Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Aiheet - Echramath

Sivuja: [1]
1
Laitealue / Trackballit
« : 10.10.22 - klo:13.33 »


Onko väellä kokemuksia nykyajan trackballeista? Joku saattaa pitää näitä vehkeinä ihan muinaismuistoina, itse taannoin tykästyin aikanaan Trackman Marbleen, mutta tällä hetkellä minulla ei ole yhtään... toimivaa. Tästä pian lisää.

Merkkejähän nykyään on ainakin:

  • Logitech on Logitech, myös trackballien varmaan isoin toimittaja
  • Kensington on pitkän linjan toimija alalla myös
  • GameBall on uusi juttu, trackball pelihiiriajatuksella
  • Ploopy, open-source 3D-printattu laiteperhe. Varmaan ainoa, joka ei ole pelkästään oikeakätinen tai kompromissi molemmille käsille, vaan niitä on tilattavissa molempina versioina. Kallis rakennussarjana (pitää kolvata) ja vielä kalliimpi koottuna, varmasti syystä, toisaalta varaosia voi tehdä vaikka itse.

Lähtökohtaisestihan näissä on kahta lähestymistapaa, peukalolla ja sitten muilla sormilla pyöritettävät kuulat. Peukalomalliset eivät sovi ainakaan allekirjoittaneelle lainkaan, kun peukaloni ovat ilmeisesti keskellä kämmentä.

Tykästyin tosiaan aikanaan Logitechin Trackman Marbleen, kuvassa keskellä, juuri muita kokeilemattakaan toki. Siinä on vain harvinaisen huonot kytkimet napeissa, ja kyllästyin ostamaan uusia vain siksi, että ykkösnappi pätkii. On meillä niitä kai kolme potilasta, ja voisin jossain vaiheessa selvittää voisiko niitä korjata, mutta tällä hetkellä ei ole kolvia, eikä pääsyä sellaiseen, eikä aikaa eikä lusikoida opetella taitoa (ei kai se noin pienessä laitteessa nyt ihan triviaali ole), että olisiko loppukäyttäjätuotteita markkinoilla? Toinen ongelma tietysti on, että sen valmistus on vissiin lopetettu eikä kellään ole enää varastosaldoja.

Muutoin neljän napin design on kätevä. Linux-käyttäjä haluaa kolme nappia, ja neljännellä pallo voidaan lukita rullaksi, koska en nyt ainakaan itse tapaa heilutella kursoria ja skrollata nettisivua yhtä aikaa.

Lisäksi ainakin XFCE:n tukema laitekohtainen nopeusasetus osoittautui kullan arvoisesti, tapasin pitää myös hiirtä satunnaiseen quaken pelaamiseen ja ainakin itsellä pallon nopeusasetukset täytyy olla noin hiireen verrattuna aika lailla tapissa.

Aika moni laite on langaton. Liekö kätevää jossain telkkarin kaukosäädinkäytössä, mutta näin paatuneena deskarikäyttäjä tuntuu lähinnä ylimääräisiltä ongelmilta.

Toimivatkohan kaikki Linuxissa ongelmitta? Trackballin luulisi olevan koneen kannalta hiiri ylösalaisin ja hiiren olevan kaksi akselia ja kasa nappeja, mutta sain sattumalta käsiini pelihiiren ja eihän siinä mennyt mitenkään kiihdytys hallittavaksi perussäätimillä, oli kuin laite ei olisi kuunnellut koko säätöä tai jotain. Asensin jonkun yksityishenkilön tekemän softan, joka jutteli hiiren kanssa niin menestyksellisesti, että pääsin säätämään RGB-valot mihin tahansa moodiin, mutta kursori heilui edelleen miten sattuu. Oletan, ettei se Windowsissa tuota tehnyt, tai sitten hc-pelulamut ovat todella omituisia hiirenkäyttäjiä.

2
Indiepelin määritelmä on vähän hämärä, mutta useimmiten kyseessä on pienehkö puulaaki joka pelin julkaisee ja peli on sen tyyppinen, että sen tekemiseen riittää oikeasti edelleen ohjelmoija, graafikko, muusikko, suunnittelija ja kirjoittaja (tai em. rooleista koostuva ehkä alle kymmenen hengen ryhmä). Hintaluokka on lähempänä kymmentä euroa kuin kahta ja tokihan se independent kirjaimellisesti tarkoittaa riippumattomuutta isoista julkaisijoista eli vapautta julkaista vähän yhtä sun toista. Monet pelit näyttävät siltä kuin ne olisi voinut julkaista 90-luvulla, on isoja pikseleitä, 2D-grafiikkaa ja chiptunea, mutta mikään näistä nyt ei sinällään ole pakollista. Myyntikin tapahtuu yleensä netissä (Steamissä, Gogissa, HumbleBundlessa ja mitä näitä on)

Joka tapauksessa – vahvana mielipiteenäni – vastaus kysymykseen "voiko Linuxilla pelata" löytyy ensisijaisesti tältä sektorilta. AAA-nimikkeitä on tullut melko vähän ja syystä tai toisaalta aivan vapaat peliprojektit eivät useinkaan onnistu rekrytoimaan ohjelmoijien lisäksi muiden alojen terävintä kärkeä ja onnistuvat siksi vapaita hyötyohjelmia huonommin. Kovin montaa Ubuntun repoista suoraan löytyvää peliä ei voi varauksessa suositella ja monista niistäkin, joita voi, sisältö on alunperin tehty kaupalliseen projektiin.

Yrittäjiä tietysti löytyy vaikka millä mitalla, joten tässä ketjussa voisi puida mitä alalta löytyy, helmiä, huteja ja lähellä-mutta-ei-sikaaria-osastoa – nimenomaan Linux-julkaisuissa. Tähän asti ainakin omalla kohdallani on pätenyt, että minkä on luvattu toimivan SteamOSissa, on toiminut Ubuntussakin.

