Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - New_user

Sivuja: [1] 2 3 ... 55
1
Vaikea kysymys tavallaan. Tärkein mietittävä kysymys mielestäni on, mihin äänitoimintoja tarvitset, eli käytätkö toimintoja vain kuunteluun, vai teetkö koneellasi myös äänitystöitä? Toinen kysymys olisi, millainen tietokone sinulla on?
Kun puhut äänikortista, luulen, että tavallinen pöytätietokone, jonka sisälle voi tosiaan asentaa kortin.

Itselleni, kun olen läppärin käyttäjä, on mainiosti riittänyt toistaiseksi koneen integroitu Intelin äänisysteemi, kun en tällä suoraan tee äänityksiä. Toistoon riittävät normaalit Ubuntun säädöt. Inhottavinta on, että käytössä on kaksi käyttöjärjestelmän äänisysteemiä Alsa ja Pulse audio. Epäilenpä pahasti, että ongelmasi johtuvat tästä. Molempia tavallaan tarvitaan, kun yksi ohjelma käyttää Alsaa, toinen Pulse audiota. Tästä Ubuntun pitäisi päästä eroon.

2
Emon töpseli on mitä luultavammin 3.5mm stereo.

Piuha, jossa molemmissa päissä 3,5 mm stereoplugi. Johto kiinni, tietsikasta äänitysvoimakkuus vaikka johonkin puoleen väliin, sanelimesta nollille, ja sitten sanelimesta voimakkuutta nostamalla etsiä sopiva äänitystaso. Tässä jotain alkuehdotusta. Tietsikan äänilaitteen mikseristä voi vähän katsella, jos sieltä voi mykistää mikrofoniliitännän ja line in ruksia päälle, ja taas kokeilua. Onnea matkaan.

3
Kiitos Tomin perusteellisesta vastauksesta. Jo eläkkeellä olevana ATK-kettuna nuo välimuistijutut yms. ovat kyllä mieleen painuneet hyvinkin. Linuxin kanssa taitaa olla historiaa vasta noin 10 vuotta, mutta se on ollut lähinnä hyötyohjelmien ajamista, ei niinkään systeemin metkuja oppien.

Tuo siirrettävän median vain lukutilaan meno on itselleni kyllä sattunut useammankin kerran vain Ubuntussa tapahtuneen alustuksen jälkeen. Ei siis virtakatkoa tai luvatonta irrottamista. Mutta kuten sanoin, on selvinnyt, että koneen boottaus ja myös kirjoitus medialle alkaa toimia.

4
Tarkistaisin nyt, että tulitko tehneeksi sellaisen tikun tai muistikortin, jolla ei ole osiotaulua vaan ainoastaan tiedostojärjestelmä. Silloin se ei kelvanne kaikille laitteille.

FAT-tiedostojärjestelmästä on tosiaan useita versioita eli FAT12, FAT16, FAT32 ja FAT32 LBA, joissa on eroa tuetun tiedostojärjestelmän koon ja tiedostokoon suhteen. Lisäksi on laajennos pitkille tiedostonimille, mutta se on toteutettu taaksepäinyhteensopivasti ja on syy sille, miksi nuo tiedostot näyttävät hassulta oikein vanhoissa järjestelmissä. Android-tabletti todennäköisesti ei juurikaan välitä FAT:n versiosta ja syy on todennäköisemmin tuo osiotaulun puuttuminen. Sen voi tehdä Levyt-työkalussa sieltä ylävalikon Alusta levy -kohdasta.

Hmm. Enpä minä tuollaisia osannut arvuutella. Otaksun, että kun tuollaisen siirrettävän median alustaa FAT32:een, tuntuu selvältä käyttäjästä, että media on saman tein sitten kelpoinen. On jotenkin taas insinöörimäistä ajattelua, että alustuksen jälkeen Pihtiputaan mummon pitäisi vielä jotain toimenpiteitä medialle tehdä. No, nyt on sitten mediat alustettu ja käytössä, joten vähän myöhäistä asian kanssa. Pitää yrittää muistaa asia kun tulee taas alustusta eteen.

Tuo usein mainittu median vain lukutilaan joutuminen on myöskin hassu juttu, mutta käytännössä siitä on selvinnyt boottaamalla koneen uudestaan, jolloin ko. medialle kirjoittaminen onnistuu. Syytä moisen operatsjuuniin tarpeeseen en tiedä.

