Viestit

1

Yleistä keskustelua / Vs: Red Hatin UEFI-päätös voi koitua "kohtalokkaaksi" Linux desktopille?

« : 27.11.12 - klo:18.46 »

Jää nähtäväksi... Eikös nimittäin ole laitevalmistajan asia, asentaako se Fedoran avainta koneeseensa?

Käsittääkseni se Fedoran secure bootin mahdollistava käynnistyslataaja on tarkoitus allekirjoittaa Microsoftin avaimella, jolloin sen pitäisi toimia kaikissa laitteissa mitkä huolivat sen Windowsinkin käynnistyslataajan.

Tätä binääriä ei sitten voikaan päivittää kovin usein kun se pitää käydä viemässä Microsoftin prosessien läpi aina kun siihen halutaan julkaista muutoksia. Binääri kuitenkin tehdään niin että se edelleen huolii paitsi emolevyn firmikseen asennetut avaimet, myös sen millä Red Hat allekirjoittaa Fedoran kernelit.

Tarkempaa kuvausta tästä suunnitelmasta löytyy Matthew Garrettin blogista. Jos joku kohta tuosta tiivistelmästäni meni väärin niin mieluusti kannattaa oikaista tänne. Tuosta Secure Bootista liikkuu aika paljon jokseenkin epätarkkaakin tietoa.

2

Yleistä keskustelua / Vs: Rautaa virtualisointiin

« : 09.09.12 - klo:11.47 »

Kunhan prosessorista löytyy joko Intelin VT-x tai AMD:n vastaava AMD-V -käskykantalaajennos ja tarpeeksi muistia, niin sangen hyvin minusta vaatimattomallakin raudalla voi KVM-virtuaalikoneita ajaa.

Omia KVM-virtuaalikoneitani ajetaan tuommoisella AMD E-450 -prosessorilla, ja sekin tuntuu riittävän oikein hyvin tämmöisiin yhden käyttäjän testivirityksiin.

Toki sitten jos pitäisi ajaa jotain oikein raskasta, niin tarvitsisin virtuaalikoneessa raskaan asian suorittamiseen vähintään yhtä tehokasta rautaa kuin silloin kun ajaisin kyseistä asiaa suoraan oikealla raudalla. Mutta itse virtualisointiratkaisut eivät tyypillisesti hirveästi prosessorikapasiteettia vaadi.

3

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Debian versioista

« : 04.09.12 - klo:21.56 »

Hämmästyttää kuitenkin se että ei edes sid ole ihan ajan tasalla.

Ei se kovin hämmästyttävää ole kun huomioi että Wheezyn julkaisukuntoon saamiseksi voimassa oleva jäädytys vaikuttaa Sidiinkin. Testingiin menevät jutut viedään käsittääkseni nytkin unstablen kautta, joten unstablessa on hankala pitää uudempaa kerneliä kuin testingissä mikäli mahdollinen testingiin tähtäävä vanhempaa versiota oleva kernelipaikka pitäisi yht'äkkiä laittaa sen tilalle.

Sidistä puhutaan usein "rolling releasena", mutta käsittääkseni se ei ole semmoinen, vaan enemmänkin välivarasto asioille jotka koetetaan saada siirrettyä testingiin.

4

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Arch Linux

« : 20.08.12 - klo:21.35 »

Arch Linux on nyt parempi kuin koskaan? Siksi että siinä on systemd? Debian, eri BSD versiot vahvasti edustettuna palvelimissa. Ja ovat hyvin edustettuna palvelimien uptime kisassa. On sellaisia BSD koneita joissa uptime on vuosia. Linux hieman häviää kun laskurista loppuu päivät.  Ei ollenkaan naurettavaa. Ja noita koneita on myös suurimmissa internet yrityksissä.  systemd on ollut saatavilla Gentooseen jo 2010. Mutta ei tietenkään ole oletuksena. systemd riippuvuudet hieman monimutkaiset ja monet sen vaatimat paketit eivät ole vielä saaneet stable asemaa.  Ja vakaus on tärkeämpi kuin parin sekunnin säästö käynnistysajassa.

