Ohjelmien asennus

[JaniAlander]

Jos haluat käyttää gedittiä pääkäyttäjän oikeuksilla käytä käskyä gksudo gedit. Sama mihin tahansa graafiseen ohjelmaan. 

[Jakke77]

Kiitos, tää helpotti! Aattelin jo, että jollei päätteitä saa kerrallaan auki useampaa kuin yhden, ei tää ole mun vehje. Jospa ehtis viikonloppuna taas vähän kokeilemaan.

asenna terminator,  saat yhteen ikkunaan sata päätettä auki

[Araminta]

- Miten gksudo gedit eroaa sudo gedit -komennosta?

- Puoli tusinaa päätettä riittää mulle mainiosti, etenkin kun huomioi seuraavan:

- Kokeilin X2-editoria ja kyllähän tässä on näitä "issue"ita. Ensinnäkin komentoriviltä käynnistettynä toimii tosi nilkuttaen, näyttäisi taas roikkuvan komentotulkissa. Mm. alt-jotain-komennot napataan ennenkuin ne ehtivät X2:lle, niin että esim. alt-h, jonka pitäis näyttää editoitava heksana, tarjoilee Ubuntun apuruutuja. Sensijaan ikonista käynnistettynä toimii lähes OK, mutta en ole keksinyt, miten sitten parametrit pitäisi antaa ohjelmalle. Tästä syntyykin kysymys:

- Onko Ubuntussa jotain START-komentoa tms, jolla voi käynnistää ohjelman komentoriviltä siitä erillisenä prosessina? Vaihtoehtoisesti, onko tapaa antaa parametrit ikonista käynnistettävään ohjelmaan?

- Valittelee, ettei löydä libregina.so:ta. Tsekkasin, ja regina-rexxin mukana on tullut vain libregina.so.3 ja libregina.so.3.5. Mitä tapahtuu, jos annan jommallekummalle nimeksi libregina.so ja pulautan sen libpath-hakemistooni, jonka oon määritellyt LD_LIBRARY_PATH'iksi .bashrcssä. Tapahtuuko jotain kamalaa vai saattaisko hyvällä tuurilla toimia? Vai pitäiskö yrittää hakea Rexxin vanhempaa versiota? Vai ....?   

Itse Ububtustakin on vielä kysyttävää, mutta kun haluaisin ekaksi saada tään kynnyskysymyksen ratkaistua, niin jääköön loput toiseen kertaan. Kiitos taas kommenteista, entisistä ja tulevista!

[kamara]

- Miten gksudo gedit eroaa sudo gedit -komennosta?

gksudo on graafinen, jolloin salasanakysely hoidetaan ikkunalla, kun taas sudo:ssa salasanakysely hoidetaan päätteen puolella.

Lisäksi gksudo ei toimi standardi kubuntussa.

[leal]

Hyvää dokumentaatiota olen nyt löytänyt paikasta nimeltä Linux Documentation Project, ihan kunnollisia ihmisten kielellä tehtyjä manuskoja mm. Linuxin tiedostohierarkiasta, Tosin 2000-luvun alkupuolelta, mutta ilmeisesti yhä aika toimivia. Mistähän löytyis tuosta Unitysta dokuja, kun ei niitä Ohje-ruutujakaan löydy? Onkohan mulla jotain vikaa asennuksessa, kai ohjeruutujen helpit pitäis tulla asennuksen mukana automaattisesti, jollei suomeksi, niin sitten enkuksi. 

Ubuntun ohjeessa on tietoa Unitystä. Ohjeeseen pääsee etsimällä sen dashista kuin normaalin ohjelman.

Täällä on linuxiin liittyvää tietoa: http://linux.fi/wiki/Etusivu

[Tomin]

- Miten gksudo gedit eroaa sudo gedit -komennosta?

gksudo on graafinen, jolloin salasanakysely hoidetaan ikkunalla, kun taas sudo:ssa salasanakysely hoidetaan päätteen puolella.

Toinen ero on se, että joskus aikoinaan sudon käyttäminen graafisille ohjelmille sotki käyttäjän tiedostojen asetuksia. Tästä ongelmasta en kuitenkaan ole kuullut enää pitkään aikaan, joten varmaankin se on korjattu/kierretty sudossa.

http://www.psychocats.net/ubuntu/graphicalsudo

[JaniAlander]

- Miten gksudo gedit eroaa sudo gedit -komennosta?

gksudo on graafinen, jolloin salasanakysely hoidetaan ikkunalla, kun taas sudo:ssa salasanakysely hoidetaan päätteen puolella.

Lisäksi gksudo ei toimi standardi kubuntussa.

Kubuntussa käytetään käskyä kdesudo. Muuten sama käytös.