5
Laitealue / Siirrettävien medioiden epäyhteensopivuus
« : 05.07.19 - klo:11.01 »
Palaan tähän jonkinlaiseen kestoaiheeseen, kun en saanut FAT32 muistitikkua toimimaan Lenovon tabletin kanssa.
Kysymys kuuluu, onko esim FAT32:a eri versioita, ja miten Ubuntu mediat alustaa? Kyseinen tikku ilmoittaa Ubuntun Levyt-ohjelmassa Sisältö: FAT (32-bittinen versio). Toinen media, 32-gigainen muistikortti ilmoittaa vastaavasti Osion tyyppi: W95 FAT32 (LBA) Sisältö: FAT (32-bittinen versio). Tikun kohdalla ei siis tule ilmoitusta osion tyypistä lainkaan???. Molemmat mediat tunnistuvat Ubuntussa 16.04 ja Windowsin XP- ja 10-versioissa, mutta tikku ei Lenovossa, jossa on Android 8.0. Kortti tunnistuu lukikan kautta hyvin, ja myös pieni 256Mb tikku, joka ilmoittaa itsensä FAT12?? tyypiksi.

Onko nyt niin, ettei Ubuntu tosiaan osaa luoda siirrettävää mediaa FAT32:een niin, että se kelpaisi kaikkialle?

EDIT: Kokeita tein. Alustin yllämainitun tikun sitten sen ensin kopsattuani tabletissa. Siitä tuli FAT32-tikku, MUTTA kuten tuossa kortissakin, nyt osion tyypissä lukee W95 FAT32 (LBA) ja lisäksi (Bootable). Sitten otin kuvauskopterista siinä alustetun muistikorti ja taas Levyt-ohjelmalla katsaus. Se ilmoittaa osion tyypissä W95 FAT32 (Bootable). Myös alkuperäisessä tekstissäni mainittu muistikortti taisi olla alustettu laitteessa, Sonyn kamerassa. Siispä tuntuu siltä, että jos ei tuota osion tyyppimerkiontää Levyt-ohjelmalla ole, siis tuo W95 FAT32 + LBA ja tai Bootable, niin media tuomitaan epäyhteensopivaksi ainakin Lenovon tuossa Android 8-tabletissa. HUOMIO? Myöskään tikun alustus Windows XP:ssä pika-alustuksessa ei tuottanut Lenovoon kelpaavaa mediaa, koska siinäkään osion tyyppiksi ei tule mitään.

6
Nvidia on nykyään ongelma Plasman ja Waylandin ja etenkin kummankin käyttäjälle. (Huvittavaa sinänsä, koska ei niin kovin kauan sitten Linux-käyttäjän oli ehdottomasti parempi hankkia Nvidia kuin Radeon!)

Olen itsekin miettinyt, olisiko vielä järkevää vaihtaa pöytäkoneeseen Radeon.

Olisi mielenkiintoista tietää, mihin noita Nvidioita ja Radeon-näyttiksiä oikein tarvitsette? Itselläni riittää integroitu Intel kaikkeen mihin itse tarvitsen. Ymmärrän, jos pelailette raskaita pelejä, mutta toisaalta oman läppärin integroitu HD4400 pyörittää raskaimmatkin HD-videoni mennen tullen kun on VLC:stä laitteistokiihdytys päällä.

7
Audacityssä pitäisi olla defaulttina siellä alhaalla "project rate" -täppä, jonka säädät 44100:n. Sen jälkeen export->wav. Toimii ainakin täällä.

Perusvarma vaihtoehto on sitten toki:

Koodia: [Valitse]
$ sox vanha.wav -r 44100 uusi.wav

Näin on, kiitos. Eipä tullut vilkaistuksi Audacityn alalaitaan. Zoom R24 kun ei salli sisäisten efektien käyttöä näköjään, jos on 48 kHz tiedostoja.

8
En saa millään Audacityllä otsikon hommaa onnistumaan, yrittänyt lukemattomia kertoja (resample, vienti jne.). Tallentuu aina 48k enkä saa äänittimellä sellaiseen efektejä.

Siispä pian nopea keino saada wav-tiedosto 44,1 kHz:iin!


9
Laitealue / Vs: Mikrofonila tehdyt äänitykset kohisevat
« : 30.05.19 - klo:08.54 »
Siinähän tuli jo hyvä tietopläjäys. Itsekin peräsin mikrofonin tyyppiä, koska se on tärkeä tieto. Jos tosiaan itse mikissä on paristo, joka on jo loppusuoralla, niin ulostulo on sitten huono/olematon. Tunnen kyllä mikrofonityypit laadukkaan laajakalvoisen kondensaattorimikinkin omistavana. Itse rakensin etusen sille INA217-piirillä, ja se on täysin kohinaton ja lisäksi transienttitoisto aivan huippuluokkaa. Onnea kysyjälle mikin kanssa.