On systemd:ssa ihan hyviä ominaisuuksia serverikäyttöäkin ajatellen. Esimerkiksi ihan systemd:n status-komento on aika mainio, koska se näyttää:

• Tarkalleen mitkä kaikki prosessit kuuluvat palveluun
• Muutaman viimeisimmän lokiviestin kyseiseltä palvelulta

Lisäksi ainakin itse pidän systemd:n unit-tiedostoformaatista, sillä kun saa varsin vähällä vaivalla kasattua vastaavan järjestelmänlaajuisen palvelun kuin mitä käyttöjärjestelmän mukana tulee. Kun kaikki palvelimessa ajettavat ohjelmistot eivät välttämättä tule käyttöjärjestelmän mukana, on tästäkin piirteestä mahdollisesti varsin merkittävää hyötyä.

Systemd ei käsittääkseni nykyisellään vaadi mistään ohjelmasta beta- tai muuta kehitysversiota. Kovin monesta pidempään tuetusta käyttöjärjestelmästä sitä ei vielä löydy, mutta esimerkiksi jo varsin lähellä julkaisua olevasta Debian Wheezysta se näyttäisi löytyvän vaihtoehtona niille jotka sen haluavat.

5

Yleistä keskustelua / Vs: Linux Kernel 3.5 on julkaistu

« : 04.08.12 - klo:11.54 »

Vaikka kernel.org:n etusivulla ei 3.5.0:aan linkkiä olekaan, niin kyllähän se Linuxin versionhallintahistoriasta tai palvelimelta tar-arkistona varmasti löytyy kuten kaikki muutkin julkaistut versiot.

Tuossa kernel.org:n versiolistauksessa on kyllä minusta ennenkin ilmennyt semmoista ettei joku versio siinä näy vaikka tuntuisi luontevalta näkyä. En kyllä ole sen kummemmin niitä penkonut että ovatko ne puuttuneet jotain tarkoitusta varten vai onko siinä näytettävien versioiden valinnassa jotain parantamisen varaa.

Varmaan iso osa niistä jotka tyypillisesti kääntävät kernelinsä itse osaavat kuitenkin hakea sen 3.5-version vaikka se ei ihan tuossa etusivulla olekaan tyrkyllä.

6

Yleistä keskustelua / Vs: Raspberry Pi

« : 30.07.12 - klo:22.05 »

Ilmeisesti tähän käy tavanomainen puhelimen lataukseen kelpaava USB-laturi?

Ohjeiden mukaan vähintään 700 ma pitäisi saada virtaa ulos, eli välttämättä ihan kaikki laturit eivät käy.

Omia latureita kun kurkin niin sieltä löytyi semmoinen mistä saa 1 A ulos ja sillä on Raspberry toiminut ihan ok.

7

Yleistä keskustelua / Vs: Raspberry Pi

« : 01.07.12 - klo:18.07 »

Tuota noin... Itseäkin kiinnostaisi tämä laite mutta onko siis niin, että kun tämän Raspberry Pi:n tilaa, tilauksessa on tämä piirilevy komponentteineen ilman koteloa? Jos näin on, minkälaiseen koteloon olette viritellyt omanne?

EDIT: Ilman koteloa näyttäis toimitettavan..

Ilman koteloapa hyvinkin. Testaillessa tämä ei kauheasti haittaa.

Kotelon tuoma lisäpaino kyllä auttaisi hieman siihen, että tuommoinen pieni ja kevyt vekotin meinaa olla kovasti siihen liitettyjen johtojen liikuteltavissa. Varsinkin näyttökaapeli voi herkästi olla sen verran jäykkä ja painava että sen matkassa heiluu koko härdelli. Tämän takia sitten asioiden asettelu pöydälle voi olla työlästä.

8

Yleistä keskustelua / Vs: Red Hatin UEFI-päätös voi koitua "kohtalokkaaksi" Linux desktopille?

« : 12.06.12 - klo:22.12 »

Kiinnostavaa olisi tietää voiko tuollaiseen Windows 8/Secure Boot -koneeseen asentaa

-Windows XP SP3?
-Windows Vista?
-Windows 7?
  

