Viestit

21

Pelit / Vs: Crimson Skies Ubuntulle..?

« : 16.08.11 - klo:18.56 »

..ja vielä, ilman winea? Onko sellainen edes mahdollista, koska onhan tuo jo ties kuinka vanha windus-peli, ja esim. Warzone 2100 tulee Ubuntuun(ja kaltaisiinsa, kai muihinkin Linuihin) että heilahtaa?

Warzone 2100 on sikäli iloinen poikkeus että Eidos julkaisi sen lähdekoodit ja muut osat vapaan GPL-lisenssin alaisena. Tämän ansiosta se on voitu muuttaa GNU/Linuxilla toimivaksi ja sitä saa jopa levittää esimerkiksi Ubuntun pakettivarastoissa.

Crimson Skiesille ei tietääkseni näin ole käynyt, vaikka vanhahko peli sekin alkaa olla. Winellä se kyllä saattaa toimia, mutta Appdb:n tarjoama Bronze-luokitus ei kieli ihan täydellisestä yhteensopivuudesta. Toisaalta nuo Appdb:n luokitukset on tehty jo varsin vanhalla Winen versiolla.

22

Yleistä keskustelua / Vs: Mitä hyötyä on "kehittyneistä" työpöydistä?

« : 08.08.11 - klo:21.52 »

Kehittyneemmissä on usein ihan oikeasti enemmän ominaisuuksia. Esimerkiksi Gnomen ja KDE:n tiedostonhallintatyökalut ovat jo pitkään osanneet siirtää tiedostoja paitsi paikallisten laitteiden, myös verkon takana oleviin laitteisiin. Samaan toki voisi käyttää erillisiä tiedostojen verkossa siirtelyyn tehtyjä ohjelmia, mutta monista on kätevää kun sen saa tehtyä samoilla työkaluilla kuin muutenkin.

Lisäksi järjestelmän osien kuten NetworkManagerin hallintaan saattaa löytyä paremmin työkaluja isommista työpöytäprojekteja. Esimerkiksi XFCE:lla ei käsittääkseni ole siihen vartavasten tehtyä käyttöliittymää, mutta Gnomelle tehty sovelma toimii siinäkin ja käsittääkseni se on myös useissa XFCE:n tarjoavissa GNU/Linux-jakeluissa käytössä siihen tehtävään.

Projektien rajat ovat usein jossain määrin häilyviä, ja yhdelle työpöytäympäristölle tehdyt osat toimivat usein täysin ongelmitta toisessa ympäristössä.

Jos nykyinen käytössäsi oleva ympäristö tuntuu tarpeisiisi riittävältä ja sen toimintalogiikka on sellainen kuin haluat, niin on luultavasti hyvä ratkaisu jatkaa sen käyttöä ainakin niin pitkään kuin sitä ylläpidetään ja se löytyy esimerkiksi käyttämästäsi GNU/Linux-jakelusta.

23

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: AVR-ohjelmointia eclipsellä (tai ilman)

« : 28.07.11 - klo:22.53 »

Ainakin Ruuvipenkissä näyttäisi olevan ihan suomeksi ja Ubuntulle ohje jossa näytetään yksinkertainen ohjelma AVR-kontrollerille ja se miten se saadaan laitteeseen. Oletko tähän jo törmännyt?

24

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: AVR-ohjelmointia eclipsellä (tai ilman)

« : 24.07.11 - klo:20.38 »

A) Geditillä tai vastaavalla koodattu koodi käännetään AVR:lle sopivaan muotoon

Samoin kuin PC:llekin yhteensopivaan muotoon, mutta tarkoitukseen sopivalla kääntäjällä. Tämmöisen saa paketista gcc-avr. Siellä taas löytyy avr-gcc -nimellä gcc joka tuottaakin AVR-yhteensopivia binääreitä.

B) Miten AVR:n flässäykseen tarvittavat ohjelmat (paketit?) asennetaan (mitä kaikkea tarvitaan) ja

Avrdude ja Avarice ovat molemmat käypiä tuohon hommaan, mutta riippuu vähän flashaamiseen käytettävästä laitteistosta että kumpi on sopivampi.

