauskaa kuin se olisikin. Eikä eCS:n asennuskaan ihan mennyt kuin Stromsössa, vaikka ongelmat olivat erilaisia.
- koneissani ei varmaan riitä puhtia virtuaalikoneitten ajamiseen. En ole aikoihin ostanut uusia koneita, kun tietokoneitten kehitys on jo kauan sitten haarautunut eri suuntaan kuin omat tarpeeni ja tämä nyt virittelyssä olevakin on perintökone nuorisolta.
Koneen siivousopas oli hyvä ja panen tsekkilistan talteen, jos joskus tarttee tyhjentää levytilaa. Nythän kyse ei ole siitä, koneessa on 170/186 gigaa tyhjää tilaa ja ongelma on se, miten saisin siitä kohtuullisen osan lohkaistua XP:n hallusta jollekin järjelliselle käyttikselle. Defraggauksessa käytän Mydefrag'ia, jossa voi valita tavoitteen (esim. kaikki tiedostot levyn alkuun) ja joka näyttää mitä tiedostoja se ei kyennyt siirtämään ja missä ne ovat. Jos löytyy tehokkaampi ohjelma, kuulisin siitä mielelläni.
Mulla on aina vähintään kaksi konetta käytössä, monestakin syystä, mutta olen huomannut, että se helpottaa myös turhautumista, kun toinen kone hidastelee. Sehän ei aina johdu koneesta, esim. haku joistakin tietokannoista saattaa kestää todella kauan. Tästä koneesta ajattelin tehdä nettikoneen, kun se on nopein näistä kolmesta eli tätä ja läppäriä lukuunottamatta ei muissa ole normaalikäytössä selaimia eikä virussuojausta. Jos päädyn Linuxiin työjuhtanani, täytyy tää miettiä uudestaan. Yksi kone voi jäädä sellaiseksi, jota RAIDissa kutsutaan "hot spare device" eli valmis käyttöön heti, kun jotain pimenee.
Mulle on jäänyt päälle flagi "käyttisosiolla ei ole mitään muuta kuin käyttis" ajoilta, kun labroilla työskennellessäni joutui joka toisen viikon aloittamaan asentamalla uusi käyttisbildi koneeseen. Muutenkin levyjen osiointi helpottaa monia juttuja. Eihän se tietty konetta nopeuta, mutta levyhakujen hitautta en ole koskaan kokenut ongelmaksi - paitsi ehkä, jos kone liian vähäisen muistin takia sivuttaa koko ajan.
Mielestäni en ole rakentamassa monimutkaista järjestelmää, tarpeeni ovat suurelta osin sitä (tutkimus)tietojen manipuleerausta, johon tietokone on keksitty ja yritän nyt viritellä itselleni ympäristön, joka olisi yhtä hyvä ja toimiva kuin kymmenvuotiaassa konevainajassani oli. Uusista vimpsuista valitsen vain ne, jotka koen itselleni tarpeellisiksi, ei musaa, leffoja tai pelejä ja Skypekin vain lastenlapsia varten. Ainoat aiemmat kokemukset Unix-systeemeistä ovat Gutsy-kokeiluni, joka päättyi siihen, ettei se tunnistanut läppärini verkkokorttiani niin etten voinut noutaa siihen verkkokorttiajuria, sekä se, että parikymmentä vuotta sitten jouduin työasioissa käyttämään AIXia, johon kyllä tykästyin, mutta joka ympäristönä oli ihan erilainen kuin Linux. Shell-funktioiden porttaukset Warpiin jäivät kummiskin työkalupakkiini.
Luulen, että asennat tähän nyt Ubuntun ja annan sen osioda itselleen, mitä levystä irtoaa. Jos saan sen ajamaan kaikkia ohjelmiani, joudun vielä käymään läpi distrot ja käyttöliittymät. Tää Unity-kammotus saa joka tapauksessa lähteä.
72
Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Kovalevyn osiointi
« : 16.03.12 - klo:23.57 »
Otetaanpa uudestaan, kun aiemmin kirjoittamani vastineeni jäi muun hösselin keskellä kesken ja oli tullut hyviä vastauksia sillä aikaa.