Riippuu täysin siitä, voiko secure bootin kytkeä päältä pois vai ei. Toistaiseksi MS vaatii laitevalmistajilta pakollista secure bootia vain Windowsia ajaville ARM-laitteille, joilla ei muutenkaan voisi ajaa mitään listaamistasi käyttöjärjestelmistä.

Kovasti nyt vaihtoehtokäyttöjärjestelmien käyttömahdollisuus riippuu niistä laitevalmistajista. Mikäli hyvin käy, secure bootin saa valita päälle ja pois ja hyväksyttävät allekirjoitusavaimet saa asettaa itse samaan tapaan kuin nyt esimerkiksi käynnistysjärjestyksen saa valita. Tällöin on vain käyttäjästä kiinni että haluaako vaatia kernelin allekirjoitusta vai ei, ja kenen allekirjoitus kelpaa siinä tilanteessa että allekirjoitus vaaditaan.

Varmaan tulee olemaan myös laitteita missä tuohon secure boottiin ei pysty vaikuttamaan niin paljoa. Toivottavasti tämänlaiset laitteet eivät tule muodostamaan PC-laitteiston enemmistöä. Varsinkin valmiiksi koottujen koneiden osalta saattaa joutua olemaan varuillaan tämätyyppisen ongelman varalta.

9

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: mihin distroon siirryttävä että 2 paneelia ja (8) virtuaalitöyöpöytää säilyy

« : 05.04.12 - klo:11.35 »

kokeilisin kaikkea mahhdollista, mutta vain yksi kone tällä hetkellä ja en paukku arkana uskalla ruveta uusia distroja heti asenteleen kun pelkään, että nykyinen lakkaa toimimasta ts. ei käynnisty.

KDE:n saa kyllä helposti asennettua kaikkiin isompiin GNU/Linuxeihin. Sen takia harvemmin tarvitsee alkaa kokonaan nollasta asentamaan käyttöjärjestelmää.

10

Ubuntu tietokoneissa / Vs: onko olemassa libreofficelle vaihtoehtoa?

« : 20.03.12 - klo:21.44 »

Tämä on ehkä hiukkasen tekninen vaihtoehto, mutta Viikon VALOna oleva, Emacsin mukana tuleva Org-mode on myös aika omiaan tehtävälistojen tekoon.

11

Yleistä keskustelua / Vs: Raspberry Pi

« : 26.02.12 - klo:21.18 »

PXE taitaa olla jokseenkin x86-maailman juttuja, mutta kyllä käsittääkseni esimerkiksi ARM-laitteistoissa yleinen u-boot -käynnistyslataaja osaa hakea linuxin ja initramfs:n verkosta. Initramfs:n taas voi rakentaa niin että myös juuritiedostojärjestelmä saadaan liitettyä suoraan verkosta.

12

Pelit / Vs: Flight Gear ym. lentosimulaattorit Ubuntuun

« : 18.02.12 - klo:19.27 »

Tuo Radeon 9600 taitaa olla sen verran vanha laite että AMD:n Catalyst-ajurit eivät ole sitä vuosiin tukeneet. Sille on siis nykyisiin GNU/Linux-pohjaisiin käyttöjärjestelmiin saatavilla lähinnä ne avoimen koodin ajurit mitkä käyttöjärjestelmissä tulevat mukana.

Vielä pari vuotta sitten ei tietääkseni millään laitteella saanut FlightGearia toimimaan järkevällä nopeudella ilman epävapaita ajureita. Nykyisin tilanne on kyllä parantunut ainakin uudempien näytönohjainten osalta ja esim. Radeon HD3650:lla ja Nvidian 9500GS:lla se toimii ihan kohtuullisesti. Jopa läppäristä löytyvällä vanhemman sukupolven Intel-näytönohjaimella se on paljon parempi kuin mihin aiemmin voitiin päästä, mutta ainakin siellä San Franciscon lähellä olevien monimutkaisempien maastojen lähellä tuntuu että nopeamminkin se voisi toimia.

Avoimilla ajureilla se siis toimii ainakin joillain näytönohjaimilla. Paremmilla ajureilla se Radeon 9600 varmasti riittäisi siihen FlightGearin ajamiseen mutta nykyisellään se on jo AMD:n tuen piiristä tippunut. Epäilisin myös että vapaidenkin ajureiden kehittäjille se ei ole hirveän ison prioriteetin laitteisto, koska se vanhuuttaan on jo harvinaistumaan päin, varsinkin niillä käyttäjillä joille OpenGL-suorituskyvyllä on väliä.