10
Joskus on käynyt niinkin USB-porttien kanssa, että ei toimi yksikään läppärissä, ei myöskään uudelleen käynnistyksellä, ei sammutuksenkaan jälkeen, eikä myöskään Windowsin puolella. Pahasti pelästyin. Sitten viimeinen konsti; läppäristä akku irti vähäksi aikaa, takaisin ja uudelleen käynnistys. Kaikki taas toimi. Mikähän ihme ongelma tällainen lienee ollut?

11
Laitealue / Vs: Mikrofonila tehdyt äänitykset kohisevat
« : 28.05.19 - klo:14.33 »
Hieman auttaisi, jos tietäisi minkälainen mikkisi on. Onko tavallinen PC:n mikrofoniliittimeen tökättävä? Noista, vanhoista ei vo mennä mihinkään takuuseen. Ikä, huono liitos jossain, tms. Kohina liittyy yleensä huonoon heikkoon signaaliin, jolloin vahvistusta tarvitaan paljon ja tietsikan vahvistusaste kohisee. Tietokoneiden integroidut ääniasteet ovat suurin piirtein halvinta mahdollisra tavaraa joten laatua oikein voi odottaa.

12
Samaa mieltä Jarmalan kanssa, että SSD-levy on hyvä olla ja näytönohjaimesta olen sitä mieltä, että jos tarvitset tuollaiseen käyttööm mahdollisimman vähämurheisen koneen päivityksissäkin, niin ehdottomasti koneeseen emolevy, jossa on Intelin prosessori (joku I5) ja intehgroitu saman merkin näytönohjain esim. HD4000 tai siitä ylöspäin. Itsellä paljon valokuva- ja videokäyttöä ja tuo yhdistelmä on aivan riittävä. Raskaahkotkin fullHD-videot pyörivät, kuvankäsittely ripeää ja SSD:n ansiosta muutenkin juohevaa. Lisäksi natiivi tuki Intelin näyttikselle ei tuo murheita. Jos haluat ikävyyksiä, niin valinta on Nvidian ohjain, joka on tietty muuten hyvä, mutta ajurisotkut päivitysten kassa ovat turhaan rassaamassa, jos ei ole tosinörtti. Alle suosittelen käyttikseksi Ubuntu 16.04. Onnea matkaan.

13
Jos on jokin ohjelmisto tai laajempi työympäristö, jonka haluaa toimivan, eipä ole todellakaan kiire päivitellä uudempiin käyttisversioihin. Siinä kaivaa vain verta nenästään. En ole välttämättä Ubuntua niin paljoa käyttänyt varsinaiseen hyödylliseen ja tuottavaan, mutta esim. töissä pidin 12.04:n käytössä eläköitymiseeni saakka kesällä 2017 paikkatietojuttujen ja niiden ohjelmistojen takia, mukaan lukien Qgis, Tomcat ja Geoserver. Nyt kotona alla 16.04 ja Gimp/Aftershot Pro 3/Darktable jotka ovat jo vakikäytössä enkä Windowsin puolelle Photariin, tarvitse enää juuri koskea.

14
En ole varma. onko kahdella eri järjestelmäversiolla ollut yhteinen home-osio. enkä tiedä miten järjestelmät moiseen suhtautuvat.

Juu, hyvä huomio. Huonosti suhtautuvat. Erityisesti työpöytäjärjestelmä ja graafiset ohjelmat eivät toimi kunnolla, jos eri versioita yritetään käyttää samoilla asetustiedostoilla (jotka siis sijaitsevat käyttäjän kotihakemistossa).

Eli erilliset kotihakemistot kaikkiin järjestelmiin! Yhteisiä dataosioita saa toki olla.

Palaan tähän asiaan, koska olen luullut, että Home-osio on nimenomaan omaa DATAA varten. Pitääpä muuttaa käytäntöä jatkossa. Miten tuollainen data-osio olisi hyvä nimetä? Käyttöjärjestelmä ilmeisesti EXT4? Entä jos olisi yhteistä dataa koneessa olevan Windowsin kanssa? Ilmeisestikin NTFS?