(ja käyttäkää kuvia, kuva kertoo enemmän kuin aika monta sanaa)

3
Yleistä keskustelua / Pöytäkoneen jäähdytys
« : 28.01.17 - klo:19.18 »
Joku voisi epäillä, että tämä olisi enemmän 00- kuin 10-luvun asiaa, mutta itse käytän edelleen perinteistä pöytäkonetta, koska en nyt satu varsinaisesti tarvitsemaan liikuteltavaa atk:ta mihinkään (työtkin ovat olleet sellaisia missä asioita ei saa viedä toimistolta pois) ja yhtä tehoa, hiljaisesti ja edullisesti toteutuu kuitenkin parhaiten siinä vaiheessa, kun ketään ei kiinnosta miten suuri se laite. Jotakuta tietysti harmittaa lattialla makaava pönttö niin paljon, että ostaa iMacin tai vastaavan kopion.

Joka tapauksessa yleinen jäähdytys- ja hiljennyssäie. Varmaankin tässäkin täytyy ottaa huomioon, että lukijoiden tietotaso vaihtelee suuresti.

Yleisiä mietteitäni ja yleisesti hyväksyttyjä faktoja aiheesta (noin niinkuin sekaisin)

– En ole vuosikausiin enkä ainakaan -kymmeneen käyttänyt prosessorien vakiosiilejä, ne ovat pieniä ja pelkkää alumiinia, yleensä niillä saa koneen käymään toki niin viileänä, ettei se kaadu, mutta koska vaakakupissa ovat painaneet enemmän valmistuskustannukset kuin desibelit, koko homma perustuu siihen, että ilmaa pumpataan siilen turbiinimaisella puhaltimella. 20-40€ sijoituksella saa ison kuparipohjalla varustetun pokaalin, jossa lämpöputket siirtävät lämmön alumiinirivastoon. Jos halvimmat ovat varmasti parempi kuin vakiojäähy.

– Olen tavannut suosia tornimaisia kolosseja, joihin ei välttämättä aina edes tarvitse kiinnittää erityistä prosessorituuletinta, riittää kun kotelotuuletin imee ilmaa ulos kotelosta härvelin läpi. Asian voi varmistaa kuormittamalla konetta vaikka mprimellä samalla kun tarkkailee xsensorsista lämpöä. Maksimilämmöt saavutetaan kokolailla nopeasti.

– Sitten kun ostatte tällaisen jäähyn ja ohjeiden mukaan valikoitte käyttöön mukana tulleista tilpehööreistä omaan prosessorikantaanne sopivan, PAKATKAA OHJEET JA OSAT YHTEEN laatikkoon tai pussiin ja pankaa päälle vielä lappu mitä ne ovat. Nimittäin jos emonne sattuukin yllättäen hajoamaan ja korvikkeessa on eri kanta käytössä.... älkää kysykö miksi tämä tuli mieleen ja miksi minulla on nykyään kaksi Scythe Ashuraa ja  puolentoista kiinnitystarpeet.

Tällaisen jäähyn kanssa koneesta on siis jopa mahdollista saada kohtuullisen hiljainen.

– Virtalähteet ovat siitä kivoja, että kohtuullisen laadukkaissa on myös yleensä kohtuullisen hiljaiset tuulettimet. Lisäksi uusissa kotelossa virtalähde tulee yleensä kotelon ala-osaan, eli imee koneen alta ilmaa ja puhaltaa taakse sotkeutumatta koko muuhun ilmankiertoon lainkaan.

– Minun lapsuudessani näytönohjain kirjaimellisesti ohjasi näyttöä, mutta prosessori laski mitä sinne tulee. Minun nuoruudessani tulivat ensimmäiset ns. 3D-kortit ja sitten ne vain nopeutuivat ja tarvitsivat enemmän sähköä ja kehittivät enemmän lämpöä ja kun olin päässyt nuoreksi aikuiseksi, monet niistä kuulostavat helikopterin ja iskuporakoneen sekasikiöltä. Joissain oli tuuletin käytännössä siilen päällä ja niihin sai itse asennelle kaikenlaisia jäähdytyssarjoja. Kyllä nykyajan lapsilla on helppoa, jopa tuulettimilla varustetut näytönohjaimet ovat usein ainakin kohtuullisen hiljaisia.

4
Internetissä kerrottiin, että selaimen cache kannattaisi laittaa ramdiskille. Eikun kokeilemaan.

Tein juuri seuraavat määritykset, fstabiin määrittelin tmpfs-merkkisen ramdiskin, kooltaan puoli gigaa, koneessa kun vaivaiset 4G muistia. Jokaisessa koneessahan on oletuksena /dev/shm-niminen puolen muistia vievä ramdisk, mutta katsoin parhaaksi olla tamperoimatta systeemin tiedostoja. Nämähän vievät oikeasti muistista tilaa vain käyttöasteensa verran.

Koodia: [Valitse]
tmpfs /tmp2 tmpfs defaults,noatime,nosuid,nodev,noexec,mode=1777,size=512M 0 0
Loin /tmp2:n, jolla samat attribuutit kuin /tmp:llä eli kaikilla kaikki oikeudet ja stickybit päällä.

Ja Vivaldin .cache eli /home/echramath/.cache/vivaldi pois ja tilalle symlink osoittamaan sinne:

Koodia: [Valitse]
ln -s /tmp2 /home/echramath/.cache/vivaldi

SSD-levyllä tämä vähentää tarpeettomia kirjoituksia ja saattaa sikäli pidentää levyn ikää. Mutta näin perinteisellä kovalevyä edelleen käyttäen tämä on paras idea sitten valmiiksi siivutetun leivän, selain ei joka sivun latauksessa rupea raksuttamaan levyä eli netin selaaminen notkistuu todella huomattavasti. Lisäksi tämä muistinkulutus on kutakuinkin olematonta oikeasti, se pyörii alle 100 megatavun - näin pieni siivu, jota selain ennen tunki levylle uudelleen ja uudelleen.