[retu]

Monet gui-ohjelmatkin tulostavat kaikenlaista stdout ja varsinkin stderr tiedostoihin. Siitä ei yleensä ole haittaa, kun ohjelma tavallisesti käynnistetään kuvakkeesta. Virhetilanteiden selvittelyssä siitä puolestaan voi olla hyötyä, jos kenkkuilevan ohjelman käynnistää päätteestä ja katsoo mitä sinne tulostuu. Jos tulosteet häiritsevät, voit ohjata ne /dev/null laitteelle.

Esmes näin:

Koodia: [Valitse]

X2 tiedosto.txt >/dev/null 2>&1 &Tuo  2>&1 ohjaa stderr>stdout, joka oli sitä ennen ohjattu laitteelle /dev/null (joka vastaa dos NUL tiedostoa).

Uudelleenohjaus tapahtuu siis samaan tapaan kuin windowsissakin (ja ehkä myös Warpissa). Viimeinen &-merkki tuossa komentorimpsussa aiheuttaa ohjelman käynnistymisen tausta-ajoon, jolloin komentokehote vapautuu. Erillistä START-komentoa ei siis tarvitse.

Komentotulkin (bash) saloja voi tutkia linux.fi sivustolta.
Tai sen manuaalista

Koodia: [Valitse]

man bashAika kattava (eli ei kovin aloittelijaystävällinen).

Hyvä sivusto on myös Advanced Bash-Scripting Guide, varsinkin jos teet omia scriptejä.

Ohjelmien ikonit eli käynnistimet ovat .desktop tiedostoja, jotka majailevat pääasiassa /usr/share/applications/ hakemistossa. Voit luoda X2-editorille sellaisen itse. Speksit löytyy täältä. Alkuun pääset helpoiten katsomalla mallia muista /usr/share/applications/ hakemiston tiedostoista. Hyvä lähtökohta voisi olla jo mainitun gedit-ohjelman käynnistin gedit.desktop.

Aloita vaikka kopioimalla se työpöydälle (tarkenne ei tule näkyviin). Kun muutat Exec-riville X2-editorin käynnistyskomennon (lisää polku tarvittaessa), sen pitäisi avautua kuvaketta klikkaamalla. %U on parametrien välitystä varten. Mime-tyyppi puolestaan kertoo minkä tyyppisten tiedostojen avaamiseen ohjelma käy. Kun saat viilattua käynnistimen kuntoon, voit kopioida sen tuonne missä muutkin ovat. Sitten sen pitäisi ilmestyä dash-valikkoon.

[Araminta]

Kiitos taas, tieto lisääntyy pieninä palasina. Erityisesti viimeinen (retun) selostus oli tosi hyvä ja perusteellinen. Tykkään kyllä skriptaamisesta, mun työkalupakkiin kuuluu mm. awkin ja grepin porttaukset Warpiin ja ihan kiva päästä käyttämään natiiviversioita. Ehdottamasi doku mulla olikin jo referenssilistalla, näyttää hyvältä. Oon kyllä "computer-literate", olen aikanaan (parikymmentä vuotta sitten) käyttänyt jopa AIXia, vaikka täällä pällistelen kuin Liisa ihmemaassa. Eniten hämmentää tää dokumentoimaton käyttöliittymä ja esim. se, miksi uuden käyttäjän on kaiveltava komentoruutu esiin ikonikerrosten alta - minusta sen pitäisi olla heti päällimmäisenä näkyvissä. Ja se käynnistin vai mikä se vasen palkki on, uudelle käyttäjälle on ihan epäselvää, onko siinä ehdotettuja ohjelmia vai käynnissä olevia ohjelmia vai mitä, ja miten sitä voi muutella. Kaikki nää pitää hakea kokeilemalla eikä siihen monellakaan ole aikaa tai kärsivällisyyttä.

Yritän itse huomenna ehtiä räpläämään tätä edes vähän, varmaan löytyy taas kysyttävää.

[Hajakenttä]

Minä vasta harjoittelen Unityn käyttöä 11.10:llä. Kunhan 12.04 tulee, ihan kohta, koitan kuinka se käy näihin rautoihin.

Unity poikkeaa ilahduttavan tuoreella tavalla Windows ulkonäöstä, jota melkein kaikki Linuxitkin ovat matkineet tähän asti. Oli jo aika tehdä jotain uutta.

Jotain vanhaakin, oikeastaan ikivanhaa, on myös yhä tallella: nimittäin virtuaalikonsolit. Niistä tulee ihan vanhat PDP11 ajat mieleen.   Ne saa auki nappiyhdistelmällä Ctrl+Alt+F1...F6, niitä on siis kaikkiaan 6 kpl Ctrl+Alt+F7 onkin sitten tämä graafinen pöytä. Virtuaalikonsoliin aukeaa ainakin nano ihan kivasti ja niitä voi siis pitää auki vaikka kaikki 6 ja surffailla niiden väliä tarvitessa. Ne vaativat aluksi käyttäjän nimen ja tunnussanan sokkona. Ne suljetaan lopuksi sanomalla exit.