Koneissani on yleensä joku käyttis + compatibilityosiona nurkkaan ahdistettu XP - tässä vasta se XP. Oon aina onnistunut jakamaan koneen käyttislevyn kahdelle käyttikselle, ohjelmat ja datat saavat sitten asustaa toisella ja/tai ulkoisella kovolla. Ykkössuosikkini on ollut Warp, mutta ikivanha Warp4/W2K-koneeni kuoli joku aika sitten eikä sellaisia koneita enää saa mistään, joihin Warpin voisi asentaa. Kunnen ole innostunut räpläämään virtualisoinnin kanssa (= ei oo aikaa), testaan nyt rinnan Linuxia ja eComStationia (= Warp 4.50), kummasta saisi kättä pitempää. Winukoille oon vähän allerginen. Testissä kolme konetta + läppärini, yhden emon onnistuin jo tappamaan yrittämällä runtata siihen lisämuistia paikkaan, jonne ei nähnyt.
Nyt virittelyssä olevassa koneessa on vain yksi 186 gigainen kovis yhtenä osiona, käytettyä tilaa siivouksen jälkeen n. 16 G, joka on pitkin levyä. Tilaa olisi runsaasti toiselle käyttikselle, kunhan saisin tilan putsattua Winukan jämistä. Kaikki siivoustoimenpiteet oon suorittanut, mm. poistanut sivutuksen, mutta useiden defraggausten jälkeen on "ylämuistissa" jäljellä tämmöiset tiedostot:
- C:\$Bitmap
- C:\$Extend\$usnJrnl:J:$DATA
Nää taitaa olla NTFS:n "housekeeping"iä eli niihin en uskalla koskea edes Linuxista käsin (sikäli kun se olis yleensä mahdollista). Minusta ne on kuitenkin nyt "alempana" kuin aiemmin, jollen muista väärin.Taidanpa asentaa Ubuntun siihen tilaan, mitä se saa levyn lopusta irti ja katson, voisko/tarttisko asialle tehdä myöhemmin jotain.
Kiitos kaikista vastauksista ja kokemuksista! Kyllä se tästä .....
Koneissani on yleensä joku käyttis + compatibilityosiona nurkkaan ahdistettu XP - tässä vasta se XP. Oon aina onnistunut jakamaan koneen käyttislevyn kahdelle käyttikselle, ohjelmat ja datat saavat sitten asustaa toisella ja/tai ulkoisella kovolla. Ykkössuosikkini on ollut Warp, mutta ikivanha Warp4/W2K-koneeni kuoli joku aika sitten eikä sellaisia koneita enää saa mistään, joihin Warpin voisi asentaa. Kunnen ole innostunut räpläämään virtualisoinnin kanssa (= ei oo aikaa), testaan nyt rinnan Linuxia ja eComStationia (= Warp 4.50), kummasta saisi kättä pitempää. Winukoille oon vähän allerginen. Testissä kolme konetta + läppärini, yhden emon onnistuin jo tappamaan yrittämällä runtata siihen lisämuistia paikkaan, jonne ei nähnyt.
Nyt virittelyssä olevassa koneessa on vain yksi 186 gigainen kovis yhtenä osiona, käytettyä tilaa siivouksen jälkeen n. 16 G, joka on pitkin levyä. Tilaa olisi runsaasti toiselle käyttikselle, kunhan saisin tilan putsattua Winukan jämistä. Kaikki siivoustoimenpiteet oon suorittanut, mm. poistanut sivutuksen, mutta useiden defraggausten jälkeen on "ylämuistissa" jäljellä tämmöiset tiedostot:
- C:\$Bitmap
- C:\$Extend\$usnJrnl:J:$DATA
Nää taitaa olla NTFS:n "housekeeping"iä eli niihin en uskalla koskea edes Linuxista käsin (sikäli kun se olis yleensä mahdollista). Minusta ne on kuitenkin nyt "alempana" kuin aiemmin, jollen muista väärin.Taidanpa asentaa Ubuntun siihen tilaan, mitä se saa levyn lopusta irti ja katson, voisko/tarttisko asialle tehdä myöhemmin jotain.
Kiitos kaikista vastauksista ja kokemuksista! Kyllä se tästä .....