Onkohan jotain muuta, mitä sinne kannattaisi tunkea samassa hengessä?

.cachea en symlinkannut suoraan sen takia, että siellä omistaa hakemiston myös Spotify, jota nyt ei vaan saa suoraan cachettamaan minnekään muualle, vaikka siellä moinen optio on, joten tulevaisuudessa kun SSD koneeseen tulee annan sen varmaan edelleen kakuttaa HDD:lle, sellaisen tarvitsee kuitenkin sekalaisten tiedostojen säilömiseen. Joonatan voisi tietysti vaivautua korjaamaan softansa, mutta en pidätä hengitystäni.

Jos sinne haluaa mahdollisesti useita Chromen sukuisia selaimia (ilmeisesti Vivaldiinkin saisi Netflixin toimimaan mutta tämä selvisi minulle kirjaimellisesti kaksi minuuttia sitten) pitänee sinne tehdä hakemistoja, koska ne haluavat kaikki tehdä default-nimisen kansion, ja koska ramdiskillä ei tietenkään mikään pysy bootin yli, täytyy ne tehdä tmpfiles.d:llä tai crontabilla joka bootissa uudelleen. Mutta symbolinen linkkihän osoittaa kirjaimellisesti nimeen, ei mihinkään objektiin jonka pitäisi aina pysyä samana, joten tämä ei ole ongelma.

5
Ubuntu tietokoneissa / Swapin merkitys SSD-aikakaudella
« : 25.01.17 - klo:17.03 »
Tässä pohdin SWAP-osion merkitystä nykykoneissa.

Ilmeisesti SSD:t ovat edelleen sen verran tarkkoja kirjoituskerroista, että SSD:lle swappaaminen on aika tyhmää. Lisäksi muisti on kohtuullisen halpaa.

Eli vaihtoehtona on jättää swap-osio pois tai luoda sellainen, mutta säätää wm.swappiness nollaan yhteen. Kumman valitsisitte ja miksi?

wm.swappiness on nollassa 1, silloin jos ja vain muisti loppuu, jatketaan swapin puolelle, eikö? Ja kun muisti loppuu, eikä swappia ole (enempää) käytettävissä, OOM-killer aloittaa teknisen mutta brutaalin vapaustoimen.

Mutta mikä on tilanne, jossa muisti oikeasti loppuu käytännössä, kun oletetaaan nykykone, jossa on sellaiset 6-8:kin gigaa muistia ja ajetaan tavanomaisia toimistosovelluksia tai jotakin pelejä? Minun järki sanoisi, että tilanne, jossa joku rikkinäinen softa vuotaa loputtomiin muistia ja OOM-killer tulee sen tappamaan jossain vaiheessa kuitenkin, HDD:n kanssa kone menee ensin tietysti ihan juntturaan, SSD:stä en tiedä.

Vai onko se kuitenkin tilanne, jossa vahingossa on avannut Spotifyn, kolme eri selainta ja Civilization vitosen yhtä aikaa?

EDIT: vm.swappiness-arvo on muuttunut jossain vaiheessa, 0 ottaa swapin kokonaan pois käytöstä ja 1 on se "swappaa vain jos muu ei auta" -arvo.

6
Laitealue / Tuulettimien nopeudet (pwmconfig vs BIOS)
« : 24.01.17 - klo:12.41 »
Yleisellä tasolla, minkälaisiin tuloksiin ja havaintoihin olette päässeet 2010-luvun raudalla tuulettimien PWM-ohjauksessa. Eli onko emovalmistajissa huomattavia eroja (Asusta on näissä asioissa kehuttu mikä tietysti merkin vanhaan maineeseen menisi?) ja onko ollut fiksumpaa jättää säätö emolle vaiko ohjelmallisesti pwmcontrollilla?

7
Yleistä keskustelua / E-book -laitteet
« : 25.07.12 - klo:00.56 »
E-kirja-lukuohjelmista on ollut vähäsen puhetta, mutta entä vehkeet? E-paperi-vehkeet kiinnostavat potentiaalisesti, mutta kun näin tällä foorumilla ollaan: ainakaan tämä kuluttaja ei osta megatavuakaan DRM-suojattua mediaa (Spotifyn tilausta ei lasketa) ennen kuin se on ainoa tapa maailmassa, joten tarpeet ovat ehkä erilaiset kuin muilla.

Miten yleensä Kindle, Bookeen, Nook vai jokin muu?
Miten yhteiselo Linux PC:n kanssa, jos sellaisesta pitäisi tunkea lukijaan indie-verkkokaupasta ostettua scifiä tai vaihtoehtoisesti Gutenbergin arkistoa?
Toimiiko OpenInkpot, onko se tarpeen?

8
Eräs harrastajayhteisö tarvitsisi foorumin. Tekniseltä kannalta, kannattaisiko SMF, phpBB vai joku muu? Suurin osa suomalaisista foorumeista tuntuu pyörivän jommalla kummalla ja käyttäjäkokemuksena oli jotenkin aina pitänyt enemmän SMF:stä, mutta pellin alle en ole kurkkinut. Mitä eroja käytännössä?

9
Viime aikoina on ainakin minun piireissäni mainittu distraction free writing environment, eli häiriötön tekstinkäsittelyeditori. Minulle esiteltiin esimerkiksi OmmWriter, pelkästään Macille suunnattu pelkistetty tekstinkäsittelytyökalu, joka tuo keskelle ruutua vain itse tekstin ja vain tarpeelliset kontrollit. Keksimmekö Linuxille vastaavaa? Ajattelin ensisijaisesti, että kyllä minä osaan itsekin soittaa taustalla ambienttia ja Das Keyboard kuulostaa tarpeeksi kirjoituskoneelta muutenkin, että eiköhän tuon nyt pitäisi sujua ihan perussoftillakin.

