Terve kaikille!
Olen uusi palstalla, ja Porista, josta anteeksipyyntö näin etukäteen. Historiaa sen verran, että vuodesta 1994 tuskailin eri Windows-versioiden kanssa. Vuodesta 2002 alkaen olen tuskaillut eri Linux-versioiden parissa. Kuukauden verran on ollut nyt Ubuntu. Käytin aikaisemmin Mandrivaa, mutta sen toiminta on lähtenyt kaupalliseen suuntaan, enkä halua maksaa päivityksistä, varsinkaan Mandrivan tavalla. Asensin ensin Kubuntun, ja siihen Gnomen, koska Kubuntu (jossa oletuksena KDE) vaikutti jotenkin keskeneräiseltä joiltain osin, esim. Kynaptic. Sitten lukaisin Linux-Magazinesta kehuja Xfce-työpöytäympäristöstä, ja asensin sen. Se on alkuun vähän vaikeampi hallita, mutta eiköhän se siitä.... Varsinkin CD ja DVD-aseman käyttö on tehty turhan vaikeeksi, jos vertaa vaikka KDE:n, jossa se on helppoa. Sitten asiaa, josta kenenkään ei kantsi vetää hernettä nenäänsä. Nimittäin, vaikka Ubuntua aion käyttää edelleen, niin en ihan ymmärrä sen saamaa suosioa. Olen kaksi viikkoa istunut koneen ääressä, ja konffannut ja säätänyt. Gnomessa ei toimineet äänet, eikä mitkään multimediajutut. Asennuksesta alkaen, (asennusohjelma on kaukaa keskiajalta, varsinkin osiointi) ongelmia on riittänyt. Vaikka vähemmän olen käyttänyt Gnomea, tiesin ongelmista etukäteen, se vähän helpotti. Tällä meinaan vaan sitä, että jotta Linux alkaisi menestyä, näihin ongelmiin olis saatava parannusta, että taviskin vois sen asentaa, ja alkaa käyttää konettaan muuhunkin kuin konffaukseen. Toivon menestystä Ubuntulle.