C) Miten niitä käytetään ilman graafista käyttöliittymää?

Tässä taas tarkat komennot riippuvat ainakin flashauslaitteistosta ja ohjelmoitavan prosessorin mallista. Jos kuvaat tarkemmin laitteistosi niin joku ehkä pystyy antamaan tarkatkin ohjeet.

Kannattaa kuitenkin alkuun asennella nuo työkalut ja katsella niiden ohjeita. Internetistä löytyy myös varsin kattavasti niille apua kun hakee esimerkiksi työkalun nimellä.

25

Laitealue / Vs: ATi Mobility Radeon 7500

« : 27.06.11 - klo:21.34 »

Laite kyllä tukee jonkinlaista 3D-grafiikan kiihdytystä, mutta aika alkeellinen kampe se kuitenkin on. Avoimet OpenGL-ajurit sille myös on ollut jo varsin pitkään, ja vieläkin semmoiset varmaan GNU/Linuxista löytyvät.

Itse kyllä tuolla laitteella huomasin, että esimerkiksi vuonna 2007 julkaistussa CentOS 5:ssa käyttämäni OpenGL-sovellukset toimivat paljon jouhevammin kuin uudemmissa käyttöjärjestelmissä. Epäilisin että grafiikka-ajurien kehityksessä pyritään nykyään keskittymään paljon uudempiin laitteisiin, ja että tuosta on korjattu lähinnä kaikkein kriittisimpiä bugeja.

26

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: fedoralle ja ubuntulle sama kotikansio, sekä grubin muokkausta

« : 27.06.11 - klo:21.28 »

...
Toiseksi, Ubuntu ei aseta Fedoran tarvitsemia SELinux-konteksteja kuntoon, joten vaikka perinteiset Unix-tiedosto-oikeudet saa kuntoon, voi SELinux estää Fedoran puolella pääsemästä osaan tiedostoja käsiksi. Tähän toki voi helpohkosti vaikuttaa ottamalla Fedorasta SELinuxin pois päältä.
...

Aika kauan kun noita RH-sukuisia olen käyttänyt, joten onko oikeasti noin että Fedora _tarvitsee_ sen SELinuxin?
(Kun edellisen kerran olen kokeillut, kai CentOS 5.?, niin sen SELinuxin sai disabloitua ilman ongelmia)

Saa sen SELinuxin tosiaan halutessaan otettua pois päältä, kuten ehdotettiinkin. Tuon ohjelmien yhteensopivuusarvonnan takia jättäisin sen kuitenkin tekemättä ja pitäisin kotihakemistot erillään. Mutta mikäli käyttää samaa kotihakemistoa Fedoran ja jonkin muun kanssa, niin kyllä uskoisin olevan melko tarpeellista ottaa SELinux pois käytöstä.

27

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: fedoralle ja ubuntulle sama kotikansio, sekä grubin muokkausta

« : 26.06.11 - klo:21.38 »

eli koneessa oli aijemmin ubuntu ja sillä erillinen /home partitio. pienensin ubuntun osiota ja asensin sen viereen fedoran ja laitoin sille saman kotikansion ubuntun kanssa. Fedora ei kuitenkaan tunnistanut heittämällä entistä käyttäjääni tai se ei ainakaan näkynyt käyttäjäluettelossa. Miten pääsisin samalle käyttäjälle molemmista distroista?

toinen asia on että fedoran grubista ei löydy ubuntua tai windows seiskaa. siellä on vain vistan palautus osio. Miten saisin lisättyä puuttuvat järjestelmät fedoran grubbiin. Fedora on erilevyllä kuin muut käyttikset.

Käyttäjien omat tiedot ja asetukset pidetään kyllä yleensä siellä /homen alla, mutta itse tunnuksien olemassaolo ei ole riippuvaista siitä, mitä /homeen on laitettu. Saman kotihakemiston eri käyttöjärjestelmien käyttäjätunnuksille saat luultavasti käyttöön kun vielä teet Fedoran puolelle uuden käyttäjän samalla nimellä ja UID-numerolla kuin siellä Ubuntun puolella on.