Koodia: [Valitse]
gnome-terminal --window-with-profile=fs --full-screen -x
...jossa tämä profiili nyt sitten sisältä teemaan sopivat värit (musta keltaisella on ihan hauska), |-kursorin, ison fontin ja poistetut scroll- ja menubarit.

Tuossa voi sitten käynnistää vaikkapa nano -x:n, niin helppikin katoaisi.

Jäljelle jää tosin pari kysymystä:

Voisiko – edelleen täysruututilassa – jollakin tavalla tuottaa editorin ympärillä suurehkot marginaalit, jotta se päätyisi ruudun keskelle eikä reunaan? Tässä ratkaisussani isoa monitoria käytetään kokonaan, isohkolla fontilla, kuin mitäkin suunnatonta VT100-päätettä, eikä se ole kovin optimaalista.

Entä mikä editori menisi helpoiten moodiin, jossa käsitellään tekstiä, joka siis koostuu kappaleista (vs. conffi- ja kooditiedostot)? Käytännössä varmaan riittää kappaleen pitäminen yhdellä tosipitkällä rivillä, kunhan editorissa on word wrap ts. se katkoo näkyvät rivit aina sanariveistä eikä mistä sattuu.

JDarkroom on valmis toteutus, ja ilmeisesti toimii, mutta se on ihan puhdasta freewarea olutmerkityksessä, eli sorsia ei ole julkaistu enkä löydä edes mitään lisenssiä. Olisi se nyt kummallista käyttää poropietarisoftaa näin yksinkertaiseen tarkoitukseen.

10
Ollaan taas ongelmien äärellä. Koneessa on M-Audio 2496 eli lspci asian ilmaisee:

Koodia: [Valitse]
02:0d.0 Multimedia audio controller: VIA Technologies Inc. ICE1712 [Envy24] PCI Multi-Channel I/O Controller (rev 02)
Pulseaudiossa on tämän kortin kanssa sellainen vika, ettei se löydä analogisia lähtöjä laisinkaan, joten moisesta ei ole minulle mitään hyötyä. En onnistunut löytämään korjaustakaan, joten poistin koko pulseaudion. Lopputulos, enin osa softista toimii hienosti: videoissa on äänet niin soittimilla kuin flashillakin ja musiikki soi. Parissa pelissäkin on äänet, kuten World of Goossa, mutta Dosbox toteaa "MIXER:Can't open audio: No available audio device , running in nosound mode.", XMoto samaan tapaan "** Warning ** : failed to open mixer device (No available audio device)"

Onko vihjeitä tai ideoita?

11
Onko kukaan muu huomannut samaa? 10.04:ssä (ainakaan Gnomessa ajettuna) Amarokin scrobblaus ei toimi. Mitään ei tunnu menevän palveluun asti. Toisaalta last.fm-asetuksissa "test login" väittää "successia".

12
Yleistä keskustelua / mATX-emolevyä peruskäyttöön
« : 06.04.10 - klo:03.31 »
Pohdinnan alla on kasata pöytäkone hajoamaisillaan olevan läppärin korvikkeeksi, mutta ollaan nyt sen verran yleispäteviä, että päätelmät voivat kiinnostaa muitakin.

Item one. Nykyään ei tarvitse kovin montaa erillistä korttia, usein ei yhtään, joten täysikokoinen ATX alkaa olemaan liioittelua. Toisaalta kun konetta ei siirretä, ei sitä ehdoin tahdoin kannata ruveta liikaa kutistamaankaan. Tehokas, hiljainen, edullinen, pieni; näistä voi kaiketi saada kolme, mutta ei neljää, joten jätetään "pieni" pois. Puhutaan kuitenkin normaalista nykyaikaisesta työasemasta, johon tulee moniytiminen 64-bittinen prosessori, gigatavukaupalla muistia ja optio erilliselle näytönohjaimelle, jos joku quake sattuu joskus kiinnostamaan. mATX on tämän näkemyksen nojalla sopiva kompromissi.

Item two. Nyt kun ollaan Ubuntu-foorumilla, niin Ubuntunhan olisi paitsi kiva toimia, myös toimia Ubuntu-filosofian mukaisesti eli asentamatta poropietariajureita.

IntelIiltä olisi ainakin saatavilla DG45ID saman firman näytönohjaimella. Asus valmisti sopivia emoja aiemmin (olen pitänyt sellaista hetken kädessäni kun Verkkokauppa vahingossa lähetti), mutta ne on ilmeisesti myyty loppuun. Saman oloisia lättyjä on saatavilla myös Asrockilta melkoinen kasa bundlattuna Core2Duo-prossun kanssa – ne ovat halpoja kuin se kuuluisa makkara, mutta uskaltaneeko niitä ostaa? Kaikki löytämäni esimerkit ovat tosiaan LGA775:ttä, eli jo väistyvää teknologiaa, mutta sellaiseen varmaan löytäisi budjettiprosessorin jostain.

Toisaalta AM3-kantaisia emoja myydään nykyisin suoraan hyllyltä Radeon HD 4200:lla varustettuna. Toimiiko se sitten nykyisin jo melko nopeasti ja ongelmitta?

13
Varmaan aika tyypillinen ongelma: tietokoneella on isot määrät musiikkia, mikä missäkin formaatissa (flac, mp3, ogg). Kannettava mediasoitin ei tue kuin osaa formaateista, pahimmillaan vain mp3:sta, ja flac on joka tapauksessa ihan liian isoa sellaiseen. Pitäisi siis olla systeemi, joka siirtää musiikkia näppärästi soittimeen ja tarvittaessa enkoodaa sen vaikkapa ~192 kbps ämpäriksi (mutta tässä esimerkiksi esimerkiksi useimmille mp3-tiedostoille ei varmaan kannata tehdä mitään).