13

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Ajureiden asentaminen uuteen koneeseen

« : 02.02.12 - klo:18.52 »

Varmaan aika harvassa uudessa koneessa on koko AGP-väylää.

Mutta asiaan. Pelkän GNU/Linuxin asennushommassa ajureiden suhteen tarvitse tehdä sen enempää kuin asennettaessa GNU/Linux Windowsin rinnalle. Eli jos Linuxissa on tarvittavat ajurit olemassa koneellesi tai jos ne saa sieltä Laiteajureista asennettua, niin sitten se toimii. Jos taas jollekin osalle ajurit puuttuvat niin niistä Windows-ajureista pääsääntöisesti ei ole mitään apua. On siis siinä mielessä yhdentekevää asennatko Ubuntun koneeseen yksikseen vai Windowsin rinnalle.

14

Ubuntu tietokoneissa / Vs: paketinhallinta

« : 22.01.12 - klo:20.34 »

Luulisin että Synaptic ei enää sisälly vakiona asentuviin paketteihin, mutta saa sen pakettivarastoista asennettua jos sitä haluaa käyttää.

15

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: Xubuntu vaan ei enää Ubuntu

« : 30.11.11 - klo:18.52 »

... ja win32codecs vakiona.

Win32codecsia ei taida olla xubuntussa vakiona, kun ei Canonical niitä käsittääkseni levitä lainkaan. Enkä kyllä keksi, mihin tätä koodekkipakettia olisi enää vuosiin tarvinnutkaan. Vapailla avoimen lähdekoodin (joskin patenttiongelmaisilla) dekoodereilla on saanut jo pitkään purettua aikalailla kaiken vastaantulevan videon.

16

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: Oneiric: gtk2 vai gtk3?

« : 31.10.11 - klo:23.20 »

Kyllä tämä varmaan ihan normaali tilanne on. Osa ohjelmista on jo siirretty toimimaan myös (tai ainoastaan) Gtk 3:n kanssa ja osa toimii vain sillä 2-sarjalla. Isoa ohjelmajoukkoa käyttävä tarvitsee siten herkästi molemmat Gtk:t, jotka on suunniteltukin asennettavaksi tarvittaessa rinnakkain.

Myöhemmissä julkaisuissa osa nykyisin vielä Gtk 2:n tarvitsevista ohjelmista on siirretty käyttämään Gtk 3:a.

17

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Ubuntun vakoiluohjelma

« : 29.10.11 - klo:22.52 »

Alkuperäisessä kysymyksessä oli että kuka tuosta hyötyy?

Käsittääkseni Zeitgeistiä on suunniteltu osaksi käyttöliittymää joka jollain tapaa suunnilleen muistaa mitä käyttäjä on koneella viimeaikoina tehnyt ja osaa sen perusteella tarjota relevantteja toimintoja kuten viimeaikoina käsiteltyjä tiedostoja ja ohjelmia paremmin näkyville.

En kuitenkaan ole tarkemmin seurannut, minkälaista rakennelmaa tarkalleen siihen on tulossa enkä ole varma, onko kenelläkään mitään lopullista käsitystä siitä, millä kaikilla tavoilla Zeitgeistin keräämää tiedoa voidaan hyödyntää.

Huolestunut saattaisi miettiä että mitäs sitten kun joku keksii jonkun ikävän tavan käyttää sitä historiatietoa. Kannattaa kuitenkin huomioida että ilmankin nimenomaan tätä tietokantaa voidaan käyttäjälle tehdä vaikka mitä keljua jos käyttäjä jonkin tarkoituksella vahingollisen ohjelmiston asentaa. Jo ennestäänkin käyttäjä siis joutuu yleensä luottamaan ohjelmiston toimittavan tahon hyväntahtoisuuteen ja yhteistyöhaluun.

18

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Ubuntun vakoiluohjelma

« : 29.10.11 - klo:22.37 »

Mikä tässä Zeitgeistissä nyt on ongelma?