73
Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Kovalevyn osiointi
« : 16.03.12 - klo:09.49 »
OK, mutta onko se sama ohjelma, jolla hoidetaan osiointi Ubuntu 11.10:n asennuksessa vai eri ohjelma (ei esittäytynyt asennuksessa)? Jos laukaisen sen esim. Live-CD:ltä (millä nimellä?) ja pyydän sen jakamaan levyn kahtia, osaako se oikeasti siirtää entiset tiedostot tai niiden osat talteen levyn alkupuoliskolle? Tai jos asennan Ubuntun ja jaan levyn kahtia asennuksessa? Kuulostaa aika utopistiselta, mutta onhan se tietysti mahdollista, osaahan Partition Magic'kin. Haluan kuitenkin varmistua, että XP toimii yhä tään operaation jälkeen ennenkuin lähden kokeilemaan?
74
Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Kovalevyn osiointi [ratkaistu]
« : 15.03.12 - klo:22.55 »
Lainaan minäkin ketjua tämmöisen kysymyksen kanssa, kun pysytään osioinnissa:
Mulla on yksi kone, jonka ainoalle 180 gigan kovolle on XP levittäytynyt pahanpäiväisesti. Winin defrag ei tietenkään auta kasaamaan niitä, mutta ei myöskään Mydefrag, jolla olen yleensä saanut levyt ojennukseen. Tiedän, mitä loppupään tiedostot ovat ja ilmeisesti niitä ei passaa mennä levyltä deletoimaan & Winin mielestä ne ovat käytössä aina kun se on käynnissä. Sain tällaisen vinkin Mydefragin forumilla:
For resizing partitions the free Gnome Partition Editor is very good. You don't need MyDefrag to move the data first, Gnome will do it all for you.
ja ajattelin kysyä Linux-osaajilta, onko totta vai tarua
Aattelin jo, että mun pitää buutata jotenkin muuten, että voin ajaa defraggerin Winin huomaamatta, mutta jos eo pitää paikkansa, ei ehkä tarttekaan. Mikähän tää GPE tarkalleen on? Onks se sama kuin Ubuntun live-CDllä löytyvä osiointiohjelma eli voisko sen ajaa siitä? Ja osaako se oikeesti siirrellä tiedostot tai niitten palaset pois tieltä? Levy on tietty NTFS-formatoitu, mutta sitähän Ubuntu näkyy lukevan ja kirjoittavan sujuvasti. En aio tähän koneeseen panna mitään Linuxia, mutta riittäis, jos saisin levystä puolet omaan osioonsa, vaikka formatoimatta.
Mulla on yksi kone, jonka ainoalle 180 gigan kovolle on XP levittäytynyt pahanpäiväisesti. Winin defrag ei tietenkään auta kasaamaan niitä, mutta ei myöskään Mydefrag, jolla olen yleensä saanut levyt ojennukseen. Tiedän, mitä loppupään tiedostot ovat ja ilmeisesti niitä ei passaa mennä levyltä deletoimaan & Winin mielestä ne ovat käytössä aina kun se on käynnissä. Sain tällaisen vinkin Mydefragin forumilla:
For resizing partitions the free Gnome Partition Editor is very good. You don't need MyDefrag to move the data first, Gnome will do it all for you.
ja ajattelin kysyä Linux-osaajilta, onko totta vai tarua
Aattelin jo, että mun pitää buutata jotenkin muuten, että voin ajaa defraggerin Winin huomaamatta, mutta jos eo pitää paikkansa, ei ehkä tarttekaan. Mikähän tää GPE tarkalleen on? Onks se sama kuin Ubuntun live-CDllä löytyvä osiointiohjelma eli voisko sen ajaa siitä? Ja osaako se oikeesti siirrellä tiedostot tai niitten palaset pois tieltä? Levy on tietty NTFS-formatoitu, mutta sitähän Ubuntu näkyy lukevan ja kirjoittavan sujuvasti. En aio tähän koneeseen panna mitään Linuxia, mutta riittäis, jos saisin levystä puolet omaan osioonsa, vaikka formatoimatta.