15
Ratkesi jollakin tavalla Ubuntun VLC:ssä. Pitikin jostain syystä valita lähteeksi analogisen TV:n sijaan mukamas videokamera, jolloin hw:2,0-kanavalta tuli mukaan ääni. Kuitenkaan tallennuksessa MP4:ksi ei kuva näy ruudulla, mutta video itse tallentuu oikein. Eipä tässä auta kuin mitata ensin ohjelman tarkka kesto, ja sitten tehdä muunto katkaisten oikealta kohdalta, jos ei joku keksi, miten saa tiedostoon digitoinnin aikana kuvan näkymään?

EDIT: Ja olihan siellä asetuksissa "Näytä lähtevä", jolloin sai kuvan mukaan digitoinnin seurantaan. Asia ratkennut!

16
Kiitos vastanneille. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kyllä se ääni sieltä USB:lta tulee, kun se tulee Windowsissakin, kunhan keksii sen Ubuntun alaisen äänilaitteen, jota kuunnella. Jätän asian hautumaan, ja ehkä kokeilen VLC:llä Windowsissa, kun nyt muistin, että sehän toimii sielläkin. Tuo digitoinnin pätkiminen mukamas kopiosuojauksen vuoksi on vain tuon käyttämäni ohjelman ikävä ominaisuus. Kyseinen digitoitava ohjelma kun on ystävän itsensä kuvaama 80-luvulla ja signaali on jo paikoin tosi tuono.

17
Entä jos kytket äänen hyvään äänikorttiin ?

... tai peräti äänität äänen erikseen, ja säädät aikajanan oikein vastaamaan videota.

Ei tässä läppärissä ole kuin USB:t ja kuulokeliitäntä, niin entinen ammattikone kuin onkin (HP Elitebook 840 G1).

18
Ongelma: VHS-nauhojen digitointi loppusuoralla. Windows puolella tehnyt kaapparilaitteen mukana tulleella ohjelmalla. Hyvin on sujunut, MUTTA: yksi hyvin huonolaatuinen mutta tärkeä nauhoitus ongelmana. Ohjelmalla on taipumus (tästä paljon netissä) huonon signaalin takia keksiä, että nauhoitus on kopiosuojattu mukamas, ja katkaisee digitoinnin vähän väliä. Kokeilin digitointia sitten Ubuntun puolella VLC:llä, koska pitäisi päästä näkemään kuvaa samalla kun digitoi. Ongelma on, etten saa kaappaukseen mukaan ääntä. Kuva näkyy hyvin, asetukset Pal-B ja v4l2:///dev/video1 mutta kokeillessani kaikkia mahdollisia (keksimiäni) äänilaitteita, en saa ääntä mukaan.

Olisiko apua saatavissa? Kaappari siis usb-pohjainen ja toimii kyllä ihan kelvollisesti.

19
Kyllä tiedän, että tuolla näppäinyhdistelmällä tulevat piilot näkyviin, mutta eihän sen pitäisi jäädä oletukseksi, kun tietsikan avaa seuraavilla kerroilla, kuten oli käynyt.

Miksi ihmeessä ei pitäisi. Ctrl+H = laitat asetuksen päälle. Sitten kun haluat sen pois niin sama uudelleen.

Mulla ainakin muistaa molemmat tilat seuraavalla käynnistyksellä, bootin jälkeen myös ja musta sen kuuluukin olla noin. Ei tuo asetus ole mikään incognito-modeen verrattava väliaikainen juttu. Imho.

En ole mikään tollo, ja ohjelmoinut kyllä itsekin sen verran, että en laittasi asetuksia ripottelemalla sinne tänne. Joka tapauksessa laitoin Ctrl-H:lla takaisin piiloon, boottasin, ja piilokansiot olivat kuitenkin taas näkyvillä. Sitä paitsi minusta tuollainen pikanäppäinkeino pitäisi olla nimenomaan tilapäisesti vaikuttava, ei pysyvästi asetusta muuttava!

 

20
Ehkä olit painanut kansion auki ollessa CTRL+H, se tuo piilotiedostot näkyviin?

Kyllä tiedän, että tuolla näppäinyhdistelmällä tulevat piilot näkyviin, mutta eihän sen pitäisi jäädä oletukseksi, kun tietsikan avaa seuraavilla kerroilla, kuten oli käynyt. Silloin ajatellaan käyttäjän puolesta liikaa! Turhan montaa vipua tuossa joutui etsimään, ja se oli pointtini, eli moinen asetus yhteen paikkaan, jos joku nyt niin haluaa, että piilot ovat esillä.

Sivuja: [1] 2 3 ... 55