Löytyykö mistään valmista ratkaisua vai pitääkö tuota itse lähteä skriptaamaan jollain? (Soundconverter ei ole mielestäni ainakaan äkkiä testaten kovin näppärä ratkaisu ainakaan GUIn puolesta. Se kun ilmeisesti konvertoi kaiken (turhaankin) ja sitäpaitsi lukitsee GUIn enkoodauksen ajaksi)

(Toivottavasti tästä nyt ei ole jo aihetta, en kyllä suoraan löytänyt)

14
Europarlamenttivaalit ovat, kuten useimmat lienevät huomanneetkin, ensi sunnuntaina. Suosittelen teitä, valveutuneet kansalaiset äänestämään, mikäli vain olette ikänne puolesta olette siihen oikeutettuja. EU-parlamentti on kuitenkin se paikka, jossa tehdään tämän valtioliiton merkittävimmät päätökset liittyen myös avoimien ohjelmien käyttöön: tekijänoikeutta, suojausten purkua, patentteja ja avoimia standardeja koskevat direktiivit, jotka sitovat jäsenmaiden lainsäätäjiä huomattavassa määrin. Sen vuoksi juuri nyt kannattaa toimia – varsinkin kun äänestysprosentti eurovaaleissa on yleensä tavannut jäädä muita vaaleja alhaisemmaksi.

Se objektiivisuudesta: subjektiivisesti suositan teille Vihreän Liiton Jyrki JJ Kasvia, jota mitä luultavammin ei tarvitse suomalaiselle tietokoneharrastajayhteisölle erikseen esitellä. D’Hondtin menetelmä kuitenkin aiheuttaa sen, että kyseessä ovat pitkälti puoluevaalit, eivätkä kaikki säikeen lukijat välttämättä lämpene ajatukselle Vihreiden äänestämisestä, joten kysyn samaan hengenvetoon, onko teillä ehdottaa muiden puolueiden riveistä relevantteja ehdokkaita näitä avoimen tietojenkäsittelyn kannalta?

Muistakaa. Tuulipuku äänestää aina.

15
Laitealue / Näytönohjaimien hankinnasta yleisesti
« : 09.03.08 - klo:20.19 »
En löytänyt suoraan sopivaa säiettä, joten aloitetaanpa uusi. Lähtötilanne on omani, mutta ei kovin eksoottinen, vaan pikemminkin yleinen: aion hankkia "jossain vaiheessa kevään aikana" uutta rautaa, ja ehdottomasti eniten päänvaivaa aiheuttava komponentti on tietenkin näytönohjain. Pitkäaikaisena Linux-työasema-käyttäjänä olen siitä onnellisessa asemassa, että otan yhteensopivuuden merkittävänä tekijänä huomioon jo hankintavaiheessa enkä joudu ihmettelemään, mahtaako Linux tukea jo omistuksena sattumalta olevaa komponenttia X.

Tähän haluaisin nyt vähän pohdiskelua aiheen tiimoilta. En ainakaan itse mene tässä mallien tai valmistajien tasolle asti, koska ihmisten tarpeet nyt ovat vähän erilaisia mitä tulee hintatasoon, pelitehoon ja laitteen pitämään mekkalaan, mutta useimmilla meistä lienee kotikoneissa samat yleiset vaatimukset: kuvan pitäisi näkyä ja kunnolla, sekä kiihdytyksen toimia sekä 2D-, että 3D-tilassa – edes jonkun verran. Joku saattaa haluta pari näyttöä käyttöönsä, ehkä kuvan telkkariin. Pikemmittä puheitta meillä lienee noin kolme vaihtoehtoa.

nVidia

Melko vanha kansanviisaus väittää, että "Linux-ongelmien välttämiseksi suosi Nvidiaa". Se todellakin onkin vallan toimiva vaihtoehto. Valitettavasti ne ajurit, joilla tekee yhtään mitään, ovat ns. poropietariajurit (kuvitelkaa Richard M. Stallman lausumassa proprietary syvä inho äänessään), suljettua koodia. Avoimilla nv-ajureillahan ei taasen mm. 3D-kiihdytys toimi lainkaan. Vapaita ohjelmistojahan tässä pitäisi käyttää, ja Nvidia ei tietääkseni suostu julkaisemaan piireistään minkäänsortin speksejä. Kuitenkin kai ihmisen tulisi pitää lompakkoaan siellä missä suukin on, joten tällaista toimintaa en lähtisi tukemaan kuin äärimmäisessä hädässä. Tiputtaisivat, mokomat, kumminkin kortilta tuen pois kun se olisi vielä jollain sukulaisellani käytössä.

Intel

Intelin integroidut piirit ovat kuulemma nopeudeltaan jopa ihan käyttökelpoisia. Speksit on julkaistu ja vapaa ajurit olemassa. Ilkeät kielet tosin väittävät, etteivät kyseiset vapaat ajurit kumminkaan toimi kovin hyvin (ja en minä niitä ainakaan itse osaa korjatakaan). Lisäksi, kuten mainittua, kaikki ohjaimet ovat integroituja ja täten on sidottu Intelin prosessoreihin ja kohtalaisen vähäiseen määrään emolevyvaihtoehtoja, mutta esimerkiksi Core 2 Duo on ymmärtääkseni ihan kilpailukykyinen ja kai niistä emoistakin nyt jokin useimmille kelpaa.

ATI

Täysi musta hevonen. Perinteisestihän ATIn poroajurit (Fglrx) ovat aivan karmeassa maineessa, mitä tulee kaikenlaisiin bugeihin ja ongelmiin. Avoin Radeon-ajuri taas on joitakin vanhempia kortteja tukenut kerrassaan mainiosti, mutta uudemmille ei ole löytynyt tukea laisinkaan. Nyt on kovasti kohistu, että speksejä julkaistaisiinkin – ja jotain on tullut pihallekin, mutta en ole oikein perillä, voitaisiinko tästä päätellä, että lähitulevaisuudessa voitaisiin ihan oikeasti käyttää vapaita ajureita, joilla kortin kaikki ominaisuudet toimisivat? Hetken aikaan kaiketi voisi koittaa elää Fglrx:nkin kanssa?