75
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Virransäästö vs. valmius- tai lepotila
« : 14.03.12 - klo:21.13 »
Yksi eka havaintojani alkaessani jokunen viikko sitten ottaa tuntumaa ekaan Ubuntuuni pikku läppärilläni, oli se, että pimentymään päästetty ruutu toipui hiiren tai näppiksen kliksautuksilla vain senverran, että ikkunat erottuivat hämärästi, mutta niitä ei voinut käyttää, esim. tekstejä ei nähnyt lukea. Jouduinkin kieltämään sen pimentämästä ruutua missään olosuhteissa ja poistuessani pitemmäksi aikaa klikkaan ruudun pimeäksi koneen ao. funktionäppäimestä (F4), josta se uudella klikkauksella toipuu välittömästi. En tiedä, mitä levyille tai muulle aktiviteetille tapahtuu, eikä kiinnostakaan, kun en koskaan käytä akkua. Jos otan tään oikeasti käyttöön eli asennan pöytäkoneeseen, täytyy kokeilla uudestaan. Siinähän saa ruudun pimeäksi virtakytkimellä, jollei hibernate toimi.
76
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Pari yksinkertaista kysymystä
« : 12.03.12 - klo:13.03 »Work space switcherin (työtilanvaihdin) kuvaketta ei voi poistaa, kuten ei myöskään dash- eikä roskakori-kuvakkeita.
You must be kidding!! Roskista ei saa pois täyttämästä muutenkin ahdasta näyttöä? Pakko olla joku jippo...
77
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Pikakuvakkeita työpöydälle Unity/Gnome 3
« : 11.03.12 - klo:11.56 »
Samoja asioita oon tässä pähkäillyt - asennusprosessi ja erityisesti dokumentoinnin dokumentointi kyllä kaipais vähän päivitystä. Seuraavassa ketjussa on kuitenkin linkki kaipaamaani Unity-käyttöliittymän dokuun, se kannattaa lukaista ensin.
Itse jouduin selvittämään vasemman palkin olemassaolon tarkoituksen ja toiminnan kokeilemalla. Näyttää siltä, ettei Linuxissa ole työpöytää siinä mielessä kuin Warpissa tai Winukassa, johon voisit ripotella haluamiasi ohjelmia ja tiedostoja. Sensijaan vasemman sivun palkki on se mihin voit "kiinnittää" ohjelmakuvakkeita ja poistaa mitä et tartte. Kun käynnistät ohjelman muualta, se pulpahtaa palkkiin, mutta häviää, kun lopetat ohjelman, jollet fiksaa sitä siihen. Kuvakkeet ovat ihan liian isoja tähän tarkoitukseen, mutta eo. dokussa kerrotaan, miten niitä voi pienentää, tosin se vaatii uuden sovelluksen latauksen. Sitä en oo vielä keksinyt, miten voin hävittää roskiksen tilaa viemästä - kaipa sen voi muutenkin tyhjentää.
Palkin yläpuolella oleva kuvake tarttis ehdottomasti kuvaavamman nimen kuin "Dashin etusivu", joka ei uudelle käyttäjälle sano yhtään mitään.
Liittymällä on tapana piilottaa osa tiedoista ja kun lähestyt piilopalkkia hiirellä, pulauttaa ne taas näkyviin. Erityisen ärsyttävä on se piirre, että kun lähestyy esim. Firefoxin vasemman ylänurkan nuolta palatakseen edelliselle sivulle, pomppaa käynnistinpalkki nuolen päälle.
Pääte eli komentoruutu on kätketty sinne salaperäisen Dashin uumeniin. Sitten kun sen löytää tai saa auki muilla konstein (joita kyllä on, vaikkei niistä kysymättä kerrota), voi sen napata käynnistyspalkkiin.
Mielestäni ainakin nää kaksi pitäis olla heti asennuksen jälkeen etsimättä tarjolla - Unityn dokut ja Pääte. Sitäpaitsi käyttäjälle voisi antaa tilaisuuden päättää mitä ohjelmia hän haluaa mukaan asennuksessa eikä jättää "Ubuntun kehitysryhmän" harkintaan, mitä hän tarttee. Esim. itse en kuuntele musaa tai katso videoita tietsikalla, mutta epäilen, että levylläni on nyt megoittain kamaa tähän tarkoitukseen.