Ja se käynnistin vai mikä se vasen palkki on, uudelle käyttäjälle on ihan epäselvää, onko siinä ehdotettuja ohjelmia vai käynnissä olevia ohjelmia vai mitä, ja miten sitä voi muutella

Kumpi lienee ollut ensin? mutta tuo käynnistinalusta on lähes sama kuin Windows7:n vastaava, tämä vaan on pystyssä, jotta tilaa säästyisi kun nämä kuvaruudut ovat nykyään tällaisia matalia ja leveitä. Sen toiminta on ihan simppeli. Siihen laitetaan käynnistinkuvakkeet, joita usein tarvitaan. Se myös näyttää avoinna olevat sovellukset. Avoimen sovelluksen käynnistimen voi hiiren oikealla napilla lukita siihen. Käynnistimien järjestystä voi muutella raahaamalla. Liikoja voi poistella.

miksi uuden käyttäjän on kaiveltava komentoruutu esiin ikonikerrosten alta - minusta sen pitäisi olla heti päällimmäisenä näkyvissä.

Ehkä juuri uuden käyttäjän ei toivota heti aluksi ryhtyvän käyttämään komentoriviä. Päätteen saa kyllä ja kannattaa laittaakin launcheriin toiseksiylimmäksi (ylimpänä on aina dashin aukaisunappi). Kun klikkaa dashin auki, tai painaa lippunappia, avautuu koko koneen järjestelmän laajuinen hakukone, joka minusta on aivan hienoimpia keksintöjä, ja antaa hakusanan pääte tai terminal, saa päätteen auki. Sitten sen voi lukita launcheriin, ja raahata sellaiseen väliin kun haluaa. Siitä käynnistimestä voi avata useita päätteitä samaan ruutuun, tai tietenkin viereiseen työtilaan, sehän on niiden työtilojen funktio, jota kai myös kysyttiin.

Eniten hämmentää tää dokumentoimaton käyttöliittymä

Ehkä ihan ensimmäisenä kannattaa avata dashilla hakusanalla ohje tai help dokumentaatio, ja lukita se launsheriin vastaisen varalle. Se ei ole ihan kokonaan suomennettu, mutta minusta kyllä paras Ubuntun ohje koskaan.

Jos on sellainen ohjelmasovellus, josta ei ole käynnistyskuvaketta olemassa (minulla sellainen on Conky) sellaisen saa käyntiin ihan vaan kirjoittamalla sen nimi päätteeseen ja painamalla enter perään. Sammuttaminen sitten onkin toinen juttu. Useimmiten sovellus sammuu kirjoittamalla päätteeseen killall ohjelman nimi. (Esim: cnky ja killall conky, mutta: firefox ja killall firefox.bin) Ja tämä siis juuri päätteessä, ei mielellään virtuaaliterminaalissa. *

Jos Unityn kaltaisen pitkälle kehitetyn käyttöympäristön käyttö tuntuu tarpeettomalta hienostelulta, on paljon muitakin vaihtoehtoja. Samaan Ubuntuunkin voi asentaa useita työpöytäympärisöjä. minäkin olen täällä kertonut sellaisesta:

http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=40796.0

Joku muu jakelukin voisi olla sopivampi. Niitä riittää:

http://futurist.se/gldt/

Joku on laskenut tuosta kuvasta n 400 erilaista jakelua ja variantit päälle.

Jos tosiaan haluaa sellaisen jakelun, jossa ei ole mitään turhaa vaan vain se, jota itse pitää tarpeellisena, saattaa sopiva olla Arch Linux. Se ei kylläkään ole aloitteluun sopiva:

https://wiki.archlinux.org/index.php/Beginners%27_Guide

Olenkin ottanut tavaksi asentaa Linuxia kaipaavalle asiakkaalle ensin pariksi viikoksi Puppy Linuxin, joka on aivan mainio tutustumiskäyttis Linuxmaailmaan. Myöhemminkin se on verraton työkalujakelu, ja sen pitäisi olla jokaisen levypinkassa käyttöjärjestelmästä riippumatta.

http://puppylinux.org/main/Overview%20and%20Getting%20Started.htm


p.s. Noista työtilojen käytöstä vielä: Näitä linkkejäkin on helppo tänne lisäillä kun pitää toisen selaimen auki toisessa työtilassa ja kopsailee URLit sieltä.

EDIT: *
Virtuaaliterminaalissa aukeaa juuri se nano sanomalla kirjautumisen jälkeen yksinkertaisesti nano ja painamalla enter. Eroon siitä pääsee näppäinyhdistelmällä Ctrl+X. (Sitten se vielä kysyy talletetaanko jne...)