Tähän liittyy kuitenkin vielä joukko ikävyyksiä joiden takia kannattaa harkita, haluaako oikeasti käyttää samaa kotihakemistoa kahden eri käyttöjärjestelmän käyttäjätunnuksille.

Ensinnäkin ne UID-numerot pitää saada samoiksi eri käyttöjärjestelmien käyttäjätunnuksille. Muuten toiseen käyttöjärjestelmään käynnistettäessä tiedostoille tulee väärät omistajat.

Toiseksi, Ubuntu ei aseta Fedoran tarvitsemia SELinux-konteksteja kuntoon, joten vaikka perinteiset Unix-tiedosto-oikeudet saa kuntoon, voi SELinux estää Fedoran puolella pääsemästä osaan tiedostoja käsiksi. Tähän toki voi helpohkosti vaikuttaa ottamalla Fedorasta SELinuxin pois päältä.

Hankalammin ratkaistava ongelma on sitten ohjelmien yhteensopivuus. Ubuntun ja Fedoran ohjelmaversiot ovat isolta osin sen verran samoja ettei yhteisten asetustiedostojen käyttämisestä tule ongelmia, mutta kun niitä on paljon, mahtuu usein sekaan sellaisiakin joissa yksi versio ei osaa lukea toisen (esimerkiksi uudemman) asetustiedostoja. Tästä taas ei välttämättä seuraa mitään, mutta joskus voi ilmetä kaikenlaisia hämäriä ongelmia, jos esimerkiksi joku vähemmän näkyvillä oleva työpöytäympäristön osa jää käynnistymättä. Tälle on aika hankala keksiä mitään kovin hienoa ratkaisua, mutta tuurilla toki ongelmia ei esiinny.

Itse kyllä pyrkisin ainakin kotihakemistojen juuret ja niissä olevat asetukset pitämään käyttöjärjestelmäkohtaisina.

28

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: hakemistojen koot

« : 27.05.11 - klo:22.57 »

4 kilotavua on se määrä muistia jonka tiedostojärjestelmä käyttää pelkästään sillä hakemistolle ilman että mukaan lasketaan vielä tiedostoja ja muita hakemistoja joihin sieltä viitataan.

Hakemiston sisältöineen vaatiman tilan voit tarkistaa esimerkiksi komennolla du -hs hakemistonnimi tuon ls -s:n sijaan.

29

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Basic pääte?

« : 01.02.11 - klo:09.19 »

C++ on käännettävä, ei tulkattava, kieli.

Kyllä kai C++:aa voisi myös tulkata, jos jostain saa siihen kykenevän ohjelman. Esimerkiksi Haskell ja C# ovat myös käännettäviä kieliä, mutta GHC:n ja monon mukana tulee niille myös tulkit.

Jos joku tietää vapaan C++-tulkkiratkaisun, niin semmoinen olisi minustakin aika mielenkiintoinen 

30

Pelit / Vs: Passianssifanille pelejä ...

« : 03.12.10 - klo:21.11 »

Kpat sisältää myös kourallisen ihan hyvin tehtyjä pasiansseja.

31

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Kirjanmerkkien säilyttäminen uudelleen asennuksessa

« : 14.11.10 - klo:22.09 »

Itse olen kokenut ihan toimivaksi järjestelyksi.

Samma här, ei tarvitse palautella mitään kun asentelee uudestaan. Toki puhdas on aina puhdas...  /homen säilyttäminen taitaapi olla puolipuhdas - lol

Siltikin se varmuuskopio on hyvä ottaa ennen asentelua. Näppihärön tai asenninbugin seurauksena voi kuitenkin melko äkkiä saada väärän osion (eli sen /homen) tyhjenneltyä. 

32

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Wlan ei ole yhtä nopea kuin ethernet?

« : 03.09.10 - klo:21.30 »

Kunpa tuosta b:n käytöstä osattaisiin luopua kun puhutaan biteistä - vaikka taitaa olla turha toivo kun lehdistö ja tuotteetkin sitä käyttävät.