Tämä mitenkään väheksymättä sekä kaikkien kehittäjien paljolti vapaaehtoista panostusta että esim. tämän foorumin ihania ja uutteria vastaajia.
Itse jouduin selvittämään vasemman palkin olemassaolon tarkoituksen ja toiminnan kokeilemalla. Näyttää siltä, ettei Linuxissa ole työpöytää siinä mielessä kuin Warpissa tai Winukassa, johon voisit ripotella haluamiasi ohjelmia ja tiedostoja. Sensijaan vasemman sivun palkki on se mihin voit "kiinnittää" ohjelmakuvakkeita ja poistaa mitä et tartte. Kun käynnistät ohjelman muualta, se pulpahtaa palkkiin, mutta häviää, kun lopetat ohjelman, jollet fiksaa sitä siihen. Kuvakkeet ovat ihan liian isoja tähän tarkoitukseen, mutta eo. dokussa kerrotaan, miten niitä voi pienentää, tosin se vaatii uuden sovelluksen latauksen. Sitä en oo vielä keksinyt, miten voin hävittää roskiksen tilaa viemästä - kaipa sen voi muutenkin tyhjentää.
Palkin yläpuolella oleva kuvake tarttis ehdottomasti kuvaavamman nimen kuin "Dashin etusivu", joka ei uudelle käyttäjälle sano yhtään mitään.
Liittymällä on tapana piilottaa osa tiedoista ja kun lähestyt piilopalkkia hiirellä, pulauttaa ne taas näkyviin. Erityisen ärsyttävä on se piirre, että kun lähestyy esim. Firefoxin vasemman ylänurkan nuolta palatakseen edelliselle sivulle, pomppaa käynnistinpalkki nuolen päälle.
Pääte eli komentoruutu on kätketty sinne salaperäisen Dashin uumeniin. Sitten kun sen löytää tai saa auki muilla konstein (joita kyllä on, vaikkei niistä kysymättä kerrota), voi sen napata käynnistyspalkkiin.
Mielestäni ainakin nää kaksi pitäis olla heti asennuksen jälkeen etsimättä tarjolla - Unityn dokut ja Pääte. Sitäpaitsi käyttäjälle voisi antaa tilaisuuden päättää mitä ohjelmia hän haluaa mukaan asennuksessa eikä jättää "Ubuntun kehitysryhmän" harkintaan, mitä hän tarttee. Esim. itse en kuuntele musaa tai katso videoita tietsikalla, mutta epäilen, että levylläni on nyt megoittain kamaa tähän tarkoitukseen.
Tämä mitenkään väheksymättä sekä kaikkien kehittäjien paljolti vapaaehtoista panostusta että esim. tämän foorumin ihania ja uutteria vastaajia.
78
Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Ohjelmien asennus
« : 10.03.12 - klo:23.16 »
Kiitos taas, tieto lisääntyy pieninä palasina. Erityisesti viimeinen (retun) selostus oli tosi hyvä ja perusteellinen. Tykkään kyllä skriptaamisesta, mun työkalupakkiin kuuluu mm. awkin ja grepin porttaukset Warpiin ja ihan kiva päästä käyttämään natiiviversioita. Ehdottamasi doku mulla olikin jo referenssilistalla, näyttää hyvältä. Oon kyllä "computer-literate", olen aikanaan (parikymmentä vuotta sitten) käyttänyt jopa AIXia, vaikka täällä pällistelen kuin Liisa ihmemaassa. Eniten hämmentää tää dokumentoimaton käyttöliittymä ja esim. se, miksi uuden käyttäjän on kaiveltava komentoruutu esiin ikonikerrosten alta - minusta sen pitäisi olla heti päällimmäisenä näkyvissä. Ja se käynnistin vai mikä se vasen palkki on, uudelle käyttäjälle on ihan epäselvää, onko siinä ehdotettuja ohjelmia vai käynnissä olevia ohjelmia vai mitä, ja miten sitä voi muutella. Kaikki nää pitää hakea kokeilemalla eikä siihen monellakaan ole aikaa tai kärsivällisyyttä.
Yritän itse huomenna ehtiä räpläämään tätä edes vähän, varmaan löytyy taas kysyttävää.
Yritän itse huomenna ehtiä räpläämään tätä edes vähän, varmaan löytyy taas kysyttävää.