Kyllähän se kerää tietoja käyttäjän tekemistä asioista, mutta ihan samoin esimerkiksi tiedostojärjestelmä pitää kirjaa siitä milloin tiedostoja on muokattu ja aiemminkin on Gnomessa esimerkiksi ollut toiminto jolla luodaan lista viimeksi avatuista tiedostoista.

Tokipa Zeitgeistin voinee poistaakin jos jostain syystä ei pidä siitä mitä se tekee, mutta ei se käsittääkseni mikään pahantahtoisessa tarkoituksessa rakennettu ohjelmisto ole.

19

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Windows 8 Developer Review ladattavissa

« : 14.09.11 - klo:23.06 »

Gnome 3:ssa tuo sammutusnapin tarjollaolo siis riippuu siitä, onko käytössä se normaali karkimpi Gnome-shell vai se Gnome 2:a muistuttava ilman 3D-kiihdytystä pärjäävä varaistunto. Gnome-shell:n yläpalkin valikossa sammutusvaihtoehto näkyy vain jos alt-nappia pitää pohjassa. Varaistunnon valikosta pääsee helposti tuommoiseen mikä näkyy Storck:n liittämässä kuvassa.

20

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Ohjelmoinnin aloittaminen

« : 17.08.11 - klo:22.04 »

-muuttujat ja funktioiden sekä metodien nimet aina ENGLANNIKSI
-kommentit PhpDoc (tai Pear) muodossa ENGLANNIKSI jos ne on "implementation free"
-muut kommentit ENGLANNIKSI kielen omilla menetelmillä
-paketoi kaikki loogiset osa-alueet omiin tiedostoihinsa ja anna niille soveltuva "namespace" tai "prefix".. (esim gui, database, core jne)
-tee ohjelmista parametroitavia ja siten ohjattavia "vivuilla"
-tee ohjelmista aina geograafisesta alueesta riippumattomia
-tee ohjelmista aina kieliriippumattomia gui:n osalta (käytä template malleja)
-tee ohjelmiin aina oma virheenkäsittelijä
-tee ohjelmiin aina oma lokinkirjoitusrutiini, jossa parametreillä valittavissa myös "debug" ja "verbose"
-tee ohjelmastasi vapaan lisenssin alainen ja levitä se eteenpäin, jotta muutkin hyötyvät!!!!

...muitakin ohjeita piisaa, mutta muista nuo, että varmistat sen, että koodi on ylläpidettävissä ja myös muunkielisten kuin suomalaisten tekemänä. Maailma on kansainvälinen!

Edit:
-käytä versionhallintaa (SVN on hyvä)

Minustakin tuo on aika pitkä lista vaatimuksia, vähemmälläkin kyllä pystyisi opettelemaan. Tärkeintä oikeastaan on pyrkiä etenemään niin että homma on kivaa. Siten jaksaa opetella ja kokeilla enemmän.

Englantia kyllä suosittelen minäkin koodissa käyttämään mikäli siitä ei ole vaivaa. Ihan alkuun suomenkielinen nimeäminen voi helpottaa erottamaan, mitkä nimivalinnat koodissa ovat omia ja mitkä muualta saatuja, mutta pidemmän päälle silti kannattaa ihan tavan vuoksi kirjoitella englanniksi koodit siltä varalta että joku suomea osaamaton sattuu lukemaan. Tämä helpottaa esimerkiksi internetistä apua kysellessä vastaajia lukemaan koodia.

Versionhallinnan opettelu on myös erittäin hyödyllistä, jos semmoinen kiinnostaa. Itse en oikein osaisi kuvitellakaan ohjelmoivani mitään useamman päivän projektia ilman että pitäisin versiohistoriaa tallessa. Toisaalta tämäkin on semmoinen että alkuun pärjää ilmankin. Työkalut siihen eivät nykyään ole mitään mahdottoman hankalia käyttää, mutta kun ohjelmoinnin aloittaminen muutenkin vaatii sitä huomiota niin tämän jättäisin ehkä siihen vaiheeseen kun rupeaa tuntumaan että samaa ohjelmaa tulee kirjoitettua useampi päivä.