Onko arvon raadilla näkemystä, mihin leiriin kannattaa hypätä?


16
Laitealue / M-Audio Audiophile USB
« : 21.01.07 - klo:01.49 »
Tästä aparaatista ei vielä ketjua ollutkaan. Ostin tällaisen USB-väylään pukattavan, vähän tavallista paremman äänikortin, mutta käyttöönotto ei nyt tunnu toimivan ihan ongelmitta. snd-usb-audio -moduulillahan tämän pitäisi toimia, ja toden totta, kun sellainen on ladattuna, ilmenee seuraavaa:

Koodia: [Valitse]
echramath@squirtle:/warez/music/metal$ aplay -l
**** List of PLAYBACK Hardware Devices ****
card 1: tm [Audiophile USB (tm)], device 0: USB Audio [USB Audio]
  Subdevices: 1/1
  Subdevice #0: subdevice #0
card 1: tm [Audiophile USB (tm)], device 1: USB Audio [USB Audio #1]
  Subdevices: 1/1
  Subdevice #0: subdevice #0
card 1: tm [Audiophile USB (tm)], device 2: USB Audio [USB Audio #2]
  Subdevices: 1/1
  Subdevice #0: subdevice #0

Alsamixer ei kumminkaan tykkää löytää koko vehjettä.

Koodia: [Valitse]
echramath@squirtle:~$ alsamixer -c 1
No mixer elems found

Joku tosin sanoi jossain googlaamisen löytämällä foorumilla, ettei moisella usb-pulikalla pitäisikään olla mikseriä. Aijaa. Hämärän peittoon jäi myös, miksi tuo esittäytyy kortti numero ykkösenä. Kortti numero 0:aa ei ole olemassakaan, sammutin integroidun äänipiirin BIOSista ettei se nyt ainakaan häiritsisi.

Löysin dokumentaatiota http://www.mjmwired.net/kernel/Documentation/sound/alsa/Audiophile-Usb.txt. Kokeilin äänittää linjasisääntulosta ääntä noilla ohjeilla:

Koodia: [Valitse]
echramath@squirtle:~/test$ arecord -D hw:1,1 -c2  -t raw -r48000 -fS24_3BE test48k.raw
Recording raw data 'test48k.raw' : Signed 24 bit Big Endian in 3bytes, Rate 48000 Hz, Stereo
arecord: pcm_read:1345: read error: Input/output error

Kokeilin antaa "sudo modprobe -r snd-usb-audio" ja "sudo modprobe snd-usb-audio index=1  device_setup=0x09" ja nyt noilla tuossa ohjeessa olleilla komennoilla voi äänittää ääntä ja soittaakin, tulee kuulokelähdöstä pihalle. Omituista säröä siinä kyllä, en tiedä kummassa vaiheessa ilmaantui.

Sen sijaan en keksi miten tätä nyt voisi käyttää yleiskäyttöisenä äänikortti. Ubuntun Gnomen äänivalikko sanoo testattaessa "ALSAa" tai "USB Audiota" "audiotestsrc wave=sine freq=512 ! audioconvert ! audioresample ! gconfaudiosink: Could not open resource for writing."  "USB Audio #1" on toimivinaan, mutta mitään ääntä ei kuulu. Esim. XMMS taas on seuraavaa mieltä:

Koodia: [Valitse]
echramath@squirtle:~$ xmms
Message: device: default

** WARNING **: alsa_get_mixer(): Attaching to mixer hw:0 failed: No such device
ALSA lib pcm_hw.c:1355:(_snd_pcm_hw_open) Invalid value for card
ALSA lib pcm_dmix.c:862:(snd_pcm_dmix_open) unable to open slave

** WARNING **: alsa_setup(): Failed to open pcm device (default): No such device

Tämä menee ihan osaamisalueeni ulkopuolelle, osaisiko joku selventää, mistä on kyse? Ja, joo, kortti kyllä toimii Windowsissa, tuskin se rikki on.



17
Tämä juttu voisi olla tuolla HOWTO-puolellakin. Tai aloittelijoissa. Olen törmännyt ongelmaan, joka tavalliselle käyttäjälle voisi tulla viiden ensimmäisen minuutin aikana, mutta minäkin olen pihan pihalla asian suhteen. Haluaisin nähkääs printata jotain, himputti.

Naapurini poismuuttaessaan tuuppasi käteen tuollaisen Lexmarkin Z25:n. Normaalista printterivalikosta ei löytynyt mokomaa kapinetta. Lexmarkin sivuilta löytyi peräti sitten tällaisia: pitkä linkki

Ajureita peräti kolmelle (väärälle) distribuutiolle. Mitä hiivattia minä noille teen? Puljautan alienilla jonkun noista debiksi ja asennan? Muuten vain puran ja asennan käsin? Ovatko nuo riippuvaisia kernel-versioista tai jostakin? Apua? Uskaltaako noita edes harkita vai sotkevatko koneen täydelliseksi? Yritänkö myydä rintterin jollekin Windows-käyttäjälle?

Arvostan toki, jos joku minua auttaa mokoman kanssa, mutta laajemminkin hämärien ajurien asennusohje auttaisi varmasti monia.

18
Ubuntu tietokoneissa / Jos lsusb ei palauta mitään
« : 08.01.06 - klo:14.13 »
Onkos koneessa kaikki asiat kunnossa, jos lsusb ei tulosta yhtikäs mitään? ATX-lankku kyseessä, USB-portit siis löytyvät ja ihan normaali Wartysta Hoaryn kautta Breezyyn päivitelty perusasennus. Ymmärrykseni mukaan kai sieltä normaalisti pitäisi palautua pari ID 0000:0000 -laitetta eli emo itsessään? Siskon koneessa ilmenee moista, Canon Powershot A75:kin pitäisi kuulemma (ihmettelin asiaa ssh:n yli) olla paikoillaan vaan eipä sitäkään näy tulosteessa.