79
Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Ohjelmien asennus
« : 10.03.12 - klo:12.57 »
- Miten gksudo gedit eroaa sudo gedit -komennosta?
- Puoli tusinaa päätettä riittää mulle mainiosti, etenkin kun huomioi seuraavan:
- Kokeilin X2-editoria ja kyllähän tässä on näitä "issue"ita. Ensinnäkin komentoriviltä käynnistettynä toimii tosi nilkuttaen, näyttäisi taas roikkuvan komentotulkissa. Mm. alt-jotain-komennot napataan ennenkuin ne ehtivät X2:lle, niin että esim. alt-h, jonka pitäis näyttää editoitava heksana, tarjoilee Ubuntun apuruutuja. Sensijaan ikonista käynnistettynä toimii lähes OK, mutta en ole keksinyt, miten sitten parametrit pitäisi antaa ohjelmalle. Tästä syntyykin kysymys:
- Onko Ubuntussa jotain START-komentoa tms, jolla voi käynnistää ohjelman komentoriviltä siitä erillisenä prosessina? Vaihtoehtoisesti, onko tapaa antaa parametrit ikonista käynnistettävään ohjelmaan?
- Valittelee, ettei löydä libregina.so:ta. Tsekkasin, ja regina-rexxin mukana on tullut vain libregina.so.3 ja libregina.so.3.5. Mitä tapahtuu, jos annan jommallekummalle nimeksi libregina.so ja pulautan sen libpath-hakemistooni, jonka oon määritellyt LD_LIBRARY_PATH'iksi .bashrcssä. Tapahtuuko jotain kamalaa vai saattaisko hyvällä tuurilla toimia? Vai pitäiskö yrittää hakea Rexxin vanhempaa versiota? Vai ....?
Itse Ububtustakin on vielä kysyttävää, mutta kun haluaisin ekaksi saada tään kynnyskysymyksen ratkaistua, niin jääköön loput toiseen kertaan. Kiitos taas kommenteista, entisistä ja tulevista!
- Puoli tusinaa päätettä riittää mulle mainiosti, etenkin kun huomioi seuraavan:
- Kokeilin X2-editoria ja kyllähän tässä on näitä "issue"ita. Ensinnäkin komentoriviltä käynnistettynä toimii tosi nilkuttaen, näyttäisi taas roikkuvan komentotulkissa. Mm. alt-jotain-komennot napataan ennenkuin ne ehtivät X2:lle, niin että esim. alt-h, jonka pitäis näyttää editoitava heksana, tarjoilee Ubuntun apuruutuja. Sensijaan ikonista käynnistettynä toimii lähes OK, mutta en ole keksinyt, miten sitten parametrit pitäisi antaa ohjelmalle. Tästä syntyykin kysymys:
- Onko Ubuntussa jotain START-komentoa tms, jolla voi käynnistää ohjelman komentoriviltä siitä erillisenä prosessina? Vaihtoehtoisesti, onko tapaa antaa parametrit ikonista käynnistettävään ohjelmaan?
- Valittelee, ettei löydä libregina.so:ta. Tsekkasin, ja regina-rexxin mukana on tullut vain libregina.so.3 ja libregina.so.3.5. Mitä tapahtuu, jos annan jommallekummalle nimeksi libregina.so ja pulautan sen libpath-hakemistooni, jonka oon määritellyt LD_LIBRARY_PATH'iksi .bashrcssä. Tapahtuuko jotain kamalaa vai saattaisko hyvällä tuurilla toimia? Vai pitäiskö yrittää hakea Rexxin vanhempaa versiota? Vai ....?
Itse Ububtustakin on vielä kysyttävää, mutta kun haluaisin ekaksi saada tään kynnyskysymyksen ratkaistua, niin jääköön loput toiseen kertaan. Kiitos taas kommenteista, entisistä ja tulevista!
80
Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Ohjelmien asennus
« : 09.03.12 - klo:18.46 »
Kiitos, tää helpotti! Aattelin jo, että jollei päätteitä saa kerrallaan auki useampaa kuin yhden, ei tää ole mun vehje. Jospa ehtis viikonloppuna taas vähän kokeilemaan.