Noin muutoin, niin käytä kuparia kun teet jotakin todellista missä tarvitaan nopeutta ja luotettavuutta. Käytä langatonta silloin kun surffailet ja kuljetat konetta ympäriinsä.

Se pieni b taitaa olla vähintään de facto-standardilyhenne biteille. Isot B:t ovat sitten tavuja. Näiden kanssa vain kannattaa sitten sekä kirjoittajan että lukijan olla tarkkana.

33

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Qt:n esimerkkitiedostojen sijainti Lucidissa [ratkaistu]

« : 26.07.10 - klo:21.09 »

Komentoriviltä asennettuihin paketteihin sisältölistauksen komennolla dpkg -L <paketinnimi>, esim:

Koodia: [Valitse]

dpkg -L qt4-demos


34

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Allegron kanssa vaikeuksia.

« : 24.07.10 - klo:15.13 »

Ainakin minulla (Fedora 13:ssa) tuo Allegro näyttää tarvitsevan muutakin vipua kuin vain sen -lalleg:n. Allegron mukana tulee kuitenkin allegro-config -niminen ohjelma, olla voi sopivat asetukset sille kysyä. Kääntäjän optiot voi kysyä komennolla allegro-config --cflags, ja linkkerille tarvittavat jutut komennolla allegro-config --libs.

Noita vipusia on usein aika työläs käsin syöttää gcc:lle. Jos haluat käyttää, niin tekaisin tuommoisen simppelin Makefilen, jota voit koettaa käyttää ainakin noiden yhteen tiedostoon mahtuvien ohjelmien kääntämiseen. Olisin liittänyt sen tähän viestiin, mutta koska foorumiohjelmisto ei halua sennimistä tiedostoa huolia, kirjoitan sen auki tuohon alle:

Koodia: [Valitse]

CFLAGS=`allegro-config --cflags` -Wall
LDFLAGS=`allegro-config --libs`


Ylläoleva kysyy automaattisesti sopivat kääntöoptiot Allegroa tarvitsevalle C-ohjelmalle. Jos haluat sitä käyttää, varmista ensin että make -paketti on asennettuna. Kun tämä on kunnossa, kopioi ylläoleva koodinpätkä Makefile -nimiseen tiedostoon samaan hakemistoon käännettävän ohjelman kanssa. Nyt voit kääntää ohjelman komennolla make <ohjelmannnimi>, jossa <ohjelmannimi> on sama kuin sen c-lähdekooditiedoston nimi ilman sitä .c -päätettä. Alla esimerkki:

Koodia: [Valitse]

[muep@thinkpad allegrotest]$ ls
allegro.c  Makefile
[muep@thinkpad allegrotest]$ make allegro
cc `allegro-config --cflags`  `allegro-config --libs`  allegro.c   -o allegro
[muep@thinkpad allegrotest]$ ls
allegro  allegro.c  Makefile
[muep@thinkpad allegrotest]$

Isommille projekteille se Makefilekin saisi olla vähän monipuolisempi, mutta tuolla päässee ainakin alkuun Allegron kanssa.

35

Yleistä keskustelua / Vs: Natiivi Spotify linuxille

« : 12.07.10 - klo:22.21 »

Toivottavasti eivät tämän myötä heikennä Spotifyn toimivuutta Winen kanssa. Tämä nyt julkaistu Spotify kun on lähinnä Ubuntulle.

Se, että sivulla tarjotaan pelkästää Ubuntulle paketteja, ei tarkoita että se ei toimisi muissa distroissa. Luultavasti sitten kuin ensimmäinen vakaa versio tulee niin valmiit paketit tarjottaan ainakin Ubuntulle, Fedoralle, openSUSElle ja Debianille. Mitä luultavammin tulevina päivinä muillekkin distroille ilmenee repoja, joissa on spotify + tarvittavat riippuvuudet - siis muiden kuin spotify tiimin tekemiä.

Ei se paketointiformaatti itsessään sitä toki tarkoitakaan, saahan deb-paketinkin purettua helposti ilmankin mitään jakelukohtaisia työkaluja.