Lspci:n tuloste, jos se antaa jollekin vihjeen:

Koodia: [Valitse]
mikko@eevankone:~ $ lspci
0000:00:00.0 Host bridge: ALi Corporation M1541 (rev 04)
0000:00:01.0 PCI bridge: ALi Corporation M1541 PCI to AGP Controller (rev 04)
0000:00:07.0 ISA bridge: ALi Corporation M1533 PCI to ISA Bridge [Aladdin IV] (rev c3)
0000:00:0e.0 Ethernet controller: Linksys NC100 Network Everywhere Fast Ethernet 10/100 (rev 11)
0000:00:0f.0 IDE interface: ALi Corporation M5229 IDE (rev c1)
0000:01:00.0 VGA compatible controller: ATI Technologies Inc Rage XL AGP 2X (rev 65)

Windowsissa usb-laitteet kuulemma toimivat, Windows vaan ei enää toimi...

19
Olenpa hankkinut koneeseeni DVD-polttimen (LG:n Multi-malli eli "hdc: HL-DT-ST DVDRAM GSA-4167B, ATAPI CD/DVD-ROM drive") ja ajattelin ruveta sillä säännöllisesti kopioimaan kotiserverin kotihakemisto-osiota DVD-RW-medioille. Koska hakemisto on isompi kuin yksittäinen media, päätin tarvitsevani jonkun skriptin hoitamaan hommaa ja Universesta löytyikin Multicd, joka näytti olevan sopiva ohjelma tarkoitukseen. Projektilla on toki kotisivukin: http://danborn.net/multicd/

Ohjelman tarkoitus olisi luoda ext2-tiedostojärjestelmän sisältäviä imageja ja sitten polttaa ne levylle, imagen kokoamisen ja polton vuorotellessa näppärästi siten, että vapaata tilaa tarvitaan vain yhden median verran. Minä en kuitenkaan pääse niin pitkälle, image kyllä kootaan ilmeisen näppärästi, mutta oletusasetuksilla polttamisesta ei tullut mitään. Fiksuna ihmisenä tajusin, että tyhmänä ihmisenä en ollut kertonut skriptille, mistä poltin löytyy. Ymmärtääkseni näiden 2.6-kernelien kanssa, joka Breezystä löytyy, ei harrasteta enää mitään scsi-emulaatiota, vaan "dev=/dev/cdrom"? Ko. symlink kyllä osoittaa oikeaan vehkeeseen.

Ei tämä nyt kumminkaan tunnu toimivan.

Koodia: [Valitse]
echramath@squirtle:~$ sudo cdrecord dev=/dev/cdrom blank=fast
Password:
Cdrecord-Clone 2.01.01a01 (i686-pc-linux-gnu) Copyright (C) 1995-2004 Joerg Schilling
NOTE: this version of cdrecord is an inofficial (modified) release of cdrecord
      and thus may have bugs that are not present in the original version.
      Please send bug reports and support requests to <cdrtools@packages.debian.org>.
      The original author should not be bothered with problems of this version.

cdrecord: Warning: Running on Linux-2.6.12-10-686
cdrecord: There are unsettled issues with Linux-2.5 and newer.
cdrecord: If you have unexpected problems, please try Linux-2.4 or Solaris.
scsidev: '/dev/cdrom'
devname: '/dev/cdrom'
scsibus: -2 target: -2 lun: -2
Warning: Open by 'devname' is unintentional and not supported.
Linux sg driver version: 3.5.27
Using libscg version 'ubuntu-0.8ubuntu1'.
cdrecord: Warning: using inofficial version of libscg (ubuntu-0.8ubuntu1 '@(#)scsitransp.c 1.91 04/06/17 Copyright 1988,1995,2000-2004 J. Schilling').
Device type    : Removable CD-ROM
Version        : 0
Response Format: 2
Capabilities   :
Vendor_info    : 'HL-DT-ST'
Identifikation : 'DVDRAM GSA-4167B'
Revision       : 'DL10'
Device seems to be: Generic mmc2 DVD-R/DVD-RW.
cdrecord: Found DVD media but DVD-R/DVD-RW support code is missing.
cdrecord: If you need DVD-R/DVD-RW support, ask the Author for cdrecord-ProDVD.
cdrecord: Free test versions and free keys for personal use are at ftp://ftp.berlios.de/pub/cdrecord/ProDVD/
cdrecord: This version of cdrecord does not include DVD-R/DVD-RW support code.
cdrecord: See /usr/share/doc/cdrecord/README.DVD.Debian for details on DVD support.
Using generic SCSI-3/mmc   CD/DVD driver (checks media) (mmc_cd_dvd).
Driver flags   : MMC-3 SWABAUDIO BURNFREE
Supported modes: TAO PACKET SAO SAO/R96P SAO/R96R RAW/R16 RAW/R96P RAW/R96R
Starting to write CD/DVD at speed 15 in real BLANK mode for single session.
Last chance to quit, starting real write    0 seconds. Operation starts.
This drive or media does not support the 'BLANK media' command
cdrecord: Cannot blank disk, aborting.
cdrecord: Some drives do not support all blank types.
cdrecord: Try again with cdrecord blank=all.

Vaan eipä tuo blank=all auta sekään, valittaa:

Koodia: [Valitse]
This drive or media does not support the 'BLANK media' command
cdrecord: Cannot blank disk, aborting.

Entäpä poltto sitten, sisällä on edelleen samainen tyhjä DVD-RW -levy, 4.38 "oikeaa" gigatavua.

Koodia: [Valitse]
root@squirtle:/mandrake# cdrecord -v speed=4 dev=/dev/cdrom -data '/mandrake/multicd_image1'
cdrecord: No write mode specified.
cdrecord: Asuming -tao mode.
cdrecord: Future versions of cdrecord may have different drive dependent defaults.
cdrecord: Continuing in 5 seconds...
Cdrecord-Clone 2.01.01a01 (i686-pc-linux-gnu) Copyright (C) 1995-2004 Joerg Schilling
NOTE: this version of cdrecord is an inofficial (modified) release of cdrecord
      and thus may have bugs that are not present in the original version.
      Please send bug reports and support requests to <cdrtools@packages.debian.org>.
      The original author should not be bothered with problems of this version.

cdrecord: Warning: Running on Linux-2.6.12-10-686
cdrecord: There are unsettled issues with Linux-2.5 and newer.
cdrecord: If you have unexpected problems, please try Linux-2.4 or Solaris.
TOC Type: 1 = CD-ROM
scsidev: '/dev/cdrom'
devname: '/dev/cdrom'
scsibus: -2 target: -2 lun: -2
Warning: Open by 'devname' is unintentional and not supported.
Linux sg driver version: 3.5.27
Using libscg version 'ubuntu-0.8ubuntu1'.
cdrecord: Warning: using inofficial version of libscg (ubuntu-0.8ubuntu1 '@(#)scsitransp.c 1.91 04/06/17 Copyright 1988,1995,2000-2004 J. Schilling').
SCSI buffer size: 64512
atapi: 1
Device type    : Removable CD-ROM
Version        : 0
Response Format: 2
Capabilities   :
Vendor_info    : 'HL-DT-ST'
Identifikation : 'DVDRAM GSA-4167B'
Revision       : 'DL10'
Device seems to be: Generic mmc2 DVD-R/DVD-RW.
Current: 0x0014
Profile: 0x0012
Profile: 0x0011
Profile: 0x0015
Profile: 0x0016
Profile: 0x0014 (current)
Profile: 0x0013 (current)
Profile: 0x001A
Profile: 0x001B
Profile: 0x002B
Profile: 0x0010
Profile: 0x0009
Profile: 0x000A
Profile: 0x0008
Profile: 0x0002
cdrecord: Found DVD media but DVD-R/DVD-RW support code is missing.
cdrecord: If you need DVD-R/DVD-RW support, ask the Author for cdrecord-ProDVD.
cdrecord: Free test versions and free keys for personal use are at ftp://ftp.berlios.de/pub/cdrecord/ProDVD/
cdrecord: This version of cdrecord does not include DVD-R/DVD-RW support code.
cdrecord: See /usr/share/doc/cdrecord/README.DVD.Debian for details on DVD support.
Using generic SCSI-3/mmc   CD/DVD driver (checks media) (mmc_cd_dvd).
Driver flags   : MMC-3 SWABAUDIO BURNFREE
Supported modes: TAO PACKET SAO SAO/R96P SAO/R96R RAW/R16 RAW/R96P RAW/R96R
Drive buf size : 1114112 = 1088 KB
Drive DMA Speed: 4789 kB/s 27x CD 3x DVD
FIFO size      : 4194304 = 4096 KB
Track 01: data  3400 MB       
Total size:     3904 MB (386:50.69) = 1740802 sectors
Lout start:     3905 MB (386:52/52) = 1740802 sectors
Current Secsize: 2048
cdrecord: Unspecified command not implemented for this drive.
cdrecord: Data will not fit on any disk.
cdrecord: Cannot write more than remaining DVD capacity.

Ei pala. Ymmärrykseni aiheesta on vähäinen, olen tähän mennessä käyttänyt K3B:n autuaan tietämättömänä tekniikasta ja CD-RW:kin vaihtui devareita polttavaan vasta viime viikolla, joten ei hajuakaan missä on vika tai onko moinen stuntti edes DVD:llä mahdollinen. Tietenkin myös muita ohjelmia, jotka tekisivät saman jutun, saa ehdotella. Ideana kuitenkin olisi, että levytilaa ei tarvitsisi varata juurikaan, mikä pois sulkee esimerkiksi kaiken tunkemiseen tarrapalloon ja sen jälkeen splittailun dvd:lle meneviksi osasiksi. Palauttaminenkin multicd-mallissa on helpompaa, koska levyrikkoa todennäköisempää on se, että joudun kiskomaan yksittäisiä vahingossa tuhoamiani tiedostoja takaisin.

Noin muuten, jos tuon saa toimimaan, aiheesta voisi kirjoittaa jopa ohjeen. Epäilen, että melko yleinen syy siihen, että ihmiset eivät varmuuskopioi tiedostojaan, on se, että se on niin julmetun vaikeaa. Omat dokumentit toki saisi helposti vielä yhdelle levylle, mutta kai sitä nyt haluaa varmistaa kaiken muunkin kerääntyneen.

20
Automaattipäivitys tarjosi uutta kerneliä ja minähän asensin, siis 2.6.12-9-386:n tilalle 2.6.12-10-386. Siinä sitten pohdin samoin tein, että ottaisi vastaan mahdollisen nopeutuslisän optimoidusta kernelistä ja asensin linux-image-686-paketin, joka sitten raahasi ymmärtääkseni kotiin 2.6.12-10-686.

Vaan X ei tykkää käynnistyä kummallakaan uudella kernelillä Nvidian binääriajurin kanssa (nv kyllä toimisi, mutta ei riitä), vaan toteaa "EE) NVIDIA(0): Failed to load the NVIDIA kernel module!". Kortti on nuijasodan aikainen ("nVidia Corporation NV15 [GeForce2 GTS/Pro] (rev a3)"), joten ajurinapakettina on nvidia-glx-legacy.

Eli olenko törmännyt bugiin vai vain unohtanut jotain oleellista?

Sivuja: [1]