Isompi ongelma C++-ohjelmissa on kuitenkin se, että ohjelman ajon aikana käytettävien kirjastojen tulee olla yhteensopivia ohjelman kääntämiseen käytettyjen kirjastojen kanssa. Osassa kirjastoista toki on vakaat binäärirajapinnat, mutta ei niissäkin on omia hankaluuksiaan. Tämänhetkisissä tuon julkaistun binäärin riippuvuuksissa ongelmallinen on ehkä lähinnä tuo libpulse, jota ei kaikista jakeluista löydy lainkaan.

Windowsin Win32-binäärirajapinta sen sijaan on vanha ja tunnettu, ja sen saa asennettua käytännössä mihin tahansa x86-pohjaiseen jakeluun ja jopa kokonaan muillekin ytimille kuin Linuxille. Mikäli Wine-yhteensopivuudesta huolehditaan, sen kautta saa suhteellisen helposti varsin hyvätasoisen tuen lähes käyttöjärjestelmälle kuin käyttöjärjestelmälle.

Fedorasta (32-bit) tuolle alpha-spotifylle näyttäisivät kaikki riippuvuudet löytyvän, mutta ohjelman suoritus päättyy välittömästi Illegal instruction-poikkeukseen. Tämä toki voi olla ihan vain Spotifyn oma bugi, eikä se välttämättä liity ajonaikaisen ympäristön yhteensopivuuteen lainkaan.

Mikäli tuota saadaan jossain vaiheessa jakeluneutraalimmassa paketissa, voisin kuvitella Linux-versiotakin käyttäväni ihan mielelläni.

36

Yleistä keskustelua / Vs: Natiivi Spotify linuxille

« : 12.07.10 - klo:18.51 »

Toivottavasti eivät tämän myötä heikennä Spotifyn toimivuutta Winen kanssa. Tämä nyt julkaistu Spotify kun on lähinnä Ubuntulle.

37

Laitealue / Vs: miten 3D-kiihdytys päälle, radeon 9250, 10.04

« : 10.07.10 - klo:01.35 »

Gallium 3D taitaa kuitenkin olla vain R300-sukupolven ja sitä uudemmille grafiikkaprosessoreille. Tuo Radeon 9250 on tietääkseni R200-sukupolvea.

38

Yleistä keskustelua / Vs: Voisiko joku asian osaava...

« : 09.07.10 - klo:14.50 »

Mitään kovin yleispätevää ohjetta noihin on vaikea kirjoittaa, koska tar:t ovat vain tiedostoarkistoja, ja on ihan arkiston tekijästä kiinni, miten arkiston sisältöä on tarkoitus käyttää. Yleensä ohjelmien mukana tulee kuitenkin ohjeet arkiston sisällön käyttöön. Etsi siis arkistosta esim. tekstitiedostoja, joiden nimessä on vaikka sana readme. Aika usein juurikin INSTALL -nimisessä tiedostossa on asennusohje.

39

Yleistä keskustelua / Vs: Miljoona uutta GNU/Linux käyttäjää/laitetta joka viikko

« : 30.06.10 - klo:00.09 »

Androidissa on kyllä aika lähelle se Linux, mutta GNU:ta siellä on hyvin vähän tai ei lainkaan. Esimerkiksi POSIX-rajapintoja vasten tehtyjä ohjelmia ei oikein voi Androidissa ajaa, vaan sovelluksille näkyvät lähinnä ne Androidin omat rajapinnat. Sovellusten ohjelmointikielenäkin käytetään enimmäkseen Javaa, eikä puhdasta C-kielistä ohjelmaa oikeastaan voi sinne edes laittaa.

40

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Fedora 13 "Goddard" julkaistu

« : 22.06.10 - klo:22.05 »

Ei keneltäkään sattuisi löytymään yum-atp-yum -sanakirjaa?
Pitäisi löytää yum:n vastine apt:n:

Koodia: [Valitse]

apt-get source -komennolle

Ehkäpä

Koodia: [Valitse]

yumdownloader --source <paketinnimi>